Toimintakertomus 2008

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2008

2 Sisältö 1 YLEISTÄ KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO HENKILÖSTÖ YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS ARVIOITA MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YLEISTÄ TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta Konsernivalvonnan järjestäminen TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY PALVELUKESKUSTEN TOIMINTA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VIHDIN KUNTA HALLINTOKESKUS HALLINTOKESKUS HALLINTO JA TALOUS -tulosalue HALLINTOKESKUS RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT - tulosalue PERUSTURVAKESKUS PERUSTURVAKESKUS TERVEYS- JA VANHUSPALVELUT -tulosalue PERUSTURVAKESKUS ERIKOISSAIRAANHOITO-tulosalue PERUSTURVAKESKUS PERHEHUOLTO -tulosalue PERUSTURVAKESKUS LASTEN PÄIVÄHOITO -tulosalue SIVISTYSKESKUS SIVISTYSKESKUS KOULUTUS JA VARHAISKASVATUS -tulosalue SIVISTYSKESKUS KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELU - tulosalue TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS PELASTUSPALVELUT- tulosalue TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS TEKNISET PALVELUT - tulosalue TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS SISÄINEN TEKNINEN TUOTANTO TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS KIINTEISTÖJEN KULUTUS- JA ULOSVUOKRAUSPALVELUT -tulosalue TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖPALVELUT -tulosalue TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS KIINTEISTÖNMYYNTI JA KAAVOITUSSOPIMUKSET-tulosalue VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA VEROTULOT

3 10.3 VALTIONOSUUDET TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUS INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Kansikuva: Ridalinpuron kunnostustalkoot Kuvaaja: Suvi Siivola 3

4 1 YLEISTÄ 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Toimintakertomusvuonna 2008 Vihdin kuntaa johti kolme eri kunnanjohtajaa. Petri Härkönen siirtyi keväällä 2008 toisiin tehtäviin. Uuden kunnanjohtajan hakuprosessi käynnistettiin ja samanaikaisesti Jukka Anttila tuurasi Vihdin johdossa syksyn ajan. Allekirjoittanut aloitti Vihdin kunnanjohtajana Kansainvälisen taloustaantuman ensimmäiset vaikutukset ulottuivat Vihdin kuntatalouteen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tontinmyynti hidastui ja työttömyys lähti lievään nousuun. Kokonaisuutena tarkastellen tulopohja toteutui viime vuoden osalta kuitenkin vielä kohtuullisen hyvin. Valitettavaa sen sijaan on käyttömenojen lähes 12 prosentin kasvu. Vuosiksi sovitun talouden tasapainotussuunnitelman mukaan käyttömenojen kasvuvauhdiksi oli sovittu enintään 3 prosentin vuositaso. Verotuloja kertyi kokonaisuutena 93,5 miljoonaa euroa. Tämä oli 7,9 milj. euroa ja 9,2 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Valtionosuuksia kertyi 19,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 2 miljoonaa euroa ja 12 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sen sijaan kunnan ulkoisissa tuotoissa oli laskua noin 1,9 miljoonaa euroa (n.10 %), johtuen lähinnä maan myyntituottojen hiipumisesta vuoden loppupuolella. Toimintakulut vuonna 2008 olivat noin 122,8 miljoonaa euroa ja toimintatuotot vajaa 17 miljoonaa euroa. Edellä kuvatun tulo- ja menokehityksen seurauksena vuosikatteeksi muodostui 5,4 miljoonaa euroa. Tämä on kaikilla mittareilla mitattuna riittämätön kestävän kunnallistalouden näkökulmasta. Poistojen määrän ollessa 7,4 miljoonaa euroa kattaa vuosikate ainoastaan n. 73 prosenttia poistoista. Toisaalta lähes 17 miljoonan euron investointien rahoittamiseen ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin merkittävä velkaantuminen. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 16 miljoonaa euroa ja lainaa asukasta kohden oli vuoden lopussa euroa. Toiminnallisesti vuodesta nousee esille paitsi kova investointitahti, niin ennen kaikkea merkittävän rakenteellisen uudistuksen toteuttaminen Karviaisen ja Puhdin myötä. Sosiaali- ja terveyspalvelut on vuoden 2009 alusta järjestetty Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan perustaman kuntayhtymä Karviaisen kautta. Peruskuntien ja Karviaisen tukipalvelut organisoitiin samasta ajankohdasta alkaen liikelaitoskuntayhtymä Puhtiin. Uudistuksen yhteydessä päivähoitopalvelut siirrettiin kunnan sivistystoimen organisaatioon. Näiden uudistusten suunnittelu ja käytännön toteutus on vaatinut henkilöstöltä erittäin kovan työpanoksen sekä päättäjiltä ennakkoluulotonta asennetta. Kuluvalle vuodelle riittää edelleen paljon haastetta Karviaisen, Puhdin sekä peruskuntien yhteistyön kehittämisessä ja toimintakulttuurien yhteensovittamisessa. Uusi kunnanvaltuusto on yhdessä uusiutuneen virkamiesjohdon kanssa merkittävien taloudellisten haasteiden edessä lähivuosien aikana. Haasteet ovat samansuuntaiset kaikille Suomen kunnille. Verotulojen ennakoidaan romahtavan ja toimintaa on sopeutettava muuttuneessa tilanteessa. Synkistä talousnäkymistä huolimatta meidän on jaksettava uskoa niihin mahdollisuuksiin, mitä Vihdillä on mm. sijaintinsa ja luonnonkauniin ympäristönsä ansiosta. Talouden sopeuttamisen lisäksi, on meidän kyettävä katsomaan viisaasti myös taantuman jälkeiseen aikaan. Onnistuneen kehitystyön seurauksena saatava tulojen lisääntyminen on kuitenkin aina miellyttävämpi tapa tasapainottaa taloutta. Toivotan meille kaikille vihtiläisille menestystä tulevissa haasteissamme. Kuluneesta vuodesta 2008 haluan kiittää henkilöstöä sekä luottamushenkilöitä. Vihdissä Kimmo Jarva, kunnanjohtaja 4

5 1.2 KUNNAN ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO

6 1.2.2 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO 6

7 Teknisessä ja ympäristökeskuksessa erotettiin teknisten palvelujen (ent. teknisten asioiden) tulosalueesta omaksi tulosalueeksi kiinteistöjen kulutus- ja ulosvuokrauksen tulosalue. Ympäristöpalvelujen (ent. ympäristöasioiden) tulosalueesta erotettiin kiinteistönmyynti ja kaavoitussopimukset -tulosalue. Tilivelvollisiksi toimialoillaan on määritelty seuraavien toimielinten jäsenet: kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta ja perusturvajaosto, kasvatus- ja koulutuslautakunta, nuorisolautakunta, liikuntalautakunta, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta, tekninen lautakunta ja sen jaosto ja ympäristölautakunta ja sen jaosto sekä seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö, ruokapalvelupäällikkö, perusturvajohtaja, johtava ylilääkäri, päivähoidon esimies, perhehuollon esimies, sivistysjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen esimies, tekninen ja ympäristöjohtaja ja vesilaitoksen johtaja HENKILÖSTÖ Vuoden 2005 aikana laadittiin talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelma, jossa päätettiin työn uudelleen järjestelyihin liittyen kunnan henkilöstömäärän vähennyksistä vuosina Henkilöstömäärätavoitteiden toteutumista seurataan ns. tehty työaika tunnusluvulla, joka kuvaa todellista kunnassa tehtyä työaikaa (=palvelussuhdeajat, joista on vähennetty vuosilomat, sairauslomat, muut työlomat yms. keskeytykset). Tällä tunnusluvulla henkilötyövuositavoite vuonna 2005 oli 1021 henkilötyövuotta ja edelleen tavoite vuodelle 2008 oli 996,05 henkilötyövuotta. Vuonna 2008 henkilötyövuosien toteuma oli 1046,60 henkilötyövuotta, jolloin tavoite ylittyi koko kunnan tasolla 50,55 henkilötyövuodella. Alla on taulukko, josta selviää henkilötyövuositavoitteet ja niiden toteutuminen tulosalueittain vuonna Tulosaluekohtaisesti on toteutumissa verrattuna tavoitteisiin isoja eroja. Hallintokeskus pysyi kohtuullisen hyvin tavoitteessa ottaen huomioon Puhdin ja Karviaisen perustamisesta aiheutuneen lisääntyneen työmäärän. Ruoka- siivouspalveluiden tulosalue alitti on henkilötyövuositavoitteensa 4,25 henkilötyövuodella. Samoin perusturvakeskus pysyi hyvin tavoitteissaan, mukaan lukien varhaiskasvatus, jossa päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä lisääntyi ennakoimattoman paljon vuonna Perusturvan hallinnon henkilötyövuositavoitteen ylitys selittyy Karviaisen valmistelulla ja sisäisillä henkilösiirroilla. Merkittävin poikkeus on Sivistyskeskuksen Kasvatus- ja koulutus tulosalueella, jossa tavoite on ylittynyt pääasiassa koulunkäyntiavustajien määrän lisääntymisen johdosta 38,01 henkilötyövuodella. Nuorisotoimen 7,78 henkilötyövuoden ylitys selittyy osittain sillä, että alkuperäiseen tavoitteeseen ei ole otettu mukaan muita kuin vakituiset työntekijät. Tämän lisäksi nuorisotoimi työllistää vuosittain mm. kerhojen tuntityöntekijöitä sekä kesäleirityöntekijöitä. Tekninen ja ympäristökeskus on alittanut sille asetetun tavoitteen 7,01 henkilötyövuodella. Vuonna 2008 pääpaino henkilöstöasioissa oli perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja liikelaitoskuntayhtymä Puhdin valmistelussa, joka vaati paljon lisätyötä ja henkilöstöltä venymistä erityisesti Hallintokeskuksessa ja Perusturvakeskuksessa. Sen lisäksi henkilöstöhallinnon osalta kehitettiin palkkauksen kannustavuutta tarkistamalla tehtävän vaativuusarviointijär- 7

8 jestelmää sekä ottamalla käyttöön kannustuslisä poikkeuksellisen hyvistä työsuorituksista. Sähköinen tallennus otettiin laajemmin käyttöön ja tulosalue-esimiehet saivat työpöydälleen webags raportointityökalun. Vihdin kunta laatii erillisen henkilöstöraportin, josta ilmenevät tarkemmat tiedot henkilöstöstä. HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA JA TAVOITTEET Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA Tavoite tehty TA Toteutunut tehty TA HALLINTO Hallinto ja talous 32,82 33,98 38,02 39,01 34,21 37,40 Ruoka- ja siivouspalvelut 114,55 115,85 114,21 111,50 112,71 108,46 PERUSTURVA Hallinto 5,05 5,58 1,87 2,03 1,70 2,86 Terveyden- ja sairaanhoito 84,37 85,13 86,09 81,26 85,53 77,83 Vanhuspalvelut 96,75 95,29 83,60 84,16 82,12 86,84 Perhehuolto 18,86 20,29 20,84 22,99 24,68 22,93 Päivähoito 225,74 227,98 234,76 241,37 255,30 267,97 Perusturvakuntayhtymä 0,85 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus 266,53 283,58 286,46 294,50 272,06 310,07 Kulttuuri- ja kansalaistoimi 19,73 19,93 19,76 19,64 18,47 19,47 Liikunta 15,56 13,73 11,29 12,17 8,94 10,83 Nuoriso 15,17 16,09 20,72 17,05 9,02 16,80 TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖ Tekninen 71,79 75,65 76,17 85,23 91,31 84,29 Vesilaitos 11,58 10,72 10, yht 978, , , ,91 996, , YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA Suomen kansantaloudella on nyt takana menestyksellinen viidentoista vuoden mittainen kasvuputki. Viime vuoden lopulla alkanut kansantalouden hiipuminen on syvenemässä jyrkkään alamäkeen, jonka johdosta kansantuotteemme tulee supistumaan voimakkaasti sekä tänä että todennäköisesti myös ensi vuonna. Kuntaliiton ennusteen (02/2009) mukaan supistuminen voi olla yhteensä jopa 5 prosenttia. Tällaisella kansantuotteen supistumisella on mittavia vaikutuksia lähes kaikille toiminnan aloille läpi koko kansantalouden. Bruttokansantuotteen määrä aleni Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,3 prosenttia viime vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen neljännekseen. Kasvu hidastui jo alkuvuonna 2008, ja kolmannella neljänneksellä tuotanto aleni 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2008, bruttokansantuotteen määrä kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli 186 miljardia euroa. Kansantalouden kysyntä väheni viimeisellä vuosineljänneksellä: yksityinen kulutus väheni 1,2 prosenttia ja investoinnit 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Vienti ja tuonti laskivat poikkeuksellisen voimakkaasti, yli 14 8

9 prosenttia. Vain julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi viimeisellä neljänneksellä. Koko vuonna kulutuksen volyymi kasvoi 1,9 prosenttia ja investoinnit yhden prosentin edellisestä vuodesta. Viennin volyymi sen sijaan väheni 1,1 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,3 prosenttia. Teollisuuden arvonlisäys pienentyi viimeisellä neljänneksellä 5,3 prosenttia vuoden takaisesta, mutta kasvoi koko vuonna vielä 0,3 prosenttia. Rakentamisessa tuotanto väheni viimeisellä neljänneksellä 3 prosenttia, mutta pysyi koko vuonna vielä edellisen vuoden tasolla. Palvelualojen arvonlisäys supistui viimeisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia vuoden takaisesta, mutta kasvoi koko vuonna 1,5 prosenttia. Erityisesti kaupan ja liikenteen arvonlisäys alenivat viimeisellä neljänneksellä. Alkutuotannon arvonlisäys aleni viimeisellä neljänneksellä 9,6 prosenttia vuoden takaisesta ja koko vuonna 9 prosenttia lähinnä hakkuiden supistumisen takia. Yritysten toimintaylijäämä supistui viime vuonna 2 prosenttia edellisestä vuodesta ja yritysten yrittäjätulo 15 prosenttia. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 20 prosenttia vähemmän. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna nimellisesti 10 prosenttia erityisesti rakennusinvestointien kasvun takia. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 6,3 prosenttia ja reaalisesti 2,7 prosenttia. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 7,1 prosenttia, omaisuus- ja yrittäjätulot 3,6 prosenttia ja sosiaalietuudet 3,8 prosenttia. Välittömiä veroja maksettiin 5,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5,6 prosenttia. Juoksevat tulot eivät riittäneet kulutusmenojen kattamiseen, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli -0,9 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit vähenivät nimellisesti runsaan prosentin asuntoinvestointien vähenemisen takia. Valtionhallinnon rahoitusasema oli vielä viime vuonna 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Valtion verotulot kasvoivat vain prosentin. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti yli 7 prosenttia ja maksetut tulonsiirrot lähes 9 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli vain 0,2 miljardia euroa. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 6 miljardia euroa. Yhteensä julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä pieneni 4,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se edellisenä vuonna oli 5,2 prosenttia. EMU-velka pieneni 33,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi edellisen vuoden 47,3 prosentista 48,4 prosenttiin. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta aleni viime vuonna 42,7 prosenttiin. Vuoden 2007 veroaste oli 43 prosenttia. Inflaatio oli vuoden 2008 puolivälissä varsin ripeää vaimentuen kuitenkin 4,1 % vuosiarvoksi. Kuluttajahintoja nosti vuodessa eniten elintarvikkeiden kallistuminen, jossa loppuvuodesta saavutettiin jopa yli 10 % vuosiarvoja. Korkojen nousu, ravintola- ja kahvilapalveluiden, alkoholijuomien vähittäismyyntihintojen, asumisen, veden, sähkön, kaasun ja muiden polttoaineiden kallistuminen vaikuttivat niin ikään inflaatioon. Polttoaineiden hinnat nousivat ja laskivat erittäin voimakkaasti vuoden aikana. Vuoden 2009 alusta hintakehitys on maltillistunut huomattavasti, ollen helmikuussa 1,7 % vuositasolla. 9

10 Koko maassa oli joulukuun 2008 lopussa työttömänä työnhakijana henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien henkilöä ja työttömyysaste oli 8,8 %. Vuoden 2007 joulukuuhun verrattuna työttömyys lisääntyi koko maassa henkilöllä eli 6,8 %. Uusia avoimia työpaikkoja koko maassa ilmoitettiin joulukuun 2008 aikana Helsingin seudun työttömyysaste oli vuoden 2008 lopussa 5,8 % ja koko Uudenmaan TEkeskuksen alueella 5,5%. Kehyskunnissa työttömyysaste oli vuonna 2008 keskimäärin 4,3 %, kun vastaava luku joulukuussa 2007 oli 4,7 %. Joulukuun lopussa 2008 oli kehyskuntien keskimääräinen työttömyysaste 5,0 %. Työttömyysasteen kehitys ,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Vihti Uusimaa 1,0 0,0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuoden 2008 lopussa Vihdin työttömyysaste oli 4,7 %, kun se vuoden 2007 lopussa oli 4,5 %. Avoimia työpaikkoja joulukuun lopussa 2008 oli 53 kappaletta. Keskimäärin työttömyysaste vuonna 2008 oli 4,0 %, kun se vuonna 2007 oli keskimäärin 4,8 prosenttia. Vihdissä oli vuoden 2008 lopussa asukasta, kun asukasmäärä vuoden 2007 lopussa oli henkilöä. Kasvu oli siten 2,17 %. Vihti on ollut yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Pitkällä tähtäyksellä kasvu tulee jatkumaan edelleen, väestömuuton jatkuessa pääkaupungin ympäristökuntiin. Kuntien verotulotilitykset kasvoivat viime vuonna 7,6 %. Kunnallisveroa kertyi kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnallisveron kuukausikertymät kasvoivat suhteellisen voimakkaasti koko vuoden, veropohjan hyvän kehityksen ja edellisvuotta suuremman jako-osuuden johdosta. Kuntaryhmän verovuoden 2008 jako-osuutta tarkistettiin vielä joulukuussa 2008, jolloin koko joulukuun kuukausitilitys kasvoi edellisen vuoden vastaavaan tilitykseen verrattuna peräti 27 %. Koko yhteisöveron kertymä kasvoi vuonna 2008 nelisen prosenttia. Kuntaliitto, Kuntatalous 1/2009, taloustiedotteet Tilastokeskus tiedotteet 10

11 1.4 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Verotuloja kertyi kokonaisuutena 93,5 milj. euroa kun edellisvuoden kertymä oli 85,6 milj. euroa. Kasvu edellisvuodesta oli kaikkiaan 7,9 milj. euroa eli 9,2 %. Kunnallisverokertymä oli 86,3 milj. euroa, jossa kasvua oli 9,4 %. Yhteisöverokertymä oli 3,2 milj. euroa, jossa kasvua oli 5,6 %. Kiinteistöverokertymä oli 3,9 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 7,3 %. Kunnallisverotulon kasvuun vaikutti väestömäärän kasvu ja verotettavien ansiotulojen sekä kuntaryhmän jako-osuuden kasvu. Yhteisöveron voimakas kasvu heijastaa yleisen taloudellisen aktiviteetin vilkkautta ja yritysten toiminnan tuloksellisuutta. Kiinteistöveron tuoton kasvu johtuu kiinteistöjen määrän arvon kasvusta. Valtionosuuksissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna kertyi n. 12 %, joka on noin 2 milj. euroa, kokonaissumman ollessa 19,2 milj. euroa. Kokonaisuutena verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä, kasvoivat 9,7 % vuodesta Kunnan ulkoisissa tuotoissa oli laskua edellisvuoteen verrattuna n. 10 % eli noin 1,9 milj. euroa. Suurin osatekijä oli maan myyntituottojen pysähtyminen vuoden loppupuolella. Vuonna 2007 maanmyyntituottojen kertymä oli poikkeuksellisen hyvä. Kunnan ulkoiset toimintakulut olivat 112,7 milj. euroa, jossa on kasvua edellisvuodesta noin 12,7 milj. euroa eli 11,7 %. Kasvu ei ole talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisella 3 % tasolla. Kasvu muodostuu sekä volyymin että kustannustason muutoksesta johtuvista tekijöistä. Suurin kasvu on tapahtunut sosiaali- ja terveyssektorilla, palvelujen ostoissa (16,5 %) Henkilöstökulut kokonaisuutena kasvoivat edellisestä vuodesta n. 4,0 milj. euroa eli 8,6 % ja palkkakulut 3,2 milj. euroa eli 9,1 %. Henkilöstökulujen kehitykseen vaikutti voimakkaasti vuonna 2007 tehdyt palkkaratkaisut. Palvelujen ostot kasvoivat 7,6 milj. euroa eli 16,5 %. Kunnan vuosikate vuoden 2008 alkuperäisessä talousarviossa oli 7,9 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 2,6 milj. euroa. Vuosikate on tilinpäätöksen mukaan 5,4 milj. euroa, joka on asukasta kohden 194 euroa. Poistojen määrä oli 7,4 milj. euroa, jolloin vuosikate on n. 73 % poistoista. Yleisesti tarkastellaan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin, jolloin poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitarvetta. Kuitenkin voimakkaasti kasvavan kunnan kuten Vihdin, tulisi tarkastella myös vuosikatteen riittävyyttä rahoitusosuuksilla vähennettyjen investointien kattamiseen eli investointien tulorahoitusprosenttia, joka Vihdillä oli 32,1 % vuonna Tunnusluku on alhainen kasvavalle kunnalle. Investointien tulisi mahdollisimman hyvin ja varhaisessa vaiheessa skaalautua rahoitusrakenteen kantokykyyn. Tilikauden tulos on 2,0 milj. euroa, jonka muodostumiseen vaikutti maanmyyntivoitot 1,1 milj. euroa, asunto-osakkeiden myynti 0,1 milj. euroa, Elisan osakkeiden myynti n. 0,5 milj. euroa sekä vahvasti kasvaneet verotulot 7,8 milj. euroa. Vaikka verorahoitustulot kasvoivat erittäin voimakkaasti, eivät ne riittäneet kompensoimaan ulkoisten toimintamenojen kasvun jättämää aukkoa. 11

12 Erittäin merkittävien talousarvion kuluylitysuhkien vuoksi hallitus päätti kokouksessaan velvoittaa kaikkia keskuksia erittäin tarkkaan kuluhallintaan sekä palvelukeskuksia ryhtymään välittömästi kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin kuluylitysten välttämiseksi. Toimenpide-ehdotukset eivät kuitenkaan aivan riittäneet kaikilta osin vaan hallitus päätti keskuskohtaisesti velvoittaa 0,5 % säästöön ulkoisten kulujen osalta. Ilman näitä säästöjä olisi kunnan tulos todennäköisesti vieläkin huonompi. Käyttötalouden netto eli toimintakate oli 105,7 milj. euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 16 %. Toimintakate oli 93,8 % verorahoituksesta, kun osuus vuonna 2006 oli 88,7 %. Muutoksen suunta on erittäin epätoivottava. Verotulojen kasvu alitti euromääräisesti toimintakulujen kasvun. Tässäkin on tapahtunut muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2008 tilikauden tulos oli negatiivinen sitten vuoden Taseeseen ei näin ollen kerry lisää omaa pääomaa. Lisälainanoton ja tilikauden negatiivisen tuloksen myötä kunnan vakavaraisuus heikkeni. Edelleen mittavina jatkuneet investoinnit näkyivät vuonna 2008 suurena lainarahoituksen tarpeena. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 16 milj. euroa. Investointitarpeet tulevat palveluverkkosuunnitelmasta, jossa kunnan palvelujen tarjontaa ja tarvetta tarkastellaan kokonaisuutena ja pitkällä suunnittelunäkemyksellä. Vuonna 2008 investointeja tehtiin yhteensä 16,9 milj. eurolla. Vuoden aikana lainoja lyhennettiin noin 6,4 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 64,4 milj. euroa. Lainaa asukasta kohden oli vuoden 2008 lopussa euroa kun se vuonna 2007 oli euroa. Omavaraisuusaste oli 49,7 prosenttia. Yleisesti ottaen merkittävän suuresta velkarasituksesta voidaan kuntien osalta puhua, kun omavaraisuusaste on pienempi kuin 50%. Investointeihin tulee kiinnittää erittäin suurta huomiota, varsinkin kun on tulojen positiivisessa kehittymisessä voidaan nähdä suurta epävarmuutta, jopa useiksi vuosiksi eteenpäin. Vuonna 2006 käynnistyivät talouden ja palvelujen tasapainottamissuunnitelman mukaiset toimenpiteet kunnan taloudellisen tilan parantamiseksi. Suunnitelmassa esitettiin ne toimenpiteet, joilla vuonna 2005 kertynyt alijäämä ja aikaisemman taloussuunnitelman mukaan edelleen kertyväksi arvioitu alijäämä käännetään vuoden 2008 loppuun mennessä kuntalain edellyttämällä tavalla ylijäämäksi. Suunnitelma sisälsi erilaisia säästötoimia ja toimintatapojen muutoksia, joilla käyttömenojen kasvu pudotetaan noin 3 prosenttiin. Lisäksi omaisuuden myynnillä hankitaan tuloja ja samalla myyntivoittoja, joilla alijäämän kertyminen katkaistaan siihen saakka, kun toiminnallinen tulos saadaan positiiviseksi. Omaisuuden myynnin ja käyttömenojen kasvun hillitsemisen seurauksena tilikauden tulos muodostui positiiviseksi jo vuonna 2006 ja myös vuonna Vuosi 2008 ei saavuttanut tasapainotussuunnitelman mukaista ylijäämätavoitetta. Vuosi 2009 on lähtenyt verotulojen kehityksen kannalta ristiriitaisesti käyntiin. Tammikuun verotilityksessä kunnallisverotulo oli n. 4,8 % kasvussa, mutta yhteisöverotilitys oli vain n. 20 % verrattuna edelliseen vuoteen. Ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuneet nopeat muutokset syksyn jälkeen sekä alkuvuoden heikko verotulokertymä, indikoivat verotulojen jäävän suunnitellusta. Tonttimyynti oli heikkoa vuoden 2008 loppupuolella, mutta on piristynyt vuoden 2009 alussa. Piristymisen voimakkaana osana on ollut kunnan myynninedistämistoimet. Tulojättämä on arvion mukaan (03/2009) tekemässä n. 2,5 milj. euron aukon, jonka johdosta kunnanhallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin. Kunnassa laaditaan huhtikuun valtuuston kokoukseen sopeuttamisohjelma, jolla tavoitellaan 2 % menojen leikkausta 12

13 vuonna Vuodet 2010 ja 2011 nähdään erittäin haastavina, tulojen kasvun tyrehtyessä tai kääntyessä jopa laskuun. 1.5 ARVIOITA MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ Iso osa kunnan toiminnasta on vuoden 2009 alusta siirtynyt uusiin kuntayhtymiin. Tämä uudenlainen toimintatapa tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia toiminnan tehokkuuden ja muiden synergiaetujen kasvattamiseen. Uusi toimintatapa tuo mukanaan kuitenkin myös riskejä. Toimintaa tullaan enemmän ohjaamaan omistajaohjauksen välinein ja uusien yhteisöjen orgaanien kautta sekä myös sopimusohjauksen keinoin. Tällainen toimintatapa vaatii kaikilta osapuolilta sopeutumiskykyä. Kunnan lainamäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Lisääntynyt velkaisuus tuo mukanaan myös suuremman altistumisen korkoriskille. Lainakannan rakenteesta hieman alle puolet on sidottu muuttuvaan korkoon, joka tuo etua korkotason ollessa alhainen. Kunnan riippuvuus maanmyyntituotoista ja kulurakenteen joustamattomuus muodostaa vakavan riskin alijäämäiseen talouskehitykseen taloussuhdanteen merkittävästi hiipuessa ja pitkittyessä. Mahdolliset siirtoviemäriratkaisut jätevedensiirrossa suurempiin yksiköihin. omaavat potentiaalia tulla huomattavan hintaviksi, jos ne jäävät yksinomaan Vihdin kustannettaviksi. Vihdin kirkonkylän entisen pylväskyllästämön osalta on tehty lisätutkimus ja sen perusteella laaditaan kustannusarvio ja suunnitelma jatkotoimenpiteistä. 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Alkuperäisessä vuoden 2008 talousarviossa vuosikate oli 7,9 milj. euroa ja tulos 0,2 milj. euroa. Vuosikate laski tilinpäätöksessä kuitenkin 5,4 milj. euroon, ja tulos 2,0 milj. euroon. Ennakoitua heikompi tulos johtui erityisesti ulkoisten palvelujen ostojen voimakkaasta kasvusta ja maanmyyntivoittojen tavoitteita heikommasta kehityksestä. 13

14 Tilinpäätöksen mukainen tuloslaskelma TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) Ulkoiset toimintatuotot ja-kulut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -3 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys-/vähennys Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut: Toim intatuotot/toimintakulut, % 13,8 17,2 16,4 Toimintakate % verorahoituksesta 93,8 88,7 91,8 Vuosikate % poistoista 72,6 141,8 101,0 Vuosikate, /asukas Asukasluku

15 3 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen ja miten mahdollinen alijäämä rahoitetaan. Tulorahoituksen määrä on 4,2 milj. euroa, joka muodostuu vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauseristä. Vuosikatteessa on mukana maanmyynneistä saadut myyntivoitot. Alkuperäisen talousarvion mukaiset investointimäärärahat olivat 21,7 milj. euroa ja muutetun talousarvion mukaan 17,5 milj. euroa. Investointien rahoituslaskelman mukainen toteutuma oli 16,9 milj. euroa. Nettoinvestointien määräksi muodostui 15,2 milj. eroa, kun otetaan huomioon investointien rahoitusosuudet ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Rahoituksen rahavirrasta nähdään, että antolainasaamisten vähennyksiä oli 42 tuhatta euroa. Mittavien investointien vuoksi vuoden 2008 talousarviossa varauduttiin ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa 18,2 milj. euroa ja lyhentämään lainoja 7,2 milj. euroa, jolloin lainakannan kasvu oli 11 milj. euroa. Lainamäärän arvioitiin nousevan 68,5 milj. euroon, joka oli euroa/asukas. 15

16 Vuonna 2008 nostettiin talousarviolainaa yhteensä 16 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisen lainojen lisäys Pitkäaikaisen lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 32,0 41,7 30,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 23,2 36,3 25,2 Lainanhoitokate 0,88 1,66 1,22 Kassasta m aksut/vuosi m ilj. 148,6 141,8 131,7 Kassan riittävyys päivää 24,9 24,8 19,8 Asukasmäärä lyhennyksiä tehtiin 6,4 milj. euroa. Lainakannan lisäys oli 9,6 milj. euroa, jolloin lainakanta oli vuoden lopussa 64,4 milj. euroa eli euroa/asukas. Rahamarkkinoiden voimakas epävarmuustila sekoitti korkomarkkinoita erittäin voimakkaasti syksystä alkaen siten, että lyhytaikaisen vieraan pääoman käyttö kallistui suhteellisesti eniten korkokäyrän ollessa hyvinkin paljon normaalitilasta poikkeava. Tämä rahoitusmarkkinoilla vallinnut, Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoista lähtenyt pankkien välinen luottamuspula, nosti lyhyitä korkoja merkittävästi aina lokakuun puolelle. Lyhytaikaisen rahoituksen korkomarginaalierot olivat lähes koko syksyn erittäin suuret. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuustila on pikkuhiljaa lieventynyt ja korkotasot ovat romahtaneet hyvin lyhyessä ajassa. Esimerkiksi 12 kk:n euribor on laskenut lokakuun 2008 alkupuolen 5,5 % maaliskuun alkupuolen alle 2 %. Investointien tulorahoitus on kehittynyt viimeisten vuosien aikana hyvin ja oikeaan suuntaan. Kuitenkin vuosi 2008 on tästä poikkeus. Lainanhoitokate, jolla kuvataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun, heikkeni voimakkaasti 0,88:een. Tyydyttävästä tulorahoituksen riittävyydestä voidaan puhua, kun lainahoitokate on 1-2 välillä. Tulorahoitus vuonna 2007 riitti lainojen hoitoon tyydyttävästi, kun tilanne vuonna 2008 oli heikko. 16

17 4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (sis.vihdin Vesihuoltolaitos) Vuosi 2008 Vuosi 2007 Vuosi 2006 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Muut saamiset ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

18 Vuosi 2008 Vuosi 2007 Vuosi 2006 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0 64 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 45,5 49,7 49,1 Suhteellinen velkaantuneisuus % 63,6 55,2 49,5 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Taseen tunnusluvuista voidaan nähdä, että omavaraisuusaste, jolla mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selvitä sitoumuksista, laski 45,5 %:iin. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Taseeseen kertynyt ylijäämä pieneni alijäämän verran n.1,8 milj. euroa. Lainakanta kasvoi jo 64,4 milj. euroon, joka merkitsee jokaisen vihtiläisen osalle euron lainamäärää. 18

19 5 KOKONAISTULOT JA MENOT KOKONAISTULOT JA MENOT 2008 (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) 2008,0 2008, m ilj. % m ilj. % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot 17,0 11,5 18,9 12,7 Verotulot 93,5 63,5 85,6 57,4 Valtionosuudet 19,2 13,0 17,1 11,5 Korkotuotot 0,2 0,1 0,2 0,1 Muut rahoitustuotot 0,8 0,5 0,5 0,3 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 5,9 4,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 0,0-5,9-4,0 Pysyvien vastaavien myyntivoitot -1,2-0,8-4,4-3,0 Investoinnit 0,0 Rahoitusosuudet investointeihin 0,2 0,1 0,1 0,1 Pysyvien vastaavien myyntituotto 1,5 1,0 11,3 7,6 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 1,7 1,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 16,0 10,9 18,0 12,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 147,2 100,0 149,0 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 122,7 82,6 110,1 74,2 Valmistus omaan käyttöön -0,1-0,1-0,1-0,1 Korkokulut 2,4 1,6 2,1 1,4 Muut rahoituskulut 0,3 0,2 0,1 0,1 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit 0,0 Käyttöomaisuusinvestoinnit 16,9 11,4 24,4 16,5 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 6,4 4,3 5,2 3,5 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 6,5 4,4 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 148,6 100,0 148,3 100,0 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 YLEISTÄ Vihdin kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Nummelan Teollisuustalo Oy, Veikkoinkorpi I Oy, Palman Tieto-taito-keskus Oy, Vihdin Yrityskeskus Oy (ei toimintaa), Nummelan Aluelämpö Oy, Kiinteistö Oy Ala-Nummela sekä Kiinteistö Oy:t Härköiläntie 1,2 ja 3. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä tarkastellaan ensimmäistä kertaa nyt myös kuntakonsernin tuloslaskelmaa sekä rahoituslaskelmaa, konsernitaseen lisäksi. 19

20 Konsernin tulos oli n. 1,6 milj. euroa negatiivinen. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 35,9 % kun se kunnalla oli 13,8 %. Vuosikate riitti konsernissa paremmin kattamaan poistot kuin kunnassa. Konsernin vuosikate % poistoista oli 83,4 % kun se kunnassa oli 72,6 %. Myös investointien tulorahoitus sekä lainanhoitokate olivat tunnusluvuilla mitattuna paremmat konsernissa kuin kunnassa. Konsernissa oli kuitenkin enemmän vierasta pääomaa, omavaraisuusasteen ollessa 42,7 % kun kunnassa vastaava oli 45,5 %. Konsernin lainat per asukas olivat euroa, vastaava lainamäärä per asukas oli kunnassa euroa. Kuntayhtymät on yhdistetty konsernin tulos- ja rahoituslaskelmaan sekä taseeseen omistusosuuden mukaisesti. Yhdistettyjä kuntayhtymiä ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Nikinharjun kuntayhtymä, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä, Uudenmaan Liitto ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä. Kaavio Vihdin kunnan konsernirakenteesta on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kiinteistöosakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu kunnan suunnitelman mukaisiksi poistoiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää voitto/tappio edellisiltä tilikausilta vastaan. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä löytyy tilinpäätöksen liitteestä 22. KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunnan konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöjä valvoo kunnanhallitus. Konsernivalvontaa varten eri tytäryhteisöt olivat vastuutettuina myös eri viranhaltijoille Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -17 Toim intakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 363 Muut rahoitustuotot 839 Korkokulut Muut rahoituskulut -505 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset tuotot ja kulut T ilikaud en tulo s Tilinpäätössiirrot 9 Vähemmistöosuudet -63 T ILIK A U D E N Y L IJÄÄ M Ä Konsernin tuloslaskelm an tunnusluvut: T oim intatu otot/to im in taku lut, % 35,9 Vuosikate % poistoista 83,4 Vuosikate, /asukas 287 Asukasluku

21 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirata Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 229 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 33 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -8 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 42 Vaihto-omaisuuden muutos 23 Saamisten muutos 475 Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 914 Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 41,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 30,2 Lainanhoitokate 1,1 Kassan riittävyys (pv) 26 Asukasluku

22 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 0 10 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset

23 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayht. oman pääoman lisäyksestä Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat

24 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Konsernin omavaraisuusaste, % 42,7 46,4 45,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56,0 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 547 Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA Talousarviossa on kunnan tytäryhteisöille asetettu joitakin tavoitteita. Tässä osiossa selvitetään lyhyesti tavoitteiden saavuttaminen. Kuntayhtymille ei asetettu erityisiä tavoitteita ja niiden toiminta on tarvittaessa selostettu kunkin toimialan kohdalla. KIINTEISTÖ OY HÄRKÖILÄNTIE 1,2 JA 3 Kiinteistö Oy Härköiläntie 1,2 ja 3 jäivät vuokra-asuntokauppojen yhteydessä kunnalle. Alueella on käynnistetty kaavoitustyö, minkä yhteydessä selvitetään vuokratalojen jatkokäyttö. Asuntojen vuokrausta on pyritty tehostamaan. Härköiläntie 1:ssä toimii kunnan iltapäiväkerho. Yksityinen päiväkoti Aleksansa muutti kunnan tiloihin Annantie 10.een. Talousarviot ovat toteutuneet odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Härköiläntie 1:ssä tilikauden tulos oli 2.197,71. Härköiläntie 2:n tilikauden tulos oli 2.506,59. Härköiläntie 3:n tilikauden tulos oli 2.940,27. KIINTEISTÖ OY VIHDIN PERÄSIMENTIE 5 Yhtiön omistaa kokonaisuudessaan Nummelan Teollisuustalo, jonka omistaa Vihdin kunta. Vuonna 2008 yhtiön tilat olivat vuokrattuina Mikrolog Oy:lle, joka myös suorittaa lunastus- 24

25 lyhennystä vuosittain. Aiesopimuksen mukaan osakekauppa tehdään vuonna Tilikausi oli ylijäämäinen 758,24 euroa ja taseen loppusumma oli ,53 euroa. NUMMELAN TEOLLISUUSTALO OY Yhtiön omistamat teollisuushallit olivat vuokrattuina kannattavasti ja kilpailukykyisesti paikkakunnan vuokratasoa noudattaen. Vuokrausaste Harjutie 14:ssa oli tilikauden lopussa 100%. Yhtiön tilikauden tappio oli 9.165,32 euroa. Taseen loppusumma oli ,78 euroa. VEIKKOINKORPI I OY Yhtiön omistama teollisuushalli oli vuokrattuna kannattavasti ja kilpailukykyisesti paikkakunnan vuokratasoa noudattaen. Yhtiö osti kunnalta tontin, jolla rakennus sijaitsee. Tilikauden ylijäämä oli ,32 euroa. Taseen loppusumma oli ,75 euroa. PALMAN TIETO-TAITO-KESKUS OY Kiinteistöyhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vihdin kunnan Nummelan rakennuskaavaalueella korttelissa 4 sijaitsevia kiinteistöjä. Yhtiö voi rakentaa tähän kortteliin tai muualle Vihdin kunnan alueella tarvitsemiaan toimitiloja. Yhtiön tuotot ovat koostuneet osakkeenomistajien maksamista hoito- ja korjausvastikkeista sekä vuokratuotoista, jotka on kirjattu tulosvaikutteisesti yhtiön kirjanpitoon. Tilikauden tulos oli ,07 ja taseen loppusumma ,77 euroa. NUMMELAN ALUELÄMPÖ OY Yhtiön omistajia ovat Vihdin kunta 60 % Fortum Power and Heat Oy 40 %. Aluelämpöyhtiön verkostoon liitettyjen asiakkaiden lukumäärä oli vuoden 2008 alussa 67 ja vuoden lopussa 69 kpl. Syksyllä rakennettiin 500 m:n pituinen runkojohto, jolla yhdistettiin Lankilan satelliittilaitos pääverkostoon. Tämän yhdistämisen jälkeen on käytössä yksi päälämpölaitos (biolaitos) ja Lankilan ja Ojakkalantien laitokset toimivat huippu- ja varalämpölaitoksina. Tämän lisäksi on mahdollista liittää Lankilan teollisuusalueen kiinteistöjä kaukolämpöön. Kaukolämpöjohdon kokonaispituus vuoden alussa oli m. Vuoden aikana rakennetujen johtojen yhteispituus oli 514 m. Kaukolämpöjohdon kokonaispituus vuoden 2008 lopussa oli m. Vuoden aikana verkostoon liitettiin seuraavat kiinteistöt: - Lankilan Keilahalli - Asunto Oy Nummelan Joukolankuu Energiaa ostettiin vuoden aikana yhteensä MWh ja myytiin toimintavuoden aikana yhteensä MWh. Energiahäviö oli MWh, mikä on 13,2 % ostetusta energiasta. Energiamäärä nousi 6,4 % oston osalta ja 6,8 % myynnin osalta. Asiakkailta laskutettiin yhteensä /ALV 0% ( ), nousua 11,5 %. 25

26 Vuodelle 2009 vahvistettiin tariffi, jossa perusmaksua nostettiin 12 % ja kulutusmaksuksi määritettiin kiinteä 65 /Mwh ALV 0%, jolloin lämmönhinta asiakkaille nousee on noin 1,4 % laskettuna vuoden 2008 toteutuneilla energian hinnoilla ja määrillä. Yhtiön palveluksessa ei ollut vakinaista henkilökuntaa. Yhtiön liikevaihto oli ,39 euroa ja tilikauden tulos ,07 euroa sekä taseen loppusumma ,69 euroa. KIINTEISTÖ OY ALA-NUMMELA Yhtiö omistaa Nummelan keskustassa kaksi tilaa, jotka muodostavat liiketontin. Tonteilla ei ole rakennusta. Alueen tuleva käyttötarkoitus tutkitaan vireillä olevan kaavamuutoksen yhteydessä. Tilikauden tulos oli 57,86 euroa ja taseen loppusumma ,63 euroa. 7 SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Selonteko sisäisestä valvonnasta ja konsernivalvonnan järjestämisestä annetaan nyt tilinpäätöksen yhteydessä ensimmäistä kertaa Sisäinen valvonta Vihdin kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymät yleissäännöt ja ohjeet, nämä yhdessä hallintosäännön sekä keskusten toimintasääntöjen kanssa luovat perustan sisäiselle valvonnalle. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeet on tehty vuonna Niissä on käyty läpi keskusten toiminta sisäisen valvonnan näkökulmasta, puutteineen ja parannusehdotuksineen. Tilivelvolliset on määritelty lokakuussa Riskikartoitus on tehty vuonna 2006, jossa käytiin läpi johtamiseen, henkilöstöön, yhteiskuntaan, asiakkaaseen, palveluihin ja talouteen liittyvät riskit sekä arvioitiin niiden todennäköisyys, määritettiin toimenpiteet ja vastuutettiin henkilöt kullekin tunnistetulle riskille. Uuden toimintatavan mukanaan tuomat haasteet on tiedostettu ja ensimmäinen Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan johtoryhmien yhteinen riskien kartoituspäivä oli joulukuussa 2008, jossa tunnistettiin ja arvioitiin uuteen toimintatapaan liittyviä riskejä. Vuodelle 2009 on varauduttu sisäiseen valvontaan ja sen kehittämiseen sekä sisäiseen tarkastukseen mm. viikon konsulttipanoksella. Kunnassa seurataan kuukausiraportoinnin avulla taloudellisen tilanteen kehitystä tulosalueittain. Osavuosikatsauksessa käydään tarkemmin läpi, tuloskortein ja tuotelaskelmin, toiminnallisten tavoitteiden tilanne ja ennusteet vuoden lopun tilanteesta. Seurantaraportissa syksyllä käydään läpi kuukausiraporttia tarkemmalla tasolla tulosalueittain toteutumat ja ennusteet. Toiminnallisten tavoitteiden seurannassa ja varsinkin mittaamisessa on tiettyä ongelmatiikkaa kun tarkastellaan kesken toimintakauden tapahtuvaa mittaamista. Mittarei- 26

27 den valintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota talousarvion laadintavaiheessa. Määräraha budjetoinnissa ja toteumissa on ollut huomattavaa ylitystä vuonna Budjetointi on osiltaan ollut liian tavoitteellista ja toisaalta palvelun kysynnän kasvu ja hintakehitys ei ole ollut riittävän hyvin arvioitavissa. Tiukempaan kulukuriin ja kysynnän parempaan ennakointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sisäistä valvontaa tulee kehittää sekä sisäiseen valvontaan liittyvät ohjeet ja toimintatavat tulee päivittää vastaamaan nykyisiä rakenteita ja toimintatapoja. Riskienhallinta pyritään viemään lähemmäksi ja kiinteäksi osaksi toimintaa ja jokaista päätöksentekoa Konsernivalvonnan järjestäminen Vihdin kunnan tytäryhteisöjen määrä on supistunut huomattavasti viime vuosina omaisuuden myyntien vuoksi. Suurimpana tytäryhteisönä (tase) on Nummelan aluelämpö Oy, muiden tytäryhteisöjen ollessa kiinteistöjen omistusyhteisöjä. Konserniyhteisöjen valvontavastuut ohjeineen on päivitetty helmikuussa Ohjeissa on listattu toimenpiteet tavoitteiden asettamisesta, kokousedustajien ohjeistamisesta sekä raportoinnista ja valvonnasta. Ohjeiden noudattamista valvoo valvontavastuullinen. Kattavampi konserniohje on laadittu vuonna Ohje on osa omistajaohjausta ja täsmentää periaatteet ja menettelytavat, miten kunnan määräysvaltaa käytetään konserniyhteisöissä ja miten ohje tulee yhteisöissä käsitellä. Ohje antaa yksityiskohtaiset ohjeet tilinpäätöksessä yhdisteltäville tytäryhteisöille. Ohje tulee kuitenkin päivittää vastaamaan uutta toimintatapaa ja rakenteita. Myös ohjeiden noudattamiseen tulee kiinnittää huomiota. Tilinpäätöksen yhteydessä käydään läpi tytäryhteisöjen taloudellinen tilanne ja toiminta edelliseltä vuodelta. Lisäksi merkittävin tytäryritys tuottaa osavuosikatsauksen. Kunnanhallitukseen tuodaan lista-asiana kaikkien kuntaan saapuneiden omistusyhteisöjen yhtiökokouskutsut osallistujien määräämiseksi ja ohjeiden antamiseksi yhtiökokouksiin. 8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Vuoden 2008 tuloslaskelman mukaan tilikauden tulos on ,30 euroa. Kunnan tulos ilman vesihuoltolaitosta on ,40 euroa. Vesihuoltolaitoksen tilikauden ylijäämä on ,10 euroa. Tässä tuloksessa on mukana vesihuoltolaitoksen peruspääoman tuottovaatimuksena kunnan tuloslaskelmaan tuloutettu ,00 euroa. Vesihuoltolaitoksen ylijäämä ,10 euroa jätetään vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksessä tilikauden voitto/tappio tilille. Tilikauden tuloksen jälkeen on poistoeron vähennystä ,16 euroa. Kunnanhallitus esittää tilikauden ,30 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: tilikauden 2008 näin muodostuva alijäämä ,14 euroa jätetään tilikauden yli-/alijäämä tilille. 27