Kasvuohjelma Opas 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvuohjelma Opas 2013"

Transkriptio

1 OPAS 201 3

2 Kasvuohjelma Opas 2013 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, Hyvinkää Postiosoite: PL 390, Hyvinkää Puhelin: Julkaisuajankohta: 1/2013 Asiakaspalautteet ja osoitteenmuutokset: Osoitelähde: Hankkija-Maatalous Oy:n asiakasrekisteri Kuvastossa olevat hinnat ovat alkaen hintoja ja hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). Hintoihin eivät sisälly mahdolliset rahtikustannukset. Pidätämme oikeudet muutoksiin emmekä vastaa kuvastossa mahdollisesti olevista virheistä. 2

3 xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Arvoisa viljelijä Kädessäsi on erittäin tärkeää ja hyödyllistä luettavaa, Agrimarketin vuoden 2013 Kasvuohjelmaopas. Tähän oppaaseen on kerätty uusinta tietoa kasvilajikkeista, kasviravinteista, maanparannus- ja säilöntäaineista, kasvinsuojeluaineista, serti oidusta siemenestä, polttoaineista sekä viljakaupasta. ukana on lisäksi Kasvuohjelmaan liittyvää asiaa viljelytekniikoista ja menetelmistä. Maatalouden rakennemuutos etenee ja asiakkaiden odotukset maatalouskaupalta muuttuvat. Kasvuohjelma vastaa näihin odotuksiin ja muutoksiin. Kasvuohjelma kokonaisuudessa korostuvat entisestään edelläkävijän osaaminen, asiakaslähtöisyys sekä toiminnan uudistaminen ja tehostaminen. Hankkija-Maatalouden omistusrakenteen muutos ja yhteistyö DLA-ryhmän kanssa merkitsevät aiempaa parempaa kilpailukykyä tuotantopanosten osalta, laajempaa tuotevalikoimaa sekä kansainvälisempää ja tehokkaampaa toimintaa. Näistä muutoksista hyötyvät suomalaiset viljelijät. Kasvuohjelman tavoitteena on auttaa viljelijää tuottamaan eri käyttötarkoituksiin mahdollisimman suurta ja laadukasta satoa. Kasvukausissa on suuria eroja ja sääolosuhteet aiheuttavat ajoittain merkittäviä haasteita ja vaikeuksiakin maataloustuotannolle. Sääoloihin emme voi vaikuttaa, mutta tutkittua tietoa on, että Kasvuohjelman avulla viljelyn kannattavuutta voidaan parantaa kaikissa olosuhteissa. Tervetuloa keskustelemaan Agrimarketin asiantuntijoiden kanssa Kasvuohjelmasta. Mukavia lukuhetkiä ja satoisaa kasvukautta 2013! Jyrki Lepistö Johtaja, Kasvuohjelma-tuoteryhmät Hankkija-Maatalous Oy 3

4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Sisällysluettelo...4 Aakkosellinen hakemisto...7 Näin kalkitset oikein...8 Uutuudet Viljakauppa...10 IsoVilja -sopimus...11 Lupaavat luomunäkymät...12 Uutta lannoituksessa...13 Reseptit muokkaukseent...14 Kesän 2012 vaikeudet...15 Uusia vaihtoehtoja sikatiloille...16 Uusimmat lannoitusmenetelmät...18 Käytännön koetoiminnasta tietoa päätösten tueksi...20 Vinkkejä ruiskun pesuun...22 Kasvinsuojelua turvallisesti...23 YaraMilasta ravinteet nopeasti kasvin käyttöön...24 Jaettu lannoitus...25 Seleeni tärkeä hivenaine...26 Lannoitusikkunalla tarkkuutta lannoitukseen...27 Serti oi ut sie enet...28 Kaura: Eemeli BOR...30 Akseli BOR...30 Fiia BOR...30 Steinar BOR...30 Iiris BOR...30 Ohra: Voitto BOR...32 Aukusti BOR UUTUUS!...32 Edvin BOR...32 Harbinger BOR...32 Tocada BOR...32 NFC Tipple...32 Propino UUTUUS!...33 Vehnä: Wappu BOR...35 Wanamo BOR...35 Marble BOR...35 Epos...35 Skagen...35 Frontal UUTUUS!...35 Arktika BOR...35 Ruis: Reetta BOR...36 Evolo OR...36 Palkokasvit: Jermu BOR -herne UUTUUS!...39 Hulda BOR -herne...39 Nitouche-herne...39 Kontu BOR -härkäpapu...39 Öljykasvit: Eos BOR...40 Cordelia BOR...40 Juliet BOR...40 Trapper BOR...40 Belinda...40 Proximo UUTUUS!...40 DK Secure...40 Nurmikasvit: Timotei: Tuukka BOR...42 Tuure BOR...42 Nurminata: Ilmari BOR...43 Ruokonata: Karolina BOR...43 Raiheinä: Italianraiheinä...44 Balmultra II UUTUUS!...44 Westerwoldinraiheinä...44 Englanninraiheinä...44 Nurmiseokset: Karjatilan Agriseos...44 Tuure-nurmi UUTUUS!...44 Heinänurmiseos...44 Multamaan nurmiseos...44 Pikalaidunseos...44 Apilanurmiseos...44 Apilanurmiseos valkea UUTUUS!...45 Hevoslaidunseos Vehreä...45 Maitotilan pro-nurmi UUTUUS!...45 Rehukasvit: Alsikeapila...46 Persianapila...46 Rehuherne...46 Rehuvirna...46 Rehukaali...46 Rehurapsi...46 Peruna: Kantaperuna:...47 Hankkijan Timo BOR...47 Annabelle...47 Velox...47 Siikli...47 Van Gogh...47 Nicola...47 Perunaseppä Oy:...48 Arielle...48 Fontane...48 Matilda...48 Rosamunda...48 Lannoitteet Kasvuohjelmalla tehokasta viljelyä...52 Ravinteiden merkitys...53 Tunnista ravinteiden puutosoireet...54 Kasvu Hiven -lannoitteet: Kasvu Hivensalpietari...56 Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven NK Kasvu Hiven NK Lisäseleenisalpietari...56 Lannoitteiden ravinnesisällöt

5 Valitse sopiva Yara Mila -lannoite...61 Lehtilannoitteet: YaraVita Caltrac 560 UUTUUS!...62 YaraVita Gramitrel TM...62 YaraVita Mantrac Pro TM...62 YaraVita Thiotrac TM YaraVita Bortrac TM YaraVita Brassitrel FL TM...65 YaraVita Solatrel TM...65 YaraVita-lehtilannoitteiden kasvikohtaiset käyttömäärät...66 YaraVita sekoitustaulukko viljoille...70 YaraVita sekoitustaulukko öljykasveille 71 Lannoitusohjelmat: Kauran lannoitusohjelma...72 Kevätöljykasvien lannoitusohjelma...73 Ohran lannoitusohjelma...73 Myllyvehnän lannoitusohjelma...74 Kevätrukiin lannoitusohjelma...74 Nurmen lannoitusohjelma...75 Nurmen lannoitusohjelma, lietelannan täydennys...75 Perunan lannoitusohjelma...76 Kuminan lannoitusohjelma...76 Syysöljykasvien lannoitusohjelma...77 Syysrukiin lannoitusohjelma...77 Mansikan lannoitusohjelma...78 Rehuvehnän lannoitusohjelma...78 Sokerijuurikkaan lannoitusohjelma...79 Syysvehnän lannoitusohjelma...79 Mansikan lannoitusohjelma...80 Valkuaiskasvien lannoitusohjelma...80 Kasvinsuojeluaineet...82 Peittausaineet: Baytan Universal Baytan I Cedomon Celest Formula M Maxim 100 FS Moncut 40 SC Zardex G Rikkakasvien torjunta: Afalon Agil 100 EC Ally Class Ally 50 ST Ariane S Attribut Super Basagran M Basagran SG Betanal Progress Betanal SE Betasana 2000 SC Boxer Broadway Butisan S Devrinol 450 SC Fenix Focus Ultra Galera Gratil Goltix WG Hankkijan MCPA Hankkijan TRIO Harmony 50 SX Isomexx Lentagran WP Logran 20 WG Logran Plus Oxitril Matrigon 72 SG Metafol 700 SC Mistral Oxitril Primus Ratio 50 SX Premium Ratio SX Combo Reglone Safari Sekator OD Senkor Spotlight Plus Starane XL Stomp Titus WSB Tomahawk 180 EC Tramat 500 SC Hukkakauran torjunta: Axial 50 EC Juolavehnän torjunta: Glyfonova Bio Roundup Gold Touchdown Premium Kasvun sääteet: Hankkijan CCC Moddus M Tautiaineet: Acanto Acanto Prima Acanto Proline Acrobat WG Amistar Amistar Top Armure + Amistar Pack Bravo Premium Calypso SC Candit Curzate M 68WG Delan WDG Delaro SC Dithane NT Menara Proline Ranman Twinpack Revus Ridomil Gold 68 MZ Pepite Rovral 75 WG Sisällysluettelo jatkuu 5

6 Scala Shirlan Signum Switch 62.5 WG Tanos 50 WG Teldor Tilt 250 EC Topas 100 EC Topsin WDG Tridex Zenit 575 EC Tuhohyönteisten torjunta: Biscaya OD Cyperkill 250 EC Danadim Progress Envidor 240 SC Floramite 240 SC Karate Zeon -tekniikka Karate 2.5 WG Mavrik 2F Mospilan Vertimec 018 EC Tuholaistorjunnan kynnysarvot Aineiden sekoitusjärjestys tankkiseoksissa Muut tuotteet: Anti Foam -vaahdonestoaine Contact-kiinnite Dassoil Extra ruiskunpesu Sito Plus -kiinnite X-Change Tuholaisten torjunta: Agita Navetta-Radar Neporex Ratimor Palasyötti Ratimor Tahnasyötti Sluxx Steward 30 WG Teppeki Viljan ruiskutusten tankkiseokset Nurmien rikkakasvitehot Viljojen tautien torjunta-aineiden tehot Tankkiseokset perunan ruiskutuksiin..161 Valmisteiden ympäristörajoitukset Säilöntäaineet Säilöntäaineet happosäilöntään: Prima Kemira AIV 2 Plus Kemira AIV Nova Kemira AIV Ässä Säilöntäaineet biologiseen säilöntään: Stabil Plus Feedtech Silage F Feedtech F Kemira Stabilizer TMR L Kemira Propcorn NC Propion

7 Aakkosellinen hakemisto Acanto Acanto Prima Acanto Proline Acrobat WG Afalon Agil 100 EC Agita Ally Class Ally 50 ST Amistar Amistar Top Anti Foam -vaahdonestoaine Ariane S Armure + Amistar Pack Attribut Super Axial 50 EC Basagran M Basagran SG Baytan I Baytan Universal Betanal Progress Betanal SE Betasana 2000 SC Biscaya OD Boxer Bravo Premium Broadway Butisan S Calypso SC Candit Cedomon Celest Formula M Contact-kiinnite Curzate M 68WG Cyperkill 250 EC Danadim Progress Dassoil Delan WDG Delaro SC Devrinol 450 SC Dithane NT Envidor 240 SC Extra ruiskunpesu Fenix Floramite 240 SC Focus Ultra Galera Glyfonova Bio Goltix WG Gratil Hankkijan CCC Hankkijan MCPA Hankkijan TRIO Harmony 50 SX Isomexx Karate 2.5 WG Karate Zeon -tekniikka Lentagran WP Logran 20 WG Logran Plus Oxitril Matrigon 72 SG Mavrik 2F Maxim 100 FS Menara Metafol 700 SC Mistral Moddus M Moncut 40 SC Mospilan Navetta-Radar Neporex Oxitril Primus Proline Ranman Twinpack Ratimor Palasyötti Ratimor Tahnasyötti Ratio 50 SX Premium Ratio SX Combo Reglone Revus Ridomil Gold 68 MZ Pepite Roundup Gold Rovral 75 WG Safari Scala Sekator OD Senkor Shirlan Sito Plus -kiinnite Signum Sluxx Starane XL Steward 30 WG Stomp Switch 62.5 WG Tanos 50 WG Teldor Teppeki Tilt 250 EC Titus WSB Topas 100 EC Topsin WDG Tomahawk 180 EC Touchdown Premium Tramat 500 SC Tridex Vertimec 018 EC X-Change Zardex G Zenit 575 EC

8 Uutuudet 2013 Lechler-suuttimet kasvinsuojeluruiskuusi! Käyttäessäsi arvokkaita kasvinsuojeluaineita varmista myös se, että ruiskutat ne laadukkailla suuttimilla. Agrimarketistasi Lehcherin huippusuuttimet. LU Tyynen ilman edullinen perusviuhkasuutin IDK Hyvä kompromissisuutin Pieni tuulikulkeuma (alle 3,0 bar ruiskutettaessa) ID Erittäin pieni tuulikulkeuma, jopa kovilla paineilla IDKT Kaksoisviuhkasuutin Kaksoissuihkun ansiosta enemmän pisaroita ja vaikutusta kuin tavallisella suuttimella Erinomainen peitto myös ruiskutettaessa lehdille tai pystysuoriin pintoihin Erittäin pieni tuulikulkeuma (alle 3,0 bar ruiskutettaessa) PUHDASVESI- SÄILIÖ 16 L yleismallisella telineellä Kaikissa ruiskussa tulee olla puhdasvesisäiliö, jonka tilavuus pitää olla vähintään 15 l. Säiliö on tarkoitettu kasvinsuojeluaineroiskeiden pesemiseen iholta. Lähde: Tukes 2011, Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestaus ohje ARMURE + AMISTAR PACK Uutta tehoa vehnän tautitorjuntaan LOGRAN PLUS OXITRIL Laajatehoista viljojen rikkatorjuntaa ilman resistenssiriskiä 8

9 Eroita jyvät akanoista ja tee Iso-Vilja -sopimus ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus on viljelijän ja Agrimarketin välinen yhteistyösopimus, jolla sovitaan sadon markkinoinnista ja huolehtii viljakaupan sujuvuudesta. Näin viljelijä voi keskittyä oleelliseen eli määrältään ja laadultaan hyvän sadon tuottamiseen. ISO-VILJA Hinnoittelusopimus tasaa hintariskiä ISO-VILJA - sopimusperheestä löytyy oikea sopimusmuoto jokaiselle viljelijälle. Useampi sopimusmuoto tasaa hintariskejä. ISO-VILJA Sopimusmuodot ISO-VILJA Käteinen -hinnoittelusopimuksessa viljakauppa sovitaan ostopäivän hintaan. Toimistus kuukauden sisällä ostosta. ISO-VILJA Termiini -kaupassa hinta sovitaan ostohetkellä ja toimitus sovitaan teollisuuden ja vientimarkkinoiden tarpeen mukaan yli kuukauden päähän ostopäivästä. ISO-VILJA Futuuri -sopimuksessa hinta määräytyy sovittua raaka-ainepörssin johdannaista vastaan. Osapuolet sopivat viljalle kiinteän hintaeron, jota noudatetaan suhteessa pörssihintaan.

10 Paras sato Viljakauppa 2013/2014 Vilja- ja öljykasvimarkkinoiden hintataso on noussut ja säilynyt vahvalla tasolla. Kotimaassa on kuluvan satokauden aikana nähty EU-ajan korkeimpia viljan hintoja. Maailmatalouden epävarmuus näkyy ajoittain myös vilja- ja öljykasvimarkkinoilla, mutta perustekijät osoittavat kysynnän kasvua ja sitä kautta hintatason kehitystä. Kotimaisesta näkökulmasta erityisesti kysyntää on ohralla, öljykasveilla ja rukiilla. Ohran tase on niukka satokaudella 2012/13. Ruista ja öljykasveja joudutaan tuomaan. Toisaalta kauran ja vehnän kansainvälinen kysyntä jatkuu vahvana ja suomalaisella viljalla on vakiintunut asema maailman viljakaupassa. Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) ensimmäisten kyselyiden perusteella viljelijöillä olisi aikeita lisätä kauran ja ohran viljelyalaa. Laadusta lisähintaa Myös satokaudelle 2013/14 Agrimarket kannustaa laadukkaan vilja- ja öljykasvisadon tuottamiseen. Agrimarket ketju maksaa Vehnäfutuurin hintakehitys Matif-pörssissä (tammikuu 2013) sopimuslisää parhaille lajikkeille. Viennissä myllykauralle maksetaan lisähintaa jyväkoon ja hehtolitrapainon perusteella. Lisäksi Altialla on käytössä ohran siemenen kokoon perustuva laatuhinnoittelu. Edvin-ohra soveltuu satotasonsa ansiosta erityisesti rehukäyttöön. Kysy lisää lajikkeellisista sopimusmahdollisuuksista lähimmästä Agrimarketista. Suhtautuminen hintavaihteluihin Viljan hintavaihtelut ovat olleet voimakkaita ja viljan kysynnän jatkaessa kasvuaan näin tulee todennäköisesti olemaan myös tulevaisuudessa. Viljelyn suunnittelussa kannattaa myös miettiä mitä suuret hintavaihtelut merkitsevät oman tilan menestyksen kannalta. Mikäli haluaa varmistaa hintatasoa kannattaa ainakin osalle satoa miettiä hinnan kiinnittämistä. -sopimukset tarjoavat ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin. Kysy lisää lähimmästä Agrimarketista. Lähde: Thomson Reuters 10

11 Lupaavat luomunäkymät Luomu on jatkanut kasvuaan ja nyt koko maan luomuhehtaareja on jo hehtaaria eli 9%. Vaihtelevat sääolosuhteet tuovat omat haasteensa myös luomuviljoille. Kotieläintiloja on tullut lisää, rehuviljaa tarvitaan sekä tiloille että Suomen Rehun Kotkan tehtaalle luomurehujen valmistukseen. Markkinat kasvavat ja laadukas luomuvilja tekee kauppansa. Laadukkaan luomukauran tuotanto Luomumarkkinat ovat olleet muutoksen edessä: kotimaan kysyntä on kasvanut ja vientimarkkinoiden rooli on kuluneella kaudella pienentynyt. Kotimaiset luomueläimet ovat tarvinneet kasvavissa määrissä luomuviljaa, ja sitä on pyritty toimittamaan kaikille tarvitsijoille. Kotimaan kysyntään tulee vastata ensin. Hintataso on saavuttanut muun Euroopan, joidenkin viljojen osalta olemme olleet jo kärkipaikan pitäjiä. Tähän on toki vaikuttanut myös laatuongelmat luomukaurassa ja vehnässä: kuten tavanomaisellakin puolella niin luomussakin toksiiniarvot DON ovat olleet korkeita. Tulevalla kaudella siemenen laatuun tulisikin kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Sopimustuotantoa kannustetaan Jotta saadaan luomuketju toimimaan sujuvasti, on sopimustuotannolla siinä suuri merkitys. Luomumallasohran viljelijöille on myynnissä Harbinger-siementä, josta tehdään sopimuksia. Mallasohra toimitetaan kotimaahan, jotta markkinoille saadaan luomumallasta ja sen myötä lisää laadukkaita luomuoluita. Mallasohraksi kelpaamattomat erät ostetaan luomurehuksi, kunhan rehun laatukriteerit täyttyvät. Kaikista luomuviljoista on mahdollista tehdä sopimuksia. Kotkan rehutehtaalle otetaan jatkossa vastaan luomukauraa, -rehukauraa, -vehnää ja rehuvehnää. Hankkimalla laadukkaat viljat lähiseudun viljelijöiltä saadaan markkinoille luomurehuja. Tulevan kauden haasteet Viljan laatuongelmat puhuttavat toivon mukaan tulevalla kaudella toksiineja esiintyisi vähemmän. Markkinat kasvavat, eikä kotimaan tuotanto ole välttämättä riittävä, jotta kaikkien tarpeet saadaan täytettyä. Olemme tilanteessa, jossa tuonnin rooli alkaa kasvaa, jotta voimme tuottaa laadukkaita ja monipuolisia rehuja kotieläintilojen tarpeisiin. Tuontia ei pidä nähdä uhkana, päinvastoin se antaa meille mahdollisuuksia kehittää luomutarjontaa. On muistettava, että ensisijaisesti raaka-aineet hankitaan Suomesta, mutta se mitä meillä ei ole tai mitä emme pysty tuottamaan ne pyritään tuomaan EUalueelta. Tavoitteena on, että koko luomusektori kehittyy ja vahvistuu. Agrimarket kauppakumppanina Agrimarket on tuottajalle luotettavaa ja turvallinen yhteistyökumppani. Pyrimme tekemään aktiivista yhteistyötä tilojen kanssa, jotta voisimme vastata luomusektorin haasteisiin ja tilojen kysyntään. Uusia ideoita syntyy jatkuvasti luomusektorin kasvaessa ja siksi sitova, avoin ja hyvä yhteistyö onkin avain menestykseen. Tekemällä yhdessä pääsemme pitkälle. Agrimarketin luomurehut ovat tiloille luonnollinen valinta ja luomuviljakauppaa tehdään ottamalla ensisijaisesti huomioon kotimaan tarpeet. Avarakatseisesti kohti uutta kautta: luomussa on tulevaisuus! 11

12 Näin kalkitset oikein! 1. Jos viljavuututkimuksessa pellon ph-luokka on tyydyttävä tai arvot ovat punaisella, pellolla on kalkitustarve. 2. Oikea ph-taso on savimailla 6,5, kivennäismailla 6,3 ja eloperäisillä mailla 5,5. 3. Sopivan kalkkimäärän arvioimiseksi voit käyttää kalkkilaskuria: 4. Ohjeellisena kalkkimääränä voidaan käyttää 5 t/ha, jolloin ph nousee noin yhden viljavuusluokan. 5. Jos haluat nostaa kaksi viljavuusluokkaa 10 tonnia riittää 6. Yli 10 tonnia suuremmat määrät kannattaa jakaa eri vuosille muokaten peltoa välillä. 7. Kun ph on nostettu sopivalle tasolle, huolehdi säännöllisestä kalkituksesta. 8. Ylläpitokalkitusta 5 t/ha tarvitaan 5 vuoden välein, jotta ph ei laske liian alas. 9. Tilaa kalkki ajoissa ja hyödynnä hintakausia. Paras sato 12

13 Paras sato Uutta lannoitukseen Yara Megalab kasvianalyysi Yara Megalab kasvianalyysillä voidaan määrittää typen ja muiden pääravinteiden sekä hivenravinteiden lisälannoitustarve. Analyysi voidaan tehdä viljoille, öljykasveille, nurmelle, sokerijuurikkaalle, perunalle, porkkanalle, keräkaalille, sipulille ja mansikalle. Kasvianalyysi kannattaa ottaa lohkoilta, joista odotetaan erityisen hyvää satoa ja joiden kasvu on muista kuin vesitaloudesta johtuen heikko. Yara Megalab kasvianalyysi paljastaa piilevät ravinnepuutokset ennen kuin niitä voi kasvustosta silmämääräisesti havaita. Oikea kasvianalyysin näytteenottoaika vaihtelee kasvilajeittain, esimerkiksi viljoilla ja nurmilla näytteen voi ottaa pensomisesta lippulehtivaiheeseen saakka. Näyte otetaan 150 grammaa kasveja lohkoa hyvin edustavista kohdista. Näytteeseen ei tule ottaa sairaita tai viottuneita kasveja. Yara Megalab kasvianalyysipaketteja saa Agrimarketeista ja Viljavuuspalvelusta. Paketti sisältää näytteenotto-ohjeet, saatteen, näytepussit ja palautuskuoren. Viljavuuspalvelu lähettää viikon sisällä näytteen lähettämisestä viljelijälle tarkan tiedon kasvien ravinnetilasta sekä lannoitusohjeen. Näytetulos on nähtävissä osoitteessa www. tuloslaari., ja ilmoitus tuloksen valmistumisesta tulee sähköpostiin. Yara CheckIT ravinnepuutosten tunnistamiseen Yara CheckIT on älypuhelimella käytettävä sovellus kasvuston ravinnepuutosten korjaamiseen. Sen voi ladata iphoneen ipadiin, Android- ja Windows-käyttöjärjestelmillä toimiviin puhelimiin ja tablettitietokoneisiin. Kasvuston ravinnepuutosoireita verrataan ohjelmassa olevaan laajaan kuvatietokantaan. Ohjelma antaa myös ohjeen lannoituksesta, jolla ravinnepuutos korjataan. Yara Check IT ladataan oman puhelimen kauppapalvelusta hakusanalla Yara. Ohjelman lataaminen on maksutonta. Yara CheckIT on suunniteltu toimimaan myös heikompien yhteyksien oloissa, eikä sen käytöstä aiheudu merkittävää dataliikennettä. Työvälineitä täsmäviljelyyn Peltoviljelyä on mahdollista kehittää entistä tarkemmaksi ja tehokkaammaksi. Suuri sato ja tarkasti kohdennettu lannoitus parantavat viljelyn kannattavuutta ja vähentävät ympäristökuormitusta. Yara N-Sensor on traktorin päälle asennettava laite, joka mittaa lannoitteen levityksen aikana kasvuston lisätypen tarpeen lohkon eri osissa. Kasvukauden aikaisella lisätyppilannoituksella saadaan tasaisempi kasvusto, joka hyödyntää pellon ravinteet ja kasvuedellytykset mahdollisimman hyvin. Sato ja laatu paranevat, kun lako vähenee ja kuivatus sujuu nopeasti. Yara N-Sensor on edelläkävijän kestävä ratkaisu typenkäytön tarkentamiseksi. Yara N-Tester on käsikäyttöinen mittari nopeaan ja helppoon kasvin lisätyppitarpeen selvittämisee. Sen avulla voidaan antaa optimaalinen typpilannoitus lohkon eri kohtiin. Mittaus mahdollistaa kasvukaudesta johtuvien olosuhteiden, esimerkiksi sateiden, aiheuttamien lisälannoitustarpeiden selvittämisen. 13

14 Reseptit muokkaukseen märän syksyn jälkeen Se, mitä syksyllä ei voida tehdä, tehdään soveltaen keväällä. Muutamista perusasioista täytyy kuitenkin pitää kiinni, jotta päästään kunnialla haluttuun lopputulokseen. Pellolle ei parane mennä jos se ei kanna ja maan täytyy olla muokkautuvaa. Myös traktorin rengaspaineista tulee huolehtia, useimmiten on eduksi että paineet on laskettu niin alas kuin ne kantavuuden sallimissa rajoissa ovat mahdollista. Mikäli lumitilanne sallii, voi kevyen sänkimuokkauksen suorittaa lautasmuokkaimella vielä joulu-tammikuussakin. Parhaat edellytykset toimenpiteelle on kun maa on jäätynyt 5 10 cm pinnasta, jolloin se kantaa traktorin, ja maa vielä muokkautuu kohtuullisesti. Tätä menetelmää käytetetään yleisesti Ruotsissa hyvällä menestyksellä. Pidä mielessä, kuten sänkimuokkauksessa aina, että tavoitteena ei ole saada aikaan nättiä mustaa pintaa vaan saada olki yms. kasvinjäte tehokkaasti kosketukseen maa-aineksen kanssa. Työsyvyydeksi riittää siis muutama sentti pinnasta ja jälki saa olla hyvinkin karkeaa. Näin mikro-organismit on ruokittu talven varalle ja oljet hajoavat kevättä kohden kiihtyvällä tahdilla. Näin maa myös kuivuu keväällä nopeammin kylvökuntoon! Usein edellä mainitut olosuhteet mahdollistavat myös kynnön, mikä on savimailla varmasti harkitsemisen arvoinen asia, etenkin mikäli peltoon on jäänyt syviä raiteita korjuukaluston jäljiltä. Kevätkyntöön soveltuvilla mailla kyntö kannattaa jättää suosiolla kevään puolelle. Mikäli peltoon on jäänyt todella rajuja uria, tilanne voi olla myös erinomainen mahdollisuus tarttua ongelman alkulähteeseen pellon vesitalouteen eli useimmiten ojituksen toimivuuteen. Avokesanto, kerääjäkasvi tai pikanurmi yhdistettynä täydennysojitukseen, kyntöön loppukesällä ja kenties pinnan muotoiluun pellontasauslanalla ei pitkällä tähtäimellä varmasti ole huono ratkaisu. Lisäksi se antaa mahdollisuuden tasata syksyn työhuippua peltohan on viittä vaille valmis esimerkiksi syysrapsin tai syysviljojen kylvöön. Mikäli kasvusto on jäänyt puimatta, se kannattaa murskata heti kun vain mahdollista esimerkiksi kun lumet ovat sulaneet, mutta maa vielä roudassa. Oleellista on, että oljen pintasolukkoa saadaan hierrettyä rikki jolloin pieneliöille avautuu reitti teke- mään omaa tehtäväänsä. Muokkaus voidaan tehdä lautasmuokkaimella tai kultivaattorilla heti kun maa kantaa. Märkää maata ei kannata ehdoin tahdoin lähteä tiivistämään, tässä kohden ilman tiivistysjyrää oleva, maan kuohkeaksi ja pienille harjoille jättävä kultivaattori kuten Väderstad Swift näyttää kyntensä. Tästä eteenpäin voidaan jatkaa kylvömuokkauksella totutulla tavalla, mikäli tarvetta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että viime syksyn kaltaisten hankalien olosuhteiden jälkipyykissä ei yhtä oikeaa yhden ajokerran taktiikkaa ole olemassa hyödynnä eri menetelmien parhaat puolet ja malta ajaa ristiin eri ajokerroilla. 14

15 Kesän 2012 kasvintuotannon vaikeudet KUINKA KORJATAAN KESÄLLÄ 2013 Märkä vilja Lämpösummaltaan kesä 2012 oli hyvin normaali. Syksyn poikkeuksellisen lämpimät yöt hidastivat viljan tuleentumista ja moni lajike valmistui korjuu kuntoon totuttua myöhemmin. Kun puintiaika sitten koitti, alkoivat sateet ja kahdenkin päivän pouta oli harvinaista. Kuivausajoista tuli pitkät. Kesän 2012 jyvät ovat suuria. Tällainen suuri jyvä vaatii pidemmän ajan kuivaakseen kuin pienempi jyvä. Kun kesän 2012 sadosta on tehty kosteusanalyysit, on huomattu että etenkin karjatilojen vilja on ollut monesti kosteudeltaan riskirajoilla (keskiarvona 14,2 %). Nyt on hyvä käydä tarkistamassa viljan kosteus. Erityisen tarkkana tulee olla peltisten siilojen viljan suhteen. Syksyiset lämpötilojen vaihtelut kondensoivat vettä pellin pintaan ja samalla kostuttavat varastoitavaa viljaa. Puimaton kasvusto Syksyn märkyys esti viljan puinnin monella lohkolla. Puimaton kasvusto on syytä hävittää joko syksyllä tai keväällä. Viime kesän olosuhteet suosivat kasvitautien kasvamista. Puimattomissa kasveissa tautien kasvuaika jatkui kasvukauden loppuun asti. Vilja, joka on talvea vasten jäänyt silppuamatta, hajoaa hitaammin, kuin silputtu kasvusto. Lohkoilla tai lohkon osilla jotka jäivät puimatta on kesällä 2013 suurempi tautipaine kuin puiduilla lohkoilla. Mikäli talvesta tulee luminen ja leuto lisääntyy tautipaineet entisestään. Nämä seikat on syytä muistaa kun suunnitellaan tulevan kesän kasvivalintoja ja tautien torjuntaa niille. Juolavehnä Juolavehnä kuuluu meillä niihin rikkaruohoihin, joka on tutkimustenkin pohjalta lisääntynyt. On myös hyvä muistaa että juolavehnä on monen kasvitaudin väli-isäntä. Kesä 2012 oli suosiollinen myös juolavehnän kasvulle. Syksyn hankalat säät estivät monen ajatellun torjuntaruiskutuksen tekemisen. Ennen 2013 kasvustojen perustamista on syytä juolavehnä hävittää pellolta. Ruiskutuksen voi tehdä, kun juolavehnässä on 3-4 lehteä. Ja kylvötöihin pääsee muutaman päivän kuluttua. Muokkaamattomuus syksyllä edistää myös mataran ja syysmuotoisen saunakukan lisääntymistä. Keväinen glyfosaatti ruiskutus hävittää myös nämä ongelmarikkakasvit. Taudit Lehtilaikku vehnällä ja kauralla, ruskolaikku ja pistelaikku vehnällä sekä rengas- ja verkkolaikku ohralla ovat tauteja, jotka säilyvät kasvijätteissä. Kesä 2012 oli otollinen näiden tautien leviämiselle. Leuto ja roudaton talvi lisäävät tautipainetta entisestään, joten tulevana kasvikautena tulee näiden tautien tarkkailuun ja torjuntaan kiinnittää erityistä huomiota. Homemyrkyt Uutena ja varmaan jatkossa meille jäänyt ongelma ovat homemyrkyt ja erityisesti DON. Kaurakuormia on jouduttu hylkäämään tai tilityshintaa alentamaan korkean Don-pitoisuuden perusteella. Agrimarket on tutkinut syitä myrkyn leviämiselle. Vanhat totutut keinot eivät tunnu tepsivän. Mutta yksi neuvo voidaan antaa. Mikäli lohkolla on ollut liikaa DON:eja, ei kannata samalla siemenellä jatkaa, koska myrkky säilyy ja leviää siemenen mukana. Märät pellot Monella pellolla on vesi seisonut kasvukaudella ja korjuutyöt ovat aiheuttaneet syvätkin raiteet pellon pintaan. Lisäksi on paikkoja joihin ei ole päästy ensinkään puimaan. Lammikot pellolla kertovat ongelmasta maan rakenteessa. Salaojat on tehty jo kauan sitten, viljelykierto on muodostunut yksipuoliseksi ja suuret koneetkin ovat saattaneet rakennetta rikkoa. Maan rakenteen korjaaminen alkaa ojituksen riittävyyden tarkistamisesta. Pelto, jossa on vesi seisonut kannattaisi laitta kesannolle. Tällöin on aikaa tehdä täydennysojitus kunnolla, kalkita pelto ja torjua kestorikkaruohot hyvissä. Perään voi laittaa esimerkiksi syysrapsia tai syysviljaa. 15

16 Uusia vaihtoehtoja sikatilan ohran viljelyyn Perinteisesti suomalaisen sian ruokinta on perustunut ohraan. Esimerkiksi Tanskassa sikojen ruokavalioon kuuluu usein vehnä sian sikala kuluttaa viljaa noin 750 tonnia vuodessa. Tällaisen viljamäärän kasvattamiseen tarvitaan peltoa hehtaaria, joten moni tila joutuu ostamaan viljaa tilan ulkopuolelta. Kahtena viime syksynä on sikatiloilla ollut ongelmia myöhäisten ohralajikkeiden puinneissa eikä kaikkea ole saatu korjattua. Nyt on aika pohtia ohrakiertoon vaihtoehtoja. Sialle vain parasta viljaa Sikatilan viljan laadussa on todella suurta vaihtelua. Laskimme ruokintaratkaisun vaikutuksen lopputulokseen, niin kevyelle (hlp n. 60 kg) kuin raskaalle (hlp n. 70kg) viljalle. Raskas vilja tuotti sian kasvattajalle lisätuloa n euroa vuodessa. Oheiseen taulukkoon on koottu keinot joilla ohran paino on kohonnut. hlp parannus kg Kasvitautien torjunta T2 vaiheessa 3,4 Viljelykierto (esikasvina jokin muu kuin ohra) 3,2 Peittaus 4 Siirtyminen monitahoisesta 2-tahoiseen 1,6 Tocada (2-tahoinen) 1,5 Paras sato Kasvuohjelma sikatiloilla Samalla teimme vertailun viljelymenetelmien välillä. Vertasimme menetelmää, jossa on oma kotoinen siemen ilman peittausta ja kasvitautien torjuntaa. Vaihtoehtona oli Kasvuohjelma, joka pitää sisällään serti oidun ja peitatun siemenen sekä tautitorjunnan T2-vaiheessa. Oma siemen Ei peittausta Ei tautitorjuntaa Sato kg / ha hlp kg 61,4 66,7 RV % 11,8 11,6 Tärkkelys % 60,0 60,7 Kasvuohjelma Sikatila on saanut nostettua sadon määrää ja laatua huomattavasti Kasvuohjelman avulla. 16

17 Vaihtoehdot ohralle Kun sikatila tekee valintaa viljalajista ja -lajikkeesta on hyvä tapa laskea raakavalkuaissato hehtaarille. Oheiseen taulukkoon on koottu Agrimarketin ISO-VILJA -sopimusten jyväsadot, laatutiedot ja rv-sadot. Sato kg / ha hlp kg Rv% rv-sato kg / ha Rehuohra ,9 11,6 449 Syysvehnä ,8 11,6 569 Kevätvehnä ,9 12,9 555 Kaura ,2 12,4 522 Aukusti ja Skagen Mikäli tila viljelee ohraa 2 vuotta peräkkäin saadaan raakavalkuaissatoa vajaat 900 kg / ha. Kun kiertoon lisätään syysvehnä niin sato paranee. Moderneilla lajikkeilla Aukusti ja Skagen laskelma paranee edelleen. Kierto ja lajikkeet rv-sato Ohra + ohra =898 Ohra +syysvehnä =1018 Tocada+Tocada =1036 Aukusti + Skagen =1135 Monen sikatilan kannattaa siirtyä pelkästä ohrakierrosta kiertoon, jossa on aikainen Aukusti-ohra ja Skagen-syysvehnä. Alkuun voi laittaa vaikka puolet tälle kierrolle ja toinen puoli Tocadalle. Kun kiero monipuolistuu paranee viljan laatu, peltoa säästyy ja puintityötkin aikaistuvat. 17

18 Uusimmat lannoitusmenetelmät Kasvuohjelmakiertueella kesällä 2012 Agrimarket-ketju järjesti mittavan Paras Sato -täsmälannoituskiertueen yhteistyössä Yara Suomen kanssa kesällä Kiertue alkoi 12. kesäkuuta Kymenlaakson Oravalasta ja päättyi kuukauden päästä Savoon Siikamäelle. Kiertueen aikana pidettiin täsmälannoitusnäytöksiä kolmenkymmenen yhteistyöviljelijän pelloilla. Kiertue eteni Kymenlaaksosta Uudenmaan, Varsinais- Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen kautta Savoon. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla kalusto oli esillä OKRA- näyttelyssä Oripäässä. Täsmälannoitus toteutettiin John Deere 6430 Premium traktoriin kiinnitetyllä Amazone ZA-M 1501 Pro S hydro pintalevittimellä. Lannoitteen levitysmäärää ohjasi traktorin katolle kiinnitetty Yara N-Sensor -laite, joka määrittää typentarpeen mittaamalla kasvien heijastaman valon reilun 50 neliömetrin alalta sekunnin välein. N-Sensor laskee sadon todellisen typentarpeen mittaamalla valon heijastumista tietyillä aallonpituuksilla, jotka vastaavat sadon lehtivihreän ja biomassan määrää. Optimaaliset levitysmäärät lasketaan typentarpeen perusteella ottaen huomioon viljelykasvi ja sen kasvuaste. Tiedot siirretään lannoitteenlevittimelle, joka säätää lannoitemäärää kasvuston tarpeen mukaisesti. N-Sensor vaikutti kiertueen kokemusten mukaan olevan paljon ihmissilmää tarkempi. Esimerkiksi kasvustossa, joka vaikutti silmämääräisen arvion mukaan hyvinkin tasaiselta, N-Sensor sääti lannoitteen levitystä 0 55 kg typpeä / hehtaari välillä kun keskimäärin lohkolle levitettiin 20 kg N/ha. Järjestelmä toimi hyvin normaaleilla työskentelynopeuksilla ja eri työleveyksillä. Kuljettajana ja esittelijänä kiertueella toimi maatalousteknologian opiskelija Jussi Raunio. Lannoitteen levitystyön jälkeen käytiin läpi tietokoneelta kartat esittelylohkojen kasvustomassoista ja lannoitteiden levityksestä työnäytöksiä seuraamassa olleille viljelijöille. Kiinnostusta herätti myös se miten N-Sensorin piirtämät kasvustomassa- ja lannoituskartat sai sijoitettua Google- palvelun ilmakuviin. Jussi Raunio valmiina starttaamaan kiertueelle Viljelijöiltä saadun palautteen mukaan täsmälannoituksen hyödyt ovat: Tasaisempi typen jako lohkon sisällä Lannoitus kasvin tarpeen mukaan - vähemmän lakoa sekä runsaampi ja tasalaatuisempi sato Ei ylilannoitusta - säästöä lannoitekustannuksissa Tasainen kasvusto - kustannustehokkaampi puinti ja kuivatus Erityisen paljon menetelmästä on hyötyä silloin kun annetaan lisälannoitusta kasvukauden aikana lohkoille joille on levitetty liete- tai muuta karjalantaa, joiden levitys tasaisesti on haasteellista Täsmälannoitusmenetelmille on kiertueella saadun palautteen perusteella kysyntää tulevaisuudessa. Laitteita on kyselty sekä yksittäisille viljelijöille että myös yhteiskoneiksi. Moni kertoi olevansa halukas käyttämään täsmälannoitukseen urakoitsijaa jos sellainen lähistöltä tulevaisuudessa löytyy. Laite sopiikin 18

19 Paras sato erityisen hyvin urakointikäyttöön, sillä päivän työsaavutukseksi muodostuu helposti ha. Täsmälannoituksen ympäristöystävällisyyttä ei voi liikaa korostaa, kun lannoitetaan kasvia tarpeen ja satopotentiaalin mukaan eikä maata. Menetelmässä rajoitetaan lannoitusta kasvuston heikoissa paikoissa joissa ei potentiaalia ole sekä erityisen hyvissä kohdissa, joissa taas tulee lakoriski. Täsmälannoittamalla varmistetaan annetut ravinteet kasvuston käyttöön eikä kuormiteta ympäristöä. Odotamme mielenkiinnolla miten tulevissa ympäristötukiehdoissa tullaan tämäntyyppiseen menetelmään suhtautumaan, päästäänkö vihdoinkin myös ohjeistuksissa nykyisentyyppisestä maan lannoittamisesta todelliseen kasvin tarpeen ja satopotentiaalin mukaiseen lannoittamiseen. Karttatulosteet kiinnostivat osallistujia Jämsässä Kasvustomassa, lannoitteen levityskartta ja kasvusto elokuun lopulla eräältä kiertueella tapahtumakohteena olleelta pellolta. 19

20 Käytännön koetoiminnasta tietoa päätösten tueksi Kasvukaudella 2012 Agrimarket- ketjun ja viljelijöiden yhteistyönä tehty havaintokaistatoiminta laajeni jo kahdeksalle paikkakunnalle. Havaintokaistapaikkoina olivat Elimäellä Helkalan Ranssi, Lapualla Hannu Tusa, Loimaalla Tuomas Levomäki, Perniössä Pohjankartano, Saarijärvellä Tarvaalan opetusmaatila, Siilinjärvellä Markku Väänänen, Tammelassa Mustialan Koulutila sekä Vihdissä Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasema. kertaa. Esimerkkinä kevätvehnälajikkeiden sato- ja valkuaistulokset Elimäeltä ja Vihdistä. Kasvitautitorjuttua havaintokaistaa suorakylvettynä Elimäellä ei ollut. Elimäellä, Loimaalla, Perniössä, Tammelassa ja Vihdissä esillä oli merkittävimmät nykyiset ja tulevat Agrimarketketjun lajikkeet: Anniina, Marble, Wanamo ja Wappu kevätvehnät Aukusti, Edvin, Harbinger, Posada ja Propino ohrat Akseli, Eemeli, Steinar ja Iiris kaurat. Lajikkeita esiteltiin sekä kasvitautitorjunta- käsiteltyinä että ilman tautitorjuntaa. Vihdin Kotkaniemessä ja Helkalan Ranssilla Elimäellä oli nähtävissä kaikki lajikkeet myös eri viljelymenetelmillä, eli kynnettyyn, kevytmuokattuun maahan perustettuina kasvustoina sekä suorakylvönä. Vehnillä testattiin myös kasvukauden aikaista lisälannoitusta. Lapualla, Saarijärvellä ja Siilinjärvellä lajikevalikoima oli hieman suppeampi kuin muilla paikkakunnilla. Kesän mittaan järjestettiin havaintolohkoilla pellonpiennartilaisuuksia. Kasvukauden alkupuolella kesä heinäkuussa tutkittiin rikkatorjunnan onnistumista sekä lisälannoitus ja kasvitautitorjunnan tarpeellisuutta. Elokuulla, jolloin lajike-erot olivat selkeimmin havaittavissa, kokoonnuttiin vertailemaan lajikkeita sekä kasvustojen terveyttä ja kasvitautitorjunnan vaikutusta kasvustoihin. Havaintokaistojen satomäärät ja laadut määritettiin Agrimarket- ketjun toimesta. Pääosa puitiin koeruutupuimurilla ja joillakin koepaikoilla käytiin niittämässä määräala jonka kasvusto kuljetettiin puitavaksi. Puitujen satojen laatu määritettiin Agrimarket-ketjun viljalaboratoriossa Turussa. Vihdissä menestyivät parhaiten kevytmuokattuun maahan kylvetyt koejäsenet ja Elimäellä taas perinteinen kyntö antoi parhaan tuloksen. Vihdissä koelohkolla muokkaustavat ovat vakiintuneet yli kymmenen vuoden aikana samoille kaistoille kun taas Elimäellä muokkaustavat olivat esillä samoilla havaintopaikoilla vasta ensimmäistä Kasvuohjelmatilatoiminta 2012 otsikon alta. Viljelijäpalaute tämäntyyppisestä työstä on ollut positiivista. Tähän asti lajikevalintaa on tehty virallisen koetoiminnan tulosten perusteella, joka kertoo lajikkeiden käyttäytymisestä muutamalla koepaikalla kynnettyyn peltoon kylvettynä ilman kasvitau- 20

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

KASVUOHJELMA OPAS 2010

KASVUOHJELMA OPAS 2010 OPAS 2 010 KASVUOHJELMA OPAS 2010 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 HYVINKÄÄ Postiosoite: PL 390, 05801 HYVINKÄÄ Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 2 /2010 Asiakaspalautteet

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta

Lisätiedot

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljalajikkeet ja tautitorjunta Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013 Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan

Lisätiedot

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Kimmo Pusa 5.2.2008 ISO-VILJA -sopimusperhe Ammattitaitoisen viljantuottajan työkalut ISO-VILJA LAATU- JA VILJELYSOPIMUS Täydellisesti tilan lohkolta teollisuuteen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kasvuohjelma Opas 2012

Kasvuohjelma Opas 2012 OPAS 2 012 Kasvuohjelma Opas 2012 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 Hyvinkää Postiosoite: PL 390, 05801 Hyvinkää Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 1/2012 Asiakaspalautteet

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminan kasvinsuojelu Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma

Lisätiedot

Arvoisa viljelijä. Olli Mäki-Välkkilä Hankkija-Maatalous Oy, Kasvuohjelman johtaja

Arvoisa viljelijä. Olli Mäki-Välkkilä Hankkija-Maatalous Oy, Kasvuohjelman johtaja OPAS 2009 2 Arvoisa viljelijä Agrimarket-ketju yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa on tuottanut Sinulle Kasvuohjelmaoppaan, jonka sivuilta löydät hyödyllistä tietoa Kasvuohjelma-tuoteryhmien osalta.

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717 Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

KASVUOHJELMA OPAS 2011

KASVUOHJELMA OPAS 2011 OPAS 2011 KASVUOHJELMA OPAS 2011 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 Hyvinkää Postiosoite: PL 390, 05801 Hyvinkää Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 2 /2011 Asiakaspalautteet

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Hankkija palvelee. Hankkijan myymälät. Hankkijan Konekeskukset. Hankkijan asiantuntijamyyjät. Hankkijan myymälät. Hankkijan Konekeskukset

Hankkija palvelee. Hankkijan myymälät. Hankkijan Konekeskukset. Hankkijan asiantuntijamyyjät. Hankkijan myymälät. Hankkijan Konekeskukset TUOTEOPAS 2016 2 Hankkija palvelee Hankkijan myymälät Hankkijan myymälät (aiemmin Agrimarket ja Multasormi) palvelevat kaikkia asiakkaita, jotka haluavat henkilökohtaisesti käydä myymälöissä asioimassa.

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

LANNOITEOPAS 2015 2016

LANNOITEOPAS 2015 2016 LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Vilja & öljykasvit 2014

Vilja & öljykasvit 2014 Vilja & öljykasvit 2014 Arto Markkula Antti Jaakkola Tilan Oman Siemenen käyttö VYR:n mukaan viljoissa, etenkin kauroissa, on Fusarium-homeita Mikäli huonon itävyyden syynä on homeet, pitää siemen peitata

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Kasvuohjelmatutkimus 2014 Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@agrimarket.fi

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Mikä viljalajike luomuun?

Mikä viljalajike luomuun? Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot