Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvuohjelma- tutkimus 2013"

Transkriptio

1 Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta

2 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan Keskisyvyys maailman valtamerissä on noin 1,5 kilometriä, mutta Itämeren keskisyvyys on vain 55 metriä, joten vähän on vettä tässä suojeltavassa altaassa. Meren ympärillä on paljon toimintaa ja asutusta, mistä seuraa vääjäämättä myös ravinnepäästöjä. Merkittävimmät ravinteet ovat typpi ja fosfori, jotka rajoittavat eniten vesien leväkasvua. Suurimmat valumat mereen tulee Puolan joista, onhan tällä alueella iso kansa viljelemässä ja kuluttamassa. Suomi on sen sijaan harvaan asuttu maa, joten Suomessa valumavesien suhteellinen määrä kansalaista kohden on suuri. Itämeren valuma- alueella on asuttu ja viljelty jo pitkään, ja pikkuhiljaa meri on alkanut kuormittua liiallisista ravinteista. Tämä näkyy muun muassa vesien rehevöitymisenä. Maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta on EU:n toimesta yritetty ratkaista erilaisilla rajoituksilla ja säädöksillä. Rajoituksia seuraavat valvontatoimenpiteet. Maataloustukien hakuoppaassa on nykyään 156 sivua siinä, missä ympäristötuen tullessa oli vastaavassa oppaassa vain 15 sivua. Ympäristötukeen ja sen valvontaan on käytetty paljon rahaa, ja nyt on alettu kysellä tulosten perään. ISO- VILJA- tutkimuksissa laskettiin ensimmäisen kerran ravinnetaseet vuoden 1995 raportissa, ja sen jälkeen niitä on esitelty vuosittain. Jo alkuvaiheessa totesimme, että suuressa sadossa on paljon ravinteita, ja kaikki työ, mikä tehdään näiden suurten ravinnesatojen eteen, edistää vesien suojelua. Teollisuuden tarvitsema viljalaatu löytyy näistä suurista sadoista. Tuolloin tuli johtavaksi ajatukseksi, että suuri sato, viljan hyvä laatu ja vesiensuojelu tehdään samalla pellolla. Itämeren suojelussa on aktiivinen järjestö Baltic Sea Action Group (BSGA), jota johtaa Ilkka Herlin. Säätiöllä on toimisto Helsingissä, mutta toimintaa on koko Itämeren alueella. Pietarissa säätiö on saanut paljon aikaan kaupungin jätevesien puhdistuksessa. Paino on sanalla Action. Säätiö ottaa vastaan yksityishenkilöiltä, yhteisöiltä ja firmoilta lupauksia siitä, millaisilla toimenpiteillä kukin meren tilaa parantaa. Syksyllä 2013 otettiin myös Agrimarkettiin yhteyttä, ja Itämeren asiaa lähdettiin pohtimaan uudella tavalla. Siitä käytiin monet neuvottelut ja testaukset, ja lopulta Agrimarket antoi lupauksen, että viiden vuoden jaksolla ISO- VILJA- sopimuspelloilta otetaan typpeä ja fosforia enemmän talteen kuin nyt. Kuinka tämä sitten tehdään Kesän aikana viljakaupan ISO- VILJA- sivulla tehdään laskurilla ravinnetaselaskelma. Vuosittain asetamme taseelle myös tavoitearvot. ISO- VILJA- asiakas vertaa oman viljelyksensä tasetta tavoitearvoihin. Mikäli tavoitteista jäädään, tehdään niin sanottu syysanalyysi, jossa annetaan ohjeita, joilla ravinnesatoa saadaan korjattua parantamalla samalla jyväsatoa. Oivia keinoja ovat esimerkiksi pellon kalkitus, tautientorjunta, parempi lajike, oikea kasvin ravitsemus sekä pellon kasvukunnon ja rakenteen parantaminen. Näillä toimilla ravinteen sitoutuvat satoon, mikä vähentää merkittävästi vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Tällainen lupaus on Agrimarketin taholta annettu, ja se edellyttää hieman viljelytapojen pohtimista ja kehittämistä. Tämä on uusi ja erilainen, mutta numeroiden valossa tehokkaaksi osoittautunut tapa kohentaa Itämeren tilaa. Samalla se tuottaa meille viljelijöille tunnuslukuja, joilla oikeaa

3 3 ympäristökeskustelua voidaan käydä. Saamme luvan tuottaa suurilla sadoilla ruokaa suomalaisille ympäristöä unohtamatta. Sisällysluettelo 1 Kasvuohjelma-tutkimus 2013 Juha Salopelto Hankkija Maatalous Oy Sivu Johdanto 2 Sisällysluettelo 3 Kasvukausi Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa 4 2 Ohra 2.1 Mallasohra Viljelyn voimaperäisyys Tautien torjunta Hyvän sadon tekijät Lannoituksen tuotto 13 2 Kevätvehnä 2.1 Lajikkeet Kasvinsuojelu Kaura 3.1 Lajikkeet Kauran laatu DON 18 4 Havaintokaistat 4.1 Vihti Elimäki Loimaa Seinäjoki Siilinjärvi 29 5 Kasvuohjelma kokeet Kotkaniemessä Anne Kerminen, Yara Suomi OY Juha Salopelto Hnkkija Maatalous Oy 5.1 Mallasohran lannoitusoptimikoe Rehuohran lannoituskoe Kauran lannoituskoe Satoisan myllyvehnän lannoituskoe 36 6,0 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja 39 ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous Oy

4 4 Kasvukausi 2013 Lämpö Lämpösummaltaan kasvukausi 2013 oli poikkeuksellisen lämmin. Lumi suli tavallista myöhemmin, ja yleisesti kasvukausi alkoi huhtikuun kolmannella viikolla. Kylvöille päästiin etelässä vapunpäivän jälkeen. Kylvötyöt saatiin tehtyä yhdessä jaksossa, ja sateet tulivat vasta kylvöjen jälkeen. Rikkaruohojen itämiselle säät olivat suotuisat, eikä lehdelle muodostunut paksua vahakerrosta, joka olisi heikentänyt rikkakasviaineiden tehoa. Rikkaruohojen torjunnassa onnistuttiin hyvin. Kesän säät suosivat erityisesti rengaslaikun lisääntymistä ja sitä tavattiin totuttua enemmän ohrakasvustoissa. Lämpösummaa kertyi aivan eteläisellä rannikolla vajaat 1700 astetta, joka on 300 astetta enemmän kuin normaalisti. Vastaava ero oli Tampereella 200, Jalasjärvellä 160 ja Kuopiossa 320 astetta. Lokakuun puolivälin kylmän jakson jälkeen seurasi jälleen lämpimiä jaksoja, ja syysviljat jatkoivat kasvuaan vielä joulukuullakin. Kuva 1. Kasvukauden lämpösumma Jokioisilla. Sade Kesä 2012 muistetaan sateisena kesänä, jolloin sadetta kertyi monin paikoin päälle 400 mm. Kesän 2013 sateet olivat vain puolet näistä lukemista.

5 5 Eniten vettä saatiin kasvukauden aikana Kuopion ja Joensuun seuduilla. Sademäärä jäi pienimmäksi etelärannikolla. Puinnit päästiin tekemään aivan erilaisissa oloissa, kuin edellisenä syksynä. Yleisesti puintikosteus oli alle 15%, jolloin saatiin säästöä kuivauskustannuksissa. Sadesummien erot eri puolilla maata muodostuivat heinäkuun ensimmäisen viikoin sateista. Heinäkuun alku oli sateista Keski- Suomessa ja Savossa. Näiltä paikoilta mitattiin syksyllä korkeita kauran DON- homemyrkkypitoisuuksia. Kauran kukinta ajoittui juuri tälle ajanjaksolle. Tähän palataan tarkemmin raportin kohdassa Kaura. Kuva 2. Sadekertymä kasvukaudella Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa Ohran hehtolitrapainot noudattelivat pitkän aikavälin keskiarvoja. Monilla pelloilla, joilla kasvitaudit jäivät torjumatta, ne kurittivat kasvustoa siinä määrin, että sadon laatu laski. Valkuaisen määrä jäi alhaiseksi. Typpi riitti runsaan jyväsadon muodostumiseen, mutta valkuaisen nostamiseksi sitä olisi tarvittu enemmän. Toisaalta mallasohran valkuaiset eivät kohonneet liian korkealle. Ohran kohdalla lajikejalostus on edennyt todella ripeästi, ja modernit satoisat lajikkeet tarvitsevat totuttua kovemman typpilannoituksen. Vuoden 2013 keskivalkuainen 11,2 % on 0,5 % pitkän aikavälin keskiarvoa alempi. Kevätvehnän laatu oli ennätyksellisen hyvä. Kevätvehnässä on ollut riittävästi valkuaista myllärin tarpeisiin. Sakoluvut säilyivät kaikilla viljelyksillä. Kaura on kasvi, joka vaatii muita kotoisia viljojamme enemmän vettä. Kun vettä sataa runsaasti, saadaan painavaa kauraa, mikä näkyy erityisesti vuoden 2012 sadossa. Suurin yksittäinen kaurasadon laatua alentava tekijä oli homemyrkkypitoisuus ja homemyrkyistä erityisesti DON eli deoksinivalenoli. Etelärannikolla laatua alensi pienten jyvien runsaus, joka niin ikään saattaa selittyä sateiden määrällä.

6 6 Taulukko 1. Agrimarketin vastaanotetun viljan laatutiedot vuosilta Ohra 2.1 Mallasohra Agrimarketin ISO- VILJA - sopimusten mallasohrista parhaimman sadon tuotti uutuuslajike Propino, 4600 /ha. Lajikkeen valkuaispitoisuus oli vähäinen; 11,1 %. Perinnöllisesti NFC Tipplessä on muita lajikkeita vähemmän valkuaista. Tämä tulos on mitattu joka vuosi NCF Tipplen viljelyhistorian aikana. Paras hehtolitrapaino saatiin Barkesta. Hyvät lajitteluasteet saatiin lajikkeista Harbinger ja Propino. Taulukko 2. Mallasohran sato- ja laatutiedot ISO- VILJA - sopimuksilla. Lajitteluaste kertoo, kuinka paljon erikokoisia jyviä viljaerässä on. Lajittelu tehdään 2,8 ja 2,5 sekä 2,2 mm:n seuloilla. Lajitteluaste 1+2 sisältää jyvät, jotka ovat suurempia kuin 2,5 mm. Lajitteluaste 3 sisältää 2,2-2,5 mm:n jyvät ja lajitteluaste 4 alle 2,2 mm:n jyvät. Lannoitus uusilla ja tulevilla ohralajikkeilla Kuten Agrimarketin ISO- VILJA- sopimusten tuloksista on nähtävillä, ovat uudet lajikkeet satoisia, ja näin ollen valkuainen niissä jää alhaiselle tasolle. Aikaisemmissa raporteissa on kannettu erityistä huolta Tipplen

7 7 matalasta valkuaisesta, eli kuinka paljon satoa olisi saatu, mikäli lannoitus olisi ollut kohdallaan. Huoli kasvaa erityisesti viljelyssä, jossa on taudit torjuttu, sillä tautitorjunta madaltaa valkuaistasoa entisestään. Taulukko 3. Tipple- mallasohralajikkeen sato, typpilannoitus ja laatu ISO- VILJA- sopimuksilla. Mikäli mallasohran raakavalkuaistasoksi otetaan 11 %, on taso saavutettavissa vajaan 90 kilon typpilannoituksella. Tällöin satoa on saatu hieman yli 4000 /ha. Kun taudit on torjuttu, on lannoitusta lisätty (92/ha). Sato on kasvanut reilusti (4646 /ha), mutta samalla valkuainen on laskenut tasolle 10,2% Oheiseen taulukkoon on koottu tilanne niin sanotulla optimoidulla lannoituksella (102 /ha), jolloin sato on kohonnut edelleen (5100 /ha) ja Tipple on edelleen mallaslaatuista ohraa (valkuainen noin 11 %). Tällainen korkeamman typpilannoituksen malli edellyttää tautien torjuntaa. Tällaisia Tipplen kaltaisia lajikkeita tulee Agrimarket tarjoamaan viljelijöille useampia seuraavan kolmen vuoden aikana. 2.2 Viljelyn voimaperäisyys Olemme selvittäneet ISO- VILJA - sopimusten viljelykäytännöt ohran viljelyssä, eli kuinka sopimuksilla on keskimäärin viljelty ja millaista tulosta on saatu. Samalla katsoimme, mikä oli tulos, kun viljeltiin Kasvuohjelman mukaisesti, tai kun kaikki tuotantopanokset minimoidaan. Sertifioidun siemenen käyttöaste ISO- VILJA - sopimuksilla on 40 %. Kuitenkin valtaosa on peitattua siementä (79 %). Taudit torjutaan pääsääntöisesti T1- vaiheessa ja tautien torjunta T2- vaiheessa tehdään 32 % lohkoista. Satoa saatiin keskimäärin 4098/ha. Laadullisesti ohra keskimäärin täyttää mallasohran laatuvaatimukset. Typpeä jää sadonkorjuun jälkeen käyttämättä 6,7 /ha.

8 8 Kuva 3. ISO- VILJA- sopimusten keskimääräinen viljelykäytäntö, sekä sillä saatu sadon määrä ja laatu Tulokset ilman tuotantopanoksia ja omaa siementä käytettäessä on poimittu sarakkeeseen Näillä lohkoilla on sato alentunut keskimääräiseen ISO- VILJA - tasoon verrattuna 561 /ha. Hehtolitrapaino on laskenut 2,4. Sadosta on suuria jyviä jäänyt kehittymättä ja pienimmän, lajite 4:n määrä on kasvanut, jolloin tämä ohra ei kelpaa mallasohraksi. Typpeä tässä viljelyssä käytettiin vähemmän, mutta sitä jäi maahan runsaat 5 enemmän, kuin keskimääräisessä ISO- VILJA - viljelyssä. Samalla on syytä muistaa, että jos typpikilo ostetaan esimerkiksi YaraMila Pellon Y3:na, niin hinnaksi tulee noin 1,47 /. Taulukko 11. Sato- ja laatutulos eri viljelymenetelmillä. Viimeisen sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin käytetään sertifioitua siementä, joka on Agrimarketissa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimmalla tavalla ja laontorjunnasta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut parhaan sadon, 4506 /ha. Parannusta ensimmäiseen menetelmään on 969 /ha. Hehtolitrapainoltaan tämän menetelmän sato on vertailun painavinta. Suuria jyviä on eniten ja pieniä vertailun vähiten. Ravinteiden käyttäjänä menetelmä on tehokkain ja samalla ympäristöystävällisin. Vaikka typpeä meni lannoituksessa vertailun eniten, niin typpitase menee 3 /ha miinuksen puolelle. Eroa ensimmäisen sarakkeen tulokseen on 15,1 /ha.

9 9 2.3 Tautien torjunta Viljelykierto Monesti unohdetaan, että viljelykierrolla on tarkoitus katkaista kullekin viljalajille tyypillisen taudin elinkierto. Kierto on kasvitautien torjunnan perusta ja se nousee uudessa IPM-viljelyssä tärkeään osaan. Peltolohkot, joilla kasvoi ohraa peräkkäisinä vuosina 2012 ja 2013, tuottivat satoa 4103 /ha. Ohrasato parani millä tahansa muulla esikasvilla. Parhaita ohran esikasveja ovat olleet öljykasvit, joiden esikasviarvo oli 430 kilogrammaa sadonlisää hehtaaria kohden. Peittaus Kunnollisesti peitatun siemenen mukana ei peltoon leviä siemenlevinteisiä kasvitauteja, kuten noet ja viirutauti. Kesän 2013 kasvuoloissa peittaus paransi sadon määrää ja laatua huomattavasti. Ei peittausta Peitattu Sato Kg / Ha HLP Kg 65,7 66,7 Taulukko 4 Peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun. Kemiallinen kasvinsuojelu Edellä mainitut menetelmät vähentävät kasvitauteja kasvustossa, mutta tehokkain keino niiden hallintaan on monena vuotena ollut kemiallinen torjunta. ISO-VILJA-tulosten perusteella tautien torjunta lisäsi satoa ja paransi sen laatua. Mikäli tautitorjuntaa ei tehty, satoa kertyi 3661 /ha. T2-vaiheen ruiskutus lisäsi hehtaarisatoa yli 900 kiloa. Kun tautitorjuntaa ei tehty, lajitteluasteet olivat keskimäärin rehuohrien luokissa. Mikäli tautiaine oli ruiskutettu kasvustoon, päästiin lajitteluasteissa keskimäärin mallasohran luokkiin. Tautitorjunta paransi viljan hehtolitrapainoa jopa 2,5 kiloa. Erot ovat kautta aikojen suurimmat näiden Kasvuohjelma-raporttien julkaisemisen aikana. Taulukon 5 arvot on laskettu kaikkien ISO-VILJA -sopimusohrien keskiarvona. Vastaavat erot karjatilojen viljelyssä ovat olleet vieläkin suuremmat.

10 10 Taulukko 5. Tautitorjunnan vaikutus ohran satoon ja laatuun. Sekä tautitorjuttuja että torjumattomia peltoja oli lannoitettu likimain samalla määrällä typpeä. Tautitorjunta tuotti säännönmukaisesti lisää satoa. Tehokkaalla kasvitautien torjunnalla on saatu typestä 16 kiloa enemmän kasvien käyttöön kuin lohkoilla, joilla tautitorjuntaa ei ollut tehty. Suuret sadot sisältävät aina enemmän ravinteita kuin pienet, joten vesiensuojelun kannalta kaikki sadon määrää lisäävät toimet ovat kannatettavia. 2.4 Hyvän sadon tekijät Taulukkoon 10 on koottu tautiaineiden ja kasvunsääteiden käytön yleisyys eri satoluokissa. Yli kilon hehtaarisadoista vain harva on tuotettu ilman tautiainetta. Mikäli tilan tavoite keskisadossa on yli 5000 /ha, on se tämän tuloksen mukaan lähes mahdotonta ilman tautitorjuntaa.. Taulukko 6. Peittauksen ja kasvinsuojeluaineiden käyttö eri satotasoilla

11 11 Suurissa sadoissa teollisuuden tarvitsema laatu Jokavuotisista tutkimuksissa ilmenee, että suuri sato on aina myös laadukas. Suurimpien satojen luokassa hehtolitrapaino ja lajitteluaste ovat parhaat. Nykyään yhä useammassa tapauksessa ohran raaka-aine-erä joutuu kivikuorintaan, jossa kuorinta ei tavoitta 4 lajitetta ja näin pienet jyvät jäävät kuorimatta.. Taulukko 7. Sadon laatu eri satoluokissa Suurten satojen ympäristölaatu Tarkasteltaessa lannoitusta eri satoluokissa huomataan, että suuria satoja on lannoitettu merkittävästi enemmän kuin muita. Aikaisemmissa tutkimuksissa on lannoitus ollut hyvin samankaltainen eri satoluokissa. Edelleen ravinnetase menee miinukselle parhaassa sadossa, joten voi miettiä, onko lannoitus ollut sittenkään riittävää? Toisaalta edellisen taulukon raakavalkuaistulos ei anna aihetta epäillä tätä. Uutena tunnuslukuna on laskettu sato yhdellä typpikilolla. Mikäli tulos on alle 45 tuotettua jyvää / kilo typpeä, on viljelyn tehostamista lähdettävä etsimään jostain muusta kuin typpilannoituksesta. Taulukko 8 Lannoitus eri satoluokissa. Panostuksen kannattavuus Ostoravinteet ovat monesti viljelyn kallein muuttuva kustannus, joten sen suhteen tulee tarkastella panostuksen suhdetta tuottoon eri satotasoilla. Kuvan xx pylväiden kokonaispituus muodostuu

12 12 viljatulosta, jonka perusteena on käytetty mallasohran hintaa 160 /tonni. Typpilannoitekilo on maksanut 1,47. Kasvinsuojelukustannus muodostuu menoista: 16 rikkatorjuntaan ja 27 tautitorjuntaan. Vähennyslaskun jälkeen saadaan kate, joka on pienellä sadolla noin 300, mutta suurella sadolla reilusti kaksinkertainen. Kuva 4 Tulot ja menot eri satoluokissa. Laskelmaan on koottu vain osa viljelyn kuluista. Lisäksi koneita täytyy ostaa ja huoltaa, ja kuivuri sekä traktorit tarvitsevat polttoainetta. Monesti pellosta joudutaan maksamaan vuokraa, ja monenmoista muutakin kulua syntyy. Seuraavaan kuvaan on näitä kuluja jyvitetty 350. Pienessä sadossa kate menee miinukselle, mutta suuressa sadossa jäädään vielä reilusti plussan puolelle. Mikäli kannattavuus viljan viljelyssä loppuu, loppuu se viimeisenä suurissa sadoissa. Kuva 5 Tulot ja menot eri satoluokissa.

13 Lannoituksen tuotto Oheisessa laskelmassa on selvitetty sijoitetun euron tuottoa lannoituksessa. Perustana on tulos kesältä 2013, jolloin ISO- VILJA- asiakkaat tuottivat yhdellä typpikilolla 45 ohraa ja 36 kevätvehnää. Lopputulemana voidaan todeta, että sijoitetun euron tuotto oli neljän- viisinkertainen. 1 N tuotti viljaa Sadon arvo N kilon hinta Sijoitetun euron tuottolaskelma Ohra 45 Rehuohra 6,14 1,47 6,14/1,47=4,2 Mallasohra 7,27 1,47 7,27/1,47= 4,9 Kevätvehnä 36 Myllyvehnä 6,63 1,47 6,63/1,47=4,5 Rehuvehnä 6,34 1,47 6,34/1,47=4,3 Taulukko 9. Lannoituksen tuotto ISO- VILJA- sopimuksilla. Vastaavanlainen tuottolaskelma on laadittu myös tautiaineen kustannuksista. Pohjana on taulukko xx, johon on laskettu uusi rivi Tulot viljasta. Sen perustuu viljan hintaan 160 ja 135 / tonni. Tautitorjunnan kustannusperusteena on käytetty 27 aineeseen ja 18 ruiskutustyöhön. Lopputulos kertoo, että tuotto yhdelle käytetylle eurolle tautitorjunnassa 5,4- kertainen. Taulukko 10 Tautitorjunnan tuotto ohran viljelyssä.

14 14 2 Kevätvehnä ISO- VILJA - sopimusten keskimääräinen sato kevätvehnällä oli 4159 /ha, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 144 /ha pienempi. Raakavalkuaisprosentti oli 13,1, joka on jonkin verran pienempi, kuin edellisenä vuotena. Hehtolitrapaino oli 81,5, jossa on parannusta edelliseen vuoteen 1,5. Surkastuneiden jyvien määrä on laskenut monen vehnäerän hintaa. Sakoluku oli keskimäärin 352, joka on ennätysluokkaa. Kaikilla mittareilla arvioiden laatu on ollut kohdallaan. 2.1 Lajikkeet Parhaat kevätvehnäsadot tuotti odotetusti Marble. Lajikkeiden välillä ei ole raportoitu suuria satoeroja. Valkuaisprosentin suhteen erottuivat Anniina ja Qarna - lajikkeet edukseen. Painavimmat jyvät saatiin Anniinasta ja Marblesta. Taulukko 11 Kevätvehnälajikkeiden sato ISO- VILJA - sopimuksilla 2013.

15 Kasvinsuojelu Johtuen maamme pohjoisesta sijainnista meillä viljeltävä kasvivalikoima on suppea, ja siksi viljelykierrosta tulee monesti vajavainen. Samaakin kasvia voidaan viljellä peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Viljeltäessä vehnää vehnän perään, satoa saatiin 4008 /ha. 42 % kevätvehnästä kylvetään kevätvehnän perään. Esikasvin ollessa ohra, vehnän sato parani 277 /ha. Valitettavasti vain neljännes kevätvehnän viljelijöistä hyödyntää tämän halvimman tautien torjuntakeinon. Öljykasvien esikasvivaikutus näkyy niin ikään tässä taulukossa. Sato / ha HLP Rv % Kevätvehnä ,5 13,2 Öljykasvi ,4 13,4 Ohra ,7 13,2 Kaura ,8 12,3 Taulukko 12. Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Peittaus Siemenen peittauksella on suurempi vaikutus kevätvehnän satoon. Peittaus lisäsi kevätvehnän satoa 283 /ha. Peittaus on kasvitautien täsmätorjuntaa, joten sen kuuluisi olla kaiken viljelyn perustukijalkana. Taulukko 13. Kevätvehnän siemenen peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun.

16 16 Tautien torjunta kasvustosta Kevätvehnän kasvuaika on ohraan verrattuna pitkä, ja näin ollen tauditkin rasittavat kasvustoja pitkään. Tämä puolestaan näkyi tautiruiskutusten tuloksissa: vain myöhäisellä ruiskutusajankohdalla ja riittävän suurilla ainemäärillä saatiin hyvä tautitorjunnan vaste ja korkeat hehtolitrapainot. Torjunnan vasteet eivät kuitenkaan olleet yhtä suuret kuin ohralla. Tarkasteltaessa monen vuoden koetuloksia keskiarvona, voidaan todeta, että ohran satoa selittää enemmän tautitorjunta, kun taas vehnällä vastaava tekijä on lannoitus. Taulukko 14. Tautitorjunnan vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Tautitorjunnan vaste eri muokkausmenetelmissä Kun pellon muokkausmenetelmänä oli kyntö, tuotti tautitorjunta vähiten lisäsatoa. Syynä tähän saattaa olla vanha viisaus: kun kynnetään vanhan sadon oljet ja samalla taudinkantajat maahan, samalla helpotetaan seuraavan kasvuston tautipainetta. On myöskin huomattava, että kun suorakylvetyn ja kevennetyn muokkauksen kasvustoista torjutaan taudit, saadaan kelpo sato.

17 17 Kuva 6 Tautitorjunnan vaste eri muokkausmenetelmissä. 3.0 Kaura Kauranäytteitä Agrimarket on analysoinut kappaletta hehtolitrapainojen ollessa keskimäärin 57 kiloa, joka on 1,2 kiloa pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Kaurassa on ollut valkuaista keskimäärin 12,5 prosenttia. Suurin ongelma on toista vuotta peräkkäin homemyrkyt, eritoten DON. 3.1 Lajikkeet Parhaan kaurasadon tuotti Steinar- lajike (4400 /ha). Tasaväkinen sadon tuottaja on Iiris. Aikainen lajike Akseli ei tänäkään vuotena pettänyt, vaan tuotti samansuuruisen sadon, joka on virallisissa kokeissakin mitattu. Aikaisuudeltaan Akseli sijoittuu Eemelin ja Fiian väliin, mutta satoisuudessaan se voittaa monet myöhäisemmät lajikkeet. Akselista onkin tullut lyhyessä ajassa valtalajike.

18 Eemeli Akseli Peppi Fiia Steinar Julius Iiris Kuva 7. Kauralajikkeiden sato /ha. 3.2 Kauran latu Parhaat hehtolitrapainot tuottivat Iiris ja Akseli. Parhaat valkuaiset mitattiin aikaisissa Akselissa ja Eemelissä. Taulukko 14. Kauralajikkeiden laatutiedot. 3.3 DON Ensin jokavuotinen riskikartoitus Oheiseen taulukkoon on koottu pieni otos Agrimarketin omavalvonta- analyyseistä. Teemme joka syksy uuden sadon viljasta riskianalyysin, jossa jokaisesta viljasta testataan raskasmetalli-, torjunta- ainejäämä- ja

19 19 homemyrkkypitoisuudet. Vuoden 2012 kaurassa löytyi poikkeuksellisen paljon suuria DON- pitoisuuksia. Lähes samanlainen tulos on saatu 2013 viljasta. On varmaan niin, että viljellessämme täällä kasvinviljelyn pohjoisrajalla, missä aina joskus tulee sellainen syksy, että kasvustot kastuvat käytännössä joka päivä, homemyrkkyjä muodostuu luonnossa runsaasti, ja tällöin niitä joudutaan tehostetusti myös tutkimaan. Vastaavasti meillä ei varmaan enää koskaan tule ongelmia torjunta- ainejäämistä tai raskasmetallipitoisuuksia. Taulukko 15 Kauranäytteiden jakauma (%) DON- arvon mukaan omavalvonnassa Omavalvontatuloksen jälkeen Agrimarket on analysoinut viljavirrasta noin 7900 kauranäytettä. Osalle kauran tuottajista tilanne on konkretisoitunut alempana tilityshintana, sillä yksi viidesosa kauroista ylittää elintarvikkeiden raja- arvon, jolloin ko. erää ei voi viedä ulkomaille, esimerkiksi saksalaiselle kauramyllärille. Tästä erästä on siis saanut vientilaatua alemman tilityshinnan. Pahimmissa tapauksissa ylittyy jopa kauppakelpoisuuden raja- arvo (8 mg/), jolloin tällaista erää ei voida lainkaan ottaa vastaan. Alueellisesti hometoksiini- ongelma on pahin kaistalla, joka kulkee Pohjanmaalta Keski- Suomen kautta Savoon. Tällä alueella tuotettiin vähiten elintarvikelaatuista kauraa. Sen sijaan eteläiset rannikkoalueet tuottivat pääsääntöisesti elintarvikelaatua. Vuoden 2012 mittauksissa oli ongelmaa myös etelärannikolla.

20 20 Taulukko 16: Taulukkoon on koottu alueellinen tulos Ely- keskuksittain. Taulukon sarakkeessa alle 1,8 mg on kerrottu alueen tulos, kuinka suuri osa kaurasta täyttää elintarvikelaadun vaatimukset. Sarakkeessa yli 1,8 mg kerrotaan sellaisen kauran määrä, joka ei täytä elintarvikelaatuvaatimuksia. Mikäli arvo ylittää rajan 8 mg, ei erästä voida tehdä myöskään eläinten rehua. Tällaista kauppakelvotonta kauraa on analysoitu 1,5 % kokonaismäärästä. Lähes joka alueelta on löytynyt kauppakelvotonta kauraa. Mitä sitten neuvoksi? Olemme tehneet vuosia töitä asian ratkaisemiseksi. Suurista ISO- VILJA- aineistoita ei ole juurikaan saatu vahvistusta perinteisille keinoille asian korjaamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi siemenen peittaus, tautien torjunta, viljelykierto, kylvömenetelmä ja muokkausmenetelmä. Havaintokaistojen kaurat on analysoitu kolmena vuotena peräkkäin. Kaistoilla lajikkeita on kylvetty eri perustamismenetelmillä, ja lisäksi koejärjestelyyn kuuluu tautien torjunta. Meillä on ollut huonoa tuuria. Useimmiten kentältä ei ole löytynyt mykotoksiineja eli homemyrkkyjä ensinkään. Ensimmäistä kertaa kesällä 2013 löysimme DON:eja Vihdin sadosta. Samalta kentältä on määritetty myös Fusarium- sienten rodut kukinnan aikaan ja kaksi viikkoa sen jälkeen. DON- toksinin tuottajia ovat Fusarium culmorum ja Fusarium graminearum. Näyttäisi olevan niin, että näiden Fusarium- rotujen määrä kaksi viikkoa kukinnasta määrittää lopullisen sadon DON- pitoisuuden.

21 21 Kuva 8 Fusarium- rotujen kehittyminen kaurakasvustoihin Vihdin havaintokaistoilla. Ympyrään on koottu DON:ien tuottajat ja laatikkoon on kirjattu lopullisen sadon DON- arvo. Taulukosta xxx on luettavissa, että alueella Etelä- Pohjanmaa, Keski- Suomi ja Savo on kesän 2013 sadossa eniten elintarvikelaadun ylityksiä. Tarkasteltaessa tämän alueen sadejakaumaa huomataan, että heinäkuun alussa, jolloin kaura kukkii, satoi tällä alueella enemmän kuin esimerkiksi eteläisessä Suomessa. Tästä on voitu laskea, että mikäli kauran kukintaviikolla on enemmän kuin kolme sadepäivää, joka toisen kauraerän DON- pitoisuus ylittää elintarvikerajan. Neuvona riskin pienentämiseen voidaan suositella viljelemistä kahdella eriaikaisella kauralajikkeella, jolloin kylvetään aikaisin kaura ensin ja myöhäinen viimeisenä, jolloin ne kukkivat eri aikaan. Tämä lisää kaurasadon onnistumisen mahdollisuutta. Kuva 8 Sadesumma eripuolelle Suomea.

22 Havaintokaistat Muutaman viime vuoden ajan Agrimarket on kylvänyt viljelijöiden pelloilla uusia ja tulevia viljalajikkeita rinnakkain. Samoille kaistoille tehdään myös tautitorjunta ja verranteet, eli niin sanottu tautitorjunnan nollaruutu. Lisäksi osalla kentistä muokkausmenetelmä vaihtelee, jolloin samalta pellolta löytyy niin kyntö-, kevytmuokkaus-, kuin suorakylvömenetelmällä muokattu kaista. Kentät on kyltitetty ja sinne on tuotu esittelymateriaalia, jossa lajikkeet ja käytetyt kasvinsuojeluaineet on esitelty. Pelloilla on pidetty pellonlaitatilaisuuksia, ja ne ovat olleet koko kasvukauden yleisön nähtävissä. Näin jokainen viljelijä voi käydä hakemassa sieltä lajikkeen ja sille sopivan viljelytekniikan tuleville vuosille. Lajikkeista ja käsittelyistä on puitu 3-15 neliötä Yaran koeruutupuimurilla. Sadot on kuivattu ja käsitelty Yaran laitteilla. Laatu on määritetty Agrimarketin viljalaboratoriossa Turussa. Osasta kokeita tehdään myös analyysit homemyrkyistä DON, HT- 2 ja HT, jolloin nähdään mikä on lajikkeen, tautitorjunnan ja viljelymenetelmän vaikutus kyseisiin toksiineihin. Kesällä 2012 kaistoilla olivat seuraavat lajikkeet: Ohra: Aukusti, Edvin, Harbinger, Iron, Propino ja Tocada. Tautiaineena Bontima. Kevätvehnä: Wappu, Wanamo ja Marble. Tautiaineena Amistar- Armure. Kaura: Akseli, Eemeli, Steinar ja Iiris. Tautiaineena Menara. Kesän 2014 havaintokaistoilla jatkaa osa näistä lajikkeista ja tilalle tulee 5 uutta lajiketta. 4.1 Vihti Kyntö Kyntö + Bontima Aukusti Edvin Harbinger Iron Propino Tocada Kevennetty m. Kevennetty m. Bontima SuorakyvlvöSuorakyvlvö + Bontima Kuva 9 Vihdin ohrien satotulokset /ha.

23 23 Kyntö Kyntö +Bontima Kevennetty muok. Kevennet.+Bontima Suorak. Suorak. + Bontima HLP RV % HLP Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % HLP RV % Aukusti 62,5 13,8 63,5 12,6 62,6 14,2 60,9 13,8 57,7 15,7 56,9 15,8 Edvin 64 12,2 65,8 11,2 62,6 13,2 62,4 12, ,4 61,7 13,3 Harbinger 67,5 10,9 66,9 11,3 68,1 11,6 68,5 11,8 68,1 12,6 67,5 12,6 Iron 68,3 10,4 68,1 10,7 69,3 11,1 68, ,5 11,2 69,4 10,8 Propino 65,8 12,3 62,2 11,8 65,2 12,2 65,9 12, ,6 64,7 13,6 Tocada 66,7 11, ,8 69,3 11,7 68,5 12,1 69,3 12,3 67,5 11,9 Taulukko 17. Vihdin ohrien laatutulokset Marble Wanamo Wappu Kyntö K + Tauti t+ N Kevennetty m. K + Tauti t+ N Suorakyvlvö K + Tauti t+ N Kuva 10. Vihdin kevätvehnän satotulokset. Kyntö Kyntö +Tautiaine+N Kevennetty muok. Kevennet. + Tautiaine+N Suorak. Suorak. + Tautiaine + N HLP RV % HLP Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % HLP RV % Marbla 81,8 10,0 92,2 12,1 81,3 11,0 81,6 13,0 81,3 11,1 80,6 12,7 Wanamo 80,2 11,4 80,2 12,9 81,1 11,9 81,2 13,6 80,5 12,1 82,2 13,9 Wappu 79,3 11,5 80,4 13,5 80,2 11,7 80,9 13,8 80,2 12,2 80,2 14,1 Taulukko 18. Vihdin kevätvehnien laatutulokset.

24 Kyntö Kyntö+ Menara va 11. Vihdin kaurojen satotulokset. Akseli Eemeli Iiris Steinar Kevennetty m. Kevm. + Menara Suorakylvö Suorak + Menara Ku Kyntö Kyntö +Menara Kevennetty muok. Kevennet. + Menara Suorak. Suorak. + Menara HLP RV % HLP Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % HLP RV % Akseli 56,6 13,0 56,6 12,9 57,0 13,3 56,3 13,3 56,6 13,7 55,1 13,9 Eemeli 53,6 13,6 54,5 13,3 56,3 13,8 55,6 13,8 55,8 13,6 55,3 13,6 Iiris 54,2 11,6 54,2 11,9 54,1 11,8 52,9 12,3 54,4 12,2 53,9 12,2 Steinar 54,5 11,7 54,2 11,9 55,4 11,9 55,0 12,3 53,9 11,9 53,7 11,9 Taulukko 19.Vihdin kaurojen laatutulokset. 4.2 Elimäki Kyntö Kyntö + Bontima Aukusti Edvin Harbinger Iron Propino Tocada Kevennetty m. Kevennetty m. Bontima Suorakyvlvö Suorakyvlvö + Bontima Kuva 12. Elimäen ohrien satotulokset /ha.

25 25 Kyntö HLP RV % Kyntö +Bontima HLP Kevennetty muok. Kevennet.+Bonti ma Suorak. Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % Suorak. + Bontima Aukusti 62,8 11,8 63,3 12,5 65,6 10,4 65,2 10,0 63,1 11,3 64,0 10,4 Edvin 63,9 11,3 64,1 11,4 64,8 10,1 65,3 9,2 65,8 11,7 65,9 10,1 Harbinger 67,9 11,1 70,8 10,9 69,3 10,0 70,7 9,1 70,1 10,9 71,3 9,8 Iron 68,9 10,1 71,5 10,7 68,1 8,9 68,8 8,4 69,8 9,7 70,4 9,0 Propino 68,5 11,1 70,2 11,4 66,0 9,2 68,2 9,6 69,0 11,2 69,9 10,2 Tocada 68,4 10,9 70, ,9 9,8 70,0 9,3 70,5 11,6 70,7 10,3 HLP RV % Taulukko 20. Elimäen ohrien laatutulokset Marble Wanamo Wappu Kyntö K + Tauti t+ N Kevennetty K m. + Tauti t+ N SuorakyvlvöK + Tauti t+ N Kuva 13. Elimäen kevätvehnien satotulokset. Kyntö Kyntö +Tautiaine+N Kevennetty muok. Kevennet. + Tautiaine+N Suorak. Suorak. + Tautiaine + N HLP RV % HLP Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % HLP RV % Marbla 77,5 12,3 76,6 14,2 81,8 11,7 82,5 12,7 82,2 11,4 82,0 13,4 Wanamo 77,6 11,2 76,7 12,1 78,2 12,0 80,0 13,2 78,2 11,6 80,6 14,1 Wappu 77,8 12,0 78,7 13,9 78,4 11,5 79,9 13,3 78,2 11,4 79,8 14,2 Taulukko 21. Elimäen kevätvehnien laatutulokset.

26 Akseli Eemeli Iiris Steinar Kyntö Kyntö+ Menara Kevennetty m. Kevm. + Menara Suorakylvö Suorak + Menara Kuva 14. Elimäen kaurojen satotulokset. Kyntö HLP RV % Kyntö +Menara HLP Kevennetty muok. Kevennet. + Menara Suorak. Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % Suorak. + Menara Akseli 57,7 12,0 59,1 11,9 60,3 11,5 57,5 12,3 59,4 12,5 57,4 11,5 Eemeli 56,2 12,4 56,2 12,4 58,2 12,6 57,0 13,1 61,1 13,5 57,1 12,5 Iiris 56,3 10,7 56,7 10,4 58,1 10,3 57,7 11,1 56,8 11,4 57,2 10,8 Steinar 54,8 10,9 54,2 10,6 56,5 10,7 55,8 10,9 55,0 12,1 54,9 10,5 HLP RV % Taulukko 22. Elimäen kaurojen laatutulokset. 4.3 Loimaa Kyntö Kyntö + Bontima Aukusti Edvin Harbinger Iron Propino Tocada Kevennetty m. Kevennetty m. Bontima Suorakyvlvö Suorakyvlvö + Bontima Kuva 15. Loimaan ohrien satotulokset /ha.

27 27 Kyntö HLP RV % Kyntö +Bontima HLP Kevennetty muok. Kevennet.+Bon tima Suorak. Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % Suorak. + Bontima Aukusti 64,9 11,6 65,3 11,7 64,1 10,0 64,3 9,9 66,0 10,2 66,0 10,1 Edvin 63,5 12,7 64,8 11,0 63,4 9,9 63,8 9,9 64,9 9,6 65,7 9,5 Harbinger 68,0 10,5 70,7 10,6 68,5 8,9 70,4 9,0 69,1 8,8 69,7 8,8 Iron 69,0 11,4 67,9 10,6 68,4 10,4 67,6 9,1 68,9 10,1 69,8 9,5 Propino 68,1 11,3 69,9 11,0 68,7 11,4 68,1 11,1 67,9 9,8 68,8 11,1 Tocada 66,8 11,5 68,6 11,5 68,0 10,7 68,9 9,8 68,6 9,3 69,6 9,3 HLP RV % Taukukko 23. Loimaan ohrien laatutulokset Marble Wanamo Wappu Kyntö K + Tautit Kevennetty m. K + Tautit Suorakylvö K + Tautit Kuva 16. Loimaan kevätvehnien satotulokset. Kyntö Kyntö +Tautiaine Kevennetty muok. Kevennet. + Tautiaine Suorak. Suorak. + Tautiaine HLP RV % HLP Rv % HLP RV% HLP RV % HLP RV % HLP RV % Marbla 80,3 13,6 81,5 15,4 81,5 11,3 82,5 11,4 81,7 11,1 81,7 10,7 Wanamo 79,5 13,4 79,5 13,2 79,3 11,2 81,2 12,2 80,4 13,4 80,8 12,0 Wappu 79,9 12,5 80,4 14,7 79,2 11,8 81,9 12,6 79,9 10,2 82,4 11,9 Taulukko 24. Loimaan kevätvehnien laatutulokset.

28 Seinäjoki Kuva 17. Seinäjoen kaurojen, ohrien ja vehnien satotulokset.

29 29 Taulukko 25. Seinäjoen ohrien, kaurojen ja vehnien laatutulokset. 4,5 Siilinjärvi Kuva 18. Siilinjärven ohrien, kaurojen ja vehnien satotulokset /ha. Kyntö HLP RV % Delaro Delaro Aukusti 62 62,2 11,8 9,3 Edvin 60,9 62,4 10,7 10,2 Iron 62,9 63,7 10,7 9,8 Akseli 45,2 50,9 13,6 12,7 Steinar 45,4 50,9 13,8 13,7 Wappu 72,8 72,6 15,2 12,7 Marble 78,8 72,3 12,1 11,1 Taulukko 26 Siilinjärven ohrien, kaurojen ja vehnien laatutulokset.

30 Kasvuohjelma-kokeet Kotkaniemessä Hankkija ja Yara tekevät vuosittain Kasvuohjelma-kokeita Vihdin Kotkaniemessä. Kokeissa testataan tulevia lajikkeita ja etsitään niille sopivat lannoitus- ja kasvinsuojelukäytännöt. Tavoitteena on tehdä lajikkeelle käyttöohje ennen kuin se lasketaan myyntiin. Oheiseen osioon on koottu muutama koetulos tästä työstä. 5.1 Mallasohran lannoitusoptimikoe Uusista mallasohralajikkeista saa enemmän satoa ja mallaslaatua korkeammalla lannoituksella. Mallasohran lisälannoitus annetaan viimeistään 1-solmuvaiheessa. YaraVita Mantrac Pro:lla on helppo huolehtia ohran riittävästä mangaanilannoituksesta.

31 31 Esimerkiksi Propino-lajikkeen lannoitustaso kannattaa nostaa 110 typpikiloon asti hyvinä kasvukausina, kun taudit on torjuttu. Uudet mallasohralajikkeet ovat erittäin satoisia, satotasot ovat nousseet viime vuosina selvästi. Uudet lajikkeet käyttävät annetun lannoituksen sadonmuodostukseen, eikä niiden valkuaistaso nouse yhtä herkästi kuin vanhojen. Lannoitustasokokeen tuloksesta ilmenee, että 110 typpikilolla on saatu mallaslaatuista satoa, ja korkeampi lannoitustaso parantaa myös viljelyn kannattavuutta. Jaettu lannoitus tarkentaa ravinteiden käyttöä Kylvölannoitus YaraMila-lannoitteella ja täydennys YaraBela Axan viimeistään 1-solmuvaiheessa. Jakamalla lannoitus kasvukaudella, voidaan pienentää kasvukausien vaihtelun aiheuttamaa riskiä. Mallasohran lannoitussuositus kivennäismaille on seuraava; kylvölannoituksena käytetään lohkon viljavuuden perusteella valittu YaraMila-lannoite 90 typpeä vastaava määrä (2/3 kokonaismäärästä). Kasvukaudella tehdään tarpeen mukainen lisälannoitus Esim. YaraBela Axanilla /ha. Mallasohran lisälannoitus on tehtävä 2-lehtivaiheessa - yksisolmuvaiheessa, jottei valkuainen nouse.

32 32 YaraVita aina mukaan rikkakasvien torjunnan yhteydessä Hivenravinteiden puutetta on jokaisella suomalaisella maatilalla. Kaikille on siis hyötyä YaraVita- lehtilannoituksesta. Hiven- ja rikkilannoitusta täydennetään tarpeen mukaan YaraVita-lehtilannoitteilla. Yara Megalab-kasvianalyysillä saa selville, riittävätkö ravinteet hyvään satoon. 5.2 Rehuohran lannoituskoe Valitsemalla viljelyyn uuden satoisan ohralajike ja lannoittamalla sitä suosituksen mukaan, voi tuottaa suuremman osan kotoisista rehuista omalla pellolla. Lisälannoitus kasvukaudella parantaa valkuaisen määrää, tavoite on vähintään 12 %. Rehuohrilla typpitaso pitää olla vähintään 120 /ha YaraMila-lannoitteena.

33 33 Lähde: Kasvuohjelmakokeet 2013, Yara Kotkaniemi Hyvillä mailla koko lannoitus keväällä Koetulosten mukaan hyväkuntoisilla mailla rehuohrien sato nousee ympäristötukea suuremmilla lannoitemäärillä vielä kannattavaksi. Kaikkien pääravinteiden antaminen rehuohralle kylvölannoituksena on kustannustehokas menetelmä lohkoilla, joilla orastuminen on tasaista, eikä poudanarkuus vaivaa. Riittävä kylvölannoitus on erittäin tärkeä myös jaetussa lannoituksessa, sillä se varmistaa, että kasvustosta tulee tasainen ja rehevä. Rehuohran määrää ja laatua on helppo parantaa YaraVita Mantrac Pro-lehtilannoitteella.

34 34 Lannoituksen jakaminen tarkentaa lannoitusta Lähde: Kasvuohjelmakokeet 2013, Yara Kotkaniemi Lannoituksen jakamisella saadaan enemmän valkuaista kotoiseen rehuun Lohkoilla, joiden vuosittainen satovaihtelu on suurta, kannattaa rehuohralla harkita typpilannoituksen jakamista. Lannoituksella vaikutetaan valkuaiseen sitä enemmän, mitä myöhemmässä kehitysvaiheessa lisälannoitus tehdään. Kylvölannoituksena käytetään YaraMila-lannoitetta, jota täydennetään yhdellä tai kahdella lisälannoituksella: korrenkasvuvaiheessa ja tähkimisen alussa. Kun annetaan osa lannoituksesta tähkävaiheessa, menetetään aina jonkin verran satoa, mutta valkuainen nousee. Lisälannoituksen teho varmistetaan kasvitautien torjunnalla. 5.3 Kauran lannoituskoe Parhaat kaurasadot saadaan hyvässä kasvukunnossa olevilta lohkoilta. Kauran sato nousee selvästi lisäämällä lannoitusta lohkon tuottokyky huomioiden. Kauran mangaanilannoitus hoituu YaraVita Mantrac Pro:lla.

35 35 Lähde: Kasvuohjelmakokeet, Yara Kotkaniemi Ota kaurasta kunnon sato Kauran satoja on mahdollista nostaa selvästi ottamalla viljelyyn uusi lajike ja lannoittamalla sitä lohkon satopotentiaalin mukaan. Lannoituskokeissa sato on noussut aina suurimpaan lannoitustasoon asti. Valkuaistasot jäävät helposti mataliksi suurten satojen takia. Kauran lannoituksen voi myös jakaa tai käyttää lisälannoitusta suotuisina kasvukausina. Kylvölannoitustaso on syytä pitää noin /ha tasolla, jotta kasvusto kehittyy reheväksi jo kasvukauden alussa. Tiheä kasvusto peittää maanpinnan nopeasti, estää kosteuden haihtumista pellosta ja vähentää rikkakasvien määrää. Kaura tarvitsee muita viljoja enemmän vettä kasvukauden aikana. YaraMila- kevätlannoite valitaan maan viljavuuden mukaan, jotta kaura saa riittävästi fosforia ja kaliumia. Yara Megalab- kasvianalyysitulosten mukaan kaliumin puute on yleinen kauralla. Lisälannoitus korrenkasvuvaiheessa nostaa kauran satoa. Jos halutaan nostaa sadon valkuaispitoisuutta, kannattaa lisälannoitus antaa röyhyn tultua esille.

36 36 Lähde: Yara Kotkaniemi Kaura on viljoista herkin mangaanin puutteelle. Mangaanin puutetta esiintyy hyvin yleisesti kauralohkoilla. Viime kesänä otetuista Yara Megalab- kasvianalyyseista 60 % kärsi mangaanin puutteesta. Mangaanin puute johtuu yleisimmin siitä, että mangaani muuttuu maassa vaikealiukoiseen muotoon, kun pellon ph on luokassa hyvä tai parempi. Tämän pelossa peltojen kalkitusta ei kuitenkaan tule laiminlyödä. Mangaanilannoitus on helppo ja halpa hoitaa rikkakasvien ruiskutuksen yhteydessä lisäämällä seokseen 1-2 l/ha YaraVita Mantrac Pro - lehtilannoitetta. 5.4 Kevätvehnän lannoituskoe Satoisat kevätvehnät hyödyntävät korkean lannoituksen ja kasvitautien torjunnan. Suuret lannoitemäärät kannattaa jakaa. Riittävän valkuaisen määrä varmistetaan oikealla lajikevalinnalla ja riittävällä lannoituksella. Lähde: Yara Kotkaniemi 2013

37 37 Satoisat myllyvehnät tarvitsevat korkean lannoituksen Kasvuohjelmakokeessa oli kaksi erityyppistä kevätvehnää. Aikaisempi Wappu- lajike tuotti laadukasta myllyvehnää. Marble on todella satoisa vehnä, joka tuottaa korkeilla lannoitustasoilla myllyvehnää ja sen lisäksi sopii erityisen hyvin sika- ja siipikarjatilojen rehuksi. Lannoituksessa kannattaa hyödyntää ympäristötuen mahdollistamat korkeimmat lannoitustasot. Lannoitussuositus: YaraMila- lannoite (150 N/ha) Suuret lannoitemäärät kannattaa jakaa Lähde: Kasvuohjelmakokeet 2013, Yara Kotkaniemi Lisälannoituksella tarkennetaan lannoitusta kasvukauden mukaan Kokeessa tutkittiin lisälannoituksen vaikutusta kevätvehnien satoon ja laatuun. Kylvölannoituksessa kevätvehnälle kannattaa käyttää 2/3 koko typpimäärästä (120 N), pellon viljavuuteen sopivalla YaraMila- lannoitteella. Suotuisina kasvukausina kevätvehnälle kannattaa antaa lisälannoitusta (10-30 N/ha) yhdessä erässä korrenkasvuvaiheessa tai kahdessa erässä korrenkasvuvaiheessa ja tähkän tultua esiin. Näin varmistetaan vehnälle riittävä lannoitus hyvään satotasoon ja laatuun. Lisälannoitussuositus: YaraBela Axan

38 38 Lähde: Kasvuohjelmakokeet 2011, Yara Kotkaniemi Suojaa vihreä lehtiala ja ota ravinteet talteen Kasvitautien torjunnalla varmistetaan vihreän lehtialan säilyminen, jolloin vehnä pystyy hyödyntämään käytössä olevat ravinteet satoon ja valkuaiseen. Wappu- lajikkeen sato parani yli 1000 kiloa kasvitautien torjunnalla ja lisälannoituksella, ja samalla myös valkuainen nousi.

39 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija Oy Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011 Projektin kuvaus Projektin aikana oli tarkoitus tutkia typpilannoituksen lisäämisen vaikutusta sadon määrään, laatuun ja ravinteitten hyväksikäyttöön. Projekti suoritettiin yhteistyössä mv. Lauri Hantulan ja Agrimarket-ketjun toimesta Seinäjoella Hantulan peltolohkolla vuosina Lohko ei sijaitse pohjavesialueella. Lohkoa viljeltiin perinteisesti kyntö kylvömuokkaus kylvö menetelmällä. Projektin tavoite Projektin tavoite oli selvittää suuremmilla kuin nykyisillä ympäristötukien sallimilla typpimäärillä lannoitettujen kasvustojen tuottaman sadon laatu ja määrä sekä ravinteiden hyväksikäyttö. Projektin koejäsenet Epos kevätvehnä 100 N/ha lannoitustasolla 2. Epos kevätvehnä 150 N/ha lannoitustasolla 3. Epos kevätvehnä 170 N/ha lannoitustasolla 4. Epos kevätvehnä 200 N/ha lannoitustasolla 5. Epos kevätvehnä 250 N/ha lannoitustasolla 6. Epos kevätvehnä 150 N/ha lannoitustasolla ilman kasvitautitorjuntaa 7. Wappu kevätvehnä 150 N/ha lannoitustasolla 8. Wappu kevätvehnä 170 N/ha lannoitustasolla 9. Wappu kevätvehnä 200 N/ha lannoitustasolla Projektin eteneminen Kylvö Lohkolle kylvettiin m leveitä, noin 1,5 hehtaarin suuruisia koealoja Epos- ja Wappu kevätvehniä. Kylvölannoitus tehtiin SuomensalpietariSe+- lannoitteella molemmilla lajikkeilla seuraavasti: a) YaraBela Suomensalpietari Se+ 370 /ha (100 N/ha taso) b) YaraBela Suomensalpietari Se+ 481 /ha (150 N/ha taso) c) YaraBela Suomensalpietari Se+ 556 /ha (150, 170, 200 ja 250 N/ha tasot)

40 40 2. Kasvukauden aikainen lisälannoitus a) 150 /ha typpilannoitustason koejäsenille a. typpiliuos 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 N) b) 170 /ha typpilannoitustason koejäsenille a. typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 N) c) 200 /ha typpilannoitustason koejäsenille a. Yara Bela Sulfan N 26 S /ha (30 N) korrenkasvuvaiheessa b. Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 N) d) 250 /ha typpilannoitustason koejäsenille a. Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun alussa (20 N/ha) b. Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun aikana (20 N/ha) c. Yara Bela Sulfan N 26 S /ha (40 N) korrenkasvun lopulla d. Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 N) Rakeinen Yara Bela Sulfan levitettiin täsmälannoituksena Yara N-Sensor menetelmällä - kasvustomassa- ja lannoitteenlevityskartat liitteenä 4. Kasvuston hivenlannoitus Kaikille koejäsenille annettiin hivenravinteiden puutteeseen rikkakasviruiskutusten ruiskutusten yhteydessä YaraVita Gramitrel 1 l/ha ja Yara Vita Mantrac Pro 0,5 l/ha korrensääderuiskutusten yhteydessä Yara Vita Gramitrel 1,5 l/ha. Kasvustoista otettiin kasvustonäytteet , ja teetettiin ravinneanalyysit. Ravinneanalyyseissä ei todettu hivenravinnepuutoksia. - Kasvianalyysitulokset ja lannoitesuositukset liitteenä 4. Koelohkojen kasvinsuojelu T1(pensomisen loppu) (Zadoks 30-34) Attribut SG 60 g/ha + Sekator OD 0,1 l/ha + Stabilan (Hankkijan CCC) 0,3 l/ha + YaraVita MantracPro 0,5 l/ha + YaraVita Gramitrel 1 l/ha T1+ viikko (Zadoks 34-37) Moddus 0,25 l/ha + Menara 0,25 l/ha +YaraVita Gramitrel 1,5 l/ha T2 (korrenkasvun loppu), (Zadoks 37 40) (valvatti ja ohdakeongelma Moddus 0,15 l/ha + MCPA 1 l/ha T3 (tähkälletulo), (Zadoks 50-59) Amistar 0,3 l/ha + Armure 0,3 l/ha + Karate Zeon 75 ml/ha 5. Koelohkojen puinti Wappu sekä Epos 100 N/ha ja 150 N/ha ilman kasvitautitorjuntaa Epos muut koejäsenet 10. syyskuuta 100 N/ha lannoitustason ja ilman kasvitautitorjuntaa olleet koejäsenet valmistuivat virallisten koetulosten mukaisessa kasvuajassa, mutta kasvupäivinä kertyi lämpösummaa merkittävästi yli koetuloksissa olevan lämpösummatarpeen. Runsaammin typpilannoitetut ja kasvitautitorjutut koejäsenet tarvitsivat puintikuntoon valmistuakseen merkittävästi enemmän sekä kasvupäiviä että lämpösummakertymää kuin mitä virallisten lajikekoetulosten keskimääräiset arvot ovat.

41 41 Kutakin koealaa puitiin edestakainen 7,2 metrin puintileveys koekaistalla. Jyväsato punnittiin tilan kuivurilla, johon on asennettu vaaka- anturit. Puitu satomäärä muutettiin hehtaarisadoksi. Olkisato määritettiin puimalla koealalta osa oljista karheelle ilman silppuria. Karhe paalattiin, pintaala jolta paali kertyi mitattiin, paali punnittiin ja punnitustulos laskettiin hehtaarisadoksi. Tulokset 1. Satotaso ja valkuaispitoisuus Jyväsadon leipävilja- analyysit tehtiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Kaikkien koejäsenten sato täytti kasvukaudella 2013 myllyvehnä- vaatimukset. Sekä satotaso että valkuaispitoisuus nousivat molemmilla lajikkeilla typpilannoitustason lisääntyessä. Jyväsato on muunnettu 14,5 %:n kosteuteen. Lajike ja N /ha Jyväato /ha Olkisato /ha valk % sl. Wappu ,8 350 Wappu ,6 315 Wappu ,4 347 Epos 250 N/ha ,2 395 Epos 200 N/ha ,8 388 Epos 170 N/ha ,0 428 Epos 150 N/ha ,8 399 Epos 100 N/ha ,4 379 Epos 150, EI kasvitaututorj ,0 421

42 42 2. Ravinteiden kotiuttaminen Jyvä- ja olkisadon ravinnepitoisuudet määritettiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Typen kotiuttaminen jyväsadossa Lannoitteena annettu typpi saatiin jyväsadossa talteen hyvin, sillä Kasvuohjelmatutkimuksen ja sitä edeltäneen ISO-VILJA tutkimuksen mukaa typestä jää suomalaisessa viljanviljelyssä keskimäärin lähes kolmannes hyödyntämättä sadon muodostukseen. Typen kotiuttaminen, kun sekä olki- että jyväsato huomioidaan Olkisadon määrä punnittiin kaikilta koejäseniltä. Ravinnearvoina käytettiin Viljavuuspalvelun analysoimia ravinnemääriä g /.

43 43 Fosforin kotiuttaminen Maan fosforitila oli viljavuustutkimuksen mukaan hyvällä / korkealla tasolla. Fosforilannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä sadon mukana maasta otettu fosfori lisääntyi.

44 44 Kaliumin kotiuttaminen Maan kaliumtila on viljavuustutkimuksen mukaan tyydyttävällä / hyvällä tasolla. Varsinaista kaliumlannoitusta ei koejäsenille annettu. Keväällä 2013 levitettiin koealalle Biotiittia 7 tn /ha, mistä kertyi kaliumia noin 350 /ha. Biotiitti näytti vaikuttavan myös muiden ravinteiden käyttöön, sillä sekä silmämääräisesti arvioiden että kasvustomassasta punniten biotiittia saanut koeala kehittyi nopeammin kuin verranteena ollut alue johon Biotiittia ei levitetty. Typpilannoituksen lisääntyessä kaliumin otto maasta lisääntyi. Heikoimmin kaliumia otti maasta koeala jolla kasvitauteja ei torjuttu. Koejäsenten taloudellinen kannattavuus Sadon arvo Kaikkien koejäsenten sato täytti laadultaan leipäviljavaatimukset

45 45 Lajike ja N /ha kosteuskorj. 14,5 % sato /ha hlp valk % sl. Perus- hinta valkuais- lisä Hinta / tn Sadon arvo /ha alv 0 % Wappu ,1 17, Wappu ,8 15, Wappu ,1 15, Epos 250 N/ha ,9 15, Epos 200 N/ha ,7 14, Epos 170 N/ha , Epos 150 N/ha ,6 13, Epos 100 N/ha ,7 12, Epos 150 N/ha ilman kasvitautitorjuntaa 64, Viljan hinta Fazer Oululainen hinnasto Sadon arvo lannoitekustannus Sadon arvo /ha alv 0 % SS Bela Typpiliuos SS Bela Typpil Lannoitekust. yht. alv 0% Sadon arvo - lannoitekust. Lajike ja N /ha Wappu Wappu Wappu Epos 250 N/ha Epos 200 N/ha Epos 170 N/ha Epos 150 N/ha Epos 100 N/ha Epos 150 ilman kasvitautitorj Viljan hinta Fazer Oululainen hinnasto , lannoitekustannus helmikuu 2013 Taloudellinen kannattavuus parani typpilannoitustason kohotessa. Laskelmissa käytetty viljelijän tilalla kasvukaudella 2013 toteutuneita kustannuksia ja sadon arvossa Fazer Oululaisen päivitetyn hinnaston hintoja..

46 46 Kasvukauden sääolosuhteet Kasvukaudella 2013 lämpösummaa alkoi kertymään noin viikon myöhemmin kuin kokeen muina vuosina 2011 ja Toukokuun loppu sekä kesä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Kun tuo sadonmuodostuksen kannalta tärkeä ajanjakso oli kesällä 2013 myös sateetonta, kasvustot kärsivät kuivuudesta ja satotaso jäi odotettua alhaisemmaksi. Lämpösummakertymä kylvöpäivästä sadonkorjuuseen koevuosina

47 47 Sadekertymä kylvöpäivästä sadonkorjuuseen koevuosina Arviointia kasvukaudelta 2013 Kesän kuivuus ja nopea lämpösummakertymä vaikuttivat satotasoon Lannoituksena annettu typpi saatiin kotiutetuksi sadossa ja satomäärä nousi selvästi jokaisella typpiportaalla. Sadon nettoarvo, lannoitekustannukset sadon arvosta vähennettynä, nousi lannoitustason kohotessa Olosuhteissa, joissa kasvutekijät ovat kunnossa, edes 250 N /ha lannoitustaso ei näyttänyt ainakaan vuonna 2013 olevan vielä lannoituksen kannattavuuskattona. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi tehokkaasti maasta fosforia. Pohdintaa ja arviointia koko koeajalta kasvukausilta Satotaso ja valkuaispitoisuus nousivat typpilannoituksen lisääntyessä kaikkina koevuosina kaikilla lajikkeilla. Vuoden 2013 koetuloksiin vaikutti sääolosuhteiden lisäksi heikentävästi myös se että Pohjanmaalla erinomaisesti menestynyt Trappe- lajike jouduttiin vaihtamaan siementilanteesta johtuen satopotentiaaliltaan heikompaan Epokseen.

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Kasvuohjelmatutkimus 2014 Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@agrimarket.fi

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Mikä viljalajike luomuun?

Mikä viljalajike luomuun? Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Kasvuohjelma-tutkimus 2010

Kasvuohjelma-tutkimus 2010 Kasvuohjelma-tutkimus 2010 -ISO-VILJA -sopimusten ennakkonäytetulokset -Kasvuohjelma -koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010 Johdanto Ravinnetaseet hyötykäyttöön Maataloutta on pitkään syytetty vesiemme

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljalajikkeet ja tautitorjunta Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket. VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Valkuaisrehutase Suomessa 2008 Öljykasvien

Lisätiedot

Viljan hygieeninen laatu

Viljan hygieeninen laatu Viljan hygieeninen laatu voiko homeita välttää? Laboratoriopäällikkö Veli Hietaniemi, MTT, 31600 Jokioinen, veli.hietaniemi@mtt.fi Laatuviljaseminaari 10.3.2009, Maaseuturavintola Hollolan hirvi, Hollola

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717 Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka

Lisätiedot

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Kaura on Suomessa viljeltävistä viljoista herkin Fusarium-sienten aiheuttamalle punahometartunnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että punahomeiden

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

Hometoksiinit hallintaan!

Hometoksiinit hallintaan! Vilja- ja öljykasvipäivä Hämeenlinnassa 16.02.2012, Hämeen ammattikorkeakoulu Hometoksiinit hallintaan! Veli Hietaniemi, Sari Rämö, Tauno Koivisto ja Päivi Parikka, MTT Yhteistyötahot: MMM, VYR, Evira,

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta

Lisätiedot

Viljan laatuhinnoittelu

Viljan laatuhinnoittelu Sivu 1/19 Voimassa 27.10.2015 alkaen Korvaa 01.10.2015 ilmoitetun laatuhinnoittelun Ver. 5/2015 Viljan laatuhinnoittelu Satokausi 2015 / 2016 Voimassa ostoissa rehutehtaille ja varastoihin. Muutoksia kohdissa:

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke

Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke Havaintokoetoiminta Loppuraportti Riitta Savikurki ja Arja Nykänen ProAgria Etelä-Savo Päivi Kurki ja Kari Narinen MTT Mikkeli 31.12.2014 Yhteenveto havaintokoetoiminnan

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014 Maltaan myynnin kannalta tilanne on hyvä Vientimarkkina vetää (Aasia, Afrikka) Pienpanimoiden globaali kasvu kasvattaa erikoismallaskysyntää Mallastamot

Lisätiedot

leveämmäksi 1/14 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta Sivut 38 41 Sivu 8

leveämmäksi 1/14 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta Sivut 38 41 Sivu 8 1/14 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi YaraVita-lehtilannoituksesta hyvät tulokset rapsilla Sivu 10 Ravinnetaseet viime kasvukaudella Sivu 22 Kasvinsuojelu IPM:n mukaiseksi Sivu

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi

Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi Kasvintuotannon tulos biologisten, teknologisten ja taloudellisten tekijöiden yhdysvaikutusten

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot