Smart Simming Virtual Blue1 Toimintakertomus

Transkriptio

1 Smart Simming 1

2 Virtual Blue1 Smart Simming This release was published on Sunday, 10th November, Virtual Blue1 Public Relations Editor: Kim Kujala Reporters: Geoff Cooper, Kim Kujala Illustrations: Virtual Blue1 Image Bank, Geoff Cooper, Kim Kujala Graphic Design: Kim Kujala Layout: Kim Kujala Publisher: Virtual Blue1 This release is protected under copyright law. Modification, distribution or rewriting of this release in any form is prohibited. The Blue1 trade name and logotype and all related trademarks, product or service names and slogans are the property of Blue1 and may not be used in any way without the prior written approval by Blue1. Virtual Blue1 is a virtual flight simulator airline depicting Blue1. The material in this document does not relate to real airline operations. The laws of Finland shall govern these terms of use and notices. 2

3 Sisällysluettelo Pääkirjoitus Henkilökunta ja jäsenet Tilastot Winds of Change SAS:n MD-80-koneet jäivät historiaan Retrotoiminta suositumpaa kuin koskaan Golden Airista Braathens Regional Summer Tour 2013 vei lentäjämme pohjoiseen s. 4-5 s. 6-8 s s s s. 20 s. 20 s. 21 3

4 Pääkirjoitus Virtual Blue1:n historia ulottuu vuoteen Tuolloin virtuaali-ilmailun pioneerit Aleksi Saarinen, Lauri Rantanen, Geoff Cooper ja Jaakko Rissanen perustivat virtuaalisen lentoyhtiömme. Muutaman vuoden operoinnin jälkeen yhtiön toiminta joutui keskelle murroskautta jatkajia yhtiön peräsimeen ei löytynyt. Ohjakset nappasi tuolloin Geoff Cooper, joka piti toiminnan hengissä lähes yksin. Hän uusi kotisivut ja päivitti järjestelmät. Avukseen hän sai muutaman nuoren, mutta innokkaan simulaattori-ilmailijan. Näin Virtual Blue1 sai nykyisen muotonsa syksyllä Nyt, neljä vuotta myöhemmin, toimintamme elää jälleen murroskautta. Tällä kertaa murros on syntynyt Blue1:n taholta. Emoyhtiö SAS on sulauttanut suomalaisen tytäryhtiön toiminnan omaan yhtiöönsä. Osana SAS:n 4Excellence-strategiaa Blue1 siirtyi kokonaan tuotantoyhtiöksi. Valtaosa Blue1:n lennoista operoidaan tällä hetkellä Kööpenhaminasta tai Tukholmasta käsin SAS:n omalle reittiverkostolle. Helsinki-Vantaan lentoasema on menettänyt merkityksensä solmukohtana. Muutakin on menetetty lennot käyttävät nykyään yksinomaan SAS:n tunnuksia ja kutsukoodeja. Henkilökuntaa ei sentään irtisanottu, mikä on hyvä uutinen yhtiön parille sadalle työntekijälle. Myös ainutlaatuiset konemaalaukset Boeing koneidemme kyljissä ovat ainakin toistaiseksi saaneet säilyä. Viimeinen Blue1:n kotimaanlento operoitiin sunnuntaina 18. elokuuta 2013 Helsinki-Vantaan ja Vaasan välillä. Lento SK4354 lähti Helsingistä kello ja laskeutui Vaasaan Paluulento SK4355 nousi siivilleen Vaasasta kello ja saapui Helsinki-Vantaalle iltapäivällä Samalla eräs luku kotimaisessa lentoliikenteessä tuli päätökseen. Vihoviimeisen lennon operoi Blue1:lle Braathens Regional, joka tunnettiin aiemmin nimellä Golden Air. Yhtiö on tuttu myös virtuaalitoiminnassamme, sillä olemme tarjonneet lentäjillemme mahdollisuutta operoida Golden Airin, sittemmin Braathens Regionalin, ATR-72-lentoja. Nykyinen asema tuotantoyhtiönä on johtanut uudelleenjärjestelyihin myös Virtual Blue1:ssa. Virtual Blue1 on päättänyt lakkauttaa nykymuotoisen lentotoimintansa vuoden 2013 loppuun mennessä. Joulukuussa aloitamme asteittaisen alasajon niin, että ensin poistuvat käytöstä Braathens Regionalin operoimat potkurikoneet. Blue1:n lentojen simulointi päättyy sunnuntaina Tuolloin yhtiömme operoi viimeiset lennot Boeing laivastollaan. 4

5 On meillä hyviäkin uutisia. Vaikka toiminta Blue1:n lentoja operoivana virtuaalisena lentoyhtiönä loppuukin vielä tämän vuoden aikana, Virtual Blue1 tulee jatkamaan ensi vuonnakin virtuaalitaivailla. Yhtiö siirtyy kokonaan omaan lentotuotantoon, mikä tarkoittaa sitä, että yhtiö aloittaa omien lentojen markkinoinnin ja lentämisen. Uusi yhtiö ja sen toiminnan luonne on tarkoitus esitellä tammikuussa Uusi alku tuo mukanaan uudet haasteet ja uudet tuulet yhtiöömme. Tämän johdosta aloitamme yhteistoimintaneuvottelut lentäjiensä kanssa joulukuun aikana. Neuvotteluilla pyritään sopeuttamaan nykyinen kapasiteetti tulevaisuuden tarpeisiin. Tässä vaiheessa haluan kuitenkin omasta puolestani kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, joita meillä on vuosien varrella ollut. Lentäjillemme esitän suuret kiitokset! Toivottavasti olette nauttineet tästä projektista. Vaikka nykyinen taival tulee ensi kuussa päätökseen, uskon uudistusten olevan juuri sitä, mitä yhtiömme tarvitsee: uutta energiaa uudella innolla. Voimme jälleen kokea sen luomisen euforian, kun saamme aloittaa projektin puhtaalta pöydältä. Vielä kerran iso kiitos näistä vuosista ja nähdään ensi vuonna! 5

6 Henkilökunta ja jäsenet Virtual Blue1:n henkilökunta toimintakaudella Nimi Työtehtävät Geoff Cooper Verkkosivusto-, aikataulu- ja laivastovastaava Timo Poikela Kouluttaja Kim Kujala Koulutus- ja tiedotusvastaava Pekka Vuori Lentäjien edustaja Santeri Saikkonen Verkkolentokoordinaattori ja retro-operointivastaava Virtual Blue1:n lentäjät toimintakaudella Numero Nimi Konetyyppi Lentotunnit BLF101 Geoff Cooper RJ85 & 1110:40 h BLF102 Timo Poikela & MD90 192:20 h BLF110 Pekka Vuori RJ85 & & MD :29 h BLF111 Sander Honkonen RJ85 & 77:24 h BLF119 Nestori Kinnunen AT72 & 46:51 h BLF129 Kim Kujala 139:04 h BLF131 Ville Heikkilä 22:00 h BLF134 Santeri Saikkonen AT72 & RJ85 & 374:53 h BLF143 Janne Haukipuro 92:28 h BLF146 Oskari Tolvanen RJ85 & 263:20 h BLF159 Topi Heikkinen RJ85 & 331:56 h BLF160 Jaakko Kari RJ85 & 30:01 h BLF163 Toni Matkaselkä 183:33 h BLF165 Ari Jaatinen RJ85 63:26 h BLF169 Arni Malmioja & MD :05 h Arvo 6

7 BLF172 Mikko Järvinen BLF175 Severi Hautala RJ85 & & MD90 110:42 h BLF179 Lauri Sivuoja RJ85 & 100:53 h BLF202 Jonne Pitkänen 04:02 h BLF212 Joonas Hakamäki RJ85 & 48:55 h BLF213 Alexander Skopac AT72 00:56 h BLF219 Alex Lund RJ85 00:26 h BLF218 Jerry Mäkelä BLF220 Wille Miikkola BLF221 Anton Goebel BLF222 Janne Laakso BLF223 Jarmo Vääriskoski RJ85 & 118:56 h Eronnut Eronnut Eronnut 100:22 h BLF224 Stuart Sutton-Young AT72 & RJ85 31:13 h BLF226 Miikka Mäkinen BLF225 Kalle Perälä BLF227 Pyry Silvennoinen & MD90 132:49 h BLF228 Aku Saari 09:28 h BLF229 Teemu Männikkö & MD90 BLF230 Miko Verno BLF231 Topias Rossi 00:48 h BLF232 Kimmo Leskinen AT72 BLF233 Juhani Pöntinen BLF234 Mikko Kärkkäinen AT72 BLF235 Matias Karila AT72 BLF236 Markku Pitkänen RJ85 Eronnut 7

8 = Boeing RJ85 = British Aerospace Avro RJ85 AT72 = ATR MD90 = McDonnell Douglas MD Punaisella merkityt konetyypit ovat poistuneet laivastostamme, mutta ovat mukana retrotoiminnassa. Ylennetyt lentäjät Nimi Ylennys Oskari Tolvanen Nuoremmasta perämiehestä vanhemmaksi perämieheksi Tilastoja Lentäjät Arvo Lentäjät Koulutuksessa 11 Nuorempi perämies 19 Vanhempi perämies 3 Kapteeni 3 Aktiivisia 36 Eronneita 100 Yhteensä 136 8

9 Laivasto Konetyyppi Rekisteri Nimi Lentotunnit ATR SE-MDH - 52:31 h ATR SE-MDI - 114:00 h Boeing 717-2CM OH-BLG Blue Flow 918:49 h Boeing 717-2CM OH-BLH Summer Spring 357:37 h Boeing 717-2CM OH-BLI Sky Trickle 497:15 h Boeing S OH-BLJ Pearl Mist 459:19 h Boeing S OH-BLM Spring Rain 749:52 h Boeing 717-2K9 OH-BLN Star Alliance 284:16 h Boeing 717-2K9 OH-BLO Forest Pond 305:15 h Boeing S OH-BLP Star Twinkle 887:09 h Boeing S OH-BLQ Play of Waves 254:43 h Saab 2000 SE-LSB - 12:46 h Saab 2000 SE-LSE - 09:09 h 9

10 Konetyyppi Rekisteri Nimi Lentotunnit British Aerospace Avro RJ85 OH-SAJ Pyhäselkä 395:39 h British Aerospace Avro RJ85 OH-SAK Näsijärvi 475:51 h British Aerospace Avro RJ85 OH-SAL Orivesi 71:10 h British Aerospace Avro RJ85 OH-SAO Oulunjärvi 155:49 h British Aerospace Avro RJ85 OH-SAP Pielinen 84:54 h British Aerospace Avro RJ85 OH-SAQ Inarijärvi 24:46 h British Aerospace Avro RJ85 OH-SAR Saimaa 24:35 h McDonnell Douglas MD OH-BLC Lappajärvi 201:55 h McDonnell Douglas MD OH-BLD Kallavesi 231:23 h McDonnell Douglas MD OH-BLE Jämijärvi 301:57 h McDonnell Douglas MD OH-BLF Ruovesi 399:14 h McDonnell Douglas MD OH-BLU Längelmävesi 323:48 h Punaisella merkityt koneet ovat poistuneet laivastosta, mutta ovat mukana retrotoiminnassa. 10

11 Reittilennot (sisältää retrolennot) Kuukausi ja vuosi Lennot Lentotunnit Marraskuu :23 h Joulukuu :43 h Tammikuu :53 h Helmikuu :42 h Maaliskuu :25 h Huhtikuu :14 h Toukokuu :24 h Kesäkuu :00 h Heinäkuu :40 h Elokuu :44 h Syyskuu :15 h Lokakuu :59 h Marraskuu :07 h Kaikki lennot (myös koulutuslennot) 955:29 h Kaikkiaan Virtual Blue1:n lentoja on marraskuun 2009 jälkeen lennetty 4252 kappaletta. Lentotunteja on kertynyt 7820:56 h. Lentäjähaut Kuukausi ja vuosi Paikkoja Hakijat Edelleen aktiiviset Helmikuu Heinäkuu Lisäksi yhtiöömme on hyväksytty kaksi lentäjää hakujen ulkopuolella. 11

12 Winds of Change... Geoff Cooper It has been four years since reopening Virtual Blue1 and there have been many changes over that time. The biggest of these was in November 2012 when at the last yearly report, Blue1 had just recently been merged into the parent company SAS. Much of the identity of the airline was lost at that point: apart from the aircraft liveries on the Boeing , there is little or no mention of Blue1 when you take a flight with SAS.fi. SAS itself also had some difficult times over the past year, and at one point the future looked grim for the whole airline. Virtual Blue1 has quietly and faithfully attempted to keep the same timetables as the Blue1 aircraft now operating for SAS, with a move towards flights from Copenhagen and Stockholm, as well as from Helsinki. This has provided new and interesting destinations, but the feeling of Blue1 as a distinct airline has also had a detrimental effect on our virtual operations. There has been a steady decline in the number of flight reports filed and despite joining in the pilot recruitments there have been very few active new pilots. Also, while we have had two flight tours this year, they received relatively little interest, with only two pilots completing the Round the World Summer Tour. It seems that some serious changes are needed, or else we can just give up and cease operations. We don t like giving up! After some discussion, we have decided that the main operations of Virtual Blue1 should cease to follow SAS and instead become an entirely virtual entity with our own timetable. Of course, we will 12

13 retain mostly the current Blue1 destinations, and bring back many of those that have been dropped over the years. Additionally, we will be free to add a few new destinations to which Blue1 flights have never operated! We will go back to Bluefin for the majority of our operations and rather than have a Retro Operations section with old Blue1 routes and aircraft, we will probably retain a section of timetable (which will not necessarily be updated every month) with flights that are now operated for SAS by Blue1 aircraft. As for the aircraft, initially we will continue with most of the current aircraft: certainly the Boeing and British Aerospace Avro RJ85 will have a place in the new fleet. There are also some additions to the fleet planned and all I can tell you now is that there have been discussions with Bombardier on this subject For my own part, this year has seen the completion of my Boeing simulation which I have been working on since 2011 and, in the last few months, the move from FS9 to FSX. I have to admit that the levels of immersion and scenery detail in the new simulator are very impressive and I am really enjoying it at least when it doesn t run out of memory! Now I m looking forward to some online flights with the Bluefin callsign once again. Clear skies! 13

14 Top: The first full panel version in August Middle: The most recent version. Bottom: The real Boeing flight deck. Photo by Geoff Cooper. 14

15 SAS:n MD-80-koneet jäivät historiaan... Kim Kujala Juuri nyt eletään ilmailuharrastajan kulta-aikaa. Moni lentoyhtiö pohtii vakavissaan konekantansa uusimista ja yhä useampi vanhanaikainen konetyyppi korvataan uudemmalla ja aiempaa yksipuolisemmalla laivastolla. Uudistus on välttämätöntä, mutta saa silti vankkumattoman harrastajan murheen murtamaksi miksi näistä hienoista koneista luovutaan? Finnairin päätös siirtää McDonnell Douglas MD-11 -koneet eläkkeelle matkustajakäytöstä oli lopullinen lähtölaukaus kyseiselle koneperheelle. Perässä seuraa viimeisenä taistelijana alankomaalainen KLM, joka luopuu omista MD-11-koneistaan ensi vuoden aikana. Tämän jälkeen näitä kaunokaisia voi ihailla ainoastaan rahtikoneina. Vastaavia esimerkkitarinoita löytyy roppakaupalla: Estonian Air lopetti liikennöinnin Boeing 737 -sarjan klassikkokoneilla, Alitalia hankkiutui eroon Boeing ER -sarjan koneistaan ja venäläinen Aeroflot päätyi lopettamaan liikennöinnin neuvostoliittolaisvalmisteisilla koneillaan. Sain itse erinomaisen tilaisuuden tutustua SAS:n operoimiin McDonnell Douglas MD-80 -koneperheen jäseniin ennen niiden siirtymistä Atlantin toiselle puolelle yhdysvaltaisten lentoyhtiöiden syöttöliikenteeseen. Matkustin Helsingistä Kööpenhaminaan toiseksi viimeisen käytössä olleen MD-82-koneen kyydissä. Kyyti oli asianmukaista. Lähtökiihdytys tuntuu luissa ja ytimissä asti. Kone natisee uhkaavasti syöksyessään pitkin kiitotietä kohti taivaita. Sopivalla hetkellä kapteeni vetää ohjainsauvaa taakse ja kone ampaisee taivaan sineen koneperheelle tyypilliseen tapaan jyrkässä nousukulmassa... I believe I can fly. SAS:n MD-82 Tukholmassa Arlandan lentoasemalla. 15

16 LN-RML nousukiidossa Helsinki-Vantaalla kesällä SAS operoi tätä koneperhettä menestyksekkäästi vuosikymmenten ajan. Ensimmäiset koneet nimittäin liittyivät laivastoon vuonna 1985 korvatakseen edeltäjänsä Douglas DC-9 -sarjan koneita. Nämä koneet olivat malliltaan MD-81-sarjaa. Koneita hankittiin kaikkiaan 42 kappaletta. Niistä osa modifioitiin myöhemmin 150-paikkaisiksi MD-82-sarjan koneiksi. MD-82 tarjosi lisää matkustajakapasiteettia ja suuremman maksimipainon lentoonlähdössä. Tämä teki mallista erinomaisen kotimaan kasvavassa liikenteessä, mutta myös tilauslennoilla eri puolille Eurooppaa. SAS operoi myös koneperheen myöhempiä jäseniä. Kaksi MD-83-konetta liittyi laivastoon vuonna Ne olivat matkustajamäärältään hieman pienempiä, mutta kantamaltaan parempia suuremman polttoainekapasiteetin ansiosta. Näillä koneilla SAS operoi muun muassa Grönlantiin ja Lähi-itään. 125paikkaisia MD-87-sarjan koneita SAS hankki 18 kappaletta. Niillä saatettiin lentää sellaisia reittejä, joilla kysyntä oli alhaisempi. Huoltokustannukset olivat suhteessa pienemmät kuin kokonaan uuden konetyypin lanseeraaminen. 16

17 MD-80-koneet osoittautuivat kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. Koneperheen monimuotoisuuden ansiosta sopivan joka reitille löytyi sopivan kokoinen kone. SAS:n koko runkoverkosto nojasi pitkälti MD-80koneperheeseen. Airbus ja Boeing ovat sittemmin vieneet paikan kantavina voimina. MD-80-koneiden käyttöä puolsi lisäksi helppo siirtyminen DC-9-koneen puikoista: samankaltainen höyrymittaristo ei vaatinut pitkiä uudelleenkoulutuksia. Pienen poikkeuksen muodostivat MD-87-koneet, joissa oli erilainen lasiohjaamo. Tästä huolimatta yhteneväisyys oli huippuluokkaa koneiden välillä. MD-82-koneen ohjaamo Tukholma-Kööpenhamina-lennon jälkeen lokakuussa Koneperheen kohtaloksi koitui lopulta Pratt & Whitneyn valmistamat JT8D-200-sarjan moottorit. Huoletta kerosiinia poltelleet koneet piirsivät pitkän mustan savujuonteen peräänsä. Kulutus onkin päätä huimaavaa: litraa / istuin / kilometri, kun vastaavankokoisissa uudemmissa koneissa luku on litraa / istuin / kilometri. Kallistuvan kerosiinin ja ajan myötä vanhenevan tekniikan vuoksi konetyypistä luopuminen oli väistämätöntä. 17

18 Pitkässä juoksussa MD-80-koneperhe palveli kuitenkin SAS:n tarpeita mainiosti. Jopa niin hyvin, että yhtiö päätti luopua niistä vasta yli 25 vuoden käytön jälkeen. Ensimmäisenä lähtövuorossa olivat MD-83-koneet vuonna viimeiset lentonsa SAS:n väreissä lensi MD-81-sarjan koneet ja vuonna 2012 MD-87-sarjan koneet. Lokakuussa 2013 MD-80-koneperheen aikakausi päättyi Tukholmasta Kööpenhaminaan saapuneen MD-82-koneen laskeutumiseen. Näitä koneita jäädään varmasti kaipaamaan, vaikka ne saavatkin uuden elämän Amerikan mantereella. Niiden kyydissä on koettu monenlaisia hetkiä iloja ja suruja, tasaisia ja kuoppaisia kyytejä. Ja nyt: jäähyväiset. Vahdinvaihto. Miehistö vaihtui Tukholmassa ennen iltapäivän paluulentoa Kööpenhaminaan. MD-82-koneella matkustaminen on kuin paluu 1980-luvulle. Ajan hengen voi aistia tilavassa matkustamossa, jossa jokaiseen käsinojaan on asennettu tumppiastia tupakoitsijoille. 18

19 Lentoonlähtöä ei voi olla tuntematta MD-82-koneen kyydissä. Kööpenhaminan yllä kolme minuuttia lähdön jälkeen. Lintuparvi tervehtii hämärtyvässä illassa lähestyvää MD-82-konetta Tukholmassa syksyllä

20 Retrotoiminta suositumpaa kuin koskaan... Kim Kujala Lentoyhtiöiden peli taivaalla on muuttunut melkoiseksi venäläiseksi ruletiksi pitkään jatkuneen taantuman seurauksena. Pitkittynyt taloudellinen taantuma näkyy myös SAS:n tilikirjoissa. Konkurssin reunalla käväissyt yhtiö on uusinut toimintaansa rajulla kädellä. Vaikutukset näkyvät myös Blue1:n toiminnassa, joka puolestaan on suoraan vaikuttanut Virtual Blue1:iin. Kotimaanlennot loppuivat elokuussa Valtaosa Helsingistä Eurooppaan suuntautuvista lennoista loppui jo aikaisemmin. Simulaattori-ilmailun kannalta ratkaisut ovat olleet ikäviä, sillä kohdevalikoima on supistunut rajusti viime aikoina. Helpotusta tilanteeseen on onneksi tuonut oma retrotoimintamme, joka on tuonut Blue1:n vanhoja klassikkokohteita, kuten Milanon, Rooman ja Zürichin takaisin lentäjiemme ulottuville. Mielenkiinto toiminnassamme onkin siirtynyt enemmän retrotoiminnan puolelle, jossa lensimme menneenä toimintavuonna suhteellisesti mitattuna enemmän lentoja kuin koskaan aiemmin. Golden Airista Braathens Regional... Kim Kujala Blue1:n pitkäaikainen yhteistyökumppani Golden Air Flyg vaihtoi nimensä Braathens Regionaliksi vuodenvaihteessa Nimenvaihdos oli osa yrityskauppaa, joka toteutui vuonna Tuolloin Braathens Aviation osti Golden Airin toiminnan itselleen. Wet lease -yhtiönä enimmäkseen tunnettu Braathens Regional operoi kotimaassaan Ruotsissa ATR-72- ja Saab koneita Gotlandsflygille, Sudsvallsflygille, Kullaflygille, Blekingflygille ja Höga Kusten Flygille. Ruotsissa on lukuisia paikallisia lentoyhtiöitä, joista valtaosa ostaa varsinaiset lentopalvelut ulkopuoliselta tuottajalta. Tähän järjestelyyn on päädytty yleensä siksi, että lentoyhteydet on saatu turvattua paikalliskentille. Ruotsin lisäksi Braathens Regional on operoinut Blue1:n kotimaanlentoja. Kotimaanlentojen loppumisen jälkeen painopiste on siirtynyt maakuntakenttien ja Tukholman väliseen liikenteeseen. Suuremmilta kotimaankentiltämme on syöttölentoja myös Kööpenhaminaan. 20

21 Summer Tour 2013 vei lentäjämme pohjoiseen... Kim Kujala Virtual Blue1:n kesäinen Summer Tour 2013 Around the Top of the World tarjosi lentäjillemme ainutlaatuisia maisemia ja elämyksiä napapiiriä myötäilleellä lentoreitillä. Ensimmäinen lento vei Tromssaan, josta lennettiin Reykjavikiin Islantiin ja edelleen Kangerlussuaqiin Grönlantiin. Kangerlussuaqin lentoasema tarjosi haastavan lähestymisen viileässä ilmastossa kesälläkin Grönlannissa ylletään vain reilun kymmenen asteen lämpötiloihin. Kangerlussuaqista matka jatkui Kanadan Churchilliin ja Fort Smithiin. Kanadan visiitin jälkeen vuorossa oli poikkeaminen Anchorageen Alaskaan. Paluu Helsinkiin tehtiin Ugolnyn ja Jekaterinburgin lentoasemien kautta. Kaikkiaan meripeninkulmia kertyi rapiat

22 22