SAIMATEC ENGINEERING OY:N PELASTUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIMATEC ENGINEERING OY:N PELASTUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Jutta Wallenius SAIMATEC ENGINEERING OY:N PELASTUSSUUNNITELMA Opinnäytetyö Ympäristöteknologia Toukokuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Jutta Wallenius Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Ympäristöteknologia, ympäristöterveys- ja suojelutekniikka Saimatec Engineering Oy:n pelastussuunnitelma Tiivistelmä Nyky-yhteiskunnassa yritysten tai laitosten turvallisuuskulttuuriin kuuluu panostaminen oman toiminnan turvallisuuteen jo ennaltaehkäisevästi. Vaaratilanteisiin pyritään varautumaan esimerkiksi riskienhallinnan keinoin tai onnettomuustilanteiden toimintaohjeiden laatimisella. Tähän on johtanut vuonna 2003 voimaantullut pelastuslaki, joka vaatii yritystä tai laitosta varautumaan riskeihin tekemällä vaaratilanteita ehkäisevistä toimistaan selvityksen. Selvitystä kutsutaan pelastussuunnitelmaksi. Pelastussuunnitelma on yhteenveto yrityksen tai laitoksen turvallisuusjärjestelyistä, missä esitetään muun muassa toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta, toiminnan riskit, niiden ehkäisy, turvallisuudesta vastaavat henkilöt sekä pelastusjärjestelyt. Se on muuttuva asiakirja, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa tai aina yrityksen toiminnan merkittävän muutoksen yhteydessä. Suunnitelma toimii apuna uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja pelastusviranomaisten operatiivisessa toiminnassa. Valtion asetuksessa pelastustoimesta säädetään tarkasti pelastussuunnitelman minimisisältövaatimukset (738/2003). Tärkeintä on tarkastella yrityksen toimintaa riskien kannalta. Riskianalyysin suorittamiseen on luotu monenlaisia analyysimenetelmiä, joista yritys tai laitos voi valita sopivimman. Analyysimenetelmien käyttöön on saatavissa apua esimerkiksi viranomaisilta, konsulttiyrityksiltä tai vakuutusyhtiöiltä. Riskianalyysin tulosten esittämisen lisäksi pelastussuunnitelmassa selvitetään riskien ehkäisyyn tehdyt järjestelyt. Riskeihin varautuminen kannattaa esittää ainakin rikos-, työturvallisuus-, palo- ja ympäristöturvallisuuden kannalta. Näiden lisäksi pelastusasetus vaatii selvitykset poistumis- ja suojautumismahdollisuuksista, pelastusjärjestelyistä, turvallisuusorganisaatiosta ja sen koulutuksesta, toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta ja asema- sekä pohjapiirrokset. Tämän opinnäytetyön yhteydessä laadittiin pelastussuunnitelma Savonlinnalaisen insinööritoimiston Saimatec Engineering Oy:n Teknolan kiinteistölle. Kiinteistöllä sijaitsee Saimatec Engineering Oy:n lisäksi seitsemän erilaista konepajatoimintaa harjoittavaa yritystä. Pelastussuunnitelma laadittiin osana Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskuksen YTI:n Ympäristöriskien hallinta- hanketta. Asiasanat (avainsanat) Pelastustoimi, työturvallisuus, paloturvallisuus, palotorjunta, riskienhallinta, riskianalyysi Sivumäärä Kieli URN 29 s. + liitteet 4 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi TkL Pia Haapea Opinnäytetyön toimeksiantaja YTI-tutkimuskeskus, ohjaaja DI Hanne Soininen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 8 May 2008 Author(s) Jutta Wallenius Degree programme and option Environmental technology Name of the bachelor's thesis Saimatec Engineering Oy s rescueplan Abstract The purpose of this Bachelor s thesis was to create a rescueplan for Teknola estate of Saimatec Engineering Oy. Saimatec Engineering Oy is in 1981 founded engineering office in Savonlinna. It develops wrapping system of paper rolls, modernizations and services. There are seven other companies in the same estate too. The majority of these companies practice some kind of metal industry. A rescueplan is a document which includes instructions for accidents, risks of operations, prevention of accidents, persons who are in charge of safety and rescue arrangements. The plan has to be updated at least once in a year or every time when company does some big changes. A rescueplan is used to education of new employees and instructions of rescue team. All information was collected by getting to know with the whole estate and by on few meetings with Saimatec Engineering s management. A rough risk assessment was done in one of these meetings. This rescueplan is part of research centre YTI s project Environmental risks management. Saimatec Engineerin Oy s rescueplan was constructed in a quick schedule. It had to be drawn up in two months. The rescueplan was completed in on February And now it is in Saimatec Engineering Oy s use. Subject headings, (keywords) Rescue operation, occupational safety, fire safety, fire protection, risk analysis, risk management Pages Language URN 29 p. + app. 4 p. Finnish Remarks, notes on appendices URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Pia Haapea Bachelor s thesis assigned by Research centre YTI, tutor Hanne Soininen

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ PELASTUSSUUNNITELMASTA OSA YRITYKSEN TURVALLISUUSKULTTUURIA PELASTUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Toimintaan liittyvien riskien tunteminen Riskien kartoittaminen ja hallinta Potentiaalisten ongelmien analyysi (POA) Haavoittuvuusanalyysi (PK- HAAVA) Riskien mallintamismenetelmiä Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Rikosturvallisuus Työturvallisuus ja ensiapuvalmius Paloturvallisuus Ympäristöturvallisuus Poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt Turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja turvallisuuskoulutus Ohjeet erilaisia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten Suunnitelmasta tiedottaminen, sen päivittäminen sekä jakelu SAIMATEC ENGINEERING OY SAIMATEC ENGINEERIN OY:N PELASTUSSUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 28

5 1 JOHDANTO 1 Turvallisuudesta huolehtiminen on olennainen osa yrityksen koko henkilökunnan päivittäistä työtä. On tärkeää työskennellä turvallisuuden hyväksi jo ennen kuin onnettomuudet siihen opettavat. Eräs tapa parantaa yrityksen turvallisuutta on muuttaa ihmisten toimintatapoja ja asenteita, sillä vahinko- ja onnettomuustilanteet ovat aina suoraan tai välillisesti ihmisen aiheuttamia. Aluksi yrityksen on kuitenkin oltava selvillä omista toimintaan liittyvistä vaaroista, ennen kuin se voi alkaa pyrkiä ehkäisemään niitä. (Virtanen 2004, 3.) Uusi pelastuslaki ( 8) määrääkin yritystä tai laitosta suunnittelemaan turvallisuuskäytäntönsä keskittyen toiminnan riskeihin ja tekemään niistä kirjallisen selvityksen. Tätä selvitystä kutsutaan pelastussuunnitelmaksi. Pelastussuunnitelma on yhteenveto yrityksen tai laitoksen turvallisuusjärjestelyistä ja sisältää toimintaohjeet onnettomuuksien varalta. Näin se muodostaa erittäin tärkeän osan yrityksen turvallisuuden edistämistä. Siinä selvitetään muun muassa riskit, niiden ehkäisy, turvallisuudesta vastaavat henkilöt, koulutukset, sekä muiden työntekijöiden perehdyttäminen. ( Pelastussuunnitelma 2008.) Suunnitelman tarkoitus on ennakoida yritystä uhkaavat vaaratilanteet ja opastaa johtoa sekä muuta henkilöstöä ehkäisemään onnettomuus-, vaara, - ja vahinkotilanteita. Sillä pyritään takaamaan yrityksen häiriötön toiminta ja toiminnan jatkuvuus muuttuvissa olosuhteissa. Suunnitelma on merkki siitä, että yrityksessä on ryhdytty sellaisiin toimenpiteisiin, että vaaran torjuminen ja pelastaminen voidaan tarpeen vaatiessa toteuttaa tehokkaasti ja viivytyksettä. (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, 9.) Ensisijaisesti suunnitelmaa käytetään yrityksessä työskentelevän henkilöstön perehdyttämiseen, palotorjuntaan, sekä haluttaessa myös muuhun turvallisuustyöhön. Laadukas pelastussuunnitelma takaa osaltaan turvallisen ympäristön työntekijöille ja asiakkaille. Olemassa oleva suunnitelma opastaa henkilökuntaa toimimaan poikkeusoloissa oikein ja yhtenevällä tavalla. Lisäksi suunnitelmasta löytyy kootusti tietoja pelastusviranomaisille operatiivista toimintaa varten. Vaikka suunnitelmalla varaudutaan myös poikkeusoloihin, pääpaino on normaaliolojen turvallisuudessa. (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, 19.)

6 2 Lainsäädäntö ohjaa ja velvoittaa yritystä tähtäämään mahdollisimman turvalliseen toimintaan, mutta jokainen yritys on viimekädessä itse vastuussa omasta turvallisuudestaan ja siihen tähtäävistä toiminnoista. Pelastussuunnitelman tavoitteena onkin, että paperimuodossa olevat säännöt ja ohjeet muuttuvat arkipäivän käytännöiksi (Virtanen 2004, 15-17). Tämä opinnäytetyö käsittelee yrityksen tai laitoksen pelastussuunnitelmaa ja sen laadintaprosessia. Vuonna 2003 voimaantullut Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta vaatii pelastussuunnitelman yritysten lisäksi myös esimerkiksi asuintaloilta ja suurtapahtumilta, nämä tapaukset on kuitenkin rajattu tämän työn ulkopuolelle. Osana tätä työtä on laadittu toimiva pelastussuunnitelma oikeaan yrityskäyttöön. Savonlinnalainen insinööritoimisto Saimatec Engineering Oy tarvitsi pelastussuunnitelman lakisääteisistä syistä koko kiinteistölleen. Suunnitelma laadittiin ulkopuolisin voimin, liittyen osana Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI:n EU-osarahoitteiseen hankkeeseen Ympäristöriskien hallinta. Pelastussuunnitelman laadinta aloitettiin tammikuussa 2008 ja se tuli saada valmiiksi tammi- ja helmikuun välisenä aikana hankkeen kiireellisen aikataulun vuoksi. Suunnitelman valmistuikin aikataulunmukaisesti ja on jo yrityksen käytössä. Pelastussuunnitelma laadittiin yrityskäyntien, asiantuntijoiden ja riskien kartoittamisen avulla. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ Pelastussuunnitelman laatiminen ja sen sisältö ovat lakisääteisiä. Monissa eri laeissa on mainintoja pelastussuunnitelmasta ja sen laatimisen tavoitteista. Esimerkiksi pelastuslaki, valmiuslaki, räjähdeasetus ja kemikaalilaki sisältävät omat näkemyksensä ja sääntönsä suunnitelmasta. Pelastussuunnitelmaa laadittaessa on otettava siis huomioon laaja säädöstö, joskin pääkohdat ja minimivaatimukset löytyvät pelastuslaista ja valtioneuvoston asetuksesta pelastustoimesta eli niin sanotusta pelastusasetuksesta. Pelastuslain (2003/438) 8 :ssa painotetaan rakennuksen omistajan ja haltijan, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittajan, viraston, laitoksen tai muun yhteisön omatoimista varautumista vaaratilanteisiin. Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan vaaratilanteiden syntymisen ehkäisemistä, henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaa-

7 3 mista sekä pelastustoimenpiteitä, joihin yhteisö omatoimisesti kykenee. Momentissa 9 annetaan yhteisöille suunnitteluvelvoite, jolla tarkoitetaan kirjallista suunnitelmaa vaaratilanteiden ehkäisemisestä. Rakennuksille tai muille kohteille, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan katsoa olevan vakavat, tulee laatia pelastussuunnitelma. Suunnitelman sisällöstä säädetään pelastusasetuksessa (9 ). Pelastuslain 22 :ssa säädetään, että rakennuksen omistajan tai haltijan on huolehdittava tarvittavista sammutus-, pelastus- ja torjuntakalustosta, sammutus ja pelastustoimia helpottavista laitteista, palonilmaisu- ja hälytyslaitteista sekä poistumisreittien opasteista, turvamerkinnöistä ja väestönsuojien varusteista. Laitteiden tulee olla toimintakunnossa; tarkastettu ja huollettu asianmukaisesti. Tulisijojen ja savuhornien nuohouksesta ja ilmanvaihtokanavien sekä -laitteistojen puhdistuksesta on huolehdittava säännöllisesti. Lisäksi pelastuslain 23 :ssa määritellään huolellisuusvaatimus. Tällä pyritään painottamaan huolellisuutta ryhdyttäessä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Tulta ja syttyvää tai räjähtävää taikka muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävällä varovaisuudella. Lisäksi on otettava huomioon tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran tuntuva lisääntyminen esimerkiksi korjaus tai muussa työssä. Huolellisuusvaatimus veloittaa jokaisen mahdollisuuksiensa mukaan valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan säädöksiä ja määräyksiä tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (787/2003) säädetään tarkemmin pelastussuunnitelman sisältö ja määritellään suunnitelmanlaatimisvelvoitteet. Pelastusasetuksen 9 :n mukaan pelastussuunnitelma on laadittava vähintään viiden asuinhuoneiston rakennuksiin tai rakennusryhmiin, jotka ovat samalla tontilla tai rakennuspaikalla, sekä rakennuksiin ja tiloihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai toimintamahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi sairaalat, vanhainkodit, hoitolaitokset, erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennukset sekä rangaistuslaitokset.

8 4 Pelastussuunnitelma on löydyttävä myös hotelleilta, asuntoloilta, lomakyliltä, leirintäalueilta ja muilta vastaavilta majoitustiloilta, joissa on yli 10 majoituspaikkaa, suurehkoilta tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantotiloilta ja kokoontumis- sekä liiketiloilta, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita. Kokoontumispaikoiksi lasketaan esimerkiksi yli 50 asiakaspaikan ravintolat, yli 25 hoitopaikan päiväkodit, yli 500 neliömetrin kokoiset myymälät, koulut, näyttely- ja urheiluhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat. Myös tiloilla, jotka ovat varustettu viranomaisten vaatimalla sammutuslaitteistolla ja paloilmoittimella sekä yrityksillä tai laitoksilla, joiden työntekijöiden tai samanaikaisesti paikalla olevien yhteismäärä on yli 30, tulee olla laadittuna pelastussuunnitelma. Rakennusten ja kiinteistöjen lisäksi myös liiketoiminnan harjoittajan tai muun yhteisön järjestämään tapahtumaan tulee laatia pelastussuunnitelma, mikäli se mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen arvioidaan olevan vakavat tapahtumaan osallistuvien suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi. Pelastussuunnitelman sisältö on myös osittain säädetty lailla. Suunnitelmaan saa sisällyttää tarpeellisiksi näkemiään tietoja tahtomallaan tavalla, kunhan muistaa pelastusasetuksen minimivaatimukset. Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta 10 :ssa on luetteloitu seikkoja, jotka on suunnitelmasta löydyttävä. Suunnitelmassa tärkeintä on esittää ennakoidut vaaratilanteet, niiden mahdolliset vaikutukset sekä toimenpiteet niiden sattuessa. Lisäksi on esitettävä poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt. Suunnitelmassa on selvitettävä tarvittava materiaali sen mukaan, kun ennakoitujen vaaratilanteiden osalta on tarpeen. Materiaaleilla tarkoitetaan esimerkiksi alkusammutus-, raivaus- ja pelastuskalustoa, henkilösuojaimia ja ensiaputarvikkeita. Pelastussuunnitelman yksi päätarkoituksista on ohjeistaa ihmisiä toimimaan oikealla ja samanlaisella tavalla onnettomuustilanteen sattuessa. Tämän vuoksi suunnitelmaan on sisällytettävä ohjeita, ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten. Lisäksi laki velvoittaa nimeämään turvallisuushenkilöstön, joka on esiteltävä suunnitelmassa heidän koulutuksineen. Suunnitelmasta ei ole hyötyä, elleivät kaikki asianomaiset ole siitä tietoisia. Siksi jo pelastussuunnitelmaan vaaditaan kirjallinen esitys, siitä kuinka suunnitelman valmistuttua sen sisällöstä aiotaan tiedottaa. Helpoin ja tehokkain tapa, on pitää erillinen koulutustilaisuus asiasta ja tärkeiden ohjesivujen jakaminen esimerkiksi ilmoitustauluille.

9 3 PELASTUSSUUNNITELMASTA OSA YRITYKSEN TURVALLISUUSKULTTUURIA 5 Yrityksen suunnitelmaa turvallisuuden edistämiseksi ei ole aina kutsuttu pelastussuunnitelmaksi. Vuonna 1958 annetussa Väestönsuojelulaissa puhutaan suojelusuunnitelmasta, jota voidaan pitää sen ajan pelastussuunnitelmana. Suojelusuunnitelman seuraajaksi säädettiin turvallisuussuunnitelma vuonna 1999 voimaantulleen pelastustoimilain perusteella. Pelastussuunnitelmasta alettiin puhua vasta vuonna 2003, kun uusi pelastuslaki tuli voimaan tuoden muutoksia tuttuun turvallisuussuunnitelman sisältöön. Ennen suunnitelmassa painotettiin pelastustoimenpiteitä onnettomuuden jo tapahduttua, nykyään taas pelastuslain myötä keskitytään ennaltaehkäisyyn ja riskiarviointiin. Toisena muutoksena pidetään suunnitteluvelvollisuuden laajentumista koskettamaan kokoyrityksen toimintaa. (Markkanen 2003.) Hyvä turvallisuuskulttuuri edesauttaa yrityksen henkilökunnan sitoutumista turvallisuusasioiden noudattamiseen. Turvallisuuskulttuuri kuvaa työpaikalla vallitsevaa tapaa suhtautua turvallisuusasioihin ja niiden kehittämiseen. Kun henkilöstö tietää työhönsä ja ympäristöön liittyvät vaarat, pitää turvallisuuden ylläpitämistä tärkeänä ja kokee voivansa vaikuttaa siihen oman vastuualueensa puitteissa, on turvallisuuskulttuuri hyvällä tasolla. On tärkeää sopia yhteisistä turvallisuussäännöistä sekä panostaa perehdytykseen, neuvontaan ja koulutukseen. Työtapojen muuttaminen riskialttiimpaan rahan, ajan tai vaivan vuoksi, on estettävä. Vaikka tuotantomäärät kasvaisivat ja aikataulussa pysyminen helpottuisi, ei sitä tulisi tehdä turvatoimia mitätöiden. (Virtanen 2004, ) Turvallisuutta vaarantavat erehdykset ovat inhimillisiä. Tämän vuoksi turvallisen työnteon edellytykset tulisi olla kunnossa. Työntekijä valitsee turvallisimman työtavan, jos se on tarjolla vaivatta. Tällaisessa ympäristössä turvallisuus kasvaa ennestäänkin ja inhimillisten virheiden mahdollisuus vähenee. Yksinkertaisuudessaan siis hyvä turvallisuus edellyttää toimivia työolosuhteita. Olosuhteita parantavat esimerkiksi toimintojen suunnittelu, laitteiden turvallisuus, toimiva huolto, siisteys, järjestys sekä tiedotus ja koulutus. Työntekijöiden turvallisuuteen tähtäävää toimintaa kannattaa motivoida kannustamalla heitä keksimään onnettomuuksia ehkäiseviä toimenpiteitä, eikä kiittämällä onnettomuuksien välttämisestä. (Virtanen 2004, 16.)

10 6 Rakennuksen käyttäjien tulisi ymmärtää turvallisuusratkaisujen merkitys. On tärkeää tiedostaa palo-osastojen kunnossapito, palo-ovien sulkemisen tärkeys, tuhopolttojen vaarat, sekä korjaus- ja muutostöiden turvallisuus. Lisäksi omatoimiset turvallisuustarkastukset ylläpitävät tehokkaasti rakennuksen turvallisuutta. Esimerkiksi omat palotarkastukset on syytä suorittaa säännöllisesti. (Virtanen 2004, 16.) 4 PELASTUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Pelastussuunnitelmien sisältö, laajuus sekä ulkonäkö vaihtelevat huomattavasti. Yritykset laativat pelastussuunnitelman omiin tarpeisiinsa, jolloin jokainen suunnitelma on erilainen. Pelastusasetuksessa määritellään raamit asioille, jotka suunnitelmasta on selvittävä, mutta yleispätevää mallia sille ei löydy. Sisältö määräytyy siis yrityksen tai laitoksen omista tarpeista; koko, toimiala ja näiden aiheuttamat riskitekijät sekä tarpeet varautua vaaratekijöihin muokkaavat yrityksen pelastussuunnitelmaa. (Virtanen 2004, 13.) Seuraavassa esitetään pelastussuunnitelman suuntaa antava otsikointi sekä niissä mahdollisia huomioon otettavia seikkoja. Otsikointi ottaa huomioon lainsäädännön minimivaatimukset. On tärkeä ymmärtää, että yritykset voivat laatia suunnitelmastaan omanlaisensa, heijastaen siihen toimialansa vaatimuksia. Esitetty otsikointi ei siis ole malli vaan ennemminkin esimerkki. Seuraavan lisäksi lainsäädäntö vaatii suunnitelman ohessa esitettävän alueen asemakaavan ja rakennusten pohjapiirrokset. 4.1 Toimintaan liittyvien riskien tunteminen Uuden pelastuslain astuessa voimaan, muuttui myös pelastussuunnitelman yksi keskeinen näkökohta. Nykyään keskitytään turvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn turvallisuussuunnitelman aikaisista ajoista poiketen. Suurin muutos siis on, että pelastussuunnitelmaa laadittaessa yrityksen on kartoitettava toiminnan riskit parhaalla näkemällään tavalla. Kartoittamiseen on luotu useita tekniikoita, joista yritys voi valita omaan laitokseensa sopivan. Kartoitus tehdään, jotta riskienhallinta voitaisiin toteuttaa keskitetysti ja tehokkaasti. Riskikartoitus on siis osa riskienhallintaa.

11 4.1.1 Riskien kartoittaminen ja hallinta 7 Riskienhallinta on kaikki se yrityksen toiminta, jolla pyritään vähentämään riskejä ja niistä aiheutuvia vaaroja. Hallintaan kuuluu riskien tunnistamisen lisäksi niiden torjunnan suunnittelu, toimintaohjeiden suunnittelu ja tilanteen jatkuva seuraaminen. Riskien tunnistaminen vaatii yrityksen henkilöstön osaamisen yhdistämistä. Eri työtehtävien ja työpisteiden tuntijoiden yhteistyöllä hyödynnetään jo olemassa oleva kokemus mahdollisista riskitekijöistä. Kartoitukseen kannattaa käyttää hyödyksi tarkastuslistoja ja valmiita analyysimenetelmiä. (Mitä riskien hallinta on? 2008.) Vaaroja kartoittavia menetelmiä ovat esimerkiksi Reaktiomatriisi (RM) ja Potentiaalisten ongelmien analyysi (POA). Vaaroja voidaan tunnistaa myös Haavoittuvuusanalyysillä tai vaikka vain perinteisellä ideointipalaverilla. Riskienarvioinnissa onnettomuuksia pyritään usein myös mallintamaan, jolloin menetelminä käytetään esimerkiksi Vikapuuanalyysiä (VPA), Tapahtumapuuanalyysiä tai Syy- ja seurauskaavioita. Vaihtoehtoja on siis monia, yrityksen on vain löydettävä heidän tapaukseensa sopiva menetelmä. Menetelmiin kannattaa tutustua pk- yritysten riskienhallinnan verkkopalvelun avulla osoitteessa (Mitä riskienhallinta on? 2008.) POA, Haavoittuvuusanalyysi ja mallintamismenetelmät esitetään yksityiskohtaisemmin luvuissa 4.1.2, ja Potentiaalisten ongelmien analyysi (POA) Potentiaalisten ongelmien analyysi on tehokas riskien tunnistamismenetelmä. POA on kehitetty siellä, missä riskit ovat suurimmat eli suurteollisuudessa. Siksi sen kyky tunnistaa riskejä on hyvä. POA:n tavoitteena on vastata kysymyksiin Mikä voi mennä vikaan? ja Mitä sille voi tehdä nyt?. (Wessberg ym. 2000, 100.) Analyysi suoritetaan kolmivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa analyysiryhmän jäsenet kirjaavat ideointilomakkeelle kukin mielestään kolme merkittävintä ongelmaa. Sen jälkeen lomakkeet laitetaan kiertoon: kukin antaa lomakkeensa toiselle ryhmänjäsenelle, joka lukee jo kirjatut ongelmat ja lisää edelleen kolme mieleensä tulevaa ongelmaa. Ideointilomakkeiden kierto jatkuu kunnes ideat loppuvat. Toisessa vaiheessa ongelmien etsimiseen käytetään avainsanoja. Sanat voivat olla esimerkiksi liikenne,

12 kiire, tiedonkulku. Sanat johdattelevat ryhmän jäseniä keksimään uusia ongelmia. (Wessberg ym. 2000, ) 8 Kolmas vaihe eroaa kahdesta edeltävästä siinä, että sen ryhmäkoko on huomattavasti pienempi. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa ryhmä voi olla suurikin, itse asiassa suuressa ryhmässä ideoita syntyy luonnollisesti enemmän. Kolmannessa vaiheessa keskustelu käydään kuitenkin ääneen, jolloin isokokoinen ryhmä on vain haitaksi. Pienryhmä kootaan yrityksen asiantuntijoista, jotka keskustelevat mieleen tulevista ongelmista kohde kohteelta. (Wessberg ym. 2000, ) Tässä vaiheessa analyysin vetäjällä on suuri rooli. Vetäjä on vastuussa siitä, että asiat eivät rönsyile ja, että kaikki saavat puheenvuoron. Ryhmän jäseniä on motivoitava tuomaan esille ideansa ja pieninäkin pitämänsä vaaratekijät. Esille nostettaviin riskeihin on asennoituva vakavasti, vaikka ne eivät kaikkia ryhmän jäseniä yhtä läheisesti koskisikaan. Lopuksi analyysin tekijä kokoaa tunnistetut riskit ja ryhmittelee ne. Tämän riskien tunnistamisprosessin jälkeen on tärkeä vielä käydä riskit keskustellen läpi, arvioida niiden merkittävyys ja tehdä niistä yhteenveto. Riskejä ei tunnisteta vain sen vuoksi, että ne tiedostettaisiin, vaan niitä on pyrittävä myös ehkäisemään. Tunnistamisen yhteydessä on siis syytä laatia myös suunnitelma niiden hallinnasta. (Potentiaalisten ongelmien analyysi 2008.) Haavoittuvuusanalyysi (PK- HAAVA) Haavoittuvuusanalyysi on väline erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan riskien tunnistamiseen ja arviointiin. Se antaa karkean kuvan yrityksen haavoittuvuudesta eli tekijöistä, jotka uhkaavat henkilöstön hyvinvointia. PK-HAAVA soveltuu erinomaisesti myös turvallisuuden, terveydellisten ja ympäristösuojelullisten ongelmien tunnistamiseen. PK-HAAVA ei pyri määrittämään kaikkia riskejä ennalta, vaan se antaa esimerkkejä, joiden avulla yritykset voivat selvittää itse toimintansa ongelmakohdat. (Rissa 1999, ) PK-HAAVA käsittelee kuutta yrityksen osa-aluetta: henkilöt, omaisuus, toiminnan keskeytykset, toimintaedellytykset, toiminnan organisointi, sidosryhmät sekä talous. Itse analyysissä yrityksen toiminta jaetaan vielä pääluokkien kautta yli 30 osaan. (Kuva 1; Rissa 1999, )

13 9 YRITYKSEN HAAVOITTUVUUSRISKIT Toimintaedellytykset Koneet ja laitteet Raaka- ja apuaineet Jätteet ja päästöt Toimitilat Tuotteiden ja palveluiden laatu Muut Henkilöt Tapaturmat Työkyky ja sairastuminen Työpaikan vaihto Henkilövalinnat Osaaminen Asiantuntijoiden käyttö Muut Omaisuus ja keskeytykset Tulipalot Vuotovahingot Laiterikot Tietoriskit Rikollinen toiminta Kuljetusvahingot Muut Sidosryhmät Asiakkaat Rahoittajat Alihankkijat Viranomaiset Muut HAAVOITTUVUUS Toiminnan organisointi Toiminnan kehittäminen Riippuvuudet Sopimus- ja vastuuasiat Muut Talous Kannattavuus Vakavaraisuus Maksuvalmius Muut KUVA 1. Haavoittuvuusriskikartta (Rissa 1999, 83). Haavoittuvuusanalyysi toteutetaan ryhmätyönä, PK-HAAVA:n perusteisiin ja käyttöön perehtyneen vetäjän avustuksella. Työtyhmässä on hyvä olla jäseniä johdosta, tuotannosta, myynnistä sekä hallinnosta. Analyysi aloitetaan tunnistamalla riskit käyttäen haavoittuvuusriskikarttaa. Karttaan riskikuvaukset on merkitty vain hyvin yleisellä tasolla. Niiden tarkoitus onkin vai herättää ajatuksia ja synnyttää keskustelua. (Rissa 1999, ) Vetäjä valitsee tarkasteltavan aiheen, jonka kuvaukseen ryhmänjäsenet ensimmäiseksi tutustuvat. On muistettava painottaa, että jokainen pohtii ongelmaa omalta kannaltaan. Ongelmaan pureutumisen jälkeen, vetäjä huolehtii siitä, että ryhmän jäsenet pääsevät vuoroillaan kommentoimaan mielestään riskiin liittyviä näkökohtia. Ongelmiin tulee suhtautua kriittisesti välttäen selittelyä, puolustelua ja syyttelyä. (Rissa 1999, ) Riskien tunnistamisen jälkeen ne luokitellaan kuntoon huolehdittaviin, hallinnassa oleviin ja merkityksettömiin. Merkityksetön riski on silloin, kun se on hyvin pieni,

14 10 sillä ei ole merkitystä yritykselle tai riski ei kuulu yrityksen toimintaan tai toimialaan. Kuntoon hoidettavat riskit vaativat välittömiä toimenpiteitä, koska ne saattavat aiheuttaa toteutuessaan merkittäviä haittoja. Riskien tunnistaminen ja luokittelu toteutetaan jokaiselle ilmaantuneelle ongelmakohdalle vuorollaan. (Rissa 1999, ) Seuraavaksi PK-HAAVA:ssa aloitetaan varsinainen riskinarviointi. Ryhmä arvioi tunnistettujen riskien syitä ja seurauksia. Tähän vaiheeseen otetaan vain riskit, joiden toimenpidetarpeeksi merkittiin tunnistamisen yhteydessä hoidettava kuntoon. Arviointivaiheessa keskustellaan lisää riskien syistä ja seurauksista, vaikka asioita on jo usein käsitelty niitä tunnistettaessa. Tässä kohdin keskitytään kuitenkin arvioimaan riskien suuruutta, joka riippuu niiden todennäköisyyksistä ja seurausten vakavuudesta. (Rissa 1999, ) Haavoittuvuusanalyysin tärkein vaihe on kehittämistoimenpiteistä päättäminen. Riskinarvioinnin perusteella ryhmä asettaa riskit kiireellisyysjärjestykseen, koska riskeihin pureutuminenhan kannattaa aloittaa käytännössä suurimmaksi todetusta riskistä. Toimenpidesuunnitelmaa ja aikataulua mietittäessä on syytä huomioida voisiko riskienhallinnan hoitaa osana muuta kehittämistoimintaa. (Rissa 1999, ) Riskien mallintamismenetelmiä On olemassa menetelmiä, joiden avulla mallinnetaan ja arvioidaan yrityksen eri osaalueiden prosesseissa tapahtuvia haitallisia tapahtumaketjuja. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi vikapuu, tapahtumapuu ja syy-seuraus-kaavio. Mallintamismenetelmiä käytetään työkaluina prosessien laitteiden ja osien poikkeamien ja häiriötilojen syyyhteyksien tunnistamisessa ja arvioinnissa. (Wessberg ym. 2000, 107.) Vikapuuanalyysillä pyritään mallintamaan onnettomuuteen johtavia syitä ja niiden yhdistelmiä. Se on kaavio, jolla ilmaistaan, miten analysoitavan tapahtuman syntyminen riippuu muista tekijöistä. Useimmiten vikapuuta käytetään tarkasteltaessa järjestelmän vikaantumismahdollisuuksia, mutta sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi onnettomuuksien syntymisen mallintamisessa. (Wessberg ym. 2000, ) Tapahtumien riippuvuuden kuvaamiseen käytetään vikapuissa erilaisia loogisia operaattoreita, joista yleisimmät ovat JA-portti sekä TAI-portti. Kuvassa 2 on esitetty

15 11 yksinkertainen näitä portteja sisältävä vikapuu. JA-portin kautta kulkevien tapahtumien täytyy molempien ilmetä, jotta myös huipputapahtuma toteutuisi, kun taas TAIportin kautta kulkeva reaktio tarvitsee vain toisen tapahtuman ilmenemisen. Huipputapahtuma Kemikaalivuoto purkutilanteessa TAI-portti Purkuletku rikkoutuu Purkuletku irtoaa JA-portti TAI-portti Liian suuri paine Purkuletkun materiaalivika Purkuletku kiinnitetty huonosti Liittimen rikkoutuminen Tapahtuma 1 Tapahtuma 2 Tapahtuma 3 Tapahtuma 4 KUVA 2. Vikapuu esimerkki (Wessberg ym. 2000,108). Tapahtumapuuanalyysissä etsitään alkutapahtumaa, joista tietyt ongelmalliset tapahtumaketjut johtuvat. Alkutapahtuma voidaan tunnistaa erityisillä tunnistamismenetelmillä tai yksinkertaisesti kokemuksen avulla. Tapahtumapuussa esitetään alkutapahtumasta aiheutuvat seuraukset silloin, kun suunniteltu vastatoimenpide onnistuu ja silloin, kun se ei onnistu. (Wessberg ym.2000,109) Kuvassa 3 on esitetty esimerkki tapahtumapuuanalyysin käytöstä. Tässä pölyräjähdystä esittävässä esimerkissä, isoimmat seuraukset tulevat haarasta H4. Tällöinhän tulipalo syttyy, mutta sekä sammutuslaitteisto että palohälytys pettävät. Mutta kuten tapahtumapuusta näemme suurimman riskin aiheuttaa haara H3, koska tämän tapahtuman todennäköisyys on paljon H4:sta suurempi.

16 12 Palohälytys Sammutuslaitteet Onnistuu Toimii 999 / 1000 H 1 Tulipalo Kyllä 99 / 100 Ei 1 / 1000 H 2 0,8 Onnistuu H 3 Ei 999 / 1000 Palo-räjähdys 1 / 100 H 4 0,01/ v Ei 1 / ,2 H 5 KUVA 3. Tapahtumapuuesimerkki (Wessberg ym. 2000, 109). Syy-seurausanalyysi käyttää sekä vikapuu- että tapahtumapuuanalyysin periaatteita. Eli sillä pyritään kuvamaan molemmat: tapahtuman syyt ja seuraukset. Syy- ja seurauskaaviossa riippuvuuksien esittämiseen käytetään merkintöjä, jotka erottelevat alkutapahtuman, tapahtuman ja seuraustapahtuman toisistaan. (Wessberg ym. 2000, 109.) 4.2 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Pelkkä vaarojen tunnistaminen riskikartoituksen avulla ei riitä, vaan tarkoituksena on esitellä toimenpiteet, joilla vaaratekijöitä ehkäistään tai mahdollisesti kokonaan poistetaan (Virtanen 2004, 15). Pelastussuunnitelman yksi päätehtävä on ohjata yrityksen henkilökuntaa toimimaan turvallisuuteen tähdäten. Siksi siinä onkin syytä esitellä vaaratilanteita ehkäisevät toiminnot mahdollisimman tarkasti ja monipuolisesti. Turvallisuusjärjestelyt tulisi perustua niihin riskeihin, jotka riskiarvioinnin avulla on määritetty eli järjestelyt kannattaa kuvata riskeihin vastaten. (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, 13.)

17 13 Asioiden esittelyn jaottelu ja sisältö voi kukin yritys toteuttaa haluamallaan tavalla. Tärkeintä on, että ne vastaavat yrityksen tai laitoksen omia tavoitteita, tarpeita ja toiveita. Kuvauksen tavoitteena on, että lukijalle selviää miten yritys ehkäisee eri vaaratilanteita suunnitelmien, toimenpiteiden, järjestelmien, rakenteiden, laitteiden, toimintaohjeiden, koulutuksen ja perehdytyksen avulla. Kuvauksen avulla yritys voi myös selkeyttää turvallisuustoimenpiteitään ja vastuita. (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, 13.) Pelastussuunnitelmassa kannattaa kuvata ainakin rikos-, työ-, palo- ja ympäristöturvallisuuteen tähtäävät järjestelyt Rikosturvallisuus Yritykset vastaavat itse omasta rikosturvallisuudestaan, sillä säädöksiä asiasta ei ole. Jokaisen yrityksen onkin syytä miettiä, miten rikoksia voisi ehkäistä parhaiten. On muistettava, että näkyvät suojausjärjestelyt ehkäisevät rikoksia jo ennakolta ja useamman suojauskeinon yhdistäminen on usein tehokkaampaa kuin yksittäiset ratkaisut. (Virtanen 2000, 6.) Rikoksiin voi varautua jo niin sanotulla rakenteellisella murtosuojauksella. Se tarkoittaa sitä, että mahdollisiin rikoksiin on varauduttu jo tulevan rakennuksen ja sen ympäristön suunnittelussa. Käyttötarkoituksiltaan erilaiset alueet voidaan rajata esimerkiksi aidoilla, pensailla, selkeillä opasteilla, valaistuksilla tai muilla arkkitehtuurisilla ratkaisuilla. (Rakenteellinen murtosuojeluohje 2007, 3.) Rakennuksen rakenteiden, kuten seinien, lattian, katon, ovien ja ikkunoiden materiaali kannattaa olla niin vahvaa ainetta, että ne suojaavat murtautumiselta (Virtanen 2000, 6 ). Vartiointi ja rikosilmoituslaitteisto ovat helppoja tapoja varautua rikosriskeihin. Vartioinnin järjestämiseen on useita vaihtoehtoja. Yritys voi valita paikallisvartioinnin, jolloin vartiointikierrokset ovat jatkuvia tai piirivartioinnin, jolloin vartiointiliikkeen kanssa sovitaan tietty määrä tarkastuksia kohteeseen. Lisäksi vaihtoehtona on niin sanottu hälytysvartiointi. Tässä tapauksessa vartija kiirehtii paikalle laitteiston hälyttämänä. Laitteistoon voi kuulua ilmaisimet, keskuslaite, ilmoituksensiirtolaite ja paikallishälyttimet. Laitteistoa suositellaan, vaikka yritys olisikin valinnut jonkun muun vartiointi tavan kuin hälytysvartioinnin. (Virtanen 2000, 6-7.)

18 14 Edellä mainittujen rikosriskien ehkäisytapojen lisäksi on syytä esitellä kulunvalvonnan järjestäminen sekä avainturvallisuus. Kulunvalvonta varmistaa, että vain asianmukaiset ihmiset kykenevät liikkumaan yrityksen tiloissa ja asiattomat pysyvät ulkopuolella. Kulunvalvonta toimii myös työajanseurannassa, sekä on loistava työkalu esimerkiksi palo-onnettomuuden sattuessa. Tallentavan kulunvalvonnan avulla voidaan olla tietoisia rakennuksessa olevasta henkilömäärästä. (Kulunvalvonta 2005.) Avainturvallisuus taas edellyttää hyvää lukostoa, mutta myös tehokasta toimintatapaa avainten hallinnointiin sekä käyttöoikeuksien ja turvatasojen ylläpitoon. (Turvaykkösiltä turvallinen ja tehokas avainhallintaratkaisu 2005) Työturvallisuus ja ensiapuvalmius Työmenetelmiä ja työympäristöä on syytä kehittää ja seurata tapaturmien, terveyshaittojen ja vaaratilanteiden paikallistamiseksi sekä torjumiseksi. Työturvallisuuslaki velvoittaakin, että työpaikalla on oltava niin sanottu työsuojelun toimintaohjelma. (Virtanen 2000, 9.) Pelastussuunnitelmassa kannattaa mainita myös mahdollisesta työsuojeluorganisaatiosta ja tapaturmien ehkäisytavoista (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, 41). Ensiapuvalmius työpaikoilla perustuu työpaikan olosuhteisiin nähden riittävään määrään ensiavun antamiseen perehtyneitä henkilöitä, ensiapuvälineitä ja -tarvikkeita ja ennalta annettuihin ohjeisiin avun hankkimiseksi ja antamiseksi. (Työturvallisuuslaki 732/ 2002, 46 ). Työnantajalla on velvollisuus huolehtia kaikkien työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä ottaen huomioon työntekijöiden lukumäärän, työn luonteen ja työolosuhteet. Lisäksi työntekijöillä tulee olla ohjeet toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä ensiavun saamiseksi. Työpaikkojen ensiapuvälineitä on oltava riittävästi ja näkyvillä paikoilla. (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, 41.) Tarpeellisten välineiden määrään vaikuttavat työntekijöiden lukumäärä, työpaikan laajuus, sijainti, sekä työn laatu ja työolot (Virtanen 2000, 9). Ensiapukoulutusta suositellaan vähintään viidelle prosentille yrityksen henkilöstöstä Paloturvallisuus Palonehkäisy ei välttämättä tarvitse huipputekniikkaa. Tärkeintä on, että jokainen työntekijä tuntee oman ympäristönsä palovaarat, ja tietää kuinka tulee toimia niitä

19 ehkäistäkseen. Tulipalot syttyvät yleisimmin huolimattomuudesta tai ilkivallan seurauksena. (Virtanen 2000, 13.) 15 Yleinen siisteys ja järjestys ovat tärkeä osa palonehkäisyä. Väärässä paikassa oleva materia aiheuttaa palokuormaa paikkoihin, joissa siihen ei ole varauduttu. Erityistä huomiota kannattaa kohdistaa koneiden lähistön siisteyteen, valaisimiin, kaapelihyllyihin, tuulettimiin sekä savu- ja ilmanvaihtohormeihin. Lisäksi säännöllinen ja asianmukainen jätehuolto vähentää paloriskiä. (Virtanen 2000, 13.) Palo-osastointi on tärkeä, jo rakennusten suunnitteluvaiheessa huomioon otettava seikka. Rakennus jaetaan osastoihin palon ja savun leviämisen estämiseksi, poistumisen turvaamiseksi, pelastus- ja sammutustoimenpiteiden helpottamiseksi sekä omaisuusvahinkojen rajoittamiseksi. Osastointi voidaan järjestää joko kerrososastoinnilla, pinta-alaosastoinnilla tai käyttötapaosastoinnilla. Kerrososastoinnissa osastot muodostuvat nimensä mukaisesti eri kerroksista; ullakko ja kellarikerros muodostavat omat palo-osastonsa. Pinta-alaosastoinnissa osastot rajataan niin, ettei syttyväpalo aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja ja käyttötapaosastoinnissa tilojen käyttötapojen tai palokuorman mukaan. (E1 Suomen rakentamismääräyskokoelma 2002.) Tupakointimahdollisuutta järjestettäessä on huomioitava sekä työterveydelliset että paloturvallisuus seikat. Tupakointipaikka on turvallinen vain, jos siellä ehkäistään tarpeeksi tupakoinnista (esimerkiksi tumpit) aiheutuvaa paloriskiä. Paloriski pienentyy oikeanlaisella tuhkakuppien valinnalla ja tupakointipaikan sijoituksella. (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, 32.) Pelastussuunnitelmassa on syytä esitellä tupakointijärjestelyt yrityksen tai laitoksen alueella. Suositeltavaa on merkitä paikat asemapiirrokseen. Jos yrityksessä tai laitoksessa tehdään tulitöitä, on se ja sen järjestelyt ehdottomasti mainittava pelastussuunnitelmassa. Tulitöiksi katsotaan hitsaus, polttoleikkaus, metallin hionta, ja kuumennukset, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Ne ovat siis töitä, joissa syntyy kipinöitä, käytetään liekkiä tai muuta lämpöä sekä töitä, jotka aiheuttavat muulla tavalla palovaaraa. Koska tulityöt aiheuttavat erittäin suurta paloriskiä, on niiltä suorittavilta henkilöiltä vaadittava Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön myöntämä tulityökortti. Lisäksi yritykselle suositellaan

20 16 tulitöiden valvontasuunnitelmaa. Se on asiakirja, joka ohjaa yrityksen tulitöitä. Valvontasuunnitelmasta tulisi selvitä tulitöistä vastaavat henkilöt ja heidän koulutuksensa, vakituinen tulityöpaikka, tulityölupakäytäntö, tilapäinen tulityöpaikka, työtä edeltävät, sen aikaiset sekä jälkeiset turvatoimet. (Turvallisuus.net 2008.) Vakituinen tulityöpaikka on alue tai palotekninen osasto, jossa tulitöitä on suunniteltu säännöllisesti tehtävän. Alueella on täten varauduttu palovaaraan esimerkiksi rakenteiden materiaaleilla tai suojaverhoilulla. Lisäksi tilasta on poistettu ylimääräinen palava materiaali, kuten jätteet. Vakituisessa työtilassa ei saa säilyttää tai käsitellä palavia nesteitä, eikä tila saa olla yhteydessä tilaan, jossa käsitellään palavia kaasuja. Tulityöpaikan alkusammutuskalusto on pidettävä riittävänä. Tilapäinen tulityöpaikka on taas paikka, joka ei täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia, mutta toimii tilapäisesti tulityötilana. Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla edellyttää aina erillisen valvontasuunnitelman mukaisen tulityöluvan. (Turvallisuus.net 2008.) Vaikka työpaikoilla olisikin ehkäisty palovaaraa tehokkaasti, on aina varauduttava mahdolliseen onnettomuuteen. Alkusammutuskalustoa kannattaa ylläpitää riittävästi varsinkin palovaaraa aiheuttavien kohteiden läheisyydessä. Sammuttimien noutomatka ei saisi olla 25 metriä pidempi ja niiden sijainti tulisi näkyä kaikkialle virallisten kilpien avulla. Sammuttimien edusta on pidettävä vapaana. Lisäksi yrityksen on syytä huolehtia, että sammutuskalusto on huollettu säännöllisesti ja sammuttimet on varustettu huoltotarroin. Alkusammuttimia ovat tuttujen vaahtosammuttimien lisäksi, palopostit, sammutuspeite ja sankoruisku. Sammutuskalusto on myös hyvä merkitä pohjapiirroksiin. (Virtanen 2000,14-15.) Automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot valvovat henkilöstöturvallisuutta ja rakennusta. Laitteistot helpottavat pelastustoimintaa rajoittamalla ellei jopa sammuttamalla paloja. Laitteistoiksi luetaan esimerkiksi sprinkleri- ja kaasusammutuslaitteistot. Paloilmoitin taas on laitteisto, joka ilmoittaa automaattisesti palosta tai vioista. (Sammutuslaitteistot ja paloilmoittimet 2007.) Yrityksen paloilmoitus voidaan tehdä myös paloilmoitinpainikkeista tai esimerkiksi puhelimitse. Automaattinen ilmoitinjärjestelmä on kuitenkin varmuutensa vuoksi turvallisempi vaihtoehto. Ilmoittimet ja laitteistot kannattaa merkitä pelastussuunnitelman liitekarttoihin.

21 17 Esimerkiksi paloilmoituksen tullessa yrityksen henkilöstön on syytä poistua rakennuksista. Poistuminen tulee olla järjestetty niin, että se on mahdollista nopeasti ja turvallisesti. Poistumisreitit on merkittävä vihrein virallisin poistumisreitti- ja poistumisovi-kyltein. Kylttien on oltava tarpeeksi hyvin nähtävissä, jokaiselta työpisteeltä. Paras vaihtoehto on sijoittaa kyltti tarpeeksi korkealle ja valaista se pienellä kohdevalolla. Poistumisteiden edustat on aina pidettävä avoimina, ja ovet lukittuna niin, että ne ovat avattavissa sisäpuolelta. (Virtanen 2000,16.) Turvallisen poistumisen jälkeen henkilöstö on ohjattava niin sanotulle kokoontumispaikalle. Kokoontumispaikka on yleisesti sovittu alue, johon henkilöstö kerääntyy kartoittaakseen pelastettavien henkilöiden määrän. Kokoontumispaikan valintaan voi kysyä apua pelastusviranomaisilta. Tärkeintä on, että sen sijainti on kirjattu pelastussuunnitelmaan ja se on kaikkien työntekijöiden tiedossa. Tuhopoltto on aina yksi mahdollinen tulipalon syttymissyy. Tämä kannattaa ottaa huomioon miettiessään rikosturvallisuutta. Paras ehkäisy on pyrkiä estämään tuhopolttajien pääsy alueelle, mutta se ei aina ole mahdollista. Jätekatokset ja turha ulkona säilytettävä palava materiaali ovat helppoja kohteita tuhopolttajan iskiessä. Jätekatokset on syytä pitää lukittuina ja sijoitettuina kauas rakennuksista. (Virtanen 2000, 14.) Ympäristöturvallisuus Ympäristöturvallisuustyö ehkäisee tai pienentää yrityksen tai laitoksen ympäristövahinkoriskejä. Yrityksen tähdätessä ympäristöturvallisuuteen se ei vain suojele ympäristöään vaan luo itselleen vihreämpää imagoa. Ympäristövahinkoja syntyy esimerkiksi, kun toiminnasta pääsee vuotamaan kemikaaleja maaperään, pohjaveteen, pintavesiin tai ilman kautta muualle ympäristöön. Ympäristövahinkolain mukaan toiminnanharjoittajalla on vastuu aiheuttamistaan ympäristövahingoista. Ympäristöturvallisuuteen panostaminen saattaa siis myös näkyä yrityksen taloudessa säästöinä. (Virtanen 2000, 27). Ympäristöriskejä aiheuttavat haitallisten aineiden virheellisen käsittelyn lisäksi esimerkiksi tekniset häiriöt. Riskit eivät ole vain uhka ympäristölle, vaan myös ihmisille ja eläimistölle. (Ympäristöriskit ja vahingot 2008.) Yritys tai laitos voi vähentää ympäristöriskejään tunnistamalla riskit, seuraamalla niitä ja varautumalla erilaisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. EMAS- ja ISO järjestelmät ovat hyviä apukeinoja ympäristöasioiden kokonaistarkastelussa. Itse asi-

22 18 assa pelastussuunnitelma on usein osa yrityksen ympäristöjärjestelmää. (Ympäristöriskit ja vahingot 2008.) Ympäristöriskien hallintatavat voidaan esitellä pelastussuunnitelmassa. Riskienhallinta on merkki yrityksen aktiivisuudesta ympäristöasioissa, mikä on nyky-yhteiskunnassa merkittävä markkinavaltti. Pelastussuunnitelman kannalta tärkeitä ympäristöasioita ovat vaaralliset aineet ja niiden käsittely. Vaarallisia aineita ovat muun muassa palavat nesteet, maakaasu ja nestekaasu sekä terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit. Näiden aineiden käsittelylle ja varastoinnille on saatava viranomaiselta lupa ennen toiminnan aloittamista. (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, 38). Jos yritys tai laitos käyttää räjähdysvaarallisia aineita on sillä uusimman lainsäädännön mukaan oltava ATEX-asiakirja. Asiakirjassa kuvataan kuinka räjähdysvaarallisessa tilassa on varauduttu koneiden ja laitteiden räjähdysvaaraan ja kuinka tilojen työntekijöitä suojellaan mahdolliselta onnettomuudelta. ATEX- työolosuhdedirektiivi määrittelee olosuhteet, jotka räjähdysvaarallisentilan tulee täyttää. (ATEX- räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 2007.) Jos ATEX-asetus koskee yritystä tai laitosta on se ehdottomasti mainittava pelastussuunnitelmassa. Räjähdysvaaralliset tilojen järjestelyt voi esitellä kattavasti ja helposti liittämällä ATEX-asiakirja pelastussuunnitelman liitteeksi. Suunnitelmassa on hyvä olla myös viittaus käyttöturvallisuustiedotteisiin. Käytössä olevien aineiden lisäksi myös jätehuolto, eritoten ongelmajätteiden osalta on syytä hoitaa säädösten mukaisesti. Huomioita on kiinnitettävä ongelmajätevarastoon, jätteiden merkitsemiseen ja pakkaamiseen sekä kuljetuksiin. Varasto on syytä pitää lukittuna, katettuna ja varustettuna valuma-altaalla. Asianmukaisesti hoidettu jätehuolto vähentää myös tuhopolttoriskiä (Ongelmajätteet 2008.) Myös ongelmajätehuollosta suositellaan tehtäväksi selvitys pelastussuunnitelmaan. 4.3 Poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt Yrityksessä on oltava selvät ohjeet, miten paikalla oleva henkilökunta, asiakkaat ja muut apua tarvitsevat poistuvat rakennuksesta onnettomuustilanteessa. Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä kuka päättää poistumisesta, miten poistumiskäsky ilmoitetaan, miten henkilökunta toimii, missä poistumisreitit sijaitsevat ja mihin ihmiset ko-

23 koontuvat poistumisen jälkeen (Virtanen 2004, 17). Poistumisteitä koskevat velvoitteet ja kokoontumispaikan tarpeellisuus on jo esitelty paloturvallisuuden yhteydessä. 19 Pelastusviranomaisten kanssa on syytä selvittää jo ennen onnettomuuden tapahtumista, kuinka nopeasti apua on saatavissa. Sekä palokunnan että muiden pelastusviranomaisten saapumisaika merkitään pelastussuunnitelmaan. Pääsääntönä on, että pelastusajoneuvo kulkee yhden kilometrin minuutissa. Tämän lisäksi suunnitelmaan on hyvä lisätä pelastustiejärjestelyt. Ne on myös löydyttävä suunnitelman liitekartoista. Pihajärjestelyissä on huomioitava, että pelastusviranomaiset pääsevät rakennusten lähelle ja, että pelastustiet ovat esteettömät (Virtanen 2004, 18). Vähintään 600 m 2 asuin- ja työpaikkarakennuksiin rakennetaan yleensä väestönsuoja. Suoja huollettuna suojaa säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, sortumilta ja asevaikutuksilta. Pelastussuunnitelmassa esitetään väestönsuojajärjestelyt hyvinkin kattavasti. Kiinteistöllä tulee olla väestönsuojan käyttöön koulutettu henkilö, jonka yhteistiedot ja koulutukset löytyvät suunnitelmasta. Uhkatilanteen tullessa tai viranomaismääräyksestä tämä nimetty henkilö tyhjentää suojan ja laittaa sen käyttökuntoon. (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, ) Väestönsuojaa on huollettava säännöllisesti, jotta se laitteineen pysyy kunnossa. Huoltotarve tarkistetaan useimmiten vuosittaisen palotarkastuksen yhteydessä. Pelastussuunnitelmassa nimetään koulutuksen saanut väestönsuojan huoltaja. Ovet, luukut, ilmastointi- ja sähkölaitteet sekä viemäröinti tarvitsevat erityishuomiota vuosittain. Lisäksi suojassa on pidettävä tarpeelliset työkalut sen mahdollisten yllättävien käyttöönottojen vuoksi. Suojille on määritelty minimivaatimukset tarvittavista materiaaleista. Pelastusviranomaiset opastavat väestönsuojaan tarvittavan materiaalin hankinnassa. (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, 46.) Kohteen turvallisuusorganisaatio on vastuussa, että väestönsuojalla on käyttöönottosuunnitelma sekä kuntoonlaitto -ohjeet. Nämä nopeuttavat ja tehostavat toimintaa jouduttaessa ottamaan suoja käyttöön. Kuntoonlaittoa on syytä harjoitella. Lisäksi työntekijöiden toiminta tällaisessa väestönsuojankäyttötilanteessa tulee olla määrätty ennalta. Yrityksen henkilöstön on tiedettävä mihin väestönsuojaan menee, jos kiinteistöllä on niitä useampi. Lisäksi mukaan otettavat ja poisjätettävät tavarat täytyy olla

24 tiedotettuna jo ennen todellista käyttöönottoa. (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, 47.) Turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja turvallisuuskoulutus Pelastussuunnitelmassa on nimettävä turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Suunnitelmassa voidaan puhua esimerkiksi suojeluhenkilöstöstä tai vaikka turvallisuusorganisaatiosta. Jokainen yritys voi suunnitella organisaationsa parhaaksi näkemällään tavalla, kunhan kaikkiin tehtäviin on nimetty vastuuhenkilö. Useimmiten kuitenkin organisaatio koostuu turvallisuuspäälliköstä, päällikön varahenkilöstä, turvallisuusvalvojista ja mahdollisesti ensiapu- ja sammutusryhmästä. Turvallisuusorganisaatio on kuvattu kuvassa 4. KIINTEISTÖN YRITYKSET Johtajat TURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ Turvallisuuspäällikön varamies Turvallisuusvalvoja 1 (oma vastuualue) Turvallisuusvalvoja 2 (oma vastuualue) Ensiapu- ja sammutusryhmä (Koko kiinteistön alue) Turvallisuusvalvoja 3 (oma vastuualue) Turvallisuusvalvoja 4 (oma vastuualue) KUVA 4. Turvallisuusorganisaatio Turvallisuuspäällikön vastuulla on johtaa, kehittää ja ylläpitää turvallisuutta ja pelastustoimintaa. Hänen on oltava selvillä säädöksistä, ja huolehdittava, että niitä noudatetaan. Turvallisuuspäällikkö on henkilö, joka vastaa pelastussuunnitelman laatimisesta ja sen päivityksistä. Hän järjestää henkilökunnalle tarvittavan turvallisuuskoulutuksen, tekee ilmoitukset viranomaisille ja osallistuu viranomaisten tekemiin tarkastuksiin.

25 Turvallisuuspäällikkö toimii myös linkkinä turvallisuusorganisaation ja ylimmän johdon välillä. ( Virtanen 2004, ) 21 Turvallisuusvalvojat valvovat nimensä mukaisesti oman alueensa turvallisuutta. He huolehtivat turvallisuusohjeet työpisteisiin ja varmistavat onnettomuustilanteissa kaikkien ulospääsyn. Valvojien kuuluu pelastaa ja sammuttaa hätätilanteissa, sekä ilmoittaa tilanteen havaittuaan pelastusviranomaisille. Turvallisuusvalvoja on siis vastuussa omasta alueestaan uhkaavan tilanteen satuttua. (Virtanen 2004, 20.) Turvallisuusorganisaatiolla on tehtäviä, johon tarvitaan erityistä koulutusta. Esimerkiksi Suomen pelastusalan keskusjärjestö järjestää turvallisuuskoulutusta erikseen turvallisuusorganisaatiolle ja muulle henkilökunnalle. Suojelupäällikön olisi hyvä käydä erillinen suojelujohtaja-kurssi. Lisäksi koko suojeluorganisaatioita olisi hyvä kouluttaa pelastussuunnitelmassa esitettäviin asioihin, jotta he osaavat toimia päivitettyjen ohjeiden mukaisesti. (Yrityksen ja laitoksen pelastussuunnitelman laatimisohje 2007, 53.) Suojeluorganisaation lisäksi henkilöstössä tulee olla vähintään viisi prosenttia ensiaputaitoisia henkilöitä. Koulutustilannetta kannattaa seurata erillisillä koulutusseurantalomakkeilla, joita voi säilyttää esimerkiksi pelastussuunnitelman yhteydessä. Työntekijöiden perehdyttäminen on hyvin tärkeä seikka yrityksen turvallisuuden kannalta. Jokaisen on osattava keinot avun hälyttämiseksi, alkusammuttimien käyttö sekä poistumiskäytäntö. Perehdyttäminen lisää myös työtapojen varmuutta, eikä vahinkotilanteita pääse niin helposti tapahtumaan. 4.5 Ohjeet erilaisia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten Riskien tunnistamisen ja niiden ehkäisyjärjestelyjen lisäksi pelastussuunnitelmaan laaditaan ohjeet onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten. Ohjeisiin löytyy valmiita pohjia, mutta ne on muokattava laitoskohtaisiksi. Lisäksi on otettava huomioon, että kaikilla työpisteillä riskit eivät ole samat, vaan ohjeet tulee soveltaa kohteeseen sopiviksi. (Virtanen 2004, 22.) Ohjeiden laatiminen kannattaa aloittaa kartoittamalla ohjeistusta vaativat tilanteet. Ohjeita on syytä valmistella palotilanteen lisäksi tapaturman tai sairauskohtauksen,

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Haavoittuvuusanalyysi

Haavoittuvuusanalyysi Haavoittuvuusanalyysi VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

Turvallisuussuunnitelma

Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Vastuu tapahtuman turvallisuudesta on aina tapahtuman järjestäjällä. Laki määrittää useita asioita koskien tapahtuman järjestämisen turvallisuutta. - Kokoontumis- ja järjestyksenvalvonnanlaki

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun, ennalta

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Versio Päiväys Muutos 0.1 2.3.2010 Luonnos 1.0 21.4.2010 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 1.01 7.3.2011 Päivitetty yhteystietoja

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Sivu 1/8 Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun, ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Yleisötilaisuuden turvallisuus 2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/12/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt... 2 2 Tuliesityksessä tulee

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Asunto Oy Siltakyläntie 2

Asunto Oy Siltakyläntie 2 TURVALLISUUS- ja PELASTUSSUUNNITELMA Kiinteistön nimi Asunto Oy Siltakyläntie 2 1. Johdanto Suunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (468/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta

Lisätiedot

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 1 Tilapäisen tulityön suorittaminen Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 2 Sisällys Tilapäisen tulityön suorittaminen... 1 Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa...

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen Yritysturvallisuus 2012 Yritysturvallisuus Turvallisuus yrityksessä: -riskien hallinta -henkilöturvallisuus -paloturvallisuus -tietoturva -taloudellinen turvallisuus -ympäristöturvallisuus -väestönsuojelu

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi PELASTUSSUUNNITELMA YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi 2 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN YLLÄPITO 3 2. SUUNNITTELUVELVOITE 5 3. HÄTÄILMOITUSOHJE 6 4. ELVYTYSOHJE 7 5. HUOMIOITAVAT VAARATILANTEET

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Korjausrakentamisen turvallisuus

Korjausrakentamisen turvallisuus Sisältö 1. Turvaohjeen tarkoitus... 1 2. Turvaohjeen velvoittavuus... 1 3. Paloturvallisuus... 1 3.1 Palo-osastointi ja palokuorma... 1 3.2 Uloskäytävä ja pelastustie... 1 3.3 Tuhopolttojen torjunta...

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT AS.. OY MÄKÄRÄN PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Sivu 1/8 Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun,

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tulityökurssi

Tulevaisuuden Tulityökurssi Tulevaisuuden Tulityökurssi 1 Tulityöt 2014-2024 Vuorovaikutteinen osittain, kouluttaja ei aktiivisesti opeta, vaan johtaa keskustelua, pohdintoja Koulutettavat jaetaan heti rooleihin istuttamalla koulutettavat

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN 1 PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (2004 8 ja 9 ) ja pelastustoimesta

Lisätiedot

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS As Oy Lahden Mattssonin Kulma PELASTUSSUUNNITELMA 1(5) AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS Turvallisuusjärjestelyjen organisointi 1. Johdanto 2. Henkilöstö 3. Tietoja kiinteistöstä

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti SPR:n Turvapassi-koulutus Turvapassi-koulutus Yksi työpäivä

Lisätiedot

As Oy Tiistiläntörmä 1 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

As Oy Tiistiläntörmä 1 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT As Oy Tiistiläntörmä 1 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Sivu 1/9 Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun,

Lisätiedot

17.10.2011. Pelastuslaki ja pelastussuunnitelma: Tunnista ja vältä riskit. Marina Furuhjelm Lakimies, OTK

17.10.2011. Pelastuslaki ja pelastussuunnitelma: Tunnista ja vältä riskit. Marina Furuhjelm Lakimies, OTK 1 Pelastuslaki ja pelastussuunnitelma: Tunnista ja vältä riskit Kiinteistömessut 13.10.2011 Marina Furuhjelm Lakimies, OTK 1 Pelastuslaki ja asetus uudistui 1.7.2011 Tavoite on parantaa ihmisten turvallisuutta

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiö 2013 Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari Miksi pelastussuunnitelma? Pelastussuunnitelman tarkoituksena parantaa arjen turvallisuutta

Lisätiedot

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y.

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y. TULITYÖSUUNNITELMA 1. VELVOITTAVUUS 2. TULITYÖN MÄÄRITTELY Työturvallisuuslaki ja pelastuslaki velvoittavat yhdistystä/työnantajaa järjestämään tulityöt siten, että palovaara on mahdollisimman vähäinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

7. Vaaratilanteet, niiden vaikutukset ja toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi VAARATILANNE

7. Vaaratilanteet, niiden vaikutukset ja toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi VAARATILANNE 7. Vaaratilanteet, niiden vaikutukset ja toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi versio 2a j.m. Sivu 1/6 2.2.04 versio 2a j.m. Sivu 2/6 2.2.04 Esimerkit Päivittäiset onnettomuudet Huoneistopalo Välitön

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Yleinen turvallisuusohje YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 TULIPALON SATTUESSA 1. PELASTA välittömässä vaarassa olevat. 2. VAROITA muita vaarasta.

Lisätiedot

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS Turvallisuusohje 2016 2016 1 Kirkkojen paloturvallisuus Sisällysluettelo 1 Turvallisuusohjeen tarkoitus... 2 2 Rakenteellinen paloturvallisuus... 2 3 Palontorjuntalaitteisto...

Lisätiedot

Asunto-Oy Laurinsataman pelastussuunnitelma ja turvallisuusjärjestelyt

Asunto-Oy Laurinsataman pelastussuunnitelma ja turvallisuusjärjestelyt Asunto-Oy Laurinsataman pelastussuunnitelma ja turvallisuusjärjestelyt Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun,

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Hovirouva Päiväys 18.6.2013 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT 22..03..2009 AS OY IIIIRIISRANTA PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Sivu 1/9 Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa 6 ut P O R R A S K ÄY TÄVÄT es iv Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa poistumaan turvallisesti asunnostaan.

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

TULITÖIDEN VALVONTASUUNNITELMA

TULITÖIDEN VALVONTASUUNNITELMA 1 Länsi-Säkylän Teollisuusalue 17.9.2015 Ohjesääntö Länsi-Säkylän Teollisuusalueella työskenteleville LIITE 8 TULITÖIDEN VALVONTASUUNNITELMA 1. VELVOITTAVUUS Työturvallisuuslaki, pelastustoimilaki ja kemikaalilaki

Lisätiedot

Yritysinfo 16.9.2015

Yritysinfo 16.9.2015 Yritysinfo 16.9.2015 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Tomi Pursiainen Riskienhallintapäällikkö Mitä yrityksen tulee ottaa huomioon turvallisuuden ja riskienhallinnan takaamiseksi? Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Lomailu ja kohde ovat asiakkaalle vapaavalintaisia. Pääosa matkailijoista ajattelee helppoutta ja turvallisuutta. Matkailu on altis erilaisille

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA Kaupunki / kunta: Alavus Kiinteistön / taloyhtiön nimi: Alavuden Vuokra-asunnot Oy, kiinteistöt eritelty luetteloon Laatimispäivämäärä: 6.7.2011/10.10.2011/3.11.2014/24.11.2015

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35 Päiväys 2.4.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

Tulosyksikköohje 24 02 16.01.2014

Tulosyksikköohje 24 02 16.01.2014 Vahvistus pvm 22.02.2013 Sivu 1(7) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat tuliesityksistä annetut ohjeet ja ohje astuu voimaan välittömästi. Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS 12.9.2012, Kirkkotorin koulutuskeskus, Oulu 12.9.2012 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN - 16 kuntaa - 273 000 asukasta

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET Lähteet: Maatilojen palontorjunta, FK Finanssialan Keskusliitto http://www.satapelastus.fi/onnettomuuksienehkaisy/valvontatoiminta.html Valvontapäällikkö

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Lammin kirkko Katariinantie 2, 16900, Lammi Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 17.06.2014 2 (19) Lammin kirkko sisällysluettelo

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Suurpadot-Suomen osasto ry: Patojen häiriötilanteiden hallinta 27.3.2015 ENNAKOIVAT ONNEETOMUUDEN SATTUESSA YLEISET

Lisätiedot

Palotarkastusohje korvataan kokonaan uudella vuoden 2004 alusta voimaan astuvalla asetuksella tai ohjeella.

Palotarkastusohje korvataan kokonaan uudella vuoden 2004 alusta voimaan astuvalla asetuksella tai ohjeella. Sivu 1/7 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM 2001-1824/Tu-33 Antopäivä 1.10.2001 Voimassaoloaika toistaiseksi Säädösperusta pelastustoimilaki (561/1999) 88 Palotarkastusohje Palotarkastusohje on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA

OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA OHJE 1 (5) OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA Ohje on laadittu yhteistyössä kumppanuusverkoston pelastuslaitosten ja Kuntaliiton kesken ja sen tavoitteena on alueiden

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA 04.03.2014 KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA Tämän turvallisuusasiakirjan tehtävä on opastaa Kiekko-67 juniorikiekko ry:n jäseniä varautumisessa yhdistyksen toimintaan liittyvissä tapahtumissa

Lisätiedot

TEOLLISUUSYRITYKSET PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA

TEOLLISUUSYRITYKSET PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA SUOJELUOHJE S410 2002 TEOLLISUUSYRITYKSET PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA Voimassa 1.11.2002 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA ON OSA YRITYKSEN TURVALLISUUTTA 3. JÄRJESTYS JA

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Syöksynsuun leirikeskus Syöksynsuu 27, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (10) Syöksynsuun

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Pelastusviranomainen edellyttää tilapäismajoittumisen yhteydessä otettavaksi huomioon seuraavat asiat

Pelastusviranomainen edellyttää tilapäismajoittumisen yhteydessä otettavaksi huomioon seuraavat asiat 1 (6) TILAPÄISMAJOITTUMISEN OHJE Yleistä Tilapäisen majoittumisen ohje on suunnattu henkilöille jotka eivät ole toimintakykyrajoitteisia tai kuuluvat erityisryhmiin. Tätä ohjetta on noudatettava majoitettaessa

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN

PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) 1.3 Järjestämispaikka (Paikan nimi ja osoite) 1.4

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. 50. Vihdin Hiihdot 18.1.2014 Vihdin Nummelassa

Pelastussuunnitelma. 50. Vihdin Hiihdot 18.1.2014 Vihdin Nummelassa Pelastussuunnitelma 50. Vihdin Hiihdot 18.1.2014 Vihdin Nummelassa 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS Tämän pelastussuunnitelman tarkoitus on ohjata Maakuntaviestin toteuttamisesta vastaavaa henkilökuntaa turvallisuusasioissa

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot