Ohje YVL D.4, Matala- ja keskiaktiivisten ydinjätteiden käsittely ja ydinlaitoksen käytöstäpoisto ( )

Transkriptio

1 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (14) Ohje YVL D.4, Matala- ja keskiaktiivisten ydinjätteiden käsittely ja ydinlaitoksen käytöstäpoisto ( ) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL D.4 esitetään vaatimukset, joita on noudatettava ydinlaitosjätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa, ydinlaitosten käytöstäpoistossa ja käytössäpoistojätteiden käsittelyssä sekä ydinenergialain mukaisessa valvonnasta vapauttamisessa. 2 Vaatimusten perustelut Ohje käsittelee kolmea aihealuetta: Ydinlaitoksissa syntyvien matala- ja keskiaktiivisten jätteiden lajittelu, käsittely, varastointi, aktiivisuusmääritys ja kirjanpito (jäljempänä ydinlaitosjätteiden käsittely ja varastointi) Ydinlaitosten käytöstäpoisto mukaan lukien kertyvistä jätteistä huolehtiminen (jäljempänä käytöstäpoisto ja käytöstäpoistojätteiden käsittely ja varastointi) Ydinlaitosjätteen, käytöstäpoistojätteen tai käytöstä poistetun ydinlaitoksen alueen ja purkamatta jätetettyjen rakennusten vapauttaminen ydinenergialain mukaisesta valvonnasta (jäljempänä valvonnasta vapauttaminen). Ydinlaitoksissa, varsinkin ydinvoimalaitoksissa, syntyy matala- ja keskiaktiivista jätettä muun muassa radioaktiivisten nesteiden ja kaasujen käsittelyssä sekä valvonta-alueella tehtävissä huolto- ja korjaustöissä. Suurimmassa osassa ydinlaitosjätteitä on siinä määrin radioaktiivisia aineita, että jätteet täytyy käsitellä, varastoida ja loppusijoittaa turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Ydinlaitoksen käytöstäpoistolla tarkoitetaan lopullisesti suljetun ydinlaitoksen purkamista niin, ettei laitosalueella tarvita erityisiä toimenpiteitä puretusta ydinlaitoksesta peräisin olevien radioaktiivisten aineiden vuoksi. Käytöstäpoistossa saatetaan kaikki rakenteet ja järjestelmät purkaa (ns. green field vaihtoehto) tai vain radioaktiivisiksi luokitellut rakenteet ja järjestelmät voidaan purkaa (grey field vaihtoehto). Purkaminen saatetaan aloittaa parin vuoden päästä laitoksen käytön lopettamisesta ja toteuttaa noin 10 vuoden kuluessa (välitön käytöstäpoisto) tai purkamista saattaa edeltää muutaman kymmenen vuoden mittainen valvottu säilytys (viivästetty käytöstäpoisto). Käytöstäpoistoon liittyy myös laitoksen purkamisen seurauksena kertyvien matala- ja keskiaktiivisten jätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus. Ydinenergialain perusteella kaikkien ydinlaitoksen käytöstä poistamiseen liittyvien toimenpiteiden katsotaan sisältyvän ydinjätehuoltoon. Ydinlaitoksen valvonta-alueella syntynyt jäte, lopullisesti suljetun ydinlaitoksen rakenteet ja laitteistot mukaan luettuna, on lähtökohtaisesti ydinjätettä. Ydinenergialain (990/1987) 3 :ssä määritellään ydinjäte mm. sellaisiksi ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena radioaktiivisiksi muuttuneiksi aineiksi, esineiksi tai rakenteiksi, jotka on poistettu käytöstä ja joiden radioaktiivisuudesta aiheutuvan vaaran vuoksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä. Näin ollen ydinlaitoksen valvonta-alueelta peräisin oleva jäte tai muu materiaali, jonka aktiivisuus todetaan vähäiseksi, voidaan määritelmän perusteella luokitella ei-ydinjätteeksi. Lisäksi ydinjäte-erä voidaan ydinenergia-asetuksen (161/1988) 10 :ssä esitetyin edellytyksin vapauttaa lain soveltamisalasta, jolloin se vapautuu sääntelystä.

2 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 2 (14) Ydinenergialain 33 :n mukaan ydinlaitos on poistettu käytöstä, kun Säteilyturvakeskus on todennut, että laitosalueen rakennuksissa ja maaperässä jäljellä olevien radioaktiivisten aineiden määrät ovat lain nojalla asetettujen vaatimusten mukaiset. Tätä menettelyä kutsutaan tässä ohjeessa ydinlaitosalueen ja mahdollisesti purkamatta jätettävien rakennusten vapauttamiseksi valvonnasta. Ohje käsittelee edellä tarkoitettuja laitoksia ja toimintoja sekä niistä peräisin olevia matala- ja keskiaktiivisia jätteitä. Ohjeessa esitetään vaatimukset, joita tulee noudattaa suunniteltaessa ja toteutettaessa ydinlaitosjätteiden käsittelyä ja varastointia mukaan lukien lajittelu, aktiivisuusmääritys ja kirjanpito. Lisäksi ohjeessa esitetään perusvaatimukset ydinlaitoksen käytöstä poistamisen suunnittelulle ja toteutukselle sekä käytöstäpoistojätteiden käsittelylle ja varastoinnille. Ohje koskee myös ydinlaitoksen käytön tai käytöstä poistamisen yhteydessä kertyvien ydinjätteiden, mukaan lukien kierrätyskelpoiset materiaalit, vapauttamista valvonnasta sekä käytöstä poistetun ydinlaitoksen vapauttamista valvonnasta. Radioaktiivisten aineiden päästöt ydinlaitokselta eivät kuulu ohjeen piiriin eikä siihen sisälly käsittelylaitteistojen tai varastojen yksityiskohtaisia suunnitteluvaatimuksia. Ohje koskee ensisijaisesti ydinvoimalaitoksia ja tutkimusreaktoreita, mutta se koskee soveltuvin osin myös muita ydinlaitoksia sekä säteilyasetuksen nojalla valtion pysyvään hallintaan siirrettyjen radioaktiivisten jätteiden käsittelyä ja varastointia. Valtion hallintaan siirrettyjen jätteiden välivarasto sijaitsee Olkiluodossa VLJ-luolan yhteydessä. 2.1 Vaatimusten perustelut aihealueittain Luku 3 Ydin ja säteilyturvallisuus Luku 3.1 Ydinlaitoksen käyttö ja käytöstäpoisto Ohjeen kohdassa 3.1 esitetään ydinlaitosjätteiden käsittelyä ja varastointia koskevat säteilyannoksen raja-arvot väestölle. Vaatimuksessa 301 todetaan VNa 717/ :n määräys, jonka mukaan ydinvoimalaitoksen normaalista käytöstä väestön yksilöille aiheutuvan vuosiannoksen raja-arvo on 0,1 msv, joka koskee koko ydinvoimalaitosta ydinlaitosjätteiden käsittely ja varastointi mukaan lukien. Vaatimuksessa 302 asetetaan ydinlaitosjätteiden käsittelyn ja varastoinnin toimintokohtaiseksi raja-arvoksi vuosiannos 0,01 msv, mikä kansainvälisissä suosituksissa katsotaan merkityksettömän pieneksi säteilyannokseksi. [1] Vaatimuksessa 303 esitetään VNa 717/ ja 10 :n raja-arvot väestön yksilöiden vuosiannoksille, jotka tulee alittaa odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden (0,1 msv) tai oletettujen onnettomuuksien (1 tai 5 msv onnettomuuden taajuusluokituksesta riippuen) seurauksina. Vaatimuksessa 304 asetetaan ydinlaitoksen käytöstäpoistolle ja siihen liittyvälle jätehuollolle samat raja-arvot kuin vaatimuksissa 302 ja 303. Luku 3.2 Valvonnasta vapauttaminen Kohdassa 3.2 esitetään valvonnasta vapauttamisen raja-arvot. Vaatimuksessa 308 esitetään peruskriteerit ydinlaitosjätteiden ja käytöstäpoistojätteiden vapauttamiselle valvonnasta: vapautetuista materiaaleista väestön yksilöille tai jätteitä käsittelevälle työntekijöille aiheutuva vuosiannos ei saa ylittää merkityksettömänä pidettävää arvoa 0,01 msv, ja valvonnasta vapautetusta jätteestä aiheutuvan säteilyaltistuksen on muutoinkin oltava niin vähäinen kuin käytännössä on mahdollista. Annosrajoitusta sovelletaan yhdeltä ydinvoimalaitokselta tai muulta ydinlaitokselta niiden käytön tai purkamisen yhteydessä valvonnasta vapautettaviin materiaaleihin.

3 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 3 (14) Vaatimuksessa 309 esitetään raja-arvot ydinlaitoksen rakennusten ja maa-alueiden valvonnasta vapauttamiselle: valvonnasta vapautettujen maa-alueiden ja rakennusten käytöstä eniten altistuvalle yksilölle aiheutuva vuosiannoksen raja-arvo on 0,01 msv. Kuitenkin tapauskohtaisessa menettelyssä, jossa alueen ja rakennusten tulevaa käyttöä rajoitetaan, voidaan sallia yksilön vuosiannos arvoon 0,1 msv asti, mikäli optimointitarkastelut osoittavat sen perustelluksi. Lisäksi on laskennallisesti osoitettava, että vaikka aluetta koskevat käyttörajoitukset pettäisivät, tilojen käytöstä tai alueella oleskelusta koituva yksilön vuosiannos alittaa hyvällä varmuudella arvon 1 msv. Luku 4 Suunnitteluvaatimukset Luku 4.1 Yleiset turvallisuusperiaatteet Ydinlaitosjätteiden käsittely ja varastointi Vaatimus 401 lainaa ydinenergialain määräystä, jonka mukaan ydinlaitoksella on oltava tilat, laitteistot ja muut järjestelyt, joilla voidaan huolehtia turvallisesti laitoksen käytössä syntyvien ydinjätteiden käsittelystä ja varastoinnista. Vaatimuksessa 402 esitetään yleisiä turvallisuusperiaatteita, jotka tulee ottaa huomioon ydinlaitosjätteiden käsittelyn ja varastoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Lähtökohtana on, että jätehuollon eri vaiheet suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena siten, että eri vaiheiden väliset mahdolliset riippuvuudet otetaan huomioon. Ydinlaitoksen käytöstäpoisto Vaatimuksessa 403 lainataan ydinenergialain 7 g :ään sisältyviä käytöstäpoistoa koskevia määräyksiä, joiden mukaan ydinlaitoksen suunnittelussa on varauduttava laitoksen käytöstä poistamiseen laitos on poistettava käytöstä Säteilyturvakeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti laitoksen käytön loputtua. laitoksen purkamista ja muita toimenpiteitä laitoksen käytöstä poistamiseksi ei saa perusteettomasti siirtää. Vaatimuksessa 404 edellytetään, että jo ydinlaitoksen suunnitteluvaiheessa on laadittava käytöstäpoistostrategia, jossa määritellään mm. toteutusvaiheet aikatauluineen, purkamis- ja jätehuoltoratkaisut pääpiirteissään sekä laitosalueen lopputila. Siinä tapauksessa, että käytöstäpoistoa ei ole tarkoitus aloittaa pian laitoksen sulkemisen jälkeen vaan vasta pitkäkestoisen valvotun säilytyksen jälkeen, on valittu strategia perusteltava. Perustelut voivat liittyä esim. henkilöstön säteilysuojelun optimointiin, käytöstäpoiston yhteensovittamiseen muiden ydinlaitosten kanssa tai loppusijoitustilojen käyttöön tuloon. Vaatimuksessa 405 edellytetään, että ydinlaitoksella on oltava käyttöönotosta lähtien käytöstäpoistosuunnitelma, joka perustuu valittuun käytöstäpoistostrategiaan. Suunnitelmaa on pidettävä ajan tasalla laitoksen käytön aikana niin, että sitä voidaan käyttää laitoksen pysyvän sulkemisen jälkeen laadittavan lopullisen käytöstäpoistosuunnitelman perustana. Ydinenergialaki edellyttää käytöstäpoistosuunnitelman päivittämistä kuuden vuoden välein, ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Vaatimus 406 lainaa VNa (717/2013) 20 :ää, jonka mukaan ydinvoimalaitoksen suunnittelussa on otettava huomioon laitosyksiköiden käytöstä poistaminen siten, että voidaan rajoittaa niitä purettaessa kertyvän loppusijoitettavan jätteen määrää ja laitoksen purkamisesta aiheutuvaa työntekijöiden säteilyaltistusta ja että radioaktiivisten aineiden pääsy ympäristöön voi-

4 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 4 (14) daan estää. Samoja periaatteita edellytetään sovellettavan myös muiden ydinlaitosten suunnittelussa. Vaatimuksessa 407 edellytetään, että myös ydinlaitoksen käytöstäpoiston yhteydessä kertyvien jätteiden käsittelyn ja varastoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon samat turvallisuusperiaatteet, jotka esitetään ydinlaitosjätteiden käsittelylle ja varastoinnille kohdissa 401 ja 402. Vaatimus 408 tähdentää, että ydinlaitoksen suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikana sekä erityisesti laitoksen lopullisen sulkemisen yhteydessä on kerättävä ja tallennettava tietoja mm. säteily- ja kontaminaatiotasoista laitoksella ja sen rakenteiden ja järjestelmien kunnosta. Tällaiset tiedot ovat hyödyllisiä pidettäessä laitoksen käytöstäpoistosuunnitelmaa ajan tasalla ja laitoksen käytöstäpoistoa toteutettaessa. Valvonnasta vapauttaminen Vaatimuksessa 409 määritellään kaksi päävaihtoehtoa ydinjätteiden vapauttamiselle valvonnasta: yleinen ja tapauskohtainen menettely. Edellisessä ydinlaitokselta poistettavien materiaalien määränpäätä ei tarvitse määritellä tai se määritellään vain pääpiirteissään ja sovellettavat aktiivisuusrajat ovat kiinteitä. Jälkimmäisessä materiaalien vastaanottaja ja huoltomenetelmä on määriteltävä ja aktiivisuusrajat asetetaan tapauskohtaisten turvallisuusanalyysien perusteella. Ensin mainittu vaihtoehto soveltuu jätteille, joita kertyy säännönmukaisesti. Jälkimmäinen menettely puolestaan soveltuu esim. korjaustöissä kertyvien yksittäisten jäte-erien vapauttamiseen valvonnasta. Vaatimuksessa 411 esitetään lisäksi kaksi vaihtoehtoa yleiselle valvonnasta vapauttamiselle. Vapautettaessa jätteitä rajoittamattomia määriä noudatetaan ohjeen liitteessä A olevia nuklidikohtaisia aktiivisuuspitoisuusrajoja, jotka ovat peräisin IAEA:n turvallisuusstandardista RS- G-1.7. Mikäli vuosittainen valvonnasta vapautettavien jätteiden määrä ei ylitä 100 tonnia yhtä ydinvoimalaitosta tai muuta ydinlaitosta kohti, voidaan soveltaa ohjeen liitteessä B esitettyjä jonkin verran korkeampia nuklidiryhmäkohtaisia aktiivisuusrajoja. Näitä rajoja voidaan soveltaa jätteille, jotka haudataan yleiselle kaatopaikalle tai sulatetaan kierrätysmetallina. Rajat ovat erikseen aktiivisuuspitoisuuksille ja aktiivisuuskatteelle ja jätteen tai kierrätysmateriaalin tyyppi määrää sen, kumpaa rajaa sovelletaan. Vaatimuksen 412 mukaisesti vapautettaessa jätteitä valvonnasta tapauskohtaisen menettelyn kautta noudatetaan STUKin kulloinkin erikseen hyväksymiä aktiivisuusrajoja, joita asetettaessa täytyy ottaa huomioon ydinenergia-asetuksen 10 :ssä asetetut ehdot. Valvonnasta vapautetussa jätteessä tai muussa materiaalissa aktiivisuuspitoisuuksien on alitettava ohjeen ST 1.5 mukaiset vapaarajat, jotka koskevat materiaalin vapauttamista säteilylain mukaisesta turvallisuusluvasta tai ilmoitusvelvollisuudesta. Vaatimus 413 on sen varmistamiseksi, ettei ydinenergialain mukaisesta valvonnasta vapautettu materiaali joutuisi säteilylain mukaiseen valvontaan. Vapautettavaan materiaaliin ei saa sisältyä ydinmateriaalia, jotta materiaali ei jäisi ydinenergialain mukaiseen valvontaan. Vaatimuksessa 414 määritellään käytöstä poistetun ydinlaitoksen alueen ja mahdollisesti purkamatta jätettävien rakennusten vapauttamiselle valvonnasta yleinen tai tapauskohtainen menettely. Edellisen vaihtoehdon mukaiset aktiivisuuskaterajat, joita sovelletaan ydinvoimalaitoksilla tyypillisesti esiintyville nuklidikoostumuksille, annetaan vaatimuksessa 415. Aktiivisuuskaterajat on laskettu perustuen vaatimuksessa 309 mainittuun vuosiannosrajoitukseen 0,01 msv olettaen työskentely valvonnasta vapautetussa rakennuksessa.

5 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 5 (14) Vaatimuksessa 416 tarkasteltavassa tapauskohtaisessa menettelyssä on määriteltävä ydinlaitoksen purkamatta jätettävien rakennusten ja maa-alueiden tuleva käyttö rajoituksineen ja laskettava siitä eniten altistuvan ryhmän edustajille aiheutuvat säteilyannokset. Vaatimuksessa 309 esitettyjä annosrajoituksia käyttäen johdetaan tapauskohtaisesti sovellettavat aktiivisuusrajat. Luku 4.2 Säteilyturvallisuus Kohdassa 4.2 käsitellään säteilyturvallisuutta laitosten ja toimintojen suunnittelussa. Aihetta koskevat C-ryhmän YVL-ohjeet, joihin kohdassa viitataan. Luku 4.3 Aktiivisuusmääritykset ja kirjanpito Vaatimuksessa 418 lainataan ydinenergia-asetuksen 116 :ään sisältyvää määräystä, jonka mukaan STUKin tehtävänä on vahvistaa, miten jätehuoltovelvollisen tulee pitää kirjaa ydinenergian käytössä syntyneistä ydinjätteistä. Ydinlaitosjätteiden käsittely ja varastointi Vaatimuksessa 419 luetellaan tiedot, jotka on määritettävä ja kirjattava usean vuoden ajan varastoitavista käsittelemättömistä jätteistä. Vaatimus 420 edellyttää, että pakatuista jätteistä tulee määrittää tärkeimpien nuklidien aktiivisuudet, ennen kuin jätepakkaukset siirretään pitkäaikaisesti varastoitaviksi tai loppusijoitettaviksi. Aktiivisuusmäärityksissä sovellettavat menettelyt kuvataan ohjeen liitteessä C. Vaatimuksessa 421 luetellaan tiedot, jotka varastoon siirrettävistä jätepakkauksista tulee tallentaa. Lisäksi voidaan edellyttää jätepakkauksista tallennettavan loppusijoituksen turvallisuuden kannalta tärkeitä tietoja, esim. radionuklidien liukoisuutta lisäävistä tai pidättymistä vähentävistä aineista (vaatimuksen 421 kohta g). Ydinlaitoksen käytöstäpoisto Vaatimus 423 käsittelee käytöstäpoistoon varautumista. Laitoksen rakentamisen aikana on määritettävä merkittävän neutroniaktivoitumisen kohteeksi joutuvien rakenteiden materiaaliominaisuudet, jotta näiden rakenteiden aktiivisuuspitoisuudet voidaan myöhemmin arvioida laskennallisesti. Tämä vaatimus koskee lähinnä reaktoripaineastiaa ja sen sisäosia sekä paineastiaa ympäröiviä rakenteita. Vaatimuksessa 424 edellytetään, että käytössä olevalla ydinlaitoksella tehdään säännönmukaisesti aktiivisuus- ja aktiivisuuskatemittauksia. Näin saatavia tallenteita voidaan hyödyntää laitoksen käytöstäpoiston suunnittelussa. Sen jälkeen kun ydinlaitos on lopullisesti suljettu, siellä on vaatimuksen 425 mukaisesti toteutettava kattava aktiivisuus- ja kontaminaatiotasojen kartoitus- ja tallennusohjelma, jolla päivitetään lopullisessa käytöstäpoistosuunnitelman lähtökohtana olevat aktiivisuustiedot. Lisäksi aktiivisuus- ja kontaminaatiotasotiedot on päivitettävä laitoksen käytöstä poistamisen edetessä aina kun niiden voidaan olettaa muuttuneen merkittävästi. Ne saattavat muuttua esimerkiksi kun säteilysuojina toimivia rakenteita poistetaan tai purkutöissä syntyvä kontaminaatio leviää laitoksessa. Vaatimuksen 426 mukaisesti ydinlaitoksen käytöstäpoistojätteiden aktiivisuusmittaukset sekä tulosten tallennus ja raportointi on toteutettava vastaavasti kuin laitoksen käytön aikana kertyvien jätteiden osalta. Vaatimuksessa 427 edellytetään, että ydinlaitoksen käytöstäpoiston päätyttyä on toteutettava aktiivisuus- ja kontaminaatiotasojen kartoitus, jolla osoitetaan, että laitosalueen rakennuksissa

6 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 6 (14) ja maaperässä jäljellä olevien radioaktiivisten aineiden määrät ovat valvonnasta vapauttamista koskevien vaatimusten mukaiset (vaatimukset 309 ja 415). Vaatimuksessa 428 käsitellään valvonnasta vapautettavien materiaalien, rakenteiden ja maaalueiden aktiivisuusmääritystä. Laitevikojen ja inhimillisten erehdysten varalta on sovellettava toisiaan varmentavia menetelmiä. Vaatimuksen 429 mukaisesti aktiivisuusmäärityksessä käytettävien menetelmien ja mittausten laajuuden valinnassa on otettava huomioon jätteen alkuperä, laatu ja aktiivisuusjakauman tasaisuus. Vaatimuksen 430 mukaisesti jätteiden valvonnasta vapautukseen liittyvistä aktiivisuusmäärityksistä on laadittava tallenteet, joista voidaan todeta kunkin valvonnasta vapautetun erän aktiivisuustiedot. Tallenteiden perusteella voidaan ydinlaitoksen ympäristövalvonnan vuosiraportissa esittää STUKille ohjeen YVL A.9 mukainen vuosiyhteenveto valvonnasta vapautetuista jätteistä. Luku 4.4 Järjestelmien, rakenteiden ja toimintojen suunnittelu Luokitukset Vaatimukset käsittelevät turvallisuusluokittelua. Vaatimuksen 431 mukaisesti ydinlaitosjätteiden käsittelyn ja varastoinnin tai ydinlaitoksen käytöstäpoiston turvallisuuden kannalta on luokiteltava järjestelmät, rakenteet ja laitteet, joilla on suuri merkitys laitoksen henkilöstön säteilyturvallisuuden tai radioaktiivisten aineiden päästöjen estämisen kannalta. Lisäksi vaatimuksessa 433 edellytetään, että ydinlaitosjätteiden käsittely- ja varastointilaitoksen rakenteet ja laitteet on luokiteltava maanjäristystilanteista ja ympäristöolosuhteista aiheutuvien kestävyysvaatimusten perusteella noudattaen ohjetta YVL B.2 soveltuvin osin. Vastaavat luokitukset on tehtävä myös käytöstäpoiston kohteena olevan ydinlaitoksen rakenteille ja laitteille. Järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden suunnittelu Vaatimukset käsittelevät laitosten rakenne- ja prosessiteknistä suunnittelua. Siinä on otettava huomioon laitosten todennäköinen käyttöikä ja ympäristöolosuhteet, rikkoontumisesta ja kulumisesta aiheutuva korjaustarve sekä mahdolliset häiriöt ja onnettomuudet. Etusijalle on asetettava ratkaisut, jotka ovat luontaisesti turvallisia tai joihin ei liity onnettomuuspotentiaalia (esim. korkeita paineita ja lämpötiloja tai putoamisvaaraa). Turvallisuuden kannalta tärkeät rakenteet ja järjestelmät on mitoitettava niin, että ne säilyttävät toimintakykynsä käyttöhäiriöissä ja mahdollisina pidettävissä onnettomuustilanteissa. Vaatimuksen 436 mukaisesti ydinlaitoksen suunnittelussa on yhtenä tavoitteena oltava laitoksen myöhemmän käytöstäpoiston helpottaminen. Nämä vaatimukset koskevat reaktorisydämen lähellä olevien rakennusmateriaalien valintaa siten, että vältetään erityisesti pitkäikäisiä aineita synnyttävää aktivoitumista. Radioaktiivisten vesien kiertopiirien materiaalivalinnoissa ja muulla suunnittelulla on pyrittävä rajoittamaan korroosiotuotteiden (esim. koboltti ja nikkeli) muodostumista ja leviämistä. Pintamateriaalinen yhtenä valintaperusteena tulee olla helppo puhdistettavuus. Käytöstäpoistovaiheessa erityisesti ydinvoimalaitoksesta poistetaan suuria komponentteja kuten paineastia ja höyrystimet. Suunnittelussa on otettava huomioon tällaisten suurten komponenttien poistamisen helpottaminen. Työntekijöiden säteilyannosta voidaan vähentää, jos jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon aktivoituneiden komponenttien käsittelyn ja järjestelmien dekontaminoinnin helpottaminen. Ydinlaitoksen käytöstäpoistossa käytetään erilaisia dekontaminointi-, purkamis-, paloittelu- ja pakkaamistekniikoita. Vaatimuksen 437 mukaisesti niiden tärkeänä valintaperusteena tulee olla työntekijöiden säteilyaltistuksen, radioaktiivisten aineiden päästöjen ja kertyvien jätemäärien rajoittaminen. Tärkeätä on mm. rajoittaa radioaktiivisten hiukkasten leviämistä käyt-

7 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 7 (14) tämällä sopivia paloittelumenetelmiä ja esimerkiksi kohdeimureita. Työntekijöiden säteilyannoksia voidaan vähentää suojavarusteilla ja automaatiolla. Mahdolliset onnettomuusriskit (esim. räjähdys, tulipalo, kaasupurkaus, nestevuoto) tulee arvioida ennalta ja niiden hallitsemiseksi on asetettava etusijalle koetellut tai muutoin soveliaiksi todetut menetelmät. On mahdollista, että ennen purkamista ydinlaitos saatetaan pitkäksi ajaksi valvottuun säilytystilaan. Vaatimus 438 edellyttää, että pysyvästi suljetun, valvottuun säilytystilaan saatetun ydinlaitoksen turvallisuuden tulee olla siinä määrin kuin mahdollista riippumaton aktiivisista järjestelmistä ja käyttötoimista. Laitoksen kunto ei saa säilytystilan aikana heiketä niin, että sen myöhempi purkaminen vaikeutuu olennaisesti. Tämä edellyttää kunnonvalvontaa ja tarvittaessa kunnostustoimia. Vaatimuksissa esitetään viittaukset järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden suunnittelun kannalta tärkeimpiin YVL-ohjeisiin. Vaatimus 442 edellyttää, että myös ydinlaitoksen käytöstäpoistoa varten asennettavien uusien rakenteiden ja järjestelmien, samoin kuin sitä varten kunnostettavien rakenteiden ja järjestelmien, suunnittelussa on noudatettava mainittuja ohjeita soveltuvin osin. Jätteiden lajittelu, käsittely ja pakkaaminen Suurin osa kiinteistä matala-aktiivisista jätteistä kertyy ydinlaitoksella huolto- ja korjaustöiden yhteydessä esim. radioaktiivisia vesiä sisältävien putkistojen ja komponenttien korjauksissa. Vaatimuksen 443 mukaisesti tällaisten huoltojätteiden määrää tulee rajoittaa mm. välttämällä tarpeettomien tavaroiden ja materiaalien tuomista valvonta-alueelle, esim. suojamuovitus tulee rajoittaa välttämättömimpään. Siellä on myös mahdollisuuksien mukaan käytettävä työmenetelmiä, jotka synnyttävät vähän tai helposti käsiteltäviä jätteitä. Ydinlaitoksella kertyy erityyppisiä radioaktiivisia nestemäisiä jätteitä: mm. ioninvaihtohartseja, haihdutusjäänteitä, sentrifugilietteitä ja dekontaminointiliuoksia. Vaatimuksen 444 mukaisesti sellaiset nestemäiset jätteet, jotka eroavat selvästi muista jätteistä kemialliselta koostumukseltaan, aktiivisuuspitoisuudeltaan tai nuklidikoostumukseltaan ja joiden määrät ovat huomattavia, on yleensä käsiteltävä erikseen. Tällä tavoin voidaan parantaa lopputuotteen ominaisuuksia sekä pakata ja loppusijoittaa jätepakkaukset niiden eristystarpeen mukaan. Jos jotain jätelajia kertyy vain vähäisiä määriä, se voidaan sekoittaa muihin jätteisiin, mikäli sekoittaminen ei vaikeuta jatkokäsittelyä tai heikennä olennaisesti lopputuotteen ominaisuuksia. Loppukäsittelyssä nestemäiset jätteet saatetaan kiinteään tai puolikiinteään muotoon. Vaatimus 445 edellyttää, että nestemäisten jätteiden käsittelymenetelmien valinnassa otetaan huomioon käyttöturvallisuudesta ja loppusijoituksesta aiheutuvat vaatimukset. Nestemäiset jätteet voidaan kiinteyttää eli sekoittaa sideaineen (sementti, bitumi tai muovi) kanssa yhtenäisiksi lujiksi tai sitkeiksi tuotteiksi. Vaihtoehtoisesti nestemäisiä jätteitä voidaan sulkea astiaan kuivattuina tai sopivaan väliaineeseen imeytettyinä, mutta tällöin astian pitkäaikaiskestävyydelle voidaan joutua asettamaan suuremmat vaatimukset kuin kiinteytystä käytettäessä. Ydinlaitoksella kertyy myös kontaminoituneita öljyjä, kemikaaleja ja muita nesteitä tai lietteitä, joita ei voi käsitellä yhdessä muiden nestemäisten jätteiden kanssa, vaan niiden kiinteyttämiseksi on käytettävä erityismenetelmiä. Vaatimus 446 edellyttää, että tällaisten nesteiden tai lietteiden tilapäisten säilytysastioiden tulee olla syöpymistä kestäviä ja muutoinkin tarkoitukseen sopivia. Tällaisia helposti vapautuvassa muodossa olevia jätteitä voidaan varastoida useiden vuosien ajan vain poikkeuksellisesti, esim. vanhennettaessa niitä valvonnasta vapautettaviksi. Varastointia ja loppusijoitusta varten kiinteät jätteet pakataan astioihin, jotka helpottavat jätteiden siirtoa, estävät kontaminaation leviämistä ja vähentävät jätteiden palovaaraa. Vaati-

8 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 8 (14) muksessa 447 asetetaan tavoitteeksi jätteiden tilavuuden pienentäminen esim. lajittelu-, puristus- tai paloittelulaitteistoja käyttämällä. Lajittelu tehdään esim. säteilytason mukaan valvonnasta vapautusta ajatellen sekä puristuvuuden mukaan. Ydinvoimalaitoksen käytön aikana kertyy reaktoripaineastian sisältä poistettavia komponentteja, ns. aktivoituneita metallijätteitä, jotka säteilevät voimakkaasti. Niitä on varastoitava vesialtaissa tai muissa riittävän säteilysuojan tarjoavissa varastotiloissa ennen pakkaamista loppusijoitusta varten. Vaatimus 448 edellyttää, että tällaisten jätteiden paloittelussa ja pakkaamisessa kiinnitetään huomiota työntekijöiden säteilysuojelun varmistamiseen ja radioaktiivisten aineiden leviämisen estämiseen. Tällaisten komponenttien paloitteluun on käytettävissä esim. vedenalaisia plasmaleikkauslaitteita ja muita erityistekniikoita. Kontaminoituneet metallijätteet ovat pääasiassa käytöstä poistettuja komponentteja, jotka ovat olleet kosketuksissa radioaktiivisten nesteiden kanssa ja joiden pinnat ovat siten osin kontaminoituneita. Vaatimuksen 449 mukaisesti on harkittava tällaisten komponentit puhdistamista helposti irtoavista radioaktiivisista aineista silloin, kun puhdistamisesta ei aiheudu merkittävää säteilyaltistusta työntekijöille ja sillä voidaan vähentää merkittävästi radioaktiivisten aineiden leviämisvaaraa tai vapauttaa esine valvonnasta. Jätteiden siirrot ja varastointi Vaatimuksen 450 mukaisesti ydinlaitoksella tulee olla riittävästi varastotilaa sekä käsittelemättömille että pakatuille jätteille. Varastotilan tarve riippuu mm. siitä, onko kyseisille jätteille käytettävissä loppukäsittelymenetelmä ja loppusijoitustila. Mitoituksessa on otettava huomioon mm. varastosäiliöiden ja -tilojen korjaustarve sekä käsittelylaitteistojen ja loppusijoitustoiminnan mahdolliset häiriöt. Esim. nestemäisten jätteiden varastosäiliössä saattaa ilmetä vuoto tai muu korjaustarve, minkä vuoksi käytettävissä tulisi olla varasäiliö, johon jätteet korjattavasta säiliöstä voidaan siirtää. Kiinteiden jätteiden varastossa voi ilmetä jätepakkausten heikentymistä, jolloin tulee olla tilaa jätepakkausten siirtelyä varten. Keskiaktiiviset jätepakkaukset säteilevät niin voimakkaasti, että niiden käsittelystä lähietäisyydellä aiheutuisi tarpeettoman suuria säteilyannoksia. Sen vuoksi vaatimuksessa 451 edellytetään, että keskiaktiiviset jätepakkaukset tulee pääsääntöisesti siirtää varastoon kaukoohjatusti. Matala-aktiivisten jätteiden varastossa myös käsittely lähietäisyydellä on mahdollista ilman että työntekijä altistuu merkittävästi säteilylle. Siirtolaitteistojen suunnittelussa on otettava huomioon käsittelyvahinkojen estäminen (esim. putoamiset ja törmäykset) ja mahdollisuus laitteiston huoltoon ja korjaukseen säteilysuojatussa asemassa. Vaatimuksen 452 mukaisesti varastointiolosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei jätepakkausten kunto heikkene olennaisesti suunniteltuna varastointiaikana. Tämän vuoksi voi olla tarpeen rajoittaa ilman kosteutta ja lämpötilan vaihtelua varastossa. Pitkäaikaisesti varastoitavien jätepakkausten kuntoa varastossa tulee järjestelmällisesti seurata ja olennaisesti heikentyneet pakkaukset on voitava poistaa varastosta. Pakkausten kunnon seurantaa varten tulisi valita edustava otos, jota voidaan helposti havainnoida. Luku 4.5 Häiriöiden ja onnettomuuksien estäminen Vaatimus 453 käsittelee turvallisuuden kannalta tärkeiden toimintojen varmistamista. Suunnitteluperiaatteena tulee olla, että turvallisuuden kannalta tärkeä järjestelmä pystyy toimimaan suunnitellusti, vaikka sen yksittäinen laite vikaantuisi. Siksi toiminnot, joiden vikaantuminen voisi johtaa radioaktiivisten aineiden päästöön ympäristöön tai työntekijöiden merkittävään säteilyaltistumiseen, on varmistettava soveltaen mahdollisuuksien mukaan erottelu- ja erilaisuusperiaatteita. Varmennettavat toiminnot määräytyvät turvallisuusluokituksen perusteella.

9 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 9 (14) Vaatimus 454 käsittelee nestemäisten jätteiden varastointia, jossa on varauduttava turvallisuuden kannalta haitallisiin seikkoihin. Jätteissä voi olla voimakkaasti syövyttäviä aineksia, jolloin säiliöt on tehtävä korroosionkestävistä materiaaleista. Säiliöiden vuotojen havaitsemiseen ja talteenottoon on oltava asianmukaiset järjestelyt, esim. säiliöitä ympäröivä allas. Jätesäiliöissä voi tapahtua jatkokäsittelyä vaikeuttavaa sedimentoitumista tai kiteytymistä, ellei jätteitä sekoiteta ja säädetä kemiallisesti. Jos jätesäiliöissä muodostuu haihtuvia tai palavia yhdisteitä, on säiliöt kytkettävä ilmastointi- ja suodatusjärjestelmään. Vaatimukset käsittelevät tulipalojen ja räjähdysten estämistä. Keinoja ovat tilasuunnittelu ja palotekninen osastointi, palamattomien ja kuumuutta kestävien materiaalien käyttö ja palokuormien rajoittaminen. Räjähdyksistä aiheutuvaan turvallisuusuhkaan voidaan vaikuttaa mm. räjähdysherkkien aineiden ja suuripaineisten säiliöiden sijoittelulla. Laitoksen eri tilat on varustettava paloilmoitinjärjestelmillä ja niihin soveltuvilla automaattisilla tai operatiivisilla sammutusjärjestelmillä. Suunnittelussa on noudatettava soveltuvin osin ohjetta YVL B.8. Vaatimukset käsittelevät ulkoisten uhkien huomioonottamista. Luettelo mahdollisista uhkista esitetään ohjeessa YVL B.7, ja niistä on analysoitava sellaiset, jotka voivat aiheuttaa säteilyturvallisuuden kannalta merkittäviä häiriöitä ja onnettomuuksia. Näitä voivat olla esim. maanjäristys, tulva tai sääilmiöistä aiheutuva sähkönsyötön menetys. Myös lainvastaiseen toimintaan on varauduttava noudattaen soveltuvin osin ohjeen YVL A.11 vaatimuksia. Turvajärjestelyjen laajuus on suhteutettava lainvastaisesta toiminnasta aiheutuvaan uhkaan. Luku 5 Laitoksen käyttö Vaatimukset käsittelevät ennen laitoksen käyttöönottoa tai käytöstäpoiston aloittamista STUKin hyväksyttäväksi toimitettavia asiakirjoja, jotka sisältyvät ydinenergia-asetuksen 36 :n luetteloon ja valtioneuvoston asetukseen VNa 717/2013. Laitos tulee pitää suunnitteluperusteiden mukaisessa tilassa ja sen turvallisuutta on pyrittävä parantamaan käyttökokemusten sekä tieteen ja tekniikan kehityksen perusteella. Turvallisuus varmistetaan laitoksen kuntoa ja käyttökokemuksia järjestelmällisesti seuraamalla vikojen ja mahdollisten suunnitteluvirheiden korjaamiseksi. Myös muilta vastaavilta laitoksilta saatavia käyttökokemuksia on seurattava. Vaatimus 503 edellyttää, että luvanhaltijalla, joka varastoi jätteitä pitkäaikaisesti (esim. yli 10 vuotta), on oltava varastoitavien jätepakkausten tai pakkaamattomien jätteiden kunnon seurantaohjelma, jolla varmistetaan, että jätteiden ominaisuudet säilyvät niiden turvallista varastointia koskevien vaatimusten mukaisina. Ohjelmaan tulee sisältyä varastoitavien jätteiden tarkastamista edustavassa määrin, esim. jokaisesta jätetyypistä ja kultakin pakkausvuodelta valitaan jätepakkauksia, joiden kuntoa voidaan helposti tarkkailla. Vaatimus 504 käsittelee jätepakkauksille asetettavia hyväksymiskriteerejä. Luvanhaltijan, joka käsittelee ja pakkaa jätteitä varastointia tai loppusijoitusta varten, on määritettävä jätepakkauksien ominaisuuksia koskevat tekniset vaatimukset. Nämä ominaisuudet voivat liittyä mm. pakkausten säteilyominaisuuksiin, mekaanisiin ominaisuuksiin, materiaaliominaisuuksiin tai kemiallisten ainesten pitoisuuksiin. Näiden vaatimusten tulee täyttää jätteiden turvallisen varastoinnin tai loppusijoituksen edellytyksenä olevat rajoitukset, jotka kyseisen varaston tai loppusijoituslaitoksen luvanhaltija määrittelee. Jätteiden käsittelystä ja pakkaamisesta vastaavan luvanhaltijan on varmistettava jätepakkausten vaatimustenmukaisuus. Varastoon tai loppusijoituslaitokseen ei saa ilman STUKin erillistä hyväksyntää viedä jätepakkauksia, jotka eivät täytä laitoskohtaisia rajoituksia. Vaatimus 505 koskee tilannetta, jossa käsitellään ja pakataan loppusijoitusta varten sellaisia ydinlaitokselta käytöstä poistettuja komponentteja tai rakenteita, jotka on luokiteltu ydinma-

10 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 10 (14) teriaaliksi (mutta ei ydinaineeksi), esimerkiksi reaktoripaineastian sisältä poistettuja komponentteja. Tällöin luvanhaltijan on poistettava kyseiset komponentit tai rakenteet ydinmateriaalikirjanpidosta samalla kun ne toimitetaan loppusijoituslaitokseen. Vastaavaa menettelyä noudatetaan, jos ydinmateriaaliksi luokiteltua jätettä vapautetaan valvonnasta. Tarkemmat menettelyt esitetään ohjeessa YVL D.1. Vaatimus 506 käsittelee laitosmuutosmenettelyä, jota koskevat vaatimukset sisältyvät myös ydinenergia-asetuksen 112 :ään. STUK voi hyväksyä sellaiset laitosmuutokset, jotka ovat käyttöluvan ehtojen rajoissa. Erityyppisissä laitosmuutoksissa noudatettavat menettelyt on määritelty tarkemmin ohjeessa YVL A.1. Vaatimus 507 lisää, että laitosmuutosmenettelyä sovelletaan myös ydinlaitoksen käytöstäpoiston toteutuksessa. Luvanhaltijan on ositettava käytöstäpoistohanke tarkoituksenmukaisiin toteutusvaiheisiin, joista kullekin on saatava STUKin hyväksyntä. Samassa yhteydessä luvanhaltijan on tehtävä tarvittavat muutokset ja täydennykset lopulliseen käytöstöpoistosuunnitelmaan. Vaatimukset koskevat radioaktiivisten aineiden päästöjen valvontaa sekä laitoksen ympäristön säteilytilanteen valvontaa. Ohjeita YVL C.3 ja YVL C.7 tulee käyttää soveltuvin osin. Laitoksen käytön ja käytöstäpoiston aikana on toteutettava ympäristön säteilyntarkkailuohjelma. Sen laajuus ja kohdentuminen määräytyy mahdollisina pidettävien radioaktiivisten aineiden päästöjen perusteella. Lisäksi laitokselta ympäristöön pääsevien radioaktiivisten aineiden määriä on tarkkailtava mahdollisilla päästöreiteillä. Laitoksen henkilökunnan säteilysuojelua ja säteilyaltistuksen seurantaa koskee ohje YVL C.2. Ydinlaitoksella ja käytöstäpoiston kohteena olevalla ydinlaitoksella on oltava valmiusjärjestelyt ympäristön väestön sekä laitoksen henkilöstön ja muiden laitosalueella olevien henkilöiden suojaamiseksi säteilyvaaraa tai muuta vaaraa aiheuttavassa onnettomuudessa. Valmiusjärjestelyt on suhteutettava mahdollisiksi katsottaviin onnettomuuksiin. Valmiusjärjestelyjen tulee perustua soveltuvin osin ohjeeseen YVL C.5. Vaatimus 512 käsittelee laitoksen henkilöstön pätevyyden varmistamista. Luvanhaltijan on toteutettava ennen laitoksen käyttöönottoa henkilöstön pätevyyden saavuttamiseksi tarkoitettu perus- ja laitoskoulutus ja ylläpidettävä sen pätevyyttä kertauskoulutuksella laitoksen käytön aikana. Luku 6 Turvallisuusvaatimusten täyttymisen osoittaminen Luku 6.1 Turvallisuuden todentamisperiaatteet Luvun vaatimukset käsittelevät turvallisuuden todentamisperiaatteita. Laitoksen normaalikäyttöä koskevien vaatimusten täyttyminen voidaan suurelta osin todentaa käyttöönottokoestusten ja koekäytön yhteydessä, ja myös häiriöiden ja onnettomuuksien varalle tarkoitettujen turvajärjestelmien toimivuus voidaan osin todentaa samalla tavalla. Koska turvajärjestelmillä ei voi eliminoida kaikkia onnettomuusriskejä, tarvitaan myös laskennallisia analyysejä, joissa tarkastellaan edustavasti turvallisuuteen eniten vaikuttavia tapahtumia. Pääpaino on deterministisillä analyyseillä, joissa lasketaan laitoksen työntekijöille ja sen ympäristön väestölle mahdollisista onnettomuuksista aiheutuvaa säteilyaltistus. Lisäksi onnettomuuksia, joiden seuraukset voivat olla merkittäviä, on tarkasteltava todennäköisyyspohjaisella riskianalyysillä, joka ottaa huomioon myös onnettomuuksien todennäköisyydet. Tällöin tarkempaan tarkasteluun valitaan sellaiset tapahtumaketjut, joiden seuraukset voivat ylittää tietyn kriteerin, esim. oletetun onnettomuuden annosrajan silloin, kun alkutapahtuman vioittamat komponentit ja muut kuin täysin passiiviset komponentit oletetaan vikaantuneiksi.

11 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 11 (14) Luku 6.2 Turvallisuusselosteet liiteasiakirjoineen Vaatimus 604 käsittelee alustavaa ja lopullista turvallisuusselostetta, jotka toimitetaan laitoksen rakentamislupahakemuksen ja käyttölupahakemuksen yhteydessä STUKin hyväksyttäviksi. Vaatimuksessa esitetään luettelo selvityksistä, jotka turvallisuusselosteiden tulee sisältää. Vaatimuksessa 605 esitetään vastaavanlainen luettelo lopulliseen käytöstäpoistosuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä. Vaatimukset koskevat turvallisuusselosteiden päivittämistä. Turvallisuusseloste ja lopullinen käytöstäpoistosuunnitelma ovat ajan tasalla pidettäviä dokumentteja, jotka on päivitettävä aina kun tehdään laitosmuutoksia. Ne on päivitettävä myös, mikäli jätepakkausten kunto heikkenee tai jos käsittely- tai varastotiloissa tapahtuu turvallisuuden kannalta oleellisia muutoksia. Turvallisuusselosteita on tarvittaessa täydennettävä aihekohtaisilla raporteilla, joissa laitoksen suunnittelua perusteellaan yksityiskohtaisesti analyysien ja kokeellisten tutkimustulosten avulla. Luku 6.3 Määräaikainen turvallisuusarviointi Vaatimuksissa käsitellään määräaikaista turvallisuusarviointia, johon sisällytetään erityisesti arviot laitoksen turvallisuuden tilasta ja mahdollisista kehityskohteista turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, ottaen huomioon eri tutkimus- ja seurantaohjelmien tulokset. Ydinlaitosjätteiden käsittelyä ja varastointia koskeva määräaikainen turvallisuusarvio sisällytetään ydinvoimalaitosta koskevaan arvioon, joka tehdään 10 vuoden välein. Ydinlaitoksen käytöstäpoistoa koskeva kattava turvallisuusarvio tehdään aina luvan uudistamisen yhteydessä ja määräaikaisesta turvallisuusarvioinnista mahdollisesti säädetään tarkemmin lupaehdoissa, kuitenkin niin, että se on tehtävä viimeistään 15 vuoden kuluttua aiemmasta kattavasta turvallisuusarvioinnista. Tarkemmat vaatimukset määräaikaisesta turvallisuusarviosta sisältyvät ohjeeseen YVL A.1. Luku 7 Säteilyturvakeskuksen valvontamenettelyt Luku 7.1 Lupakäsittelyt Ydinlaitosjätteiden käsittely ja varastointi Uuden ydinlaitoksen yhteyteen rakennettavat jätehuoltotilat ja järjestelmät voidaan käsitellä laitoksen osina. Laitoksen rakentamisluvan ja käyttöluvan osalta viitataan ohjeeseen YVL A.1 sisältyviin luetteloihin toimitettavista asiakirjoista. Vastaavien asiakirjojen täydennykset edellytetään toimitettavan siinä tapauksessa, että ydinlaitosta laajennetaan tai laajennus otetaan käyttöön olemassa olevan luvan ehtojen nojalla. Tällöin on toimitettava myös selvitys laajennustöiden vaikutuksesta olemassa olevien ydinlaitosten turvallisuuteen. Ydinlaitoksen käytöstäpoisto Vaatimukset käsittelevät käytöstäpoiston huomioon ottamista lupakäsittelyjen yhteydessä. Rakentamislupahakemuksen yhteydessä on toimitettava selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä ydinlaitoksen purkamiseksi ja siitä kertyvien ydinjätteiden loppusijoittamiseksi. Selvityksessä on erityisesti tarkasteltava, miten laitoksen suunnittelussa on otettu huomioon sen purkamisen helpottaminen sekä purkamisesta aiheutuvan säteilyaltistuksen ja radioaktiivisen jätteen määrän rajoittaminen. Käyttölupahakemuksen yhteydessä toimitettavaan selvitykseen tulee sisältyä niin yksityiskohtainen käytöstäpoistosuunnitelma (mukaan lukien jätehuoltosunnitelma), että sen perustella voidaan tehdä ydinenergialain 39 :ssä tarkoitettuun vastuumäärän arviointiin tarvittavat kustannuslaskelmat. Tämä on tarpeen siksi, että varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin alkaa laitoksen käyt-

12 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 12 (14) töönoton myötä. Suunnitelmaan on sisällyttävä myös alustavat selvitykset toiminnan säteilyturvallisuudesta. Vaatimuksessa 706 asetetaan luvanhaltijalla velvoite pitää laitosta koskeva ydinenergialain 20 :n mukainen lupa (käyttölupa) ajan tasalla. Jos ydinlaitoksen tai ydinlaitoskokonaisuuden käyttö luvassa mainittuun tarkoitukseen on lopetettu osittain tai kokonaan, saattaa luvan uudistaminen tai lupaehtojen muuttaminen tulla tarpeelliseksi. Pääsääntöisesti ydinvoimalaitoksen käyttöä koskeva lupa on uudistettava viimeistään siinä vaiheessa, kun kaikki sellaiset laitosyksiköt on suljettu pysyvästi, joiden käytöstäpoisto on tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti. Luku 7.2 Turvallisuusvalvonta Ydinlaitosjätteiden käsittely ja varastointi Vaatimus 707 käsittelee laitoksen rakentamisen, käyttöönoton ja käytön valvontaa ja siinä viitataan ohjeisiin YVL A.1 ja A.5. Ydinlaitoksen käytöstäpoisto Vaatimus 708 koskee ydinlaitoksen käytöstäpoiston valvontaa. Ydinlaitoksen pysyvästä sulkemisesta on ilmoitettava STUKille viipymättä ja samassa yhteydessä on esitettävä suunnitelma laitoksen turvallisuuden varmistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Jos ydinlaitoskokonaisuuden käyttö jatkuu osittain, luvanhaltijan on toimitettava STUKin hyväksyttäväksi kahden vuoden kuluessa suunnitelma suljetun ydinlaitoksen saattamiseksi valvottuun säilytystilaan. Vaatimuksen 709 mukaisesti luvanhaltijan on toimitettava STUKin hyväksyttäväksi lopullinen käytöstäpoistosuunnitelma viimeistään kahden vuoden kuluttua sen jälkeen kun kaikkien ydinlaitosten, joiden käytöstäpoisto on tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti, käyttö on lopetettu. Samassa yhteydessä on toimitettava STUKin hyväksyttäväksi selvitykset käytöstäpoiston turvallisuudesta ja ydinenergia-asetuksen 36 :n mukaisten asiakirjojen päivitykset tarvittavilta osin. Ennen lopullisen käytöstäpoistosuunnitelman hyväksyntää voidaan toteuttaa valmistelutöitä, kuten polttoaineen siirtoja, dekontaminointia ja muita voimassa olevan luvan ja turvallisuusasiakirjojen sallimia toimia. Vaatimuksen 710 mukaisesti STUK valvoo ydinlaitoksen käytöstäpoiston toteutusta vastaavin menettelyin kuin ydinlaitoksen käyttöä (ohje YVL A.1). Käytöstäpoiston eri työvaiheiden aloittaminen edellyttää ydinenergia-asetuksen 112 mukaista STUKin myöntämää laitosmuutoshyväksyntää ohjeessa YVL A.1 esitettyjä menettelyjä noudattaen. Vaatimus 711 edellyttää, että käytöstäpoiston etenemisestä raportoidaan STUKille säännöllisesti Vaatimuksissa käsitellään toimenpiteitä ydinlaitoksen käytöstäpoiston päätyttyä. Huolehtimisvelvollisuuden päättymisen edellytyksenä on, että STUK on todennut ydinenergialain 33 :n mukaisesti, että laitosalueen rakennuksissa ja maaperässä jäljellä olevien radioaktiivisten aineiden määrä on lain nojalla asetettujen vaatimusten mukainen; käytännön menettelytavat kuvataan vaatimuksessa 718. Luvanhaltijan tulee tehdä ydinenergia-asetuksen 120 :n mukainen ilmoitus ydinenergian käytön lopettamisesta STUKille, kun se on saattanut loppuun ydinlaitoksen käytöstäpoiston. Valvonnasta vapauttaminen Vaatimus 715 käsittelee ydinjätteiden valvonnasta vapauttamisen valvontaa. Yleisen menettelyn mukaisesta valvonnasta vapauttamisesta on esitettävä STUKin hyväksyttäväksi hakemus ennen toiminnan aloittamista. Siinä on kuvattava jätteiden alkuperä, laatu ja kertymisnopeus

13 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 13 (14) sekä aktiivisuuden toteamiseen käytettävät menetelmät. Kun STUK on hyväksynyt hakemuksen, jätteitä voidaan poistaa valvonta-alueelta sitä mukaa kuin niitä kertyy. Vaatimus 716 koskee vastaavasti tapauskohtaisen harkinnan perusteella tehtyä valvonnasta vapauttamista. Sen edellytyksenä on ydinenergia-asetuksen 48 :n mukainen luovutuslupahakemus, jos jätteiden haltija vaihtuu. Vastaavat selvitykset edellytetään myös siinä tapauksessa, että jätteiden haltija ei vaihdu. Luovutuslupahakemukseen on sisällyttävä ydinenergiaasetuksen 48 :ssä esitetyn lisäksi selvitys jätteiden alkuperästä ja laadusta, aktiivisuuden toteamismenetelmistä, jätteiden käsittely- tai loppusijoitustavasta sekä valvonnasta vapauttamisen seurauksena aiheutuvasta säteilyaltistuksesta. Vaatimuksen 717 mukaisesti STUKin päätös tapauskohtaisesta valvonnasta vapauttamisesta voi olla yksittäistä jäte-erää koskeva, tai jos jätteitä kertyy toistuvasti ja niiden käsittely- tai loppusijoitustapa pysyy samana, vapauttamispäätös voi olla myös jatkuvana voimassa. STUK valvoo tarkastuksin, että jätteiden käsittely- tai loppusijoitustapa on hyväksytyn hakemuksen mukainen. Vaatimus 718 koskee puretun ydinlaitosalueen maaperän ja mahdollisesti purkamatta jääneiden rakennuksien vapauttamista valvonnasta. Kun käytöstä poistaminen on saatettu loppuun ja kaikki jätteet on poistettu alueelta, jätehuoltovelvollisen on toimitettava STUKin hyväksyttäväksi ydinenergialain 33 :ssä tarkoitettu hakemus alueen ja rakennusten vapauttamiseksi valvonnasta. Yleisessä menettelyssä hakemuksessa on esitettävä vaatimuksen 427 mukaisen kartoituksen tulokset, joista käy ilmi, että vaatimuksen 415 mukaiset aktiivisuuskaterajat eivät ylity. Tapauskohtaisessa menettelyssä on hakemuksessa esitettävä säteily- ja kontaminaatiokartoituksen lisäksi selvitys, josta käy ilmi, etteivät vaatimuksen 309 mukaiset annosrajoitukset ylity alueen ja rakennusten tulevassa, hakemuksessa määritellyssä käytössä. Ohjeen liitteet A-C Liite A Yleisen valvonnasta vapautuksen raja-arvot rajoittamattomille materiaalimäärille Liitteeseen A sisältyvät aktiivisuuspitoisuuden raja-arvot, joita sovelletaan ydinjätteiden yleiselle valvonnasta vapauttamiselle silloin, kun vapautettavat materiaalimäärät ovat rajoittamattomia. Raja-arvot perustuvat IAEA:n standardiin RS-G-1.7. Liite B Yleisen valvonnasta vapautuksen raja-arvot rajoitetuille materiaalimäärille Liitteeseen B sisältyvät aktiivisuuspitoisuuden ja aktiivisuuskatteen raja-arvot, joita sovelletaan ydinjätteiden yleiselle valvonnasta vapauttamiselle silloin, kun vapautettavat materiaalimäärät ovat enintään 100 tonnia vuodessa yhtä ydinlaitosta kohti. Liitteessä annetaan myös keskimääräistyssääntöjä joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei vapautettavaan materiaaliin tai vapautettaviin pintoihin sisälly erityisen voimakkaasti säteileviä kohtia. Liite C Jätteiden aktiivisuusmääritykset Liitteessä C annetaan yleisohjeita jätteiden aktiivisuuden määritystä varten, eritellään eri mittaus- ja analyysimenetelmien soveltuvuutta erityyppisille jätteille ja tarkastellaan mittausten luotettavuuteen liittyviä seikkoja. 3 Ohjeen alaa koskeva kansainvälinen säännöstö Ohjeen kannalta keskeisiä IAEA:n standardeja ovat: GSR Part 5 Predisposal Management of Radioactive Waste WS-R-5 Decommissioning of Facilities Using Radioactive Material

14 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 14 (14) GSR Part 3 Radiation Protection and Safety of Radiation Sources - International Basic Safety Standards - Interim Edition. Muita IAEA:n standardeja ovat: NS-G-2.7 Radiation Protection and Radioactive Waste Management in the Operation of Nuclear Power Plants WS-G-2.1 Decommissioning of Nuclear Power Plants and Research Reactors WS-G-2.5 Predisposal Management of Low and Intermediate Level Radioactive Waste WS-G-5.1 Release of Sites from Regulatory Control on Termination of Practices WS-G-5.2 Safety Assessment for the Decommissioning of Facilities Using Radioactive Material WS-G-6.1 Storage of Radioactive Waste RS-G-1.7 Application of the Concepts of Exclusion, Exemption and Clearance. WENRA:n referenssitasot: Waste and spent fuel storage safety reference levels Decommissioning Safety Reference Levels. Ohje vastaa kansainvälisiä suosituksia. 4 Tepco Fukushima Dai-ichi onnettomuuden vaikutukset Otetaan huomioon muissa YVL-ohjeissa, joihin tässä ohjeessa viitataan. Kirjallisuusluettelo [1] International Basic Safety Standards for Protection against Ionizing Radiation and for the Safety of Radiation Sources. IAEA Safety Series No. 115.