Arvoisa viljelijä. Olli Mäki-Välkkilä Hankkija-Maatalous Oy, Kasvuohjelman johtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvoisa viljelijä. Olli Mäki-Välkkilä Hankkija-Maatalous Oy, Kasvuohjelman johtaja"

Transkriptio

1 OPAS 2009

2 2

3 Arvoisa viljelijä Agrimarket-ketju yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa on tuottanut Sinulle Kasvuohjelmaoppaan, jonka sivuilta löydät hyödyllistä tietoa Kasvuohjelma-tuoteryhmien osalta. Viljakaupan, lannoitteiden, maanparannusaineiden, siemenien, kasvinsuojeluaineiden ja säilöntäaineiden käyttöön ja tuotteisiin liittyvät tiedot muodostavat oppaan sisällön. Lisäksi olemme poimineet tietoa koneketjujen vaikutuksesta viljelyyn, erityisesti kasvinsuojeluruiskuihin ja erilaisiin suutinvaihtoehtoihin on kiinnitetty huomiota. Oppaassa on myös runsaasti taulukkoliitteitä mm. lannoitteiden valinnasta ja käyttömääristä, kasvinsuojeluaineiden tehoista ja niiden sekoittamisesta keskenään. Kasvuohjelma-tutkimus ja näytteiden analysointi on tärkeä osa kehitettäessä lajikekohtaisia Kasvuohjelmia. ISO-VILJA -laatu- ja viljelysopimusten tuottama kymmenien tuhansien näytteiden antama tieto on analysoitu opiksi ja ohjeeksi niin Sinulle viljelijä, kuin meille ohjelmien kehittäjille. Kotkaniemen koetilan, MTT:n ja monien yhteistyökumppaneidemme koeruutujen antama virallinen tieto lisää pohjaa, jolle Kasvuohjelmat rakentuvat. Vuoden 2008 tulokset kertovat selkeästi miten satotaso ja sadon laatu parenevat otettaessa käyttöön Kasvuohjelman eri tekijöitä. Kasvuohjelman mukaisessa viljelyssä satotaso voi olla 1500 kg suurempi ja laatu mallas- tai leipäviljatasoa. Viljelyyn laitetut lisäpanokset maksavat itsensä monikertaisesti takaisin. Oppaan sivuilta löydät runsaasti aineistoa tämän tosiasian todistamiseksi. Tämän päivän haaste niin teollisuudelle, kaupalle kuin viljelijällekin on panosten ja lopputuotteiden hinnan voimakas riippuvuus pörssien ja sijoittajien toiminnasta, jota ohjaa kysynnän ja tarjonnan laki. Ennustettavuus on todella vaikeaa ja me kaikki joudumme elämään periaatteessa päivän hintojen varassa. Lupauksia hintojen kehittymisestä ei voida useinkaan antaa, ainoastaan parasta sen hetken tietoa. Yksi keino pienentää hintariskiä on ottaa käyttöön erilaisia viljakaupan välineitä, jotka on esitelty tämän oppaan sivulta 10 alkaen. Monessa suhteessa haasteellinen vuosi 2009 on edessä. Uskomme kuitenkin suomalaiseen sisuun, ja toivotamme Sinulle viljelijä hyvää satovuotta niin säiden kuin hintojenkin suhteen! Olli Mäki-Välkkilä Hankkija-Maatalous Oy, Kasvuohjelman johtaja

4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus... 3 Nurmi 2009, Agribonus...8 Uutuus-tuotteita...9 ISO-VILJA -SOPIMUS...10 Kasvuohjelmalla tulosta...14 Farmit Net Wisu...19 Lannoitteet Ravinteiden merkitys...22 Vilja-, nurmi- ja sokerijuurikaslannoitteet Lannoitustaulukot Hivenliuokset Sertifioidut siemet Ohra: Olavi BOR Voitto BOR Jyvä BOR Tocada BOR...38 Saana BOR...38 NFC Tipple...38 Kaura: Eemeli BOR...40 Fiia BOR...40 Julius BOR...40 Belinda BOR...40 Kevätvehnä: Anniina BOR...42 Kruunu BOR...42 Epos...42 Trappe BOR...42 Syysvehnä: Urho BOR...43 Skagen...43 Papageno...43 Syysruis: Elvi BOR...43 Rotari...43 Rypsi ja rapsi: Apollo BOR...44 Hohto BOR...44 Valo BOR...44 Eos BOR...44 Marie BOR...44 Highlight...44 Timotei: Tuukka BOR...46 Tuure BOR...46 Nurminata ja ruokonata: Ilmari BOR...46 Kora...46 Nurmisiemenseokset: Heinänurmiseos Heinänurmiseos Agriseos...47 Pikalaidun...47 Multamaan nurmiseos...47 Hevoslaidun Vehreä...47 Herne: Hulda BOR...47 Riistasiemenet...48 Perunansiemenet: Annabelle...49 Asterix...49 Challenger...49 Mozart...49 Nicola...49 Opera...49 Rikea...49 Saline...49 Siikli...49 Suvi BOR...49 Hjan Timo BOR...49 Van Gogh...49 Velox...49 Victoria...49 Kasvinsuojeluaineet Katso käyttötarkoituksenmukaiset kasvinsuojeluainetaulukot s. 111 Acanto Acanto Prima Acrobat WG Afalon Agil 100 EC Ally 50 ST Ally Class Anti FOAM -vaahdonestoaine...55 Amistar Ariane S Attribut Super Axial 50 EC Basagran M Basagran SG Basta Baytan I Baytan Universal Betanal Progress Betanal SE Betasana 2000 SC Biscaya OD Boxer Butisan S Cedomon Celest Formula M Contact-kiinnite Curzate M 68WG Danadim Progress Delan WDG Devrinol 450 SC Dithane NT Extra ruiskunpesu Focus Ultra Glyfonova Bio Grasp SC + Grasp -kiinnite Gratil Hankkijan CCC Hankkijan MCPA

5 Hankkijan TRIO Karate Zeon -tekniikka Karate 2.5 WG...76 Logran 20 WG Matrigon Mavrik 2F Maxim 100 FS Menara Metafol 700 SC Moddus M Moncut Monitor Proline Ratio 50T Ratio Combo Reglone Revus Ridomil Gold MZ Pepite Roundup Bio Roundup Gold Rovral 75 WG Safari Senkor Shirlan Sito Plus -kiinnite Starane XL Stomp Switch 62.5 WG Tanos 50 WG Titus WSB Topas 100 EC Touchdown Tramat 500 SC Tridex...97 Tyfon Viljan Täyssato-jauhe Viljan Täyssato-neste Vertimec 018 EC Zardex G Zenit 575 EC Muut maatalouskemikaalit Säilöntäaineet Kemira AIV 2 Plus Kemira AIV Nova AIV Prima Kemira AIV Ässä Feedtech Silage F Feedtech F Kemira LactoFast Kemira Propcorn NC Propion Neporex Agita Spy Navetta-Radar Ferramol Farmi S -merkkausvaahto Viljakasvien kasvinsuojelu Erikoiskasvien kasvinsuojelu Tankkiseokset viljan ruiskutuksiin Tankkiseokset perunan ruiskutuksiin Viljojen rikkakasvitehot Viljojen tautien torj.aineiden tehot Viljan kasvitautiaineiden pohjavesija peräkkäiskäytön rajoitukset Valmisteiden ympäristörajoitukset Kasvinsuojeluruiskut

6 Kasvinsuojeluaineiden käyttötarkoituksenmukainen sisällysluettelo Viljojen peittausaineet Baytan I Baytan Universal Cedomon Celest Formula M Viljan Täyssato-jauhe Viljan Täyssato-neste Zardex G Rikkakasvien torjunta Ally 50 ST Ally Class Ariane S Attribut Super Basagran M Basagran SG Basta Boxer Butisan S Devrinol 450 SC Hankkijan MCPA Hankkijan TRIO Logran 20 WG Ratio 50T RatioCombo Hukkakauran torjunta Axial 50 EC Grasp SC + Grasp -kiinnite Nurmien rikkakasvien torjunta Gratil Starane XL Kasvunsääteet Hankkijan CCC Moddus M Kasvitautien torjunta Acanto Acanto Prima Amistar Menara Proline Zenit 575 EC Tuholaisten torjunta Biscaya OD Danadim Progress Karate Zeon -tekniikka Karate 2.5 WG Mavrik 2F Juolavehnän torjunta Agil 100 EC Focus Ultra Roundup Bio Roundup Gold Glyfonova Bio Touchdown Erikoiskasviaineet Afalon Amistar Delan WDG Matrigon Rovral 75 WG Safari Senkor Stomp Switch 62.5 WG Topas 100 EC Vertimec 018 EC Sokerijuurikkaan kasvinsuojelu Betanal Progress Betanal SE Betasana 2000 SC Metafol 700 SC Tramat 500 SC Perunan kasvinsuojelu Afalon Acrobat WG Curzate M 68WG Dithane NT Maxim 100 FS Moncut Monitor Reglone Revus Ridomil Gold MZ Pepite Shirlan Tanos 50 WG Titus WSB Tridex Tyfon Kiinnite ja merkintävaahto Contact-kiinnite Sito Plus -kiinnite Farmi S -merkkausvaahto Ruiskunpesu ja muut Extra ruiskunpesu Anti FOAM -vaahdonestoaine Katso käyttötarkoituksenmukaiset kasvinsuojeluainetaulukot s

7 7

8 Keskittäminen kannattaa Agribonusta jopa 0,8 %! Agribonusta kertyy 0,3 0,8 % oheisen taulukon mukaisesti. Agribonus on nyt entistäkin palkitsevampi. Nyt keskittäminen todella kannattaa! Nurmi 2009 Saarijärvellä Saarijärven Tarvaalassa järjestetään kesän kovin ammattilaisten nurmenviljelytapahtuma. Tapahtumassa nurmityökoneiden työnäytöksiä, asiaa nurmenviljelystä, koeruutuja, messuosastoja ja paljon muuta, tärkeää nurmiasiaa. Tapahtuman teemana on kannattava nurmentuotanto. Tapahtumaan järjestetään bussikuljetuksia ympäri Suomea. Tervetuloa! Merkkaa aika jo kalenteriisi. Agribonukseen luetaan: Lannoitteet ja kalkki Torjunta- ja säilöntäaineet Siemenet Rehut ja rehuvilja Viljan myynti Agrimarket-ketjulle (edellytyksenä ISO-VILJA -viljely sopimus) Maataloustyökoneet (vaihtokonekaupassa maksetusta välirahasta) Traktorit ja puimurit (vaihtokonekaupassa maksetusta välirahasta) Polttoöljy, puupelletti, voiteluaineet Raskaat rautakauppatuotteet DeLaval-koneet OSTOT / VUOSI AGRI- BONUS % , , , , , ,3 AGRIBONUSTA KANTA-ASIAKKAILLE JOPA 0,8 % Lue lisää Agribonuksesta: > Maatilayrittäjän kanta-asiakkuus tai kysy omamyyjältäsi! 8

9 Eemeli BOR Markkinoiden aikaisin ja lujakortisin kaura. Lue lisää sivulta 40. UUTUUDET 2009 Julius BOR Erittäin satoisa laatukaura. Lue lisää sivulta 40. Skagen Syysvehnä suurella jyvällä. Lue lisää sivulta 43. Eos BOR Hyvin satoisa kevätrypsi viljelyvyöhykkeeltä toiselle. Lue lisää sivulta 44. Highlight Kevätrapsi korkealla öljypitoisuudella. Lue lisää sivulta 44. Hevoslaidunseos Vehreä Erityisesti hevosille valmistettu laidunseos. Lue lisää sivulta 47. Papageno Erittäin satoisa syysvehnälajike. Lue lisää sivulta 43. Rotari Runsassatoinen populaatioruis. Lue lisää sivulta 43. Kahden tehoaineen valmiste tautien torjuntaan. Lue lisää sivulta 80. Tridex Perunaruton ja laikkutautien torjuntaan. Lue lisää sivulta 97. Terästetty glyfosaatti juolavehnään torjuntaan. Lue lisää sivulta 96. Biscaya OD 240 Uuden sukupolven valmiste tuholaisten torjuntaan. Lue lisää sivulta 65. SUPER Juolavehnän ja leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysvehnälle. Lue lisää sivulta 58. Uusi tehoaine perunaruton torjuntaan. Lue lisää sivulta 87. Tehokas uutuus hukkakauran torjuntaan. Lue lisää sivulta 59. 9

10 ISO-VILJA - SOPIMUS on ammattilaisen ratkaisu Agrimarket-ketjun viljasopimus on ISO-VILJA -SOPIMUS Viljamarkkinoilla nousut ja laskut ovat arkipäivää. Viljan myyntien hajautus hintariskien hallitsemiseksi on nyt tarpeellista. Viljamarkkinat ovat satokauden 2008/2009 jatkaneet turbulenssiaan. Viljan tuotanto on lisääntynyt ja sadot ovat olleet hyviä tai kohtuullisia lähes kaikilla viljoilla. Tämä on lisäksi tapahtunut samanaikaisesti lähes kaikilla päätuotantoalueilla ympäri maailmaa. Tuotanto on ylittänyt kysynnän ja hinnat ovat laskeneet voimakkaasti. Tätä kehitystä on vauhdittanut maailmanlaajuinen talouslama. Satokaudella 2009 viljan tuotannon ennustetaankin pienenevän ja markkinoiden kääntyvän lähemmäs tasapainotilannetta. Viljan myyjän kannalta tarvitaan siis uusia viljan myyntitapoja, jotta myyntejä voi hajauttaa eri tavoin pitkin satokautta. Vain näin toimimalla on mahdollista olla joskus liikkeellä oikeaan aikaan. ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus ( Tuttavien kesken ISO- VILJA SOPIMUS) on Agrimarket-ketjun viljelysopimus, jolla tuotetaan viljaa kotimaisille ja kansainvälisille viljamarkkinoille. Se on yhteistyösopimus, jolla viljelijä ja Agrimarket-ketju sopivan sadon markkinoinnista tiettyyn käyttötarkoitukseen. Tavoitteena käyttötarkoituksen valinnassa on hyödyntää tilan lohkoja parhaalla 10

11 mahdollisella tavalla, markkinoida sato järkevästi, ja saada sadolle paras mahdollinen hinta markkinoilta. Niissä tapauksissa kun sää- tai muista olosuhteista johtuen sadon laatu ei täytäkään niitä vaatimuksia mitä sopimukseen kirjattu käyttötarkoitus edellyttää, Agrimarket etsii sadolle markkinat. ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus varmistaa kaikki ne palvelut joita nykyaikaisessa viljan markkinoinnissa tarvitaan. Sopimusetuina ovat mm. Agribonus, ennakkoanalysointi ja käyttötarkoituksen määrittely, S-Agrinet verkkopalvelut sekä Kasvuohjelma-palvelut. Ja tietenkin kaikki viime satokaudella esitellyt ISO-VILJA Hinnoittelusopimukset jotka ovat käytössäsi. ISO-VILJA Käteinen Sovitaan viljakauppa ostopäivän hintaan. Toimitus tapahtuu kuukauden sisällä ostosta. Viljaerän käyttötarkoitus on määritetty. Erän markkinoinnista on selvät ratkaisut tehty yhdessä maatalousmyyjän ja viljahenkilöstön kanssa. ISO-VILJA Termiini Termiinikauppa on viljakauppa tulevaisuuden toimitukseen, mutta viljaerän hinta sovitaan ostohetkellä. Viljaerän toimitus sovitaan kotimaisen teollisuuden ja vientimarkkinoiden tarpeen mukaan yli kuukauden päähän ostopäivästä. Erän laatu on tutkittu ja käyttötarkoitus on määritetty, jos sato on jo puitu, ja tulevalla sadolla se määritetään sadonkorjuun jälkeen. Kaupan ehdot on dokumentoitu ja mm. minimilaatu on sovittu tarkasti. ISO-VILJA Varasto-osto Varasto-osto on viljakauppa jossa viljaerä maksetaan termiinikaupan jälkeen ennen toimitusta. Varasto-oston avulla viljaerän toimitus ja rahaliikenne voidaan erottaa toisistaan. Tämä mahdollistaa toimituksen, joka vastaa teollisuuden tarpeita. Viljaerän käyttötarkoitus on määritelty ja toimitusaika sovittu. ISO-VILJA Futuuri Viljapörssin hinta kuvaa Euroopan ja maailmanmarkkinahintojen kehitystä. Futuurikaupassa sovitaan että osalle arvioitua viljasatoa hinnoitteluperusteena käytetään suoraan viljapörssin johdannaisten hintaa. Viljaerän hinnoittelusta sovitaan hintaerolla (eli basis) suhteessa pörssihintaan. Koska viljapörssin hinnan määräytymis- eli toimituspaikka on esim. Ranskassa, on basis Suomessa yleensä miinus-merkkinen suhteessa Euroopan pörssihintaan. Haluttuna hetkenä ennen toimitusta viljan myyjä voi ilmoittaa haluavansa lukita hinnan. Tällöin futuurikauppa muuttuu ISO- VILJA Termiini-kaupaksi ja hinta on siitä eteenpäin kiinnitetty. ISO-VILJA -sopimustuotanto sato kaudella 2009/2010 Öljykasveja ja kevätrapsia lisää kylvöön Lähes ainoa kevätkylvöinen viljelykasvi Suomessa, jossa kotimaan kysyntä on huomattavasti tuotantoa suurempi, on 2009 edelleen öljykasvit. Sopimustuotantoa on varaa kasvattaa ja jatkamme kevätrapsi-alan lisäämistä. Tämä tasapainottaa viljamarkkinoitakin samalla. Painotamme kevätrapsien sopimusviljelyä. Viime kesän haasteellisissakin olosuhteissa aikaisilla rapseilla onnistuttiin selvästi rypsiä paremmin. Myös rikkakasvien siemenet sai paremmin pois puidessa, ja mahdollisessa kunnostuksessa, hieman isomman rapsin siemenen seasta. Suosittelemme Highlight ja Marie BOR -rapseja Keski-Suomen tasolle asti öljykasvin viljelyyn. Lisäksi sopimustuotantoa jatketaan Eos BOR ja Apollo BOR -kevätrypseillä. Suomen markkinatilanne öljykasveilla näyttää kaikin puolin hyvältä. Tulevan satokauden hintatasoa voit tarkastella Matifpörssistä sivuilta löytyvän linkin kautta. Tällä hetkellä rapsin pörssihinta on noin kaksinkertainen vehnään verrattuna. Osan öljykasvisadosta voit hintatason turvaamiseksi myydä jo ennen kylvöjä ISO-VILJA Termiini ja Futuuri-sopimuksilla. Suomen Rehun rehuihin laadukasta viljaa Suomen Rehun rehuihin käytetään laadukasta rehuviljaa. Kysyntä on lisääntynyt erityisesti rehuvehnällä. Rehuvehnän sopimustuotantoa lisätään Seinäjoen tehtaan tarpeisiin Pohjanmaalla, mutta myös muualla. Rehuohran ja kauran sopimustuotantoon suosittelemme tässä myöhemmin mainittuja lajikkeita. Härkäpavun sopimustuotantoa aloitellaan ja vauhtiin päästään keväällä 2010, siementuotanto on käynnissä. Mallasohralajikkeet vaihtuvat Suomessa Mallasohran sopimustuotantoa rajoitetaan selvästi, jopa puoleen kesästä Mallasohran kysyntä ohjaa lajikevalintaa. Mallasohran päälajike kesälle 2009 on NFC Tipple, lisäksi teemme sopimuksia rajoitetusti Barke-lajikkeesta. NFC Tipple on myös Suomessa saanut virallisen hyväksynnän mallasohraksi. Barke on kesällä 2009 edelleen pienimuotoisessa tuotannossa laatuominaisuuksien takia. NFC Tipplen ja Barken lisäksi emme muista lajikkeista valitettavasti voi sopimuksia tulevalle kaudelle tehdä. 11

12 Esimerkiksi Scarlett on viljelystä Euroopassa jo poistumassa. Suurempia määriä viljellään vain Venäjällä, ja markkinat ovat hyvin rajalliset. Saanan kysyntä rajoittuu pelkästään kotimaan mallastamoille. Näiden lajikkeiden osto mallasohraksi selviää vasta tulevan kauden kysynnän perusteella ja suurempi kysyntä edellyttää käytännössä päälajikkeiden tuotannon selvää epäonnistumista. Viljakaupan analyysipalvelut edelleen sopimusetuna kaupan päälle Tärkeimpänä asiana sadonkorjuun jälkeen on selvittää sadon laatu. Teemme ennakkoanalyysit ISO-VILJA sopimusasiakkaillemme edelleen veloituksetta. Muille ne ovat maksullisia. Tavoitteena on saada laatutiedot kaikista toimitettavista viljaeristä ennen toimitusta. Agrimarketin viljalaboratorioissa on modernin tekniikan lisäksi erittäin ammattitaitoinen, koulutettu ja osaava henkilökunta. Vuosittain laboratorioissa käsitellään noin viljanäytettä. Agrimarketin laboratorioissa määritetään viljasta mm. kosteus, hehtolitrapaino, sakoluku, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, lajitteluaste, itävyys, mallasitävyys, haljenneet jyvät, 1000-jyvän paino, homeet ja aistinvarainen arviointi. Lisäksi määritetään sadon käyttötarkoitus, jotta parasta hintaa voidaan markkinoilta hakea. Nämä palvelut ovat veloituksetta käytössäsi jos teet ISO-VILJA Sopimuksen. Muuten maksat palveluista markkinahinnan. S-Agrinet S-Agrinet -verkkopalvelu pitää sisällään paljon hyödyllistä. Saat markkinatietoa, voit selailla kaikkia omia viljaan liittyviä tietojasi mm. tilityksiä, sopimuksia, esinäytteitä reaaliaikaisesti ja paljon muuta hyödyllistä. Valmiiksi esitäytetyn sopimuslomakkeen voi myös lähettää suoraan S-Agrinetin kautta. Viljasta Agribonusta Kanta-asiakkaana saat Agribonusta myös viljan myynnistä. Agribonuksen saamiseksi viljasta edellytetään asiakkaalta ISO- VILJA Laatu- ja viljelysopimusta. 12

13 ISO-VILJA -sopimustuotanto satokaudella 2009/2010 MYLLYKEVÄTVEHNÄ Myllykevätvehnältä vaaditaan hyvää sakolukua, korkeaa valkuaispitoisuutta, korkeaa hehtolitrapainoa, sitkon korkeaa määrää ja hyvää laatua. Suositeltavat lajikkeet: Anniina BOR, Kruunu BOR ja uutuuslajikkeet Trappe BOR sekä Epos. MYLLYSYYSVEHNÄ Myllysyysvehnältä vaaditaan hyvää sakolukua, korkeaa valkuaispitoisuutta, korkeaa hehtolitrapainoa, sitkon korkeaa määrää ja hyvää laatua. Suositeltavat lajikkeet: Urho BOR ja rajoitetusti syksylle -09 uutuulajikkeita Skagen ja Papageno. MYLLYRUIS Myllyruista tuotetaan myllyteollisuuden käyttöön, jolloin tavoitellaan kohtalaisen korkeaa sakolukua. Suositeltavat lajikkeet: Elvi BOR ja rajoitetusti uutuuslajike Rotari. REHUOHRA Rehuohraa tuotetaan rehuteollisuuden käyttöön sekä vientiin. Tavoitteena on korkea hehtolitrapaino ja suuri jyväkoko. Suositeltavat lajikkeet: Barke, Jyvä BOR, Olavi BOR Saana BOR, Scarlett, Tocada ja Voitto BOR. TÄRKKELYSOHRA Tärkkelysohraa tuotetaan kotimaiseen tärkkelysteollisuuteen. Tavoitteena on korkea hehtolitrapaino sekä korkea tärkkelyspitoisuus. Suositeltavat lajikkeet: Saana BOR, Jyvä BOR, Voitto BOR ja Olavi BOR. REHU- JA VIENTIKAURA Rehukauraa tuotetaan kotimaisen rehuteollisuuden käyttöön sekä vientiin, tavoitteena korkea hehtolitrapaino ja jyväkoko. Suositeltavat lajikkeet: Eemeli BOR, Belinda, Fiia BOR ja Julius BOR. ELINTARVIKEKAURA Elintarvikekauraa tuotetaan sekä koti- että ulkomaisen elintarviketeollisuuden käyttöön. Tavoitteena korkea hehtolitrapaino, suuri jyväkoko, kirkas väri ja tasainen tuleentuminen. Suositeltavat lajikkeet: Aarre BOR, Belinda, Fiia BOR ja Julius BOR. ÖLJYKASVIT Öljykasveja tuotetaan kotimaiseen puristamoteollisuuteen vaatimuksina korkea öljypitoisuus ja alhainen rikkapitoisuus. Suositeltavat lajikkeet: Marie BOR ja Highlight-kevätrapsit. Apollo BOR, Eos BOR, Hohto BOR ja Valo BOR -kevätrypsit. RUOKAHERNE Ruokahernettä tuotetaan ja kunnostetaan kotimaiselle elintarviketeollisuudelle. Tavoite on tuottaa homeista vapaata hernettä, joka keitettäessä kypsyy tasaisesti. Tavoitteena on alhainen roska- ja rikkapitoisuus. Suositeltavat lajikkeet: Hulda BOR. MUUT KÄYTTÖTARKOITUKSET Teemme sopimuksia mm. kaikista siemenviljoista, nurmikasvien siementuotannosta, luomuviljoista sekä erikoisöljykasveista. MALLASOHRA Mallasohraa tuotetaan kotimaisten ja ulkomaisten mallastamojen tarpeisiin. Tärkeimmät ominaisuudet ovat itävyys, valkuaispitoisuus ja jyväkoko. Sopimusmallasohra-lajikkeet: NFC Tipple ja Barke. Koeviljelyssä kesällä 2009: Marthe. 13

14 Kasvuohjelmalla tulosta Tuotantopanosten kallistumisen myötä on moni viljelijä lähtenyt pohtimaan viljelyyn panostamista ja sen voimaperäisyyttä. Ajatellaan, että kasvitautien torjunta, sertifioitu ostosiemen ja kalkitus ovat kalliita panoksia, ja pohditaan että saadaanko niihin sijoitetut rahat takasin. Näin moni viljelijä on päätynyt oman siemen käyttöön ja tautitorjunta on jätetty tekemättä. Kylvettäessä omalla peittaamattomalla siemenellä saattavat eräät taudit levitä peltoon siemenen mukana Eli tauti kylvetään peltoon. Tällainen tauti on esim. verkkolaikku joka näkyy oraassa jo 1 2 lehtivaiheessa. Omasiemen on monesti vaillinaisesti lajiteltu, jolloin siinä on roskia ja pieniä jyviä. Etenkin vaativissa olosuhteissa, esim. kuivuus pienen siemen oras ei jaksa kasvaa pintaan saakka. Tällöin pellon orastuminen on vaillinaista ja kasvustosta tulee harva. Agrimarketin sertifioitu siemen on aina peitattu ja suurikokoista, jolloin sillä saa varmemmin täystiheän kasvuston. Kylvöjen onnistuminen on syytä käydä laskemassa. Mikäli kylvökoneen riviväli on 12,5 cm saadaan orastiheys laskettua mittaamalla kylvöriviä 80 cm ja laskemalla oraat siitä. Orasluku neliölle saadaan kertomalla tulos kymmenellä. Mikäli oraita löytyy vajaat 90 % kylvötiheydestä on hyvä lähteä syytä etsimään siemen kunnosta tai muokkaus- ja kylvötekniikasta. Kylvöjen oikeaaikaisuus on myös tärkeää. Myöhemmin kesällä kasvustoa uhkaavat erilaiset kasvutaudit. Taudin ankaruus on riippuvainen lajikkeesta, sateiden määrästä, viljelykierrosta, kasvuston rehevyydestä ja lämpötilasta. Taudit vähentävät jyvien määrää ja pienentävät niitä. Samalla viljan kaupallinen ja ruokinnallinen arvo alenee. 14

15 Menetelmä 1: Agrimarket on kerännyt viljelytietoa ISO-VILJA - sopimuksista ennakkonäytepussin kylkeen laadittujen kysymysten pohjalta. Materiaalin pohjalta on voitu tehdä vertailua eri viljelytoimien välillä. Kuvan ensimmäiseen sarakkeeseen on laskettu keskisato ja sen laatutiedot siinä tapauksessa, että on käytetty omaa ohran siementä, joka on ollut peittaamatonta, tautitorjuntaa ei ole tehty eikä myöskään laontorjuntaa. Tällöin on viljelty minimi panostuksella. Menetelmä 2: Toisessa sarakkeessa on omasiemen peitattu, jolloin satoa on saatu 125 kiloa lisää. Viljan laatu on hieman parantunut, mutta edelleen se ei täytä mallasohran lajitteluastevaadetta. Menetelmä 3: Kolmanteen sarakkeeseen on tehty samat työt, kuin edelläkin, mutta rikkakasviruiskutukeen on lisätty tautiaine. Tehokkain aine tähän menetelmään on Acato Prima. Sato on parantunut 542 kg / ha. Samalla laatutuloksista on luettavissa, että nyt mallasohran lajitteluastevaade (1+2 lajitteiden määrä yli 90%) täyttyy. Menetelmä 4: Mikäli tautipaineet ovat suuret, kuten kesällä 2008, on tehokkaampi tapa torjua tauteja ruiskuttamalla tautiaine erillisinä T2 vaiheen ruiskutuksena. Tällöin aika jolloin kasvi on suojassa tauteja vastaan on pidempi ja jatkuu pidempään kuin T1 vaiheen ruiskutuksessa. Satoa on nyt saatu 1106 kg enemmän kuin alkutilanteessa. Lajitteluaste on edelleen parantunut. Jyviä on tullut enemmän ja ne ovat suurempia. Menetelmä 5: Viimeiseen sarakkeeseen on laskettu Kasvuohjelman mukainen viljely. Tällöin käytetään sertifioitua siementä, joka on Agrimarketissa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimmalla mahdollisemmalla tavalla ja laontorjunnasta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheä, terve ja pystyssä. Satoa on tullut yli 5500 kg / ha ja laadullisesti se on esimerkkien parasta. Menetelmä 1: Siemen oma Peittaus ei Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Menetelmä 2: Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Menetelmä 3: Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 kyllä Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Menetelmä 4: Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä Sato Kg/Ha HLP kg 67,1 68,4 68,4 68,5 68,6 RV % 10,8 10,6 10,3 10,3 10,0 Tärkkelys % 62,0 63,0 63,3 63,2 63,8 Lajite 1+2 % 88,3 89,3 92,5 94,1 95,7 Lajite 4 % 3,3 2,8 2,0 1,6 1,1 Menetelmä 5: Sertifioitusiemen Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä ,3 2,8 2,0 1,6 1,1 2,2 4,1 5,5 8,4 7,9 88,3 89,3 92,5 94,1 96,7 Lajite 1+2 Menetelmä 1 Menetelmä 2 Menetelmä 3 Menetelmä 4 Menetelmä 5 Lajitteluasteet eri viljelymenetelmissä Lajite 3 Lajite 4 15

16 Vaikutus typenkäytön tehokkuuteen Ostoravinteet ovat viljan viljelyn kallein muuttuva kustannus. Kannattavaan viljan viljelyyn kuuluu ravinteiden tehokas käyttö. Typpi joutuessaan vesistöön on siellä kasvua lisäävä tekijä, joka tulostuu vesistöjemme rehevöitymisenä. Tarkasteltaessa eri viljelymenetelmiä huomataan, että ohran lannoitus on ollut likimain sama kaikissa viljelymenetelmissä. Agrimarketin ISO-VILJA tilityksessä on kerrottu viljaerän typpi ja fosfori sisältö tonnia kohden. Tuloksesta voidaan laskea viljan typpisato jyvissä ( N jyvissä) kertomalla luku sadolla t/ha. Vertailun ensimmäisessä menetelmässä on pienin sato, josta seuraa että siinä on myös pienin typpisato. Vertailun paras sato saatiin Kasvuohjelmalla, tässä sadossa on myös eniten typpeä. Vähennyslaskun jälkeen jää käyttämätöntä typpeä vähiten Kasvuohjelmassa. Suuressa sadossa on lähes aina enemmän typpeä kuin pienessä sadossa. Vesiensuojelun näkökulmasta suuri sato on aina parempi kuin pieni. Mitä tämä sitten maksaa? Alla olevaan taulukkoon on laskettu viljasta saatavat tulot. Menetelmät, joissa ei tehty tautiruiskutuksia eivät täyttäneet mallasohran vaateita, joten niille on laskettu rehuohran hinta. Tautiruiskutusten ansiosta sato on kelvannut mallasohraksi, jolloin sille on laskettu mallasohranhinta. Kasvinsuojelukustannuksena on käytetty Acanto Priman kustannusta. Omansiemenen kustannus saadaan, kun raakaerän päälle lasketaan lajittelukustannus, TOS ja idätyskustannus. Peittausaine maksaa 14 / ha. Sertifioidun siemenen hinta voidaan laskea suoraan tarjouksen pohjalta. Omalla siemenellä kylvettäessä saadaan tuloa 388 /ha. Menetelmällä 1, jossa omasiemen peitataan ei ole saatu lisätuloa. Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautuu kasvuohjelman vaihtoehto jossa tuotantopanoksi on köytetty eniten, mutta lisätulo on suurin. Lisätulo riittää mallasohran lannoitelaskin maksuun N jyvissä 57,6 58,4 62,7 70,8 77,1 N oljissa 17,2 17,8 19,7 22,2 24,9 N sato 74,8 76,2 82, Siemen oma Peittaus ei Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 kyllä Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä Sato Kg/Ha Vilja / tonni / Ha Kasvinsuojeluaineet / Ha Siemen / Ha Lisätulo / Ha Sertifioitusiemen Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä 16

17 Lannoitusikkunalla tarkkuutta lannoitukseen Kasvi tarvitsee 16 ravinnetta kasvaakseen. Tärkein satoon vaikuttava ravinne on typpi, sen määrä säätelee sadon ja valkuaisen määrää kasvissa. Alkukesästä typpi on vaikuttamassa sadon määrän muodostukseen. Kasvun loppupuolella tehdään valkuainen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 5000 kg jyviä sisältää 100 kg typpeä. Mikäli kasvi saa kasvaa optimaalisissa olosuhteissa jolloin sillä on typpeä koko ajan riittävästi saatavilla, saadaan valkuaiseksi 12 %. Typpeä ei ole ollut ylen määrin käytettäväksi, eikä siitä ole ollut myöskään puutetta. Suuret sateet saattavat huuhtoa osan typestä ja toisaalta maan ollessa hapettomassa tilassa osa typestä saattaa muuttua kaasumaiseen muotoon ja karata viljelykseltä taivaan tuuliin. Toisaalta kova kuivuus voi vähentää ravinteen liukoisuutta ja näin kasville tulee ravinteen puutostila. Typpi on ravinne, jota tulee olla kokoajan käytettävissä. Liika sade voi häiritä saatavuutta ja toisaalta liiallinen typpi saa aikaan haitallista viljan lakoa. Edellä kuvattujen seikkojen pohjalta on tärkeää tarkkailla kasvin typpitilannetta pitkin kasvukautta. Agrimarketissa on Kasvuohjelmapisteitä, joissa on SPAD (lehtivihreä) -mittari käytettävissä. Pisteissä on yksityiskohtaiset käyttöohjeet sekä koulutettu henkilökunta. Mittaus SPAD-mittarilla tapahtuu optisesti lehden läpi menevällä infrapunavalolla. Agrimarket laatii lajikkeilleen omat taulukkoarvot, jotka ovat Kasvuohjelmapisteellä nähtävissä. Mikäli pellolle tehdään ns. lannoitusikkuna päästään SPAD ja KEG mittauksissa tarkkaan kulloisellekin lohkolle tarkennettuun mittaustyöhön. Ikkuna tehdään edustavalle paikkaan lohkoa jossa kasvuolot kuvaavat parhaiten ko lohkoa. Paras lannoitusikkuna tulee kun se tehdään kylvöjen aikana säätämällä kylvökoneen lannoitus suuremmalle. Lannoitusikkuna tehdään lannoittamalla peltoon reilu lannoituspaikka (kylvökoneen leveys 5 10 pitkä ruutu, johon kylvetään kiloa enemmän typpeä kuin ympäröivään peltoon. Ikkuna tulee merkitä esim, tekemällä peltoon 0-ruutu johon ei mene ensinkään lannoitusta. Mikäli ikkuna unohtuu tehdä kylvöjen aikana voidaan se tehdä jälkikäteen esim. pintalannoituksena. Toinen tapa kasvin typpitilanteen määrittämiseksi on KEG-kortti. Korttipakkaan on koottu eri viljakasveille sopivat värikortit. Vertaamalla kasvin lehteä väreihin saadaan tieto lehdellä olevasta typen määrästä Korttipakassa on myös tulkintaohjeet arvoille. 17

18 Kalkitus ravinteiden kotiuttamisessa Vilja- ja ISO-VILJA -tutkimuksissa on selvitetty usean vuoden ajalta maan phn vaikutusta ohran satoon ja ravinteiden talteenottoon (ravinteiden kotiutus).taulukkoon on koottu keskisadot eri ph luokissa vuosilta Mikäli viljavuusluokan leima on ollut täysin punainen ympyrä (ph luokka huono) niin sato on ollut keskimäärin 3307 kg/ha. Aina mentäessä parempaan luokkaan sato kasvaa pylvään yläosan verran Huono Välttävä Huononlainen Tyydyttävä ph-luokan vaikutus satoon ja sadon lisään Tutkittaessa lannoitusta eri ph-luokissa on huomattu, että typpilannoitus on ollut likimain sama kaikissa luokissa Typpilannoitus kg/ha eri ph-luokissa (edessä keltaisella). Taustalla saavutettu sato lisineen ,8 88,3 88,9 89,1 90,6 90,4 89,2 Huono Välttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Huononlainen Tyydyttävä Kasvinviljelijän tulee olla huolissaan paitsi kasvin riittävästä ravinteiden saannista, myös ravinteiden talteenotosta sadon mukana. Lannoitteiden hinnat ovat kohonneet huomattavasti ja ravinteista on tullut kallein muuttuva kustannus. Parhaassa phluokassa sato on noin tuhat kiloa suurempi kuin matalimmassa ph-luokassa. Kun typpilannoituksessa ei ole juurikaan eroa luokkien välillä, seuraa asetelmasta se, että suuren sadon typpi siirtyy satoon n. 82%:sesti, kun vastaava luku luokassa huono on 62%. Pellon kalkitus on aina ympäristöteko, jolla saadaan ravinteet talteen ja ravinnepäästöt vesistöön pienenemään ,3 60,3 63,6 65,6 69,5 69,5 73,4-33,8-27,9-25,3-23,6-21,6-20,9-15,7 Huono Välttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Huononlainen Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Typen ravinnetaseet eri ph luokissa. 0-viivan päällä olevat luvut kertovat jyväsadon mukana talteen otetut typet. Viivan alla olevat pylväät kertovat peltoon jäävän typen määrän kiloina. Kaikkien viivan alapuolelle jäävien N kolojen hinta on hyvä arvioida. Paljonko sitten kalkkia tarvitaan, jotta viljely voidaan siirtää parempaan ph luokkaan? Multavuus Karkea kivennäismaa Maalaji Savinen kivennäismaa Savi Aitosavi Vähämultainen Multava Runsasmultainen Erittäin runsasmultainen Yhden viljavuusluokan (0,4 ph-yksikköä) kohottamiseen tarvittava kalkkikivijauhemäärä (t/ha) Jos kalkitustarve on yli 10 t/ha, kalkitus kannattaa tehdä useammassa erässä maata välillä muokaten. 18

19 FarmitNetWisu työkalu nykyaikaiseen viljelykirjanpitoon Joustava Ohjelmaa voi muokata missä tahansa, millä tietokoneella tahansa, edellyttäen että koneessa on internetyhteys. Viljelyneuvojasi on aina puhelinsoiton päässä Hankkimalla mobiililiittymän voi ohjelmaa käyttää jopa pellolla omalla kännykällä. Turvallinen Varmuuskopiointi tapahtuu automaattisesti. Voit silti tehdä myös omia varmuuskopioita. Ohjelmaan päivittyy automaattisesti mm. uusimmat ympäristötuen ehdot. Edullinen Edullinen avausmaksu, vuosilisenssin hinta on 69 (alv 0 %). Tilaukset: tai Agrimerketin Omamyyjät. 19

20 20 Lannoitteet

21 YaraMila takaa laadun YaraMilan edut Tasapainoinen ravinnekoostumus jokaisessa rakeessa Tehokas typen, fosforin, kaliumin ja rikin lähde Hivenravinteet lisäävät maan kasvukuntoa Nopea ravinteiden liukeneminen Erinomaiset käsittely- ja levitysominaisuudet, ei lajitu Sisältää seleeniä Puhtaus- ja Laatutakuu Lannoitus perustuu viljavuustutkimukseen, lohkon satotasoon ja viljeltävän kasvin käyttötarkoitukseen. Yara Suomi tarjoaa suomalaisiin oloihin kehitetyn kattavan YaraMila-lannoitesarjan, joka on suunniteltu ympäristötukiehtojen mukaan. Yaran tuotteet ovat tutkittuja ja turvallisia. Tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä yhteistyössä eri tutkimuslaitosten kanssa. Tärkeää kehitystyötä on myös koetoiminta viljelijöiden pelloilla. Yaran Uudenkaupungin ja Harjavallan tehtailla valmistetaan laadukkaita kasvinravinteita kotimaahan ja vientiin. Siilinjärven tehtaiden päätuoteryhmät ovat lannoitteet ja fosforihapot. Fosforihapon pääraakaaineet, apatiitti ja rikkihapot, tulevat omasta kaivoksesta ja yhtiön tehtailta. Lannoitteiden raaka-aineet valitaan niiden puhtauden mukaan. Näin taataan, ettei peltomaahan kulkeudu raskasmetalleja lannoitteiden mukana. Kysy lisää YaraMila-lannoitteista omasta Agrimarketistasi tai alueesi Yara Suomen aluemyyntipäälliköltä. Tilan oma Y -lannoite on nyt Kasvuohjelma-lannoite Kasvuohjelma-lannoite (TOY) on uuden ajan ravinneratkaisu tehok kaille tiloille. Viljelijän on ehdittävä keskittyä olen naiseen: enää ei ole aikaa ajella pellolla useita kertoja keväässä, vaan kasvu on saatava käyntiin yhdellä ajokerralla. Samalla on kuitenkin huolehdittava peltojen tarkentuneesta lannoitustarpeesta, hiven ravinne täydennyksestä sekä karjatiloilla eläinten terveyden turvaamisesta. Tähän tarpeeseen on kehitetty Kasvuohjelmalannoite. Se on tilakohtaisesti räätälöitävä lannoite, joka koostuu moniravinteisista lannoitteista. Jokainen lannoiterae sisältää siis vähintäänkin kolmea eri ravinnetta. Näin räätälöity lannoitus voidaan toteut taa joustavasti ja kustannustehokkaasti. Samalla hyödynnetään lannoitteiden erin omaisia ominaisuuksia. Kasvuohjelma-lannoitteet valmistetaan Yaran Uudenkaupungin tehtaalla. Niiden laatu ja ravinnekoostumuksen oikeellisuus varmistetaan tehokkaalla laadunvalvonnalla, samalla tavoin kuin muidenkin YaraMila-lannoitteiden. LANNOITTEET 21

22 LANNOITTEET Ravinteiden merkitys Typpi (N) Typpi vaikuttaa ravinteista eniten sadon määrään. Typen puutteessa kasvit jäävät kitukasvuisiksi ja niiden väri on vaalea, myös versojen lukumäärä vähenee. Ensin typen puute näkyy vanhojen lehtien kellastumisena ja varisemisena, sillä kasvi pystyy siirtämään typen vanhoista lehdistä uusiin. Jos typpeä on kasvin saatavilla niukasti, sadon määrä ja valkuaispitoisuus jäävät alhaiseksi. Valku aisen määrä taas vaikuttaa esimerkiksi leipäviljojen leivontaominaisuuksiin ja nurmirehun laatuun. Fosfori (P) Fosfori vaikuttaa viljoilla jyvien määrään ja kokoon sekä perimän siirtymiseen uudelle kasvisukupolvelle. Fosforin saanti on erityisen tärkeää kasvukauden alussa, jolloin kukintojen aiheet kehittyvät. Fosforin puute näkyy kasvin ja sen juurten heikkona ja hitaana kehittymisenä; tällöin myös sato jää alhaiseksi. Fosforin puutteessa kasvusto on himmeä ja tummanvihreä tai sinipunertava. Usein oraan kasvutapa on jäykkä ja hento. Fosforin puutetta esiintyy herkimmin kylminä keväinä. Typen puutteesta kärsivä ohrakasvusto etualalla. Fosforin puute ohralla. Kaliumin puute kauralla. Kalium (K) Kalium on tärkein kasvin kylmänkestävyyteen vaikuttava ravinne. Siksi monivuotisilla nurmilla syyspainotteisella kaliumlannoituksella voidaan parantaa talvenkestävyyttä. Sitä tarvitaan kasvin vesitalouden säätelyyn sekä yhteyttämistuotteiden kuljettamiseen kasvin sisällä. Kaliumin puutos heikentää kasvin nestejännitystä, jolloin kasvi lakastuu kuumalla ilmalla. Kaliumin puutteessa oraiden kärki tai kasvin lehtien reunat ruskettuvat tai voivat jopa kuivua. Lehtisuonten väliset osat voivat olla kloroottisia ja usein himmeän sinertävän vihreitä. Lisäksi kaliumilla on tärkeä vaikutus perunan sisäiseen laatuun. Riittävän kaliumlannoituksen on todettu vähentävän mm. perunan raakatummumista ja keittämisen jälkeistä tummumista. Sokerijuurikkaalla kaliumvajaus aiheuttaa sen, ettei sokeripitoisuus nouse juuressa riittävän suureksi. Ylilannoitusta on kuitenkin varottava, koska se huonontaa mehun puhtautta ja alentaa saantoprosenttia. Rikki (S) Rikkiä tarvitaan aminohappojen ja niistä muodostuvien valkuais aineiden raken tumiseen. Esimerkiksi vehnällä riittävä valkuaispitoisuus on hyvien leivontaominaisuuksien edellytys. Öljykasvit tarvitsevat poikkeuksellisen runsaasti rikkiä: noin 16 kg 1000 kg:n siemensatoa kohti. Samoin sokerijuurikkaan rikin tarve on lähes samaa luokkaa kuin fosforin. Rikin puute aiheuttaa samantapaisia oireita kuin typen puutos. Kasvusto on vaaleanvihreä ja lehtisuonet saattavat olla kalvettuneita. Rikin puute kuitenkin alkaa nuorista kasvinosista. Esimerkiksi peru nalla rikin puute nostaa vesipitoisuutta ja laskee tärkkelyspitoisuutta. Rikistä huolehtiminen on tärkeää myös siksi, että ilmasta tuleva rikkilaskeuma on vähentynyt. Rikin puute ohralla. Kalsiumin puute rypsillä. Kalsium (Ca) Kalsium on solun seinien rakenneosa. Sitä tarvitaan erityisesti kasvupisteissä, joissa uusia soluja syntyy vilkkaimmin. Kalsiumin puute alkaa ilmetä nuorissa kasvinosissa. Lehtien kärjet koukistuvat taaksepäin ja reunat kiertyvät. Lehdet ovat epämuotoisia ja niissä voi olla kloroottisia laikkuja. Juuristo on kehittynyt heikosti. Perunalla tasapainoisesta kalsiumin saannista on huolehdittava erityisen hyvin kalsium on perunan laatu ravinne. Kalsiumlannoituksen on todettu ehkäisevän monia perunassa ilmeneviä tauteja ja laatuvikoja. Kalsiumlannoitus parantaa mm. perunan käsittelykestävyyttä, taudinkestävyyttä ja prosessoidun perunan tummumis herkkyyttä. 22

23 Rauta (Fe) Raudan puutosoireet näkyvät nuorissa kasvinosissa. Ne ovat hyvin vaaleita, vain lehtisuonet jäävät vihreiksi. Lehdet saattavat kiertyä. Puutosoireet tulevat esiin herkimmin runsaasti kalkituissa maissa. Magnesium (Mg) Magnesiumia tarvitaan entsyymitoiminnassa sekä lehtivihreän muodostumiseen yhteyttämisessä. Magnesiumin puute ilmenee ensin vanhoissa lehdissä, jotka kalvettuvat reunoiltaan ja lehtisuonten välistä. Viljoilla ja nurmilla tämä näkyy ns. helminauhakirjontana, jolloin lehtivihreä kertyy tummanvihreiksi nauhoiksi lehden reunoihin. Kaura on magnesiumin puutteelle alttein. Erityisen tärkeää magnesiumin saanti on nurmilla, sillä se vaikuttaa rehun laatuun merkittävästi. Myös juurikkaalla ja perunalla magnesiumin puute vaikuttaa sekä sadon määrään että laatuun. Boori (B) Boori osallistuu kasveissa mm. solukkojen rakentumiseen ja niiden erilaistumiseen. Sen takia boorin puute näkyy kasvupisteiden tuhoutumisena. Myös kukkien kehittyminen estyy. Kasvien varret saattavat vioittua, ja esim. juurissa ja mukuloissa saattaa olla rosoutumia ja onteloita. Boorin käyttökelpoisuus huononee, kun maan ph on korkea. Juurikkaat ja ristikukkaiset tarvitsevat booria runsaammin kuin esimerkiksi viljat. Palkokasvit tarvitsevat booria myös juurien nystyräbakteerien toimintaan. Liian suurina annoksina boori on kuitenkin myrkyllistä kasveille. Kupari (Cu) Kuparin puute alentaa satoa jo lievänä, vaikka oireita ei Raudan puute rypsillä. Magnesiumin puute perunalla. Boorin puute perunalla. Kuparin puute kauralla. näkyisikään. Viljan väri on vaalea ja lehtien järjet kellastuvat ja kiertyvät. Olkisato voi olla normaali ja valkuainen normaalia korkeampi. Kuparin puutetta esiintyy useimmiten turv la ja karkeilla kivennäismailla. Oireet tulevat esiin herkimmin kuivina vuosina. Mangaani (Mn) Mangaanin puute ilmenee mailla, joiden ph on korkea (ph yli 6,5). Viljoista kaura on arin. Puute ilmenee ensin nuorissa lehdissä. Kasvin lehtiin ilmestyy pitkittäisiä ruskeita tai harmahtavia laikkuja tai pieniä keltaisia laikkuja. Jyvien ja röyhyjen muodostus jää heikoksi. Lievissä tapauksissa kasvusto näyttää vain normaalia vaaleammalta. Mangaanin puute on yleinen silmin havaittava puutosoire sokerijuurikkaalla. Yleensä on kuitenkin kyse kasveille käyttökelpoisen mangaanin vajeesta. Sinkki (Zn) Sinkkiä kasvi tarvitsee tärkkelyksen ja typpiyhdisteiden valmistamiseen. Sinkin puute aiheuttaa kasvin ja lehtien kasvun hidastumista. Puutetta esiintyy herkimmin keveillä hiekkamailla, turv la ja raskailla savimailla. Maan korkea fosforipitoisuus heikentää sinkin hyväksikäyttöä. Liian suuri sinkkipitoisuus on kasveille myrkyl linen. Molybdeeni (Mo) Molybdeenin puutetta voi ilmetä lähinnä happamissa kasvupaikoissa. Puutosoireita ovat lehtien vaaleus ja lehden reunojen mahdollinen kiertyminen. Kukkakaalilla lehdet jäävät epämuotoisiksi ja ryppyisiksi. Apila tarvitsee molybdeeniä nystyräbakteerien toimintaan. Mangaanin puute ohralla. Sinkin puute kauralla. Molybdeenin puute ohralla. LANNOITTEET 23

24 LANNOITTEET Vilja-, nurmi- ja sokerijuurikaslannoitteet YaraMila Pellon NP (NPKS , Se) YaraMila Pellon NP sopii maille, joiden kaliuml uku on vähintään hyvä, mutta fosfori luku on välttävä tai tyydyttävä. Runsaan typpipitoisuutensa takia se on hyvä lannoite kevätvehnälle ja öljykasveille. Säilörehu-, kuivaheinä- ja laidunnurmien kevätlannoituksessa YaraMila Pellon NP sopii, kun fosforiluokka on tyydyttävä huono ja kaliluokka on tyydyttävä tai korkeampi. Se sopii myös nautakarjan lannan täydennykseen, kun kaliumia tulee lannasta runsaasti. YaraMila Pellon Y 1 (NPKS , Se) YaraMila Pellon Y 1 on sopiva lannoite, kun tarvitaan runsaasti typpeä ja pellon kalium ja fosfori ovat luokassa hyvä. Lisäksi tuotetta voi käyttää karjanlannan täydennykseen tai syysviljojen kevätlannoitteena, kun on tarvetta täydentää fosfori- ja kaliumlannoitusta keväällä. YaraMila Pellon Y 2 (NPKS , Se) YaraMila Pellon Y 2 sopii maille, joiden fosfori on luokassa tyydyttävä ja kalium luokassa tyydyttävä tai hyvä. Sen korkeahko typpipitoisuus tekee siitä monipuolisen perustuotteen viljatilalle esimerkiksi savimailla. Tuote soveltuu laidun nurmien kevätlannoitukseen, kun fosforiluokka on huononlainen huono ja kaliumluokassa välttävä. YaraMila Pellon Y 3 (NPKS , Se) YaraMila Pellon Y 3:n typpi- ja kalium pitoisuus tekevät siitä sopivan lannoitteen esimerkiksi ohralle tyydyttävässä fosforiluokassa kivennäismailla. Tuote sopii myös säilörehu- ja kuivaheinänurmille, kun fosforiluokka on tyydyttävä ja kaliumluokka välttävä tai huonompi. YaraMila Pellon Y 4 (NPKS , Se) YaraMila Pellon Y 4 sopii esimerkiksi karkeille kivennäismaille, joiden fosfori on luokassa tyydyttävä hyvä, mutta joilla kaliumia tarvitaan reilusti. Tuote soveltuu myös kauran lannoitukseen, kun fosforiluku on tyydyttävä hyvä. YaraMila Pellon Y 4 soveltuu säilö rehu- ja kuivaheinänurmille fosfori luokassa hyvä, kun kaliumtilanne on välttävä huono. YaraMila Pellon Y 5 (NPKS , Se) YaraMila Pellon Y 5 sopii kevätviljojen lannoitukseen, kun fosforiluokka on huononlainen välttävä ja kaliumluokka tyydyttävä tai parempi. Tyypillisiä käyttökohteita ovat aitosavimaat. YaraMila Pellon Y 5 sopii syysviljojen lannoitukseen fosforiluokassa hyvä. Säilörehu- ja kuivaheinänurmien lannoitukseen se sopii välttävässä fosfori- ja kaliluokassa. YaraMila Pellon Y 6 (NPKS , Se) YaraMila Pellon Y 6 on sopiva lannoite, kun pellon fosforiluku on huononlainen välttävä ja kaliumluokka välttävä huono. Matalan typpipitoisuutensa takia se sopii kasveille, joiden typpitarve on pieni, sekä multamaille ja runsasmultaisille kivennäismaille. YaraMila Pellon Y 6 on hyvä herneen lannoite sekä syys-viljojen syyslannoite, kun tarvitaan runsaasti kaliumia. Tuote sopii hyvin nurmien perustamiseen ilman karjanlantaa sekä ruokohelpikasvustojen perustamiseen ja vuotuislannoitukseen. 24

25 YaraMila Hiven Y (NPKS , Se) YaraMila Hiven Y on peltoviljelyn täyslannoite. Se sisältää enemmän hiven ravinteita ja rikkiä kuin muut lannoitteet. YaraMila Hiven Y soveltuu kaikille peltokasveille ja kaikkiin viljavuusluokkiin, joissa voidaan käyttää fosforilannoitusta. Korkean boori- ja rikkipitoisuutensa takia se on erinomainen öljykasvien lannoite. Tuote sisältää myös mangaania ja sinkkiä, joten se soveltuu maille, joiden ph on korkea. YaraMila Nurmen Y 1 (NPKS , Se) YaraMila Nurmen Y 1 sopii hyvin laidunnurmille fosforiluokassa tyydyt tävä välttävä ja kaliumin ollessa punaisella. Tuote sisältää nurmille tärkeää rikkiä, natriumia ja sink kiä. YaraMila Nurmen Y 1 sopii viljoille lohkoille, joiden fosfori on tyydyttävä ja kalium viljavuusluokassa tyydyttävä hyvä. Se on sopiva lannoite myös sokerijuurikkaalle, sillä se sisältää natriumia. YaraMila Nurmen Y 2 (NPKS , Se) YaraMila Nurmen Y 2 sopii hyvin nurmien lannoitukseen fosforija kaliluokkien ollessa välttävä huononlainen. Se sisältää nurmelle tärkeää rikkiä ja sinkkiä. Tuote sopii myös nurmen perustamiseen karjanlannan kanssa, kun fosforista ja kaliumista on puutetta. YaraMila Nurmen Y 2 sopii viljojen lannoitukseen lohkoille, joiden fosfori on huono huononlainen ja kalium välttävä tyydyttävä. YaraMila Nurmen NK 1 (NPKS , Se) YaraMila Nurmen NK 1 on sopiva lan noite nurmien toiselle ja kolmannelle sadolle kaliumtilan ollessa tyydyttävä hyvä, sekä nurmen ensimmäiselle sadolle korkeissa fosforiluokissa, kun kaliumista on puutetta. Tuote sisältää nurmelle tärkeää rikkiä, natriumia ja sinkkiä. YaraMila Nurmen NK 1 on sopiva lannoite eloperäisille laidunnurmille keväällä fosforitilanteen ollessa hyvä ja kun kaliumista on puutetta. Nurmen NK 1 sopii myös muiden kasvien lannoitukseen, kun fosforilannoitustarvetta ei ole ja kalium on tyydyttävä tai parempi. Se sopii myös sokerijuurikkaalle, sillä se sisältää natriumia. YaraMila Nurmen NK 2 (NPKS ,6, Se) YaraMila Nurmen NK 2 on suunniteltu nurmien toiseen ja kolmanteen lannoitukseen, kun kaliumista on puutetta. Tuote sisältää nurmelle tärkeää rikkiä ja sinkkiä. YaraMila Nurmen NK 2 sopii myös muiden kasvien lannoitukseen, kun fosforilannoitustarvetta ei ole ja kalium on huono välttävä. Suomensalpietari (NPKS , Se) Suomensalpietari on rikkipitoinen typpilannoite, joka sisältää lisäksi kalsiumia, magnesiumia, booria sekä seleeniä. Se sopii kaikkien peltokasvien lannoitukseen mailla, joiden fosfori- ja kaliumluvut ovat korkeita. Lisäksi Suomensalpietari on erinomainen syysviljojen kevät lannoite ja nurmien kesälannoite rikki pitoisuutensa takia. Suomensalpietari soveltuu hyvin sian- ja kananlannan täydennykseen starttilannoitteena, kun kasvien tarvitsema fosfori ja kalium tulevat lannasta. Lannoitteen sisältämä seleeni turvaa eläinten hyvinvointia. YaraMila Juurikkaan Y (NPKS ) Juurikkaan Y on sokerijuurikkaalle suunniteltu lannoite, joka sopii parhaiten maille, joiden fosforipitoisuus on tyydyttävä hyvä ja kaliumpitoisuus on huononlainen tyydyttävä, tai jos edellisen vuoden naatit on korjattu. Tuotteen sisältämä mangaani varmistaa ravinteen riittävyyden mangaaniköyhillä mailla. Saatavana vain suursäkissä. LANNOITTEET 25

26 LANNOITTEET Lannoitteiden ravintosisällöt Peltoviljelylannoitteet Suur- Irto säkki kg HY YaraMila Hiven Y ,05 0,3 0,05 0,0015 Irto vain UKI x x 650 x N1 YaraMila Nurmen Y , ,02 0,1 0,0015 x x 40/ N2 YaraMila Nurmen Y ,5 2 0,02 0,1 0,0015 x x 40/ NK1 YaraMila Nurmen NK , ,02 0,1 0,0015 x x 40/ NK2 YaraMila Nurmen NK ,6 3,6 0,02 0,1 0,0015 Irto vain SVI x x 40/ x Kuivarakeistettu Peruna- ja puutarhalannoitteet Tuote- Lannoite Muuta Toimituspaikat Säkki/ tun- nus N-P-K % Ca Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA kg lava SS Suomensalpietari ,02 0,0015 Irto vain UKI x x 40/ x NP YaraMila Pellon NP ,02 0,1 0,0015 x x 650 PE1 YaraMila Pellon Y ,5 2 0,02 0,0015 Irto vain UKI x x 40/ x PE2 YaraMila Pellon Y ,5 2 0,02 0,0015 Irto vain UKI x x 40/ x PE3 YaraMila Pellon Y ,5 3 0,02 0,0015 x x 40/ x PE4 YaraMila Pellon Y ,5 2 0,02 0,0015 x x 40/ PE5 YaraMila Pellon Y ,5 2 0,02 0,0015 x x 40/ PE6 YaraMila Pellon Y ,02 0,0015 x x 40/ JY Yara Mila Ennakkotilaus , ,1 0,6 Juurikkaan Y x 650 Tuotetunnus lava Lannoite Muut ravinteet, % Muuta Toimituspaikat Säkki/ N-P-K % Ca Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA kg PO1 YaraMila Perunan Y ,5 11 0,05 0,05 0,25 0,0015 Ennakkotilaus x x 40/ PO2 Perunan Y ,7 12 0,02 0,01 0,1 0,018 Ennakkotilaus x x 650 TPO1 YaraMila Tärkkelys Y ,6 8 0,015 0,2 0,02 0,02 Ennakkotilaus x x 40/ TPO2 YaraMila Tärkkelys Y ,5 10 0,02 0,09 Ennakkotilaus x x 40/ TPNK Tärkkelysperunan NK ,01 Ennakkotilaus x x 650 PEK Perunan Kalsium Y ,001 Ennakkotilaus x 40/ x VY Varhaisviljelyn Y ,05 0,7 0,001 Ennakkotilaus x 40/ x PT2 YaraMila Puutarhan Y ,05 0,03 0,1 0,25 0,04 0,0015 Ennakkotilaus x x 40/ PT3 YaraMila Puutarhan Y ,6 10 0,05 0,03 0,08 0,25 0,002 0,04 0,001 Ennakkotilaus x x 40/ PTNK1 Puutarhan NK ,15 0,04 0,1 0,01 0,05 0,001 x x x 40/ x PTNK2 Puutarhan NK ,3 0,01 0,19 0,09 Ennakkotilaus x x 650 PTPK Puutarhan PK ,01 0,03 0,03 0,01 0,02 0,001 x x x 40/ x PTK Puutarhan Kesto Y ,5 11,5 0,02 0,03 0,5 0,1 0,005 0,05 0,001 x x x 40/ x PTVY Varhaisviljelyn Y ,6 11 0,15 0,035 0,5 0,001 Ennakkotilaus x 40/ x Peruna- ja puutarhalannoitteet ovat kloorivapaita. Suursäkki kg Irto Kuivarakeistettu 26

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

KASVUOHJELMA OPAS 2010

KASVUOHJELMA OPAS 2010 OPAS 2 010 KASVUOHJELMA OPAS 2010 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 HYVINKÄÄ Postiosoite: PL 390, 05801 HYVINKÄÄ Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 2 /2010 Asiakaspalautteet

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Kimmo Pusa 5.2.2008 ISO-VILJA -sopimusperhe Ammattitaitoisen viljantuottajan työkalut ISO-VILJA LAATU- JA VILJELYSOPIMUS Täydellisesti tilan lohkolta teollisuuteen

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille. Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

KASVUOHJELMA OPAS 2011

KASVUOHJELMA OPAS 2011 OPAS 2011 KASVUOHJELMA OPAS 2011 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 Hyvinkää Postiosoite: PL 390, 05801 Hyvinkää Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 2 /2011 Asiakaspalautteet

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

BOREALIN LAJIKKEET 2016

BOREALIN LAJIKKEET 2016 BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.

Lisätiedot

Kasvinviljelytila Lahdessa

Kasvinviljelytila Lahdessa Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Ajankohtaista kasvinsuojelusta Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot