Kasvuohjelma Opas 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvuohjelma Opas 2012"

Transkriptio

1 OPAS 2 012

2 Kasvuohjelma Opas 2012 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, Hyvinkää Postiosoite: PL 390, Hyvinkää Puhelin: Julkaisuajankohta: 1/2012 Asiakaspalautteet ja osoitteenmuutokset: Osoitelähde: Hankkija-Maatalous Oy:n asiakasrekisteri Kuvastossa olevat hinnat ovat alkaen hintoja ja hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). Hintoihin eivät sisälly mahdolliset rahtikustannukset. Pidätämme oikeudet muutoksiin emmekä vastaa kuvastossa mahdollisesti olevista virheistä. 2

3 xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Arvoisa Viljelijä, Olet tutustumassa Agrimarketin vuoden 2012 Kasvuohjelma-oppaaseen. Kasvuohjelmaopas on Agrimarket-ketjun ja sen yhteistyökumppaneiden yhdessä suunnittelema opas Kasvuohjelma-kokonaisuudesta. Kasvuohjelma sisältää uutta tietoa kasvilajikkeista, lannoitteista, maanparannus- ja säilöntäaineista, kasvinsuojeluaineista, sertifioidusta siemenestä ja polttoaineista sekä viljakaupasta. Lisäksi oppaassa on kasvuohjelmaan liittyvää kone-asiaa mm. kasvinsuojeluruiskun pesemisestä ja suutinvaihtoehdoista. Kasvuohjelmalla tuotetaan käyttötarkoituksen mukaista laadukasta ja suurta satoa. Kasvuohjelma-suositukset perustuvat laajaan tutkimustoimintaan, viljanäytteiden analysointiin sekä pitkään kokemusperäiseen tietoon suomalaisilta maatiloilta. Kotkaniemen koetilan, MTT:n ja monien muiden yhteistyökumppaneiden koeruuduilta saama tieto vahvistaa ja kehittää kasvuohjelmaa. Kasvuohjelma parantaa tutkitusti viljelyn kannattavuutta. Maan hyvä peruskunto on kannattavan viljelyn perusta. Lajikekohtaisilla kasvuohjelmilla hyvän kasvukunnon omaavilla pelloilla on mahdollista tuottaa laadukas ja hyvä sato. Tässä oppaassa on esitelty uusimpia ja parhaita ratkaisuja suomalaiselle viljelijälle. Tervetuloa keskustelemaan Agrimarketin asiantuntijoiden kanssa lisää Kasvuohjelmasta! Antoisia lukuhetkiä ja hyvää satokautta 2012! Jyrki Lepistö Kasvuohjelmajohtaja Hankkija-Maatalous Oy 3

4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Sisällysluettelo...4 Uutuustuotteet...7 Viljakauppa 2012 / Laadukasta luomuviljakauppaa...9 Typpilannoituksen viljelijäkoe Seinäjoella...10 Agrimarketin havaintolohkoja Suomessa...13 Kasvitautien kesä Taudinkestävät lajikkeet...16 Viljan kasvitautiennuste...17 Kasvinsuojeluruiskun suuttimien valinta...18 Veden laatu ruiskutuksissa...20 Kasvinsuojeluruiskun pesu...22 Tehokkuutta kalkitukseen...23 YaraMila-ravinteet...24 Jaettu lannoitus...25 Seleeni tärkeä hivenaine...26 Lannoitusikkunalla tarkkuutta lannoitukseen...27 Sertifioidut siemenet...28 Kaura: Akseli BOR...30 Eemeli BOR...30 Fiia BOR...30 Iiris BOR...30 Steinar BOR...30 Ohra: Voitto BOR...32 Aukusti BOR...32 Jyvä BOR...32 Olavi BOR...32 Edvin BOR...32 Harbinger BOR...32 Marthe...32 Tocada BOR...32 NFC Tipple...32 Vehnä: Anniina BOR...34 Wanamo BOR...34 Marble BOR...34 Epos...34 Skagen...34 Arktika BOR...34 Ruis: Reetta BOR...36 Evolo OR...36 Palkokasvit: Hulda BOR -herne...37 Nitouche-herne...37 Kontu BOR -härkäpapu...37 Öljykasvit: Eos BOR...38 Cordelia BOR...38 Juliet BOR...38 Trapper BOR...38 Belinda...38 Proximo...38 DK Secure...38 Nurmikasvit: Timotei: Tuukka BOR...40 Tuure BOR...40 Nurminata: Ilmari BOR...41 Ruokonata: Karolina BOR...41 Raiheinät...42 Nurmiseokset: Karjatilan Agriseos...43 Heinänurmiseos

5 Heinänurmiseos Pikalaidunseos...43 Multamaan Nurmiseos...43 Hevoslaidunseos Vehreä...43 Apilanurmiseos...43 Rehukasvit: Alsikeapila...44 Persianapila...44 Rehuherne...44 Rehuvirna...44 Rehukaali...44 Rehurapsi...44 Peruna: Kantaperuna:...45 Hankkijan Timo BOR...46 Annabelle...46 Rikea...46 Velox...46 Siikli...46 Saline...46 Victoria...46 Van Gogh...46 Opera...46 Challenger...46 Mozart...46 Asterix...46 Nicola...46 Perunaseppä Oy:...47 Arielle...47 Ditta...47 Erika...47 Fontane...47 Idole...47 Matilda...47 Rosamunda...47 Riistasiemenet...48 Lannoitteet Kasvuohjelmalla tehokasta viljelyä...52 Ravinteiden merkitys...53 Kasvu Hiven -lannoitteet: Kasvu Hivensalpietari...56 Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven Pellon Y Kasvu Hiven NK Kasvu Hiven NK Lannoitteiden ravinnesisällöt...57 Valitse sopiva Yara Mila -lannoite...61 Lehtilannoitteet: YaraVita Gramitrel TM...62 YaraVita Mantrac Pro TM...62 YaraVita Thiotrac TM YaraVita Bortrac TM YaraVita Brassitrel FL TM...65 YaraVita Solatrel TM...65 Lannoitusohjelmat: Kauran lannoitusohjelma...66 Kevätöljykasvien lannoitusohjelma...67 Mallasohran lannoitusohjelma...67 Myllyvehnän lannoitusohjelma...68 Nurmen lannoitusohjelma...69 Perunan lannoitusohjelma...70 Rehuohran lannoitusohjelma...70 Syysöljykasvien lannoitusohjelma...71 Syysrukiin lannoitusohjelma...71 Kasvinsuojeluaineet Peittausaineet: Baytan I Baytan Universal Cedomon Celest Formula M Maxim 100 FS Moncut 40 SC Zardex G Rikkakasvien torjunta: Afalon Agil 100 EC Ally 50 ST Ally Class Ariane S Attribut Super Basagran M Basagran SG Basta Betanal Progress Betanal SE Boxer Broadway Butisan S Devrinol 450 SC Fenix Focus Ultra Galera Gratil Goltix WG Hankkijan MCPA Hankkijan TRIO Isomexx Lentagran WP Logran 20 WG Logran Plus Oxitril Matrigon 72 SG Metafol 700 SC Mistral Oxitril Primus Ratio 50 SX Premium Ratio SX Combo Reglone Safari Sekator OD Senkor Starane XL Stomp Titus WSB Tomahawk 180 EC Tramat 500 SC Sisällysluettelo jatkuu 5

6 Hukkakauran torjunta: Axial 50 EC Grasp SC + Grasp -kiinnite Juolavehnän torjunta: Glyfonova Bio Roundup Gold Touchdown Premium Kasvun sääteet: Hankkijan CCC Moddus M Tautiaineet: Acanto Acanto Prima Acrobat WG Amistar Amistar Top Bravo Premium Calypso SC Candit Curzate M 68WG Delan WDG Delaro SC Dithane NT Menara Proline Revus Ridomil Gold 68 MZ Pepite Rovral 75 WG Scala Shirlan Signum Switch 62.5 WG Tanos 50 WG Teldor Tilt 250 EC Topas 100 EC Tridex Zenit 575 EC Tuhohyönteisten torjunta: Biscaya OD Cyperkill 250 EC Danadim Progress Envidor 240 SC Floramite 240 SC Karate Zeon -tekniikka Karate 2.5 WG Mavrik 2F Mospilan Vertimec 018 EC Tuholaistorjunnan kynnysarvot Aineiden sekoitusjärjestys tankkiseoksissa Muut tuotteet: Anti Foam -vaahdonestoaine Contact-kiinnite Extra ruiskunpesu Sito Plus -kiinnite X-Change Tuholaisten torjunta: Agita Navetta-Radar Neporex Ratimor Palasyötti Ratimor Tahnasyötti Viljan ruiskutusten tankkiseokset Nurmien rikkakasvitehot Viljojen tautien torjunta-aineiden tehot Tankkiseokset perunan ruiskutuksiin Valmisteiden ympäristörajoitukset Säilöntäaineet Säilöntäaineet happosäilöntään: Prima Kemira AIV 2 Plus Kemira AIV Nova Kemira AIV Ässä Säilöntäaineet biologiseen säilöntään: Stabil Plus Kemira AIV LactoFast Feedtech Silage F Feedtech F Kemira Stabilizer TMR L Kemira Stabilizer PIG L Kemira Propcorn NC Propion

7 Uutuudet 2012 Akseli BOR Kasvuajaltaan aikainen kauralajike, joka vastaa satotasoltaan myöhäisemmän kasvuaikaluokan lajikkeita. s. 30 Aukusti BOR Erittäin runsaan valkuaissadon tuottava monitahoinen ohralajike. s. 32 Harbinger BOR Kotimaisen jalostustyön uusi virallinen mallasohralajike, joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. s. 32 Proximo Tavanomainen kevätrapsilajike, joka tavoittaa satotasollaan keväthybridirapsit. s. 38 Balmultra II Uuden sukupolven Italianraiheinä, joka kehittyy nopeasti ja tuottaa runsasta satoa niitosta toiseen. s. 42 YaraVita Gramitrel TM Erityisesti viljoille räätälöity lehtilannoite sisältää typen ja magnesiumin lisäksi viljoille tärkeitä hivenravinteita Mn, Cu ja Zn. Tasapainoinen ja konsentroitu koostumus. s. 62 YaraVita Bortrac TM 150 Booripitoinen lehtilannoite öljykasveille, viljoille ja useille erikoiskasveille. Boorin lisätarpeeseen ja puutokseen. s. 64 YaraVita Solatrel TM Fosforin ja muiden kriittisten ravinteiden lehtilannoitukseen perunalle, vihanneksille ja mansikalle. Sekoittuu hyvin perunan kasvinsuojeluaineiden kanssa. s. 65 Ratio 50 SX Premium Uuden sukupolen SX-formulaatio liukenee täydellisesti ja nopeasti veteen. s. 100 Ratio SX Combo Tuttu Ratio uuden sukupolven SX-formulaationa lisättynä matarateholla. s

8 Viljakauppa 2012/2013 Vilja- ja öljykasvimarkkinoiden hintataso on säilynyt vakaalla ja hyvällä tasolla. Maailmatalouden epävarmuus näkyy ajoittain myös viljamarkkinoilla, mutta perustekijät osoittavat kysynnän kasvua ja sitä kautta hintatason kehitystä. Kotimaisen teollisuuden näkökulmasta erityisesti kysyntää on ohralla, öljykasveilla ja rukiilla. Näiden tase on tällä satokaudella alijäämäinen ja niitä joudutaan paikkaamaan tuonnilla. Toisaalta kauran ja vehnän kansainvälinen kysyntä jatkuu vahvana ja suomalaisella viljalla on vakiintunut asema maailman viljakaupassa. Vilja-alan yhteistyöryhmän ensimmäisten kyselyiden perusteella vehnän, kauran ja ohran kylvöala on kasvussa satokaudella 2012/1013. Öljykasvien kylvöihin ennakoidaan pientä laskua. Nyt on aika pohtia tulevan satokauden viljelyvalintoja. Agrimarket-ketjulla on laaja kasvuohjelman mukainen tarjonta kaikkiin vaihtoehtoihin. Laadusta lisähintaa Satokaudelle 2012/13 Agrimarket kannustaa laadukkaan viljaja öljykasvisadon tuottamiseen. Agrimarket-ketju maksaa sopimuslisää mm. Wanamo-vehnälle sekä Eemeli-, Iiris- ja Steinarkauralle. Lisäksi Altia ottaa käyttöön ohralla siemenen kokoon perustuvan laatuhinnoittelun. Edvin-ohra soveltuu satotasonsa ansiosta erityisesti rehukäyttöön. Kysy lisää lajikkeellisista sopimusmahdollisuuksista lähimmästä Agrimarketista. Suhtautuminen hintavaihteluihin Viljan hintavaihtelut ovat olleet voimakkaita ja viljan kysynnän jatkaessa kasvuaan näin tulee todennäköisesti olemaan myös tulevaisuudessa. Viljelyn suunnittelussa kannattaa myös miettiä mitä suuret hintavaihtelut merkitsevät oman tilan menestyksen kannalta. Mikäli haluaa varmistaa hintatasoa kannattaa ainakin osalle satoa miettiä hinnan kiinnittämistä. ISO-VILJA sopimukset tarjoavat ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin. Kysy lisää lähimmästä Agrimarketista. 8

9 Laadukasta luomuviljakauppaa luotettavasti Suomalaiset ovat haasteen edessä: luomubuumi on käynnissä ja kysyntään pitäisi pystyä vastaamaan. Laadukasta luomuviljaa tarvitaan kasvavissa määrin sekä teollisuudelle että kotieläintiloille rehuksi. Hyvä- ja tasalaatuisen luomuviljan jatkuva saatavuus tulee varmistaa. Laadukas luomukaura Luotettavuus ja luomuketjun läpinäkyvyys ovat suomalaisen luomuviljan yksi suurin vahvuus. Luomuvilja voidaan jäljittää pellolta pöytään. Viennin rooli on ollut tärkeä, jotta Suomen luomumarkkinat on saatu pysymään tasapainossa. Euroopan suurimmat luomujalostajat löytyvät Saksasta ja suomalainen luomukaura päätyy keskieurooppalaisen teollisuuden kautta supermarkettien hyllyille. Sopimustuotantoa lisää Luomuviljamarkkinat ovat olleet viimeisen vuoden aikana hyvin vakaat eikä hintatasossa ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Tulevaa kautta varten tarvitaan kuitenkin lisää sopimustuotantoa: kotieläintiloille tulee varmistaa laadukkaan luomurehuviljan saatavuus sekä teollisuudelle raaka-aineet. Viljelysopimusten avulla viljelijä myös tasaa hintariskiä; Euroopan epävarmat talousolosuhteet ja valuuttakurssien heilumiset voivat jollain aikavälillä näkyä myös heiluntana luomuviljan hinnoissa. Luomusektorin haasteet Suomi on iso maa, ja välimatkat ovat toisinaan hyvinkin pitkiä. Luomukauraa ja muita luomuviljoja kerätään satamasiilojen lisäksi myös sisämaan luomuhyväksyttyihin varastoihin. Maantieteellinen sijaintimme on haaste viljakaupassa: etäisyydet maan sisällä ovat pitkiä ja ankarat talviolosuhteet voivat hidastaa tai pahimmillaan lykätä toimituksia. Lisäksi logistiikkakustannukset ovat huomattavasti korkeampia. Muita haasteita Euroopan luomumarkkinoille ja uusia kilpailuasetelmia tuovat Itä-Euroopan sekä Keski-Aasian kasvanut luomutuotanto. Toisaalta, uusia toimijoita tarvitaan luomusektorille lisää, jotta saadaan markkinoille kilpailua sekä vakaampaa hintatasoa. Agrimarket kauppakumppanina Mikä sitten on Agrimarketin rooli luomuketjussa? Merkitsemme luomuviljelijälle ja -tuottajalle ennen kaikkea luotettavaa ja turvallista yhteistyökumppania. Agrimarket palvelee kaikkia tuottajia. Sitova, avoin ja hyvä yhteistyö on avain menestykseen. Uusilla ideoilla ja innovaatioilla pystymme kehittämään toimintatapojamme. Tämä auttaa vahvistamaan kilpailukykyämme Suomen ja Euroopan luomumarkkinoilla. Luomu on vaihtoehto ja mahdollisuus. Meidän tulee yhdessä nähdä mahdollisuudet ja olla mukana kasvavalla luomusektorilla. Nyt kun luomuliekki vihdoin roihuaa Suomessa, ei sitä pidä sammuttaa. Voimme kehittyä, kasvaa ja edetä yhteistyön, uusien ratkaisujen sekä vaihtoehtojen avulla. 9

10 Ympäristöystävällistä tehoviljelyä: Riittävä typpilannoitus vivutti muutkin ravinteet satoon mukaan Lannoitan viljelemääni kasvia, en maata. Näin toteaa vehnänviljelijä Lauri Hantula Seinäjoen alavilta mailta. Hän on vuosien mittaan pitänyt huolta siitä, että viljavuusleimat ovat reilusti vihreitä. Riittävällä typellä kasvatettu vehnäsato pystyy käyttämään hyväkseen kaikki ne ravinteet, mitä kasvualusta tarjoaa. Hantulan tasaiset hietamultamaat ovat vuodesta toiseen antaneet isännälleen lähes kymmenen tonnia kevätvehnää hehtaarilta. Ympäristötukiehdot sallivat levittää korkeintaan 150 kg/ha typpeä hehtaarille, mikäli satotavoite on 5500 kg tai yli hehtaarilta. Mitäs sitten, kun sato ylittää vuosittain kolmanneksella tuon ylimmän normin? Silloin lypsetään lihoista, Lauri Hantula päättelee. Parhaimmillaan vehnää on pukannut yli kymmenen tonnia hehtaarilta. Vuosikymmenen ajan vehnäsato on nyhtänyt maasta enemmän ravinteita, kuin mitä peltoon on annettu. Se on mittauksilla todettu. Typpilannoituksen riittävyyttä tutkittiin portaittain viljelijäkokeen avulla Hantula kuvailee itseään jatkuvaksi epäilijäksi. Hän epäili, että ympäristötukiehtojen 150 kilon ylin normimäärä typpeä ei riitä siihen satoon, jota hänen peltonsa vuosittain työntävät. Haimme Agrimarketin kanssa lupaa viljelijäkokeelle, jossa sallittaisiin typen käyttö lohkoilla aina 200 kiloon saakka, Hantula kertoo. Lupa saatiin kolmen vuoden kokeeseen. Perustettiin koelohkot, joilla vertailtiin kevätvehnäsatoja eri typpimäärillä. Tasapuoliset lohkot ovat rinnakkain. Koejäsenet olivat 100 kg N/ha, 150 kg N, 170 kg N ja 200 kg N. Kultakin lohkolta puidaan tasan hehtaari koepunnitukseen. Viljelijäkokeet kylvettiin sertifioidulla siemenellä toukokuun 5:ntenä ja puitiin syyskuun 5:ntenä päivänä eli tasan neljän kuukauden päästä kylvöstä. Lajikkeet olivat oloissamme myöhäiset Trappe kasvustoa ja jyviä puintipäivänä Trappe ja KWS Scirocco. Tässä raportissa seuraamme tuloksia ainoastaan Trappen osalta. Kokeessa 150 kg N/ha saaneille lohkoille täydentävä lisätyppi ruiskutettiin nesteenä tähkimisvaiheessa, 20 kg N /ha, eli 130 kg maahan ja 20 kg kasvustoon. Vastaavasti 170 kg N/ha saaneelle lohkolle 150 kg+20 kg. Suurimman typpimäärän eli 200 kg N/ ha saaneelle lohkolle annettiin typpi kolmessa vaiheessa: 150 kg kylvön yhteydessä, 30 kg (Yara Bela N26 S14, 115 kg/ha) kor- 10

11 Kuva koepellolta renkasvuvaiheessa ja loppu 20 kg nesteenä tähkimisvaiheessa. Muut viljelytekijät olivat keskenään samat kaikilla koejäsenillä, esimerkiksi tarvittava kasvinsuojelu, joten ainoa muuttuja tässä kokeessa oli typpimäärä. Sekä sadon laatu että määrä paranivat typpiportaittain Hantula sanoi odottaneensa riittävien typpimäärien parantavan ensisijassa leipävehnän laatua. Niin kävikin. Lakoa ei esiintynyt tänä vuonna lainkaan. Valkuaisprosentteja kuvaava käyrä nousi selvästi jokaisella typpiportaalla eli 100 kg N/ha 12,3%, 150 kg N 13,5%, 170 kg N 14,1% ja 200 kg N 14,5%. Käyrä ei tasaantunut vielä ylimmälläkään portaalla. Agrimarket markkinoi laadukkaan vehnän pääasiassa Fazerille, joka on julkisesti ilmoittanut käyttävänsä vain kotimaista vehnää, mikäli sen laatu yltää vaaditulle tasolle. Paras tae kotimaisen viljan haluttavuuteen ja menekkiin on nimenomaan laatu, Hantula korostaa. Omalta osaltaan hän haluaa taata kotimaiselle vehnälle markkinat tuottamalla kunnon laatua. Laatu on jopa sadon määrää tärkeämpi asia. Sadon määräkin nousi selvästi jokaisella typpiportaalla. Kuivattuna 14,5 prosenttiin sadot olivat koelohkoittain seuraavat: 100 kg N/ha 6352 kg vehnää, 150 kg N 6759 kg, 170 kg N 7052 kg ja 200 kg N 7664 kg satoa. Sadon määrän nousu ei siis pysähtynyt ylimmälläkään portaalla. Kuiva kausi kesällä rajoitti sadon kehitystä joka portaalla samalla tavalla. Sadon nettoarvo lannoitekustannukset sadon arvosta vähennettynä nousi joka askelmalla satasen verran, jolla seikalla suuria pinta-aloja viljeltäessä on suuri merkitys. Näissä oloissa, kun kaikki muutkin tekijät ovat kunnossa, ei edes 200 kg N /ha näyttänyt ainakaan tänä vuonna olevan vielä lannoituksen kannattavuuskattona. Annettu typpi kotiutui ja veti mukanaan myös fosforin Hantula pitää ympäristöasioita tärkeinä, mikäli ne ovat sopusoinnussa taloudellisuuden kanssa. Kun vuotuinen sato ottaa maasta vähintään ne ravinnemäärät, jotka sinne on annettukin, se on samaan aikaan sekä ympäristöystävällistä että taloudellista. Näin asia näytti olevan tässä kokeessa. 11

12 Viljavuuspalvelun laboratoriossa analysoitiin olkien ja jyväsadon sisältämät typpi- ja fosforimäärät sekä kasvukauden aikana että puinnin jälkeen. Typpi kotiutui aina ylimpään portaaseen saakka kokonaan. Kasvusto joutui imemään typpeä lisäksi maasta, jossa sitä vapautuu jatkuvasti mätänevästä orgaanisesta aineksesta kasvien käyttöön. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi lisäksi maasta fosforia ja kalia enemmän, kuin mitä lannoituksen mukana oli annettu. Maaperässähän on luontaisesti runsaasti fosforia, joka vapautuu kasvien käyttöön vain hyvin kalkitussa maassa. Hantulan lohkojen ph luku on seitsemän luokkaa. Isäntää jäi tämän ensimmäisen koevuoden perusteella epäilyttämään, että loppuiko sittenkin jokin ravinne kesken. Saiko sato sisäänsä sen, mitä se olisi tarvinnut? Epäily on kehityksen äiti, ja tieto lisää tuskaa. Koe jatkuu ensi vuonna. Matti Latvala Fosforitase eri typpilannoitustasoilla Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 Typpitase eri typpilannoitustasoilla Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 Jyvissä kg/ha Oljissa kg/ha Maasta Jyvissä kg/ha Oljissa kg/ha Maasta Sadon määrän ja valkuaisen kehitys eri typpilannoitustasoilla Kasvustoista määritettiin ravinnepitoisuudet myös oljista, kuvassa näytettä ottamassa Kasvuohjelmatuoteryhmien kehityspäällikkö Martti Yli-Kleemola Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe , , , ,5 11 Jyväsato kg/ha Olkisato kg/ha Valk % 12

13 Havaintolohkotoimintaa viljelijöiden ja Agrimarket-ketjun yhteistyönä Kasvukaudella 2010 kylvettiin nykyisiä ja tulevia kevätvehnä- ja ohralajikkeita Agrimarket-ketjun ja Juhani Nisun yhteistyönä Huittisten ABC:n viereiselle peltolohkolle. Esillä olivat Anniina, Kruunu, Aallotar, KWS Scirocco, Marble, Epos ja Trappe kevätvehnät sekä Voitto, Saana, Edvin, Marthe, Tocada, NFC Tipple ja Publican ohrat. Havaintokaistojen viljelytoimenpiteet tehtiin Kasvuohjelmien suositusten mukaan. Kesän aikana pidettiin lohkolla 2 pellonpiennartilaisuutta, toinen kesäkuulla kasvinsuojelun ja kasvukauden aikaisen lisälannoituksen merkeissä ja toinen elokuun alussa, jolloin tutustuttiin tarkemmin valmistumassa oleviin lajikkeisiin. Toiminnan herättämän kiinnostuksen ja viljelijöiltä saadun palautteen perusteella ryhdyttiin suunnittelemaan toiminnan monistamista useampaan paikkaan. Keväällä 2011 perustettiin havaintokaistat Elimäelle Helkalan Ranssille, Huittisiin ABC:n viereiselle peltolohkolle ja Perniön Pohjankartanoon. Lajikkeina olivat Anniina, Wanamo, KWS Scirocco, Marble ja Epos kevätvehnät sekä Aukusti, Edvin, Marthe, Tocada ja Harbinger ohrat. Mustialan koulutilalle Tammelaan kylvettiin havaintokaistat kauralajikkeista. Esillä olivat Akseli, Eemeli, Fiia, Steinar ja Iiris. Vihtiin Kotkaniemen tutkimusasemalle perustettiin koe, jossa olivat koejäseninä kaikki havaintokaistoilla esillä olleet lajikkeet Pellonpiennartilaisuudessa Huittisissa keskusteltiin Kasvuohjelman suositusten mukaisesta viljelystä kolmella viljelymenetelmällä eli suorakylvettyinä sekä kynnettyyn ja kevytmuokattuun maahan perustettuina. Havaintokaistoilla järjestettiin kasvukauden aikana pellonpiennartilaisuuksia. Talven aikana tullaan järjestämään Kasvuohjelmatilaisuuksia, joissa tarkastellaan lajikkeiden sato- ja laatutietoja eri paikkakunnilta. Kesän 2010 vaihtelevista kasvuolosuhteista johtuen satotulokset eri paikkakunnilta eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään koska helteet, alkukesän kuivuus sekä keski- ja syyskesän rankkasateet eivät kohdelleet havaintopaikkoja tasapuolisesti Ei tautit. Tautitorj. Ei tautit. Tautitorj. Ei tautit. Tautitorj. Kyntö Kevytmuokattu Suorakylvö Anniina Wanamo Scirocco Marble Epos Tautitorjunnan ja viljelymenetelmän vaikutus kevätvehnälajikkeiden satoon Kotkaniemen Kasvuohjelmakokeessa

14 Kasvitautien kesä 2011 Kesä 2011 tuotti laadullisesti erittäin vaihtelevan viljasadon. Monella pellolta korjattiin satoa, joka oli kevyttä. Paikoin hehtolitranpainot eivät ole täyttäneet kauppakelpoisen viljan vaateita. Lämpöä kesällä saatiin ennätyksellisen paljon. Erityisen kuumia jaksoja koettiin viljan pölytyksen aikoihin. Sadetta kasvustot eivät saaneet liikaa. Niinpä monella pellon reunalla pääteltiin kesä-heinäkuulla, että suurta kasvitautipainetta ei ole ja kasvusto jätettiin ruiskuttamatta. Kasvustot olivat reheviä ja näin ollen pitkään kosteita. Tästä johtuen kasvitautiennuste antoi jo hyvissä ajoin varoituksia tautipaineesta kasvustossa. Kesän 2011 ennakkonäytteitä analysoitaessa saadaan tulos, että kasvinsuojelulla oli ennätyksellisen suuri vaikutus viljan painoon. Oheiset taulukot on laadittu Agrimarketin vilja analyysien pohjalta, joita oli lokakuun puoliväliin mennessä analysoitu hieman yli kappaletta. Viljelykierto Ensimmäinen ja vanhastaan hyväksi koettu keino vähentää kasvitauteja on kasvinvuorotus. Pääsääntöisesti jokaisella kasvitaudilla on omat isäntäkasvinsa, jossa ne viihtyvät ja lisääntyvät. Mikäli samaa kasvia viljellään samalla pellolla peräkkäisinä vuosina, lisääntyvät taudit ja niiden aiheuttamat laatu- ja satotappiot kasvavat. Oheiseen taulukkoon on laskettu esikasvin vaikutus ohrasadon määrään ja hehtolitran painoon. Ohra ohran perään tuotti sadon 3590 kg/ha. Kaikki muut esikasvit tuottivat sadon lisää, parhaimpana öljykasvit. Ohra sato parani runsaat 400 kg/ha öljykasvien jälkeen. Tämä on hyvä muistaa, kun suunnitellaan viljelykiertoa tuleville vuosille. Sikatilojen viljan painot ovat ennätyksellisen alhaiset. Yhtenä syynä voidaan pitää viljelykierron puutteellisuutta. Usein sikatilalla viljellään ohraa ohran perään. Ohra Kaura Vehnä Öljykasvi Sato kg/ha HLP kg 63,3 62,9 64,9 64,7 Peittaus Seuraava kasvinsuojelutoimenpide on siemenen peittaus. Peittauksella torjutaan tauteja, jotka ovat siemenlevinteisiä, kuten nokitaudit ja viirutauti. Näille taudeille ei ole kemiallista kasvinsuojelua olemassa. Peittauksella saatu sadon parannus on ollut ennätyksellisen suuri kasvukaudella Agrimarketin sertifioitu siemen on aina peitattua. Peittaus Ei Kyllä Sato kg/ha HLP kg 62,5 64,2 14

15 Kasvuston ruiskutukset Ohran yleisempiin kasvustotauteihin, verkko- ja rengaslaikkuun, on olemassa kemiallinen torjuntavaihtoehto. Ruiskutus voidaan tehdä joko T1- tai T2-vaiheissa. T1-vaiheessa tehty ruikutus lisäsi satoa ruiskuttamattomiin verrattaessa 168 kiloa. Ohran hehtolitrapainoon oli toimenpiteellä suuri vaikutus 1,5 kg. T1-vaiheen ruiskutus ei ole koskaan yltänyt teholtaan T2-vaiheen ruiskutukseen. Aika ruiskutuksesta viljan valmistumiseen on pitkä. Ja kun ainemäärä on pieni, loppuu T1-menetelmän tehoaika ennenaikaisesti. T2-vaiheen ruiskutus tehdään lippulehtivaiheessa, jolloin ainemäärät ovat suuremmat ja tehoaikatarve lyhyempi. Tällöin on aina saatu paremmat tehot kuin T1-vaiheen menetelmällä. Satoa saatiin 830 kiloa enemmän kuin ruiskuttamattomilla pelloilla. Monitahoisella ohralla ero oli vieläkin suurempi. Hehtolitranpainot paranivat keskimäärin 3 kiloa ,2 4,6 3,8 8,8 6,8 13,1 89,4 86,6 80,7 Ei torjuttu T1-vaiheessa T2-vaiheessa Ei torjuttu T1-vaiheessa T2-vaiheessa Sato kg/ha HLP kg 63,6 65,1 66,6 RV % 12,5 11,7 11,7 Jyväkoko % 7,2 7,05 4,2 Tärkkelys % 60,8 61,4 61,7 Lajitteluaste kuvaa suurten ja pienten jyvien keskinäistä osuutta. Lajitteet ovat jyviä, jotka ovat suurempia kuin 2,5 mm. Lajite 4 puolestaan kertoo pienempien kuin 2,2 mm jyvien osuuden. Tautitorjunta lisäsi selvästi suurten jyvien määrää sadossa. Parhaat tehot saatiin jälleen T2-vaiheen ruiskutuksella. Lajite Lajite 4 Vaikutus ravinnetaseisiin. Ohran lannoitus oli likimain sama kaikissa ruiskutusmenetelmissä. Kun sadon määrä lisääntyi ruiskutuksen saaneilla pelloilla, sitoutui tähän suurempaan satoon enemmän typpeä kuin ruiskuttamattomilla pelloilla. Samanlainen kehitys on mitattavissa olkien sisältämän typen määrässä. Ravinnetase saadaan vähentämällä annetusta N-lannoituksesta jyvien ja olkien sisältämä typpi. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että T2-vaiheen ruikutus paransi typen hyväksikäyttöä 13 kg / ha Ei torjuttu T1-vaiheessa T2-vaiheessa N lannoitus 85,3 87,6 85,3 N jyvissä 64 62,6 73,3 N oljissa 16,8 17,5 20,5 N tase 4,5 7,5-8,5 15

16 Taudinkestävillä lajikkeilla lisää satoa Taudinkestävyyden merkitys on muuttuvissa ilmastooloissa noussut entistä tärkeämmäksi kasvinjalostuksen osa-alueeksi. Taudinkestävyydellä eli resistenssillä kuvataan kasvin kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. Jokaisella kasvilajilla on omat tautinsa ja niiden määrä vaihtelee lajeittain. Kaiken kattavaa tautiresistenssiä on vaikea saavuttaa, ja kasvinjalostuksessa työskennelläänkin tauti kerrallaan resistenssiä parannettaessa. Viljelykasveistamme erityisesti ohran taudinkestävyyden parantamiseen on panostettu viimeisen vuosikymmenen aikana ja tulokset näkyvät nyt uusissa lajikkeissa. Härmän, verkkolaikun ja rengaslaikun kestävät ohrat tulevat valtaamaan markkinoita. Uusia tauteja on ohrallakin kuitenkin jo odottamassa, joten työ jatkuu. Esimerkiksi kesällä 2011 kasvukauden olosuhteet olivat ohran tyvi- ja lehtilaikulle otolliset ja tauti aiheutti paikoin suuriakin sadon menetyksiä. Myös kauralla ja vehnällä on harvinaisempia tauteja, joiden esiintymistä on tarkkailtava. Lisäksi jo yleistyneissä kasvitaudeissamme kehittyy jatkuvasti uusia rotuja ja osa näistä voi pystyä murtamaan olemassa olevan resistenssin viljelykasvissa. Terve siemen osana tautitorjuntaa Valitsemalla viljelyyn hyvän taudinkestävyyden omaavan lajikkeen, viljelijä panostaa samalla sadontuottokykyyn. Mahdollisimman hyvin tautihyökkäyksiä sietävän kasvuston yhteyttäminen ja ravinteiden käyttö on tehokasta, jolloin lajikkeeseen jalostettu sato- ja laatupotentiaali on parhaiten hyödynnettävissä. Viljojen jyväluku määräytyy jo orasvaiheessa ja vaikuttaa osaltaan kokonaissadon määrään. Terve ja hyvinvoiva oraskasvusto on perusta sille, että maksimaalinen jyväluku voidaan saavuttaa. Jo orasvaiheessa voi kasvustoon iskeytyä useampia taudinaiheuttajia. Taudinkestävien lajikkeiden viljelyn lisäksi onkin tärkeää, että huolehditaan viljelykierrosta ja käytetään tervettä, peitattua siementä. Kun orasvaiheesta selvitään ilman tautioireita, kasvuunlähtö saa terveen pohjan eivätkä taudinaiheuttajat jää kasvustoon. Tautiriskin hallinta on jatkossa helpompaa ja taudintorjuntaruiskutuksissa voidaan siirtyä rutiininomaisesta käsittelystä tarpeenmukaiseen käsittelyyn. Näin säästetään työtä ja rahaa. Tavoitteena on, että viljelykasvin lehdet ja ennen kaikkea lippulehti säilyvät vihreinä mahdollisimman pitkään. Terveessä kasvustossa yhteyttäminen ja ravinteiden hyväksikäyttö on tehokasta. Tällöin suurin osa tähkän kukka-aiheista kehittyy jyviksi. Jyväkoko määräytyy kukinnan jälkeen. Kun kasvusto pysyy terveenä myöhemmissäkin kasvukauden vaiheissa, kasvi siirtää yhteyttämistuotteet tehokkaasti jyviin parantaen näin osaltaan sadon laatua. Huolellinen viljelykierron suunnittelu, taudinkestävät lajikkeet ja terve, peitatun siemenen käyttö ovat tehokkaimmat tautien hallintakeinot. Kemiallisen torjunnan tarve vähenee, ja näin voidaan osaltaan lisätä viljelyn kannattavuutta. Markkinoilla olevien uusien lajikkeiden parantunut taudinkestävyys tuo viljelijälle kustannussäästöjä ja varmistaa osaltaan sadon onnistumista. Boreal Kasvinjalostus Oy / Leena Pietilä ja Mika Isolahti 16

17 Viljan kasvitautiennuste varmistaa sadon ja säästää rahaa Kasvitaudit aiheuttavat vuosittain merkittäviä sadonmenetyksiä. Jos kasvitaudit valtaavat kasvuston, jää merkittävä osa sadon muodostukseen käytetyistä tuotantopanoksista hyödyntämättä, eikä peltoon sijoitettu pääoma ole täysipainoisesti käytössä. Kasvinsuojelun suhteen kannattaa olla aikaisin liikkeellä. Siinä vaiheessa kun kasvitaudit näkyvät kasvustossa, on useimmiten jo osa satopotentiaalista menetetty. Parin vuoden ajan on viljelijöillä ollut mahdollisuus hankkia käyttöönsä Kasvitautiennuste, joka varoittaa syys- ja kevätvehnä- sekä ohralajikkeiden yleisimpien kasvitautien riskistä ja auttaa torjuntatarpeen arvioinnissa. Internetistä löytyvä ennuste perustuu lajikeominaisuuksiin, 48 eri puolella Suomea sijaitsevan sääaseman säätietoihin ja kasvustohavainnointiin. Tautiennusteella voi myös verrata eri tautiaineiden vaikutustehoja ja -aikoja toisiinsa. Ennuste näyttää kolmen edeltävän viikon ja ennustaa tulevan tautitilanteen odotettavissa olevan sääennusteen perusteella. Päivitykset tehdään kerran vuorokaudessa. Ohralla tarkkailtavat taudit ovat verkkolaikku, rengaslaikku, härmä ja ohranruoste, vehnällä ruskolaikku (septoria), härmä, vehnänruskearuoste ja keltaruoste. Hyödyt ennusteesta viljelijälle: Arvioi tautiriskin varoittaa ajoissa Kertoo mitä tautia kasvustosta kannattaa etsiä ja milloin Arvioi torjuntatarpeen Huomioi torjunnan kannattavuuden Neuvoo oikean ruiskutusajankohdan Helpottaa päätöstä jaetun ja kertakäsittelyn välillä Kasvitautiennustetta on helppo käyttää ja tulkita Ohjelmaan syötetään kasvilaji, lajike ja kasvuaste sekä valitaan lähin sääasema. Mahdollista on myös syöttää tilan omat sade- Kesällä 2011 heinäkuun alkupuli oli olosuhteiltaan otollista vehnän ruskearuosteen ja lehtilaikkutautien leviämiselle. määrät, jolloin ennusteesta saa tarkemman mikäli toteutuneet sademäärät poikkeavat lähimmän sääaseman sademääristä. Tautiriskiä kuvataan punaisilla ja keltaisilla palloilla. Punainen pallo tarkoittaa, että sääolot ovat olleet taudin leviämiselle optimaaliset. Keltainen pallo puolestaan tarkoittaa, etteivät sääolosuhteet ole olleet taudin leviämiselle yhtä hyvät. Ennustekuvassa näkyvät myös toteutuneet säätiedot ja kahden tulevan päivän sääennuste. Ennusteohjelmalla voi vertailla myös kasvinsuojeluaineiden tehoja Käyttäjä voi valita yksittäisten aineiden ja aineseosten listalta kolme ainetta tehovertailuun, josta selviää aineiden tehot tautien pysäyttämiseen. Lisäksi ohjelma ennustaa kahden seuraavan päivän sään ja sen perusteella tehovertailuun valittujen aineiden antaman suojan kasville. Tautiaineen mahdollista parantavaa vaikutusta on myös mielenkiintoista tutkia. Tilaus S-Agrinetistä Kasvitautiennuste tilataan Agrimarketin verkkokaupasta S-Agrinetista kasvinsuojelutuotteiden osiosta, kuten mikä muu tahansa tuote. Tilausvahvistuksen jälkeen palvelu on heti käytettävissä kasvinsuojeluosion ajankohtaista linkkilistan kautta. Palvelun hinta on 50 (sis. alv) / kasvukausi. Ennustetta voi käyttää rajattomasti kasvukauden aikana. 17

18 Suuttimien valintaan kannattaa kiinnittää huomiota Kasvinsuojelussa käytettävät ruiskun suuttimet pitää aina valita ruiskutuskohteen, tehoaineen ja ruiskutusolosuhteiden mukaan. Tarjolla on runsas valikoima erilaisia suuttimia. Suuttimen valinta kannattaa tehdä huolellisesti. Suutin vaikuttaa ratkaisevasti ruiskutuksen onnistumiseen. Tärkeimpiä suuttimen valintaan liittyviä asioita on suutinkoko. Oikea suutinkoko riippuu ruiskutusmäärästä l/ha, halutusta ajonopeudesta ja ruiskutuspaineesta. Optimaalinen ruiskutuspaine vaihtelee suutintyypin mukaan. Tavallisen viuhkasuuttimen ruiskutuspaine on yleensä 1,5 3 baria ja esim. ilma-avusteisten suutinten ruiskutuspaineen tulisi olla korkeampi eli 4 7 baria. Kaikilla suuttimilla ruiskutuspaine vaikuttaa keskimääräiseen pisarakokoon: mitä suurempi on paine sitä pienempiä ovat pisarat. Pisarakoko vaikuttaa ruiskutuksen levitystasaisuuteen eli peittoon. Samalla nestemäärällä pienillä pisaroilla saadaan tasaisempi peitto kuin suurilla pisaroilla. Toisaalta pienet pisarat ovat herkempiä tuulikulkeumalle kuin suuret pisarat. Ruiskutuksen pisarakoko on siis aina kompromissi ruiskutuksen peiton ja toisaalta tuulikulkeuman välillä. Erikokoisten suutinten lisäksi on eri materiaaleista valmistettuja suuttimia. Keraamiset suuttimet ovat kulutuskestävyydeltään selvästi muovisia parempia. Suutinten kulumiseen vaikuttavat veden laatu, käytetyt kemikaalit ja ruiskutuspaine. Erikokoisten ja eri materiaaleista valmistettujen suutinten lisäksi on olemassa rakenteeltaan ja toiminnaltaan erilaisia suuttimia. Ilma-avusteiset ID-suuttimet muodostavat ilman avulla pisararyppäitä, jotka ovat painavampia ja putoavat nopeammin kuin tavallisesta viuhkasuuttimesta muodostuvat pisarat. Tuulikulkeuma ID-suuttimella on selvästi tavallisia viuhkasuuttimia pienempi. Kasvustoon osuessaan muodostuneet pisararyppäät hajoavat yksittäisiksi pisaroiksi ja peitto on kohtuullisen hyvä. Ilma-avusteiset suuttimet edellyttävät normaalia kovempaa ruiskutuspainetta ja tasaista peittävää kasvustoa, johon osuessaan pisararyppäät hajoavat. Saatavana on myös kaksoiskärjillä varustettuja kaksoisviuhkasuuttimia, jotka muodostavat kaksi erillistä toisiinsa nähden hiukan eri kulmassa lähtevää nesteviuhkaa. Kaksoisviuhkasuutinten etuja perinteisiin viuhkasuuttimiin ver- Kaksoisviuhkasuuttimet parantavat ruiskutuksen peittoa kasvustossa rattuna ovat tasaisempi peitto, parempi tunkeutuvuus kasvustoon, pienempi tuuliherkkyys sekä mahdollisuus käyttää suurempia ajonopeuksia. Lisäksi kaksoisviuhkasuuttimet mahdollistavat pienempien vesimäärien käytön. Uusien entistä satoisampien viljelylajikkeiden myötä kasvukauden aikana tehtävä täydennyslannoitus yleistyy. Kasvinsuojeluruisku voidaan varustaa myös nestemäisten lannoitteiden ruiskutukseen soveltuvilla erikoissuuttimilla tai puomistoon kiinnitettävillä laahusletkuilla, jolloin lannoitus kasvustoon voidaan tehdä ilman polttovioituksia. 18

19 Optimaalinen ruiskutuspaine erilaisilla suuttimilla Viuhkasuutin AD-suutin Lyhyt ID-suutin Ilma-avusteinen ID-suutin Ruiskutuspaine (bar) Erilaiset suutintyypit Peitto heikkenee Pienet pisarat Suuret pisarat Viuhkasuutin AD-Viuhkasuutin Lyhyt tuulisuutin ID-suutin Tuulikulkeuma kasvaa 19

20 Veden laatu voi vaikuttaa ruiskutustulokseen Onnistuneeseen ruiskutustulokseen vaikuttavat kasvinsuojeluaineen valinnan, annoskoon, ruiskutusajankohdan ja sääolosuhteiden lisäksi ruiskutusveden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Veden ph-arvo, kovuus ja lämpötila vaikuttavat torjunnan tehokkuuteen, tehoaineen hajoamiseen ja sakkautumiseen. Ruiskutuksessa käytetään yleensä kunnan vesijohtovettä. Se on puhdasta ja sisältää vähän humusta, mutta korroosion ehkäisemiseksi vesijohtoputkistossa pidetään ph-arvoa korkeana, 6,5 ja 9,5 välissä. Monelta vesilaitokselta syötetään putkistoon vettä, jonka ph-arvo on kahdeksan tietämillä. Monelle kasvinsuojeluaineelle on ruiskutusveden optimaalinen ph-arvo 4,5 ja 6,5 välillä. Mitä voi tapahtua jos ruiskutusveden ph-arvo on epäsuotuisa? Moni tehoaine on mieto happo, joka tällöin tunkeutuu hyvin kasvien lehtien vahakerroksen läpi. Emäksisessä vedessä tehoaine voi neutralisoitua ja tällöin sen läpäisykyky kasviin heikentyy. Toinen asia mitä voi tapahtua on tehoaineen hajoaminen jo ruiskun säiliössä jos ruiskutusnestettä ei käytetä välittömästi. Parhaana esimerkkinä tästä on bakteerivalmiste Turex 50 WP. Valmisteen tehoaineena on bakteeri Bacillus thuringiensis mikä aktivoituu emäksisessä ympäristössä, mutta pysyy lepovaiheessa happamassa vedessä. Ruiskutusnesteen ph-arvo voidaan muuttaa hapoilla, mutta lisättävän happomäärän määrittämiseen tarvitaan tieto veden alkaliteetista tai bikarbonaattiluvusta. Suurempi määrä bikarbonaattia vedessä vaatii suuremman happolisäyksen päästääkseen määrättyyn ph-arvoon. Jos ruiskutusveden ph-arvo on liian alhainen, se voi aiheuttaa lehtivioituksia viljelykasviin. X-change ruiskutusveden laadun parantaja X-change lisäaineella voidaan parantaa ruiskutusveden laatua. Valmisteen lisääminen ruiskutusveteen sitoo vedessä olevia kalsium-, magnesium- ja rautakationeja eli pehmentää vettä. Samalla se laskee ruiskutusveden ph:ta lähelle 5:tä. Tuote sisältää puskuroivaa ainetta, mikä estää ph-arvoa laskematta liikaa. X-change myös pehmentää vettä, joka on eduksi kasvinsuojeluaineille. Valmisteen käyttö vähentää myös vaahtoamista. Valmisteen huolellinen mittaaminen takaa oikean tehon kasvustossa. Pehmeä vesi sisältää vähän ioneja ja kova vesi paljon ioneja. Yleisesti katsottuna meillä on Suomessa pehmeää vettä, mutta esimerkiksi Lounais- ja Etelä-Suomessa vesi on yleensä kovempaa kuin pohjoisempana. Tämä riippuu vesilähteen ympäröivästä peruskalliosta tai maalajista. Nämä kalsium- tai magnesiumionit muodostavat herkästi yhdisteitä tehoaineen kanssa ja 20

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

KASVUOHJELMA OPAS 2010

KASVUOHJELMA OPAS 2010 OPAS 2 010 KASVUOHJELMA OPAS 2010 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 HYVINKÄÄ Postiosoite: PL 390, 05801 HYVINKÄÄ Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 2 /2010 Asiakaspalautteet

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

Kasvuohjelma Opas 2013

Kasvuohjelma Opas 2013 OPAS 201 3 Kasvuohjelma Opas 2013 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 Hyvinkää Postiosoite: PL 390, 05801 Hyvinkää Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 1/2013 Asiakaspalautteet

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013 Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717 Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

KASVUOHJELMA OPAS 2011

KASVUOHJELMA OPAS 2011 OPAS 2011 KASVUOHJELMA OPAS 2011 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 Hyvinkää Postiosoite: PL 390, 05801 Hyvinkää Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 2 /2011 Asiakaspalautteet

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

Arvoisa viljelijä. Olli Mäki-Välkkilä Hankkija-Maatalous Oy, Kasvuohjelman johtaja

Arvoisa viljelijä. Olli Mäki-Välkkilä Hankkija-Maatalous Oy, Kasvuohjelman johtaja OPAS 2009 2 Arvoisa viljelijä Agrimarket-ketju yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa on tuottanut Sinulle Kasvuohjelmaoppaan, jonka sivuilta löydät hyödyllistä tietoa Kasvuohjelma-tuoteryhmien osalta.

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Kasvuohjelmatutkimus 2014 Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@agrimarket.fi

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminan kasvinsuojelu Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljalajikkeet ja tautitorjunta Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Kimmo Pusa 5.2.2008 ISO-VILJA -sopimusperhe Ammattitaitoisen viljantuottajan työkalut ISO-VILJA LAATU- JA VILJELYSOPIMUS Täydellisesti tilan lohkolta teollisuuteen

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Vilja & öljykasvit 2014

Vilja & öljykasvit 2014 Vilja & öljykasvit 2014 Arto Markkula Antti Jaakkola Tilan Oman Siemenen käyttö VYR:n mukaan viljoissa, etenkin kauroissa, on Fusarium-homeita Mikäli huonon itävyyden syynä on homeet, pitää siemen peitata

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Hankkija palvelee. Hankkijan myymälät. Hankkijan Konekeskukset. Hankkijan asiantuntijamyyjät. Hankkijan myymälät. Hankkijan Konekeskukset

Hankkija palvelee. Hankkijan myymälät. Hankkijan Konekeskukset. Hankkijan asiantuntijamyyjät. Hankkijan myymälät. Hankkijan Konekeskukset TUOTEOPAS 2016 2 Hankkija palvelee Hankkijan myymälät Hankkijan myymälät (aiemmin Agrimarket ja Multasormi) palvelevat kaikkia asiakkaita, jotka haluavat henkilökohtaisesti käydä myymälöissä asioimassa.

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi

Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi Kasvintuotannon tulos biologisten, teknologisten ja taloudellisten tekijöiden yhdysvaikutusten

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kasvuohjelma-tutkimus 2010

Kasvuohjelma-tutkimus 2010 Kasvuohjelma-tutkimus 2010 -ISO-VILJA -sopimusten ennakkonäytetulokset -Kasvuohjelma -koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010 Johdanto Ravinnetaseet hyötykäyttöön Maataloutta on pitkään syytetty vesiemme

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

LANNOITEOPAS 2015 2016

LANNOITEOPAS 2015 2016 LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot