ALLI kar tasto Osa 2
|
|
- Saara Ketonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALLI -kar tasto Osa 2 Väestö
2 Sisällys Esipuhe 1. Johdanto 7 2. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykytila ja muutokset Tarkasteltavat teemat osatekijöineen Väestö Väestörakenne Asuminen ja muuttoliike 2.3 Ympäristö ja ekosysteemit Luonnonvarojen käyttö ja energia Ympäristö ja ekosysteemipalvelut 2.4 Tuotanto ja palvelut Tuotantorakenne Palvelurakenne Yritysrakenne 2.5 Infrastruktuuri ja liikennejärjestelmä Infrastruktuuri Henkilöliikenne Tavaraliikenne 2.6 Lähialueet ja muu kansainvälinen toimintaympäristö Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ohjaus Hallinnollisia aluejakoja Aluerakennetta ja liikennejärjestelmää säätelevät linjaukset Keskus- ja palveluverkko sekä kehittämisvyöhykkeet Kaupunkiverkot Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vuorovaikutus Yhdyskunnat ja monikeskuksisuus Kaupungit ja maaseutualueet Toiminnalliset alueet Tulevaisuuden muutostekijät Megatrendit 147 Ilmastonmuutos Energian saatavuus Globaali talouskehitys Tekninen kehitys 5.2 Ennakointiteemat 158 I. Kaupungistuminen jatkuu II. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät III. Ikärakenne vanhenee ja palvelutarve kasvaa IV. Riippuvuus ekosysteemien toiminnasta ja luonnonvaroista lisääntyy V. Tuotanto ja palvelut jakaantuvat uudelleen VI. Vähähiilisyys ja vihreä talous veturina VII. Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa 6. Epilogi 194 Lähdeluettelo 196
3 2.2. Väestö Suomessa asui vuoden 2012 lopussa henkilöä, josta naisia oli ja miehiä sekä vieraskielisiä noin viisi prosenttia väestöstä (Tilastokeskus 2013). Maamme väkiluku on kasvussa ja suurin syy väestönlisäykseen on muuttovoitto ulkomailta. Väestö keskittyy kaupunkikeskuksiin. Keskittymiskehitys on kuitenkin useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna alkanut huomattavan myöhään ja on edelleen kesken. Väestöntiheys on alhaisesta keskiarvosta huolimatta verrattain korkea eteläisimmässä Suomessa ja erityisesti pääkaupungin ympäristössä. Väestön alueellinen sijoittuminen, muuttoliike sekä väestörakenteelliset tekijät ovat hyvin keskeisiä muuttujia tarkasteltaessa aluerakennetta ja liikennejärjestelmää. Merkittävimpiä trendejä väestörakenteessa ovat tällä hetkellä väestön vanheneminen ja hyvinvoinnin keskittyminen kasvukeskuksiin. Erityisesti työikäisten muuttoliike suuntautuu Etelä-Suomeen ja keskuksiin sekä Tampereen ja Helsingin kaltaisten keskusten ympäryskuntiin. Maahanmuuttajat painottuvat suurimpiin keskuksiin, mutta samaan aikaan kantaväestön vanhemmissa ikäluokissa tapahtuu muuttoliikettä pienille paikkakunnille. Väestökysymyksiä on tässä työssä tarkasteltu etupäässä seutukuntatasolla. Tämä tuo esiin aluerakenteelliset muutokset, mutta jättää esimerkiksi kaupunkiseudun sisäiset muutokset huomioimatta.. Yritysrakenne Väestörakenne Lähialueet ja muu kv toimintaympäristö Henkilöliikenne Asuminen ja muuttoliike Palvelurakenne Tuotantorakenne Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Infrastruktuuri Tavaraliikenne Luonnonvarojen käyttö ja energia 10
4 Väestörakenne Väestörakenne kertoo väestön sijoittumisesta alueellisesti, demografisesta rakenteesta sekä sosioekonomisesta jakautuneisuudesta. Suomen väestörakenteeseen vaikuttaa kaksi suurta trendiä: väestö ikääntyy sekä keskittyy alueellisesti. Luonnonllinen väestönkasvu on hidastunut ja suuret ikäluokat ovat juuri nyt siirtymässä eläkkeelle. Työvoiman uusiutuminen on heikkoa, mutta maahanmuutto tasapainottaa mahdollisesti uhkaavaa työvoimapulaa. Väestö keskittyy yliopistoseuduille sekä suurimmille teollisuuspaikkakunnille. Väestön määrä on vähentynyt maaseudulla ja kauempana kasvukeskuksista sijaitsevissa kaupungeissa, jotka eivät ole kyenneet tarjoamaan riittävästi työpaikkoja. Kuva 2.3. Väestörakenteen toimintaympäristön keskeisiä muutostekijöitä. Kotitaloudet Asuntokuntien kokorakenteeseen, lapsiperheiden osuuteen, koulutukseen, tuloihin ja terveyteen on liittynyt muutoksia, jotka ovat lisänneet eroja maan eri osien välillä. Palvelujen saavutettavuus Väestön määrä ja ikärakenne Väestörakenne Sosioekonomiset erot Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Sisäkehä: Osatekijän merkitys Ulkokehä: Muutostekijän vaikutus osatekijään kasvava parantava supistuva heikentävä 11
