KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015"

Transkriptio

1 KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy p

2

3 1 1.1 Johdanto Ostanko uuden siemenen vai kunnostanko oman? Suomessa sertifioidun siemenen käyttöaste on merkittävästi pienempi kuin esim. naapurimaissa. Hankkijan sopimusasiakkailla on sertifioidun siemenen käyttöaste ohrassa 26 % ja kevätvehnässä 21 %. Suomessa hehtaarisadot ovat pitkään pysyneet samalla alhaisella tasolla. Olisiko siemenratkaisuilla mahdollista parantaa tilannetta? Laadimme yksinkertaisen laskelman, jossa vertasimme sertifioidun siemenen kustannusta kotoisen siemenen kustannuksiin ja samalla arvioimme kummankin vaihtoehdon tuotantovaikutusta. Sertifioidusta siemenestä syntyvä kustannus on noin 100 /ha (alv 0 %). Kun lasketaan oman siemenen kuluja, unohtuu monesti raakaerän arvo. On aivan eri asia puhua puidusta hehtaarisadosta ja myytävästä sadosta, kun osa joudutaan varaamaan siemeneksi. Ohralla tämän raakaerän arvo on /ha. Jonkinlainen säkki joudutaan ostamaan, joka lisää kustannusta 2 /ha. Peittausaine maksaa n. 12 /ha. Sähköä kuluu noin kolmen euron arvosta. Jotta siemenmäärä kg/ha saadaan laskettua, idätyskoe tulee teettää 2 /ha. TOS maksetaan oman siemenen käytöstä, se on 4,3 /ha. Sato 4000 kg/ha Siemen => Myyntiin 3700 kg/ha 300 kg ohraa rahallinen arvo maltaana 45 - Säkki 2 - Sähkö 3 - Peittausaine 12 - Idätys 2 -TOS 4,3 Muuttuvat yht. A 68,3 Tässä vaiheessa lähestytään jo kustannusta 100 /ha, joka oli sertifioidun siemenen kustannus. Mutta tämän päälle tulee tehdä arvio tarvittavien koneiden kustannuksista. Peittauskoneen ja ruuvin hinta on Hankijalla Mikäli tällä koneella peitataan siemenet sadalle hehtaarille 10 vuotta, voi tästä laskea kustannusta 5,3 /ha. Vastaavasti lajittelijasta kustannus on 5-15 /ha. Koneet - Peittauskone + ruuvi 5,3 - Lajittelija 5-15 Yhteensä AB 83,6 Tässä vaiheessa on hyvä lähteä vertailemaan kustannuksia 100 /ha 68,3 /ha = 31,7 /ha tai 100 /ha 83,6 /ha = 16,4 /ha

4 2 Sama muunnettuna sadoksi mallasohran termiinihinnalla, joka kertoo kilomäärän, joka tarvitaan viljaa, jotta laskelman sertifioidun siemenen suurempi kustannus saadaan katettua. A AB 31,7 /ha = 211 kg/ha viljaa 16,4 /ha = 109 kg/ha viljaa Tämä sadonlisä saadaan sertifioidulla siemenellä verrattuna kotoiseen siemeneen. Laatusiemen hankkeen loppuraportissa (Professori Pirjo Peltonen-Sainio) saatiin sertifioidulla siemenellä lisäsatoa kg/ha. 220 kg/ha oli sadonlisä kun verrattiin sertifioitua siementä kotoiseen, joka oli lajiteltu suureksi (>2,7 mm) ja peitattu. Oheinen laskelma on laadittu tapauksessa, jossa lajike pysyy samana. Mutta laskelma muuttuu radikaalisti, jos siemenen oston yhteydessä samalla vaihdetaan lajike. Uusi lajike on aina edeltäjäänsä parempi. Oheiseen taulukkoon on koottu mallasohran satoeroja virallisissa kokeissa. Vanhaa lajiketta on verrattu uuteen. Lisäsadon vaade tulee moninkertaisesti kuitattua. Barke => Trekker Tipple => Trekker Tipple => Soulmate kg/ha kg/ha kg/ha (Soulmaten mallastestit ovat kesken) Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että perusteet sertifioidun siemenen valinnalle löytyy aina, vaikka sen osto kertasuorituksena tuntuu kalliilta.

5 3 1.2 Sisällysluettelo 1. Kasvuohjelma-tutkimus 2015, Juha Salopelto, Hankkija Oy sivu 1.1 Johdanto Sisällysluettelo Kasvukausi Vastaanotetun viljan laatu Hankkijassa 2. Ohra 2.1 Mallasohra Rehuohra Viljelyn voimaperäisyys Kevätvehnä 3.1 Lajikkeet ja laatu Kasvinsuojelu Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Kaura 4.1 Lajikkeet Kauran laatu alueittain DON Havaintokaistat 5.1 Yhteistulos Halikko Elimäki Siilinjärvi Seinäjoki Loimma Vihti Kasvuohjelmakokeet Kotkaniemessä Anne Kerminen, Yara Suomi OY ja Juha Salopelto Hankkija Oy 6.1 Kevätvehnä Rehuohra Mallasohra Kaura Ruis 43

6 4 1.3 Kasvukausi 2015 Lämpö Lämpösummaltaan kasvukausi 2015 oli poikkeuksellisen alhainen luvulla on totuttu pitkää aikaväliä lämpimämpiin kesiin. Yleisesti kasvukausi alkoi huhtikuun kolmannella viikolla. Kylvöille päästiin lounaisessa Suomessa huhtikuun kolmannella viikolla. Tätä seurasi sadekausi, joka keskeytti kylvöt pitkäksi aikaa. Monessa talossa kylvöjä tehtiin kuuden viikon aikana. Itä- ja Pohjois-Suomi myöhästyivät totutusta kylvöille lähdöstä ja kylvöt tehtiin yleisesti vasta toukokesäkuun vaihteessa. Kasvukausi eteni totuttua kylmempänä ja alkoi huoli, saadaanko kaikkea viljaa korjattua. Syksyllä alkoi kuiva ja lämmin sääjakso, jolloin korjuut päästiin tekemään suunnitellusti vaikkakin myöhässä. Myöhäiset kylvöt käyttivät kaiken lämpösumman, joka oli käytettävissä. Kuva 1. Kasvukauden lämpösumma Jokioisilla.

7 5 Sade Kesä 2015 muistetaan sateisena kesänä. Huhti- toukokuun sateet keskeyttivät kylvöt moneen otteeseen Lounaisessa Suomessa. Vastaavat sadejaksot kastelivat Itäisen Suomen pellot siinä määrin että kylvöjen aloitus venyi aivan toukokuun lopulle. Myöhemmässä vaiheessa kesää saatiin vettä normaalia enemmän, joten ne pellot jotka eivät hukkuneet keväällä tuottivat runsaan ja laadukkaan sadon. Kuva 2. Sadejakauma 2015 kasvukaudella.

8 6 1.4 Vastaanotetun viljan laatu Hankkijassa Ohran hehtolitrapainot olivat ennätyksellisen suuret. Monella pellolla liiallinen vesi kuritti kasvustoa siinä määrin, että pienten jyvien määrä sadossa lisääntyi. Valkuaisen määrä jäi alhaiseksi kylvöaikojen runsaiden sateiden takia. Heti kylvön jälkeen typpeä on runsaasti vapaana maassa kasveille siirtymättömässä tilassa. Tällöin se on erityisen altis huuhtoutumiselle ja näin kävi monella pellolla. Typpi riitti runsaan jyväsadon muodostumiseen, mutta valkuaisen muodostumiseen sitä ei riittänyt. Mallasohran valkuaiset jäivät monessa tapauksessa sopimuksessa määritetyn rajan alapuolelle ja erä hylättiin sen takia. Kaura on kasvi, joka vaatii muita kotoisia viljojamme enemmän vettä. Kun vettä satoi riittävästi koko kasvukautena, saatiin syksyllä puida painavaa kaurasatoa. Muutaman edellisen vuoden painajainen, DON-toksiinin määrä kaurassa, on paremmalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Yllättäen suuret DON-pitoisuudet löydettiin Uudeltamaalta ja Keski-Suomesta. Taulukko 1. Hankkijan vastaanottaman viljan laatutiedot vuosilta Ohra 2.1 Mallasohra Parhaat satotulokset antoi Propino-lajike 4956 kg/ha. Propinon kanssa tasapäin kilpailivat Harbinger ja Tipple n kg/ha. Tutkimuksen suurimmat jyvät löytyvät niinikään Propinosta.

9 7 Taulukko 2. Mallasohran sato- ja laatutiedot viljasopimuksilla. Lajitteluaste kertoo, kuinka paljon erikokoisia jyviä viljaerässä on. Lajittelu tehdään 2,8 ja 2,5 sekä 2,2 mm:n seuloilla. Lajitteluaste 1+2 sisältää jyvät, jotka ovat suurempia kuin 2,5 mm. Lajitteluaste 3 sisältää 2,2-2,5 mm:n jyvät ja lajitteluaste 4 alle 2,2 mm:n jyvät. 2.2 Rehuohra Tarkasteltaessa kaikkia rehuohralajikkeita, parhaan sadon tuotti Iron-lajike, hieman alle 5000 kg/ha. Lajike soveltuu erinomaisesti sianlihan tuotantoon. Siinä on todella suuri jyvä josta seuraa, että HLP-paino on suuri tällä lajikkeella. Hankkija on tuonut joukon uusia ohralajikkeita kauppaan. Nämä ovat hyviä sadon tuottajia. Rehuohraa tuotetaan aivan liian vanhoilla lajikkeilla. Ohran laatu Perinteisesti tilan viljalajike on valittu satoisuuden, laon- ja taudinkestävyyden sekä maaperä- ja olosuhdevaatimusten perusteella. Lajikkeen laatua tarkastellaan sekä hehtolitrapainon että valkuais- ja tärkkelysprosentin mukaan. Monesti jyväsadon määrä on ollut hallitsevin lajikkeen valintaperuste. Viljatila arvostaa hehtaarisatoja ja mahdollisia laatulisiä. Rehuteollisuus taas arvottaa käyttämänsä viljan hehtolitrapainojen sekä valkuais- ja tärkkelysprosentin pohjalta. Karjatilalla viljalajikkeen arvoa on syytä laskea hehtolitrapainoa pidemmälle. Lajikkeen raakavalkuaissato on hyvä huomioida jyväsadon ohella. Suurilla tiloilla on monesti rajallinen viljaala, ja omilta pelloilta saadaan vain osa karjan tarvitsemasta viljasta. Rajalliselta peltoalalta on syytä ottaa mahdollisimman suuri arvosato. Tällaisessa kotieläintilan arvosadossa on mahdollisimman paljon valkuaista. Kotieläintilalla viljalajikkeita onkin syytä arvioida valkuaissadon perusteella.

10 8 Tarkasteltaessa lajikkeiden HLP-tuloksia ja valkuaissatoja voidaan todeta, että Aukusti ja Iron pärjäävät vertailussa hyvin. Nämä kaksi lajiketta ovat oivat vaihtoehdot kotieläintilalle. Sato Kg /ha HLP Kg Rv % Tärkkelys % Aukusti ,9 10,7 61,7 Eden ,6 9,6 62,7 Elmeri ,4 10,6 61,8 Iron ,9 10,5 62,7 Saana ,5 11,2 62,1 Tocada ,7 10,6 62,0 Voitto ,0 11,8 60,3 Wolmari ,4 10,5 61,7 Taulukko 3. Ohralajikkeiden sato- ja laatutulokset Viljelykierto Monesti unohdetaan, että viljelykierrolla on tarkoitus katkaista kullekin viljalajille tyypillisen taudin elinkierto. Kierto on kasvitautien torjunnan perusta ja se nousee uudessa IPM-viljelyssä tärkeään osaan. Peltolohkot, joilla kasvoi ohraa peräkkäisinä vuosina 2015 ja 2016, tuottivat satoa 4238 kg/ha. Ohrasato parani millä tahansa muulla esikasvilla. Parhaita ohran esikasveja ovat olleet öljykasvit, joiden esikasviarvo oli n. 800 kiloa sadonlisää hehtaaria kohden. Kierto Sato Kg /ha HLP Kg Rv % Ohra => Ohra ,1 10,4 Jokin muu kasvi => ohra ,4 10,4 Öljykasvi => Ohra ,4 10,4 Taulukko 4. Viljelykierron vaikutus satoon. Peittaus Kunnollisesti peitatun siemenen mukana ei peltoon leviä siemenlevintäisiä kasvitauteja, kuten noet ja viirutauti. Kesän 2015 kasvuoloissa peittaus paransi sadon määrää ja laatua huomattavasti. Peittaus Sato Kg/ha HLP Kg RV % Ei ,8 10,6 Kyllä ,5 10,2 Taulukko 5. Peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun.

11 9 Kemiallinen kasvinsuojelu Edellä mainitut menetelmät vähentävät kasvitauteja kasvustossa, mutta tehokkain keino niiden hallintaan on monena vuonna ollut kemiallinen torjunta. Viljatutkimuksen perusteella tautien torjunta lisäsi satoa ja paransi sen laatua. Mikäli tautitorjuntaa ei tehty, satoa kertyi 3567 kg/ha. T2-vaiheen ruiskutus lisäsi hehtaarisatoa yli 1200 kiloa. Tämän tarkastelun heikkous on siinä, että emme pysty näkemään, onko koko tulos tullut pelkästään tautiaineilla vai oliko näillä lohkoilla jokin muukin asia paremmin kuin lohkoilla, jotka eivät olleet saaneet tautiainetta. Kun tautitorjuntaa ei tehty, lajitteluasteet olivat keskimäärin rehuohrien luokissa. Mikäli tautiaine oli ruiskutettu kasvustoon, päästiin lajitteluasteissa keskimäärin mallasohran luokkiin. Tautitorjunta paransi viljan hehtolitrapainoa jopa 2,6 kiloa. Torjunta Sato HLP Lajite Rv N lannoitus T1 T2 Kg /ha Kg /ha % Kg /ha EI Ei ,8 88,4 4,0 10,4 85 Kyllä Ei ,3 92,6 2,7 10,2 91 Ei Kyllä ,4 94,0 2,6 10,2 92 Taulukko 6. Tautitorjunnan vaikutus ohran satoon ja laatuun. Sekä tautitorjuttuja että torjumattomia peltoja oli lannoitettu likimain samalla määrällä typpeä. Tautitorjunta tuotti säännönmukaisesti lisää satoa. Tehokkaalla kasvitautien torjunnalla on saatu typestä 16 kiloa enemmän kasvien käyttöön kuin lohkoilla, joilla tautitorjuntaa ei ollut tehty. Suuret sadot sisältävät aina enemmän ravinteita kuin pienet, joten vesiensuojelun kannalta kaikki sadon määrää lisäävät toimet ovat kannatettavia. 2.3 Viljelyn voimaperäisyys Usean vuoden ajan olemme selvittäneet Hankkijan sopimusviljelijöiden viljelykäytännöt; kuinka on keskimäärin viljelty ja tulosta saatu. Samalla katsoimme mikä oli tulos, kun viljeltiin Kasvuohjelmalla. Keskimäärin sertifioitua siementä käytetään sopimusviljelijöiden tiloilla joka neljännellä lohkolla (26 %). Valtaosa on kuitenkin peitattua siementä (76 %). Taudit torjutaan pääsääntöisesti T-1- vaiheessa ja tautien torjunta T2-vaiheessa tehdään 39 %: lla lohkoista. Satoa saatiin keskimäärin 4252 kg /ha.

12 10 Kuva 3. Hankkijan sopimusviljelijöiden viljelymenetelmät ja niillä saatu sadon määrä sekä laatu Kuva 4. Ohran sato- ja laatutulos eri viljelymenetelmillä Kuvan 4 viimeiseen sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin käytetään sertifioitua siementä, joka on Hankkijassa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimmalla tavalla ja laontorjunnasta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut satoa 5013 kg/ha. Parannusta ensimmäiseen menetelmään on 761 kg/ha. Hehtolitran painoltaan tämän menetelmän sato on vertailun painavinta. Suuria jyviä on eniten ja pieniä vertailun vähiten.

13 11 3. Kevätvehnä Sopimusviljelijöiden keskimääräinen sato oli kevätvehnällä kg/ha, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 100 kg/ha suurempi. Kesän 2015 liika märkyys ei haitannut vehnän kasvua siinä määrin kuin ohralla. Raakavalkuais-% oli 12,1, joka on 1,0 % matalampi kuin edellisenä vuonna. Hlp oli 81,0 kg, joka on hieman edellisvuotta parempi. Surkastuneiden jyvien määrä on laskenut monen vehnäerän hintaa. Sakoluku oli keskimäärin Lajikkeet ja laatu Tarkasteltaessa kevätvehnien laatutuloksia erottuvat Marble ja Amaretto, joissa on muita korkeampi valkuaispitoisuus. HLP Kg Rv % Amaretto 80,6 12,7 Anniina 82,2 12,4 Epos 81,2 12,1 Kruunu 79,2 12,1 Marble 81,5 12,7 Qarna 82,4 12,2 Wanamo 79,2 12,2 Wappu 79,4 12,3 Taulukko 7. Kevätvehnälajikkeiden laatutulos Taulukko 8. Kevätvehnän laatu alueittain.

14 Kasvinsuojelu Peittaus Siemenen peittauksella on suurempi vaikutus kevätvehnän satoon kuin ohralla. Peittaus tuotti kevätvehnän satoon lisää 394 kg/ha. Peittaus on kasvitautien täsmätorjuntaa, joten sen kuuluisi olla kaiken viljelyn perustukijalkana. Ei peitattu Peitattu Sato Kg /ha HLP Kg 80,9 81,2 RV % 12,4 12,5 Taulukko 9. Kevätvehnän siemenen peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun. Tautien torjunta kasvustosta Kevätvehnän kasvuaika on ohraan verrattuna pitkä ja näin ollen tauditkin rasittavat kasvustoja pitkään. Tämä puolestaan näkyi tautiruiskutusten tuloksesta: vain myöhäisellä ja riittävän suurilla ainemäärillä saatiin hyvä tautitorjunnan vaste ja korkeat hehtolitrapainot. Tosin torjunnan vasteet eivät ole yhtä suuret kuin ohralla. Tarkasteltaessa monen vuoden koetuloksia keskiarvona voidaan todeta, että ohran satoa selittää enemmän tautitorjunta, kun taas vehnällä vastaava tekijä on lannoitus. Ei torjuntaa Torjunta T1 Torjunta T3 Sato Kg /ha HLP Kg 80,4 81,1 82,0 RV % 11,9 11,5 11,9 Surkastuneet % 4,0 1,8 1,6 Taulukko 10. Tautitorjunnan vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. 3.3 Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Kuten ohralla niin myös vehnällä tutkittiin viljelyn panostuksen vaikutusta kevätvehnän satoon ja laatuun. Oheinen tutkimus on laadittu niin, että selvitimme keskimääräisen sopimusviljelijän viljelytekniikan ja sillä saadun sadon määrä ja laadun, sekä vertasimme tuloksia kahden eri menetelmän välillä: vähäisillä panoksilla viljely (oma peittaamaton siemen ilman kasvinsuojelua) ja Kasvuohjelman mukainen viljely.

15 13 Kuva 5. Keskimääräinen sopimusviljelijöiden vehnän viljelytapa, sillä saatu sato ja sen laatu. Keskimäärin tiloilla käytettiin sertifioitua siementä 21 %. Valtaosa siemenestä oli peitattu, useimmiten kotoisilla menetelmillä. Tautien torjunta kasvustosta on tehty vajaalla puolesta kasvustoista. Satoa saatiin keskimäärin 4571 kg /ha, joka on tutkimuksiemme huippuluokkaa. Kasvuohjelma Kasvuohjelma-sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin käytetään sertifioitua siementä, joka on Hankkijalla aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimmalla tavalla ja laontorjunnasta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut parhaan sadon, yli 5000 kg/ha. Parannusta keskiarvomenetelmään on kertynyt noin 500 kiloa. Surkastuneiden jyvien määrä tässä luokassa on pienempi kuin keskimäärin. Kuva 6. Vehnän viljelyn voimaperäisyys.

16 14 4. Kaura Kauranäytteitä Hankkija on analysoinut kappaletta. Keskimääräinen ilmoitettu sato oli 3791 kg/ha. Hehtolitrapainot olivat keskimäärin 57,5 kiloa, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna 2,6 kiloa parannusta. Kaurassa on ollut valkuaista keskimäärin 11,4 prosenttia. Viime vuosina kauran vientiä on haitannut pienten jyvien runsaus. Kesän 2015 kauroissa on pieniä jyviä vähemmän kuin edellisvuosina. Viimevuosien DON- ongelmaa ei löytynyt Pohjanmaalta, vaan suuria pitoisuuksia tavattiin Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. 4.1 Lajikkeet Parhaan kaurasadon tuotti Iiris-lajike (4883 kg/ha). Aikaisemman pään lajikkeista Meeri tuotti myös hyvän ja laadukkaan sadon. Kauralajikkeet ovat uudistumassa nopeaan tahtiin, mutta edelleen todella vanhat lajikkeet, kuten Belinda ja Fiia, komeilevat yleisyyslistalla. Näille lajikkeille löytyy uudemmat ja satoisammat vaihtoehdot. 4.2 Kauran laatu Parhaat hehtolitrapainot tuottivat Iiris ja Meeri. Parhaat valkuaiset mitattiin aikaisissa Akselissa ja Eemelissä. HLP Kg RV % Jyväkolo % DON Akseli 58,1 12,1 8,7 0,38 Belinda 57,1 10,3 4,7 0,34 Eemeli 57,3 13,0 4,4 0,26 Fiia 59,4 11,7 6,1 0,41 Iiris 59,1 10,5 2,7 0,47 Meeri 58,8 12,3 4,7 0,25 Rocky 57,9 10,4 3,5 1,7 Steinar 56,7 10,8 3,4 0,6 Taulukko 11. Kauralajikkeiden laatutiedot. Taulukko 12. Kauran laatu alueittain

17 DON Ensin jokavuotinen riskikartoitus Hankkija on analysoinut viljavirrasta noin 7900 kauranäytettä. Osalle kauran tuottajista DON on konkretisoitunut alempana tilityshintana. Kun kauran DON raja-arvo elintarvikkeille ylittyy, kyseistä erää ei voida viedä ulkomaille esimerkiksi saksalaiselle kauramyllärille. Tästä erästä on saanut vientilaatua alemman tilityshinnan. Pahimmissa tapauksissa jopa kauppakelpoisuuden rajaarvo (8 mg/kg) ylittyy, jolloin erää ei voida lainkaan ottaa vastaan. Tänä talvena tilanne on keskimäärin parempi kuin edellisinä vuosina. Alueellisesti hometoksiiniongelma on pahin Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Alle 0,5 mg /kg 0,5-1,8 mg /kg 1,8-8 mg /kg Yli 8 mg /kg , , Taulukko 13. Kauranäytteiden jakauma (%) DON-arvon mukaan omavalvonnassa Taulukko 14. Taulukkoon on koottu alueellinen tulos maakunnittain vuodelta Taulukon sarakkeessa alle 1,8 mg on kerrottu alueen tulos, kuinka suuri osa kaurasta täyttää elintarvikelaadun vaatimukset. Sarakkeessa yli 1,8 mg kerrotaan sellaisen kauran määrä, joka ei täytä elintarvikelaatuvaatimuksia. Mikäli arvo ylittää rajan 8 mg, ei erästä voida tehdä myöskään eläinten rehua. Tällaista kauppakelvotonta kauraa on analysoitu noin 1 % kokonaismäärästä.

18 16 5. Havaintokaistat Muutaman vuoden aikana Hankkija on kylvänyt viljelijöiden pelloilla uusia ja tulevia viljalajikkeita rinnakkain. Havaintokaistat olivat Vihdissä, Elimäellä, Halikossa, Loimaalla, Seinäjoella ja Siilinjärvellä. Elimäellä, Loimaalla ja Vihdissä lajikkeet oli kylvetty kynnettyyn, sänkimuokattuun ja suorakylvettyyn maahan. Seinäjoelta löytyi sänkimuokkaus ja kyntö. Siilinjärvellä oli vain ohrat kynnetyssä maassa. Lajikkeet: Ohra Kaura Aukusti, Justus,Kaarle, Melius, Iron, Soulmate, Propino, Trekker Meeri, Steinar, Iiris Kevätvehnä Wappu, Wanamo, Marble, Draco Tautitorjunta tehtiin seuraavilla aineilla: Ohra Kaura Acanto + Proline Delaro + Folicur Xpert Kevätvehnä Amistar + Armure Koepaikat, lajikkeet ja toimenpiteet esiteltiin Hankkija verkkosivuilla. Jokaiselle kentälle pystytettiin postilaatikko, johon esittelymateriaali monistettiin. Lajiketietoa voi myös lukea QRkoodin avulla. Kesä-elokuun aikana oli kentille vapaa pääsy, lajikkeisiin ja viljelytekniikkaan oli mahdollista päästä tutustumaan milloin tahansa. Jokaisella kentällä pidettiin pellonlaitatilaisuus, johon koottiin asiantuntijat esittelemään lajikkeita ja kasvinsuojelua. Tilaisuuksissa kävi arviolta 2000 henkilöä. Jokainen ruutu puitiin koeruutupuimurilla ja laatu määritettiin pääosin Yaran Kotkaniemen koeasemalla. Paikkakuntakohtaisia tuloksia on esitelty talven viljelijätilaisuuksissa. 5.1 Yhteistulos Kaikkien kuuden paikan sato- ja laatutiedot on laskettu oheisiin taulukoihin. Ohran keskisato oli 6572 kg/ha. Parhaan sadon tuotti Soulmate-lajike, joka oli ensimmäistä vuotta näillä havaintokaistoilla. Kauran keskisato oli 6550 kg /ha. Parhaiten menestyi Iiris-lajike. Kevätvehnän parhaimmasta sadosta kisasivat Marble ja Drako. Kevätvehnän keskisato oli 6820 kg/ha.

19 17 HLP Hehtolitrapainoltaan raskainta satoa tuotti ohrista Soulmate, vehnistä Marble ja kauroista Steinar. Parhaat RV-%-tulokset saatiin aikaisista vehnistä Wappu ja Wanamo. Täytyy muistaa, että lannoitus kaikilla vehnillä oli sama. Mikäli myöhäisiä vehniä lannoitetaan Kasvuohjelmaohjeiden mukaisesti, saadaan niihinkin riittävästi valkuaista. Monitahoiset ohrat Aukusti ja Justus olivat ohrien parhaat, mikäli tarkastellaan pelkästään RV-prosenttia. Parhaan RV-sadon tuotti Melius. Tälläkin tunnusluvuilla Melius on oiva sikatilan lajike.

20 Halikko Halikon havaintokaistat olivat Joensuun kartanon pelloilla. Kokeet oli perustettu kynnettyyn maahan. Jokaista lajiketta oli kaksi ruutua; taudit torjuttuina ja ei-torjuttuina.

21 19

22 Tautitorjunnan tulos on esitetty kahdella pylväällä. Ensimmäisessä ei ole tauteja torjuttu ja toisessa tautitorjunta on tehty. 20

23 21

24 Elimäki Elimäen havaintokaistat oli kylvetty Helkalan Ranssille. Kylvöalustoina olivat kyntö, sänkimuokkaus ja suorakylvö. Lisäksi testattiin oraslannoituksen tehoa. Toiselta puolen ruutua torjuttiin taudit, joten lajiketta kohden tuli 8 ruutua.

25 23 Tautientorjunta Oheiseen taulukkoon on koottu tautitorjunnan vaste kg/ha lajitasolla. Elimäen kenttä kylvettiin kesäkuun viimeisellä viikolla. Näyttäisi olevan niin, että myöhäisillä kylvöillä tautipaine oli suurempi kuin aikaisin kylvetyillä. Vastaavan suuruista tautitorjunnan vastetta ei aikaisissa kylvöissä mitattu.

26 24 Eniten tautien torjunnasta näyttäisi hyötyvän kyntömenetelmä. Lisäksi taulukkoon on laskettu vasteena rahallinen arvo syksyn viljan hinnoilla. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että tautitorjunnan kustannus on vajaat 30 /ha. Elimäellä tutkittiin myös oraslannoituksen tehoa. Kaikilla viljalajeilla sato parani ja HLP parani. Taulukkoon on laskettu myös typpisato. Kaikilla viljalajeilla N-sato parani enemmän kuin lisälannoituksessa typpeä lisättiin. Oraslannoitus on tehokas tapa lannoittaa peltoa.

27 25 Mikä on paras käytäntö? Vertasimme lajitasolla sänkimuokattua menetelmää, ilman tautien torjuntaa ja lisälannoitusta, tapaukseen jossa ne oli tehty. Tulos on laskettu lisäsadoksi ja lisätuloksi vähennettynä kustannus tautiaineesta ja lisälannoituksesta. Lisätulo on melkoinen.

28 Siilinjärvi Siilinjärven kaista oli kylvetty Heikki Vartiaisen pellolle. Ruudut oli kylvetty kynnettyyn maahan Siilinjärvi tautien torjunta Aukusti Kaarle Justus Meliua Steinar Meeri Ei torjuntaa Taudit torjuttu

29 27 HLP Kg Rv % Ei torjuntaa Taudit torjuttu Ei torjuntaa Taudit torjuttu Aukusti 63,3 64,6 9,5 10,7 Kaarle 60,2 60,1 10,5 9,7 Justus 64,6 65, ,3 Melius 64,1 64,9 10,6 10,3 Steinar 51,5 51,6 11,6 11,3 Meeri 51,4 51,5 12,8 12,9 5.5 Seinäjoki Seinäjoen havaintokaistat oli kylvetty Lauri Hantulan pellolle. Kylvöt tehtiin talon omalla kylvökoneella. Sato korjattiin MTT Ylistaron puimurilla. Lajikkeet kylvettiin kynnettyyn ja sänkimuokattuun maahan. Ohralajikkeet tuottivat yllättävän samansuuruiset sadot. Sato

30 RV % 28 RV % Seinäjoki ,06 11,7 10,8 9,2 9,2 9,4 9,4 9,2 11,9 11,1 10 9,5 11,4 9,7 9,4 7 5

31 Tautien torjunnan vaste ohralla Aukusti Justus Kaarle Iron Propino Soulmate Trekker Ei torjuntaa Taudit torjuttu

32 30 Muokkausmenetelmä Seinäjoen kenttä oli kylvetty sänkimuokattuun ja kynnettyyn maahan. Parhaiten tällä pellolla vilja on kasvanut kynnetyssä maassa. Paikalla oli myös ns. 0 ruutu, johon ei mennyt lannoitetta ollenkaan. Parhaiten vertailussa pärjäsi kyntö.

33 Loimaa Loimaan lajikkeet kylvettiin Tuomas Levomäen pellolle. Tuloksia kerättiin kynnetystä, sänkimuokatusta ja suorakylvetystä pellosta. Kylvämään päästiin kesäkuun puolella Loimaa sato Kg /ha

34 Loimaa tautien torjunnan vaste kg/ha Ohra Vehnä Kaura Ei terjuttu Torjunnalla sadon lisä

35 Kg /ha Vihti Vihdin havaintokaista kylvettiin Kotkaniemen koetilalle kynnettyyn, sänkimuokattuun ja suorakylvettyyn maahan. Muokkausmenetelmät ovat olleet pitkään samat samoilla paikoilla, joten tältä paikalta saadaan tietoa, kuinka maa tuottaa satoa kun se on ollut pitkään sänkimuokkauksessa ja suorakylvössä. Aivan vastaavanlaiset koejärjestelyt on tehty Loimaalla ja Elimäellä, mutta näillä paikoilla eri menetelmät ovat olleet omilla paikoillaan 1-2 vuotta. Tämän kokeet tulokset on saatu vain yhden maalajin pellolla ja näin tulosta ei voi yleistää kaikille maalajeille. Vehnien lisätoimenpiteeseen täällä on lisätty täydennyslannoitus: Amistar + Armure + 30 N /ha SS (BBCH 31-32) + 20 N /ha Typpiliuos + Mantrac Pro Vihti sato

36 RV % HLP Kg Vihti HLP Kg 72,8 75,8 75,8 74,6 61,8 64,8 62, , ,3 55,9 52,1 52,3 Vihti RV %

37 35 Vihti Tjp g , ,6 53,4 47, ,9 37,2 38,4 42,8 39,5 37,7 41, Vihdin kentällä muokkausmenetelmät ovat olleet pitkään samoilla paikoilla. Useana vuonna peräkkäin (Ko-raportit ) on kyntömenetelmä hävinnyt sänkimuokkaukselle. Vuonna 2012 suorakylvö oli kynnön kanssa tasaveroinen menetelmä. Ohra Kyntö Sänki Suora Ei torjuntaa Taudit torjuttu Ei torjuntaa Taudit torjuttu Ei torjuntaa Taudit torjuttu Sato kg /ha HLP Kg 62 62,8 65,7 66,6 62,9 64,6 RV % 8,9 8,9 10,2 10,5 9,9 10 TJP g 41,6 42,9 51,7 51,8 46,3 49,1 Kaura Kyntö Sänki Suora Ei torjuntaa Taudit torjuttu Ei torjuntaa Taudit torjuttu Ei torjuntaa Taudit torjuttu Sato kg /ha HLP Kg 54,69 55, ,4 51,1 51,9 RV % 10,9 10,7 12,1 11,9 12,1 12,2 TJP g 38,6 39,8 39,7 40,7 39,5 39,3 Vehnä Kyntö Sänki Suora Ei torjuntaa Taudit torjuttu+ lisä lannoitus Ei torjuntaa Taudit torjuttu+ lisä lannoitus Ei torjuntaa Taudit torjuttu+ lisä lannoitus Sato kg /ha HLP Kg 72,8 72,8 75,7 76,5 74,6 76,0 RV % 11,8 11,8 11,3 12,4 11,2 12,6 TJP g 39,6 39,6 40,5 41,4 36,7 37,1

38 36 6. Kasvuohjelmakokeet Vihdissä Kasvuohjelmalla paras sato uudesta lajikkeesta Uusien viljalajikkeiden Kasvuohjelmatutkimus tehdään Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla. Ennen markkinoille tuloa uusi lajike on vähintään kaksi vuotta kokeissa sopivan lannoitus- ja kasvinsuojelusuosituksen laatimiseksi. Kasvuohjelmakoetoiminta varmistaa, että viljelijä saa uudesta lajikkeesta mahdollisimman hyvän hyödyn. 6.1 Kevätvehnä Uutuus kevätvehnä Calixo tuottaa suuren sadon. Porraskokeessa lannoitus on tehty kylvön yhteydessä kerralla. Sadon valkuaista voi nostaa jakamalla sallittu 165 kg typpeä useampaan osaan: esimerkiksi keväällä 100 kg typpeä pellon viljavuuden mukaan valitulla YaraMila lannoitteella ja kasvukaudella 1 tai 2 lisälannoitusta YaraBela Axanilla.

39 37 Kevätvehnän valkuaiseen voi vaikuttaa. Satoisat lajikkeet tarvitsevat paljon ravinteita, jotta niistä saadaan satopotentiaalin mukainen sato. Suurimmalla ympäristökorvauksen mukaisella typpilannoituksella Draco kevätvehnästä saatiin yli 7000 kilon sato. Lannoituksen jakaminen kolmeen osaan paransi valkuaistasoa merkittävästi. Täsmälannoitus Yara N-sensorilla kohdistaa typpilannoituksen tarkimmin.

40 Rehuohra Rehuohralta vaaditaan hyvää satotasoa ja mielellään korkeaa valkuaista. Rehustuksessa vilja on ennen kaikkea energiarehu. Kaarle-ohrasta saatiin 7000 kilon sato 120 typpikilolla, mutta valkuainen alkoi nousta vasta suuremmilla typpimäärillä.

41 39 Lisälannoitus 2-lehtivaiheessa on antanut hyviä sadonlisiä ohralla. Tässä kokeessa 50 kilon lisätypestä saatiin paras lisäsato oraslannoituksena, yli 1700 kiloa. Yara Megalab kasvianalyysit osoittavat, että fosforin puute on yleistä ohrissa. Tyydyttävässä ja sitä huonommissa fosforiluokissa fosforilannoitusta kannattaa kohdistaa viljelykierrossa ohravuoteen, erityisesti mallasohraa viljeltäessä. Fosfori parantaa satoa, suurentaa jyväkokoa ja nopeuttaa tuleentumista.

42 40 Korkeilla lannoitus- ja satotasoilla on tärkeää huolehtia sekä kasvitautien että laon torjunnasta. Moddus Evo paransi satotasoa ja ravinteidenottoa molemmilla lajikkeilla. Pystykasvusto on helppo puida eikä ränsisty ennen korjuuta. 6.3 Mallasohra Mallasohran lannoitus on muuttunut. Viime vuosina markkinoille tulleet mallasohralajikkeet ovat hyvin satoisia ja niiden valkuainen pysyy matalana korkeasta lannoitustasosta huolimatta. Lannoitus kannattaa jakaa niin, että kylvön yhteydessä käytetään kg typpeä ja lisälannoitus annetaan kasvukauden mukaan korrenkasvuvaiheessa.

43 Kaura Hyvälaatuisella kauralla on kysyntää. Uudet kauralajikkeet tuottavat hyviä satoja ja suurta jyväkokoa, kun ne lannoitetaan satotason mukaan. Valkuaispitoisuus oli suurimmalla lannoitustasolla ka. 12 %. Kaura tarvitsee mangaania enemmän kuin muut viljat. Käyttösuositus YaraVita Mantrac Pro 1-2 l/ha.

44 42 Huippusadot tarvitsevat paljon ravinteita ja kauran on havaittu hyödyntävän ympäristökorvauksen maksimilannoituksen hyväkuntoisilla lohkoilla kannattavasti. Suurimmat lannoitemäärät kannattaa jakaa seuraavasti: noin 2/3 typestä YaraMila-lannoitteena kylvön yhteydessä ja loppuosa korrenkasvuvaiheessa. Ruis

45 43 Reetta-ruis kilpailee satotasossa hybridirukiiden kanssa. Huippusadot saadaan, kun kaikkiin viljelytoimiin panostetaan. Syksyllä käytetään YaraMila Y 6 l-annoitetta, jos fosforia saa käyttää ja keväällä fosforilannoitusta voi vielä tarvittaessa täydentää YaraMilalla. YaraBela Suomensalpietari on hyvä kevätlannoite, koska se sisältää booria. Boori edistää kukintaa ja estää torajyvien kehitystä.

46

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kasvuohjelma- tutkimus 2013 Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Kasvuohjelmatutkimus 2014 Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@agrimarket.fi

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljalajikkeet ja tautitorjunta Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Mikä viljalajike luomuun?

Mikä viljalajike luomuun? Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

Kasvuohjelma-tutkimus 2010

Kasvuohjelma-tutkimus 2010 Kasvuohjelma-tutkimus 2010 -ISO-VILJA -sopimusten ennakkonäytetulokset -Kasvuohjelma -koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010 Johdanto Ravinnetaseet hyötykäyttöön Maataloutta on pitkään syytetty vesiemme

Lisätiedot

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

Luomusiementuotannon kehittämisseminaari. Hollola 18.11.2015

Luomusiementuotannon kehittämisseminaari. Hollola 18.11.2015 Luomusiementuotannon kehittämisseminaari Hollola 18.11.2015 Tuottavaa luomua luomuruokaketjun tuottavuuden vahvistaminen -hanke Hankkeen tavoitteet: Varmistaa ja vakiinnuttaa luomusiementuotanto Suomessa

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:

Lisätiedot

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA

SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA Esityksen sisältö Maatilojen siemenkäyttö Siemenkyselyn tulokset Siemenalalla tehdyt aiemmat tutkimukset Selvityksen yhteenveto 2 Sertifioidun siemenen käyttö

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket. VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Valkuaisrehutase Suomessa 2008 Öljykasvien

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke

Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke Havaintokoetoiminta Loppuraportti Riitta Savikurki ja Arja Nykänen ProAgria Etelä-Savo Päivi Kurki ja Kari Narinen MTT Mikkeli 31.12.2014 Yhteenveto havaintokoetoiminnan

Lisätiedot

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014 Maltaan myynnin kannalta tilanne on hyvä Vientimarkkina vetää (Aasia, Afrikka) Pienpanimoiden globaali kasvu kasvattaa erikoismallaskysyntää Mallastamot

Lisätiedot

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Sanna Kykkänen 1), Maarit Hyrkäs 1), Raija Suomela 2), Essi Saarinen 2), Perttu Virkajärvi 1) ja Arto Huuskonen 2) 1) Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Viljan hygieeninen laatu

Viljan hygieeninen laatu Viljan hygieeninen laatu voiko homeita välttää? Laboratoriopäällikkö Veli Hietaniemi, MTT, 31600 Jokioinen, veli.hietaniemi@mtt.fi Laatuviljaseminaari 10.3.2009, Maaseuturavintola Hollolan hirvi, Hollola

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717 Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

Viljan laatuhinnoittelu

Viljan laatuhinnoittelu Sivu 1/19 Voimassa 27.10.2015 alkaen Korvaa 01.10.2015 ilmoitetun laatuhinnoittelun Ver. 5/2015 Viljan laatuhinnoittelu Satokausi 2015 / 2016 Voimassa ostoissa rehutehtaille ja varastoihin. Muutoksia kohdissa:

Lisätiedot

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Asko Hannukkala, Pauliina Laitinen, Erja Huusela-Veistola, Arjo Kangas & Pirjo Peltonen-Sainio MTT, Kasvintuotannon tutkimus Rypsinostehanke 2007-2009

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012 VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot