Kasvuohjelma Opas 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvuohjelma Opas 2012"

Transkriptio

1 OPAS 2 012

2 Kasvuohjelma Opas 2012 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, Hyvinkää Postiosoite: PL 390, Hyvinkää Puhelin: Julkaisuajankohta: 1/2012 Asiakaspalautteet ja osoitteenmuutokset: Osoitelähde: Hankkija-Maatalous Oy:n asiakasrekisteri Kuvastossa olevat hinnat ovat alkaen hintoja ja hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). Hintoihin eivät sisälly mahdolliset rahtikustannukset. Pidätämme oikeudet muutoksiin emmekä vastaa kuvastossa mahdollisesti olevista virheistä. 2

3 xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Arvoisa Viljelijä, Olet tutustumassa Agrimarketin vuoden 2012 Kasvuohjelma-oppaaseen. Kasvuohjelmaopas on Agrimarket-ketjun ja sen yhteistyökumppaneiden yhdessä suunnittelema opas Kasvuohjelma-kokonaisuudesta. Kasvuohjelma sisältää uutta tietoa kasvilajikkeista, lannoitteista, maanparannus- ja säilöntäaineista, kasvinsuojeluaineista, sertifioidusta siemenestä ja polttoaineista sekä viljakaupasta. Lisäksi oppaassa on kasvuohjelmaan liittyvää kone-asiaa mm. kasvinsuojeluruiskun pesemisestä ja suutinvaihtoehdoista. Kasvuohjelmalla tuotetaan käyttötarkoituksen mukaista laadukasta ja suurta satoa. Kasvuohjelma-suositukset perustuvat laajaan tutkimustoimintaan, viljanäytteiden analysointiin sekä pitkään kokemusperäiseen tietoon suomalaisilta maatiloilta. Kotkaniemen koetilan, MTT:n ja monien muiden yhteistyökumppaneiden koeruuduilta saama tieto vahvistaa ja kehittää kasvuohjelmaa. Kasvuohjelma parantaa tutkitusti viljelyn kannattavuutta. Maan hyvä peruskunto on kannattavan viljelyn perusta. Lajikekohtaisilla kasvuohjelmilla hyvän kasvukunnon omaavilla pelloilla on mahdollista tuottaa laadukas ja hyvä sato. Tässä oppaassa on esitelty uusimpia ja parhaita ratkaisuja suomalaiselle viljelijälle. Tervetuloa keskustelemaan Agrimarketin asiantuntijoiden kanssa lisää Kasvuohjelmasta! Antoisia lukuhetkiä ja hyvää satokautta 2012! Jyrki Lepistö Kasvuohjelmajohtaja Hankkija-Maatalous Oy 3

4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Sisällysluettelo...4 Uutuustuotteet...7 Viljakauppa 2012 / Laadukasta luomuviljakauppaa...9 Typpilannoituksen viljelijäkoe Seinäjoella...10 Agrimarketin havaintolohkoja Suomessa...13 Kasvitautien kesä Taudinkestävät lajikkeet...16 Viljan kasvitautiennuste...17 Kasvinsuojeluruiskun suuttimien valinta...18 Veden laatu ruiskutuksissa...20 Kasvinsuojeluruiskun pesu...22 Tehokkuutta kalkitukseen...23 YaraMila-ravinteet...24 Jaettu lannoitus...25 Seleeni tärkeä hivenaine...26 Lannoitusikkunalla tarkkuutta lannoitukseen...27 Sertifioidut siemenet...28 Kaura: Akseli BOR...30 Eemeli BOR...30 Fiia BOR...30 Iiris BOR...30 Steinar BOR...30 Ohra: Voitto BOR...32 Aukusti BOR...32 Jyvä BOR...32 Olavi BOR...32 Edvin BOR...32 Harbinger BOR...32 Marthe...32 Tocada BOR...32 NFC Tipple...32 Vehnä: Anniina BOR...34 Wanamo BOR...34 Marble BOR...34 Epos...34 Skagen...34 Arktika BOR...34 Ruis: Reetta BOR...36 Evolo OR...36 Palkokasvit: Hulda BOR -herne...37 Nitouche-herne...37 Kontu BOR -härkäpapu...37 Öljykasvit: Eos BOR...38 Cordelia BOR...38 Juliet BOR...38 Trapper BOR...38 Belinda...38 Proximo...38 DK Secure...38 Nurmikasvit: Timotei: Tuukka BOR...40 Tuure BOR...40 Nurminata: Ilmari BOR...41 Ruokonata: Karolina BOR...41 Raiheinät...42 Nurmiseokset: Karjatilan Agriseos...43 Heinänurmiseos

5 Heinänurmiseos Pikalaidunseos...43 Multamaan Nurmiseos...43 Hevoslaidunseos Vehreä...43 Apilanurmiseos...43 Rehukasvit: Alsikeapila...44 Persianapila...44 Rehuherne...44 Rehuvirna...44 Rehukaali...44 Rehurapsi...44 Peruna: Kantaperuna:...45 Hankkijan Timo BOR...46 Annabelle...46 Rikea...46 Velox...46 Siikli...46 Saline...46 Victoria...46 Van Gogh...46 Opera...46 Challenger...46 Mozart...46 Asterix...46 Nicola...46 Perunaseppä Oy:...47 Arielle...47 Ditta...47 Erika...47 Fontane...47 Idole...47 Matilda...47 Rosamunda...47 Riistasiemenet...48 Lannoitteet Kasvuohjelmalla tehokasta viljelyä...52 Ravinteiden merkitys...53 Kasvu Hiven -lannoitteet: Kasvu Hivensalpietari...56 Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven NK Kasvu Hiven NK Lannoitteiden ravinnesisällöt...57 Valitse sopiva Yara Mila -lannoite...61 Lehtilannoitteet: YaraVita Gramitrel TM...62 YaraVita Mantrac Pro TM...62 YaraVita Thiotrac TM YaraVita Bortrac TM YaraVita Brassitrel FL TM...65 YaraVita Solatrel TM...65 Lannoitusohjelmat: Kauran lannoitusohjelma...66 Kevätöljykasvien lannoitusohjelma...67 Mallasohran lannoitusohjelma...67 Myllyvehnän lannoitusohjelma...68 Nurmen lannoitusohjelma...69 Perunan lannoitusohjelma...70 Rehuohran lannoitusohjelma...70 Syysöljykasvien lannoitusohjelma...71 Syysrukiin lannoitusohjelma...71 Kasvinsuojeluaineet Peittausaineet: Baytan I Baytan Universal Cedomon Celest Formula M Maxim 100 FS Moncut 40 SC Zardex G Rikkakasvien torjunta: Afalon Agil 100 EC Ally 50 ST Ally Class Ariane S Attribut Super Basagran M Basagran SG Basta Betanal Progress Betanal SE Boxer Broadway Butisan S Devrinol 450 SC Fenix Focus Ultra Galera Gratil Goltix WG Hankkijan MCPA Hankkijan TRIO Isomexx Lentagran WP Logran 20 WG Logran Plus Oxitril Matrigon 72 SG Metafol 700 SC Mistral Oxitril Primus Ratio 50 SX Premium Ratio SX Combo Reglone Safari Sekator OD Senkor Starane XL Stomp Titus WSB Tomahawk 180 EC Tramat 500 SC Sisällysluettelo jatkuu 5

6 Hukkakauran torjunta: Axial 50 EC Grasp SC + Grasp -kiinnite Juolavehnän torjunta: Glyfonova Bio Roundup Gold Touchdown Premium Kasvun sääteet: Hankkijan CCC Moddus M Tautiaineet: Acanto Acanto Prima Acrobat WG Amistar Amistar Top Bravo Premium Calypso SC Candit Curzate M 68WG Delan WDG Delaro SC Dithane NT Menara Proline Revus Ridomil Gold 68 MZ Pepite Rovral 75 WG Scala Shirlan Signum Switch 62.5 WG Tanos 50 WG Teldor Tilt 250 EC Topas 100 EC Tridex Zenit 575 EC Tuhohyönteisten torjunta: Biscaya OD Cyperkill 250 EC Danadim Progress Envidor 240 SC Floramite 240 SC Karate Zeon -tekniikka Karate 2.5 WG Mavrik 2F Mospilan Vertimec 018 EC Tuholaistorjunnan kynnysarvot Aineiden sekoitusjärjestys tankkiseoksissa Muut tuotteet: Anti Foam -vaahdonestoaine Contact-kiinnite Extra ruiskunpesu Sito Plus -kiinnite X-Change Tuholaisten torjunta: Agita Navetta-Radar Neporex Ratimor Palasyötti Ratimor Tahnasyötti Viljan ruiskutusten tankkiseokset Nurmien rikkakasvitehot Viljojen tautien torjunta-aineiden tehot Tankkiseokset perunan ruiskutuksiin Valmisteiden ympäristörajoitukset Säilöntäaineet Säilöntäaineet happosäilöntään: Prima Kemira AIV 2 Plus Kemira AIV Nova Kemira AIV Ässä Säilöntäaineet biologiseen säilöntään: Stabil Plus Kemira AIV LactoFast Feedtech Silage F Feedtech F Kemira Stabilizer TMR L Kemira Stabilizer PIG L Kemira Propcorn NC Propion

7 Uutuudet 2012 Akseli BOR Kasvuajaltaan aikainen kauralajike, joka vastaa satotasoltaan myöhäisemmän kasvuaikaluokan lajikkeita. s. 30 Aukusti BOR Erittäin runsaan valkuaissadon tuottava monitahoinen ohralajike. s. 32 Harbinger BOR Kotimaisen jalostustyön uusi virallinen mallasohralajike, joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. s. 32 Proximo Tavanomainen kevätrapsilajike, joka tavoittaa satotasollaan keväthybridirapsit. s. 38 Balmultra II Uuden sukupolven Italianraiheinä, joka kehittyy nopeasti ja tuottaa runsasta satoa niitosta toiseen. s. 42 YaraVita Gramitrel TM Erityisesti viljoille räätälöity lehtilannoite sisältää typen ja magnesiumin lisäksi viljoille tärkeitä hivenravinteita Mn, Cu ja Zn. Tasapainoinen ja konsentroitu koostumus. s. 62 YaraVita Bortrac TM 150 Booripitoinen lehtilannoite öljykasveille, viljoille ja useille erikoiskasveille. Boorin lisätarpeeseen ja puutokseen. s. 64 YaraVita Solatrel TM Fosforin ja muiden kriittisten ravinteiden lehtilannoitukseen perunalle, vihanneksille ja mansikalle. Sekoittuu hyvin perunan kasvinsuojeluaineiden kanssa. s. 65 Ratio 50 SX Premium Uuden sukupolen SX-formulaatio liukenee täydellisesti ja nopeasti veteen. s. 100 Ratio SX Combo Tuttu Ratio uuden sukupolven SX-formulaationa lisättynä matarateholla. s

8 Viljakauppa 2012/2013 Vilja- ja öljykasvimarkkinoiden hintataso on säilynyt vakaalla ja hyvällä tasolla. Maailmatalouden epävarmuus näkyy ajoittain myös viljamarkkinoilla, mutta perustekijät osoittavat kysynnän kasvua ja sitä kautta hintatason kehitystä. Kotimaisen teollisuuden näkökulmasta erityisesti kysyntää on ohralla, öljykasveilla ja rukiilla. Näiden tase on tällä satokaudella alijäämäinen ja niitä joudutaan paikkaamaan tuonnilla. Toisaalta kauran ja vehnän kansainvälinen kysyntä jatkuu vahvana ja suomalaisella viljalla on vakiintunut asema maailman viljakaupassa. Vilja-alan yhteistyöryhmän ensimmäisten kyselyiden perusteella vehnän, kauran ja ohran kylvöala on kasvussa satokaudella 2012/1013. Öljykasvien kylvöihin ennakoidaan pientä laskua. Nyt on aika pohtia tulevan satokauden viljelyvalintoja. Agrimarket-ketjulla on laaja kasvuohjelman mukainen tarjonta kaikkiin vaihtoehtoihin. Laadusta lisähintaa Satokaudelle 2012/13 Agrimarket kannustaa laadukkaan viljaja öljykasvisadon tuottamiseen. Agrimarket-ketju maksaa sopimuslisää mm. Wanamo-vehnälle sekä Eemeli-, Iiris- ja Steinarkauralle. Lisäksi Altia ottaa käyttöön ohralla siemenen kokoon perustuvan laatuhinnoittelun. Edvin-ohra soveltuu satotasonsa ansiosta erityisesti rehukäyttöön. Kysy lisää lajikkeellisista sopimusmahdollisuuksista lähimmästä Agrimarketista. Suhtautuminen hintavaihteluihin Viljan hintavaihtelut ovat olleet voimakkaita ja viljan kysynnän jatkaessa kasvuaan näin tulee todennäköisesti olemaan myös tulevaisuudessa. Viljelyn suunnittelussa kannattaa myös miettiä mitä suuret hintavaihtelut merkitsevät oman tilan menestyksen kannalta. Mikäli haluaa varmistaa hintatasoa kannattaa ainakin osalle satoa miettiä hinnan kiinnittämistä. ISO-VILJA sopimukset tarjoavat ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin. Kysy lisää lähimmästä Agrimarketista. 8

9 Laadukasta luomuviljakauppaa luotettavasti Suomalaiset ovat haasteen edessä: luomubuumi on käynnissä ja kysyntään pitäisi pystyä vastaamaan. Laadukasta luomuviljaa tarvitaan kasvavissa määrin sekä teollisuudelle että kotieläintiloille rehuksi. Hyvä- ja tasalaatuisen luomuviljan jatkuva saatavuus tulee varmistaa. Laadukas luomukaura Luotettavuus ja luomuketjun läpinäkyvyys ovat suomalaisen luomuviljan yksi suurin vahvuus. Luomuvilja voidaan jäljittää pellolta pöytään. Viennin rooli on ollut tärkeä, jotta Suomen luomumarkkinat on saatu pysymään tasapainossa. Euroopan suurimmat luomujalostajat löytyvät Saksasta ja suomalainen luomukaura päätyy keskieurooppalaisen teollisuuden kautta supermarkettien hyllyille. Sopimustuotantoa lisää Luomuviljamarkkinat ovat olleet viimeisen vuoden aikana hyvin vakaat eikä hintatasossa ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Tulevaa kautta varten tarvitaan kuitenkin lisää sopimustuotantoa: kotieläintiloille tulee varmistaa laadukkaan luomurehuviljan saatavuus sekä teollisuudelle raaka-aineet. Viljelysopimusten avulla viljelijä myös tasaa hintariskiä; Euroopan epävarmat talousolosuhteet ja valuuttakurssien heilumiset voivat jollain aikavälillä näkyä myös heiluntana luomuviljan hinnoissa. Luomusektorin haasteet Suomi on iso maa, ja välimatkat ovat toisinaan hyvinkin pitkiä. Luomukauraa ja muita luomuviljoja kerätään satamasiilojen lisäksi myös sisämaan luomuhyväksyttyihin varastoihin. Maantieteellinen sijaintimme on haaste viljakaupassa: etäisyydet maan sisällä ovat pitkiä ja ankarat talviolosuhteet voivat hidastaa tai pahimmillaan lykätä toimituksia. Lisäksi logistiikkakustannukset ovat huomattavasti korkeampia. Muita haasteita Euroopan luomumarkkinoille ja uusia kilpailuasetelmia tuovat Itä-Euroopan sekä Keski-Aasian kasvanut luomutuotanto. Toisaalta, uusia toimijoita tarvitaan luomusektorille lisää, jotta saadaan markkinoille kilpailua sekä vakaampaa hintatasoa. Agrimarket kauppakumppanina Mikä sitten on Agrimarketin rooli luomuketjussa? Merkitsemme luomuviljelijälle ja -tuottajalle ennen kaikkea luotettavaa ja turvallista yhteistyökumppania. Agrimarket palvelee kaikkia tuottajia. Sitova, avoin ja hyvä yhteistyö on avain menestykseen. Uusilla ideoilla ja innovaatioilla pystymme kehittämään toimintatapojamme. Tämä auttaa vahvistamaan kilpailukykyämme Suomen ja Euroopan luomumarkkinoilla. Luomu on vaihtoehto ja mahdollisuus. Meidän tulee yhdessä nähdä mahdollisuudet ja olla mukana kasvavalla luomusektorilla. Nyt kun luomuliekki vihdoin roihuaa Suomessa, ei sitä pidä sammuttaa. Voimme kehittyä, kasvaa ja edetä yhteistyön, uusien ratkaisujen sekä vaihtoehtojen avulla. 9

10 Ympäristöystävällistä tehoviljelyä: Riittävä typpilannoitus vivutti muutkin ravinteet satoon mukaan Lannoitan viljelemääni kasvia, en maata. Näin toteaa vehnänviljelijä Lauri Hantula Seinäjoen alavilta mailta. Hän on vuosien mittaan pitänyt huolta siitä, että viljavuusleimat ovat reilusti vihreitä. Riittävällä typellä kasvatettu vehnäsato pystyy käyttämään hyväkseen kaikki ne ravinteet, mitä kasvualusta tarjoaa. Hantulan tasaiset hietamultamaat ovat vuodesta toiseen antaneet isännälleen lähes kymmenen tonnia kevätvehnää hehtaarilta. Ympäristötukiehdot sallivat levittää korkeintaan 150 kg/ha typpeä hehtaarille, mikäli satotavoite on 5500 kg tai yli hehtaarilta. Mitäs sitten, kun sato ylittää vuosittain kolmanneksella tuon ylimmän normin? Silloin lypsetään lihoista, Lauri Hantula päättelee. Parhaimmillaan vehnää on pukannut yli kymmenen tonnia hehtaarilta. Vuosikymmenen ajan vehnäsato on nyhtänyt maasta enemmän ravinteita, kuin mitä peltoon on annettu. Se on mittauksilla todettu. Typpilannoituksen riittävyyttä tutkittiin portaittain viljelijäkokeen avulla Hantula kuvailee itseään jatkuvaksi epäilijäksi. Hän epäili, että ympäristötukiehtojen 150 kilon ylin normimäärä typpeä ei riitä siihen satoon, jota hänen peltonsa vuosittain työntävät. Haimme Agrimarketin kanssa lupaa viljelijäkokeelle, jossa sallittaisiin typen käyttö lohkoilla aina 200 kiloon saakka, Hantula kertoo. Lupa saatiin kolmen vuoden kokeeseen. Perustettiin koelohkot, joilla vertailtiin kevätvehnäsatoja eri typpimäärillä. Tasapuoliset lohkot ovat rinnakkain. Koejäsenet olivat 100 kg N/ha, 150 kg N, 170 kg N ja 200 kg N. Kultakin lohkolta puidaan tasan hehtaari koepunnitukseen. Viljelijäkokeet kylvettiin sertifioidulla siemenellä toukokuun 5:ntenä ja puitiin syyskuun 5:ntenä päivänä eli tasan neljän kuukauden päästä kylvöstä. Lajikkeet olivat oloissamme myöhäiset Trappe kasvustoa ja jyviä puintipäivänä Trappe ja KWS Scirocco. Tässä raportissa seuraamme tuloksia ainoastaan Trappen osalta. Kokeessa 150 kg N/ha saaneille lohkoille täydentävä lisätyppi ruiskutettiin nesteenä tähkimisvaiheessa, 20 kg N /ha, eli 130 kg maahan ja 20 kg kasvustoon. Vastaavasti 170 kg N/ha saaneelle lohkolle 150 kg+20 kg. Suurimman typpimäärän eli 200 kg N/ ha saaneelle lohkolle annettiin typpi kolmessa vaiheessa: 150 kg kylvön yhteydessä, 30 kg (Yara Bela N26 S14, 115 kg/ha) kor- 10

11 Kuva koepellolta renkasvuvaiheessa ja loppu 20 kg nesteenä tähkimisvaiheessa. Muut viljelytekijät olivat keskenään samat kaikilla koejäsenillä, esimerkiksi tarvittava kasvinsuojelu, joten ainoa muuttuja tässä kokeessa oli typpimäärä. Sekä sadon laatu että määrä paranivat typpiportaittain Hantula sanoi odottaneensa riittävien typpimäärien parantavan ensisijassa leipävehnän laatua. Niin kävikin. Lakoa ei esiintynyt tänä vuonna lainkaan. Valkuaisprosentteja kuvaava käyrä nousi selvästi jokaisella typpiportaalla eli 100 kg N/ha 12,3%, 150 kg N 13,5%, 170 kg N 14,1% ja 200 kg N 14,5%. Käyrä ei tasaantunut vielä ylimmälläkään portaalla. Agrimarket markkinoi laadukkaan vehnän pääasiassa Fazerille, joka on julkisesti ilmoittanut käyttävänsä vain kotimaista vehnää, mikäli sen laatu yltää vaaditulle tasolle. Paras tae kotimaisen viljan haluttavuuteen ja menekkiin on nimenomaan laatu, Hantula korostaa. Omalta osaltaan hän haluaa taata kotimaiselle vehnälle markkinat tuottamalla kunnon laatua. Laatu on jopa sadon määrää tärkeämpi asia. Sadon määräkin nousi selvästi jokaisella typpiportaalla. Kuivattuna 14,5 prosenttiin sadot olivat koelohkoittain seuraavat: 100 kg N/ha 6352 kg vehnää, 150 kg N 6759 kg, 170 kg N 7052 kg ja 200 kg N 7664 kg satoa. Sadon määrän nousu ei siis pysähtynyt ylimmälläkään portaalla. Kuiva kausi kesällä rajoitti sadon kehitystä joka portaalla samalla tavalla. Sadon nettoarvo lannoitekustannukset sadon arvosta vähennettynä nousi joka askelmalla satasen verran, jolla seikalla suuria pinta-aloja viljeltäessä on suuri merkitys. Näissä oloissa, kun kaikki muutkin tekijät ovat kunnossa, ei edes 200 kg N /ha näyttänyt ainakaan tänä vuonna olevan vielä lannoituksen kannattavuuskattona. Annettu typpi kotiutui ja veti mukanaan myös fosforin Hantula pitää ympäristöasioita tärkeinä, mikäli ne ovat sopusoinnussa taloudellisuuden kanssa. Kun vuotuinen sato ottaa maasta vähintään ne ravinnemäärät, jotka sinne on annettukin, se on samaan aikaan sekä ympäristöystävällistä että taloudellista. Näin asia näytti olevan tässä kokeessa. 11

12 Viljavuuspalvelun laboratoriossa analysoitiin olkien ja jyväsadon sisältämät typpi- ja fosforimäärät sekä kasvukauden aikana että puinnin jälkeen. Typpi kotiutui aina ylimpään portaaseen saakka kokonaan. Kasvusto joutui imemään typpeä lisäksi maasta, jossa sitä vapautuu jatkuvasti mätänevästä orgaanisesta aineksesta kasvien käyttöön. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi lisäksi maasta fosforia ja kalia enemmän, kuin mitä lannoituksen mukana oli annettu. Maaperässähän on luontaisesti runsaasti fosforia, joka vapautuu kasvien käyttöön vain hyvin kalkitussa maassa. Hantulan lohkojen ph luku on seitsemän luokkaa. Isäntää jäi tämän ensimmäisen koevuoden perusteella epäilyttämään, että loppuiko sittenkin jokin ravinne kesken. Saiko sato sisäänsä sen, mitä se olisi tarvinnut? Epäily on kehityksen äiti, ja tieto lisää tuskaa. Koe jatkuu ensi vuonna. Matti Latvala Fosforitase eri typpilannoitustasoilla Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 Typpitase eri typpilannoitustasoilla Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 Jyvissä kg/ha Oljissa kg/ha Maasta Jyvissä kg/ha Oljissa kg/ha Maasta Sadon määrän ja valkuaisen kehitys eri typpilannoitustasoilla Kasvustoista määritettiin ravinnepitoisuudet myös oljista, kuvassa näytettä ottamassa Kasvuohjelmatuoteryhmien kehityspäällikkö Martti Yli-Kleemola Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe , , , ,5 11 Jyväsato kg/ha Olkisato kg/ha Valk % 12

13 Havaintolohkotoimintaa viljelijöiden ja Agrimarket-ketjun yhteistyönä Kasvukaudella 2010 kylvettiin nykyisiä ja tulevia kevätvehnä- ja ohralajikkeita Agrimarket-ketjun ja Juhani Nisun yhteistyönä Huittisten ABC:n viereiselle peltolohkolle. Esillä olivat Anniina, Kruunu, Aallotar, KWS Scirocco, Marble, Epos ja Trappe kevätvehnät sekä Voitto, Saana, Edvin, Marthe, Tocada, NFC Tipple ja Publican ohrat. Havaintokaistojen viljelytoimenpiteet tehtiin Kasvuohjelmien suositusten mukaan. Kesän aikana pidettiin lohkolla 2 pellonpiennartilaisuutta, toinen kesäkuulla kasvinsuojelun ja kasvukauden aikaisen lisälannoituksen merkeissä ja toinen elokuun alussa, jolloin tutustuttiin tarkemmin valmistumassa oleviin lajikkeisiin. Toiminnan herättämän kiinnostuksen ja viljelijöiltä saadun palautteen perusteella ryhdyttiin suunnittelemaan toiminnan monistamista useampaan paikkaan. Keväällä 2011 perustettiin havaintokaistat Elimäelle Helkalan Ranssille, Huittisiin ABC:n viereiselle peltolohkolle ja Perniön Pohjankartanoon. Lajikkeina olivat Anniina, Wanamo, KWS Scirocco, Marble ja Epos kevätvehnät sekä Aukusti, Edvin, Marthe, Tocada ja Harbinger ohrat. Mustialan koulutilalle Tammelaan kylvettiin havaintokaistat kauralajikkeista. Esillä olivat Akseli, Eemeli, Fiia, Steinar ja Iiris. Vihtiin Kotkaniemen tutkimusasemalle perustettiin koe, jossa olivat koejäseninä kaikki havaintokaistoilla esillä olleet lajikkeet Pellonpiennartilaisuudessa Huittisissa keskusteltiin Kasvuohjelman suositusten mukaisesta viljelystä kolmella viljelymenetelmällä eli suorakylvettyinä sekä kynnettyyn ja kevytmuokattuun maahan perustettuina. Havaintokaistoilla järjestettiin kasvukauden aikana pellonpiennartilaisuuksia. Talven aikana tullaan järjestämään Kasvuohjelmatilaisuuksia, joissa tarkastellaan lajikkeiden sato- ja laatutietoja eri paikkakunnilta. Kesän 2010 vaihtelevista kasvuolosuhteista johtuen satotulokset eri paikkakunnilta eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään koska helteet, alkukesän kuivuus sekä keski- ja syyskesän rankkasateet eivät kohdelleet havaintopaikkoja tasapuolisesti Ei tautit. Tautitorj. Ei tautit. Tautitorj. Ei tautit. Tautitorj. Kyntö Kevytmuokattu Suorakylvö Anniina Wanamo Scirocco Marble Epos Tautitorjunnan ja viljelymenetelmän vaikutus kevätvehnälajikkeiden satoon Kotkaniemen Kasvuohjelmakokeessa

14 Kasvitautien kesä 2011 Kesä 2011 tuotti laadullisesti erittäin vaihtelevan viljasadon. Monella pellolta korjattiin satoa, joka oli kevyttä. Paikoin hehtolitranpainot eivät ole täyttäneet kauppakelpoisen viljan vaateita. Lämpöä kesällä saatiin ennätyksellisen paljon. Erityisen kuumia jaksoja koettiin viljan pölytyksen aikoihin. Sadetta kasvustot eivät saaneet liikaa. Niinpä monella pellon reunalla pääteltiin kesä-heinäkuulla, että suurta kasvitautipainetta ei ole ja kasvusto jätettiin ruiskuttamatta. Kasvustot olivat reheviä ja näin ollen pitkään kosteita. Tästä johtuen kasvitautiennuste antoi jo hyvissä ajoin varoituksia tautipaineesta kasvustossa. Kesän 2011 ennakkonäytteitä analysoitaessa saadaan tulos, että kasvinsuojelulla oli ennätyksellisen suuri vaikutus viljan painoon. Oheiset taulukot on laadittu Agrimarketin vilja analyysien pohjalta, joita oli lokakuun puoliväliin mennessä analysoitu hieman yli kappaletta. Viljelykierto Ensimmäinen ja vanhastaan hyväksi koettu keino vähentää kasvitauteja on kasvinvuorotus. Pääsääntöisesti jokaisella kasvitaudilla on omat isäntäkasvinsa, jossa ne viihtyvät ja lisääntyvät. Mikäli samaa kasvia viljellään samalla pellolla peräkkäisinä vuosina, lisääntyvät taudit ja niiden aiheuttamat laatu- ja satotappiot kasvavat. Oheiseen taulukkoon on laskettu esikasvin vaikutus ohrasadon määrään ja hehtolitran painoon. Ohra ohran perään tuotti sadon 3590 kg/ha. Kaikki muut esikasvit tuottivat sadon lisää, parhaimpana öljykasvit. Ohra sato parani runsaat 400 kg/ha öljykasvien jälkeen. Tämä on hyvä muistaa, kun suunnitellaan viljelykiertoa tuleville vuosille. Sikatilojen viljan painot ovat ennätyksellisen alhaiset. Yhtenä syynä voidaan pitää viljelykierron puutteellisuutta. Usein sikatilalla viljellään ohraa ohran perään. Ohra Kaura Vehnä Öljykasvi Sato kg/ha HLP kg 63,3 62,9 64,9 64,7 Peittaus Seuraava kasvinsuojelutoimenpide on siemenen peittaus. Peittauksella torjutaan tauteja, jotka ovat siemenlevinteisiä, kuten nokitaudit ja viirutauti. Näille taudeille ei ole kemiallista kasvinsuojelua olemassa. Peittauksella saatu sadon parannus on ollut ennätyksellisen suuri kasvukaudella Agrimarketin sertifioitu siemen on aina peitattua. Peittaus Ei Kyllä Sato kg/ha HLP kg 62,5 64,2 14

15 Kasvuston ruiskutukset Ohran yleisempiin kasvustotauteihin, verkko- ja rengaslaikkuun, on olemassa kemiallinen torjuntavaihtoehto. Ruiskutus voidaan tehdä joko T1- tai T2-vaiheissa. T1-vaiheessa tehty ruikutus lisäsi satoa ruiskuttamattomiin verrattaessa 168 kiloa. Ohran hehtolitrapainoon oli toimenpiteellä suuri vaikutus 1,5 kg. T1-vaiheen ruiskutus ei ole koskaan yltänyt teholtaan T2-vaiheen ruiskutukseen. Aika ruiskutuksesta viljan valmistumiseen on pitkä. Ja kun ainemäärä on pieni, loppuu T1-menetelmän tehoaika ennenaikaisesti. T2-vaiheen ruiskutus tehdään lippulehtivaiheessa, jolloin ainemäärät ovat suuremmat ja tehoaikatarve lyhyempi. Tällöin on aina saatu paremmat tehot kuin T1-vaiheen menetelmällä. Satoa saatiin 830 kiloa enemmän kuin ruiskuttamattomilla pelloilla. Monitahoisella ohralla ero oli vieläkin suurempi. Hehtolitranpainot paranivat keskimäärin 3 kiloa ,2 4,6 3,8 8,8 6,8 13,1 89,4 86,6 80,7 Ei torjuttu T1-vaiheessa T2-vaiheessa Ei torjuttu T1-vaiheessa T2-vaiheessa Sato kg/ha HLP kg 63,6 65,1 66,6 RV % 12,5 11,7 11,7 Jyväkoko % 7,2 7,05 4,2 Tärkkelys % 60,8 61,4 61,7 Lajitteluaste kuvaa suurten ja pienten jyvien keskinäistä osuutta. Lajitteet ovat jyviä, jotka ovat suurempia kuin 2,5 mm. Lajite 4 puolestaan kertoo pienempien kuin 2,2 mm jyvien osuuden. Tautitorjunta lisäsi selvästi suurten jyvien määrää sadossa. Parhaat tehot saatiin jälleen T2-vaiheen ruiskutuksella. Lajite Lajite 4 Vaikutus ravinnetaseisiin. Ohran lannoitus oli likimain sama kaikissa ruiskutusmenetelmissä. Kun sadon määrä lisääntyi ruiskutuksen saaneilla pelloilla, sitoutui tähän suurempaan satoon enemmän typpeä kuin ruiskuttamattomilla pelloilla. Samanlainen kehitys on mitattavissa olkien sisältämän typen määrässä. Ravinnetase saadaan vähentämällä annetusta N-lannoituksesta jyvien ja olkien sisältämä typpi. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että T2-vaiheen ruikutus paransi typen hyväksikäyttöä 13 kg / ha Ei torjuttu T1-vaiheessa T2-vaiheessa N lannoitus 85,3 87,6 85,3 N jyvissä 64 62,6 73,3 N oljissa 16,8 17,5 20,5 N tase 4,5 7,5-8,5 15

16 Taudinkestävillä lajikkeilla lisää satoa Taudinkestävyyden merkitys on muuttuvissa ilmastooloissa noussut entistä tärkeämmäksi kasvinjalostuksen osa-alueeksi. Taudinkestävyydellä eli resistenssillä kuvataan kasvin kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. Jokaisella kasvilajilla on omat tautinsa ja niiden määrä vaihtelee lajeittain. Kaiken kattavaa tautiresistenssiä on vaikea saavuttaa, ja kasvinjalostuksessa työskennelläänkin tauti kerrallaan resistenssiä parannettaessa. Viljelykasveistamme erityisesti ohran taudinkestävyyden parantamiseen on panostettu viimeisen vuosikymmenen aikana ja tulokset näkyvät nyt uusissa lajikkeissa. Härmän, verkkolaikun ja rengaslaikun kestävät ohrat tulevat valtaamaan markkinoita. Uusia tauteja on ohrallakin kuitenkin jo odottamassa, joten työ jatkuu. Esimerkiksi kesällä 2011 kasvukauden olosuhteet olivat ohran tyvi- ja lehtilaikulle otolliset ja tauti aiheutti paikoin suuriakin sadon menetyksiä. Myös kauralla ja vehnällä on harvinaisempia tauteja, joiden esiintymistä on tarkkailtava. Lisäksi jo yleistyneissä kasvitaudeissamme kehittyy jatkuvasti uusia rotuja ja osa näistä voi pystyä murtamaan olemassa olevan resistenssin viljelykasvissa. Terve siemen osana tautitorjuntaa Valitsemalla viljelyyn hyvän taudinkestävyyden omaavan lajikkeen, viljelijä panostaa samalla sadontuottokykyyn. Mahdollisimman hyvin tautihyökkäyksiä sietävän kasvuston yhteyttäminen ja ravinteiden käyttö on tehokasta, jolloin lajikkeeseen jalostettu sato- ja laatupotentiaali on parhaiten hyödynnettävissä. Viljojen jyväluku määräytyy jo orasvaiheessa ja vaikuttaa osaltaan kokonaissadon määrään. Terve ja hyvinvoiva oraskasvusto on perusta sille, että maksimaalinen jyväluku voidaan saavuttaa. Jo orasvaiheessa voi kasvustoon iskeytyä useampia taudinaiheuttajia. Taudinkestävien lajikkeiden viljelyn lisäksi onkin tärkeää, että huolehditaan viljelykierrosta ja käytetään tervettä, peitattua siementä. Kun orasvaiheesta selvitään ilman tautioireita, kasvuunlähtö saa terveen pohjan eivätkä taudinaiheuttajat jää kasvustoon. Tautiriskin hallinta on jatkossa helpompaa ja taudintorjuntaruiskutuksissa voidaan siirtyä rutiininomaisesta käsittelystä tarpeenmukaiseen käsittelyyn. Näin säästetään työtä ja rahaa. Tavoitteena on, että viljelykasvin lehdet ja ennen kaikkea lippulehti säilyvät vihreinä mahdollisimman pitkään. Terveessä kasvustossa yhteyttäminen ja ravinteiden hyväksikäyttö on tehokasta. Tällöin suurin osa tähkän kukka-aiheista kehittyy jyviksi. Jyväkoko määräytyy kukinnan jälkeen. Kun kasvusto pysyy terveenä myöhemmissäkin kasvukauden vaiheissa, kasvi siirtää yhteyttämistuotteet tehokkaasti jyviin parantaen näin osaltaan sadon laatua. Huolellinen viljelykierron suunnittelu, taudinkestävät lajikkeet ja terve, peitatun siemenen käyttö ovat tehokkaimmat tautien hallintakeinot. Kemiallisen torjunnan tarve vähenee, ja näin voidaan osaltaan lisätä viljelyn kannattavuutta. Markkinoilla olevien uusien lajikkeiden parantunut taudinkestävyys tuo viljelijälle kustannussäästöjä ja varmistaa osaltaan sadon onnistumista. Boreal Kasvinjalostus Oy / Leena Pietilä ja Mika Isolahti 16

17 Viljan kasvitautiennuste varmistaa sadon ja säästää rahaa Kasvitaudit aiheuttavat vuosittain merkittäviä sadonmenetyksiä. Jos kasvitaudit valtaavat kasvuston, jää merkittävä osa sadon muodostukseen käytetyistä tuotantopanoksista hyödyntämättä, eikä peltoon sijoitettu pääoma ole täysipainoisesti käytössä. Kasvinsuojelun suhteen kannattaa olla aikaisin liikkeellä. Siinä vaiheessa kun kasvitaudit näkyvät kasvustossa, on useimmiten jo osa satopotentiaalista menetetty. Parin vuoden ajan on viljelijöillä ollut mahdollisuus hankkia käyttöönsä Kasvitautiennuste, joka varoittaa syys- ja kevätvehnä- sekä ohralajikkeiden yleisimpien kasvitautien riskistä ja auttaa torjuntatarpeen arvioinnissa. Internetistä löytyvä ennuste perustuu lajikeominaisuuksiin, 48 eri puolella Suomea sijaitsevan sääaseman säätietoihin ja kasvustohavainnointiin. Tautiennusteella voi myös verrata eri tautiaineiden vaikutustehoja ja -aikoja toisiinsa. Ennuste näyttää kolmen edeltävän viikon ja ennustaa tulevan tautitilanteen odotettavissa olevan sääennusteen perusteella. Päivitykset tehdään kerran vuorokaudessa. Ohralla tarkkailtavat taudit ovat verkkolaikku, rengaslaikku, härmä ja ohranruoste, vehnällä ruskolaikku (septoria), härmä, vehnänruskearuoste ja keltaruoste. Hyödyt ennusteesta viljelijälle: Arvioi tautiriskin varoittaa ajoissa Kertoo mitä tautia kasvustosta kannattaa etsiä ja milloin Arvioi torjuntatarpeen Huomioi torjunnan kannattavuuden Neuvoo oikean ruiskutusajankohdan Helpottaa päätöstä jaetun ja kertakäsittelyn välillä Kasvitautiennustetta on helppo käyttää ja tulkita Ohjelmaan syötetään kasvilaji, lajike ja kasvuaste sekä valitaan lähin sääasema. Mahdollista on myös syöttää tilan omat sade- Kesällä 2011 heinäkuun alkupuli oli olosuhteiltaan otollista vehnän ruskearuosteen ja lehtilaikkutautien leviämiselle. määrät, jolloin ennusteesta saa tarkemman mikäli toteutuneet sademäärät poikkeavat lähimmän sääaseman sademääristä. Tautiriskiä kuvataan punaisilla ja keltaisilla palloilla. Punainen pallo tarkoittaa, että sääolot ovat olleet taudin leviämiselle optimaaliset. Keltainen pallo puolestaan tarkoittaa, etteivät sääolosuhteet ole olleet taudin leviämiselle yhtä hyvät. Ennustekuvassa näkyvät myös toteutuneet säätiedot ja kahden tulevan päivän sääennuste. Ennusteohjelmalla voi vertailla myös kasvinsuojeluaineiden tehoja Käyttäjä voi valita yksittäisten aineiden ja aineseosten listalta kolme ainetta tehovertailuun, josta selviää aineiden tehot tautien pysäyttämiseen. Lisäksi ohjelma ennustaa kahden seuraavan päivän sään ja sen perusteella tehovertailuun valittujen aineiden antaman suojan kasville. Tautiaineen mahdollista parantavaa vaikutusta on myös mielenkiintoista tutkia. Tilaus S-Agrinetistä Kasvitautiennuste tilataan Agrimarketin verkkokaupasta S-Agrinetista kasvinsuojelutuotteiden osiosta, kuten mikä muu tahansa tuote. Tilausvahvistuksen jälkeen palvelu on heti käytettävissä kasvinsuojeluosion ajankohtaista linkkilistan kautta. Palvelun hinta on 50 (sis. alv) / kasvukausi. Ennustetta voi käyttää rajattomasti kasvukauden aikana. 17

18 Suuttimien valintaan kannattaa kiinnittää huomiota Kasvinsuojelussa käytettävät ruiskun suuttimet pitää aina valita ruiskutuskohteen, tehoaineen ja ruiskutusolosuhteiden mukaan. Tarjolla on runsas valikoima erilaisia suuttimia. Suuttimen valinta kannattaa tehdä huolellisesti. Suutin vaikuttaa ratkaisevasti ruiskutuksen onnistumiseen. Tärkeimpiä suuttimen valintaan liittyviä asioita on suutinkoko. Oikea suutinkoko riippuu ruiskutusmäärästä l/ha, halutusta ajonopeudesta ja ruiskutuspaineesta. Optimaalinen ruiskutuspaine vaihtelee suutintyypin mukaan. Tavallisen viuhkasuuttimen ruiskutuspaine on yleensä 1,5 3 baria ja esim. ilma-avusteisten suutinten ruiskutuspaineen tulisi olla korkeampi eli 4 7 baria. Kaikilla suuttimilla ruiskutuspaine vaikuttaa keskimääräiseen pisarakokoon: mitä suurempi on paine sitä pienempiä ovat pisarat. Pisarakoko vaikuttaa ruiskutuksen levitystasaisuuteen eli peittoon. Samalla nestemäärällä pienillä pisaroilla saadaan tasaisempi peitto kuin suurilla pisaroilla. Toisaalta pienet pisarat ovat herkempiä tuulikulkeumalle kuin suuret pisarat. Ruiskutuksen pisarakoko on siis aina kompromissi ruiskutuksen peiton ja toisaalta tuulikulkeuman välillä. Erikokoisten suutinten lisäksi on eri materiaaleista valmistettuja suuttimia. Keraamiset suuttimet ovat kulutuskestävyydeltään selvästi muovisia parempia. Suutinten kulumiseen vaikuttavat veden laatu, käytetyt kemikaalit ja ruiskutuspaine. Erikokoisten ja eri materiaaleista valmistettujen suutinten lisäksi on olemassa rakenteeltaan ja toiminnaltaan erilaisia suuttimia. Ilma-avusteiset ID-suuttimet muodostavat ilman avulla pisararyppäitä, jotka ovat painavampia ja putoavat nopeammin kuin tavallisesta viuhkasuuttimesta muodostuvat pisarat. Tuulikulkeuma ID-suuttimella on selvästi tavallisia viuhkasuuttimia pienempi. Kasvustoon osuessaan muodostuneet pisararyppäät hajoavat yksittäisiksi pisaroiksi ja peitto on kohtuullisen hyvä. Ilma-avusteiset suuttimet edellyttävät normaalia kovempaa ruiskutuspainetta ja tasaista peittävää kasvustoa, johon osuessaan pisararyppäät hajoavat. Saatavana on myös kaksoiskärjillä varustettuja kaksoisviuhkasuuttimia, jotka muodostavat kaksi erillistä toisiinsa nähden hiukan eri kulmassa lähtevää nesteviuhkaa. Kaksoisviuhkasuutinten etuja perinteisiin viuhkasuuttimiin ver- Kaksoisviuhkasuuttimet parantavat ruiskutuksen peittoa kasvustossa rattuna ovat tasaisempi peitto, parempi tunkeutuvuus kasvustoon, pienempi tuuliherkkyys sekä mahdollisuus käyttää suurempia ajonopeuksia. Lisäksi kaksoisviuhkasuuttimet mahdollistavat pienempien vesimäärien käytön. Uusien entistä satoisampien viljelylajikkeiden myötä kasvukauden aikana tehtävä täydennyslannoitus yleistyy. Kasvinsuojeluruisku voidaan varustaa myös nestemäisten lannoitteiden ruiskutukseen soveltuvilla erikoissuuttimilla tai puomistoon kiinnitettävillä laahusletkuilla, jolloin lannoitus kasvustoon voidaan tehdä ilman polttovioituksia. 18

19 Optimaalinen ruiskutuspaine erilaisilla suuttimilla Viuhkasuutin AD-suutin Lyhyt ID-suutin Ilma-avusteinen ID-suutin Ruiskutuspaine (bar) Erilaiset suutintyypit Peitto heikkenee Pienet pisarat Suuret pisarat Viuhkasuutin AD-Viuhkasuutin Lyhyt tuulisuutin ID-suutin Tuulikulkeuma kasvaa 19

20 Veden laatu voi vaikuttaa ruiskutustulokseen Onnistuneeseen ruiskutustulokseen vaikuttavat kasvinsuojeluaineen valinnan, annoskoon, ruiskutusajankohdan ja sääolosuhteiden lisäksi ruiskutusveden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Veden ph-arvo, kovuus ja lämpötila vaikuttavat torjunnan tehokkuuteen, tehoaineen hajoamiseen ja sakkautumiseen. Ruiskutuksessa käytetään yleensä kunnan vesijohtovettä. Se on puhdasta ja sisältää vähän humusta, mutta korroosion ehkäisemiseksi vesijohtoputkistossa pidetään ph-arvoa korkeana, 6,5 ja 9,5 välissä. Monelta vesilaitokselta syötetään putkistoon vettä, jonka ph-arvo on kahdeksan tietämillä. Monelle kasvinsuojeluaineelle on ruiskutusveden optimaalinen ph-arvo 4,5 ja 6,5 välillä. Mitä voi tapahtua jos ruiskutusveden ph-arvo on epäsuotuisa? Moni tehoaine on mieto happo, joka tällöin tunkeutuu hyvin kasvien lehtien vahakerroksen läpi. Emäksisessä vedessä tehoaine voi neutralisoitua ja tällöin sen läpäisykyky kasviin heikentyy. Toinen asia mitä voi tapahtua on tehoaineen hajoaminen jo ruiskun säiliössä jos ruiskutusnestettä ei käytetä välittömästi. Parhaana esimerkkinä tästä on bakteerivalmiste Turex 50 WP. Valmisteen tehoaineena on bakteeri Bacillus thuringiensis mikä aktivoituu emäksisessä ympäristössä, mutta pysyy lepovaiheessa happamassa vedessä. Ruiskutusnesteen ph-arvo voidaan muuttaa hapoilla, mutta lisättävän happomäärän määrittämiseen tarvitaan tieto veden alkaliteetista tai bikarbonaattiluvusta. Suurempi määrä bikarbonaattia vedessä vaatii suuremman happolisäyksen päästääkseen määrättyyn ph-arvoon. Jos ruiskutusveden ph-arvo on liian alhainen, se voi aiheuttaa lehtivioituksia viljelykasviin. X-change ruiskutusveden laadun parantaja X-change lisäaineella voidaan parantaa ruiskutusveden laatua. Valmisteen lisääminen ruiskutusveteen sitoo vedessä olevia kalsium-, magnesium- ja rautakationeja eli pehmentää vettä. Samalla se laskee ruiskutusveden ph:ta lähelle 5:tä. Tuote sisältää puskuroivaa ainetta, mikä estää ph-arvoa laskematta liikaa. X-change myös pehmentää vettä, joka on eduksi kasvinsuojeluaineille. Valmisteen käyttö vähentää myös vaahtoamista. Valmisteen huolellinen mittaaminen takaa oikean tehon kasvustossa. Pehmeä vesi sisältää vähän ioneja ja kova vesi paljon ioneja. Yleisesti katsottuna meillä on Suomessa pehmeää vettä, mutta esimerkiksi Lounais- ja Etelä-Suomessa vesi on yleensä kovempaa kuin pohjoisempana. Tämä riippuu vesilähteen ympäröivästä peruskalliosta tai maalajista. Nämä kalsium- tai magnesiumionit muodostavat herkästi yhdisteitä tehoaineen kanssa ja 20

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

KASVUOHJELMA OPAS 2010

KASVUOHJELMA OPAS 2010 OPAS 2 010 KASVUOHJELMA OPAS 2010 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 HYVINKÄÄ Postiosoite: PL 390, 05801 HYVINKÄÄ Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 2 /2010 Asiakaspalautteet

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska 2.6.2009 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Sisältö tänään Ylivieskassa Hukkakauran torjunta Kasvun säätäminen viljoilla Lyhyesti tautitorjunnasta 2 3 Tekniset tiedot -

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013 Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2014 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Lebosol Calcium-Forte SC

Lebosol Calcium-Forte SC Lebosol Calcium-Forte SC Aminohappoja sisältävä kalsiumlehtilannoite: Kalsiumformiaatti + AMINOSOL + Mn & Zn 13.5 % Ca, 1.5 % Mn, 0.5 % Zn w/w 185 gr. Ca/ltr, 21 gr. Mn/ltr, 7 gr. Zn/ltr Density: 1.37,

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Myyntipäällyksen teksti. Proline Xpert. Kasvitautien torjuntaan

Myyntipäällyksen teksti. Proline Xpert. Kasvitautien torjuntaan Proline Xpert/ 14.1.2016 1 (6) Proline Xpert Myyntipäällyksen teksti Kasvitautien torjuntaan Varoitus Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Epäillään vaurioittavan sikiötä. Misstänks

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Lannoiteopas 2016 2017

Lannoiteopas 2016 2017 Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla 31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot