Sähkömarkkinat - opetusmoniste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkömarkkinat - opetusmoniste"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT ENERGIA SÄHKÖTEKNIIKKA Sähkömarkkinat - opetusmoniste LUT 2015 Jarmo Partanen, Satu Viljainen, Jukka Lassila, Samuli Honkapuro, Kaisa Salovaara, Salla Annala, Mari Makkonen PL 20, LAPPEENRANTA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Sähkömarkkinoiden kehitystrendit, tavoitteet ja valvonta Sähkömarkkinalaki Sähkömarkkinoiden valvonta Sähköenergiamarkkinat Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön siirto ja jakelu Sähkön tuotanto Sähkökauppa Sähkön hinta Sähkön käyttö Sähkönkulutuksen mittaus Sähkön käytön mallintaminen ja ennustaminen Kuormitusten määrittäminen Velanderin kaava Kuormitusmallit Kuormitusmallien käyttö Keskitehon laskeminen Huipputehon laskeminen Sähkökauppa Vähittäismarkkina Tukkusähkömarkkina Siirtoverkko Sähköpörssi Sähköpörssin fyysiset tuotteet Elspot Elbas Sähköpörssin johdannaistuotteet Futuurit ja DS-futuurit Optiot OTC-markkinat Sähkönhankinnan periaatteita Riskit vapailla sähkömarkkinoilla Riskienhallinta sähkömarkkinoilla Päästökaupan vaikutus sähkön hintaan Syöttötariffit ja muut energiatukijärjestelmät Sähkötaseiden hallinta Tasehallinta Valtakunnallisen tehotasapainon ylläpito... 36

3 5.1.2 Säätösähkökauppa Taseselvitys Jakeluverkonhaltijan taseselvitys Tasevastaavan taseselvitys Valtakunnallinen taseselvitys Tasesähkökauppa Sähkön ja sen toimituksen hinnoitteluperiaatteet Hinnoittelu sähkökaupassa Siirtohinnoittelu Hinnoitteluperusteet Hinnoittelumalli Sähkönjakeluverkkoliiketoiminta Verkkoliiketoiminnan tavoitteet Verkkoliiketoiminnan sääntely Valvontamallit Sääntelyyn liittyvät kannustinjärjestelmät Sähköverkkoliiketoiminnan sääntely Suomessa Sähkönjakeluverkkoliiketoiminnan sääntely valvontajaksolla Tehokkuusarvioinnin rooli verkkoliiketoiminnan valvonnassa Tehokkuusmittauksen menetelmät Sähkön laatu verkkoliiketoiminnan valvonnassa Sähkön laadun arviointi Verkkoyhtiöiden sähköntoimituksen laatu Suomen valvontamallissa Verkkoliiketoiminnan valvonta Euroopassa Lähdeluettelo... 79

4 1 1 Johdanto Sähkömarkkinat koostuvat sähköntuotannosta, siirtoverkkoliiketoiminnasta, sähkönjakeluverkkoliiketoiminnasta ja sähkökaupasta. Tässä opetusmonisteessa tarkastellaan keskeisiä sähkökauppaan ja jakeluverkkoliiketoimintaan liittyviä asioita pääosin kotimaisesta näkökulmasta. Sähkömarkkinoiden toimintaperiaatteet ovat muuttuneet ja muuttuvat nopeasti. Keskeisinä muutosta ohjaavina ja vauhdittavina tekijöinä ovat energiamarkkinoiden lainsäädännön muuttuminen eurooppalaisella ja kotimaisella tasolla, verkkoliiketoiminnan valvontametodiikan kehittyminen, energia- ja sähköyhtiöiden omistajapolitiikan muutokset sekä sähkönkäyttäjien vaatimusten muuttuminen. Tässä opetusmonisteessa asioita tarkastellaan syksyn 2015 tilanteen mukaisesti. Osa monisteessa esitetyistä asioista tulee varmasti muuttumaan lähivuosina. Kehotammekin lukijoita päivittämään monisteessa kuvattujen menetelmien yksityiskohtien sisällöt ennen niiden käyttöä todellisissa päätöksentekotilanteissa.

5 2 Sähkömarkkinoiden kehitystrendit, tavoitteet ja valvonta 2.1 Sähkömarkkinalaki 2 Sähkömarkkinoiden toimintaa Suomessa säätelevät sähkömarkkinalaki (588/2013), valtioneuvoston asetus sähkömarkkinoista (65/2009), laki Energiavirastosta (870/2013), valtioneuvoston ja työ- ja elinkeinoministeriön päätökset ja asetukset sekä Euroopan Unionin asetukset ja direktiivit. Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkkotoiminta on eriytettävä sähkön tuotannosta ja sähkökaupasta. Sähkön tuotanto ja kauppa kuuluvat vapaan kilpailun piiriin, siirrosta vastaa valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö ja jakelusta alueellisessa monopoliasemassa toimivat jakeluverkonhaltijat. Eriyttäminen tarkoittaa, että sähköverkkotoiminnalle on laadittava erillinen tuloslaskelma ja tase. Lisäksi verkkoliiketoiminnan tulee olla oikeudelliselta muodoltaan, organisaatioltaan ja päätöksenteoltaan riippumaton sähkökaupasta ja sähkön tuotannosta (oikeudellisen eriyttämisen vaatimus koskee verkkoyhtiöitä, joiden 400 V jakeluverkossa on siirretty vähintään 200 GWh vuodessa kolmena edellisenä vuotena). Tällä pyritään edistämään tervettä ja toimivaa kilpailua sähkökaupassa ja sähkön tuotannossa sekä varmistamaan, ettei kilpailun piiriin kuuluvaa liiketoimintaa tueta monopolitoiminnan tuotoilla. Sähkön myynnin ja tuotannon osalta markkinat avattiin kilpailulle vuonna Avaaminen toteutettiin portaittaisesti siten, että ensimmäisessä vaiheessa sähkön kilpailuttaminen oli mahdollista suurille yli 500 kw asiakkaille. Vuoden 1997 alusta tehoraja poistettiin ja kilpailun piiriin tulivat kaikki sähkön käyttäjät. Käytännössä pienimmät sähkön käyttäjät pääsivät kilpailun piiriin kuitenkin vasta syksyllä 1998, jolloin otettiin käyttöön tyyppikuormituskäyräjärjestelmä, joka poisti jatkuvan tuntitehon mittaustarpeen. Sähkönjakeluverkkoliiketoiminta säilytettiin sähkömarkkinauudistuksessa säädeltynä monopolina. Verkonhaltijalle säädettiin siirto-, liittämis- ja verkon kehittämisvelvollisuus sekä velvollisuus toimia tasapuolisesti, syrjimättömästi ja avoimesti eri myyjien ja asiakasryhmien suhteen. Sähkön siirron hinnoittelussa säädettiin käytettäväksi pistehinnoittelua, mikä tarkoittaa, että verkonhaltijan on osaltaan järjestettävä edellytykset sille, että asiakas saa asianomaiset maksut suorittamalla oikeuden käyttää liittymispisteestään käsin koko maan sähköverkkoa ulkomaanyhteyksiä lukuun ottamatta. Lisäksi säädettiin, ettei verkkopalvelujen hinta jakeluverkossa saa riippua siitä, missä asiakas maantieteellisesti sijaitsee verkonhaltijan vastuualueella. (Sähkömarkkinalaki 1995) 2.2 Sähkömarkkinoiden valvonta Sähkömarkkinoiden valvontaa varten perustettiin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntijavirasto. Virasto aloitti toimintansa huhtikuussa 1995 Sähkömarkkinakeskuksen nimellä. Viraston nimi muuttui Energiamarkkinavirastoksi elokuussa 2000 samalla, kun sen tehtäväkenttä laajeni kattamaan myös maakaasumarkkinoiden valvonnan. Vuonna 2014 nimi muuttui Energiavirastoksi ja virastolle siirtyi energiatehokkuuden ja uusituvan energian edistämistehtäviä työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM 2014).

6 3 Energiavirasto valvoo sähkö- ja maakaasumarkkinalainsäädännön noudattamista sekä edistää kilpailulle perustuvien sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa. Lisäksi virasto toimii päästökauppaviranomaisena Suomessa. Energiaviraston toteuttama valvonta on luonteeltaan osin etukäteistä ja jälkikäteistä. Sähköverkkoliiketoiminnan valvonnan periaatteet julkaistaan etukäteen, mutta varsinaiset edellä mainittuihin periaatteisiin pohjautuvat valvontapäätökset tehdään jälkikäteen, kun verkkoyhtiöiden tilinpäätöstiedot ovat käytettävissä. Energiaviraston päätöksiä koskevat valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa tai markkinaoikeudessa. Sähkömarkkinoilla Energiaviraston tehtäviin kuuluu mm. (energiavirasto.fi): Kansallisen ja Euroopan unionin sähkömarkkinalainsäädännön noudattamisen valvonta Kilpailulle perustuvien sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Sähköverkkotoiminnan siirtohinnoittelun valvonta Sähköverkkotoiminnan toimilupien ja vähintään 110 kv:n voimajohtojen rakentamislupien myöntäminen Sähkön alkuperätakuujärjestelmän valvonta. 2.3 Sähköenergiamarkkinat Sähkön hinnan muodostuminen Asiakkaan sähkön hinta muodostuu sähköenergian hankinnan kustannuksista, sähkön siirron kustannuksista ja veroista. Sähköenergian hankintahinta muodostuu sähköenergian hinnasta ja sähkön myyntityöstä aiheutuneista kustannuksista. Siirtohinta koostuu sähkön siirron kustannuksista kantaverkossa, alueverkossa ja jakeluverkossa. Kotitalousasiakkaalla sähköenergian osuus sähkön toimituksen kokonaiskustannuksista on runsas kolmannes, siirron osuus vajaa kolmannes ja loppuosa muodostuu veroista. Kuvassa 2.1 on esimerkki kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostumisesta , kulutus 5000 kwh/vuosi, 15,57 snt/kwh Hankinta 27,0 % Myynti 10,3 % Jakeluverkko 26,9 % Kantaverkko 2,0 % Sähkövero 14,5 % Arvonlisävero 19,4 % Kuva 2.1. Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen. (Energiavirasto 2015a) Sähkölämmittäjillä sekä teollisuusasiakkailla sähköenergian osuus sähkön toimituksen kokonaiskustannuksista on suurempi kuin kotitalousasiakkailla, siirron osuus vastaavasti hieman pienempi. Myynti Siirto Verot

7 Sähkön siirto ja jakelu Sähkön siirto on säädeltyä monopolitoimintaa, jonka tavoitteena on siirtää sähköenergiaa tuottajilta käyttäjille. Valtakunnallisesti sähkön siirrosta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj, joka omistaa myös maan rajojen yli menevät johdot. Kantaverkkoyhtiöillä on myös vastuu sähkövoimajärjestelmän toimitusvarmuudesta. Siksi kantaverkkoyhtiöitä nimitetään myös järjestelmävastaaviksi. Sähkön alue- ja jakeluverkkotoiminnasta vastaavat noin 90 verkkoyhtiötä, joilla on sähkömarkkinaviranomaisen myöntämä verkkolupa. Verkonhaltijoiden tehtäviin kuuluu verkostojen ylläpito, käyttö ja kehittäminen. Toimijarakenne sähkön siirrossa on esitetty kuvassa 2.2. (Energia.fi) Kuva 2.2. Toimijarakenne sähkön siirrossa. (Energia.fi) Sähkömarkkinalain mukaan verkonhaltijoiden on avattava verkkonsa kaikkien halukkaiden käyttöön asianmukaista korvausta vastaan. Lain tavoitteena on ollut muodostaa sähköverkoista markkinapaikka, joka palvelee tasapuolisesti kaikkia sähkökaupan osapuolia. (Energia.fi) Sähkön siirrossa ja jakelussa sovelletaan pistehinnoittelua. Saman jakeluverkon alueella samantyyppiset käyttäjät maksavat sähkön siirrosta saman hinnan, joka ei riipu esimerkiksi siitä, kuinka kaukana sähköasemasta käyttöpaikka sijaitsee. Käyttäjä voi hankkia tarvitsemansa sähkön vapaasti mistä tahansa Suomen alueelta. Käyttäjä maksaa sähköenergian hinnan ohella liittymispisteessään maksun, joka kattaa koko siirtoketjun. (Energia.fi) Sähkönjakeluverkkoliiketoiminta on säädeltyä monopolitoimintaa. Liiketoiminnalle sallitaan kohtuullinen tuotto, joka määräytyy verkkoyhtiöön toimintaan sitoutuneen pääoman ja vallitsevan yleisen korkotason perusteella. Siirtohinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Sähkönjakeluverkkotoiminnan hinnoittelun valvonnasta seuraa, että tuottomahdollisuudet ovat rajoitetut. Toisaalta myös toiminnan riskit ovat pienet ja tuotto pysyy lähes vakiona. Sähkönjakeluverkkoliiketoiminnan tavoitteita ja kehitysnäkymiä on käsitelty tarkemmin luvussa Sähkön tuotanto Sähkömarkkinauudistuksen myötä toimintaympäristö sähkön tuotannossa on kokenut huomattavia muutoksia. Kilpailu on kiristynyt Suomen liityttyä entistä selkeämmin osaksi pohjoismaisia ja eurooppalaisia markkinoita. Kilpailun myötä toimitussopimukset ovat lyhentyneet ja toiminnan riskit kasvaneet. Ympäristötekijöiden, kuten ympäristöverojen ja päästörajoitusten, merkitys sähkön

8 5 tuotannossa on viime vuosina lisääntynyt. Sähkön hankinta Suomessa vuonna 2014 tuotantolajeittain jaoteltuna on esitetty kuvassa 2.3. Vesivoima 15,8 % Tuulivoima 1,3 % Ydinvoima 27,2 % Nettotuonti 21,6 % Erillistuotanto 8,0 % Yhteistuotanto, teollisuus 11,0 % Yhteistuotanto, kaukolämpö 15,1 % Kuva 2.3. Sähkön hankinta Suomessa vuonna 2014 tuotantolajeittain jaoteltuna. (Energia.fi) Kuvasta 2.3 nähdään, että tuotantorakenne Suomessa on monipuolinen. Vuonna 2014 ydinvoiman osuus kokonaistuotannosta oli reilu neljännes, vesivoiman osuus 16 %, sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus reilu neljännes sekä muun lämpövoiman osuus 8 %. Tuonnin osuus oli 22 %. Sähköenergian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2014 oli 83,3 TWh. Raakaenergialähteittäin jaoteltu sähkön hankinta vuonna 2014 on esitetty kuvassa 2.4. (Energia.fi) Ydinvoima 27,2 % Jäte Turve 1,0 % 3,5 % Kivihiili 9,8 % Öljy 0,3 % Biomassa 13,2 % Maakaasu 6,3 % Vesivoima 15,8 % Tuuli 1,3 % Nettotuonti 21,6 % Kuva 2.4. Sähkön hankinta vuonna 2014 energialähteittäin jaoteltuna.(energia.fi) Yhteistuotantolaitoksissa tuotetun sähkön määrä vaihtelee, sillä primäärituotteena yhteistuotantolaitoksissa on lämpö, jonka vuosittainen tarve vaihtelee. Voimalaitoksia ajetaan lämmöntarpeen mukaan ja sähköä saadaan lämmöntuotannon sivutuotteena. Vesivoiman määrän vaihtelee vuosittaisen vesitilanteen mukaan. Vesitilanne heijastuu

9 6 myös tavallisella lauhdevoimalla tuotetun sähkön määrään. Hyvinä vesivuosina vesivoimaa käytetään paljon ja tavallista lauhdevoimaa vastaavasti vähemmän. Huonoina vesivuosina vesivoiman osuus sähkön hankinnasta pienenee ja tavallisen lauhdevoiman osuus kasvaa. Hyvinä vesivuosina pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on ollut tarjolla runsaasti halpaa vesivoimaa, jota on kannattanut tuoda Suomeen Sähkökauppa Sähkön tukkukauppaa käydään sähköpörssissä ja OTC-markkinoilla. Sähkön tuottajat myyvät sähköä sekä pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin kautta että OTC - markkinoilla kahdenvälisin sopimuksin suurasiakkaille ja sähkön vähittäismyyjille. Sähkön vähittäismyyjinä toimivat pääasiassa paikalliset ja alueelliset sähköyhtiöt. Sähkömarkkinauudistuksen myötä sähkön myynti ei enää ole luvanvaraista toimintaa, joten ala on vapaa myös uusille yrittäjille. Kuvassa 2.5 on esitetty toimijarakenne sähkökaupassa. Sähkökauppa jakaantuu isoimmille toimijoille suunnattuun tukkusähkökauppaan sekä pienasiakkaille suunnattuun vähittäismyyntiin. Asiakas G G G Tukkusähkö Markkinat; pörssi ja OTC-kauppa Vähittäismyynti Asiakas Asiakas Asiakas G Asiakas Kuva 2.5. Tukkusähkö- vähittäismyyntimarkkinat. G = sähkön tuottaja, Asiakas = sähkön käyttäjä. Sähkön vähittäiskaupassa katteet ovat tyypillisesti pieniä. Toiminnan riskit sen sijaan ovat suuria, mikä edellyttää sähkökaupassa toimivilta osapuolilta suunnitelmallista riskienhallintaa. Sähkön hankinnan ja myynnin suunnittelussa sähkön kulutuksen ennustuksilla on keskeinen rooli. Ennusteita käytetään myös sähkön tuotannon suunnittelussa. Ennusteet eivät koskaan toteudu aivan sellaisinaan vaan tuotannon ja kulutuksen välillä voi olla yli- tai alijäämä. Valtakunnallisen tehotasapainon ylläpitämiseksi tuotannon ja kulutuksen on kuitenkin oltava tasapainossa joka hetki, tehotasapainon säilyminen hoidetaan säätösähkömarkkinoiden avulla. Kaupallisesti kunkin suuren toimijan (ns. tasevastaavien) tuotannon ja kulutuksen välistä poikkeamaa käsitellään tasesähkönä. Sähkökaupan osapuolten toimitukset selvitetään taseselvitysten avulla Sähkön hinta Sähkön tukkuhinta määräytyy kunkin ajanhetken kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sähkön tukkukauppaa käydään sähköpörsseissä (Pohjoismaissa Nord Pool). Sähköpörssin Spot -markkinoilla sähkölle määritetään hinta seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille markkinaosapuolien toimittamien osto- ja myyntitarjouksien perusteella. Tarjoukset koskevat tiettyä sähkömäärää. Tiettyä tuntia vastaavat tarjoukset

10 7 yhdistetään kysyntä- ja tarjontakäyriksi. Kysyntä- ja tarjontakäyrien kohtaamispisteestä määräytyy sähkön ns. tukkumarkkinahinta, jolla kaikki kaupankäynti tapahtuu. Näin kaikella käytettävissä olevalla tuotannolla on markkinoilla sama asema ja hinta huolimatta tuotantotavasta. Tukkumarkkinahinta vastaa muuttuvia kustannuksia kaikkein kalleimmasta tuotantomuodosta, joka tarvitaan sähkön kysynnän kattamiseksi. Tämän tuotantomuodon muuttuvat kustannukset määrittävät sen hetkisen marginaalikustannuksen sähkölle. Kun tuotannon ajojärjestys järjestetään alkaen alhaisimman marginaalikustannuksen tuotantomuodosta kalleimpaan kysynnän kattavaan tuotantomuotoon, sähkön tuotanto ja kulutus kohtaavat joka hetki mahdollisimman alhaiseen hintaan. Tämän vuoksi esimerkiksi jos tuottaja on tarjonnut kapasiteettiaan markkinahintaa korkeammalla hinnalla, se ei ehkä saa sähköä myydyksi. Kuvassa 2.6 on havainnollistettu kaksi eri tilannetta, sähkön kysyntä kesällä ja talvella. Kesällä pienemmät kuormitukset katetaan perustuotannolla, jolla tyypillisesti on suuret perustamiskustannukset, mutta pienet muuttuvat kustannukset. Siksi tällaista tuotantoa on kannattava ajaa niin paljon kuin mahdollista. Talvella sähkön kysyntä kasvaa ja sähköntuotantokapasiteettia pitää ottaa enemmän käyttöön. Tukkuhinnassa voi esiintyä suuriakin piikkejä, jos kysynnässä tai tarjonnassa tapahtuu radikaaleja muutoksia. Muuttuvat Tuotantokustannukset ( /MWh) Kysyntä talvella Tarjonta Hinta talvella Hinta kesällä Kysyntä kesällä Vesivoima Ydinvoima CHP Hiililauhde Kaasuturbiini Kysyntä kesällä Kysyntä talvella (MW) Kuva 2.6. Sähköenergian markkinahinnan muodostuminen. CHP = sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Sähkön hintakehitys on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla voimakkaasti riippuvainen erityisesti Norjan vesivarannoista, koska huomattava osa sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Kuvassa 2.7 on esitetty vesivarantojen sekä sähkön systeemihinnan ja Suomen aluehinnan riippuvuutta. Kuvasta on nähtävissä kaksi selkeää sähkön hintapiikkiä vuonna Normaalia heikomman vesitilanteen lisäksi hintoja nostivat kylmyys ja ongelmat ruotsalaisissa ydinvoimaloissa (NordREG 2011).

11 8 GWh /MWh Erotus normaaliin vesivuoteen Systeemihinta Suomen aluehinta 0 Kuva 2.7. Vesivarantojen taso suhteessa normaalivuoteen ja sähkön hinnan käyttäytyminen (energia.fi) Sähkön pörssihinta ei välittömästi vaikuta vähittäismarkkinoiden hintatasoon, koska asiakkaat solmivat toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, joiden hinnanmuutoksista on ilmoitettava asiakkaalle vähintään kuukautta etukäteen, tai määräaikaisia, kiinteähintaisia sopimuksia. Spot-hintaan sidotut sopimukset ovat pienasiakkaiden parissa vähemmän suosittuja. Suuri osa hinnannousuista on johtunut verotuksen kiristymisestä sekä vesivarantojen tilanteesta. Sähkön kuluttajahinta on Euroopan halvimpien joukossa. Kuvassa 2.8 on esitetty kotitalouksien sähköenergian hinnan reaalinen kehitys Kuva 2.8. Kotitalouksien sähköenergian verottoman hinnan reaalinen kehitys (Energiavirasto 2015a) Kuvassa 2.9 on esitetty kotitalouksien verottoman siirtohinnan reaalinen kehitys

12 9 Kuva 2.9. Verottoman siirtohinnan reaalinen kehitys (Energiavirasto 2015a) Kotitalouksien sähkön hinnan komponenttien kehitys vuodesta 1998 lähtien on esitetty kuvassa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Verot Energia Siirto Kuva Sähkön hintakomponenttien osuudet kokonaishinnasta kwh vuodessa kuluttavalle kotitaloudelle. (Energia.fi) Verojen osuus kokonaishinnasta on kasvanut viime vuosina. Erityisesti kuvasta on huomattavissa vuoden 2011 alussa voimaan tullut sähköveron korotus Sähkön käyttö Suomessa sähkön osuus energian loppukäytöstä on noin neljännes. Kuvassa 2.11 on esitetty sähkön käytön jakaantuminen käyttäjäryhmittäin vuonna 2014, jolloin sähkön kokonaiskulutus oli 83,3 TWh. (Energia.fi)

13 10 Metallinjalostus 10% Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 5% Asuminen ja maatalous 27 % Teollisuus yhteensä 47 % (v %) Muu kulutus yhteensä 50 % (v %) Metsäteollisuus 24 % Kuva Sähkön käyttötiedot käyttäjäryhmittäin vuonna Sähkön kokonaiskulutus oli 83,3 TWh. (Energia.fi) Kuvasta 2.11 nähdään, että Suomessa suurin sähkön käyttäjäryhmä on teollisuus, joka käyttää noin puolet sähköenergiasta. Valtaosa teollisuuden käyttämästä sähköenergiasta menee metsäteollisuuden tarpeisiin. Kotitaloudet käyttävät sähköstä noin viidenneksen ja loppu jakautuu palveluiden, julkisen kulutuksen ja maatalouden kesken. Sähkön siirtohäviöiden osuus kokonaiskulutuksesta on muutaman prosentin luokkaa Sähkönkulutuksen mittaus Häviöt 3 % Palvelut ja rakentaminen 23 % Perinteisesti pienasiakkaiden, kuten kotitalouksien, sähkönkulutusta on mitattu mittareilla, jotka rekisteröivät energian kokonaiskulutuksen, mutta eivät kulutuksen ajallista sijoittumista päivä/yö-tasoa tarkemmin. Mittarit on luettu paikan päällä yleensä kerran vuodessa, ja laskutus mittauksien välillä on perustunut kuormitusmalleilla tehtyihin arvioihin. Maaliskuussa 2009 voimaan tullut valtioneuvoston asetus (VNA 66/2009) teki etäluettavat ja kulutuksen tuntitasolla rekisteröivät mittarit pakollisiksi myös pienasiakkaille. Asiakkaiden, joiden pääsulake on suurempi kuin 3 x 63 A, mittarit piti vaihtaa tuntirekisteröiviksi ja etäluettaviksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Pienemmille asiakkaille tuntirekisteröivät etäluettavat mittarit oli asennettava viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Siirtymäajan jälkeenkin jakeluverkonhaltija voi poiketa tuntimittausvaatimuksesta tiettyjen asiakkaiden kohdalla, kuitenkin korkeintaan 20 prosentissa jakeluverkon sähkönkäyttöpaikoista. Käytännössä lähes kaikki mittarit ovat nyt tunneittain rekisteröiviä mittareita. Perinteiset mittarit on siirtymäajan jälkeen luettava kolme kertaa vuodessa aiemman yhden kerran sijaan. Tunneittain rekisteröivät mittarit on luettava kerran päivässä.

14 11 3 Sähkön käytön mallintaminen ja ennustaminen Sähkön käyttöä (kulutusta) on kyettävä ennustamaan sähkömarkkinoiden eri liiketoiminta-alueilla; tuotannossa, sähkön siirrossa ja jakelussa sekä myynnissä. Erityisesti niiden voimalaitosten, jotka eivät osallistu valtakunnallisen tehotasapainon hetkelliseen ylläpitoon sähkömarkkinoilla, tuotannon suunnittelu perustuu sähkön kulutuksen ennusteisiin. Sähkökaupassa yksi kannattavan toiminnan edellytyksiä on myynnin ja hankinnan suunnittelu mahdollisimman tarkasti siten, ettei yhtiön avoin positio muodostu merkittävästi suuremmaksi kuin on riskienhallintaa suunniteltaessa ajateltu. Avoimella positiolla tarkoitetaan esim. tilannetta, jossa sähkökauppiaalla on tiedossa tietty määrä sähkönmyyntiä (määrä ja hinta tiedossa), mutta sähkön hankinnasta osa on vielä avoinna määrän tai hinnan osalta. Sähkön myyntiennusteiden laadinnassa keskeinen lähtökohta on sähkön kulutuksen ennustaminen ja sähkön hankinta puolestaan suunnitellaan myyntiennusteiden perusteella. Sähkön siirrossa ja jakelussa sähkön kulutuksen ennusteet ovat verkostosuunnittelun ja käyttötoiminnan pohjana. Sähkön kulutusta ennustettaessa kiinnostavia asioita ovat hetkellinen pätö- ja loisteho, huipputeho, kulutuksen ajallinen vaihtelu, energian tarve ja häviöenergia. Sähkötehon tarve vaihtelee vuorokaudenajan, viikonpäivän ja vuodenajan mukaan. Kuvassa 3.1 on esitetty erään pienehkön 110/20 kv sähköaseman sähkönkulutus tammikuun ensimmäisellä viikolla. Kuvasta nähdään, ettei tehontarve pysy vakiona vaan se vaihtelee vuorokaudenajasta ja viikonpäivästä riippuen. Teho [MW] Tammikuun 1. viikko Kuva 3.1. Erään sähköaseman sähkönkulutus tammikuun ensimmäisellä viikolla. Tällainen sähkönkulutuksen vaihtelu on pystyttävä ennakoimaan. Sähkön tuotantokapasiteettia on oltava vähintään kulutushuippujen aikaista sähkönkulutusta vastaava määrä. Sähkön kulutuksen voimakas vaihtelu on huomioitava siirto- ja jakeluverkkojen rakenteissa. Vaikka tuotanto saadaan vastaamaan kulutusta, on sähkö pystyttävä siirtämään tuotannosta kulutukseen ilman että häviöt kasvavat liian suuriksi ja että sähkön laatu säilyy hyväksyttävällä tasolla. Sähkönkulutuksen vaihtelut voidaan parhaiten ennakoida tuntemalla sähkönkäyttäjien kuormitustottumukset. Kotitalouksien viikoittaisen ja vuorokautisen sähkötehon tarpeen vaihtelu poikkeaa paljon esimerkiksi teollisuusyrityksen tehontarpeesta. Nämä asiat on huomioitava esim. verkon rakentamisen ja käytön suunnittelussa. Tarve sähkön käytön mallintamiselle on siis suuri. Seuraavissa kappaleissa kuvataan, miten sähkön käyttöä on Suomessa mallinnettu ja miten malleja voidaan soveltaa käytännössä.

15 Kuormitusten määrittäminen Teoriassa muttei käytännössä sähköverkkojen eri solmupisteiden kuormitusten määrittäminen voisi tapahtua reaaliaikaisten mittausten avulla. Sähköverkot ovat kuitenkin niin laajoja, ettei teho- ja virtamittausten toteuttaminen näin laajasti ole mahdollista. Lähtökohtana kuormitusten arvioinnille käytetäänkin useimmissa tapauksissa tehojen sijasta vuosienergioita, jotka tunnetaan kaikkien sähkönkäyttäjien osalta, koska ne ovat sähkönkäytön laskutuksen perustana. Myös sähkönkäyttöennusteet laaditaan yleensä energiapohjalta. Asiakkaiden vuosienergioiden tunteminen ei kuitenkaan anna verkoston seurantalaskennan, suunnittelulaskennan ja käyttötoiminnan kannalta riittävää informaatiota verkon kuormituksista. Energia pitää siten pystyä muuttamaan mahdollisimman tarkasti joko huipputehoksi tai tietyn hetken tehoksi. Vuosienergiat voidaan muuttaa tehoiksi useilla eri menetelmillä, kaikille menetelmille on ominaista mittauksin saatu kokemus kuormitusten käyttäytymisestä. Aiemmin yleisesti käytössä Velanderin kaava on korvautunut kuormitusmalleihin perustuvilla menetelmillä. Seuraavassa on ensin lyhyesti kuvattu Velanderin kaavan käyttöä ja sitten laajemmin kuormitusmalleja Velanderin kaava Huipputehojen arvioimiseen voidaan käyttää yhtälön 3.1 mukaista ns. Velanderin kaavaa, joka oli tavanomaisin huipputehojen laskentamenetelmä ennen nykyisten käytössä olevien kuormituskäyrien määritystä. Pmax k1 W k2 W, (3.1) Yhtälössä Pmax on huipputeho kilowatteina [kw], k1 ja k2 ovat Velanderin kertoimet ja W on vuosienergia megawattitunteina [MWh]. Kertoimet k1 ja k2 ovat käytännön kokemusten ja mittausten perusteella valittuja. Taulukossa 3.1 on esitetty tyypillisiä Velanderin kertoimia. Taulukon kertoimet ovat voimassa vain esitetyillä yksiköillä (huipputeholle [kw] ja vuosienergialle [MWh]). Jos yksiköitä muutetaan, myös kertoimia k1 ja k2 on muutettava. Taulukko 3.1 Velanderin kaavan kertoimia (P [kw], W [MWh]) Sähkön käyttäjäryhmä k1 k2 Kotitalous 0,29 2,50 Sähkölämmitys 0,22 0,90 Palvelu 0,25 1,90 Käytännössä sähkönkäyttäjät eivät noudata tarkasti Velanderin kaavaa johdettaessa käytettyjä oletuksia. Mittaukset ovat kuitenkin osoittaneet, että Velanderin kaava antaa likimain oikeita arvoja tehohuipulle silloinkin, kun osakuormitukset ovat erilaisia. Velanderin kaava soveltuu erityisesti suuren sähkönkäyttäjäjoukon huipputehon määritykseen. Yksittäisen sähkönkäyttäjän ja tietyn hetken tehojen määritykseen se ei sovellu.

16 13 Kokonaiskulutuksen huipputehon arvioinnissa ei riitä, että tunnetaan eri kuluttajaryhmien huipputehot tarkasteltavalla alueella. Lisäksi on tiedettävä, miten eri kuluttajaryhmien tehon tarve vaihtelee eri aikoina. Tämä vaihtelu voidaan ottaa huomioon ns. osallistumiskertoimien avulla. Osallistumiskerroin kertoo tiettynä ajankohtana sähkönkäyttäjän tehon suhteessa sähkönkäyttäjän huipputehoon Kuormitusmallit Velanderin kaavaa tarkempaan kuormitusten mallintamiseen päästään profiloimalla eri tyyppisten sähkönkäyttäjien sähkönkäyttötottumukset. Profiloinnin tavoitteena on laatia ns. kuormitusmallit, jotka kuvaavat sähkönkäyttäjän määrällisesti ja ajallisesti vaihtuvaa sähkönkulutusta. Tällaisen kuormitusmallin avulla voidaan määrittää yksittäisten sähkönkäyttäjien tuntikohtainen tehontarve. Käytännön toteutus on tehty määrittelemällä tyyppikäyttäjät, joita on yhteensä 40 kpl ja tekemällä tyyppikäyttäjille määrällisesti ja ajallisesti laajat mittaukset. Nykyisin käytössä olevat kuormitustiedot perustuvat Sähkölaitosyhdistyksen (nykyinen Sähköenergialiitto ry Sener) vuonna 1992 julkaisemaan sähkön käytön kuormitustutkimukseen. Mittaustoiminnan toteutuksesta vastasi 42 sähkölaitosta ja mittauskohteita oli yhteensä lähes Mittaukset tehtiin 1980 ja 90 luvuilla. Mittausten tuloksena on saatu eri tyyppikäyttäjien tuntikohtainen tehovaihtelu, tuntikeskitehojen hajonta ja lämpötilariippuvuus. Sähkön kokonaiskäytön tarkasteluissa käytetään lukuisten pienten käyttäjäryhmien sijasta laajempia ryhmiä, jotka muodostavat hierarkkisen jaon kokonaiskulutuksesta alaspäin. Kokonaiskäytön jakaantumisen periaate on esitetty kuvassa 3.2. KOKONAISKULUTUS JALOSTUS PALVELU YKSITYINEN JA MAATALOUS Prosessiteollisuus Hallinto Sähkölämmitys Muu teollisuus Liike-elämä Osittainvaraava 1-vuoro teollisuus 2-vuoro teollisuus Huonekohtainen Varaava Kotitaloudet Kerrostaloasuminen Omakoti-ja rivitaloasuminen Maataloudet Kuva 3.2 Sähkönkäyttäjäryhmien pääpiirteittäinen jaottelu. Kuormitusmallien muodostaminen mittausaineistosta ja erilaisten kuormitusesitysten laskenta on esitetty kuvassa 3.3 (SLY 1992).

17 14 Kyselylomake Kuormitusmuisti sähkölaitokselta Ilmatieteen laitos Kohdetiedot Mittausdata Tietokanta Kohdetiedot Suodatettu mittausdata Vuosienergian estimaatti Lämpötilatiedot Mittaustietojen analysointi Kuormitusmalleja Kuva 3.3. Periaatekaavio kuormitustietojen keruusta, kuormitusmallien laskentaan ja edelleen erilaisten tulosten laskentaan. (SLY 1992) Kuormitusmallien määrityksen lähtökohta on siis käyttäjäryhmittelyssä, joka jakaa sähkönkäyttäjäjoukon sellaisiin ryhmiin, joissa sähkön käyttö voidaan olettaa riittävällä tarkkuudella samanlaiseksi. Kerätyn mittausaineiston analysoinnissa käyttäjäryhmille laskettiin vuoden jokaista 2-viikkojaksoa vastaavat keskitehot ja niihin suhteutetut 2- viikkoindeksit (kuva 3.4) sekä päivittäiset tuntimallit ja tunti-indeksit kunakin 2- viikkojaksona (kuva 3.5). Viikonpäiväjaksona käytetään kolmitasoista mallia; arki, aatto ja pyhä. Kaikki arkipäivät oletetaan siis samanlaisiksi kyseisenä 2-viikkojaksona. Kuormitusmalleja muodostettaessa sähkön käytön lämpötilariippuvuus on huomioitu yksinkertaisella lineaarisella laskentamallilla yhtälön (3.2) mukaisesti: q tod ( t) q0 ( t) T ( t), (3.2) missä qtod(t) on mitattu sähkön käyttö hetkellä t, q0(t) on sähkön käyttö normaalissa ulkolämpötilassa hetkellä t, on sähkön käytön lämpötilariippuvuutta kuvaava kerroin, joka on voimassa koko mallin ajan, ja T(t) on mitatun ja normaalin ulkolämpötilan erotus hetkellä t. Normaalilla ulkolämpötilalla tarkoitetaan laskennallista referenssilämpötilaa. (SLY 1992) 3.2 Kuormitusmallien käyttö Eri käyttötarkoituksia varten tarvitaan kuormituksista erilaisia esitystapoja, kuten kuormituskäyriä, indeksisarjoja ja tunnuslukuja, jotka kattavat koko vuoden. Tällöin lasketuille malleille suoritetaan niiden muodostamiseen nähden käänteiset operaatiot. Tuloksena saadaan kuormitustiedot, jotka vastaavat tiettyä vuosienergiaa, tietyn vuoden kalenteritietoja ja tiettynä vuonna tietyssä paikassa vallinneita olosuhteita. (SLY 1992) Keskitehon laskeminen Tietyn ajankohdan i tuntikeskitehon absoluuttinen arvo voidaan laskea suhteellisista 2- viikko-ja tunti-indeksisarjoista yhtälön (3.3) avulla:

18 15 P ri E r Q ri qri, (3.3) missä Pri on käyttäjäryhmän r ajankohdan i tuntikeskiteho, Er on käyttäjäryhmän r vuosienergia, Qri on käyttäjäryhmän r ajankohtaa i vastaava 2-viikkoindeksi (ns. ulkoinen indeksi), qri on käyttäjäryhmän r ajankohtaa i vastaava tunti-indeksi (ns. sisäinen indeksi). (SLY 1992) Esimerkki kuormituskäyrän käytöstä tehon määrittämisessä Omakotitaloasujan vuosienergia on kwh. Mikä on käyttäjän tuntiteho tammikuun 1. viikon lauantai-iltana klo 17 18? Tarkastellaan omakotitaloasujan sähkön käyttöä kuvaavaa kuormituskäyrää ja haetaan sieltä Qri eli kyseisen käyttäjäryhmän tammikuun 1. viikkoa vastaava 2-viikkoindeksi. kw 0,8 2-viikkokeskitehot Omakoti- ja rivitaloasuminen Vuosienergia /kw h M ittauskohteita/kpl ,6 0,4 0, viikkokeskitehot Viikko Viikko Kuva viikkokeskitehot ja indeksit omakoti- ja rivitaloasumiselle. 2-viikkoindeksille saadaan kuvan alareunassa olevasta taulukosta arvo Qri = 123, joka tarkoittaa, että tammikuun alussa olevan 2-viikkojakson keskiteho on 23 % vuotuista keskitehoa suurempi. Kuvassa olevat keskitehot (kw) on laskettu sellaiselle sähkönkäyttäjälle, jonka vuosienergia on 5000 kwh. Seuraavaksi haetaan kyseisen käyttäjäryhmän lauantai-iltaa (aattoa) klo vastaava tunti-indeksi qri kuvasta 3.5.

19 16 Keskimääräinen vuorokausi, suhteelliset arvot kesä talvi Arki Kuva 3.5.Tunti-indeksit omakoti- ja rivitaloasumiselle Aatto Pyhä Kuvasta saadaan tunti-indeksille arvo qri = 250, talviaatto klo Indeksi tarkoittaa, että kyseisen tunnin keskiteho on 150 % suurempi kuin tammikuun ensimmäisen 2- viikkojakson keskiteho. Keskituntitehoksi kyseiselle ajankohdalle saadaan: P ri kwh 8760 h ,5kW Huipputehon laskeminen Edellä kuvatulla tavalla laskettu keskiteho kuvaa suuren sähkönkäyttäjäjoukon mukaista keskimääräistä käyttäytymistä. Yksittäisen sähkönkäyttäjän sähkönkäytössä esiintyy voimakastakin satunnaisvaihtelua, välillä teho on suurempi ja välillä pienempi kuin keskimääräinen teho. Kuormitusmallin tuloksena saatavaa keskitehoa ei voidakaan käyttää sähkönkäyttäjän huipputehona, joka yksittäisen sähkönkäyttäjän kohdalla on selvästi keskitehoa suurempi. Huipputeho on kuitenkin kiinnostava suure, koska se vaikuttaa mm. verkoston mitoitukseen. Huipputehoa voidaan arvioida tilastomatematiikan keinoin, kun oletetaan samantyyppisten sähkönkäyttäjien tehojen vaihtelun tiettynä ajanhetkenä olevan normaalijakauman mukaista. Tällöin tiettyä todennäköisyyttä (ylitystodennäköisyyttä) a vastaava huipputeho voidaan laskea, jos hajonta tunnetaan (oletetaan normaalijakaumaksi). Kuva 3.6. Normaalijakauma ja todennäköisyydet. z Todennäköisyys sille, että x < + z 0,00 0,50 0,68 0,75 1,00 0,84 1,65 0,95 2,00 0,97 2,32 0,99 3,00 0,999 4,00 0,99997 Esimerkiksi, jos a = 1 % (eli halutaan 99 % varmuus siitä, ettei huipputeho ylitä laskettua tehoa) saadaan normaalijakaumasta kertoimeksi z99 = 2,32 (ko. huipputeho on 2.32 hajonnan päässä keskitehosta). 95 % ylitystodennäköisyyttä vastaava z95 = 1.65 ja 10 % ylitystodennäköisyyttä vastaava z90 = 1.3.

20 17 Usean samantyyppisen sähkönkäyttäjän huipputeho voidaan laskea voidaan laskea yhtälön (3.4) avulla. P max n * P z * n * (3.4) Satunnaisvaihtelun merkitys on silloin erityisen suuri, kun sähkönkäyttäjiä on vähän ja hajonta on suuri. Taulukossa 3.2 on esitetty huipputehossa tapahtuva tasoittuminen sähkönkäyttäjien määrän kasvaessa. Oletuksena laskelmissa on, että hajonta 50 % keskitehosta Pk ja huipputeho lasketaan 1 % ylitystodennäköisyyden mukaan (tällöin z99 = 2,32). Taulukko 3.2 Huipputehojen tasoittuminen sähkönkäyttäjämäärän kasvaessa, P k = keskiteho n P max 1 2.1*P k 2 3.6*P k *P k *P k Hajonta vaikuttaa voimakkaasti yhden tai muutaman sähkökäyttäjän huipputehon määräytymiseen. Hajonta on siten otettava huomioon esim. pienjänniteverkon johtoja mitoitettaessa. Käyttäjämäärän kasvaessa satunnaisvaihtelusta aiheutuvan hajonnan merkitys vähenee, edellä olevassa esimerkissä 100 sähkönkäyttäjän yhteinen huipputeho on vain 11.5 % prosenttia keskitehoa suurempi, kun yhden sähkönkäyttäjän huipputeho on yli kaksinkertainen keskitehoon verrattuna. 1 % tai 5 % ylitystodennäköisyyttä vastaavaa huipputehoa käytetään laskentaperusteena johtojen kuormitettavuuslaskelmissa. Jännitteenalenemalaskelmissa voidaan käyttää 10 % ylitystodennäköisyyttä vastaavaa huipputehoa. Häviölaskelmat tehdään 50 % ylitystodennäköisyyttä vastaavalla teholla eli keskiteholla. Risteily Eri tyyppisten sähkön käyttäjien suurimmat tehotarpeet eivät yleensä esiinny samaan aikaan vaan tehot risteilevät, ja eri kohteiden summakuormitusten huipputeho on yleensä pienempi kuin yksittäisten kohteiden huipputehojen summa. Huipputeho voidaan laskea yhtälön (3.5) avulla. a max n1 P1 n2 * P * P za n n (3.5) Käytännössä huipputehojen tasoittumista tapahtuu siis eri käyttäjäryhmien sähkönkäytön ajallisen eroavaisuuden sekä käyttäjämäärän kasvaessa tapahtuvan satunnaisvaihtelun vähenemisen myötä. Tämän näkyy mm. kuormitusten huipunkäyttöaikojen kasvamisena. Kuvassa 3.7 on esitetty esimerkki tehojen risteilystä (Lakervi 1995). Kuvassa solmussa 4 on kotitalouskulutusta yhteensä 20 MWh/a (neljä 5 MWh/a asiakasta) ja solmussa yksi 30 MWh/a sähkölämmitysasiakas. Kuormitusta kuvaavissa käyrissä on laskettu sähkönkäyttäjien huipputehot (1 % ylitystodennäköisyys) eri tunteina sekä myös yhteinen solmun 2 huipputeho.

21 18 Kotitalousasiakkaan huipputeho on n. 15 kw (illalla saunomisaikaan) ja sähkölämmitysasiakkaan n. 13 kw (yöllä lämminvesivaraajien päällä ollessa). Yhteinen teho, solmu 2, on huipussa illalla, huipputeho on n. 24 kw. Syöttö 2 Sähkölämmitys 30 MWh/a 3 4 Kotitalous 20 MWh/a Kuva 3.7. Esimerkki tehojen risteilystä.

22 19 4 Sähkökauppa Sähkömarkkinauudistuksen yhteydessä vuonna 1995 sähkökauppa säädettiin sähkön tuotannon ja myynnin osalta vapaasti kilpailluksi liiketoiminta-alueeksi. Markkinan avaamisen myötä sähkön loppukäyttäjille tarjoutui mahdollisuus kilpailuttaa sähkön toimittajansa. Aikaisemmin sähkön toimittaja oli automaattisesti ollut alueella toimiva paikallinen sähköyhtiö. Markkinauudistuksen yhteydessä myös suurten käyttäjien ja vähittäismyyjien sähkön hankintamahdollisuudet monipuolistuivat. Aikaisemmin mahdollisia hankintatapoja olivat olleet tuottajien kanssa solmitut pitkät sopimukset sekä voimalaitosten tai voimalaitososuuksien omistaminen. Muuttuneessa markkinatilanteessa uudeksi sähkön hankintakanavaksi vanhojen kahdenvälisten sopimusten rinnalle tuli sähköpörssi. Sähköpörssissä toimittaessa pörssi vaatii kaupan osapuolilta kauppaan verrannolliset vakuudet ja toimii selvitystalona. Sähköpörssissä kaupankäyntiin ei liity vastapuoliriskiä. Sähkökauppaa voidaan käydä myös OTC- eli kahdenvälisillä markkinoilla, jolloin kaupan osapuolet huolehtivat itse tarvittavista vakuuksista. Pohjoismaissa ja Baltian maissa sähkön fyysiseen toimitukseen johtavaa kauppaa käydään Nord Pool Spot sähköpörssissä. Sähköpörssien toimintojen yhdistäminen sekä sähkömarkkina-alueiden luominen on osa Euroopan Unionin päämäärää luoda yhtenäinen eurooppalainen sisämarkkina sähkölle. Vuonna 2014 seitsemän eurooppalaista sähköpörssiä ottivat käyttöön Price Coupling of Regions mallin, jossa jaetaan rajasiirtokapasiteetti ja lasketaan hinnat kaikille alueille samanaikaisesti ja samalla metodilla (Nord Pool). Yksi merkittävä hidaste eurooppalaisen sähkömarkkinan kehitykselle on riittämätön sähkön siirtoverkko. Markkina-alueiden kehittäminen ja laajentaminen ei onnistu, jos sähkön siirtorajoitteet estävät sähkön siirtoa ylituotantoalueilta alituotantoalueille. Sähkön siirtoverkon kehittämiseksi Euroopassa on monia suunnitelmia, mutta esimerkiksi tilan puute on suuri este rakentaa riittävästi siirtoverkkoa Keski-Euroopassa. 4.1 Vähittäismarkkina Vähittäismarkkinoilla tarkoitetaan sähkön myyntiä jakeluverkon kautta loppukäyttäjille. Sähkön vähittäismyyjistä suurin osa on aiemmin paikallisessa monopoliasemassa toimineita sähköyhtiöitä, mutta markkinoille on tullut myös jakeluverkonhaltijoista riippumattomia sähkönmyyjiä. Sähkön vähittäismyyjät myyvät itse tuottamaansa sekä tukkumarkkinoilta ostamaansa sähköä. Pienten sähkönkäyttäjien etujen turvaamiseksi vähittäismyyjällä, jolla on jakeluverkonhaltijan vastuualueella suurin markkinaosuus, on sähkön toimitusvelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että myyjän on toimitettava sen toimitusvelvollisuusalueeseen kuuluvan asiakkaan pyytäessä sähköä kohtuulliseen hintaan. Toimitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat sähköenergian myyntihinnat ja -ehdot ovat julkisia.

23 20 Vuonna 2014 noin 10 % sähkönkäyttäjistä vaihtoi sähkönmyyjää (Energiavirasto 2015b). Aktiivisimpia vaihtajia olivat yli 3 x 63 A sulakkeella varustetut yrityskäyttäjät, joista 13 % vaihtoi myyjää vuonna Kotitalouksista noin 11 % vaihtoi myyjää. Myyjää vaihtaneiden lisäksi sähkönhankintansa kilpailuttaneisiin asiakkaisiin voidaan laskea myös ne, jotka ovat neuvotelleet uuden sopimuksen vanhan myyjänsä kanssa. Näiden asiakkaiden määrästä ei kuitenkaan ole saatavilla tilastoja. Pienasiakkaat solmivat tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, joissa myyjä voi muuttaa hintaa ilmoittamalla siitä asiakkaalle vähintään kuukautta etukäteen, tai määräaikaisia ja kiinteähintaisia sopimuksia. Tämän ansiosta sähkön tukkumarkkinoiden suuretkaan hintavaihtelut eivät näy heti loppuasiakkaiden hinnoissa. Lisäksi valittavana on pörssihintaan sidottuja tuotteita. Tyypilliset Suomessa myytävät tuotteet on sidottu Nord Poolin Suomen aluehintaan. Pörssihintaan sidotut sopimukset ovat olleet suosittuja etenkin Norjassa ja Ruotsissa. Myös Pohjoismaissa vähittäismarkkinat ovat pysyneet kansallisina yhteisestä tukkumarkkinasta huolimatta. Pohjoismaiden sähkömarkkinaviranomaiset ovat kuitenkin asettaneet tavoitteeksi yhteispohjoismaisen sähkön vähittäismarkkinan. Ennen kuin myyjät pystyvät myymään sähköä samanvertaisina kaikkiin Pohjoismaihin, on kuitenkin sovittava yhteisistä toimintatavoista mm. myyjänvaihdossa ja taseselvityksessä. (NordREG 2010) 4.2 Tukkusähkömarkkina Pohjoismaisille sähkömarkkinoille on ominaista voimakas vaihtelu vesivoimalla tuotetun sähkön määrässä ja suuri vaihtelu sähkön kulutuksessa, mikä näkyy sähkön hinnan volatiliteettina. Markkinoiden erityispiirteet luovat tarpeen joustaville tukkumarkkinoille, joilla hallitaan suuri vaihtelu sekä sähkön tuotannossa että kulutuksessa. Sähköpörssi ja OTC-markkinat yhdessä muodostavat joustavan ja toimivan kaupankäyntiympäristön sähkömarkkinoille. Tukkusähkömarkkinoilla tarkoitetaan sähköpörssissä käytävää kaupankäyntiä, joka tapahtuu lähinnä suurien toimijoiden kesken. Pohjoismaissa fyysiseen sähkön toimitukseen johtavilla tuotteilla käydään kauppaa Nord Pool Spot-markkinoilla ja johdannaistuotteilla Nasdaq OMX Commodities finanssimarkkinoilla. Pohjoismaisilla Spot-markkinoilla kauppaa käydään seuraavan vuorokauden tuntien sähköntoimituksesta Elspot- ja Elbas-markkinoilla. Elspot-markkinoilla osapuolet tekevät osto- ja myyntitarjouksia suljettuna tarjousmenettelynä kerran päivässä. Tarjousten perusteella muodostetaan sähkön markkinahinta eli systeemihinta. Systeemihinta kuvaa kaikkein kalleinta tuotantotapaa, joka tarvitaan kysynnän tasapainottamiseksi ja toisaalta se on hinta, joka energiasta ollaan valmiita maksamaan. Tarjousmenettelyllä varmistetaan markkinoiden tehokas toiminta siten, että tuotantomuotoja käytetään alkaen edullisimmasta. Systeemihinnan muodostumisessa ei oteta huomioon fyysisiä rajoitteita siirtoverkossa vaan ne huomioidaan erikseen aluehintojen laskennassa. Elbas-markkinat puolestaan toimivat Elspot-kaupankäynnin jälkimarkkinana. Sähköjohdannaistenkin hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan

24 21 perusteella. Sähköjohdannaisten avulla tuottaja tai myyjä voi sopia sähkön hinnan esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Johdannaismarkkinoilla toimii sähkön tuottajien, välittäjien ja kuluttajien lisäksi myös sijoittajia, kuten kansainvälisiä pankkeja. Fyysinen tukkusähkökaupankäynti johtaa aina sähkön toimitukseen ja tämän takia Spotmarkkinoiden osapuolilla täytyy olla yhteys sähköverkkoon toimituksia varten. Nord Poolin markkina-alueeseen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Liettua ja Latvia. Lisäksi Pohjoismaista on siirtoyhteyksiä Saksaan, Puolaan, Hollantiin ja Venäjälle. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden synnyttäminen lisää siirtoyhteyksien tarvetta. Usein syntyy tilanteita, jolloin tarjolla oleva siirtokapasiteetti ei riitä kaupankäynnin tarpeisiin. Tällöin kunkin maan järjestelmävastaavan on selvitettävä pullonkaulatilanne joko vastaostoilla tai jakamalla markkinat hinta-alueisiin. Vastaostotilanteessa tarvittava teho pyritään ostamaan säätösähkömarkkinoilta tai rajoittamaan pullonkaulan eri puolilla olevien toimijoiden tuotantoa tai kulutusta. Jakamalla markkinat hinta-alueisiin varmistetaan se, että aluehinta kuvaa parhaiten senhetkistä tuotanto- ja siirtokapasiteettia. Erillisten hinta-alueiden muodostuminen voi muuttaa yksittäisten toimijoiden markkinavaltaa, kun toimijoiden voimasuhteet vääristyvät. Kuvassa 4.1 on esitetty hetkellinen tilanne Nord Poolin aluehinnoista.

25 22 Kuva 4.1. Elspot -kaupankäynnin aluehinnat , 9-10 CET (Systeemihinta 11,43 /MWh). (www.nordpoolspot.com). 4.3 Siirtoverkko Sähkönsiirtoverkkojen tehtävänä on muodostaa fyysinen markkinapaikka sähkön myynnille. Sähkömarkkinoiden tehokkaan ja luotettavan toiminnan turvaamiseksi järjestelmävastaavan tehtävänä on huolehtia siirtojärjestelmän riittävyydestä, järjestelmän toimivuudesta sekä osaltaan edistää markkinoiden toimivuutta. Fyysisten siirtoyhteyksien varmistaminen markkinaosapuolien välillä on edellytys toimivalla sähkömarkkinalle. Siirtoverkoissa esiintyy nykytilanteeseen alimitoitettuja verkon osia, ns. pullonkauloja, jotka voivat rajoittaa sähkönsiirtoa. Myös Pohjoismaiden alueella esiintyy kaupankäyntiä hankaloittavia siirtorajoituksia. Vuonna 2014 Nord Pool Spothinta oli sama kaikissa Pohjoismaissa 11 % tunneista (Energiavirasto 2015b). Järjestelmävastaavat ovat kuitenkin vahvistamassa siirtoverkkoa sekä maiden sisällä että välillä, jolloin pullonkaulatilanteita syntyy harvemmin. Pohjoismaiden ja Keski- Euroopan välisiä sähkön siirtoyhteyksiä on lisätty viime vuosina ja eurooppalaisen

26 23 integraatiokehityksen myötä suunnitelmia niiden vahvistamiseksi on myös tulevaisuudessa. Järjestelmävastaavien tehtävänä ei ole pelkästään tarjota siirtoverkko sähkökaupan tarpeisiin, vaan erittäin tärkeä tehtävä on myös pitää sähkön tuotanto ja kulutus tasapainossa joka hetki. Spot-markkinoilla on erityinen tehtävä tämän tasapainon ylläpitämiseksi, koska sen avulla osapuolet voivat tasoittaa energiataseitansa etukäteen. Fyysisten markkinoiden viimeisessä kaupankäynnissä järjestelmävastaava tasapainottaa käyttötunnin aikaisen tuotannon ja kulutuksen säätösähköllä. Toimijat osallistuvat jättämällä tarjouksensa pohjoismaisille säätösähkömarkkinoille samaan tapaan kuin Spot-markkinoille. Järjestelmävastaavan tehtäviin kuuluu myös tasahallinta, jolla osapuolien myynnit ja hankinnat selvitetään. 4.4 Sähköpörssi Sähköpörssi on avoin, keskitetty ja neutraali markkinapaikka, jossa sähkön markkinahinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Pörssissä myytävät tuotteet ovat standardituotteita ja viestintä on tasapuolista kaikille toimijoille. Pörssissä käytävien kauppojen vastapuolena toimii aina pörssi, joten kaupankäynti on anonyymiä eikä sisällä vastapuoliriskiä. Pörssi toimii markkinaorientoituneesti eli pörssin jäsenet ovat itse mukana päätöksenteossa. Tällöin pörssin tuoterakenne on mahdollista suunnitella siten, että se vastaa markkinaosapuolten tarpeita. Sähköpörssin kaupankäyntituotteet jaetaan fyysisiin tuotteisiin ja finanssituotteisiin. Nord Poolin Suomen aluehinta toimii referenssihintana Suomessa käytävässä tase- ja säätösähkökaupassa. Systeemihintaa käytetään referenssihintana Nasdaq OMX Commoditiesin finanssituotteissa. Johdannaisten pääasiallinen käyttötarkoitus on toiminnan riskitason muokkaaminen valitun strategian mukaiseksi. Johdannaisten avulla voidaan suojautua epäsuotuisalta hintakehitykseltä varmistamalla tuotetun sähkön myyntihinta tai sähkön hankintahinta. Toisaalta johdannaiskaupalla voidaan myös pyrkiä kasvattamaan toiminnan tuottoa. Johdannaiskaupassa kaupankäynnin kohteena olevan sähkön hinta kuvaa markkinoiden odotuksia tulevasta hintatasosta. (Nord Pool) 4.5 Sähköpörssin fyysiset tuotteet Kaupankäynti sähköpörssin fyysisillä tuotteilla johtaa aina sähkön toimitukseen. Sähköpörssin fyysiset markkinat eli Spot-markkinat kehitettiin vastaamaan markkinaosapuolten sähkön tilapäiskaupan tarpeeseen ja uskottavan referenssihinnan muodostumismekanismin luomiseksi. Avoimilla markkinoilla sähkön tuotannon ja hankinnan optimointi on kannattavan toiminnan keskeisiä edellytyksiä. Sähkön kulutuksen arviointiin liittyvästä epävarmuudesta huolimatta sähköä on kyettävä ostamaan ja myymään kulloisenkin tarpeen mukaan. Onnistuakseen tämä vaatii toimivat fyysiset markkinat, jotka muodostavat kaupankäynnin kohteena olevalle sähkölle uskottavan referenssihinnan. Vuonna % Pohjoismaiden ja Baltian alueella kulutetusta sähköenergiasta hankittiin Nord Poolista (Energiavirasto 2015b).

27 24 Sähköpörssin Spot-markkinoiden hyötyjä ovat kaikille avoimen referenssihinnan muodostuminen ja markkinaosapuolten tasa-arvoinen kohtelu. Spot-markkinoilla saadaan sähkölle markkinahinta vuorokauden jokaisena tuntina. Tätä markkinahintaa voidaan käyttää referenssihintana sähköpörssin finanssimarkkinoilla, tase- ja säätösähkömarkkinoilla sekä sähköpörssin ulkopuolisessa OTC-kaupassa. Sähköpörssin Spot-markkina on jaettu kahteen kaupankäyntimekanismiin, Elspot- ja Elbas-markkinoihin. Elspot on suljettuun kaupankäyntikierrokseen perustuva järjestelmä. Suljetulla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että tarjoukset tehdään tietämättä muiden markkinaosapuolien tarjouksista. Tarjoukset ovat kaupankäynnin kohteena olevan sähkön hinnan ja määrän suhteen ehdollisia rajatarjouksia. Kaupankäyntikierros suoritetaan kerran päivässä. Kaupankäyntikierroksen jälkeen muodostetaan yksi markkinahinta, joka on sama kaikille osapuolille. (Nord Pool) Elbas on jatkuva-aikainen kaupankäyntijärjestelmä, jossa kaupankäynti on mahdollista kunnes käyttötunnin alkuun on yksi tunti. Samalle tunnille voi tehdä osto- ja myyntitarjouksia, ja tunnin hinta voi vaihdella päivän aikana. (Nord Pool) Elspot Elspot markkinoilla kaupankäynnin kohteena ovat 0,1 MWh:n ja sen kerrannaisten kiinteä sähköntoimitus koskien seuraavan päivän toimitustunteja sekä erilaiset blokkituotteet eli tarjoukset ostaa tai myydä tietty energiamäärä peräkkäisinä tunteina. Toimijat voivat itse määritellä blokin pituuden, mutta minimipituus on kuitenkin 3 tuntia. Blokkitarjoukset toteutuvat ainoastaan siinä tapauksessa, että sekä hinta että volyymikriteerit täyttyvät kokonaisuudessaan. Kaupankäyntimuoto on suljettu huutokauppapörssi. Tarjoukset tehdään rajatarjouksina kerran päivässä omalle tarjousalueelle. Tarjous sisältää vähintään hankittavan tai myytävän tehomäärän ja hintavälin kyseiselle tehomäärälle. Tarjous voi lisäksi sisältää muita hinta/määräkombinaatiota. Tarjoukset on jätettävä viimeistään toimitusta edeltävänä päivänä kello 13 mennessä. Niiden tuntien kohdalla, joina ei haluta käydä kauppaa, osto- tai myyntivolyymi merkitään nollaksi. Kaupankäyntikierros suoritetaan kerran päivässä ja kaupankäynnin tuloksena saadaan kaikille tunneille yksi markkinahinta, systeemihinta, kaikille osapuolille. (Nord Pool) Maantieteellisesti markkinat on jaettu viiteentoista tarjousalueeseen. Norjassa on viisi tarjousaluetta, Tanskassa kaksi, Ruotsissa neljä. Suomi, Viro, Liettua ja Latvia muodostavat kukin oman tarjousalueensa. Tarjousalue on alue, jolle alueen toimijoiden on jätettävä osto- ja myyntitarjouksensa; tarjousalueet voivat yhdistyä hinta-alueiksi jos alueiden välinen siirtokapasiteetti sen sallii, mutta tarjousalue voi muodostua myös omaksi hinta-alueekseen. (Nord Pool) Tuntikohtaiset systeemihinnat saadaan yhdistämällä käyttötuntikohtaiset osto- ja myyntitarjoukset siten, että niistä muodostuu yksi kysyntäkäyrä ja yksi tarjontakäyrä kullekin vuorokauden käyttötunnille. Systeemihinta on kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspiste. Systeemihinta on sama kaikille markkinaosapuolille. Systeemihinnan muodostumista on havainnollistettu kuvassa 4.2. (Nord Pool)

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta Kaija Niskala 12.6.2013 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan esikuva Missio Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi:

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Energiavirasto 17.6.2016 Johtaja Veli-Pekka Saajo 68 Valvonnan rytmi

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Rovaniemi Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Sähkömarkkinoiden haasteet Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry Energiavuosi 215 Sähkö Energiateollisuus ry Sähkön kokonaiskäyttö v. 215 82,5 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 21 215 2 Lämpötilakorjattu sähkönkäyttö v. 215 84,8 TWh GWh 95 9 85 8

Lisätiedot

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta!

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! 14.8.2015 Eero Paananen, Eero Pere, Marjaniemen kiinteistönomistajat

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

REMIT ja mankala-yhtiöt

REMIT ja mankala-yhtiöt REMIT ja mankala-yhtiöt REMIT-päivä Mankala-yhtiöille 19.3.2014 Markkinavalvoja Timo Lankinen Sisältö REMITin soveltaminen mankala-järjestelyyn Markkinaosapuolten tunnistaminen Markkinaosapuolet mankala-järjestelyssä

Lisätiedot

Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power)

Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power) 1 Wind Power in Power Systems -jatko-opintokurssi Chapter 9: Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power) Antti Rautiainen 28.5.2009 Sisältö 2 9.1 Johdanto (Introduction) 9.2 Voimalaitoksen arvo (The Value

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016 Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Valot päällä valtakunnassa

Valot päällä valtakunnassa Valot päällä valtakunnassa Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten arkipäivää. Suomi toimii sähköllä. Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta.

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Verkkosääntöfoorumi, Satu Viljainen. Järjestelyt useamman NEMO:n markkinoille tulon mahdollistamiseksi

Verkkosääntöfoorumi, Satu Viljainen. Järjestelyt useamman NEMO:n markkinoille tulon mahdollistamiseksi Verkkosääntöfoorumi, 24.8.2016 Satu Viljainen Järjestelyt useamman NEMO:n markkinoille tulon mahdollistamiseksi Useamman NEMO:n markkinoille tulo - tähän mennessä tapahtunut Kapasiteetin jakamisen ja siirtojen

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 9.9.2013 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta Ohje 1 (12) Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta Laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta (1129/2003, jäljempänä alkuperätakuulaki) uudistettiin kesällä 2013. Lakia

Lisätiedot

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari 7.4.2016 Risto Lindroos, johtava asiantuntija, Fingrid Oyj Voimajärjestelmän murros vaatii kaiken

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT 2 (6) 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen tasehallinta... 3 3 Tasevastaavan sähkötaseen tasapaino

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Arto Pahkin Käyttötoimikunta 21.6.2016 Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Esityksen sisältö 1. Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalveluehdot 2. Siirtokeskeytykset 3. Järjestelmien

Lisätiedot

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2017 Energian hinnat 2016, 4. neljännes Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuontipolttoaineiden hinnat kääntyivät selvään nousuun vuoden

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/28 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 29.1.28 Itävalta Latvia Liettua Norja Puola Romania Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tshekki Unkari Venäjä

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

pohjoismainen sähkömarkkina

pohjoismainen sähkömarkkina Fortumin energiakatsaus Kuinka rakennetaan tehokas pohjoismainen sähkömarkkina Sergey Ilyukhin 8.12.2016 Haluamme Fortumin energiakatsauksella saada sidosryhmämme mukaan keskusteluun tulevasta kehityssuunnasta

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy Verkkopalveluhinnasto Caruna Espoo Oy 1.3.2017 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot