FiComin lausunto keskustelumuistiosta: tekijänoikeuspolitiikka 2012

Transkriptio

1 Lausunto ME Opetus- ja kulttuuriministeriö FiComin lausunto keskustelumuistiosta: tekijänoikeuspolitiikka 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Tietoliikenteen- ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry:ltä (FiCom) lausuntoa tekijänoikeuspolitiikkaa koskevasta keskustelumuistiosta. FiCom kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää kunnioittaen seuraavaa: FiComin keskeiset viestit Tekijänoikeuksien segmentointi teknologioiden perusteella on tekijänoikeusjärjestelmän keskeinen rakenteellinen ongelma. Teknologianeutraalius tulee ottaa keskeiseksi lähtökohdaksi tekijänoikeuspolitiikassa. Tekijänoikeuspolitiikalla tulee edistää tietoyhteiskuntatavoitteiden toteutumista ja uusien modernien toimintatapojen kehitystä. Edellä mainittuja tavoitteita tulee edistää tekijänoikeuspoliittisin keinoin varmistamalla, että televisio-ohjelmien verkkotallennusominaisuutta käsitellään kotidigiboksitallennuksen tavoin yksityisenä kopiointina salaamattomien TV kanavien samanaikaisessa jakelussa Suomessa noudatetaan yksi lähetys yksi tekijänoikeuskorvaus periaatetta. Luvattoman verkkojakelun ongelmat voidaan ratkaista kestävällä tavalla vain puuttumalla ongelman juurisyihin. Teknologianeutraalius ja tietoyhteiskuntakehityksen tukeminen Tekijänoikeuksien segmentointi teknologian perusteella on keskeinen nykyiseen tekijänoikeusjärjestelmään liittyvä rakenteellinen ongelma. Tekijänoikeus on suojattu yksinoikeus, mutta sen kaupallisessa hyödyntämisessä (jakeluteissä) tulisi olla kilpaillut markkinat. Nykyiset tekijänoikeusjärjestelmän rakenteet ja toimintamallit tukevat lukujen teknistä ympäristöä (CD ja DVD-levyt). Myös keskustelumuistiossa käsitellään tekijänoikeusjärjestelmää pitkälti tekijälähtöiseen tuotantoketjun näkökulmasta. Tekijänoikeuspolitiikassa tulisi käsitellä asiaa myös jakeluketjun (mahdollistaja) ja asiakkaan (maksaja) näkökulmasta. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A Helsinki

2 Tekijänoikeusjärjestelmän siilomaisuus aiheuttaa vääristymiä eri jakeluteiden välillä ja tekee järjestelmästä erittäin vaikeasti ymmärrettävän asiakkaiden kannalta. Tekijänoikeusjärjestelmän tulisi olla teknologianeutraali siten, että toisiaan vastaavia toiminteita kohdellaan teknisestä toteutustavasta riippumattomasti yhtäläisin ehdoin. Tekijänoikeudellisesti esimerkiksi sillä, mitä jakelukanavaa tai päätelaitetta asiakas käyttää vastaanottaakseen televisiolähetyksen tai tallentaako käyttäjä yksityisen kopion teoksesta esimerkiksi käyttäjän kotona sijaitsevan digiboksin tai television kovalevylle vai IPTV operaattorin palvelimella sijaitsevaan tallennustilaan ei tulisi olla merkitystä. Tekijänoikeuksien segmentointi teknologioiden perusteella hidastaa tai estää uusien jakelukanavien, palvelujen ja modernien toimintatapojen käyttöönottoa. Useiden tutkimusten mukaan sähköinen kaupankäynti ja online-palvelut muodostavat suurimman potentiaalin talouskasvulle. Suomi tukee nopean laajakaistaverkon rakentamista. Liikenne- ja viestintäministeriön KIDE hankkeessa pyritään edistämään pilvipalveluja ja pyritään luomaan Suomesta johtava maa pilvipalvelujen kehittämisessä. Edellytykset sisältöjen tehokkaalle hyödyntämiselle olisivat esimerkiksi tietoverkkojen ja tietoteknisen osaamisen kannalta hyvät ja niitä kehitetään entisestään. Merkittävä tekijä nopeiden yhteyksien kysynnän lisäämisessä ovat koti- ja ulkomaiset rikkaat internetin palvelut. Digitaalisista jakelukanavista, esimerkiksi Internetistä ei kuitenkaan vielä ole muodostunut riittävän merkittävää kauppapaikkaa sisällöille, varsinkaan Suomessa, vaikka verkkojen kehitys ja digitaalisuus on moninkertaistanut toimintamahdollisuuksia audiovisuaalisten sisältöjen tuotannossa, jakelussa, esittämisessä ja kuluttamisessa. Ei ole kansantaloudellisesti perusteltua tekijänoikeuksien teknologiaan perustuvalla segmentoinnilla hidastetaan tehokkaimpien tekniikoiden käyttöä. Linjauksiin tulisi lisätä teknologianeutraali lähestymistapa ja uusien jakelutekniikoiden lainsäädäntöpohjan vahvistaminen. Lainsäädännössä tulisi estää tekijänoikeuksien segmentointi teknologioiden perusteella. Tekijänoikeustrategialla tulisi tukea ja edistää tietoyhteiskunnan ja modernien toimintatapojen kehitystä. Televisio-ohjelmien verkkotallennus Tallentavaa kotidigiboksia vastaavaa, usein IPTV palvelun yhteydessä tarjottavaa, televisio-ohjelmien verkkotallennusominaisuutta tulee käsitellä kotidigiboksitallennuksen tavoin yksityisenä kopiointina. Verkkotallennuksen rajaamisella yksityisen kopioinnin ulkopuolelle olisi käyttäjien oikeuksien rajoittamisen lisäksi negatiivisia vaikutuksia myös tietoyhteiskuntakehitykselle. Tilanne, jossa usein IPTV palvelukokonaisuuteen (esim. laajakaistaliittymäliittymä ja sen lisäpalvelut, tilausvideopalvelut jne.) kuuluva verkkotallennusominaisuus, olisi sallittu huonommin ehdoin, tai ei olisi lainkaan sallittu, olisi tietoteknisen kehityksen kannalta epäsuotuisaa ja taloudellisesti perusteetonta. IPTV palvelukokonaisuudet ovat lisäksi osa piratismia vähentäviä palveluja. Kuluttajien valinnanmahdollisuuksien kaventaminen ja teknologisen kehityksen jarruttaminen ei ole perusteltua. Ratkaiseva tekijä ei voi olla se, millä teknologialla tallennusominaisuus on toteutettu, tai millä etäisyydellä tallennuskomennon antavasta henkilöstä tallennusalusta sijaitsee. Digiboksitallentamista vastaava yksityinen kopiointi verkkototeutuksena edistää innovointia ja teknologian kehitystä, ohjaa rahavirtoja Suomeen, edistää nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista ja kasvattaa omalta osaltaan kansantaloutta. Sitä vastoin tallenninlaitteiden myynnin arvo valuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Sivu 2 / 5

3 Nykyinen vanhentunut ja raskas hyvitysmaksujärjestelmä ei sovellu digitaaliseen maailmaan ja se tulee purkaa mahdollisimman pian. Tallentavaa kotidigiboksia vastaavaa, usein IPTV palvelun yhteydessä tarjottavaa, televisio-ohjelmien verkkotallennusominaisuutta tulee käsitellä kotidigiboksitallennuksen tavoin yksityisenä kopiointina. Jos hyvitysmaksujärjestelmän purkaminen ja televisio-ohjelmien yksityisen kopioinnin selkeyttäminen vaativat teknisesti tai lainsäädännöllisesti aikaa, ovat televisio-ohjelmien verkkotallennus ominaisuutta tarjoavat operaattorit valmiita keskustelemaan myös väliaikaisesta tavasta sopia yksityisen kopioinnin korvausperusteista nykyisen järjestelmän puitteissa. Televisio- ja radio-ohjelmien jakeluvelvoite (must-carry) Keskustelumuistiossa todetaan, että EU:n komission käynnistämässä prosessissa selvitetään, onko Suomen voimassa oleva laki unionilainsäädännön mukainen. Televisio-ohjelmistojen siirtovelvoitteesta kaapeliverkoissa säädetään Viestintämarkkinalain 134 :ssä. Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään jakeluvelvoitteen alaiset ohjelmistot verkossa ilman korvausta. Jakeluvelvoitteen alaiset ohjelmistot niihin liittyvine palveluineen on tarjottava käyttäjälle maksutta. Tekijänoikeuslain (404/1961) 25 i :n siirtovelvoitteen alainen teleyritys saa lähettää edelleen siirtovelvoitteen alaisen ohjelmiston yleisön vastaanotettavaksi. Tekijän oikeus saada lisäkorvaus teleyritykseltä siirtovelvoitteen alaisten ohjelmistojen lähettämisestä kaapeliverkossa poistettiin tekijänoikeuslaista perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavoin vuonna Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (7/2005 vp) ottanut asiaan kantaa omaisuudensuojan näkökulmasta: Tällaisessa kokonaisasetelmassa säännös teleyrityksen velvollisuudesta maksaa tekijälle korvausta lailla säädetyn velvoitteen täyttämisestä ei valiokunnan mielestä ole perustuslain 15 :n 1 momentissa turvatun omaisuudensuojan näkökulmasta oikeasuhtaista. Tekijän oikeus saada korvaus alkuperäisen ohjelman lähettäjäyrityksen lisäksi myös ohjelmaa jakavalta teleyritykseltä ylittää valiokunnan mielestä sen, mihin tekijällä tulee kohtuudella olla tällaisessa tilanteessa oikeus. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tekijänoikeusjärjestöt eivät olekaan perineet korvauksia jakeluvelvollisilta teleyrityksiltä. Jotta lakiehdotus voidaan tältä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, tulee siitä edellä esitetyn perusteella poistaa 25 i :n 2 momentin säännökset tekijän oikeudesta korvaukseen jakeluvelvoitteen alaisesta edelleen lähettämisestä. Siirtovelvoitteen tavoitteena on varmistaa yhteiskunnallisesti merkittävien kanavien saatavuus myös kaapelitse toteutetuissa verkoissa. Sääntelyn tavoitteena on varmistaa yhdenvertainen sananvapauteen liittyvä oikeus ottaa vastaan viestejä ja näin antaa katsojille edellytykset moniarvoiselle viestinnälle ja vapaalle mielipiteenmuodostukselle. Teknologisen kehityksen myötä kuluttajien mahdollisuus vastaanottaa samoja ohjelmistoja erilaisilla teknologioilla toteutetuista jakeluteistä erilaisiin vastaanottimiin on lisääntynyt. Televisio-ohjelmistojen samanaikainen lähetys Suomessa tulisi turvata, ilman jakelijalta perittävää erillistä tekniikkakohtaista Sivu 3 / 5

4 tekijänoikeuslisämaksua. Oikeudenhaltija ja jakeluyritys voivat halutessaan rajoittaa TV-signaalin vastaanottamista suojaamalla lähetys ja tarjoamalla se maksu-tv palveluna. Säännösten tulee lisäksi koskea vain ohjelmistojen sisällöllistä muuttamista ja kannustaa tehokkaampien teknologioiden käyttöä. Esimerkiksi signaalin muuttaminen kapasiteetin säästämiseksi MPEG2:sta MPEG4:ksi on rinnasteinen sille kaapelitelevisiotoiminnassa vakiintuneelle käytännölle, että antenniverkon signaali muutetaan OFDM modulaatiosta QAM modulaatioksi. TV kanavien samanaikaisessa jakelussa Suomessa tulee noudattaa yksi lähetys yksi tekijänoikeuskorvaus periaatetta. TV ohjelmistojen jakeluun liittyvien säännösten tulisi olla teknologiasta riippumattomia ja kannustaa tehokkaampien teknologioiden käyttöön. Piratismi Tekijänoikeusiin ja sisältömarkkinoiden kehittämiseen tähtäävät lainsäädäntöhankkeet ja keskustelut ovat viimeisten vuosien aikana koskeneet lähes yksinomaan sitä, millä tavoin luvatonta verkkojakelua voitaisiin vähentää asettamalla erityisesti internet yhteyksien tarjoajille velvoitteita, joilla pyritään tehostamaan luvattoman jakelun valvontaa ja estämään jakelua (mm. varoituskirjeiden lähettäminen ja estotoimenpiteet). Keskustelumuistiossa todetaan, että Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä vaihtoehtoisten ratkaisujen kokonaiskartoitus ja arviointi. Luvattomaan verkkojakeluun liittyviä ongelmia ei kyetä ratkaisemaan tehostamalla jo nykyisin laajoja täytäntöönpanokeinoja ja kohdistamalla lisävelvoitteita internet yhteyden tarjoajille, jotka eivät ole osallisena lainvastaisessa toiminnassa. Verkkotason estot ovat tehottomia ja aiheuttavat merkittäviä haitallisia sivuvaikutuksia verkkojen toiminnalle ja internetin käyttäjille. Blokkausmekanismien ja yksittäisten loppukäyttäjien ei-kaupallisen toiminnan valvonnan tehostamisen sijaan tulisi tehostaa kansainvälistä yhteistyötä ja kiinnittää huomio lainvastaisesti kaupallista toimintaa harjoittavien tahojen toiminnan lopettamiseen ongelman lähteellä. Lukitsemattoman pyörän anastaminen Helsingin Rautatieaseman edestä on laiton teko. Yhteiskunta ei kuitenkaan reagoisi tähän haasteeseen lisäämällä poliisien määrää vaan kiinnittäisi huomiota siihen, että pyörää ei ole asianmukaisesti lukittu. Omistaja ei ole investoinut suojamekanismeihin. Tekijänoikeuksien osalta tilanne on sama. Laittoman verkkojakeluun liittyvässä keskustelussa tulee ensin katsoa tekijänoikeustoimialan sisäiset mahdollisuudet ja ratkaisut. Muutosten tekeminen viestintäverkkoihin kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön toimivaltaan ja niissä tekninen näkökulma ei saa jäädä oikeudellisen näkökulman varjoon. Tekijänoikeussuojattujen sisältöjen luvattomasta jakamisesta on tullut yleistä erityisesti siksi, että digitaalisten sisältöjen laillinen tarjonta ei ole kyennyt vastaamaan kysyntään. Juurisyynä luvattomassa jakelussa on tekijänoikeuksien monimutkaisuus ottaen huomioon, että kyseessä on myös kuluttajaliiketoiminta, sekä suojaamattomuus. Tehokkaasti ja kestävällä tavalla Internetpiratismia voidaan vähentää vain kehittämällä kysyntää vastaavia laadukkaita laillisia palveluja ja näiden tarjontaa tukevia mekanismeja (ml. tekijänoikeusjärjestelmä). Internetin ja teknologian luomia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää palvelujen tarjonnassa, suojaamisessa ja lisensioinnissa - synergiahyödyt tulevat koko ketjun toimivuudesta. Nykyiset toimintamallit ja palvelut eivät Sivu 4 / 5

5 vastaa kysyntään. Juurisyiden haasteisiin emme kuitenkaan usko löytyvän helppoja ratkaisuja, mutta juurisyitä korjaavat ratkaisut ovat pitkällä tähtäimellä aina kestävimpiä. Luvatonta verkkojakelua voidaan vähentää tehokkaasti ja kestävällä tavoin vain kehittämällä kysyntää vastaavia laadukkaita laillisia palveluja ja näiden tarjontaa tukevia mekanismeja. Politiikassa tulisi todeta, että piratismia pyritään vähentämään edistämällä laillisten sisältöpalvelujen tarjontaa tukevia mekanismeja ja poistamalla sisältöjen tarjontaan liittyviä esteitä. Ongelmiin tulisi puuttua niiden lähteellä. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry Reijo Svento toimitusjohtaja Sivu 5 / 5