Kasvuohjelma Opas 2013

Transkriptio

1 OPAS 201 3

2 Kasvuohjelma Opas 2013 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, Hyvinkää Postiosoite: PL 390, Hyvinkää Puhelin: Julkaisuajankohta: 1/2013 Asiakaspalautteet ja osoitteenmuutokset: Osoitelähde: Hankkija-Maatalous Oy:n asiakasrekisteri Kuvastossa olevat hinnat ovat alkaen hintoja ja hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). Hintoihin eivät sisälly mahdolliset rahtikustannukset. Pidätämme oikeudet muutoksiin emmekä vastaa kuvastossa mahdollisesti olevista virheistä. 2

3 xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Arvoisa viljelijä Kädessäsi on erittäin tärkeää ja hyödyllistä luettavaa, Agrimarketin vuoden 2013 Kasvuohjelmaopas. Tähän oppaaseen on kerätty uusinta tietoa kasvilajikkeista, kasviravinteista, maanparannus- ja säilöntäaineista, kasvinsuojeluaineista, serti oidusta siemenestä, polttoaineista sekä viljakaupasta. ukana on lisäksi Kasvuohjelmaan liittyvää asiaa viljelytekniikoista ja menetelmistä. Maatalouden rakennemuutos etenee ja asiakkaiden odotukset maatalouskaupalta muuttuvat. Kasvuohjelma vastaa näihin odotuksiin ja muutoksiin. Kasvuohjelma kokonaisuudessa korostuvat entisestään edelläkävijän osaaminen, asiakaslähtöisyys sekä toiminnan uudistaminen ja tehostaminen. Hankkija-Maatalouden omistusrakenteen muutos ja yhteistyö DLA-ryhmän kanssa merkitsevät aiempaa parempaa kilpailukykyä tuotantopanosten osalta, laajempaa tuotevalikoimaa sekä kansainvälisempää ja tehokkaampaa toimintaa. Näistä muutoksista hyötyvät suomalaiset viljelijät. Kasvuohjelman tavoitteena on auttaa viljelijää tuottamaan eri käyttötarkoituksiin mahdollisimman suurta ja laadukasta satoa. Kasvukausissa on suuria eroja ja sääolosuhteet aiheuttavat ajoittain merkittäviä haasteita ja vaikeuksiakin maataloustuotannolle. Sääoloihin emme voi vaikuttaa, mutta tutkittua tietoa on, että Kasvuohjelman avulla viljelyn kannattavuutta voidaan parantaa kaikissa olosuhteissa. Tervetuloa keskustelemaan Agrimarketin asiantuntijoiden kanssa Kasvuohjelmasta. Mukavia lukuhetkiä ja satoisaa kasvukautta 2013! Jyrki Lepistö Johtaja, Kasvuohjelma-tuoteryhmät Hankkija-Maatalous Oy 3

4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Sisällysluettelo...4 Aakkosellinen hakemisto...7 Näin kalkitset oikein...8 Uutuudet Viljakauppa...10 IsoVilja -sopimus...11 Lupaavat luomunäkymät...12 Uutta lannoituksessa...13 Reseptit muokkaukseent...14 Kesän 2012 vaikeudet...15 Uusia vaihtoehtoja sikatiloille...16 Uusimmat lannoitusmenetelmät...18 Käytännön koetoiminnasta tietoa päätösten tueksi...20 Vinkkejä ruiskun pesuun...22 Kasvinsuojelua turvallisesti...23 YaraMilasta ravinteet nopeasti kasvin käyttöön...24 Jaettu lannoitus...25 Seleeni tärkeä hivenaine...26 Lannoitusikkunalla tarkkuutta lannoitukseen...27 Serti oi ut sie enet...28 Kaura: Eemeli BOR...30 Akseli BOR...30 Fiia BOR...30 Steinar BOR...30 Iiris BOR...30 Ohra: Voitto BOR...32 Aukusti BOR UUTUUS!...32 Edvin BOR...32 Harbinger BOR...32 Tocada BOR...32 NFC Tipple...32 Propino UUTUUS!...33 Vehnä: Wappu BOR...35 Wanamo BOR...35 Marble BOR...35 Epos...35 Skagen...35 Frontal UUTUUS!...35 Arktika BOR...35 Ruis: Reetta BOR...36 Evolo OR...36 Palkokasvit: Jermu BOR -herne UUTUUS!...39 Hulda BOR -herne...39 Nitouche-herne...39 Kontu BOR -härkäpapu...39 Öljykasvit: Eos BOR...40 Cordelia BOR...40 Juliet BOR...40 Trapper BOR...40 Belinda...40 Proximo UUTUUS!...40 DK Secure...40 Nurmikasvit: Timotei: Tuukka BOR...42 Tuure BOR...42 Nurminata: Ilmari BOR...43 Ruokonata: Karolina BOR...43 Raiheinä: Italianraiheinä...44 Balmultra II UUTUUS!...44 Westerwoldinraiheinä...44 Englanninraiheinä...44 Nurmiseokset: Karjatilan Agriseos...44 Tuure-nurmi UUTUUS!...44 Heinänurmiseos...44 Multamaan nurmiseos...44 Pikalaidunseos...44 Apilanurmiseos...44 Apilanurmiseos valkea UUTUUS!...45 Hevoslaidunseos Vehreä...45 Maitotilan pro-nurmi UUTUUS!...45 Rehukasvit: Alsikeapila...46 Persianapila...46 Rehuherne...46 Rehuvirna...46 Rehukaali...46 Rehurapsi...46 Peruna: Kantaperuna:...47 Hankkijan Timo BOR...47 Annabelle...47 Velox...47 Siikli...47 Van Gogh...47 Nicola...47 Perunaseppä Oy:...48 Arielle...48 Fontane...48 Matilda...48 Rosamunda...48 Lannoitteet Kasvuohjelmalla tehokasta viljelyä...52 Ravinteiden merkitys...53 Tunnista ravinteiden puutosoireet...54 Kasvu Hiven -lannoitteet: Kasvu Hivensalpietari...56 Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven NK Kasvu Hiven NK Lisäseleenisalpietari...56 Lannoitteiden ravinnesisällöt

5 Valitse sopiva Yara Mila -lannoite...61 Lehtilannoitteet: YaraVita Caltrac 560 UUTUUS!...62 YaraVita Gramitrel TM...62 YaraVita Mantrac Pro TM...62 YaraVita Thiotrac TM YaraVita Bortrac TM YaraVita Brassitrel FL TM...65 YaraVita Solatrel TM...65 YaraVita-lehtilannoitteiden kasvikohtaiset käyttömäärät...66 YaraVita sekoitustaulukko viljoille...70 YaraVita sekoitustaulukko öljykasveille 71 Lannoitusohjelmat: Kauran lannoitusohjelma...72 Kevätöljykasvien lannoitusohjelma...73 Ohran lannoitusohjelma...73 Myllyvehnän lannoitusohjelma...74 Kevätrukiin lannoitusohjelma...74 Nurmen lannoitusohjelma...75 Nurmen lannoitusohjelma, lietelannan täydennys...75 Perunan lannoitusohjelma...76 Kuminan lannoitusohjelma...76 Syysöljykasvien lannoitusohjelma...77 Syysrukiin lannoitusohjelma...77 Mansikan lannoitusohjelma...78 Rehuvehnän lannoitusohjelma...78 Sokerijuurikkaan lannoitusohjelma...79 Syysvehnän lannoitusohjelma...79 Mansikan lannoitusohjelma...80 Valkuaiskasvien lannoitusohjelma...80 Kasvinsuojeluaineet...82 Peittausaineet: Baytan Universal Baytan I Cedomon Celest Formula M Maxim 100 FS Moncut 40 SC Zardex G Rikkakasvien torjunta: Afalon Agil 100 EC Ally Class Ally 50 ST Ariane S Attribut Super Basagran M Basagran SG Betanal Progress Betanal SE Betasana 2000 SC Boxer Broadway Butisan S Devrinol 450 SC Fenix Focus Ultra Galera Gratil Goltix WG Hankkijan MCPA Hankkijan TRIO Harmony 50 SX Isomexx Lentagran WP Logran 20 WG Logran Plus Oxitril Matrigon 72 SG Metafol 700 SC Mistral Oxitril Primus Ratio 50 SX Premium Ratio SX Combo Reglone Safari Sekator OD Senkor Spotlight Plus Starane XL Stomp Titus WSB Tomahawk 180 EC Tramat 500 SC Hukkakauran torjunta: Axial 50 EC Juolavehnän torjunta: Glyfonova Bio Roundup Gold Touchdown Premium Kasvun sääteet: Hankkijan CCC Moddus M Tautiaineet: Acanto Acanto Prima Acanto Proline Acrobat WG Amistar Amistar Top Armure + Amistar Pack Bravo Premium Calypso SC Candit Curzate M 68WG Delan WDG Delaro SC Dithane NT Menara Proline Ranman Twinpack Revus Ridomil Gold 68 MZ Pepite Rovral 75 WG Sisällysluettelo jatkuu 5

6 Scala Shirlan Signum Switch 62.5 WG Tanos 50 WG Teldor Tilt 250 EC Topas 100 EC Topsin WDG Tridex Zenit 575 EC Tuhohyönteisten torjunta: Biscaya OD Cyperkill 250 EC Danadim Progress Envidor 240 SC Floramite 240 SC Karate Zeon -tekniikka Karate 2.5 WG Mavrik 2F Mospilan Vertimec 018 EC Tuholaistorjunnan kynnysarvot Aineiden sekoitusjärjestys tankkiseoksissa Muut tuotteet: Anti Foam -vaahdonestoaine Contact-kiinnite Dassoil Extra ruiskunpesu Sito Plus -kiinnite X-Change Tuholaisten torjunta: Agita Navetta-Radar Neporex Ratimor Palasyötti Ratimor Tahnasyötti Sluxx Steward 30 WG Teppeki Viljan ruiskutusten tankkiseokset Nurmien rikkakasvitehot Viljojen tautien torjunta-aineiden tehot Tankkiseokset perunan ruiskutuksiin..161 Valmisteiden ympäristörajoitukset Säilöntäaineet Säilöntäaineet happosäilöntään: Prima Kemira AIV 2 Plus Kemira AIV Nova Kemira AIV Ässä Säilöntäaineet biologiseen säilöntään: Stabil Plus Feedtech Silage F Feedtech F Kemira Stabilizer TMR L Kemira Propcorn NC Propion

7 Aakkosellinen hakemisto Acanto Acanto Prima Acanto Proline Acrobat WG Afalon Agil 100 EC Agita Ally Class Ally 50 ST Amistar Amistar Top Anti Foam -vaahdonestoaine Ariane S Armure + Amistar Pack Attribut Super Axial 50 EC Basagran M Basagran SG Baytan I Baytan Universal Betanal Progress Betanal SE Betasana 2000 SC Biscaya OD Boxer Bravo Premium Broadway Butisan S Calypso SC Candit Cedomon Celest Formula M Contact-kiinnite Curzate M 68WG Cyperkill 250 EC Danadim Progress Dassoil Delan WDG Delaro SC Devrinol 450 SC Dithane NT Envidor 240 SC Extra ruiskunpesu Fenix Floramite 240 SC Focus Ultra Galera Glyfonova Bio Goltix WG Gratil Hankkijan CCC Hankkijan MCPA Hankkijan TRIO Harmony 50 SX Isomexx Karate 2.5 WG Karate Zeon -tekniikka Lentagran WP Logran 20 WG Logran Plus Oxitril Matrigon 72 SG Mavrik 2F Maxim 100 FS Menara Metafol 700 SC Mistral Moddus M Moncut 40 SC Mospilan Navetta-Radar Neporex Oxitril Primus Proline Ranman Twinpack Ratimor Palasyötti Ratimor Tahnasyötti Ratio 50 SX Premium Ratio SX Combo Reglone Revus Ridomil Gold 68 MZ Pepite Roundup Gold Rovral 75 WG Safari Scala Sekator OD Senkor Shirlan Sito Plus -kiinnite Signum Sluxx Starane XL Steward 30 WG Stomp Switch 62.5 WG Tanos 50 WG Teldor Teppeki Tilt 250 EC Titus WSB Topas 100 EC Topsin WDG Tomahawk 180 EC Touchdown Premium Tramat 500 SC Tridex Vertimec 018 EC X-Change Zardex G Zenit 575 EC

8 Uutuudet 2013 Lechler-suuttimet kasvinsuojeluruiskuusi! Käyttäessäsi arvokkaita kasvinsuojeluaineita varmista myös se, että ruiskutat ne laadukkailla suuttimilla. Agrimarketistasi Lehcherin huippusuuttimet. LU Tyynen ilman edullinen perusviuhkasuutin IDK Hyvä kompromissisuutin Pieni tuulikulkeuma (alle 3,0 bar ruiskutettaessa) ID Erittäin pieni tuulikulkeuma, jopa kovilla paineilla IDKT Kaksoisviuhkasuutin Kaksoissuihkun ansiosta enemmän pisaroita ja vaikutusta kuin tavallisella suuttimella Erinomainen peitto myös ruiskutettaessa lehdille tai pystysuoriin pintoihin Erittäin pieni tuulikulkeuma (alle 3,0 bar ruiskutettaessa) PUHDASVESI- SÄILIÖ 16 L yleismallisella telineellä Kaikissa ruiskussa tulee olla puhdasvesisäiliö, jonka tilavuus pitää olla vähintään 15 l. Säiliö on tarkoitettu kasvinsuojeluaineroiskeiden pesemiseen iholta. Lähde: Tukes 2011, Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestaus ohje ARMURE + AMISTAR PACK Uutta tehoa vehnän tautitorjuntaan LOGRAN PLUS OXITRIL Laajatehoista viljojen rikkatorjuntaa ilman resistenssiriskiä 8

9 Eroita jyvät akanoista ja tee Iso-Vilja -sopimus ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus on viljelijän ja Agrimarketin välinen yhteistyösopimus, jolla sovitaan sadon markkinoinnista ja huolehtii viljakaupan sujuvuudesta. Näin viljelijä voi keskittyä oleelliseen eli määrältään ja laadultaan hyvän sadon tuottamiseen. ISO-VILJA Hinnoittelusopimus tasaa hintariskiä ISO-VILJA - sopimusperheestä löytyy oikea sopimusmuoto jokaiselle viljelijälle. Useampi sopimusmuoto tasaa hintariskejä. ISO-VILJA Sopimusmuodot ISO-VILJA Käteinen -hinnoittelusopimuksessa viljakauppa sovitaan ostopäivän hintaan. Toimistus kuukauden sisällä ostosta. ISO-VILJA Termiini -kaupassa hinta sovitaan ostohetkellä ja toimitus sovitaan teollisuuden ja vientimarkkinoiden tarpeen mukaan yli kuukauden päähän ostopäivästä. ISO-VILJA Futuuri -sopimuksessa hinta määräytyy sovittua raaka-ainepörssin johdannaista vastaan. Osapuolet sopivat viljalle kiinteän hintaeron, jota noudatetaan suhteessa pörssihintaan.

10 Paras sato Viljakauppa 2013/2014 Vilja- ja öljykasvimarkkinoiden hintataso on noussut ja säilynyt vahvalla tasolla. Kotimaassa on kuluvan satokauden aikana nähty EU-ajan korkeimpia viljan hintoja. Maailmatalouden epävarmuus näkyy ajoittain myös vilja- ja öljykasvimarkkinoilla, mutta perustekijät osoittavat kysynnän kasvua ja sitä kautta hintatason kehitystä. Kotimaisesta näkökulmasta erityisesti kysyntää on ohralla, öljykasveilla ja rukiilla. Ohran tase on niukka satokaudella 2012/13. Ruista ja öljykasveja joudutaan tuomaan. Toisaalta kauran ja vehnän kansainvälinen kysyntä jatkuu vahvana ja suomalaisella viljalla on vakiintunut asema maailman viljakaupassa. Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) ensimmäisten kyselyiden perusteella viljelijöillä olisi aikeita lisätä kauran ja ohran viljelyalaa. Laadusta lisähintaa Myös satokaudelle 2013/14 Agrimarket kannustaa laadukkaan vilja- ja öljykasvisadon tuottamiseen. Agrimarket ketju maksaa Vehnäfutuurin hintakehitys Matif-pörssissä (tammikuu 2013) sopimuslisää parhaille lajikkeille. Viennissä myllykauralle maksetaan lisähintaa jyväkoon ja hehtolitrapainon perusteella. Lisäksi Altialla on käytössä ohran siemenen kokoon perustuva laatuhinnoittelu. Edvin-ohra soveltuu satotasonsa ansiosta erityisesti rehukäyttöön. Kysy lisää lajikkeellisista sopimusmahdollisuuksista lähimmästä Agrimarketista. Suhtautuminen hintavaihteluihin Viljan hintavaihtelut ovat olleet voimakkaita ja viljan kysynnän jatkaessa kasvuaan näin tulee todennäköisesti olemaan myös tulevaisuudessa. Viljelyn suunnittelussa kannattaa myös miettiä mitä suuret hintavaihtelut merkitsevät oman tilan menestyksen kannalta. Mikäli haluaa varmistaa hintatasoa kannattaa ainakin osalle satoa miettiä hinnan kiinnittämistä. -sopimukset tarjoavat ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin. Kysy lisää lähimmästä Agrimarketista. Lähde: Thomson Reuters 10

11 Lupaavat luomunäkymät Luomu on jatkanut kasvuaan ja nyt koko maan luomuhehtaareja on jo hehtaaria eli 9%. Vaihtelevat sääolosuhteet tuovat omat haasteensa myös luomuviljoille. Kotieläintiloja on tullut lisää, rehuviljaa tarvitaan sekä tiloille että Suomen Rehun Kotkan tehtaalle luomurehujen valmistukseen. Markkinat kasvavat ja laadukas luomuvilja tekee kauppansa. Laadukkaan luomukauran tuotanto Luomumarkkinat ovat olleet muutoksen edessä: kotimaan kysyntä on kasvanut ja vientimarkkinoiden rooli on kuluneella kaudella pienentynyt. Kotimaiset luomueläimet ovat tarvinneet kasvavissa määrissä luomuviljaa, ja sitä on pyritty toimittamaan kaikille tarvitsijoille. Kotimaan kysyntään tulee vastata ensin. Hintataso on saavuttanut muun Euroopan, joidenkin viljojen osalta olemme olleet jo kärkipaikan pitäjiä. Tähän on toki vaikuttanut myös laatuongelmat luomukaurassa ja vehnässä: kuten tavanomaisellakin puolella niin luomussakin toksiiniarvot DON ovat olleet korkeita. Tulevalla kaudella siemenen laatuun tulisikin kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Sopimustuotantoa kannustetaan Jotta saadaan luomuketju toimimaan sujuvasti, on sopimustuotannolla siinä suuri merkitys. Luomumallasohran viljelijöille on myynnissä Harbinger-siementä, josta tehdään sopimuksia. Mallasohra toimitetaan kotimaahan, jotta markkinoille saadaan luomumallasta ja sen myötä lisää laadukkaita luomuoluita. Mallasohraksi kelpaamattomat erät ostetaan luomurehuksi, kunhan rehun laatukriteerit täyttyvät. Kaikista luomuviljoista on mahdollista tehdä sopimuksia. Kotkan rehutehtaalle otetaan jatkossa vastaan luomukauraa, -rehukauraa, -vehnää ja rehuvehnää. Hankkimalla laadukkaat viljat lähiseudun viljelijöiltä saadaan markkinoille luomurehuja. Tulevan kauden haasteet Viljan laatuongelmat puhuttavat toivon mukaan tulevalla kaudella toksiineja esiintyisi vähemmän. Markkinat kasvavat, eikä kotimaan tuotanto ole välttämättä riittävä, jotta kaikkien tarpeet saadaan täytettyä. Olemme tilanteessa, jossa tuonnin rooli alkaa kasvaa, jotta voimme tuottaa laadukkaita ja monipuolisia rehuja kotieläintilojen tarpeisiin. Tuontia ei pidä nähdä uhkana, päinvastoin se antaa meille mahdollisuuksia kehittää luomutarjontaa. On muistettava, että ensisijaisesti raaka-aineet hankitaan Suomesta, mutta se mitä meillä ei ole tai mitä emme pysty tuottamaan ne pyritään tuomaan EUalueelta. Tavoitteena on, että koko luomusektori kehittyy ja vahvistuu. Agrimarket kauppakumppanina Agrimarket on tuottajalle luotettavaa ja turvallinen yhteistyökumppani. Pyrimme tekemään aktiivista yhteistyötä tilojen kanssa, jotta voisimme vastata luomusektorin haasteisiin ja tilojen kysyntään. Uusia ideoita syntyy jatkuvasti luomusektorin kasvaessa ja siksi sitova, avoin ja hyvä yhteistyö onkin avain menestykseen. Tekemällä yhdessä pääsemme pitkälle. Agrimarketin luomurehut ovat tiloille luonnollinen valinta ja luomuviljakauppaa tehdään ottamalla ensisijaisesti huomioon kotimaan tarpeet. Avarakatseisesti kohti uutta kautta: luomussa on tulevaisuus! 11

12 Näin kalkitset oikein! 1. Jos viljavuututkimuksessa pellon ph-luokka on tyydyttävä tai arvot ovat punaisella, pellolla on kalkitustarve. 2. Oikea ph-taso on savimailla 6,5, kivennäismailla 6,3 ja eloperäisillä mailla 5,5. 3. Sopivan kalkkimäärän arvioimiseksi voit käyttää kalkkilaskuria: 4. Ohjeellisena kalkkimääränä voidaan käyttää 5 t/ha, jolloin ph nousee noin yhden viljavuusluokan. 5. Jos haluat nostaa kaksi viljavuusluokkaa 10 tonnia riittää 6. Yli 10 tonnia suuremmat määrät kannattaa jakaa eri vuosille muokaten peltoa välillä. 7. Kun ph on nostettu sopivalle tasolle, huolehdi säännöllisestä kalkituksesta. 8. Ylläpitokalkitusta 5 t/ha tarvitaan 5 vuoden välein, jotta ph ei laske liian alas. 9. Tilaa kalkki ajoissa ja hyödynnä hintakausia. Paras sato 12

13 Paras sato Uutta lannoitukseen Yara Megalab kasvianalyysi Yara Megalab kasvianalyysillä voidaan määrittää typen ja muiden pääravinteiden sekä hivenravinteiden lisälannoitustarve. Analyysi voidaan tehdä viljoille, öljykasveille, nurmelle, sokerijuurikkaalle, perunalle, porkkanalle, keräkaalille, sipulille ja mansikalle. Kasvianalyysi kannattaa ottaa lohkoilta, joista odotetaan erityisen hyvää satoa ja joiden kasvu on muista kuin vesitaloudesta johtuen heikko. Yara Megalab kasvianalyysi paljastaa piilevät ravinnepuutokset ennen kuin niitä voi kasvustosta silmämääräisesti havaita. Oikea kasvianalyysin näytteenottoaika vaihtelee kasvilajeittain, esimerkiksi viljoilla ja nurmilla näytteen voi ottaa pensomisesta lippulehtivaiheeseen saakka. Näyte otetaan 150 grammaa kasveja lohkoa hyvin edustavista kohdista. Näytteeseen ei tule ottaa sairaita tai viottuneita kasveja. Yara Megalab kasvianalyysipaketteja saa Agrimarketeista ja Viljavuuspalvelusta. Paketti sisältää näytteenotto-ohjeet, saatteen, näytepussit ja palautuskuoren. Viljavuuspalvelu lähettää viikon sisällä näytteen lähettämisestä viljelijälle tarkan tiedon kasvien ravinnetilasta sekä lannoitusohjeen. Näytetulos on nähtävissä osoitteessa www. tuloslaari., ja ilmoitus tuloksen valmistumisesta tulee sähköpostiin. Yara CheckIT ravinnepuutosten tunnistamiseen Yara CheckIT on älypuhelimella käytettävä sovellus kasvuston ravinnepuutosten korjaamiseen. Sen voi ladata iphoneen ipadiin, Android- ja Windows-käyttöjärjestelmillä toimiviin puhelimiin ja tablettitietokoneisiin. Kasvuston ravinnepuutosoireita verrataan ohjelmassa olevaan laajaan kuvatietokantaan. Ohjelma antaa myös ohjeen lannoituksesta, jolla ravinnepuutos korjataan. Yara Check IT ladataan oman puhelimen kauppapalvelusta hakusanalla Yara. Ohjelman lataaminen on maksutonta. Yara CheckIT on suunniteltu toimimaan myös heikompien yhteyksien oloissa, eikä sen käytöstä aiheudu merkittävää dataliikennettä. Työvälineitä täsmäviljelyyn Peltoviljelyä on mahdollista kehittää entistä tarkemmaksi ja tehokkaammaksi. Suuri sato ja tarkasti kohdennettu lannoitus parantavat viljelyn kannattavuutta ja vähentävät ympäristökuormitusta. Yara N-Sensor on traktorin päälle asennettava laite, joka mittaa lannoitteen levityksen aikana kasvuston lisätypen tarpeen lohkon eri osissa. Kasvukauden aikaisella lisätyppilannoituksella saadaan tasaisempi kasvusto, joka hyödyntää pellon ravinteet ja kasvuedellytykset mahdollisimman hyvin. Sato ja laatu paranevat, kun lako vähenee ja kuivatus sujuu nopeasti. Yara N-Sensor on edelläkävijän kestävä ratkaisu typenkäytön tarkentamiseksi. Yara N-Tester on käsikäyttöinen mittari nopeaan ja helppoon kasvin lisätyppitarpeen selvittämisee. Sen avulla voidaan antaa optimaalinen typpilannoitus lohkon eri kohtiin. Mittaus mahdollistaa kasvukaudesta johtuvien olosuhteiden, esimerkiksi sateiden, aiheuttamien lisälannoitustarpeiden selvittämisen. 13

14 Reseptit muokkaukseen märän syksyn jälkeen Se, mitä syksyllä ei voida tehdä, tehdään soveltaen keväällä. Muutamista perusasioista täytyy kuitenkin pitää kiinni, jotta päästään kunnialla haluttuun lopputulokseen. Pellolle ei parane mennä jos se ei kanna ja maan täytyy olla muokkautuvaa. Myös traktorin rengaspaineista tulee huolehtia, useimmiten on eduksi että paineet on laskettu niin alas kuin ne kantavuuden sallimissa rajoissa ovat mahdollista. Mikäli lumitilanne sallii, voi kevyen sänkimuokkauksen suorittaa lautasmuokkaimella vielä joulu-tammikuussakin. Parhaat edellytykset toimenpiteelle on kun maa on jäätynyt 5 10 cm pinnasta, jolloin se kantaa traktorin, ja maa vielä muokkautuu kohtuullisesti. Tätä menetelmää käytetetään yleisesti Ruotsissa hyvällä menestyksellä. Pidä mielessä, kuten sänkimuokkauksessa aina, että tavoitteena ei ole saada aikaan nättiä mustaa pintaa vaan saada olki yms. kasvinjäte tehokkaasti kosketukseen maa-aineksen kanssa. Työsyvyydeksi riittää siis muutama sentti pinnasta ja jälki saa olla hyvinkin karkeaa. Näin mikro-organismit on ruokittu talven varalle ja oljet hajoavat kevättä kohden kiihtyvällä tahdilla. Näin maa myös kuivuu keväällä nopeammin kylvökuntoon! Usein edellä mainitut olosuhteet mahdollistavat myös kynnön, mikä on savimailla varmasti harkitsemisen arvoinen asia, etenkin mikäli peltoon on jäänyt syviä raiteita korjuukaluston jäljiltä. Kevätkyntöön soveltuvilla mailla kyntö kannattaa jättää suosiolla kevään puolelle. Mikäli peltoon on jäänyt todella rajuja uria, tilanne voi olla myös erinomainen mahdollisuus tarttua ongelman alkulähteeseen pellon vesitalouteen eli useimmiten ojituksen toimivuuteen. Avokesanto, kerääjäkasvi tai pikanurmi yhdistettynä täydennysojitukseen, kyntöön loppukesällä ja kenties pinnan muotoiluun pellontasauslanalla ei pitkällä tähtäimellä varmasti ole huono ratkaisu. Lisäksi se antaa mahdollisuuden tasata syksyn työhuippua peltohan on viittä vaille valmis esimerkiksi syysrapsin tai syysviljojen kylvöön. Mikäli kasvusto on jäänyt puimatta, se kannattaa murskata heti kun vain mahdollista esimerkiksi kun lumet ovat sulaneet, mutta maa vielä roudassa. Oleellista on, että oljen pintasolukkoa saadaan hierrettyä rikki jolloin pieneliöille avautuu reitti teke- mään omaa tehtäväänsä. Muokkaus voidaan tehdä lautasmuokkaimella tai kultivaattorilla heti kun maa kantaa. Märkää maata ei kannata ehdoin tahdoin lähteä tiivistämään, tässä kohden ilman tiivistysjyrää oleva, maan kuohkeaksi ja pienille harjoille jättävä kultivaattori kuten Väderstad Swift näyttää kyntensä. Tästä eteenpäin voidaan jatkaa kylvömuokkauksella totutulla tavalla, mikäli tarvetta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että viime syksyn kaltaisten hankalien olosuhteiden jälkipyykissä ei yhtä oikeaa yhden ajokerran taktiikkaa ole olemassa hyödynnä eri menetelmien parhaat puolet ja malta ajaa ristiin eri ajokerroilla. 14

15 Kesän 2012 kasvintuotannon vaikeudet KUINKA KORJATAAN KESÄLLÄ 2013 Märkä vilja Lämpösummaltaan kesä 2012 oli hyvin normaali. Syksyn poikkeuksellisen lämpimät yöt hidastivat viljan tuleentumista ja moni lajike valmistui korjuu kuntoon totuttua myöhemmin. Kun puintiaika sitten koitti, alkoivat sateet ja kahdenkin päivän pouta oli harvinaista. Kuivausajoista tuli pitkät. Kesän 2012 jyvät ovat suuria. Tällainen suuri jyvä vaatii pidemmän ajan kuivaakseen kuin pienempi jyvä. Kun kesän 2012 sadosta on tehty kosteusanalyysit, on huomattu että etenkin karjatilojen vilja on ollut monesti kosteudeltaan riskirajoilla (keskiarvona 14,2 %). Nyt on hyvä käydä tarkistamassa viljan kosteus. Erityisen tarkkana tulee olla peltisten siilojen viljan suhteen. Syksyiset lämpötilojen vaihtelut kondensoivat vettä pellin pintaan ja samalla kostuttavat varastoitavaa viljaa. Puimaton kasvusto Syksyn märkyys esti viljan puinnin monella lohkolla. Puimaton kasvusto on syytä hävittää joko syksyllä tai keväällä. Viime kesän olosuhteet suosivat kasvitautien kasvamista. Puimattomissa kasveissa tautien kasvuaika jatkui kasvukauden loppuun asti. Vilja, joka on talvea vasten jäänyt silppuamatta, hajoaa hitaammin, kuin silputtu kasvusto. Lohkoilla tai lohkon osilla jotka jäivät puimatta on kesällä 2013 suurempi tautipaine kuin puiduilla lohkoilla. Mikäli talvesta tulee luminen ja leuto lisääntyy tautipaineet entisestään. Nämä seikat on syytä muistaa kun suunnitellaan tulevan kesän kasvivalintoja ja tautien torjuntaa niille. Juolavehnä Juolavehnä kuuluu meillä niihin rikkaruohoihin, joka on tutkimustenkin pohjalta lisääntynyt. On myös hyvä muistaa että juolavehnä on monen kasvitaudin väli-isäntä. Kesä 2012 oli suosiollinen myös juolavehnän kasvulle. Syksyn hankalat säät estivät monen ajatellun torjuntaruiskutuksen tekemisen. Ennen 2013 kasvustojen perustamista on syytä juolavehnä hävittää pellolta. Ruiskutuksen voi tehdä, kun juolavehnässä on 3-4 lehteä. Ja kylvötöihin pääsee muutaman päivän kuluttua. Muokkaamattomuus syksyllä edistää myös mataran ja syysmuotoisen saunakukan lisääntymistä. Keväinen glyfosaatti ruiskutus hävittää myös nämä ongelmarikkakasvit. Taudit Lehtilaikku vehnällä ja kauralla, ruskolaikku ja pistelaikku vehnällä sekä rengas- ja verkkolaikku ohralla ovat tauteja, jotka säilyvät kasvijätteissä. Kesä 2012 oli otollinen näiden tautien leviämiselle. Leuto ja roudaton talvi lisäävät tautipainetta entisestään, joten tulevana kasvikautena tulee näiden tautien tarkkailuun ja torjuntaan kiinnittää erityistä huomiota. Homemyrkyt Uutena ja varmaan jatkossa meille jäänyt ongelma ovat homemyrkyt ja erityisesti DON. Kaurakuormia on jouduttu hylkäämään tai tilityshintaa alentamaan korkean Don-pitoisuuden perusteella. Agrimarket on tutkinut syitä myrkyn leviämiselle. Vanhat totutut keinot eivät tunnu tepsivän. Mutta yksi neuvo voidaan antaa. Mikäli lohkolla on ollut liikaa DON:eja, ei kannata samalla siemenellä jatkaa, koska myrkky säilyy ja leviää siemenen mukana. Märät pellot Monella pellolla on vesi seisonut kasvukaudella ja korjuutyöt ovat aiheuttaneet syvätkin raiteet pellon pintaan. Lisäksi on paikkoja joihin ei ole päästy ensinkään puimaan. Lammikot pellolla kertovat ongelmasta maan rakenteessa. Salaojat on tehty jo kauan sitten, viljelykierto on muodostunut yksipuoliseksi ja suuret koneetkin ovat saattaneet rakennetta rikkoa. Maan rakenteen korjaaminen alkaa ojituksen riittävyyden tarkistamisesta. Pelto, jossa on vesi seisonut kannattaisi laitta kesannolle. Tällöin on aikaa tehdä täydennysojitus kunnolla, kalkita pelto ja torjua kestorikkaruohot hyvissä. Perään voi laittaa esimerkiksi syysrapsia tai syysviljaa. 15

16 Uusia vaihtoehtoja sikatilan ohran viljelyyn Perinteisesti suomalaisen sian ruokinta on perustunut ohraan. Esimerkiksi Tanskassa sikojen ruokavalioon kuuluu usein vehnä sian sikala kuluttaa viljaa noin 750 tonnia vuodessa. Tällaisen viljamäärän kasvattamiseen tarvitaan peltoa hehtaaria, joten moni tila joutuu ostamaan viljaa tilan ulkopuolelta. Kahtena viime syksynä on sikatiloilla ollut ongelmia myöhäisten ohralajikkeiden puinneissa eikä kaikkea ole saatu korjattua. Nyt on aika pohtia ohrakiertoon vaihtoehtoja. Sialle vain parasta viljaa Sikatilan viljan laadussa on todella suurta vaihtelua. Laskimme ruokintaratkaisun vaikutuksen lopputulokseen, niin kevyelle (hlp n. 60 kg) kuin raskaalle (hlp n. 70kg) viljalle. Raskas vilja tuotti sian kasvattajalle lisätuloa n euroa vuodessa. Oheiseen taulukkoon on koottu keinot joilla ohran paino on kohonnut. hlp parannus kg Kasvitautien torjunta T2 vaiheessa 3,4 Viljelykierto (esikasvina jokin muu kuin ohra) 3,2 Peittaus 4 Siirtyminen monitahoisesta 2-tahoiseen 1,6 Tocada (2-tahoinen) 1,5 Paras sato Kasvuohjelma sikatiloilla Samalla teimme vertailun viljelymenetelmien välillä. Vertasimme menetelmää, jossa on oma kotoinen siemen ilman peittausta ja kasvitautien torjuntaa. Vaihtoehtona oli Kasvuohjelma, joka pitää sisällään serti oidun ja peitatun siemenen sekä tautitorjunnan T2-vaiheessa. Oma siemen Ei peittausta Ei tautitorjuntaa Sato kg / ha hlp kg 61,4 66,7 RV % 11,8 11,6 Tärkkelys % 60,0 60,7 Kasvuohjelma Sikatila on saanut nostettua sadon määrää ja laatua huomattavasti Kasvuohjelman avulla. 16

17 Vaihtoehdot ohralle Kun sikatila tekee valintaa viljalajista ja -lajikkeesta on hyvä tapa laskea raakavalkuaissato hehtaarille. Oheiseen taulukkoon on koottu Agrimarketin ISO-VILJA -sopimusten jyväsadot, laatutiedot ja rv-sadot. Sato kg / ha hlp kg Rv% rv-sato kg / ha Rehuohra ,9 11,6 449 Syysvehnä ,8 11,6 569 Kevätvehnä ,9 12,9 555 Kaura ,2 12,4 522 Aukusti ja Skagen Mikäli tila viljelee ohraa 2 vuotta peräkkäin saadaan raakavalkuaissatoa vajaat 900 kg / ha. Kun kiertoon lisätään syysvehnä niin sato paranee. Moderneilla lajikkeilla Aukusti ja Skagen laskelma paranee edelleen. Kierto ja lajikkeet rv-sato Ohra + ohra =898 Ohra +syysvehnä =1018 Tocada+Tocada =1036 Aukusti + Skagen =1135 Monen sikatilan kannattaa siirtyä pelkästä ohrakierrosta kiertoon, jossa on aikainen Aukusti-ohra ja Skagen-syysvehnä. Alkuun voi laittaa vaikka puolet tälle kierrolle ja toinen puoli Tocadalle. Kun kiero monipuolistuu paranee viljan laatu, peltoa säästyy ja puintityötkin aikaistuvat. 17

18 Uusimmat lannoitusmenetelmät Kasvuohjelmakiertueella kesällä 2012 Agrimarket-ketju järjesti mittavan Paras Sato -täsmälannoituskiertueen yhteistyössä Yara Suomen kanssa kesällä Kiertue alkoi 12. kesäkuuta Kymenlaakson Oravalasta ja päättyi kuukauden päästä Savoon Siikamäelle. Kiertueen aikana pidettiin täsmälannoitusnäytöksiä kolmenkymmenen yhteistyöviljelijän pelloilla. Kiertue eteni Kymenlaaksosta Uudenmaan, Varsinais- Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen kautta Savoon. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla kalusto oli esillä OKRA- näyttelyssä Oripäässä. Täsmälannoitus toteutettiin John Deere 6430 Premium traktoriin kiinnitetyllä Amazone ZA-M 1501 Pro S hydro pintalevittimellä. Lannoitteen levitysmäärää ohjasi traktorin katolle kiinnitetty Yara N-Sensor -laite, joka määrittää typentarpeen mittaamalla kasvien heijastaman valon reilun 50 neliömetrin alalta sekunnin välein. N-Sensor laskee sadon todellisen typentarpeen mittaamalla valon heijastumista tietyillä aallonpituuksilla, jotka vastaavat sadon lehtivihreän ja biomassan määrää. Optimaaliset levitysmäärät lasketaan typentarpeen perusteella ottaen huomioon viljelykasvi ja sen kasvuaste. Tiedot siirretään lannoitteenlevittimelle, joka säätää lannoitemäärää kasvuston tarpeen mukaisesti. N-Sensor vaikutti kiertueen kokemusten mukaan olevan paljon ihmissilmää tarkempi. Esimerkiksi kasvustossa, joka vaikutti silmämääräisen arvion mukaan hyvinkin tasaiselta, N-Sensor sääti lannoitteen levitystä 0 55 kg typpeä / hehtaari välillä kun keskimäärin lohkolle levitettiin 20 kg N/ha. Järjestelmä toimi hyvin normaaleilla työskentelynopeuksilla ja eri työleveyksillä. Kuljettajana ja esittelijänä kiertueella toimi maatalousteknologian opiskelija Jussi Raunio. Lannoitteen levitystyön jälkeen käytiin läpi tietokoneelta kartat esittelylohkojen kasvustomassoista ja lannoitteiden levityksestä työnäytöksiä seuraamassa olleille viljelijöille. Kiinnostusta herätti myös se miten N-Sensorin piirtämät kasvustomassa- ja lannoituskartat sai sijoitettua Google- palvelun ilmakuviin. Jussi Raunio valmiina starttaamaan kiertueelle Viljelijöiltä saadun palautteen mukaan täsmälannoituksen hyödyt ovat: Tasaisempi typen jako lohkon sisällä Lannoitus kasvin tarpeen mukaan - vähemmän lakoa sekä runsaampi ja tasalaatuisempi sato Ei ylilannoitusta - säästöä lannoitekustannuksissa Tasainen kasvusto - kustannustehokkaampi puinti ja kuivatus Erityisen paljon menetelmästä on hyötyä silloin kun annetaan lisälannoitusta kasvukauden aikana lohkoille joille on levitetty liete- tai muuta karjalantaa, joiden levitys tasaisesti on haasteellista Täsmälannoitusmenetelmille on kiertueella saadun palautteen perusteella kysyntää tulevaisuudessa. Laitteita on kyselty sekä yksittäisille viljelijöille että myös yhteiskoneiksi. Moni kertoi olevansa halukas käyttämään täsmälannoitukseen urakoitsijaa jos sellainen lähistöltä tulevaisuudessa löytyy. Laite sopiikin 18

19 Paras sato erityisen hyvin urakointikäyttöön, sillä päivän työsaavutukseksi muodostuu helposti ha. Täsmälannoituksen ympäristöystävällisyyttä ei voi liikaa korostaa, kun lannoitetaan kasvia tarpeen ja satopotentiaalin mukaan eikä maata. Menetelmässä rajoitetaan lannoitusta kasvuston heikoissa paikoissa joissa ei potentiaalia ole sekä erityisen hyvissä kohdissa, joissa taas tulee lakoriski. Täsmälannoittamalla varmistetaan annetut ravinteet kasvuston käyttöön eikä kuormiteta ympäristöä. Odotamme mielenkiinnolla miten tulevissa ympäristötukiehdoissa tullaan tämäntyyppiseen menetelmään suhtautumaan, päästäänkö vihdoinkin myös ohjeistuksissa nykyisentyyppisestä maan lannoittamisesta todelliseen kasvin tarpeen ja satopotentiaalin mukaiseen lannoittamiseen. Karttatulosteet kiinnostivat osallistujia Jämsässä Kasvustomassa, lannoitteen levityskartta ja kasvusto elokuun lopulla eräältä kiertueella tapahtumakohteena olleelta pellolta. 19

20 Käytännön koetoiminnasta tietoa päätösten tueksi Kasvukaudella 2012 Agrimarket- ketjun ja viljelijöiden yhteistyönä tehty havaintokaistatoiminta laajeni jo kahdeksalle paikkakunnalle. Havaintokaistapaikkoina olivat Elimäellä Helkalan Ranssi, Lapualla Hannu Tusa, Loimaalla Tuomas Levomäki, Perniössä Pohjankartano, Saarijärvellä Tarvaalan opetusmaatila, Siilinjärvellä Markku Väänänen, Tammelassa Mustialan Koulutila sekä Vihdissä Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasema. kertaa. Esimerkkinä kevätvehnälajikkeiden sato- ja valkuaistulokset Elimäeltä ja Vihdistä. Kasvitautitorjuttua havaintokaistaa suorakylvettynä Elimäellä ei ollut. Elimäellä, Loimaalla, Perniössä, Tammelassa ja Vihdissä esillä oli merkittävimmät nykyiset ja tulevat Agrimarketketjun lajikkeet: Anniina, Marble, Wanamo ja Wappu kevätvehnät Aukusti, Edvin, Harbinger, Posada ja Propino ohrat Akseli, Eemeli, Steinar ja Iiris kaurat. Lajikkeita esiteltiin sekä kasvitautitorjunta- käsiteltyinä että ilman tautitorjuntaa. Vihdin Kotkaniemessä ja Helkalan Ranssilla Elimäellä oli nähtävissä kaikki lajikkeet myös eri viljelymenetelmillä, eli kynnettyyn, kevytmuokattuun maahan perustettuina kasvustoina sekä suorakylvönä. Vehnillä testattiin myös kasvukauden aikaista lisälannoitusta. Lapualla, Saarijärvellä ja Siilinjärvellä lajikevalikoima oli hieman suppeampi kuin muilla paikkakunnilla. Kesän mittaan järjestettiin havaintolohkoilla pellonpiennartilaisuuksia. Kasvukauden alkupuolella kesä heinäkuussa tutkittiin rikkatorjunnan onnistumista sekä lisälannoitus ja kasvitautitorjunnan tarpeellisuutta. Elokuulla, jolloin lajike-erot olivat selkeimmin havaittavissa, kokoonnuttiin vertailemaan lajikkeita sekä kasvustojen terveyttä ja kasvitautitorjunnan vaikutusta kasvustoihin. Havaintokaistojen satomäärät ja laadut määritettiin Agrimarket- ketjun toimesta. Pääosa puitiin koeruutupuimurilla ja joillakin koepaikoilla käytiin niittämässä määräala jonka kasvusto kuljetettiin puitavaksi. Puitujen satojen laatu määritettiin Agrimarket-ketjun viljalaboratoriossa Turussa. Vihdissä menestyivät parhaiten kevytmuokattuun maahan kylvetyt koejäsenet ja Elimäellä taas perinteinen kyntö antoi parhaan tuloksen. Vihdissä koelohkolla muokkaustavat ovat vakiintuneet yli kymmenen vuoden aikana samoille kaistoille kun taas Elimäellä muokkaustavat olivat esillä samoilla havaintopaikoilla vasta ensimmäistä Kasvuohjelmatilatoiminta 2012 otsikon alta. Viljelijäpalaute tämäntyyppisestä työstä on ollut positiivista. Tähän asti lajikevalintaa on tehty virallisen koetoiminnan tulosten perusteella, joka kertoo lajikkeiden käyttäytymisestä muutamalla koepaikalla kynnettyyn peltoon kylvettynä ilman kasvitau- 20