5 Väestö seutukunnittain Kuva 2.4. Väestömäärä seutukunnittain 1980 Kuva 2.5. Väestömäärä seutukunnittain 2011 Kuva 2.6. Väestönmuutos seutukunnittain Seutukunnittain tarkasteltuna väestömäärä on kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana erityisesti suurimmilla yliopistoseuduilla. Helsingin seutu on kokenut suurimman väestönkasvun, mutta myös Turun, Tampereen, Jyväskylän, Oulun ja Kuopion seutukunnissa asukasmäärä on kasvanut selvästi. Eniten väestöään menettäviä seutuja on itäisessä Suomessa sekä Suomenselän alueella. Muuttoliike on vienyt vuosikymmenten kuluessa huomattavan osan supistuvien alueiden opiskelu- ja työikäisestä väestöstä. Muutosten taustalla ovat olleet elinkeinorakenteen ja työpaikkatarjonnan muutokset. 12
6 Rakennusten kerrosala Kuva 2.7. Rakennusten kerrosala seutukunnittain vuonna Kuva 2.8. Rakennusten kerrosala seutukunnittain vuonna Kuva 2.9. Rakennusten kerrosalan muutos seutukunnittain vuosina Rakennetun ympäristön fyysisen rakenteen muutoksissa seutukuntien väliset erot ovat olleet maltillisempia kuin väestönmuutoksissa. Rakennusten kerrosala koko maassa on 30 vuoden kuluessa lähes kaksinkertaistunut. Kerrosala on kasvanut kaikilla seuduilla, myös niillä, joissa väestömäärä on voimakkaasti vähentynyt. Vaikka väestö ja työpaikat ovat vähentyneet, rakennuskanta ja infrastruktuuri ovat jääneet jäljelle. Elintason noustessa ja asumistoiveiden muuttuessa on rakennettu kaikkialla uutta rakennuskantaa. Myös tuotantotoiminta, palvelut, vapaa-ajan asuminen ja matkailu ovat aiheuttaneet merkittävää uudisrakentamista. 13
7 Työpaikat Kuva Työpaikkojen määrä vuonna Kuva Työpaikkojen määrä vuonna Kuva Työpaikkojen määrän muutos Työpaikkojen määrän muutos seutukunnissa on hyvin samansuuntainen kuin väestömuutos. Työpaikat ovat lisääntyneet kasvukeskuksissa ja vähentyneet etenkin Itä- ja Pohjois- Suomessa. Työpaikkoja on tullut lisää etenkin yliopistopaikkakunnille, joilla muutos on ollut melko nopeaa. Helsingin seudulla työpaikkojen kasvu on ylivoimaisesti suurinta ja kasvu heijastuu osittain myös ympäröiviin seutukuntiin. Maakunta- ja kasvukeskuksia pienemmät seutukaupungit ja rakennemuutoksesta kärsivät suuretkin teollisuuspaikkakunnat ovat onnistuneet kasvattamaan työpaikkamääriä heikosti. 14
8 Asukastiheys Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana Suomen väestö on keskittynyt alueellisesti. Suurimpien kaupunkien ympäristössä taajaan asutut alueet ovat laajentuneet merkittävästi. Samanlaista kehitystä on tapahtunut jonkin verran myös pienten seutukeskusten ja maaseudun taajamien yhteydessä. Maaseudun haja-asutusalueilla asutus on selvästi harventunut. Alueet, joilla asukastiheys jää alle viiteen asukkaaseen neliökilometrillä, ovat laajentuneet merkittävästi. Varsinkin Keski- ja Itä-Suomessa ne kattavat suurimman osan alueesta. Kuva Asukastiheys vuosina 1980 ja
9 Vapaa-ajan asutus Toisin kuin vakituinen asutus, vapaa-ajan asutuksen alueet ovat laajentuneet merkittävästi 30 viime vuoden aikana. Perinteisillä vapaa-ajan asutuksen alueilla eteläisessä Järvi-Suomessa, rannikolla ja Lohjan seudulla kesämökkien määrä on kasvanut huomattavasti. Mökkitiheys on paikoin moninkertaistunut. Tämän lisäksi kesämökkien rakentaminen on levinnyt näiltä alueilta pohjoisemmas Keski-Suomeen, Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Myös rannikolle on muodostunut tiiviin vapaa-ajan asutuksen nauhoja. Lapissa ja Koillismaalla näkyy mökkien määrän selkeää kasvua matkailukeskusten ympäristössä. Kuva Kesämökkitiheys vuosina 1980 ja Monissa seutukunnissa keskuskaupungin asukkaiden omistamista vapaa-ajan asunnoista suurin osa sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä. Helsingin seudun asukkaiden omistamat vapaaajan asunnot sen sijaan jakaantuvat laajemmin koko maan alueelle, vaikka painottuvatkin eteläiseen Suomeen. Samoin Oulun seudun asukkaiden vapaa-ajan asuntoja on laajalti koko Pohjois-Suomen alueella. Vapaa-ajan asutus heijastaa aiempaa aluerakennetta. Kaupunkilaiset ovat usein rakentaneet mökkinsä omille tai vanhempiensa vanhoille kotiseuduille, joilta he omistavat maata. Väestöään menettävillä alueilla asuinrakennuksia jää lisäksi vaille vakinaisia asukkaita, ja monet näistä taloista siirtyvät vapaa-ajan asumiskäyttöön. 16
10 Väestönmuutos KOKONAISMUUTOS Kuva Väestönmuutos vuosina LUONNOLLINEN VÄESTÖNMUUTOS SEUTUJEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE NETTO- MAAHANMUUTTO Kokonaismuutos vuosina Luonnollinen väestönmuutos Seutujen välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsingin seutukunta on koonnut selvästi suurimman väestönkasvun. Kasvu on ulottunut myös ympäröiviin seutukuntiin. Myös Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Turun seudut ovat kasvaneet merkittävästi. Lisäksi asukasmäärä on kasvanut pienemmissä yliopistoseutukunnissa sekä Seinäjoen ja Lahden kaltaisten maakuntakeskusten seuduilla. Muualla Suomessa asukasmäärä on vähentynyt huomattavan paljon. Pohjanmaan sekä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa luonnollinen väestönkasvu on nuoresta ikärakenteesta johtuen vahvaa, mikä kompensoi negatiivista seutujen välistä muuttoliikettä. Seutujen välisessä muuttoliikkeessä on vähiten voittajia, ja muuttovoitto näyttää painottuvan suurimmalta osin Etelä-Suomeen ja erityisesti Helsinki Tampere-akselille, jossa myös pienemmät seutukunnat keräävät muuttovoittoa. Maahanmuuton tuottama muuttovoitto on kasvanut lähes koko 2000-luvun ajan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nettomaahanmuutto on lisännyt asukasmäärää lähes joka seutukunnassa. Maahanmuutto onkin merkittävä väestökehitystä tasapainottava tekijä monilla alueilla. Lukumääräisesti maahanmuutto keskittyy Etelä-Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin sekä tiettyihin rannikkokaupunkeihin, kuten Vaasaan ja Kotkaan. 17
11 Ikärakenne seutukunnittain Viimeisten 30 vuoden aikana väestörakenteen erot eri seutujen välillä ovat kasvaneet. Nuorten ja työikäisten ikäryhmät painottuvat aiempaa enemmän tietyille seuduille. Alle 18-vuotiaiden osuus asukkaista on suurin Länsi- ja Lounais-Suomen seutukunnissa, erityisesti Pohjanmaalla, sekä Keski- ja Itä-Suomen maakuntakeskusten seutukunnissa. Työikäisten eli vuotiaiden osuus on suuri maakuntakeskusten seutukunnissa, etenkin yliopistoseuduilla. Yli 65-vuotiaiden eli eläkeikäisten osuus on kasvanut kaikissa seutukunnissa. Erityisen paljon ikääntyneiden osuus on kasvanut Itä-, Keski- ja Pohjois- Suomessa sekä pienissä, maakuntien reunoille sijoittuvissa seutukunnissa. Näiltä alueilta nuorempaa väestöä on muuttanut pois opiskelu- ja työpaikkojen perässä. Kuva Väestörakenne vuosina 1980 ja
12 Tulot ja koulutusaste Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on korkein yliopistopaikkakunnilla sekä maan eteläosissa seuduilla, joilla myös työpaikkojen määrä on kasvanut. Osuus on alhaisin pienissä, maakuntien reunoilla sijaitsevissa seutukunnissa. Väestön mediaanituloissa on jonkin verran eroja maan eri osien välillä. Suurimmassa osassa seutukuntia mediaanitulo on pitkälti samaa tasoa. Helsingin seudulla ja sen naapuriseutukunnissa, Pohjanlahden rannikon seutukunnissa ja Ahvenanmaalla mediaanitulo on muita seutukuntia korkeampi. Itä-Suomen pienissä seutukunnissa mediaanitulot ovat alhaisimpia, mihin osasyynä on korkea työttömien osuus. Mediaanituloihin heijastuu myös koulutusaste, tuloerot ja seutujen elinkeinorakenne. Kuva Asuntokuntien mediaanitulot Kuva Korkeasti koulutettujen osuus seutukunnittain. 19
13 Työllisyys Työllisten ja työttömien osuudet seutukuntien väestöstä menevät melko tarkasti ristiin. Työllisten osuus on suurin Helsinki Tampere-akselin seutukunnissa, Vaasan Seinäjoen suunnalla, Turun seudulla sekä Ahvenanmaalla. Myös monissa muissa Etelä- ja Länsi-Suomen sekä Lapin seutukunnissa työllisten osuus on melko suuri. Alimmillaan työllisten osuus on Itä-, Keski- ja Pohjois- Suomen pienillä seuduilla, joissa työllisiä on vain noin kolmasosa väestöstä tai hieman yli. Eläkeikäisten tai alle 18-vuotiaiden suuri osuus väestöstä vähentää työllisten osuutta. Kuva Työllisten osuus väestöstä vuonna Kuva Työttömien osuus työvoimasta vuonna Työttömyysaste on suurin Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen pienillä seuduilla sekä teollisen rakennemuutoksen kanssa painiskelevilla seuduilla. 20
14 Asuminen ja muuttoliike Asuminen ja muuttoliike nivoutuvat väestön sijoittumiseen sekä siihen vaikuttaviin elinkeinorakenteen ja yhteiskunnan muutoksiin. Suurin osa muutoista eli asunnon vaihdoista tapahtuu saman kunnan tai seutukunnan sisällä. Aluerakenteen näkökulmasta merkittäviä ovat seutukuntien väliset muutot, joiden myötä ihmiset siirtyvät toiselle asunto- ja työmarkkina-alueelle. Seutujen välillä muutetaan yleensä opiskelun, työpaikan, asuinympäristön tai puolison vuoksi. Myös maan rajojen yli tapahtuvalla muuttoliikkeellä on suuri merkitys aluerakenteen kannalta. Globaalin liikkuvuuden lisääntyminen on lisännyt maahanmuuton osuutta väestönmuutoksissa. Kuva Asumisen ja muuttoliikkeen toimintaympäristön keskeisiä muutostekijöitä. Asumiseen ja muuttoliikkeeseen liittyvillä ilmiöillä on välillisiä vaikutuksia myös liikennejärjestelmään. Asutusrakenteen muutokset heijastuvat alueellisiin liikkumis- ja kuljetustarpeisiin. Monilla muuttajilla säilyy yhteyksiä entiselle asuinseudulle, mikä näkyy ihmisten tekemissä vapaa-ajan matkoissa vapaa-ajan asunnolle tai sukulaisten tai tuttavien luo. Ihmisten asumistoiveet ja toisaalta muuttohalukkuus ovat sidoksissa alueiden vetovoimaisuuteen. Vetovoimaisuus muodostuu muun muassa työpaikkojen tarjonnasta, hyvistä koulutusmahdollisuuksista, asumisen hinnasta, saavutettavuudesta sekä alueellisesta pääomasta, kuten luonnonympäristöstä ja palvelutarjonnasta. Sisäkehä: Osatekijän merkitys kasvava Ulkokehä: Muutostekijän vaikutus osatekijään parantava supistuva heikentävä 21
15 Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden toiminta ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Muuttoliikkeen vaikutukset näkyvät asuntojen hintatasossa, joka puolestaan vaikuttaa muuttoliikkeeseen. Muuttoliikkeen suuri trendi Suomessa, kuten koko maailmassa, on ollut maalta kaupunkiin. Suurin osa suomalaisistakin asuu kaupungeissa. Vetovoimaisimmat ja suurimmat kaupungit keräävät muuttovoiton, kun maaseutualueet ja rakennemuutoksesta kärsivät teollisuuspaikkakunnat menettävät väestöään. Maassamuuton trendi on vuodesta toiseen ollut se, että suurin muuttovoitto kohdistuu viidelle yliopistoseudulle eli Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seutukuntiin. Suurin osa seutujen välisistä muuttajista on iältään alle 30-vuotiaita. Nuorten aikuisten muuttoliike määrittelee pitkälti asutusrakenteen muutoksen. Opiskelupaikat ja työpaikkatarjonta opiskelunsa päättäneille suuntaavat muuttoliikettä suurille kaupunkiseuduille. Maahanmuuttajat keskittyvät suurimmille paikkakunnille, mutta heidän merkityksensä on kasvanut myös muilla alueilla. Luonnollinen väestönkasvu painottuu nuorten aikuisten ikäluokkien mukaan. Kaupunkiseutujen sisällä tapahtuu muuttoliikettä keskuskaupungeista ympäryskuntiin varsinkin lapsiperheiden keskuudessa. Muuttoliikkeen määrää on osittain hillinnyt omistusasunto, juurtuminen asuinympäristöön ja asuntojen hintataso kasvukeskuksissa. Myös seutujen välisten työmatkojen yleistyminen on vähentänyt tarvetta pysyvän asuinpaikan vaihtoon. Parantuneet liikkumismahdollisuudet ovat kasvattaneet työmatkojen pituuksia. Varsinkin suurimpien kaupunkien työssäkäyntialueet ovat laajentuneet (Myrskylä 2012). Asumisessa on tapahtunut monenlaisia muutoksia. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt, asumisväljyys kasvanut ja pientaloasuminen yleistynyt. Myös monipaikkainen asuminen on lisääntynyt. Yhä useammat viettävät aiempaa enemmän aikaa vapaa-ajan asunnolla. Tällöin kaupunki- ja maaseutuasumisen raja-aidat hämärtyvät, eikä vakituinen asuinpaikka kuvaakaan enää entisellä tavalla väestön sijoittumista. Kuva Seutujen välinen muuttoliike ikäryhmittäin (Tilastokeskus) Seutujen välinen muuttoliike ikäryhmittäin Varsinkin eläkkeelle jääneiden keskuudessa kakkosasunnolla vietetyn ajan määrä voi olla hyvin suuri. Viime vuosikymmeninä vapaa-ajan asuntojen rakentamistahti on kuitenkin alkanut hiipua. Asumisen energiatehokkuuden merkitys on kasvanut, kun energian hinta on noussut ja rakentamismääräykset ovat kiristyneet. Maan eri osissa on toisistaan poikkeavia mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä ja investoida energiatehokkuuteen. 65- v v v v v v v. 22
16 Seutujen välinen muuttoliike Kuva Seutukuntien nettomuutto eri ikäryhmissä. Seutukuntien välinen muuttoliike on viimeisen vuosikymmenen aikana jakautunut eri ikäryhmien osalta hyvin erityyppisesti. Nuorten ikäluokkien kohdalla muuttoliike on noudattanut kasvukeskuksiin suuntautuvaa trendiä. Tampereen seutu on ollut suhteellisesti erittäin suosittu muuttokohde etenkin nuorten opiskelijoiden parissa. Helsingin seutu on pitänyt ehdottoman ykköspaikkansa vuotiaiden ikäryhmässä. Merkille pantavaa on, miten keskittynyttä on korkeakouluopiskelijoiden ja työelämään astuvien nuorten aikuisten nettomuutto. Yli 35-vuotiaiden keskuudessa Helsingin seudun asema on yllättävä: alue on menettänyt väestöä erityisesti ympäröiville seutukunnille, kuten Lahden ja Hämeenlinnan seudulle. Tässä ikäryhmässä on osassa Suomea havaittavissa kasvukeskushakuisuuden vähentymistä ja mahdollista paluumuuttoa. Tunturi-Lapin seutukunta on menettää alle 20-vuotiaita, mutta koonnut muuttovoittoa tätä vanhemmista ikäryhmistä. 23
17 Maahanmuutto Suomesta on tullut maahanmuuttomaa verrattain lyhyellä aikavälillä, kun vielä sotien jälkeisillä vuosikymmenillä maastamme muutettiin erityisesti Ruotsiin. Maahanmuuttajien määrä on lähes kaksinkertaistunut luvun aikana, ja vuonna 2011 maahan muutti henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Silti Suomeen muutetaan yhä selkeästi vähemmän kuin muihin Pohjoismaihin ja useimpiin Euroopan maihin. Vuonna 2011 ulkomaalaista syntyperää olevista taustaltaan 59 % oli eurooppalaisia, 23 % aasialaisia ja 12 % afrikkalaisia. Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ovat pääosin nuoria aikuisia, mikä vaikuttaa väestön ikärakenteeseen ja työvoimatilanteeseen myönteisesti. Maahanmuuttajien ei ole silti helppo saapua Suomeen, sillä vaikka asenteet ovat 2000-luvulla lientyneet, kannattaa valtaosa suomalaisista edelleen suomalaisen kulttuurin varjelemista liialta kansainvälistymiseltä (Maahanmuuton tulevaisuus työryhmä 2013). Työpaikan saaminen edellyttää monissa tapauksissa suomen kielen hallintaa, jolloin koulutuksella on suuri merkitys maahanmuuttajien kotouttamisessa ja työllistämisessä. Kuva Nettomaahanmuutto ikäryhmittäin vuosina (Tilastokeskus 2012) Kuva 2.24 Maahan- ja maastamuutto vuosina (Tilastokeskus 2012) Nettomaahanmuutto ikäryhmittäin v v v v v. 24
18 Kuva Nettomaahanmuutto eri ikäryhmissä. Maahanmuuttajien ikärakenne on nuorempi kuin koko väestön. Suurin ryhmä ovat nuoret aikuiset. Kaikki maahanmuuttajaikäluokat sijoittuvat alueellisesti hyvin samankaltaisesti. Maahanmuutto suuntautuu suurimpiin keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa asuu miltei puolet Suomen ulkomaalaisväestöstä. Opiskelu- ja työpaikkojen tarjonta sekä sosiaaliset siteet ohjaavat maahanmuuttajien sijoittumista. "Kokoaan suurempia" maahanmuuttokeskuksia ovat Vaasan, Kotkan ja Joensuun seudut, joiden alueella toimii turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskus. 25
19 Seutujen väliset muuttovirrat Kuva Seutukuntien nettomuutto suhteessa Helsingin seutukuntaan vuosina ja Helsingin seutu on kerännyt seutujen välistä muuttovoittoa vuosina lähes koko Suomesta. Vain lähimmät seutukunnat pendelöintietäisyydellä ovat kyenneet saamaan enemmän asukkaita Helsingin seudulta kuin mitä ovat sinne menettäneet. Vuosina muuttovirrat pääkaupunkiseudulle ovat vähentyneet edelliseen ajanjaksoon verrattuna. Muuttovoittoa saaneiden seutukuntien määrä Helsingin seudun ympäristössä on kasvanut ja laajentunut maantieteellisesti kauemmas. Myös Lapin pohjoisimmat seutukunnat ovat saaneet Helsingistä muuttovoittoa. 26
20 Kuva Seutukuntien nettomuutto suhteessa Tampereen seutukuntaan vuosina ja Tampereen seutukunnassa seutujen välinen nettomuutto on pysynyt melko samanlaisena 1990-luvulta lähtien. Alue kerää muuttovoittoa erityisesti Tampereen pohjoispuolisesta Suomesta. Pääkaupunkiseutu imee tasaisesti muuttajia Tampereelta, ja lisäksi viime aikoina Tampereen seutu on kokenut muuttotappiota lähimpien Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan seutukuntien hyväksi. 27
21 Kuva Seutukuntien nettomuutto suhteessa Turun seutukuntaan vuosina ja Turun seutukunta on kerännyt vuosina muuttovoittoa tasaisesti eri puolilta Suomea, eniten kuitenkin Porin ja Rauman seutukunnista. Muuttotappiota Turun seutu on kärsinyt Helsingin seudulle ja jossain määrin Tampereelle ja Ahvenanmaalle. Viimeisen vuosikymmenen aikana muuttotahti Turkuun on hidastunut ja jopa kääntynyt lähimpien seutukuntien hyväksi. 28
22 Kuva Seutukuntien nettomuutto suhteessa Oulun seutukuntaan vuosina ja Oulun seutu on kerännyt sekä vuosina että muuttovoittoa hyvin samalla tavalla. Seudulle tulee muuttovoittoa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnista, tosin muuttajamäärät ovat ajan myötä vähentyneet. Muuttotappiota Oulun seutu kärsii eteläiseen Suomeen, lähinnä suurimpiin kasvukeskuksiin. 29
23 Kuva Seutukuntien nettomuutto suhteessa Jyväskylän seutukuntaan vuosina ja Jyväskylän seutu on kerännyt molemmilla tarkastelujaksoilla muuttovirtoja Keski-Suomea ympäröivistä maakunnista, lukuun ottamatta Tampereen seutua, joka on suosittu muuttokohde Jyväskylästä. Eniten Jyväskylän seutu on menettänyt asukkaita Helsingin seudulle. Myös Turun suuntaan Jyväskylän seudun muuttotase on ollut negatiivinen. Jyväskylän seutukuntaan kohdistuvat muuttovirrat ovat pysyneet kenties kaikkein tasaisimpina eri kasvukeskuksia tarkasteltaessa. 30
24 Kuva Seutukuntien nettomuutto suhteessa Lahden seutukuntaan vuosina ja Lahden seutukunta ei ole kerännyt muuttovoittoa yliopistopaikkakuntien tapaan etenkään välimatkojen pidentyessä, lähinnä seudulle on muutettu Itä-Suomesta. Lahden ongelmana ovat olleet melko läheltä löytyvät suuret yliopistopaikkakunnat Turku, Tampere, Jyväskylä ja etenkin Helsinki. Nämä ovat keränneet potentiaalisia muuttajia muista seutukunnista sekä itse Lahden seutukunnasta. Jälkimmäisellä tarkastelujaksolla kuitenkin muuttoliike Helsinkiin on kääntynyt ja Lahdesta on tullut muuttovoiton saaja suhteessa Helsingin seutuun. Tämä on nähtävissä metropolialueen kasvuna, esimerkiksi oikoradan ansiosta Lahti nähdään jo ihmisten päivittäisessä toiminnassa olevan yhteydessä Helsingin seutuun. 31
Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
Vaasan muuttoliike 2000 2014
Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen
Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
Kaupunkipolitiikkaa etsimässä
Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen
TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,
Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
Vaasan muuttoliike
Vaasan muuttoliike 2000 2016 Tilastosuunnittelija Jaakko Löytynoja, Kaupunkikehitys, 10.7.2017 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2016 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
Väestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011
2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan
TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle
Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,
Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää
Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
Osa 8 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vuorovaikutus
ALLI -kar tasto Osa 8 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vuorovaikutus Sisällys Esipuhe 1. Johdanto 7 2. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykytila ja muutokset 8 2.1 Tarkasteltavat teemat osatekijöineen
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
ALLI Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 13.12.2012 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Liikenteen
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere
Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka
Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden
YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön
Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %
Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste
Toimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
Väestönmuutos Pohjolassa
Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi
Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO
Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen
Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen
Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013
henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 869 Muutos 9 kk -912 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku
Muuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
Väestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
Toimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa
Metropoli Oulun horisontista
Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen
Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola
Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 980 Muutos 8 kk -801 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
/Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011
uhka vai mahdollisuus?
ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017
LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen
Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi
Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-
Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012
Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
Väestökatsaus. Lokakuu 2015
Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
Väestökatsaus. Toukokuu 2015
Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku
TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden
Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98
Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen
Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja
SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne