NAANTALIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAANTALIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014-2018"

Transkriptio

1 NAANTALIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

2 JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TAVOITTEET LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Hyvinvointia edistävät ja ongelmia ennaltaehkäisevät palvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut... 7 Varhaiskasvatus... 7 Esiopetus... 9 Perusopetus... 9 Pedagogiset tukitoimet... 9 Aamu- ja iltapäivätoiminta Toisen asteen opetus Taiteen perusopetus Oppilas- ja opiskelijahuolto Opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja opiskelijoiden varhainen tuki Tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista Terveydenhuolto Neuvolapalvelut Kouluikäisten kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuoriso- ja liikuntapalvelut Päihdetyö Seurakuntien ja järjestöjen kanssa tehtävä työ Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu SUUNNITELMAN KÄSITTELY

3 JOHDANTO Naantalin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille on hyväksytty Lastensuojelulaki (12 ) velvoittaa kuntaa laatimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan toimintaa koskevan suunnitelman. Se hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astuu voimaan Laki tuo mukanaan mm. vaatimuksen aiempaa tarkemmasta oppilashuollon suunnittelusta ja toteutumisen arvioinnista. Niinpä lain 12 määrittelee, että edellä mainittuun lastensuojelulain (417/2007) 12 :ssä tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava: 1. opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; 2. arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; 3. toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; 4. tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Tätä suunnitelmaa ovat olleet työstämässä seuraavat henkilöt: Sosiaali- ja terveystoimi perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen Sivistystoimi sivistystoimen johtaja Irmeli Myllymäki vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila johtava koulupsykologi Mia Dufva päivähoidon esimies Ritva Parviainen 3

4 pedagoginen rehtori Kimmo Kuusimäki Naantalin lukion rehtori Leena Laakso Lisäksi järjestettiin hyvinvointisuunnitelmaa ja oppilashuoltoa käsittelevä sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteinen seminaari, jossa työstettiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, pohdittiin yhteisöllisen oppilashuollon sisältöjä ja hahmoteltiin niin kunnan oppilashuollon ohjausryhmän kuin oppilaitosten/esiopetusyksiköiden oppilashuoltoryhmien tehtäviä. Seminaarin pienryhmien tuotoksia on hyödynnetty tässä suunnitelmassa. 1. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Hyvinvointikertomuksessa seurataan lastensuojelun avohuollon tarvetta ja sijoitusten määrää sekä muita lapsiperheiden hyvinvoinnin mittareita suhteessa muihin kuntiin. Naantalissa on ostettu joka toinen vuosi valtakunnallisesti toteutettavan kouluterveyskyselyn tulokset. Kysely kuvaa peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kokemuksia elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta. Viimeisin Kouluterveyskysely toteutettiin vuonna 2013, ja kun verrataan tuloksia edelliseen arviointivuoteen (2011), osoittavat tulokset seuraavia ilon- ja huolenaiheita. Taulukko 1. Ilon- ja huolenaiheet 8. ja 9. luokkalaisilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Vanhempien työttömyys vähentyi Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Toistuva rikkeiden teko vähentyi Koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi Koulutapaturmat vähentyivät Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Koulukiusatuksi joutuminen vähentyi Lintsaaminen vähentyi Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Koululounaan syöminen päivittäin lisääntyi Hampaiden harjaamistottumukset paranivat Ruutuaika arkipäivisin vähentyi Koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät Koettu terveydentila heikkeni Päivittäin koettu väsymys lisääntyi Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät Huumekokeilut lisääntyivät Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Muutokset pidemmällä aikavälillä Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan 4

5 Taulukko 2. Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Ylipainoisia oli vähemmän Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi Koululounaan syöminen päivittäin lisääntyi Hampaiden harjaamistottumukset paranivat Päivittäinen tupakointi vähentyi Humalajuominen vähentyi Huumekokeilut vähentyivät HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi lisääntyi Vanhempien työttömyys lisääntyi Perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi Koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi Koulutapaturmat lisääntyivät Koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TAVOITTEET Naantalin aiemmassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (vuosille ) keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin 1. ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen, 2. hallintorajat ylittävien prosessien vahvistaminen, 3. vanhemmuuden tukeminen ja arjen toimivuus sekä 4. aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset toimiva nuorisofoorumi ja lasten parlamentti. Näitä tavoitteita on nykyiseen suunnitelmaan hieman muokattu ja osin konkretisoitu. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet kohdentuvat tässä suunnitelmassa kahteen laajaan teemaan: syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nämä on jaettu kolmeen tavoitteeseen. TAVOITE 1. Syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisellä tarkoitetaan tavallisesti huono-osaisuuden kasautumista siinä määrin, että puutteellisen koulutuksen, työttömyyden ja erilaisten elämänhallinnan vaikeuksien vuoksi täysipainoinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan ei onnistu. Syrjäytymistä voidaan ennaltaehkäistä monin erilaisin toimin, joista yksi tärkeimmistä on vanhemmuuden tuki raskausajasta aikuisuuteen saakka. Matalan kynnyksen varhaista tukea vanhemmuuteen tarjoavat neuvolatoiminta: äitiys- ja lastenneuvolat varhaiskasvatuksessa avoimet varhaiskasvatuspalvelut sekä päiväkodeissa yhteistyö kotien kanssa varhaiskasvatuksen lapsiperhepsykologit 5

6 esi- ja perusopetuksessa kodin ja koulun yhteistyö kaikkien huoltajien kanssa (tarkemmin Oppimisen ja oppilashuollon opas ss 7-9) esi- ja perusopetuksen oppilashuollon terveydenhoitopalvelut esi- ja perusopetuksen oppilashuollon psykologi- ja kuraattoritoimintaan sisältyvä vanhemmuuden tuki terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen tarjoamat tukikeinot vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmissa lastensuojelun tarjoamat tukikeinot perheneuvolapalvelut Raisiossa Nuorille suunnattuja, syrjäytymistä ehkäiseviä tukitoimia ovat esimerkiksi kerhotoiminta joustava perusopetus ja perusopetuksen lisäluokka nuorten työpajatoiminta nuorisotoimen tukimuodot: nuorisotyöntekijät, erityisnuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö lastensuojelun nuorten avohuollon ohjaajien palvelut Vanhemmuuden tuen ohella lasten ja nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä lisäämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta (tavoite 2) ja tukemalla moninaisin keinoin lasten ja nuorten hyvinvointia (tavoite 3). TAVOITE 2. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen Käytämme tässä yhteisöllisyyden käsitettä kuvaamaan jokaisen perustarvetta olla omana itsenään vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja kuulua johonkin ryhmään tai yhteisöön. Yhtä lailla tärkeää on tunne siitä, että minulla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteisöni toimintaan. Itselle tärkeän yhteisön puuttuminen ja yksinäisyys muodostavat vakavan riskin syrjäytymiselle ja mielenterveyden ongelmille. Yhteisöllisyyttä edistetään tukemalla vertaissuhteita, sosiaalisia taitoja ja ehkäisemällä kiusaamista: varhaiskasvatuksessa on kiusaamisen vastaiset toimintatavat perusopetuksessa toteutetaan Kiusaamisen vastaista KiVa-koulu menetelmää oppilaskuntatoiminta luokkien omat päivät yläkouluissa Vertti vertaistiedottaja toiminta lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto kummi- ja tukioppilastoiminta TAVOITE 3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen Hyvinvoinnin tukeminen ja lisääminen sisältää kaiken sen toiminnan, jolla edistetään lasten ja nuorten oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Erityisiksi tavoitteiksi on nostettu passiivisuuden ja liikkumattomuuden vähentäminen Liikkuva koulu-toimenpiteillä ennaltaehkäisevä päihdetyö, päihteiden käytön vähentäminen ja haittojen minimointi 6

7 lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen ottamalla esikoulun ja alkuopetuksen opetukseen aiempaa selkeämmin tunnetaitojen opetus varhainen tuki lasten ja nuorten mielenterveyden pulmiin monialaisin palveluin, eli sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä järjestetyt kerhot ja ryhmät oppimisvalmiuksien kartoittaminen ja tukeminen sekä vahvuuksien huomiointi 3. LASTEN JA NUORTEN PALVELUT 3.1. Hyvinvointia edistävät ja ongelmia ennaltaehkäisevät palvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on järjestää naantalilaisille perheille monimuotoisia, joustavia ja turvallisia palveluita lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Tavoitteena on lapsen tasapainoisen kehityksen turvaaminen ja oppimisvaikeuksien ehkäiseminen. Päivähoitolaki antaa jokaiselle lapselle subjektiivisen oikeuden osallistua päivähoidon piirissä tapahtuvaan varhaiskasvatukseen. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Päivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota perheille hyvää, laadukasta ja lapsilähtöistä varhaiskasvatusta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjataan valtakunnallisen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman pohjalta laadituilla kunnan omilla, kuntakohtaisilla, yksikkökohtaisilla ja lapsikohtaisilla varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmilla, joissa on huomioitu lasten ja perheiden osallisuus. Suunnitelmien tarkoituksena on olla, paitsi opetussuunnitelmia, myös välineitä, joilla ohjataan varhaiskasvatuksen laatua. Aikuisen tehtävänä on luoda osallistavalle toiminnalle hyvät edellytykset ja toimia aktivoijana. Lapsen vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu ja oman lapsensa tuntemus. Vanhempien ja kasvattajien tiedot lapsesta luovat yhdessä parhaat edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaamiselle. Tätä vanhempien ja kasvattajien yhteistyötä kutsutaan kasvatuskumppanuudeksi. Naantalin kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on suurin osa jo käynyt aiheeseen liittyvän prosessikoulutuksen. Tarkoitus on, että kaikki työntekijät koulutetaan. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, jolloin varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Varhaiskasvatuspalveluita ovat päiväkotitoiminta, esiopetus, perhepäivähoito, varhaiserityiskasvatus, vuorohoito, sekä avoin päiväkoti- ja kerhotoiminta. Kunnalliset päiväkodit sijaitsevat Karvetissa, keskustassa, Kreivinniityssä, Merimaskussa, Nuhjalassa, Ruonassa, Rymättylässä, Soinisissa, Suovuoressa, Taimossa, Tammistossa ja Viialassa. Kaikissa 7

8 päiväkodeissa annetaan esiopetusta. Lisäksi Rymättylän Poikossa toimii yksi ostopalvelupäiväkoti ja Velkuan Kummelissa ryhmäperhepäiväkoti. Ruotsinkielinen päivähoito ostetaan Raisiosta. Kunnallista, hoitajan kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa on eri puolilla kaupunkia, hoitajia on 25. Ympärivuorokautista varhaiskasvatusta järjestetään Keskustan Vuoropäiväkodissa. Vuorohoitoa on arkisin klo välisenä aikana sekä viikonloppuisin tapahtuva hoito. Vuorohoito on tarkoitettu jatkuvasti työn tai opiskelun vuoksi päivähoitoajasta poikkeavaa hoitoaikaa tarvitseville lapsille. Vuorohoidossa kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen sosiaaliseen kasvuympäristöön, viihtyvyyteen, lapsen vireystilan vaihteluihin, turvallisuudentunteeseen ja yhteistyöhön vanhempien kanssa. Avoin päiväkoti on varhaiskasvatuksen maksuton toimintamuoto. Se on tarkoitettu naantalilaisille kotihoidossa olevien vauvojen ja pienten lasten perheille. Avoin päiväkoti tarjoaa yhteisen tapaamis- ja kohtaamispaikan perheille sekä mahdollistaa vertaistuen lapsille ja aikuisille. Tärkeimpänä tavoitteena on varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen. Huoltajat voivat: muiden vanhempien ja henkilökunnan kanssa jakaa yhteisiä kokemuksia vanhemmuudesta, tukea vanhempana lapsen omaehtoista oppimista ja kehitystä ohjatuissa ryhmissä sekä vapaassa leikissä, saada tukea ja tietoa kasvatuskysymyksiin sekä tarvittaessa mahdollisuuden henkilökohtaiseen keskusteluun, neuvontaan ja ohjaukseen ja tavata tuttuja ja saada uusia ystäviä. Avoimen päiväkodin toiminta on suunniteltua ja tavoitteellista ennaltaehkäisevää perhetyötä, joka vaihtelee avoimesta toiminnasta haastavaan, vaativan tason lapsiperhetyöhön. Yksiköissä tehdään yhteistyötä muiden perheitä tukevien tahojen kanssa. Työmuotona perheiden kanssa käytetään yhteistoiminnallista vuorovaikutusta. Avoimia päiväkoteja on kaksi; Väentupa Karvetissa ja Kunnantupa Rymättylässä. Väentuvan toiminta on alkanut v ja sisältää mm. vauvaperheille 0-1v. suunnatut toiminnat: vauvaryhmät, vauva-äitien pienryhmät, perhevalmennuksen 6.kerran tapaamisen ja ryhmäneuvolatoiminnan. Sisältöön kuuluvat myös avoimet päivät, joissa lisäksi Taaperorytmiikkaryhmät 1-2 -vuotiaille ja Tenavat-sisarusryhmä 2 -vuotiaille. Perheryhmätoiminta on pienryhmä, joka kokoontuu koko toimintakauden kaksi kertaa viikossa. Se on kohdennettu perheille, jotka tarvitsevat enemmän tukea vanhemmuuteensa, elämän hallintaan ja vuorovaikutukseen lastensa kanssa. Väentuvan toimintaan osallistui vuonna eri perhettä ja perheryhmätoiminnassa 11 eri perhettä. Kunnantuvan toiminta alkoi vuonna 2011 ja sisältää vauvaryhmän 0-1 -vuotiaille sekä avoimet ryhmät. Rymättylän avoimessa päiväkodissa on asiakkaina vuonna 2013 ollut 36 eri perhettä. Varhaiskasvatuksen avoimiin palveluihin kuuluu myös kerhotoiminta. Kerho on hyvä vaihtoehto lapsille, jotka eivät tarvitse päivähoitoa, vaan jotain muuta säännöllistä toimintaa. Kerhot tarjoavat kevyemmän vaihtoehdon kokopäiväiselle päivähoidolle. Kotihoidossa olevalla yli 3-vuotiallaa lapsella on kerhossa mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan lapsiryhmässä. kerhotoiminnassa on keskeistä lasten toiminta toisten lasten kanssa ryhmässä. Toiminnalla tuetaan lasten itsetunnon kehittymistä ja itsenäistymistä. Kerhotoimintaan osallistuu vuosittain 30 lasta. 8

9 Esiopetus Naantalin kaupunki järjestää perusopetuslain mukaista maksutonta esiopetusta kaikille 6-vuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuusikää. Opetusta annetaan päiväkodeissa 6-vuotiaiden tai 3-6-vuotiaiden ryhmissä, sekä Velkualla, Rymättylässä ja Merimaskussa kouluilla sijaitsevissa esiopetusryhmissä. Ruotsinkielinen esiopetus järjestetään Raisiossa. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja tervettä itsetuntoa tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Kokopäiväryhmissä esiopetusta annetaan 4 tuntia/päivä. Opetusryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, kuten opetustilat, erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä ja henkilöstölle määrätyt muut tehtävät. Esiopetuksen tulee olla sulava jatkumo kohti alkuopetusta eli lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus. Yhteistyö perusopetuksen kanssa toteutuu mm. vuosittain järjestettävissä yhteisissä nivelvaiheen palavereissa, joissa sovitaan yhteisistä käytännöistä ja varmistetaan tiedon kulku. Perusopetus Naantalissa toimii 10 peruskoulua, josta kaksi, Maijamäki ja Suopelto, ovat yläkouluja. Karvetin, Kultarannan, Kuparivuoren, Lietsalan, Merimaskun, Rymättylän ja Taimon kouluissa on opetusta vuosiluokille 1-6. Pienin koulu, Velkuan koulu, toimii yhtenäiskouluna esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan. Jokaisessa koulussa on käytössä erityisopettajan palveluja, mutta resurssi vaihtelee sen mukaan, miten paljon ja minkälaista tukea tarvitsevia oppilaita kouluun on sijoitettu. Kaupungissa noudatetaan ensisijaisesti lähikouluperiaatetta, mutta enemmän tukea tarjoavissa kouluissa, kuten Kuparivuoressa ja Karvetissa, on oppilaita myös kauempaa. Toistaiseksi Naantalilla on sopimus Turun kaupungin kanssa erityisopetuksesta, sairaalakoulun nivelluokkaopetuksesta ja maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta, mutta Turun kaupunki on irtisanonut sopimukset päättymään Naantalilaisten oppilaiden määrä Turussa on ollut vähenevä, eikä viime vuosina sinne ole ohjattu enää uusia oppilaita. Sopimus vaikeavammaisten lasten opetuksesta on myös Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin alaisen Mylly-Antin koulun kanssa. Pedagogiset tukitoimet Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki tarkoittaa yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Tuen tarve tulee havaita mahdollisimman varhain. Tuen tarpeeseen vastataan ensisijaisesti jokaiselle oppilaalle suunnatun yleisen tuen avulla. Kuviossa 1 on kuvattu tukimuotojen yleisimpiä järjestämistapoja esi- ja perusopetuksessa ja kuviossa 2 tuen etenemisen prosessia. Tukimuotojen sisältöä ja koulun eri 9

10 toimijoiden vastuita on kuvattu tarkemmin julkaisussa Oppimisen, koulunkäynnin tuen ja oppilashuollon käsikirja esi- ja perusopetuksessa. Kuvio 1. Kolmiportaisen tuen järjestämistavat. Lihavoidut tukimuodot ovat ko. tuen portaan keskeisiä tukimuotoja, esimerkiksi yleisessä tuessa eriyttäminen. Esiopetuksen osalta oppilaan ohjauksella tarkoitetaan lapsen yksilöllistä ohjausta. Esiopetuksen tukimuotoja ovat myös pienryhmätoiminta ja erilaiset oppimisympäristöjärjestelyt. Sekä esi- että perusopetuksessa tukimuodot ovat pääosin samoja siirryttäessä yleisestä tuesta tehostettuun ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen. Tukimuotojen ensisijaisuus, laatu ja määrä muuttuvat siirryttäessä tukimuodosta toiseen. On huomioitavaa, että siirtymiset tuen muodosta toiseen ovat mahdollisia molempiin suuntiin. Yleinen tuki on jokaisen oppilaan oikeus, ja päävastuu tuen antamisesta on luokanopettajalla ja oman oppiaineensa osalta aineenopettajalla. Yleinen tuki sisältää kaikille oppilaille suunnatut oppimisen tukimuodot, joita ovat eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, tukiopetus, samanaikaisopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Oppilaalle voidaan laatia opetussuunnitelmaan perustuva oppimissuunnitelma. Jo yleisessä tuessa oppilaalle tarjotaan tulkkipalveluja ja apuvälineitä. Tukitoimet järjestetään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Mikäli yleinen, kaikille oppilaille suunnattu oppimisen ja koulunkäynnin tuki ei ole riittävä, otetaan käyttöön tehostettu tuki. Oppilaan tarve määrittelee tukijakson pituuden, joka voi olla esimerkiksi yhden kuukauden mittainen tai puoli vuotta. Tehostettu tuki tarkoittaa, että tukitoimia lisätään määrällisesti ja laadullisesti ja niitä toteutetaan tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle samanaikaisesti annettavia useitakin tukimuotoja ja tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Ennen tehostetun tuen aloittamista ja järjestämistä laaditaan oppilaan opiskelun pedagoginen arvio, jonka pohjalta rakennetaan oppimissuunnitelma. Kuvio 2. Kolmiportaisen tuen eteneminen 10

11 Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena, oppilaan saama yleinen tuki (mm. tukiopetus ja arvio sen vaikutuksista), oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet ja arvio siitä millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä ja oppilashuollollisilla ratkaisuilla oppilasta voidaan tukea. 11

12 Pedagogisen arvion laatii alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa aineenopettaja oman oppiaineensa osalta yhteistyössä muiden opettajien, erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Tuen tarpeita selviteltäessä ja tukitoimia suunniteltaessa opettaja on yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa ja huoltajaa kuullaan valmisteltaessa tehostettua tukea. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä, opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen pedagoginen asiakirja, jota voidaan käyttää yleisen tuen aikana ja jota tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman sisältö on määritelty opetussuunnitelman perusteissa. Oppimissuunnitelmassa kuvataan millaisilla opetusjärjestelyillä ja tuen muodoilla opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siihen kirjataan myös eri toimijoiden vastuut tuen antamisessa. Oppimissuunnitelma on laadittava tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle, vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti opiskelevalle oppilaalle (vaatii hallintopäätöksen), erityisin opetusjärjestelyin opiskelevalle oppilaalle ja joustavan perusopetuksen oppilaalle. Erityinen tuki otetaan käyttöön, mikäli tehostetun tuen tukimuodot eivät ole riittäviä. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, jotka tarvitsevat sosiaalista tai psyykkistä tukea. Erityinen tuki edellyttää sivistystoimenjohtajan hallinnollista päätöstä. Päätöksen perusteena on oppilasta opettavien opettajien laatima pedagoginen selvitys asiantuntijalausuntoineen. Erityisen tuen piiriin siirtymisestä neuvotellaan huoltajan kanssa. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, mahdolliset yksilölliset oppimäärät ja tarvittaessa oppilaan opetuksen muu poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen päätös on määräaikainen ja se on tarkistettava ja tuen tarve arvioitava uudelleen vähintään toisen vuosiluokan jälkeen ja kuudennen luokan aikana ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella tarvitsemansa tuen määrästä riippuen yleisopetuksen tai osa-aikaisen erityisopetuksen ryhmässä, erityisopetuksen pienryhmässä tai kokonaan erityisopetuksen opetusryhmässä. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), mikä pohjautuu pedagogiseen selvitykseen. Laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijat, oppilas ja oppilaan huoltajat. Erityisen tuen tukitoimien onnistumista arvioidaan ja seurataan HOJKSissa vähintään kerran lukuvuodessa. Mikäli tarvetta erityiseen tukeen ei enää ole, tehdään uusi päätös erityisen tuen lopettamisesta. Päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja uuden pedagogisen selvityksen perusteella. 12

13 Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävänä on tukea koulun ja kodin kasvatustyötä tarjoamalla lapsille turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä ja edeltävää yksinäistä aikaa ammattitaitoisten aikuisten ohjauksessa. Toiminnassa tarjotaan monipuolista ja virkistävää toimintaa, kuitenkin niin, että lapsilla on halutessaan mahdollisuus myös lepoon ja rauhoittumiseen vilkkaan koulupäivän jälkeen. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään lähipalveluna joko koulun tiloissa tai koulujen lähellä sijaitsevissa tiloissa. Toimipaikkoja on yhdeksän, joista yksi on pienryhmä. Toimintaa järjestetään Naantalissa 1. luokkien oppilaille sekä erityisopetuksessa oleville luokkalaisille. Mahdollisuuksien mukaan myös 2.luokkien oppilaille pyritään järjestämään kerhopaikka. Toiminta-ajat ovat klo ja klo Toisen asteen opetus Lukiokoulutus Lukiokoulutuksesta vastaa Naantalin lukio, jonka opiskelijamäärä on noin 340. Naantali lukion opiskelijat tulevat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta oman kunnan alueelta. Kaupungin ulkopuolelle lukiokoulutukseen hakevat suuntaavat lähinnä erityislukioihin. Lukiokoulutuksen opiskelijalla on oikeus saada riittävät ja tarpeitaan vastaavat opiskelijahuollon palvelut. Opiskelijahuollon tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia monipuolisesti nuorten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Hyvinvointi on kasvun, kehityksen ja oppimisen perusta. Pääpainon tulee olla ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Opiskelijahuollon työkenttänä on tunnistaa oppimisen esteitä ja vaikeuksia sekä muita nuorten elämään liittyviä ongelmia. Tavoitteena on varhain ja nopeasti puuttua ilmaantuviin ongelmiin. Lisäksi opiskelijahuollon tavoite on luoda turvallinen, terve, häiriötön ja mahdollisimman hyvä oppimis- ja työympäristö. Ennalta ehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisevää toimintaa tekevät kaikki lukioyhteisöön kuuluvat työntekijät Opiskelijan ohjausta opintoja hyvinvointiasioissa tekevät omalta osaltaan aineenopettajat, ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja. Kurssitarjonnassa otetaan huomioon opiskelijan oppimisen tuki ja hyvinvointi tarjoamalla koulukohtaisia menetelmäkursseja. Opiskeluhuollon palvelut Opiskeluhuollon palveluita lukiolaisille tarjoavat kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulukuraattori ja koulupsykologi, jotka tarvittaessa ohjaavat moniammatillisessa yhteistyössä nuoren tarvitsemiensa palveluiden pariin. 13

14 Erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja koetilanteet järjestetään siten, että hänen yksilölliset tarpeensa voidaan ottaa huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja eri oppimisympäristöissä. Opiskellun erityisen tuen palveluita lukiossa antaa erityisopettaja, joka tekee mm. lukitestejä ja antaa oppimisen ohjausta. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle voidaan laatia kirjallinen suunnitelma, jossa todetaan, miten hänen yksilölliset tukitoimensa koulussa järjestetään. Yhteisöllinen opiskelijan tuki Lukiokoulutuksessa oppilaitoskohtainen opiskeluhuollon työryhmä suunnittelee yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää opiskeluhuollon toimintaa yhteistyössä oppilaskunnan hallituksen ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Opiskelijoiden osallisuus ja osallistaminen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen on keskeistä. Yhteistyö kodin ja koulun välillä on keskeisessä asemassa opiskelijan ja lain tämän mahdollistaessa. Ammatillinen koulutus Ammatillista koulutusta järjestetään Raision seudun koulutuskuntayhtymän (Raseko) jäsenenä. Kuntayhtymä on monialainen ja yksi sen oppilaitoksista, Naantalin ammattiopisto, sijaitsee Naantalin kaupungin alueella. Raseko järjestää ja suunnittelee opiskelijoidensa oppilashuoltopalvelut pääosin itsenäisesti, mutta tekee myös yhteistyötä oppilaitosten sijaintikuntien kanssa. Naantalin ammattiopiston kouluterveydenhuollon järjestää Naantalin kaupunki. Kuraattoritoiminta toteutetaan kuntayhtymän omalla henkilöstöllä ja psykologipalvelut toteutetaan pääasiassa terveyskeskuksen puolelta. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta annetaan Naantalin musiikkiopistossa. Musiikkiopiston yhteydessä toimii myös alle kouluikäisille tarkoitettu, musiikin varhaiskasvatusta tarjoava musiikkileikkikoulu. Naantalin opiston alaisuudessa taiteen perusopetuksen yleistä oppimäärää tarjoaa lasten ja nuorten kuvataidekoulu. 14

15 Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) astui voimaan Oppilashuolto koskee esi- ja perusopetuksen oppilaita sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita. Koulutuksen järjestäjä vastaa opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon toteutumisesta (ks. edempänä enemmän). Oppilaitoksen sijaintikunta on puolestaan velvollinen järjestämään opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut samoin kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon (9 ). Lain tarkoituksena (2 ) on 1. edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä; 1. edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä; 2. turvata varhainen tuki sitä tarvitseville; 3. turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu; 4. vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Lain 12 velvoittaa kuntaa laatimaan kuntakohtaisen oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelman ja nivomaan sen osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot 1. opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; 2. arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; 3. toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; 4. tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet Opiskeluhuolto tarkoittaa (3 ) opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuolto jaetaan ennaltaehkäisevään, koko oppilaitosyhteisöä tukevaan yhteisölliseen toimintaan sekä yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yhteisöllisen oppilashuollon toimintatapoja ja toimien ennaltaehkäisevyyttä on laissa korostettu, ja niistä on kuvaus edempänä (kohta 3). Yksilökohtainen opiskeluhuolto (5 ) koostuu opiskeluhuollon palveluista, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä monialaisesta yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta. Tärkeä osa opiskeluhuoltoa on opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto (6 ), jonka tavoitteena on tukea yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia, edistää terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä, 15

16 tukea oppimista sekä tunnistaa, lieventää ja ehkäistä mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia sekä edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Esi- ja perusopetuksessa oppimisen tukikeinot koostuvat erityisesti kolmiportaisesta tuesta erilaisine keinovalikoimineen. Nämä on kuvattu edellä kohdassa Kasvatus- ja opetuspalvelut (Perusopetus: pedagogiset tukitoimet). Opiskeluhuollon tavoitteet kohdentuvat ensisijassa ennaltaehkäisevin toimin koko oppilaitosyhteisön hyvinvointiin, yhteisöllisyyden edistämiseen sekä turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön. Oppilashuollon toteuttamisen keskeiset periaatteet Naantalissa ovat monialaisuus ja yhteistoiminnallisuus yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamisessa sekä oppilashuoltoryhmien kokoonpanoissa (koskee sekä kunnan ohjausryhmää että alueellisia oppilashuoltoryhmiä) jatkumon muodostaminen esikoulusta 2. asteelle palveluiden muovautuvuus ja uusiutuminen asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi huomion kiinnittäminen opintopolkujen nivelvaiheisiin lasten ja nuorten sekä huoltajien osallistaminen Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen, nuorisotoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilashuollon järjestämisen kokonaisuus on kuvattu alla olevassa taulukossa. Taulukko 3. Oppilashuollon ja pedagogisten asioiden järjestämisen rakenne Naantalissa Kuntatason oppilashuolto Opiskeluhuollon monialainen ohjausryhmä Tehtävä: oppilashuollon suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi Vastaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta Oppilaitoskohtainen oppilashuolto Alueellinen, monialainen oppilashuoltoryhmä Tehtävä: yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi Vastaa alueellisesta oppilashuoltosuunnitelmasta Yksilöllinen oppilashuolto Monialainen, yksilökohtainen asiantuntijaryhmä Tehtävä: oppilaan tai oppilasryhmän oppilashuollollisen tuen tarpeen selvittäminen ja tarvittavien tukitoimien järjestäminen Oppilashuollon palvelut: psykologi-, kuraattori- ja kouluterveydenhuoltopalvelut Kirjaa työnsä oppilashuoltokertomukseen 16

17 Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa Naantalin kaupungin opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa, ja sen jäseniä ovat: sivistystoimen edustajat: sivistystoimenjohtaja (pj.) pedagoginen rehtori lukion rehtori johtava koulupsykologi päivähoidon esimies vapaa-aikatoimen päällikkö sosiaali- ja terveystoimen edustajat: perusturvajohtaja sosiaalityön johtaja johtava hoitaja Poliisin sosiaalityöntekijä Rasekon edustaja Oppilaitoskohtainen oppilashuoltoryhmä on Naantalissa yhden alakoulun ja sen lähialueen 1-3 esiopetuksen muodostama yhteinen alueellinen oppilashuoltoryhmä (taulukko 4). Tämä ryhmä vastaa oppilaitosten ja esiopetusyksiköiden yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa, ja sen jäseniä voivat olla: rehtori koulukuraattori koulupsykologi terveydenhoitaja koululääkäri erityisopettaja opinto-ohjaaja opettajajäsen (luokanvalvoja, ryhmäohjaaja, luokanopettaja) esiopetusryhmien opettajien edustaja päiväkodin johtaja (yksi alueen päiväkodin johtajista vuodeksi kerrallaan) yksikön erityislastentarhanopettaja varhaiskasvatuksen erityisopettaja lapseperhepsykologi sosiaalitoimen edustajana sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja tai avohuollon nuoriso-ohjaaja Monialainen, yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti yksittäisen oppilaan tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi. 17

18 Taulukko 4. Oppilaitoskohtaiset oppilashuoltoryhmät Koulu Karvetti Kultaranta Kuparivuori Lietsala Merimasku Rymättylä Taimo Velkua Päiväkodit/esiopetus Karvetti ja Tammisto Viiala Keskusta, Kreivinniitty, Vuorohoitokoti Nuhjala, Suovuori Merimasku Rymättylä, Poikko Ruona, Soininen, Taimo Velkua Maijamäki - Suopelto - Naantalin lukio - Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta tukee kunnan käytettävissä olevien resurssien kohdentamista niin yhteisölliseen kuin yksilölliseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut, avustajapalvelut sekä tuki- ja erityisopetus Opiskeluhuoltopalvelut koostuvat psykologi- ja kuraattoripalveluista (taulukko 5) sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Sivistystoimessa toimii johtava koulupsykologi ja yksi koulupsykologi, joiden vastuulla on oppilashuollon psykologipalvelut. Koulupsykologiresurssit on lukuvuonna jaettu niin, että johtavan koulupsykologin vastuulla on 1159 oppilasta (1 alakoulu, yläkoulut ja lukio) ja koulupsykologilla 1163 oppilasta (muut alakoulut ja Velkuan yhtenäiskoulu). Suomen Psykologiliiton ja Stakesin (nyk. THL) suositus on oppilasta psykologia kohden ja korkeintaan kolme kouluyksikköä, joten koulupsykologiresurssit ovat riittämättömät oppilasmäärän nähden. Niinpä psykologipalveluiden saamiseksi lain hengen mukaiseksi edellyttää kolmannen koulupsykologin viran perustamista. Psykologipalveluja tuotetaan myös sosiaali- ja terveystoimessa. Terveyskeskuspsykologin asiakunta koostuu pääasiallisesti aikuisista. Lastensuojelussa on kaksi lapsiperhepsykologia, joiden työajasta 75 % kohdentuu lastensuojelun asiakasperheille ja 25 % varhaiskasvatukseen. 18

19 Esiopetusikäisten osalta on sovittu, että terveyskeskuspsykologi vastaa oppilaiden kognitiivisiin vaikeuksiin keskittyvistä yksilötutkimuksista esiopetusvuoden syyslukukauden ajan ja koulupsykologit kevätlukukaudella, jolloin pohdittavaksi tulevat koulunaloitukseen liittyvät kysymykset. Lapsiperhepsykologien työ kohdentuu lapsen emotionaalisten ja sosiaalisten vaikeuksien selvittämiseen ja perhetyöhön. Koulukuraattoreiden työpanos kohdentuu nykyisellään vahvasti ryhmien ja luokkien kanssa työskentelyyn.. Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n suositus 500 oppilasta kuraattoria kohden ja enintään kolme koulua (sosiaaliportti.fi). Sen sijaan koulupsykologien työpanos on suuntautunut vahvasti yksilökeskeiseen työhön sisältäen psykologiset tutkimukset ja tukikäynnit. Työotetta tullaan kehittämään ennaltaehkäisevään ja konsultatiiviseen työhön sekä yhteisölliseen oppilashuoltoon. Työkenttä on laaja sisältäen useita kouluja ja yli tuhat oppilasta koulupsykologia kohden, joten koulupsykologipalveluiden saaminen lain hengen mukaiseksi edellyttää kolmannen koulupsykologiviran perustamista. Taulukkoon 5 on koottu psykologi- ja kuraattoripalveluiden resurssit sekä vastuualueet. Yksi koulukuraattoreista toimii opiskeluhuollon vastaavana kuraattorina (OHL 7 ). Terveydenhuoltopalveluiden resurssit esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella on selostettu seuraavassa luvussa. Taulukko 5. Psykologi- ja kuraattoripalvelut: resurssit ja vastuualueet Sivistystoimi Johtava koulupsykologi Vastuualueet Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilasmäärä: 1159 (lukuvuonna ) Esiopetus: Rymättylän esiopetuksen yhteisöllinen oppilashuolto Rymättylän esiopetuksen yksilöllinen oppilashuolto (keskittyen kouluasioihin) kevätlukukaudella Koulut: Rymättylän, Maijamäen ja Suopellon koulut sekä Naantalin lukio Koulupsykologi Oppilasmäärä 1163 (lukuvuonna ) Esiopetus: Merimaskun ja Velkuan esiopetuksen yhteisöllinen oppilashuolto Merimaskun, Velkuan ja Kanta-Naantalin esiopetuksen yksilöllinen oppilashuolto (keskittyen kouluasioihin) kevätlukukaudella Koulut: Karvetin, Kultarannan, Kuparivuoren, Lietsala, Merimaskun ja Taimon koulut sekä Velkuan yhtenäiskoulu 19

20 Koulukuraattori A Oppilasmäärä 690 (lukuvuonna ) Esiopetus: yhteisöllinen ja konsultatiivinen työ Koulut: Lietsalan, Taimon ja Suopellon koulut Koulukuraattori B Oppilasmäärä 825 (lukuvuonna ) Esiopetus: yhteisöllinen ja konsultatiivinen työ Koulut: Karvetin, Kuparivuoren, Kultarannan, Merimaskun ja Rymättylän koulut Koulukuraattori C Oppilasmäärä 807 (lukuvuonna ) Esiopetus: yhteisöllinen ja konsultatiivinen työ Sosiaali- ja terveystoimi Terveyskeskuspsykologi Koulut: Karvetin ja Maijamäen koulut ja Naantalin lukio Esiopetusikäisten kognitiiviset yksilötutkimukset syyslukukaudella Naantalin ammattiopiston oppilashuolto Lapsiperhepsykologit (2 psykologia) Työajasta 25 % varhaiskasvatukseen: Kanta-Naantalin esiopetusyksiköiden yhteisöllinen ja yksilökohtainen oppilashuolto Työajasta 75 % lastensuojelun asiakastyöhön Käytettävissä olevat avustajaresurssit Sivistystoimessa on lukuvuonna 46 koulunkäynnin ohjaajaa, joista 17 on yhdistelmätoimia aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa. Koulun koon ja oppilaiden tarpeiden mukaan ohjaajia on 2-8 koulua kohti. Suurin osa ohjaajista on luokka- tai ryhmäohjaajia, mutta heillä on myös vastuullaan henkilökohtaista ohjausta tarvitsevia oppilaita. Pelkästään yhden oppilaan tukena toimiva henkilökohtainen avustaja on enää niissä tapauksissa, joissa sairaus tai vamma edellyttää esim. jatkuvaa teknistä avustamista tai aikuisen jatkuvaa ohjaamista ja valvontaa. Ohjaajaresurssi arvioidaan lukuvuosittain. Käytettävissä olevat tuki- ja erityisopetusresurssit Tuki- ja erityisopetus ovat oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportaisen tuen tukimuotoja (katso Kasvatus- ja opetuspalvelut, Pedagogiset tukitoimet). Tukiopetus on erityisesti yleiseen tukeen kuuluva tukimuoto, mutta käytettävissä myös tehostetun ja erityisen tuen muodoissa. Siihen on oikeutettu oppilas, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee lyhytaikaista tukea esimerkiksi sairastumisen vuoksi. Esiopetuksessa tukiopetus toteutetaan lapsen yksilöllisenä ohjauksena. 20

21 Erityisopetus on käytössä kaikissa tuen portaissa painottuen kuitenkin tehostettuun ja erityiseen tukeen. Erityisopetuksen toteutustavat ovat joustavat vaihdellen osa-aikaisesta erityisopetuksesta kokoaikaiseen erityisopetukseen. Oppilas voi siis esimerkiksi olla erityisopetuksessa vain yhden oppiaineen tunneilla tai hänen opetuksensa toteutuu kokonaan luokkamuotoisena erityisopetuksena. Osa-aikainen erityisopetus on suunnattu oppilaille, joilla vaikeuksia opinnoissa tai koulunkäynnissä, esimerkiksi yksittäisen oppiaineen oppimisessa, työskentelytaidoissa tai sosiaalisissa taidoissa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena oppilaan kotiluokassa tai erityisopetuksen luokkatilassa. Kokoaikainen erityisopetus on erityiseen tukeen kuuluva tukimuoto, jolloin oppilaan opetus tapahtuu pääasiallisesti erityisopetuksen pienryhmässä luokkamuotoisena erityisopetuksena. Integrointia oman kotiluokan oppitunneille toteutetaan oppilaan tarpeiden ja taitojen mukaisesti. Alla olevaan taulukkoon on koottu erityisopetuksen resurssit esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa. Taulukko 6. Erityisopetuksen resurssit esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa Varhaiskasvatus 7 varhaiskasvatuksen Jokaisella esiopetusyksiköllä on nimetty erityisopettaja erityisopettajaa Perusopetus laaja-alaisia erityisopettajia 7 Kuparivuori 1 Karvetti 1 Merimasku 1 Taimo 1 Kultaranta- Lietsala 1 yhteinen Maijamäki 1 Suopelto 1 erityisluokanopettajia 12 - ryhmät pääosin vaihtuvia pienryhmiä - kiinteitä pienryhmiä on eniten tukea tarvitseville oppilaille mm. Kuparivuoressa ja Maijamäessä Kuparivuoren koulussa 3 opettajaa Taimon koulussa 1 opettaja Karvetin koulussa 2 opettajaa Rymättylässä 1 opettaja Suopellon koulussa 1 opettaja Maijamäen koulussa 4 opettajaa Lukio 1 laaja-alainen, osa-aikainen erityisopettaja Vastaa yksilömuotoisista luki-testauksista Antaa ohjausta opiskelutaidoissa 21

22 Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja opiskelijoiden varhainen tuki Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla (4 ) tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat, ja oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. Monialaisessa seminaarissa ( ) yhteisöllisen oppilashuollon keskeisiksi teemoiksi nostettiin tunneja sosiaalisten taitojen opettaminen esi- ja alkuopetuksen jatkumona sekä esiopetusyksiköiden ja oppilaitosten yhteisöllisyyden ja oppilaiden osallisuuden lisääminen. Yhteisöllistä oppilashuoltoa ja oppilaiden varhaista tukea vahvistetaan kaupungin toimijoiden monialaisena ja hallintorajat ylittävänä yhteistyönä, josta esimerkkinä yhteistyössä pidettävät erilaiset kerhot niin ala- kuin yläkouluissa. Tavoitteena on oppilashuoltolain tultua voimaan tulevana lukuvuonna kirjata ja vahvistaa kouluissa ja esiopetuksessa jo toteutettuja hyviä yhteisöllisen oppilashuollon käytänteitä yksiköiden oppilashuoltosuunnitelmiin. Tämän jälkeen arvioidaan tarpeita toteuttaa uudenlaisia toimintatapoja. Tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista Naantalin oppilashuoltosuunnitelmaa jalkautetaan esiopetukseen ja oppilaitoksiin sekä koulutuksen kautta (esimerkiksi kaupungin VESOt) että yksiköiden omien oppilashuoltosuunnitelmien kautta, joiden pohjana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimii. Yksiköiden omat monialaiset oppilashuoltoryhmät seuraavat ja arvioivat oppilashuollon toteutumista yksiköissään ja raportoivat niistä lukuvuosittain kaupungin monialaiselle oppilashuoltoryhmälle Terveydenhuolto Neuvolapalvelut Neuvolatoiminta Neuvolatoimintaa ohjaavat ja sitovat kansalliset suositukset, oppaat, Kansanterveyslaki (66/1972) ja asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevän suun terveydenhuollosta (380/2009). Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että terveystarkastukset ja terveysneuvonta ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden tarpeet huomioon ottavia lasta odottaville naisille ja perheille sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoille kunnallisessa terveydenhuollossa. Palvelujen järjestäminen on suunnitelmallista yksilöllisyyden ja perheiden osallistuvuuden mahdollistavaa sekä moniammatillista. 22

23 Seksuaaliterveys- ja äitiysneuvola Neuvola-asetuksen mukaan raskauden ehkäisy ja seksuaaliterveyden edistäminen ovat osa neuvolatyötä. Haasteita perhesuunnitteluun luo ympäristön seksualisoitumisen lisääntyminen. Seksuaaliterveysneuvola auttaa ja neuvoo seksuaaliterveyteen ja ehkäisyyn liittyvissä asioissa sekä raskauden suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi parisuhteen ongelmat näyttäytyvät perheväkivallan lisääntymisenä. Seksuaaliterveysneuvolan palveluihin liittyvät Naantalissa seksuaali- ja lisääntymisterveydenpalvelut, kuten sukupuolitautien ehkäisy ja raskaudenkeskeytysten hoito sekä hedelmättömyystutkimukset. Seksuaaliterveysneuvolaa hoitaa terveyskeskuslääkäri ja terveydenhoitaja Naantalin terveyskeskuksen pääterveysasemalla. Äitiysneuvolan tavoitteena on edistää tulevien vanhempien sekä sikiön ja vastasyntyneen lapsen terveyttä ja hyvinvointia. Neuvola auttaa vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä sekä edistää terveellisiä elintapoja. Tavoitteena on myös saada kaikki isät neuvolaan ja kohdata heidät miehinä, isinä ja puolisoina. Neuvolasta annettava tuki suunnataan koko perheelle, huomiota kiinnitetään myös parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Näihin keskitytään erityisesti perhevalmennusryhmissä. Äitiysneuvolan tehtävänä on edellisten lisäksi synnytykseen valmentaminen, raskausajan pulmien tunnistaminen ja tarvittaessa jatkohoidon järjestäminen. Uuden äitiysneuvolaoppaan mukaan lasta odottavalle perheelle järjestetään vähintään kaksi laajaa terveystarkastusta. Laajassa terveystarkastuksessa selvitellään äidin ja sikiön terveydentilan lisäksi koko perheen hyvinvointia. Laajassa terveystarkastuksessa kartoitetaan mm. perheen mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö AUDIT -kyselyn avulla ja äidin riski sairastua raskausajan diabetekseen. Lisäksi ensimmäistä lasta odottavalle perheelle toteutetaan vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arviointi. Suositusten mukaan äiti käy normaalisti sujuvan raskauden aikana neuvolassa terveydenhoitajan ja/tai lääkärin vastaanotolla yhteensä kertaa. Terveydenhoitaja tekee kotikäynnin tarvittaessa synnytyksen jälkeen. Yksilöllisen tarpeen mukaan järjestetään lisäkäyntejä. Henkilöstömitoituksena on terveydenhoitajaa kohden enintään 70 ja lääkäriä kohden 600 raskaana olevaa naista. Äitiysneuvolat toimivat Naantalin, Rymättylän ja Merimaskun terveysasemilla. Velkualaiset käyvät Merimaskussa. Neuvolalääkärinä toimii neljä terveyskeskuslääkäriä, yksi kokoaikainen ja kolme osa-aikaista terveydenhoitajaa. Lastenneuvola Lastenneuvola tulee mukaan perheiden elämään jo perhevalmennuksen yhteydessä. Lastenneuvolan tavoitteena on edistää lasten terveyttä ja perheiden hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvola seuraa ja tukee alle kouluikäisen lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Se tukee vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Huomiota kiinnitetään lapsiperheiden ongelmien mahdollisimman varhaiseen havaitsemiseen ja tarkoituksenmukaisen avun järjestämiseen. Voimassa olevien suositusten mukaan laajoja terveystarkastuksia lastenneuvola järjestää neljän kuukauden, 18 kuukauden ja neljän vuoden ikäisenä. Lastenneuvolan määräaikaisia terveystarkastuksia ensimmäisen ikävuoden aikana terveydenhoitaja tekee kahdeksan ja lääkäri kaksi tarkastusta. 4 -vuotiaiden tarkastus on 23

24 laajempi käsittäen fyysisen terveydentilan seurannan lisäksi myös arviointia yhteistyössä päivähoidon kanssa, jotta mahdolliset ongelmat perheen välisestä vuorovaikutuksesta ja lapsen suhtautumisesta toisiin lapsiin ryhmätilanteissa löydetään ajoissa ennen koulun alkua. Määräaikaistarkastusten lisäksi tehdään tarkastuksia lapsen/perheen tilanteesta riippuen. Terveydenhoitaja tekee kotikäynnin synnytyksen jälkeen ja tarvittaessa muulloinkin. Rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset lapset saavat neuvolassa. Neuvola tekee tiivistä yhteistyötä terveyskeskuspsykologin, puheterapeuttien, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, päivähoidon ja sosiaalitoimen kanssa. TAULUKKO 7. Lastenneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset ja tarkastusten tekijät ensimmäisen ikävuoden aikana Ikä Terveystarkastukset 1 4 vko 4 6 vko 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk 12 kk Laaja terveystarkastus X Terveydenhoitaja X X X X X X X X X Lääkäri X X X Terveydenhoitajan X tekemä suun (tai 18 kk) terveydentilan arvio TAULUKKO 8. Lastenneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset ja tarkastusten tekijät ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Ikä Terveystarkastukset 18 kk 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v Laaja terveystarkastus X X Terveydenhoitaja X X X X X X Lääkäri X X Suun terveystarkastus X (tai 1 v) X (tai 4 v) (X) X (tai 6 v) (X) Lastenneuvolan henkilöstömitoitussuosituksen mukaan yhtä kokopäivätoimista terveydenhoitajaa kohden tulisi olla enintään 340 lasta ja lääkäriä kohden 2400 lasta, kun ei ole sijaista. Lastenneuvolat toimivat Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän terveysasemilla. Velkualaiset käyvät Merimaskun neuvolassa. Neuvoloita hoitaa viisi terveyskeskuslääkäriä ja kuusi terveydenhoitajaa, joista kokoaikaisena toimii kaksi terveydenhoitajaa. Äitiysneuvolassa on jatkettu uudistettua perhevalmennusta. Valmennuksessa toimivat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat työparina muiden yhteistyötahojen kanssa. Odottavat vanhemmat kutsutaan perhevalmennukseen ennen ja jälkeen synnytyksen, yhteensä kahdeksan kertaa. Perhevalmennus on moniammatillista, vertaistukea ja itseohjautuvuutta korostavaa pienryhmätoimintaa. Perhevalmennusta on kehitetty edelleen isiä paremmin huomioivaksi. Vertaisisä on nyt mukana kahdella tapaamisella vetämässä isäryhmää. 24

25 Kuvio 3. Terveystarkastuksen tekijät ja sisällöt Terveydenhoitajan määräaikaistarkastukset Perheen tukeminen ja ohjaus Vauvan/ lapsen kasvun ja kehityksen seuranta Varhainen vuorovaikutus Vanhempien jaksaminen Kotikäynnit, arjessa selviytyminen Masennuksen tunnistaminen Rokotusohjelman aloitus Terveysneuvonta Ryhmäneuvola Lääkärin määräaikaistarkastukset Perheen tuen arviointi Lapsen kehityksen ja kasvun arviointi Kehityshäiriöiden huomioiminen Eri ikäkausien erityispiirteiden tiedostaminen: uhmaikä, voimakkaan oppimisen kausi ja niistä informoiminen ja tuen järjestäminen Väkivaltaisen käyttäytymisen ja käytöshäiriöiden huomiointi Laaja terveystarkastus Terveydenhoitaja ja lääkäri toteuttavat Perheen tukemisen arviointi ja lisätuen mahdollistaminen Vanhempien jaksamisen arviointi Varhaisen vuorovaikutuksen arviointi Lapsen kehityksen ja kasvun arviointi Tarvittaessa ohjaus erikoissairaanhoito on Hammashoidon määräaikaistarkastukset Suun terveys Hampaiden puhkeaminen ja purentaelinten kehittyminen Ruokailutottumukset Tutin ja tuttipullon käytön vaikutukset suun terveyteen Reikiintymisen ehkäisy Oikomishoidon tarpeen arviointi Vanhempien ohjaus Yhteistyö perheen kanssa Moniammatillinen yhteistyö Palvelujen monimuotoisuus Lakien ja asetusten mukainen toiminta Vuonna 2011 on aloitettu suunnitellusti osa-aikainen neuvolan perhetyö, mikä on terveydenhoitajan toteuttamaa. Perhetyö vastaa valtioneuvoston asetusta (380/2009), joka edellyttää kotikäyntien lisäämistä. Neuvolan perhetyö on varhaisen tuen tarjoamista perheelle jo ennen ongelmien kasautumista. Yhtenä tavoitteena on sosiaalitoimen palveluiden tarpeen vähentäminen. Perhetyöntekijä on kouluttautunut uusperheneuvojaksi. Hän pitää myös vauvahierontaohjausryhmiä. Kouluikäisten kouluterveydenhuolto Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seuranta kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon tarjoamaa lakisääteistä terveydenhoitoa sekä olennainen osa oppilashuoltoa. Opiskeluhuoltotyhmissä kouluterveydenhoitaja osallistuu oppilaiden tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien selvittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii yhteistyössä oppilaan vanhempien /huoltajien, muun opiskeluhuollon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kouluterveydenhoitaja tekee terveydenedistämistyötä yksilötapaamisissa sekä oppilasryhmille oppitunteja pitämällä erikseen sovituista aiheista mm. murrosiän muutokset tai päihteet. 25

26 Kouluterveydenhoitaja edistää, seuraa ja valvoo oppilaiden työoloja ja koulutyön turvallisuutta yhdessä koulun edustajien ja terveystarkastajien kanssa. Kouluterveydenhuollon suositusten mukaan yhtä kokopäiväistä terveydenhoitajaa kohti tulisi olla korkeintaan 600 oppilasta ja koululääkäriä kohti 2100 tai 1 työpäivä viikossa 500 lasta kohden. Paikalliset olosuhteet, yhteistyö sekä psykososiaalisen työn vaativuus, erityistukea tarvitsevien koululaisten määrä ja koulujen lukumäärä vaikuttavat osaltaan henkilöstömitoituksiin. (Stakes 2002.) Kevätlukukaudella 2014 kouluterveydenhuollossa toimi 9 terveydenhoitajaa, joista kouluterveydenhuoltotyötä teki kokopäiväisesti 3 ja osapäiväisesti 6. Koululääkäreinä toimii neljä osaaikaista terveyskeskuslääkäriä. Terveystarkastukset Koko ikäluokkaa koskevat määräaikaiset terveystarkastukset ja seulontatutkimukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen.(stakes 2002) Oppilaiden terveystarkastukset jaetaan neljään ryhmään: - Laaja-alaiset terveystarkastukset, joihin osallistuvat sekä lääkäri että terveydenhoitaja. - Terveydenhoitajan ja oppilaan terveystapaamiset laajojen terveystarkastusten välivuosina - Seulontatutkimukset ja tarkastuksia tehdää tiettyjen sairauksien tai ongelmien löytämisesksi vuosittain tai sovitun ohjelman mukaisesti. - Kohdennetut terveystarkastukset riskiryhmiin kuuluville tarvittaessa. TAULUKKO 9. Määräaikaiset terveystarkastukset ja tekijät kouluterveydenhuollossa. Ikä Terveystarkastukset 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Laaja terveystarkastus X X X Terveydenhoitaja X X X X X X X X X Lääkäri X X X Suun terveystarkastus X X X Laajat terveystarkastukset tehdään Naantalissa oppilaille koulun alkaessa 1.luokalla, murrosiän alkaessa 5.luokalla ja jatko-opintoihin valmistauduttaessa 8.luokalla. Oppilaiden laajoihin terveystarkastuksiin sisältyy lapsen tai nuoren terveydentilan arvioinnin lisäksi lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä lapsen, nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa tekemä koko perheen hyvinvoinnin arvio tarvittaessa huoltajien suostumuksella moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen. (STM asetus 380/2009.) Yhteistyö vanhempien /huoltajien kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat tärkeä osa Naantalin kouluterveydenhuoltoa. Kaikki oppilaat kutsutaan hammashoidon määräaikaistarkastuksiin yksilöllisesti määriteltyjen tarkastusvälien mukaan, tarkastuksen tekee joko hammaslääkäri tai suuhygienisti. 26

27 KOULUIKÄISEN PERUSTUEN PALVELUT (6-12-vuotiaat) Kouluikäisen hyvinvoinnin ja terveyden seurannassa tehdään arvio,onko lapsella mahdollisuus kehittyä ja menestyä riittävän hyvin niissä olosuhteissa, joissa hän elää, ja niillä ominaisuuksilla, jotka hänellä on. (Stakes,oppaita 51.) Kuvio 4. Terveystarkastukset ja tutkimukset Naantalissa alakoulussa 1. LUOKKA LUOKAT 5. LUOKKA 6. LUOKKA Laaja-alainen terveystarkastus: Koulutulokkaan terveydenhoitajan tarkastus, vanhemmat/ huoltajat mukana tarvittaessa Lääkärin tarkastus, vanhemmat/huoltajat ja terveydenhoitaja mukana Audit-kysely vanhemmille tutustutaan lapseen, perheeseen ja arvioidaan monipuolisesti lapsen tilanne. mittaus(pituus,paino),ryhti/ rakenteen kliininen arvio, näön- ja RRmittaus,tarvittavat laboratoriokokeet Suun terveystarkastus;kutsu hammashuoltoon, suun terveys, ruokailutottumukset, puhdistusneuvonta ja oikomishoidon tarpeen arviointi Terveydenhoitajan terveystarkastus: oppilaalla mahdollisuus kertoa omasta elämästään,tuoda esille omia tärkeitä asioita ja huolia oppilaan pituuden ja painon mittaus/ kasvukäyrät ryhdin ja rakenteen kliininen arvio puberteettikehityksen arvio oppilaan oma arvio voinnista,kouluselviy tymisestä oppimiseen liittyvät vaikeudet,koulukiusaaminen ja luokan henkisen ilmapiirin arviointia 4lk näön- ja kuulontutkimus joka vuosi Laaja-alainen terveystarkastus: terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset, joissa vanhemmat /huoltajat mukana Vanhemmille Audit-kysely sekä vanhempien tupakoinnin selvittäminen selvitetään kokonaisvaltaisesti oppilaan terveydentila, tarvittava tuki,tutkimusten ja hoidon tarve seulontatutkimukset kuten 1-luokka ryhdin ja rakenteen kliininen arvio oppilaan päihteiden käyttöä kartoittavat kysymykset puberteettikehityksen arvio Suun terveyst arkast us: kutsu hammashuoltoon, suun terveys, ruokailutottumukset, puhdistusneuvonta ja oikomishoidon tarpeen arviointi Terveydenhoitajan terveystarkastus: oppilaalla mahdolisuus kertoa omasta elämästään,tuoda esille omia tärkeitä asioita ja huolia oppilaan pituuden ja painon mittaus/ kasvukäyrät ryhdin ja rakenteen kliininen arvio puberteettikehityksen arvio oppilaan oma arvio voinnista,kouluselviytymisestä oppimiseen liittyvät vaikeudet,koulukiusaaminen ja luokan henkisen ilmapiirin arviointia Ryhmämuotoisia tapaamisia: itsetunnon tukeminen,elämänhallintataidot,ihmissuhde-ja sukupuolikasvatus, päihteiden käyttö Näön tutkimus Terveystarkastukset ja tutkimukset muodostavat kokonaisuuden, jossa huomioidaan oppilaan ikä sekä kehitysvaihe. Terveystarkastukset ovat samalla terveysneuvontatilanteita ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Yhteistyö huoltajien kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat osa kouluterveydenhuoltoa. 27

28 KOULUIKÄISEN PERUSTUEN PALVELUT(13-15-vuotiaat) Kuvio 5. Terveystarkastukset ja tutkimukset Naantalissa yläkoulussa 7. LUOKKA 8. LUOKKA 9. LUOKKA Terveydenhoitajan terveystarkastus,jossa vanhemmat mukana: tutustutaan nuoreen,hänen perheeseen ja arvoidaan kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvointia keskustellaan oppilaan päihteiden käytöstä (alkoholi,tupakka, huumeet) Vanhemmille Audit-kysely Annetaan yksilöllistä terveysneuvontaa Seulontatutkimukset/ kartoitetaan oppilaan terveydellistä riskitekijää, ongelmaa tai etsitään piilevää sairautta: Näön- ja kuulon tutkimus,värinäkö Verenpaineen mittaus(rr) Skolioositutkimus, ryhdin ja rakenteen kl. arviointi Masennusseula(BDI) pituus,paino/kasvukäyrä puberteettikehityksen arvio tarvittavat laboratoriokokeet Laaja-alainen terveystarkastus: Terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus,jossa vanhemmat/huoltajat mukana Riskiperhekartoitus arvioidaan oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan, ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunnitellaan tarvittavat tukitoimet huomioitava allergiset sairaudet, tuki-ja liikuntaelinongelmat seksuaaliterveys ja raskauden ehkäisyyn liittyvä tieto Adsume(päihdemittari) tehdään luokkatilanteessa tai terveydenhoitajan vastaanotolla(alkoholi,tupakka, huumeet) fyysisen toimintakyvyn arvio nykytilasta ja kehittämiskohteet Masennusseula(BDI) Näön-ja kuulon tutkimus,värinäkö Verenpaineen mittaus(rr) Skolioositutkimus, ryhdin ja rakenteen kl. arviointi Pituus,paino,kasvukäyrät Puberteettikehityksen arvio Suun terveystarkastus hammashuollossa: suun terveys, ruokailutottumukset (napostelut, virvoitusjuomat), puhdistusneuvonta, tupakointi, nuuska ja oma vastuu kotihoidosta 15-vuotta täyttäneille tehdään terveydenhoitajan ja lääkärin terveystarkastus, josta lääkäri antaa nuorison terveystodistuksen (voimassa 5-vuotta) Lääkäri voi evätä todistuksen, jos nuori on jäänyt päihteiden käytöstä kiinni. Terveydenhoitajan vastaanotolla Adsume (päihdemittari) Oppimiseen liittyvät vaikeudet, koulukiusaaminen ja luokan henkinen ilmapiiri arvioidaan aina nuorta tavattaessa. Oppilaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma päivitetään terveystarkastuksissa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tehdään koulutuksen nivelvaiheissa moniammatillista yhteistyötä. 28

29 Opiskeluterveydenhuolto Opiskelijan terveystarkastuksen tarve selvitetään heti opintojen alussa tehtävällä terveyshaastattelulomakkeella sekä aiempiin terveystietoihin perehtymällä. Opiskelijaterveydenhuollon keskeinen tehtävä on opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden seuranta, tukeminen ja edistäminen. Keskeisiä periaatteita opiskelijaterveydenhuollossa tehtävissä terveystarkastuksissa ovat asiakas- ja voimavaralähtöisyys, yksilöllisyys, opiskelijoiden tasavertaisuus, kiireettömyys, vapaaehtoisuus ja opiskelijan arvostaminen. (STM 2006b) Edellisiin periaatteisiin lisäten terveydenhuollon keskeisiä periaatteita ovat terveyttä tukevien opiskeluolosuhteiden edistäminen sekä opiskelukykyä heikentävien tekijöiden korjaaminen ja hoitaminen olivatpa ongelmat sitten opiskelijasta tai jostain muusta syystä johtuvia. Opiskeluterveydenhuoltoa kuvastaa monimuotoisuus, koska opiskeluterveydenhuolto käsittää kaikki opiskelijan elämänvaiheeseen ja opiskeluun liittyvät terveyteen vaikuttavat asiat. (STM 2009, 21.) Nuoret elävät muutosvaihetta opiskeluiässä. Keskeisiksi asioiksi nousevat aikuistumis- ja itsenäistymisprosessi sekä tutkintoon tähtäävät opinnot. Opiskelijalta vaaditaan paljon voimavaroja kehityspsykologisten muutosten onnistumiseksi sekä vahvuutta tehdä valintoja opintojen suunnittelusta ja kantaa niistä vastuuta. Tämä edellyttää opiskelijalta hyviä kognitiivisia valmiuksia ja luovaa ajattelua sekä tiedonkäsittelytaitoa. Nämä taidot ovat herkkiä häiriintymään univajeen, masentuneisuuden, opiskeluolosuhteiden tai konfliktien seurauksena. Lisäksi sairastuminen asettaa uusia haasteita opintojen suorittamiseksi. (STM 2009, 21.) Kuvio 6. Terveystarkastukset ja asiat joihin kiinnitetään huomiota opiskeluterveydenhuollossa. 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI Terveystarkastukset 1. vuoden opiskelijoille terveydenhoitaja, 2. vuoden opiskelijoille lääkäri Lääkärintarkastukset tarvittaessa (erityisopiskelijat, pitkäaikaissairauksia sairastavat opiskelijat) Hammashoidon määräaikaistarkastukset yksilöllisesti määriteltyjen tarkastusvälien mukaan, tarkastuksen tekee joko hammaslääkäri tai suuhygienisti: suun terveys, ruokailutottumukset (napostelu, virvoitusjuomat), puhdistusneuvonta, tupakointi, nuuska, oma vastuu kotihoidosta ja säännöllisten tarkastusten merkitys Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut opiskelijoille o Terveysneuvonta Päihteiden käytön vähentäminen Nuorten aikuisten miesten tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemien väheneminen Väestöryhmien eriarvoisuus vähenee heikommassa asemassa olevien hyvinvointi paranee (STM 2001) o Voimavara-arvioinnit o Mielenterveyden tukeminen o Liikunnan lisääminen nuorten aikuisten keskuudessa o Toimintakyvyn edistäminen 29

30 Terveydenhuollon yleisiä painopisteitä ovat terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen. palveluiden tasapuolinen ja hyvä saatavuus ja yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa ovat oleellinen osa naantalilaisten hoidossa Nuoriso- ja liikuntapalvelut Liikuntapalvelut Liikunnan avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Naantalissa on hyvät liikuntamaastot; ulkoilureittejä ja latuverkostoa. Kaupungissa on myös uimarantoja sekä nurmi- ja hiekkakenttiä jalkapalloa ja pesäpalloa harrastaville sekä tenniskentät. Lisäksi ovat ulkojääkentät ja jäähallit luistelijoille ja jääkiekkoilijoille. Liikuntatoimi järjestää lapsille ja nuorille koululaiskerhotoimintaa, erilaisia retkiä, tempauksia ja toimintapäiviä. Liikuntatoimi koordinoi myös Liikkuva koulu- hanketta, jossa tavoitteena on lisätä oppilaiden päivittäistä liikuntaa suositusten tasolle koulupäivän yhteydessä. Hankkeessa ovat mukana kaikki ylä- ja alakoulut. Nuorisopalvelut Kunnan nuorisotyö palvelee nuoria kuntalaisia ja myös nuorisotyötä tekeviä järjestöjä vapaa-aikaan ja nuorten elinolosuhteisiin liittyvissä asioissa. Nuorisopalvelujen henkilöstöön kuuluu kolme nuorisoohjaajaa, yksi nuorisotilojen valvoja, etsivä nuorisotyöntekijä ja erityisnuorisotyöntekijä. Nuorisotalotoiminta, leirit, koululaiskerhot sekä erilaiset retket ja teematapahtumat ovat nuorisotyön keskeisiä toimintamuotoja. Nuorisotyöllä on käytössään 4 nuorisotilaa, joista kaksi on saaristossa ja kaksi keskustan alueella. Etsivä nuorisotyöntekijän tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään nuoren kasvua ja itsenäistymistä sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Etsivän nuorisotyöntekijän työparina toimii erityisnuorisotyöntekijä. Erityisnuorisotyöntekijän muihin tehtäviin kuuluu jopo-opetusryhmässä toimiminen sekä nuorten yökahvilatoiminnan ja jalkautuvan nuorisotyön koordinointi. Yksi nuorten osallistumis- ja vaikuttamiskanavista on Nuorisovaltuusto. Valtuuston jäsenet ovat vuotiaita naantalilaisia. Valtuustoon tehtävänä on edistää ja seurata eri hallinnonaloilla tapahtuvaa toimintaa nuorten näkökulmasta, sekä edistää kaupungin ja nuorten välistä yhteistyötä. Vertti- vertaistiedotusta toteutetaan yläkouluissa koulun ja nuorisotoimen yhteistyönä. Vertit ovat vapaaehtoisia yläkoulun oppilaita, joiden tehtävänä on toimia oman koulun ja alueen tiedottajina. Toiminnan tavoitteena onkin tehostaa nuorisotiedotusta sekä lisätä tiedonkulkua ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Vertaistien yhteyshenkilönä toimii nuoriso-ohjaaja. 30

31 Sähköinen vaikuttamiskanava on Aloitekanava.fi sivusto. Aloitteet mm. skeittiparkin ja frisbeegolfradan perustamisesta tulivat Aloitekanavan kautta Päihdetyö Päihdehuoltolain (1986/41) mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Naantalissa on tehty mielenterveysja päihdesuunnitelma vuosille Päihdetyö koostuu ehkäisevästä päihdetyöstä ja korjaavasta päihdetyöstä. Laadukkaalla päihdetyöllä vähennetään muiden palveluiden tarvetta Naantalilainen on voinut hakeutua ilman lähetettä kaikille A-klinikoille (Raisio, Salo ja Turku) avohuollonpalveluihin. A-klinikka käynnit ovat avohuollonpalveluita päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Päihdeongelma voi olla alkoholi-, huume-, lääke-, tai sekakäyttöongelma. A-klinikalle voi hakeutua myös muissa riippuvuusongelmissa, kuten peli-, netti-, yms. ongelmat. A-klinikalla on mahdollisuus käydä lääkärin, sairaanhoitajan tai sosiaaliterapeutin vastaanotolla. Turun A-klinikka tarjoaa myös avohuollonpalveluna Nuorisoaseman palveluita jotka tarkoitettu alle 25-vuotiaille, lisäksi Turun A- klinikan sosiaaliterapeutti pitää sivuvastaanottoa Naantalissa. A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueen Turun sekä Salon A-klinikat tarjoavat myös laitosmaisia palveluita. Palveluvalikkoon kuuluvat selviämis- ja katkaisuhoitoasemien palvelut sekä laitoskuntoutuspalvelut. Kuvio 6. Laitoshoidon polku: Selviämisasema avohoito Katkaisuhoitoasema Laitoskuntoutus Turun ja Salon A-klinikan selviämisasemille asiakas menee päihtyneenä silloin kun kotioloissa ei ole turvallista olla päihtymystilan takia, mutta asiakas ei kuitenkaan ole sairaalahoidon tarpeessa. Selviämisasemalta siirrytään tarvittaessa katkaisuhoitoasemalle jos päihteiden käytön katkaisu/lopettaminen edellyttää vieroitusoireiden mukaista hoitoa. Katkaisuhoitoasemalta siirrytään tarvittaessa, pidempi kestoiseen laitoskuntoutukseen, mikäli siihen arvioidaan olevan tarvetta. Laitoskuntoutus arviot tehdään aina sosiaali- terveysviraston moniammatillisessa tiimissä. Polun pääpaino on avohuollon palveluissa (kunnan peruspalvelut, A-klinikat, vertaistukiryhmät jne.) ja niihin ohjaamisessa. 31

32 Kuvio 7. Katkaisuhoidon syyt 2013 Yhteensä 8 32 Turun katkaisuhoito 7 19 Huumeet Alkoholi Salon katkaisuhoito Kuvio 8. Katkaisuhoidon ja päihdekuntoutuslaitosten asiakkaat yhteensä 2013 YHTEENSÄ 57 Päihdekuntoutuslaitokset 18 Katkaisuhoito Turku 26 Katkaisuhoito Salo Monilla yhteiskunnallisilla päätöksillä on vaikutusta lasten elämään, vaikka niitä tehtäessä ei ensisijaisesti ole ajateltukaan lapsia. Esimerkiksi alkoholipoliittiset päätökset tuntuvat konkreettisesti lasten elämässä. Mm. päihteiden väärinkäyttö on lastensuojelun yksittäisistä syytekijöistä kaikkein yleisin. Laitoskuntoutuksessa päihdehuoltolaitoksissa on vuonna 2013 ollut yhteensä 18 asiakasta, hoitojaksoja on ollut yhteensä 25. Laitoskuntoutusjaksot ovat olleet eripituisia, riippuen asiakkaan yksilöllisistä tarpeista. Yleisesti ottaen alkoholin takia laitoskuntoutuksessa olevien hoidon pituus on noin 1 kuukausi, tarvittaessa hoitojatkumoon sisällytetään joitakin viikon mittaisia intervallijaksoja avohoidon tueksi. 32

33 Kuvio 9. Laitoskuntoutuksen syyt 2013 Alkoholi 29% Huumeet 71% Huumausaineiden käytön takia hoitoon hakeutuneiden problematiikka on usein moninaisempi ja syvällisempi, jolloin laitoskuntoutusjakson pituutta joudutaan arvioimaan hoidon edetessä. Tällöin huomioon on otettava mm. psykiatrinen sairastavuus, lastensuojelullinen näkökulma, asiakkaan kokonaisvaltainen elämänhallinta jne. Huumausaineiden käyttäjien hoitojaksot vaihtelevat ajallisesti 2 viikon vaativasta katkaisuhoidosta 5 kuukauden laitoskuntoutukseen. Tarvittaessa myös tässä hoitojatkumoon sisällytetään joitakin viikon mittaisia intervallijaksoja avohoidon tueksi. Mikäli kyseessä on lastensuojelun asiakasperhe, pyritään hoitoprosessin jokaisessa vaiheessa tuomaan esiin myös lastensuojelun näkökulma ja ottamaan lapsen etu huomioon. Tavoitteena on että kunnan työntekijä/työntekijät ovat mukana koko asiakkaan hoitoprosessin ajan arvioiden yhdessä asiakkaan kanssa hoidon tarvetta. Koko hoitoprosessin ajan säilytetään näkymä avohuoltoon ja pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa sopivia avohuollonpalveluita. Kotiutumisvaiheessa asiakkaalle rakennetaan yksilöllinen avohuollonpalveluista koostuva paketti, jonka tavoitteena on tukea asiakasta eri elämänhallinnan alueilla. Tällä hetkellä Naantalilaisten päihdeongelmaisten toipumisprosessia tukevia avohuollon palveluita on saatavissa. Avohuollon palvelut vastaavat jo tottuneesti alkoholia pääpäihteenä käyttävien tarpeisiin. Haasteita tuo edelleen huumausaineita pääpäihteenä käyttävien avohuollonpalvelut, johtuen problematiikan moninaisuudesta ja hajanaisuudesta sekä samanaikaisesta psykiatrisesta sairastavuudesta. 33

34 Kuvio 10. Kaikkien lastensuojelulain mukaisten sijoitusten syyt Naantalissa vuonna ; Nuoren kouluakäymättömyys ; 7% 2013; Nuoren oma käyttäytyminen; 13% 2013; Vanhempien mielenterveyden ongelmat; 27% 2013; Vanhempien jaksamattomuus/ puuttuva vanhemmuus; 19% 2013; Vanhempien huumeongelmat; 22% 2013; Lapsen omat mielenterveysongel mat; 9% 2013; Vanhempien alkoholiongelmat; 3% Seurakuntien ja järjestöjen kanssa tehtävä työ Naantalin alueella toimii useita seurakuntia, joilla on monipuolista lapsille, nuorille ja perheille suunnattua toimintaa. Seurakuntien toimintamuotoja ovat mm. pyhäkoulut, päiväkerhot, hoitoparkki, leirit ja retket, rippikoulu, isostoiminta ja nuorten illat. Naantalissa on myös useita lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä liikunta- kulttuuri- ja nuorisoalan harrastusjärjestöjä sekä erilaisia lapsiperheiden hyvinvointia tukevia järjestöjä. Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2014 talousarvioon on varattu yhdistysten avustamiseen euron määräraha Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelulaki uudistettiin ja muutokset astuivat voimaan Lain muutostarpeiden taustalla ovat mm. Suomen ratifioimat ihmisoikeussopimukset, keskeisimmin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Erityisesti on ollut tarpeen tehostaa lapsen ja perheen osallisuutta ja oikeusturvaa, viranomaisten yhteistyötä perheiden tukemiseksi sekä täsmentää kunnan velvollisuuksia lastensuojelussa. Uudistetun lainsäädännön tavoitteena on siirtää lastensuojelun painopistettä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon. 34

35 Lastensuojelulakia koskevan hallituksen esityksen perusteluissa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten ongelmien määrän kasvuun viimeisen vuosikymmenen aikana. Lain peruslähtökohtana on, että lapsen hoito ja kasvatus ovat vanhempien vastuulla. Yhteiskunnalla on kuitenkin vastuu siitä, että lapsilla on hyvät kasvuolosuhteet ja vanhemmilla tukea lasten kasvatukseen. Lastensuojelun tarve alkaa, jos lapsesta ei pidetä riittävää huolta. Lastensuojelulaissa lähdetään siitä lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteesta, että kaikissa lasta koskevissa lastensuojelutoimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Oikeusturvan tehostamiseen pyritään mm. selkiyttämällä päätöksentekoprosessia. Tahdonvastaisista huostaanotoista päättää johtavan viranhaltijan hakemuksesta hallinto-oikeus. Lastensuojelun suunnitelmassa on osoitettava lastensuojeluun käytettävissä olevat resurssit sekä ennaltaehkäisevän lastensuojelun että lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun osalta. Lastensuojelun ydintehtävänä on turvata lapsen oikeus arvokkaaseen elämään ja mahdollisuus turvallisiin ihmissuhteisiin. Lapsen on saatava olla riittävän kauan lapsi ilman aikuisilta siirtyneitä taakkoja. Tähän pyritään lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla, jonka muotoja ovat - lastensuojelutarpeen selvitys - avohuollon tukitoimet - lapsen kiireellinen sijoitus - huostaanotto - kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvä sijaishuolto sekä jälkihuolto Lastensuojelun kannalta ihmisoikeussopimuksissa muodostavat keskeisen käsiteparin lapsen edun periaate ja yksityiselämän sekä perhe-elämän suojan periaate. Tämä on yksi niistä seikoista, jotka luovat jännitteitä lastensuojeluun. Kuvio 10. Lastensuojelun kokonaisuus 35

36 Naantalin sosiaalitoimen lastensuojelun henkilöstöön kuuluu sosiaalityön johtaja, kolme sosiaalityöntekijää, kolme sosiaaliohjaajaa, kaksi lapsiperhepsykologia, psykoterapeutti, kaksi nuorten avohuollon ohjaajaa. viisi perhetyöntekijää sekä toimistosihteeri. Naantalin lastensuojeluun tuli vuonna 2013 yhteensä 340 LsL:n 25 :n mukaista ilmoitusta lastensuojelun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista. Ilmoitusten määrä laski vuonna 2013 ensimmäisen kerran vuoden 2010 jälkeen. Eniten ilmoituksia vuonna 2013 tehtiin vuotiaista. Lastensuojeluilmoitusten taustalla olevista syistä suurimmat olivat vanhempien päihteiden käyttö ja lapsen oma päihteidenkäyttö, lapsen turvattomuus, lapsen psyykkinen huonovointisuus ja vanhempien jaksamattomuus. Eniten ilmoituksia vuonna 2013 tekivät sosiaalipäivystys, poliisi ja terveydenhuolto. Lastensuojelun asiakasprosessi on kuvattu kuviossa 11. Kuvio 11. Lastensuojelun asiakasprosessi 36

37 Lastensuojeluilmoitukset käsiteltiin lain vaatiman 7 vuorokauden sisällä 74,2 %:ssa ilmoituksia. Käsittelyajan pysyminen 7 vuorokauden aikarajassa on tehostunut huomattavasti vuonna Lastensuojelutarpeen kartoitukset on pääsääntöisesti pystytty tekemään lain säätämässä 3 kk:n aikarajassa (80,5 %). Selvitysten valmistumisprosentti on vertailuvuosien ylivoimaisesti korkein vuonna Kuviossa 12 on kuvattu lastensuojelutarpeen arvion eteneminen. Kuvio 12. Lastensuojelutarpeen selvitys 37

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Hyväksytty 30.12.2013 - lain soveltamisala ja tavoitteet - opiskeluhuollon kokonaisuus - yhteisöllinen opiskeluhuolto Turku 12.3.2014 Lain soveltamisala Kokoaa

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Monialainen oppilashuollon yhteistyö LUKU 5.3 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Tornion esiopetussuunnitelman lukuun neljä Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sivistyslautakunta 58 11.6.2014 233 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Asianro 569/12.01.03/2014 Päätöshistoria Sivistyslautakunta 11.6.2014 58 "Uusi oppilas-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 0 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11. Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013 Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013, Hanasaari 18.10.2013 OPH/HP/YL/LU

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Oppilas- ja opiskeluhuollon kansalliset kehittämispäivät 28.11.2013 Järvenpää Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO Lempäälän kunta / lukio Kuntakohtaiset osuudet sinisellä. 4.3 Opiskeluhuolto Lukion

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.3 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

5.2 Oppilashuolto. 5.2.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

5.2 Oppilashuolto. 5.2.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 5.2 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Ressun lukiossa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa luku 5.3 5.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot