Kasvuohjelma Opas 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvuohjelma Opas 2013"

Transkriptio

1 OPAS 201 3

2 Kasvuohjelma Opas 2013 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, Hyvinkää Postiosoite: PL 390, Hyvinkää Puhelin: Julkaisuajankohta: 1/2013 Asiakaspalautteet ja osoitteenmuutokset: Osoitelähde: Hankkija-Maatalous Oy:n asiakasrekisteri Kuvastossa olevat hinnat ovat alkaen hintoja ja hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). Hintoihin eivät sisälly mahdolliset rahtikustannukset. Pidätämme oikeudet muutoksiin emmekä vastaa kuvastossa mahdollisesti olevista virheistä. 2

3 xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Arvoisa viljelijä Kädessäsi on erittäin tärkeää ja hyödyllistä luettavaa, Agrimarketin vuoden 2013 Kasvuohjelmaopas. Tähän oppaaseen on kerätty uusinta tietoa kasvilajikkeista, kasviravinteista, maanparannus- ja säilöntäaineista, kasvinsuojeluaineista, serti oidusta siemenestä, polttoaineista sekä viljakaupasta. ukana on lisäksi Kasvuohjelmaan liittyvää asiaa viljelytekniikoista ja menetelmistä. Maatalouden rakennemuutos etenee ja asiakkaiden odotukset maatalouskaupalta muuttuvat. Kasvuohjelma vastaa näihin odotuksiin ja muutoksiin. Kasvuohjelma kokonaisuudessa korostuvat entisestään edelläkävijän osaaminen, asiakaslähtöisyys sekä toiminnan uudistaminen ja tehostaminen. Hankkija-Maatalouden omistusrakenteen muutos ja yhteistyö DLA-ryhmän kanssa merkitsevät aiempaa parempaa kilpailukykyä tuotantopanosten osalta, laajempaa tuotevalikoimaa sekä kansainvälisempää ja tehokkaampaa toimintaa. Näistä muutoksista hyötyvät suomalaiset viljelijät. Kasvuohjelman tavoitteena on auttaa viljelijää tuottamaan eri käyttötarkoituksiin mahdollisimman suurta ja laadukasta satoa. Kasvukausissa on suuria eroja ja sääolosuhteet aiheuttavat ajoittain merkittäviä haasteita ja vaikeuksiakin maataloustuotannolle. Sääoloihin emme voi vaikuttaa, mutta tutkittua tietoa on, että Kasvuohjelman avulla viljelyn kannattavuutta voidaan parantaa kaikissa olosuhteissa. Tervetuloa keskustelemaan Agrimarketin asiantuntijoiden kanssa Kasvuohjelmasta. Mukavia lukuhetkiä ja satoisaa kasvukautta 2013! Jyrki Lepistö Johtaja, Kasvuohjelma-tuoteryhmät Hankkija-Maatalous Oy 3

4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Sisällysluettelo...4 Aakkosellinen hakemisto...7 Näin kalkitset oikein...8 Uutuudet Viljakauppa...10 IsoVilja -sopimus...11 Lupaavat luomunäkymät...12 Uutta lannoituksessa...13 Reseptit muokkaukseent...14 Kesän 2012 vaikeudet...15 Uusia vaihtoehtoja sikatiloille...16 Uusimmat lannoitusmenetelmät...18 Käytännön koetoiminnasta tietoa päätösten tueksi...20 Vinkkejä ruiskun pesuun...22 Kasvinsuojelua turvallisesti...23 YaraMilasta ravinteet nopeasti kasvin käyttöön...24 Jaettu lannoitus...25 Seleeni tärkeä hivenaine...26 Lannoitusikkunalla tarkkuutta lannoitukseen...27 Serti oi ut sie enet...28 Kaura: Eemeli BOR...30 Akseli BOR...30 Fiia BOR...30 Steinar BOR...30 Iiris BOR...30 Ohra: Voitto BOR...32 Aukusti BOR UUTUUS!...32 Edvin BOR...32 Harbinger BOR...32 Tocada BOR...32 NFC Tipple...32 Propino UUTUUS!...33 Vehnä: Wappu BOR...35 Wanamo BOR...35 Marble BOR...35 Epos...35 Skagen...35 Frontal UUTUUS!...35 Arktika BOR...35 Ruis: Reetta BOR...36 Evolo OR...36 Palkokasvit: Jermu BOR -herne UUTUUS!...39 Hulda BOR -herne...39 Nitouche-herne...39 Kontu BOR -härkäpapu...39 Öljykasvit: Eos BOR...40 Cordelia BOR...40 Juliet BOR...40 Trapper BOR...40 Belinda...40 Proximo UUTUUS!...40 DK Secure...40 Nurmikasvit: Timotei: Tuukka BOR...42 Tuure BOR...42 Nurminata: Ilmari BOR...43 Ruokonata: Karolina BOR...43 Raiheinä: Italianraiheinä...44 Balmultra II UUTUUS!...44 Westerwoldinraiheinä...44 Englanninraiheinä...44 Nurmiseokset: Karjatilan Agriseos...44 Tuure-nurmi UUTUUS!...44 Heinänurmiseos...44 Multamaan nurmiseos...44 Pikalaidunseos...44 Apilanurmiseos...44 Apilanurmiseos valkea UUTUUS!...45 Hevoslaidunseos Vehreä...45 Maitotilan pro-nurmi UUTUUS!...45 Rehukasvit: Alsikeapila...46 Persianapila...46 Rehuherne...46 Rehuvirna...46 Rehukaali...46 Rehurapsi...46 Peruna: Kantaperuna:...47 Hankkijan Timo BOR...47 Annabelle...47 Velox...47 Siikli...47 Van Gogh...47 Nicola...47 Perunaseppä Oy:...48 Arielle...48 Fontane...48 Matilda...48 Rosamunda...48 Lannoitteet Kasvuohjelmalla tehokasta viljelyä...52 Ravinteiden merkitys...53 Tunnista ravinteiden puutosoireet...54 Kasvu Hiven -lannoitteet: Kasvu Hivensalpietari...56 Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven NK Kasvu Hiven NK Lisäseleenisalpietari...56 Lannoitteiden ravinnesisällöt

5 Valitse sopiva Yara Mila -lannoite...61 Lehtilannoitteet: YaraVita Caltrac 560 UUTUUS!...62 YaraVita Gramitrel TM...62 YaraVita Mantrac Pro TM...62 YaraVita Thiotrac TM YaraVita Bortrac TM YaraVita Brassitrel FL TM...65 YaraVita Solatrel TM...65 YaraVita-lehtilannoitteiden kasvikohtaiset käyttömäärät...66 YaraVita sekoitustaulukko viljoille...70 YaraVita sekoitustaulukko öljykasveille 71 Lannoitusohjelmat: Kauran lannoitusohjelma...72 Kevätöljykasvien lannoitusohjelma...73 Ohran lannoitusohjelma...73 Myllyvehnän lannoitusohjelma...74 Kevätrukiin lannoitusohjelma...74 Nurmen lannoitusohjelma...75 Nurmen lannoitusohjelma, lietelannan täydennys...75 Perunan lannoitusohjelma...76 Kuminan lannoitusohjelma...76 Syysöljykasvien lannoitusohjelma...77 Syysrukiin lannoitusohjelma...77 Mansikan lannoitusohjelma...78 Rehuvehnän lannoitusohjelma...78 Sokerijuurikkaan lannoitusohjelma...79 Syysvehnän lannoitusohjelma...79 Mansikan lannoitusohjelma...80 Valkuaiskasvien lannoitusohjelma...80 Kasvinsuojeluaineet...82 Peittausaineet: Baytan Universal Baytan I Cedomon Celest Formula M Maxim 100 FS Moncut 40 SC Zardex G Rikkakasvien torjunta: Afalon Agil 100 EC Ally Class Ally 50 ST Ariane S Attribut Super Basagran M Basagran SG Betanal Progress Betanal SE Betasana 2000 SC Boxer Broadway Butisan S Devrinol 450 SC Fenix Focus Ultra Galera Gratil Goltix WG Hankkijan MCPA Hankkijan TRIO Harmony 50 SX Isomexx Lentagran WP Logran 20 WG Logran Plus Oxitril Matrigon 72 SG Metafol 700 SC Mistral Oxitril Primus Ratio 50 SX Premium Ratio SX Combo Reglone Safari Sekator OD Senkor Spotlight Plus Starane XL Stomp Titus WSB Tomahawk 180 EC Tramat 500 SC Hukkakauran torjunta: Axial 50 EC Juolavehnän torjunta: Glyfonova Bio Roundup Gold Touchdown Premium Kasvun sääteet: Hankkijan CCC Moddus M Tautiaineet: Acanto Acanto Prima Acanto Proline Acrobat WG Amistar Amistar Top Armure + Amistar Pack Bravo Premium Calypso SC Candit Curzate M 68WG Delan WDG Delaro SC Dithane NT Menara Proline Ranman Twinpack Revus Ridomil Gold 68 MZ Pepite Rovral 75 WG Sisällysluettelo jatkuu 5

6 Scala Shirlan Signum Switch 62.5 WG Tanos 50 WG Teldor Tilt 250 EC Topas 100 EC Topsin WDG Tridex Zenit 575 EC Tuhohyönteisten torjunta: Biscaya OD Cyperkill 250 EC Danadim Progress Envidor 240 SC Floramite 240 SC Karate Zeon -tekniikka Karate 2.5 WG Mavrik 2F Mospilan Vertimec 018 EC Tuholaistorjunnan kynnysarvot Aineiden sekoitusjärjestys tankkiseoksissa Muut tuotteet: Anti Foam -vaahdonestoaine Contact-kiinnite Dassoil Extra ruiskunpesu Sito Plus -kiinnite X-Change Tuholaisten torjunta: Agita Navetta-Radar Neporex Ratimor Palasyötti Ratimor Tahnasyötti Sluxx Steward 30 WG Teppeki Viljan ruiskutusten tankkiseokset Nurmien rikkakasvitehot Viljojen tautien torjunta-aineiden tehot Tankkiseokset perunan ruiskutuksiin..161 Valmisteiden ympäristörajoitukset Säilöntäaineet Säilöntäaineet happosäilöntään: Prima Kemira AIV 2 Plus Kemira AIV Nova Kemira AIV Ässä Säilöntäaineet biologiseen säilöntään: Stabil Plus Feedtech Silage F Feedtech F Kemira Stabilizer TMR L Kemira Propcorn NC Propion

7 Aakkosellinen hakemisto Acanto Acanto Prima Acanto Proline Acrobat WG Afalon Agil 100 EC Agita Ally Class Ally 50 ST Amistar Amistar Top Anti Foam -vaahdonestoaine Ariane S Armure + Amistar Pack Attribut Super Axial 50 EC Basagran M Basagran SG Baytan I Baytan Universal Betanal Progress Betanal SE Betasana 2000 SC Biscaya OD Boxer Bravo Premium Broadway Butisan S Calypso SC Candit Cedomon Celest Formula M Contact-kiinnite Curzate M 68WG Cyperkill 250 EC Danadim Progress Dassoil Delan WDG Delaro SC Devrinol 450 SC Dithane NT Envidor 240 SC Extra ruiskunpesu Fenix Floramite 240 SC Focus Ultra Galera Glyfonova Bio Goltix WG Gratil Hankkijan CCC Hankkijan MCPA Hankkijan TRIO Harmony 50 SX Isomexx Karate 2.5 WG Karate Zeon -tekniikka Lentagran WP Logran 20 WG Logran Plus Oxitril Matrigon 72 SG Mavrik 2F Maxim 100 FS Menara Metafol 700 SC Mistral Moddus M Moncut 40 SC Mospilan Navetta-Radar Neporex Oxitril Primus Proline Ranman Twinpack Ratimor Palasyötti Ratimor Tahnasyötti Ratio 50 SX Premium Ratio SX Combo Reglone Revus Ridomil Gold 68 MZ Pepite Roundup Gold Rovral 75 WG Safari Scala Sekator OD Senkor Shirlan Sito Plus -kiinnite Signum Sluxx Starane XL Steward 30 WG Stomp Switch 62.5 WG Tanos 50 WG Teldor Teppeki Tilt 250 EC Titus WSB Topas 100 EC Topsin WDG Tomahawk 180 EC Touchdown Premium Tramat 500 SC Tridex Vertimec 018 EC X-Change Zardex G Zenit 575 EC

8 Uutuudet 2013 Lechler-suuttimet kasvinsuojeluruiskuusi! Käyttäessäsi arvokkaita kasvinsuojeluaineita varmista myös se, että ruiskutat ne laadukkailla suuttimilla. Agrimarketistasi Lehcherin huippusuuttimet. LU Tyynen ilman edullinen perusviuhkasuutin IDK Hyvä kompromissisuutin Pieni tuulikulkeuma (alle 3,0 bar ruiskutettaessa) ID Erittäin pieni tuulikulkeuma, jopa kovilla paineilla IDKT Kaksoisviuhkasuutin Kaksoissuihkun ansiosta enemmän pisaroita ja vaikutusta kuin tavallisella suuttimella Erinomainen peitto myös ruiskutettaessa lehdille tai pystysuoriin pintoihin Erittäin pieni tuulikulkeuma (alle 3,0 bar ruiskutettaessa) PUHDASVESI- SÄILIÖ 16 L yleismallisella telineellä Kaikissa ruiskussa tulee olla puhdasvesisäiliö, jonka tilavuus pitää olla vähintään 15 l. Säiliö on tarkoitettu kasvinsuojeluaineroiskeiden pesemiseen iholta. Lähde: Tukes 2011, Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestaus ohje ARMURE + AMISTAR PACK Uutta tehoa vehnän tautitorjuntaan LOGRAN PLUS OXITRIL Laajatehoista viljojen rikkatorjuntaa ilman resistenssiriskiä 8

9 Eroita jyvät akanoista ja tee Iso-Vilja -sopimus ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus on viljelijän ja Agrimarketin välinen yhteistyösopimus, jolla sovitaan sadon markkinoinnista ja huolehtii viljakaupan sujuvuudesta. Näin viljelijä voi keskittyä oleelliseen eli määrältään ja laadultaan hyvän sadon tuottamiseen. ISO-VILJA Hinnoittelusopimus tasaa hintariskiä ISO-VILJA - sopimusperheestä löytyy oikea sopimusmuoto jokaiselle viljelijälle. Useampi sopimusmuoto tasaa hintariskejä. ISO-VILJA Sopimusmuodot ISO-VILJA Käteinen -hinnoittelusopimuksessa viljakauppa sovitaan ostopäivän hintaan. Toimistus kuukauden sisällä ostosta. ISO-VILJA Termiini -kaupassa hinta sovitaan ostohetkellä ja toimitus sovitaan teollisuuden ja vientimarkkinoiden tarpeen mukaan yli kuukauden päähän ostopäivästä. ISO-VILJA Futuuri -sopimuksessa hinta määräytyy sovittua raaka-ainepörssin johdannaista vastaan. Osapuolet sopivat viljalle kiinteän hintaeron, jota noudatetaan suhteessa pörssihintaan.

10 Paras sato Viljakauppa 2013/2014 Vilja- ja öljykasvimarkkinoiden hintataso on noussut ja säilynyt vahvalla tasolla. Kotimaassa on kuluvan satokauden aikana nähty EU-ajan korkeimpia viljan hintoja. Maailmatalouden epävarmuus näkyy ajoittain myös vilja- ja öljykasvimarkkinoilla, mutta perustekijät osoittavat kysynnän kasvua ja sitä kautta hintatason kehitystä. Kotimaisesta näkökulmasta erityisesti kysyntää on ohralla, öljykasveilla ja rukiilla. Ohran tase on niukka satokaudella 2012/13. Ruista ja öljykasveja joudutaan tuomaan. Toisaalta kauran ja vehnän kansainvälinen kysyntä jatkuu vahvana ja suomalaisella viljalla on vakiintunut asema maailman viljakaupassa. Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) ensimmäisten kyselyiden perusteella viljelijöillä olisi aikeita lisätä kauran ja ohran viljelyalaa. Laadusta lisähintaa Myös satokaudelle 2013/14 Agrimarket kannustaa laadukkaan vilja- ja öljykasvisadon tuottamiseen. Agrimarket ketju maksaa Vehnäfutuurin hintakehitys Matif-pörssissä (tammikuu 2013) sopimuslisää parhaille lajikkeille. Viennissä myllykauralle maksetaan lisähintaa jyväkoon ja hehtolitrapainon perusteella. Lisäksi Altialla on käytössä ohran siemenen kokoon perustuva laatuhinnoittelu. Edvin-ohra soveltuu satotasonsa ansiosta erityisesti rehukäyttöön. Kysy lisää lajikkeellisista sopimusmahdollisuuksista lähimmästä Agrimarketista. Suhtautuminen hintavaihteluihin Viljan hintavaihtelut ovat olleet voimakkaita ja viljan kysynnän jatkaessa kasvuaan näin tulee todennäköisesti olemaan myös tulevaisuudessa. Viljelyn suunnittelussa kannattaa myös miettiä mitä suuret hintavaihtelut merkitsevät oman tilan menestyksen kannalta. Mikäli haluaa varmistaa hintatasoa kannattaa ainakin osalle satoa miettiä hinnan kiinnittämistä. -sopimukset tarjoavat ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin. Kysy lisää lähimmästä Agrimarketista. Lähde: Thomson Reuters 10

11 Lupaavat luomunäkymät Luomu on jatkanut kasvuaan ja nyt koko maan luomuhehtaareja on jo hehtaaria eli 9%. Vaihtelevat sääolosuhteet tuovat omat haasteensa myös luomuviljoille. Kotieläintiloja on tullut lisää, rehuviljaa tarvitaan sekä tiloille että Suomen Rehun Kotkan tehtaalle luomurehujen valmistukseen. Markkinat kasvavat ja laadukas luomuvilja tekee kauppansa. Laadukkaan luomukauran tuotanto Luomumarkkinat ovat olleet muutoksen edessä: kotimaan kysyntä on kasvanut ja vientimarkkinoiden rooli on kuluneella kaudella pienentynyt. Kotimaiset luomueläimet ovat tarvinneet kasvavissa määrissä luomuviljaa, ja sitä on pyritty toimittamaan kaikille tarvitsijoille. Kotimaan kysyntään tulee vastata ensin. Hintataso on saavuttanut muun Euroopan, joidenkin viljojen osalta olemme olleet jo kärkipaikan pitäjiä. Tähän on toki vaikuttanut myös laatuongelmat luomukaurassa ja vehnässä: kuten tavanomaisellakin puolella niin luomussakin toksiiniarvot DON ovat olleet korkeita. Tulevalla kaudella siemenen laatuun tulisikin kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Sopimustuotantoa kannustetaan Jotta saadaan luomuketju toimimaan sujuvasti, on sopimustuotannolla siinä suuri merkitys. Luomumallasohran viljelijöille on myynnissä Harbinger-siementä, josta tehdään sopimuksia. Mallasohra toimitetaan kotimaahan, jotta markkinoille saadaan luomumallasta ja sen myötä lisää laadukkaita luomuoluita. Mallasohraksi kelpaamattomat erät ostetaan luomurehuksi, kunhan rehun laatukriteerit täyttyvät. Kaikista luomuviljoista on mahdollista tehdä sopimuksia. Kotkan rehutehtaalle otetaan jatkossa vastaan luomukauraa, -rehukauraa, -vehnää ja rehuvehnää. Hankkimalla laadukkaat viljat lähiseudun viljelijöiltä saadaan markkinoille luomurehuja. Tulevan kauden haasteet Viljan laatuongelmat puhuttavat toivon mukaan tulevalla kaudella toksiineja esiintyisi vähemmän. Markkinat kasvavat, eikä kotimaan tuotanto ole välttämättä riittävä, jotta kaikkien tarpeet saadaan täytettyä. Olemme tilanteessa, jossa tuonnin rooli alkaa kasvaa, jotta voimme tuottaa laadukkaita ja monipuolisia rehuja kotieläintilojen tarpeisiin. Tuontia ei pidä nähdä uhkana, päinvastoin se antaa meille mahdollisuuksia kehittää luomutarjontaa. On muistettava, että ensisijaisesti raaka-aineet hankitaan Suomesta, mutta se mitä meillä ei ole tai mitä emme pysty tuottamaan ne pyritään tuomaan EUalueelta. Tavoitteena on, että koko luomusektori kehittyy ja vahvistuu. Agrimarket kauppakumppanina Agrimarket on tuottajalle luotettavaa ja turvallinen yhteistyökumppani. Pyrimme tekemään aktiivista yhteistyötä tilojen kanssa, jotta voisimme vastata luomusektorin haasteisiin ja tilojen kysyntään. Uusia ideoita syntyy jatkuvasti luomusektorin kasvaessa ja siksi sitova, avoin ja hyvä yhteistyö onkin avain menestykseen. Tekemällä yhdessä pääsemme pitkälle. Agrimarketin luomurehut ovat tiloille luonnollinen valinta ja luomuviljakauppaa tehdään ottamalla ensisijaisesti huomioon kotimaan tarpeet. Avarakatseisesti kohti uutta kautta: luomussa on tulevaisuus! 11

12 Näin kalkitset oikein! 1. Jos viljavuututkimuksessa pellon ph-luokka on tyydyttävä tai arvot ovat punaisella, pellolla on kalkitustarve. 2. Oikea ph-taso on savimailla 6,5, kivennäismailla 6,3 ja eloperäisillä mailla 5,5. 3. Sopivan kalkkimäärän arvioimiseksi voit käyttää kalkkilaskuria: 4. Ohjeellisena kalkkimääränä voidaan käyttää 5 t/ha, jolloin ph nousee noin yhden viljavuusluokan. 5. Jos haluat nostaa kaksi viljavuusluokkaa 10 tonnia riittää 6. Yli 10 tonnia suuremmat määrät kannattaa jakaa eri vuosille muokaten peltoa välillä. 7. Kun ph on nostettu sopivalle tasolle, huolehdi säännöllisestä kalkituksesta. 8. Ylläpitokalkitusta 5 t/ha tarvitaan 5 vuoden välein, jotta ph ei laske liian alas. 9. Tilaa kalkki ajoissa ja hyödynnä hintakausia. Paras sato 12

13 Paras sato Uutta lannoitukseen Yara Megalab kasvianalyysi Yara Megalab kasvianalyysillä voidaan määrittää typen ja muiden pääravinteiden sekä hivenravinteiden lisälannoitustarve. Analyysi voidaan tehdä viljoille, öljykasveille, nurmelle, sokerijuurikkaalle, perunalle, porkkanalle, keräkaalille, sipulille ja mansikalle. Kasvianalyysi kannattaa ottaa lohkoilta, joista odotetaan erityisen hyvää satoa ja joiden kasvu on muista kuin vesitaloudesta johtuen heikko. Yara Megalab kasvianalyysi paljastaa piilevät ravinnepuutokset ennen kuin niitä voi kasvustosta silmämääräisesti havaita. Oikea kasvianalyysin näytteenottoaika vaihtelee kasvilajeittain, esimerkiksi viljoilla ja nurmilla näytteen voi ottaa pensomisesta lippulehtivaiheeseen saakka. Näyte otetaan 150 grammaa kasveja lohkoa hyvin edustavista kohdista. Näytteeseen ei tule ottaa sairaita tai viottuneita kasveja. Yara Megalab kasvianalyysipaketteja saa Agrimarketeista ja Viljavuuspalvelusta. Paketti sisältää näytteenotto-ohjeet, saatteen, näytepussit ja palautuskuoren. Viljavuuspalvelu lähettää viikon sisällä näytteen lähettämisestä viljelijälle tarkan tiedon kasvien ravinnetilasta sekä lannoitusohjeen. Näytetulos on nähtävissä osoitteessa www. tuloslaari., ja ilmoitus tuloksen valmistumisesta tulee sähköpostiin. Yara CheckIT ravinnepuutosten tunnistamiseen Yara CheckIT on älypuhelimella käytettävä sovellus kasvuston ravinnepuutosten korjaamiseen. Sen voi ladata iphoneen ipadiin, Android- ja Windows-käyttöjärjestelmillä toimiviin puhelimiin ja tablettitietokoneisiin. Kasvuston ravinnepuutosoireita verrataan ohjelmassa olevaan laajaan kuvatietokantaan. Ohjelma antaa myös ohjeen lannoituksesta, jolla ravinnepuutos korjataan. Yara Check IT ladataan oman puhelimen kauppapalvelusta hakusanalla Yara. Ohjelman lataaminen on maksutonta. Yara CheckIT on suunniteltu toimimaan myös heikompien yhteyksien oloissa, eikä sen käytöstä aiheudu merkittävää dataliikennettä. Työvälineitä täsmäviljelyyn Peltoviljelyä on mahdollista kehittää entistä tarkemmaksi ja tehokkaammaksi. Suuri sato ja tarkasti kohdennettu lannoitus parantavat viljelyn kannattavuutta ja vähentävät ympäristökuormitusta. Yara N-Sensor on traktorin päälle asennettava laite, joka mittaa lannoitteen levityksen aikana kasvuston lisätypen tarpeen lohkon eri osissa. Kasvukauden aikaisella lisätyppilannoituksella saadaan tasaisempi kasvusto, joka hyödyntää pellon ravinteet ja kasvuedellytykset mahdollisimman hyvin. Sato ja laatu paranevat, kun lako vähenee ja kuivatus sujuu nopeasti. Yara N-Sensor on edelläkävijän kestävä ratkaisu typenkäytön tarkentamiseksi. Yara N-Tester on käsikäyttöinen mittari nopeaan ja helppoon kasvin lisätyppitarpeen selvittämisee. Sen avulla voidaan antaa optimaalinen typpilannoitus lohkon eri kohtiin. Mittaus mahdollistaa kasvukaudesta johtuvien olosuhteiden, esimerkiksi sateiden, aiheuttamien lisälannoitustarpeiden selvittämisen. 13

14 Reseptit muokkaukseen märän syksyn jälkeen Se, mitä syksyllä ei voida tehdä, tehdään soveltaen keväällä. Muutamista perusasioista täytyy kuitenkin pitää kiinni, jotta päästään kunnialla haluttuun lopputulokseen. Pellolle ei parane mennä jos se ei kanna ja maan täytyy olla muokkautuvaa. Myös traktorin rengaspaineista tulee huolehtia, useimmiten on eduksi että paineet on laskettu niin alas kuin ne kantavuuden sallimissa rajoissa ovat mahdollista. Mikäli lumitilanne sallii, voi kevyen sänkimuokkauksen suorittaa lautasmuokkaimella vielä joulu-tammikuussakin. Parhaat edellytykset toimenpiteelle on kun maa on jäätynyt 5 10 cm pinnasta, jolloin se kantaa traktorin, ja maa vielä muokkautuu kohtuullisesti. Tätä menetelmää käytetetään yleisesti Ruotsissa hyvällä menestyksellä. Pidä mielessä, kuten sänkimuokkauksessa aina, että tavoitteena ei ole saada aikaan nättiä mustaa pintaa vaan saada olki yms. kasvinjäte tehokkaasti kosketukseen maa-aineksen kanssa. Työsyvyydeksi riittää siis muutama sentti pinnasta ja jälki saa olla hyvinkin karkeaa. Näin mikro-organismit on ruokittu talven varalle ja oljet hajoavat kevättä kohden kiihtyvällä tahdilla. Näin maa myös kuivuu keväällä nopeammin kylvökuntoon! Usein edellä mainitut olosuhteet mahdollistavat myös kynnön, mikä on savimailla varmasti harkitsemisen arvoinen asia, etenkin mikäli peltoon on jäänyt syviä raiteita korjuukaluston jäljiltä. Kevätkyntöön soveltuvilla mailla kyntö kannattaa jättää suosiolla kevään puolelle. Mikäli peltoon on jäänyt todella rajuja uria, tilanne voi olla myös erinomainen mahdollisuus tarttua ongelman alkulähteeseen pellon vesitalouteen eli useimmiten ojituksen toimivuuteen. Avokesanto, kerääjäkasvi tai pikanurmi yhdistettynä täydennysojitukseen, kyntöön loppukesällä ja kenties pinnan muotoiluun pellontasauslanalla ei pitkällä tähtäimellä varmasti ole huono ratkaisu. Lisäksi se antaa mahdollisuuden tasata syksyn työhuippua peltohan on viittä vaille valmis esimerkiksi syysrapsin tai syysviljojen kylvöön. Mikäli kasvusto on jäänyt puimatta, se kannattaa murskata heti kun vain mahdollista esimerkiksi kun lumet ovat sulaneet, mutta maa vielä roudassa. Oleellista on, että oljen pintasolukkoa saadaan hierrettyä rikki jolloin pieneliöille avautuu reitti teke- mään omaa tehtäväänsä. Muokkaus voidaan tehdä lautasmuokkaimella tai kultivaattorilla heti kun maa kantaa. Märkää maata ei kannata ehdoin tahdoin lähteä tiivistämään, tässä kohden ilman tiivistysjyrää oleva, maan kuohkeaksi ja pienille harjoille jättävä kultivaattori kuten Väderstad Swift näyttää kyntensä. Tästä eteenpäin voidaan jatkaa kylvömuokkauksella totutulla tavalla, mikäli tarvetta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että viime syksyn kaltaisten hankalien olosuhteiden jälkipyykissä ei yhtä oikeaa yhden ajokerran taktiikkaa ole olemassa hyödynnä eri menetelmien parhaat puolet ja malta ajaa ristiin eri ajokerroilla. 14

15 Kesän 2012 kasvintuotannon vaikeudet KUINKA KORJATAAN KESÄLLÄ 2013 Märkä vilja Lämpösummaltaan kesä 2012 oli hyvin normaali. Syksyn poikkeuksellisen lämpimät yöt hidastivat viljan tuleentumista ja moni lajike valmistui korjuu kuntoon totuttua myöhemmin. Kun puintiaika sitten koitti, alkoivat sateet ja kahdenkin päivän pouta oli harvinaista. Kuivausajoista tuli pitkät. Kesän 2012 jyvät ovat suuria. Tällainen suuri jyvä vaatii pidemmän ajan kuivaakseen kuin pienempi jyvä. Kun kesän 2012 sadosta on tehty kosteusanalyysit, on huomattu että etenkin karjatilojen vilja on ollut monesti kosteudeltaan riskirajoilla (keskiarvona 14,2 %). Nyt on hyvä käydä tarkistamassa viljan kosteus. Erityisen tarkkana tulee olla peltisten siilojen viljan suhteen. Syksyiset lämpötilojen vaihtelut kondensoivat vettä pellin pintaan ja samalla kostuttavat varastoitavaa viljaa. Puimaton kasvusto Syksyn märkyys esti viljan puinnin monella lohkolla. Puimaton kasvusto on syytä hävittää joko syksyllä tai keväällä. Viime kesän olosuhteet suosivat kasvitautien kasvamista. Puimattomissa kasveissa tautien kasvuaika jatkui kasvukauden loppuun asti. Vilja, joka on talvea vasten jäänyt silppuamatta, hajoaa hitaammin, kuin silputtu kasvusto. Lohkoilla tai lohkon osilla jotka jäivät puimatta on kesällä 2013 suurempi tautipaine kuin puiduilla lohkoilla. Mikäli talvesta tulee luminen ja leuto lisääntyy tautipaineet entisestään. Nämä seikat on syytä muistaa kun suunnitellaan tulevan kesän kasvivalintoja ja tautien torjuntaa niille. Juolavehnä Juolavehnä kuuluu meillä niihin rikkaruohoihin, joka on tutkimustenkin pohjalta lisääntynyt. On myös hyvä muistaa että juolavehnä on monen kasvitaudin väli-isäntä. Kesä 2012 oli suosiollinen myös juolavehnän kasvulle. Syksyn hankalat säät estivät monen ajatellun torjuntaruiskutuksen tekemisen. Ennen 2013 kasvustojen perustamista on syytä juolavehnä hävittää pellolta. Ruiskutuksen voi tehdä, kun juolavehnässä on 3-4 lehteä. Ja kylvötöihin pääsee muutaman päivän kuluttua. Muokkaamattomuus syksyllä edistää myös mataran ja syysmuotoisen saunakukan lisääntymistä. Keväinen glyfosaatti ruiskutus hävittää myös nämä ongelmarikkakasvit. Taudit Lehtilaikku vehnällä ja kauralla, ruskolaikku ja pistelaikku vehnällä sekä rengas- ja verkkolaikku ohralla ovat tauteja, jotka säilyvät kasvijätteissä. Kesä 2012 oli otollinen näiden tautien leviämiselle. Leuto ja roudaton talvi lisäävät tautipainetta entisestään, joten tulevana kasvikautena tulee näiden tautien tarkkailuun ja torjuntaan kiinnittää erityistä huomiota. Homemyrkyt Uutena ja varmaan jatkossa meille jäänyt ongelma ovat homemyrkyt ja erityisesti DON. Kaurakuormia on jouduttu hylkäämään tai tilityshintaa alentamaan korkean Don-pitoisuuden perusteella. Agrimarket on tutkinut syitä myrkyn leviämiselle. Vanhat totutut keinot eivät tunnu tepsivän. Mutta yksi neuvo voidaan antaa. Mikäli lohkolla on ollut liikaa DON:eja, ei kannata samalla siemenellä jatkaa, koska myrkky säilyy ja leviää siemenen mukana. Märät pellot Monella pellolla on vesi seisonut kasvukaudella ja korjuutyöt ovat aiheuttaneet syvätkin raiteet pellon pintaan. Lisäksi on paikkoja joihin ei ole päästy ensinkään puimaan. Lammikot pellolla kertovat ongelmasta maan rakenteessa. Salaojat on tehty jo kauan sitten, viljelykierto on muodostunut yksipuoliseksi ja suuret koneetkin ovat saattaneet rakennetta rikkoa. Maan rakenteen korjaaminen alkaa ojituksen riittävyyden tarkistamisesta. Pelto, jossa on vesi seisonut kannattaisi laitta kesannolle. Tällöin on aikaa tehdä täydennysojitus kunnolla, kalkita pelto ja torjua kestorikkaruohot hyvissä. Perään voi laittaa esimerkiksi syysrapsia tai syysviljaa. 15

16 Uusia vaihtoehtoja sikatilan ohran viljelyyn Perinteisesti suomalaisen sian ruokinta on perustunut ohraan. Esimerkiksi Tanskassa sikojen ruokavalioon kuuluu usein vehnä sian sikala kuluttaa viljaa noin 750 tonnia vuodessa. Tällaisen viljamäärän kasvattamiseen tarvitaan peltoa hehtaaria, joten moni tila joutuu ostamaan viljaa tilan ulkopuolelta. Kahtena viime syksynä on sikatiloilla ollut ongelmia myöhäisten ohralajikkeiden puinneissa eikä kaikkea ole saatu korjattua. Nyt on aika pohtia ohrakiertoon vaihtoehtoja. Sialle vain parasta viljaa Sikatilan viljan laadussa on todella suurta vaihtelua. Laskimme ruokintaratkaisun vaikutuksen lopputulokseen, niin kevyelle (hlp n. 60 kg) kuin raskaalle (hlp n. 70kg) viljalle. Raskas vilja tuotti sian kasvattajalle lisätuloa n euroa vuodessa. Oheiseen taulukkoon on koottu keinot joilla ohran paino on kohonnut. hlp parannus kg Kasvitautien torjunta T2 vaiheessa 3,4 Viljelykierto (esikasvina jokin muu kuin ohra) 3,2 Peittaus 4 Siirtyminen monitahoisesta 2-tahoiseen 1,6 Tocada (2-tahoinen) 1,5 Paras sato Kasvuohjelma sikatiloilla Samalla teimme vertailun viljelymenetelmien välillä. Vertasimme menetelmää, jossa on oma kotoinen siemen ilman peittausta ja kasvitautien torjuntaa. Vaihtoehtona oli Kasvuohjelma, joka pitää sisällään serti oidun ja peitatun siemenen sekä tautitorjunnan T2-vaiheessa. Oma siemen Ei peittausta Ei tautitorjuntaa Sato kg / ha hlp kg 61,4 66,7 RV % 11,8 11,6 Tärkkelys % 60,0 60,7 Kasvuohjelma Sikatila on saanut nostettua sadon määrää ja laatua huomattavasti Kasvuohjelman avulla. 16

17 Vaihtoehdot ohralle Kun sikatila tekee valintaa viljalajista ja -lajikkeesta on hyvä tapa laskea raakavalkuaissato hehtaarille. Oheiseen taulukkoon on koottu Agrimarketin ISO-VILJA -sopimusten jyväsadot, laatutiedot ja rv-sadot. Sato kg / ha hlp kg Rv% rv-sato kg / ha Rehuohra ,9 11,6 449 Syysvehnä ,8 11,6 569 Kevätvehnä ,9 12,9 555 Kaura ,2 12,4 522 Aukusti ja Skagen Mikäli tila viljelee ohraa 2 vuotta peräkkäin saadaan raakavalkuaissatoa vajaat 900 kg / ha. Kun kiertoon lisätään syysvehnä niin sato paranee. Moderneilla lajikkeilla Aukusti ja Skagen laskelma paranee edelleen. Kierto ja lajikkeet rv-sato Ohra + ohra =898 Ohra +syysvehnä =1018 Tocada+Tocada =1036 Aukusti + Skagen =1135 Monen sikatilan kannattaa siirtyä pelkästä ohrakierrosta kiertoon, jossa on aikainen Aukusti-ohra ja Skagen-syysvehnä. Alkuun voi laittaa vaikka puolet tälle kierrolle ja toinen puoli Tocadalle. Kun kiero monipuolistuu paranee viljan laatu, peltoa säästyy ja puintityötkin aikaistuvat. 17

18 Uusimmat lannoitusmenetelmät Kasvuohjelmakiertueella kesällä 2012 Agrimarket-ketju järjesti mittavan Paras Sato -täsmälannoituskiertueen yhteistyössä Yara Suomen kanssa kesällä Kiertue alkoi 12. kesäkuuta Kymenlaakson Oravalasta ja päättyi kuukauden päästä Savoon Siikamäelle. Kiertueen aikana pidettiin täsmälannoitusnäytöksiä kolmenkymmenen yhteistyöviljelijän pelloilla. Kiertue eteni Kymenlaaksosta Uudenmaan, Varsinais- Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen kautta Savoon. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla kalusto oli esillä OKRA- näyttelyssä Oripäässä. Täsmälannoitus toteutettiin John Deere 6430 Premium traktoriin kiinnitetyllä Amazone ZA-M 1501 Pro S hydro pintalevittimellä. Lannoitteen levitysmäärää ohjasi traktorin katolle kiinnitetty Yara N-Sensor -laite, joka määrittää typentarpeen mittaamalla kasvien heijastaman valon reilun 50 neliömetrin alalta sekunnin välein. N-Sensor laskee sadon todellisen typentarpeen mittaamalla valon heijastumista tietyillä aallonpituuksilla, jotka vastaavat sadon lehtivihreän ja biomassan määrää. Optimaaliset levitysmäärät lasketaan typentarpeen perusteella ottaen huomioon viljelykasvi ja sen kasvuaste. Tiedot siirretään lannoitteenlevittimelle, joka säätää lannoitemäärää kasvuston tarpeen mukaisesti. N-Sensor vaikutti kiertueen kokemusten mukaan olevan paljon ihmissilmää tarkempi. Esimerkiksi kasvustossa, joka vaikutti silmämääräisen arvion mukaan hyvinkin tasaiselta, N-Sensor sääti lannoitteen levitystä 0 55 kg typpeä / hehtaari välillä kun keskimäärin lohkolle levitettiin 20 kg N/ha. Järjestelmä toimi hyvin normaaleilla työskentelynopeuksilla ja eri työleveyksillä. Kuljettajana ja esittelijänä kiertueella toimi maatalousteknologian opiskelija Jussi Raunio. Lannoitteen levitystyön jälkeen käytiin läpi tietokoneelta kartat esittelylohkojen kasvustomassoista ja lannoitteiden levityksestä työnäytöksiä seuraamassa olleille viljelijöille. Kiinnostusta herätti myös se miten N-Sensorin piirtämät kasvustomassa- ja lannoituskartat sai sijoitettua Google- palvelun ilmakuviin. Jussi Raunio valmiina starttaamaan kiertueelle Viljelijöiltä saadun palautteen mukaan täsmälannoituksen hyödyt ovat: Tasaisempi typen jako lohkon sisällä Lannoitus kasvin tarpeen mukaan - vähemmän lakoa sekä runsaampi ja tasalaatuisempi sato Ei ylilannoitusta - säästöä lannoitekustannuksissa Tasainen kasvusto - kustannustehokkaampi puinti ja kuivatus Erityisen paljon menetelmästä on hyötyä silloin kun annetaan lisälannoitusta kasvukauden aikana lohkoille joille on levitetty liete- tai muuta karjalantaa, joiden levitys tasaisesti on haasteellista Täsmälannoitusmenetelmille on kiertueella saadun palautteen perusteella kysyntää tulevaisuudessa. Laitteita on kyselty sekä yksittäisille viljelijöille että myös yhteiskoneiksi. Moni kertoi olevansa halukas käyttämään täsmälannoitukseen urakoitsijaa jos sellainen lähistöltä tulevaisuudessa löytyy. Laite sopiikin 18

19 Paras sato erityisen hyvin urakointikäyttöön, sillä päivän työsaavutukseksi muodostuu helposti ha. Täsmälannoituksen ympäristöystävällisyyttä ei voi liikaa korostaa, kun lannoitetaan kasvia tarpeen ja satopotentiaalin mukaan eikä maata. Menetelmässä rajoitetaan lannoitusta kasvuston heikoissa paikoissa joissa ei potentiaalia ole sekä erityisen hyvissä kohdissa, joissa taas tulee lakoriski. Täsmälannoittamalla varmistetaan annetut ravinteet kasvuston käyttöön eikä kuormiteta ympäristöä. Odotamme mielenkiinnolla miten tulevissa ympäristötukiehdoissa tullaan tämäntyyppiseen menetelmään suhtautumaan, päästäänkö vihdoinkin myös ohjeistuksissa nykyisentyyppisestä maan lannoittamisesta todelliseen kasvin tarpeen ja satopotentiaalin mukaiseen lannoittamiseen. Karttatulosteet kiinnostivat osallistujia Jämsässä Kasvustomassa, lannoitteen levityskartta ja kasvusto elokuun lopulla eräältä kiertueella tapahtumakohteena olleelta pellolta. 19

20 Käytännön koetoiminnasta tietoa päätösten tueksi Kasvukaudella 2012 Agrimarket- ketjun ja viljelijöiden yhteistyönä tehty havaintokaistatoiminta laajeni jo kahdeksalle paikkakunnalle. Havaintokaistapaikkoina olivat Elimäellä Helkalan Ranssi, Lapualla Hannu Tusa, Loimaalla Tuomas Levomäki, Perniössä Pohjankartano, Saarijärvellä Tarvaalan opetusmaatila, Siilinjärvellä Markku Väänänen, Tammelassa Mustialan Koulutila sekä Vihdissä Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasema. kertaa. Esimerkkinä kevätvehnälajikkeiden sato- ja valkuaistulokset Elimäeltä ja Vihdistä. Kasvitautitorjuttua havaintokaistaa suorakylvettynä Elimäellä ei ollut. Elimäellä, Loimaalla, Perniössä, Tammelassa ja Vihdissä esillä oli merkittävimmät nykyiset ja tulevat Agrimarketketjun lajikkeet: Anniina, Marble, Wanamo ja Wappu kevätvehnät Aukusti, Edvin, Harbinger, Posada ja Propino ohrat Akseli, Eemeli, Steinar ja Iiris kaurat. Lajikkeita esiteltiin sekä kasvitautitorjunta- käsiteltyinä että ilman tautitorjuntaa. Vihdin Kotkaniemessä ja Helkalan Ranssilla Elimäellä oli nähtävissä kaikki lajikkeet myös eri viljelymenetelmillä, eli kynnettyyn, kevytmuokattuun maahan perustettuina kasvustoina sekä suorakylvönä. Vehnillä testattiin myös kasvukauden aikaista lisälannoitusta. Lapualla, Saarijärvellä ja Siilinjärvellä lajikevalikoima oli hieman suppeampi kuin muilla paikkakunnilla. Kesän mittaan järjestettiin havaintolohkoilla pellonpiennartilaisuuksia. Kasvukauden alkupuolella kesä heinäkuussa tutkittiin rikkatorjunnan onnistumista sekä lisälannoitus ja kasvitautitorjunnan tarpeellisuutta. Elokuulla, jolloin lajike-erot olivat selkeimmin havaittavissa, kokoonnuttiin vertailemaan lajikkeita sekä kasvustojen terveyttä ja kasvitautitorjunnan vaikutusta kasvustoihin. Havaintokaistojen satomäärät ja laadut määritettiin Agrimarket- ketjun toimesta. Pääosa puitiin koeruutupuimurilla ja joillakin koepaikoilla käytiin niittämässä määräala jonka kasvusto kuljetettiin puitavaksi. Puitujen satojen laatu määritettiin Agrimarket-ketjun viljalaboratoriossa Turussa. Vihdissä menestyivät parhaiten kevytmuokattuun maahan kylvetyt koejäsenet ja Elimäellä taas perinteinen kyntö antoi parhaan tuloksen. Vihdissä koelohkolla muokkaustavat ovat vakiintuneet yli kymmenen vuoden aikana samoille kaistoille kun taas Elimäellä muokkaustavat olivat esillä samoilla havaintopaikoilla vasta ensimmäistä Kasvuohjelmatilatoiminta 2012 otsikon alta. Viljelijäpalaute tämäntyyppisestä työstä on ollut positiivista. Tähän asti lajikevalintaa on tehty virallisen koetoiminnan tulosten perusteella, joka kertoo lajikkeiden käyttäytymisestä muutamalla koepaikalla kynnettyyn peltoon kylvettynä ilman kasvitau- 20

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

KASVUOHJELMA OPAS 2010

KASVUOHJELMA OPAS 2010 OPAS 2 010 KASVUOHJELMA OPAS 2010 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 HYVINKÄÄ Postiosoite: PL 390, 05801 HYVINKÄÄ Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 2 /2010 Asiakaspalautteet

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska 2.6.2009 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Sisältö tänään Ylivieskassa Hukkakauran torjunta Kasvun säätäminen viljoilla Lyhyesti tautitorjunnasta 2 3 Tekniset tiedot -

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013 Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Yara N-Sensor. Tarpeenmukaiseen lannoitukseen

Yara N-Sensor. Tarpeenmukaiseen lannoitukseen Yara N-Sensor Tarpeenmukaiseen lannoitukseen Yara N-Sensor traktoriin asennettava etämittari Paikkakohtainen lannoitus on yksi täsmäviljelyn päätavoitteista. Vaihtelevan lannoituksen käyttö vaatii tarkkoja

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä Antti Laine 27.09.2013 Kotimaista valkuaista herneestä KOVA-herne hanke 2002-04 1.Viljelytekniikkaa, 2. herneen käyttöä ruokinnassa lypsykarjalla, sioilla,

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2014 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla 31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki SISÄLTÖ - Ruukin syysrapsikokeet - Viljelytoimenpiteet ja havaintoja eri vuosina - Satotulokset

Lisätiedot

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot