Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut"

Transkriptio

1 Tulokset hankkeesta: Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut intro, sivu 1 Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut EU:n strategian tavoite on kestävä kasvu, joka käsittää siirtymistä nykyistä resurssitehokkaampaan, vihreämpään ja kilpailukykyisempään talouteen. Tämä tarkoittaa vihreän teknologian ja tuotantomenetelmien edistämistä ja käyttöönottoa, mikä edellyttää uutta osaamista työelämässä (European commission, 2011). Ympäristöalan osaamistarpeita Suomessa selvitettiin Syklin toteuttamassa Ympäristöosaajat ennakointihankkeessa Hankkeen yksi keskeinen tulos oli, että tulevaisuudessa ympäristöosaajia ja ympäristöosaamista tarvitaan kaikilla toimialoilla, ei vain perinteisillä ympäristöaloilla. Toimialoilla tarvitaan ympäristöosaamisen soveltamista, esimerkiksi toimialan ympäristövaikutusten hallintaa ja kestävien ratkaisujen osaamista (Lundgren, 2012). Sama on todettu Eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksessa, jossa on selvitetty vihreän talouden ammatillisia osaamistarpeita. Sen mukaan vihreään talouteen siirtyminen ei synnytä juurikaan kokonaan uusia ammatteja, vaan tarvetta on ympäristöosaamisen sisällyttämiseen nykyisiin ammatteihin (CEDEFOP, 2010). Suomen ympäristöopisto SYKLI on toteuttanut kaksi selvityshanketta vuosina , jossa kartoitettiin vihreän talouden keskeisimpiä osaamistarpeita sekä niitä vastaava koulutus keskeisimmillä osaamisalueella valtakunnallisesti sekä ammattikorkeakouluissa että ammatillisissa aikuisoppilaitoksissa. Hyviä koulutuskäytäntöjä selvitettiin myös muutamista muista EU-maista. Hankkeissa keskityttiin kyseisten osaamisalueiden koulutussisältöihin tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja koulutukseen joka ei johda tutkintoon, eli täydennyskoulutustarjonnassa. Vastauksia vihreän talouden keskeisimpiin osaamistarpeisiin kerättiin yrityksiltä, jotka toimivat ympäristöliiketoiminnassa sekä organisaatioilta, joiden tehtävänä on edistää yritysten ympäristöliiketoimintaa. Ennakkoselvitysten ja haastattelujen perusteella valittiin tarkastelukohteiksi seuraavat osaamisalat: 1) hajautettu uusiutuvan energian tuotanto, 2) orgaanisten sivuvirtojen hyödyntäminen ja 3) kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen. Syksyllä 2014 kartoitettiin ammatillinen aikuiskoulutustarjonta, joka vastaisi näihin osaamistarpeisiin. Tällaista ammatillista aikuiskoulutusta löytyi Suomesta jonkin verran. Marraskuussa 2014 toteutettiin työpaja kouluttaja- ja kehittäjäorganisaatioille, yrityksille sekä muille työelämäedustajille, jotka toimivat hankkeen teemojen parissa. Pajassa vertailtiin valittujen osaamisalojen osaamistarpeita ja koulutustarjontaa sekä koottiin suosituksia vihreän talouden ammatillisiin osaamistarpeisiin vastaavalle aikuiskoulutukselle. Työpajapäivän esitykset löytyvät täältä: Keskeisimmät tulokset olivat että uusia ammatteja ei välttämättä tarvita, vaan tarvetta on enemmänkin ympäristöosaamisen lisäämisestä nykyisissä ammateissa. Useita aloja ymmärtäviä moniosaajia saataisiin, jos koulutus tarjoaisi omaa osaamisalaa täydentäviä sisältöjä ja näkökulmia. Eri koulutusasteiden ja -alojen välinen yhteistyö on tärkeää, koska uusi osaaminen syntyy usein rajapinnoilla (Annala et al., 2015). Ammattikorkeakoulujen osaamistarpeita käsiteltiin kahdessa työpajassa 5 ja 6.5. Työpajapäivien esitykset löytyvät täältä: Osaamistarpeet kartoitettiin kyselyllä, joka toteutettiin maalis-huhtikuussa 2015 Webropol-kyselyllä. Kysely lähetettiin kaikille Manner-Suomen ammattikorkeakouluille sekä osalle alan ammattioppilaitoksista. Kartoituksessa selvitettiin vihreän talouden kannalta keskeisiä osaamistarpeita. Tarkasteluun valittiin erityisesti sellaisia osaamisia, jotka edistävät uutta liiketoimintaa ja vähähiilisiä ratkaisuja. Tulokset perustuvat kartoituksen vastauksiin, eli ne jotka puuttuvat eivät ole vastanneet kyselyyn. Yhteenvetona vastauksista voidaan todeta, että käytännöllisesti katsoen kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että kokonaisuudessaan vihreän talouden koulutusten tarve kasvaa tulevaisuudessa. Erityisesti uskottiin, että energiatehokkuuden hallinta ja mittarointi, energiatehokkaat teollisuusprosessit sekä teollisuusprosessien energiatehokkuutta käsittelevien koulutusten tarve kasvaa tulevaisuudessa. Jokainen vastaaja oli kiinnostunut kehittämään koulutustaan sekä osallistumaan yhteistyöhön tämän hankkeen tiimoilta. Työpajoissa nousi esille yhteisiä kehittämistarpeita liittyen osaamisen laaja-alaisuuteen, myynti- ja markkinointitaitoihin, eri alojen väliseen vuorovaikutukseen ja tiedonvaihtoon sekä kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Tämän lisäksi hankkeessa koottiin koko ketjun (suunnittelusta myyntiin, ylläpitoon ja jälkimarkkinointiin) osaamistarpeita, joita työstettiin työpajoissa etujärjestöjen, yhdistysten ja koulutusorganisaatioiden edustajien kanssa. Työpajoissa koottiin myös tehdyn kartoituksen pohjalta koulutuksen ja osaamisen kehittämistarpeita sekä suosituksia osaamisen kehittämiseksi valittujen osaamistarpeiden osalta. Vihreän talouden osaamisketjut -kokonaisuutta täydennettiin edelleen työpajassa kesäkuussa Taulukko Orgaanisten sivuvirtojen hyödyntäminen sisältöä on täytetty lisätiedoilla kesällä 2015 Syklin puolesta, koska sitä ei työstetty työpajassa toukokuussa. Elokuussa 2015 haastattelemme edustajia eri kouluttaja- ja kehittäjäorganisaatioista, jotka toimivat hankkeen teemojen parissa, koskien hankeen lopputuloksia. Haastattelujen tuloksia käytettiin lopputulosten muokkaamiseen. Hanke tuotti vertailutietoa siitä, miten nykyinen koulutustarjonta vastaa eri toimijaryhmien osaamistarpeisiin ja mitkä ovat keskeiset osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeet, ja missä ovat mahdolliset pullonkaulat, jotka löytyvät sivuilta 5, 8 ja 10. Eri toimijaryhmien osaamistarpeiden vertailu ja tarkastelu rinnakkain auttoi tunnistamaan mahdolliset pullonkaulat toimijaketjussa. Seuraavaksi pyrimme laajentamaan yhteyksiä korkeakouluihin ja yrityksiin kansainvälisellä hankkeella. Uudet kehittämishankkeet pitää kohdentaa nykyisen selvityksen osoittamiin kohtiin ja pullonkauloihin. Green Upskilling - Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä selvityshankkeen toteutusaikataulu oli 4-12/2014. Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut selvityshankkeen toteutusaikataulu oli 11/ /2015. Molemmat hankkeet saivat osittain ESR-rahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta. Lähteet:. Annala, K., Holm, T., Hämeenoja, E., Vihreää liiketoimintaa edistävää osaamista koulutusasteiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. AMK-lehti CEDEFOP, Skills for green jobs, European synthesis report. Publications Office of the European Union, Luxembourg. European commission, A resource-efficient Europe Flagship initiative under the Europe 2020 Strategy. European commission, Brussels. Lundgren, K. (toim.), Ympäristöosaajat2025 tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla. Savion kirjapaino, Kerava

2 1. Haastattelukysymykset, sivu 2 Haastattelukysymykset Arvoisa vastaanottaja, Suomen ympäristöopisto Syklin kouluttaja tulee haastattelemaan sinua vihreän talouden osaamistarpeista elokuun aikana. Haastattelut on sopinut Syklistä projektipäällikkö Tove Holm, haastattelut suorittavat kouluttajat Pauli Vennervirta ja Nina Teirasvuo. Pyydämme että tutustutte ensin koontitaulukkoon/osaamisketjuihin ja tässä esiteltyihin kysymyksiin jotta voitte määritellä itse mitkä osat siitä ovat teidän kannaltanne oleellisia. Toivomme että tutustutte myös hallitusohjelman vihreää taloutta koskeviin linjauksiin, jotka ovat liitteenä. Vastaukset käsitellään anonyymisti. Haastattelu nauhoitetaan mikäli vastaaja ei sitä kiellä. Nauhoituksia ei luovuteta ulkopuolisille. Tausta Ensisijainen tarve on saada selville vihreän talouden osaamistarpeet Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut hankkeessa vastauksia vihreän talouden keskeisimpiin osaamistarpeisiin kerättiin yrityksiltä, jotka toimivat ympäristöliiketoiminnassa sekä organisaatioilta, joiden tehtävänä on edistää yritysten ympäristöliiketoimintaa. Ennakkoselvitysten ja haastattelujen perusteella valittiin tarkastelukohteiksi seuraavat osaamisalat: 1) hajautettu uusiutuvan energian tuotanto, 2) orgaanisten sivuvirtojen hyödyntäminen ja 3) kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen. Olemme yrittäneet kuvata osaamisketjua taulukossa, joka perustuu työhön joka on tehty hankkeen työpajoissa marraskuussa 2014 ja toukokuussa Onko teillä täydennysehdotuksia taulukkoon/ osaamisketjuihin jotka koskevat teidän osaamisalaanne? Haastattelussa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin o Mitä osaamista löytyy tällä hetkellä? o Mitkä ovat koulutuksien kehittämistarpeet? o Miten hallitusohjelman toimenpiteet vihreän talouden edistämiseksi vaikuttavat tai tulevat vaikuttamaan osaamistarpeisiin? Kysymykset Osaamistarpeet omalla osaamisalalla miten määrittelisit vihreän talouden TAI miten ymmärrät sen käsitteenä? onko sinulla täydennysehdotuksia osaamisketjuun/taulukkoon joka koskee teidän osaamisalaanne? Mitä koulutuksia ja/tai muuta osaamista teillä on tällä hetkellä vihreästä taloudesta? Mitä osaamista teidän osaamisalallanne tarvittaisiin eli mitä puutteita näet osaamisessa tällä hetkellä? Millaisia osaamistarpeiden muutoksia näet osaamisalasi toiminnassa pitkällä aikavälillä (5-10 vuotta tai enemmän)? Miten kehittäisit olemassa olevia alan koulutuksia ja vihreän talouden osaamista osaamisalallasi? Minkälaisia haasteita tai rajoituksia löytyy, mikä estää vihreän talouden edistämistä? Mihin asioihin kannattaa keskittyä niukkojen taloudellisten resurssien aikana? Onko mielestäsi nykyinen ammatillinen koulutusjärjestelmä riittävä myös tulevaisuudessa, vastaako vihreän talouden tarpeita? Miten voitaisiin edistää yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä (peruskoulu toinen aste - amk:t yliopistot)? Mitä viestintätarpeita mielestäsi liittyy vihreän talouden osaamistarpeisiin, yleisesti ja osaamisalalla? Osaamistarpeet hallitusohjelman pohjalta (http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma) Pyydän että tutustut hallituksen vihreän talouden tavoitteita esittelevään kuvaan Miten tämä hallitusohjelma vaikuttaa osaamistarpeisiin?

3 1. Hajautettu uusiutuva energia, (esim. aurinko, tuuli, hybridijärjestelmiä, maalämpö, puu); pieni, ja keskisuuri tuottaja Vaiheet Aluesuunnittelu, viranomaisvalvonta Tuottajat: laitossuunnittelu Asiantuntija, konsultti Varastointi, polttoaineen ja energian varastointi 1. Hajautettu uusiutuva energia osaamisketju, sivu 3 Markkinointi Viestinviejät, kouluttajat Kiinteistöhuolto Teollisuus ja yksityiset kuluttajat Toimijat Yleiset osaamistarpeet Viranomaiset, esim. rakennusvalvonta, kaavoitus, ELY keskus ja aluevalvontavirasto (AVI) Uusiutuvan energian tuntemus Alan insinöörit, arkkitehdit, aluesuunnittelijat esim. maanmittausinsinöörit, maatalousyrittäjät Ongelma ei voi tehdä pienesti, oltava suuri varasto Suunnittelija jolla on alan erikoisosaamista, kapeammin, esim. energiakoordinaattori Kyky ja asiantuntemus neuvotella arkkitehdin, rakennesuunnittelijan, vastaavan mestarin ja laitetoimittajan välillä/kanssa Energialaitoksen omistaja (kunnalliset, yksityiset) Uusiutuvat energian varastointi (raaka aine (puu, jäte, lanta, biojäte), kaasun, sähkön, lämmön) Myyjät ja markkinoijat Viestinviejät Asentajat, ylläpito- ja huoltohenkilöt Loppukäyttäjä, pientuottaja, suuri yleisö Kaupalliselle alalle uusiutuvan energian osaamista (vaihtoehtona uusiutuvan energian osaajille kaupallisen osaamisen viemiselle) Esim. valtakunnallinen oppilaitoskierros yleisen uusiutuvan energian osaamisen sisäistämiseksi ja ymmärtämiseksi (mm. integroituna kouluaineisiin, kuten matematiikassa esim. aurinkopaneelien keräimien vaihto (vähän osaajia) ohjausjärjestelmien rakentaminen, ylläpito, säätö, asennukset Kiinteistöjen etävalvonta Asukkaiden (hallitus / isännöinti) koulutus asennemuutos, tiedon lisääminen Koulutuksen kehittämistarpeet: - Ammatillinen koulutus - Ammatillinen aikuiskoulutus Rakennusvalvonnan organisointi muuttuu 2017, jolloin onkin tulossa väh. 15 hlön yksiköt, mikä mahdollistaa syvällisemmän erikoistumisen rakennusvalvonnan sisällä viranomainen neuvomaan energia-asioissa maatiloja ja muitakin yrityksiä, uusi lainsäädäntö Pitäisikö kohderyhmä olla koulutuksissa jokin muu kuin oppilaitosten opiskelijat, esim. kunnat? Virkamiehille on saatava tietoa eri energiamuodoista. -> Suunnannäyttäjä yksityisille Politiikoille, luottamushenkilöille: veroratkaisut ja lyhytjänteinen politiikka vaikeuttavat energiamuotojen muutosta Eurot esiin -> paljonko säästöjä, työvoimaa, ympäristövaikutusten väheneminen Esim. Energiakoordinaattorin koulutus Ruotsissa. - Amk koulutus Myynti- ja markkinointitaidot puuttuvat insinöörikoulutuksesta, ei osata myydä uusia ratkaisuja potentiaalisille asiakkaille tai kertoa kuinka niitä käytetään - Koulutusta on, mutta sen tulisi olla systemaattisempaa suhteessa tarpeisiin. Kysyntä ja tarjonta eivät löydä toisiaan. Markkinoiden luomista tarvitaan. Pitää olla massaa ja aikaa alueellinen varasto aluesuunnitelu Kausivarasto Simulointimitoitus, kun useampi energialähde Fortum power and heat kouluttanut? Koulutustarve: - Bioenergia, aurinko, tuulivoima tai hybridilaitoksen suunnittelu - Porakaivovarastot - Kaivantovarasto - Maaperän rakenteen tietämys - Termisyys, miten lämpö kulkee maan alla - LVIS-koulutusta - Maanrakennuskoulutusta? - Simulointi & mallinta - Kiinteistöautomatiikkaa, ohjausjärjestelmiä Kokonaisenergiasuunnittelu (lämpö ja sähkö) (arkkitehtuuri) - Rakennusten sijoittelu, kasvillisuus, ilmansuunnat, lämpövarastot Hybridiratkaisut (osa maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hallintaa, syntyy sekä lämpöä, sähköä että lannoitteita) Eri ammattiryhmiä yhdistävä koulutus (maanviljelijät, elintarviketeollisuus, energia-ala) - Kehitysyhteistyöhankkeet Yrittäjän ammattitutkintoon bioenergiaosa kestävän kehityksen asiantuntijat (esim. energianeuvoja) kuntiin esim. Laajemman maalämpö-kentän suunnittelu Kuluttajaneuvonta: hyödyt ja minkälaiset energiaratkaisut ovat missäkin kohtaa tarpeen? Osaa suositella oikeanlaisia laitteita oikeaan kohteeseen Poikkitieteellisyys! kokonaisuuden hahmottaminen! lisäksi työtehtävän mukaan hankittava ammattitaito Materiaalivirtojen kokonaishallinta (virrat useista lähteistä alueelliseen energiantuotantoon) Kuljetukset pullonkaula hajaasutusalueella, korostuu paikallinen (tilakohtainen) sivuvirtojen hyödyntäminen Hybridiratkaisut (pientalojen hybridilämpö/vesi/energia), pientaloalueet, kerrostalon hybridijärjestelmät - Biodieselin paikallinen tuotanto Kannattavuuslaskelmat (esimerkki ekokoti-hanke) Riskien hallinta (esim. ravinnevuodot, hajuhaitat, meluhaitat) Ympäristö lupa vapaus valita lämmitysmuoto? Alan kouluttajat Kiinteistöhuoltajille uusiutuvien energiajärjestelmien osaamista Alan yhdistyksiä: esim. Lähienergialiitto, Ympäristöyritysten liitto Sähköasentajille osaamista aurinkosähköpuolelle, osaksi sertifikaattikoulutusta Kuivauslaitos (puu) Televisio-ohjelma Energiatalkoot eri tasoilla olevien asiantuntijoiden kouluttaminen, laaja-alaisempi osaaminen - Osaamista ylläpitää ja huoltaa hybridiratkaisuja Uusiutuvat energian varastointi (raaka aine (puu, jäte, lanta, biojäte), kaasun, sähkön, lämmön) Riskien hallinta (esim. ravinnevuodot, hajuhaitat, meluhaitat) Orgaanisen jätteen käsittely ja kuljetus Ymmärtävät hyödyt, lyhyen ja pitkän ajan Edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa Tuotteistaminen Yleiskäsitys, asiantuntija verkosto Ylläpito ja seuranta osaamista Ongelmana on se, että loppukäyttäjä (omakotitaloasuja, yritykset, viranomaiset) eivät osaa vielä vaatia tämänkaltaisia loppuratkaisuja -> tarvitaan markkinat Liiketoimintaosaaminen (tuotteistaminen) teorioiden tai yleisten toimintamallien löytäminen, joita voi soveltaa jatkuvasti käytäntöön peruskoulut ja varhaiskasvatus mukaan -> lasten kasvattaminen uusiutuvan energian käyttäjiksi sosiaalinen media ja digitalisaatio huomioitava koulutuksessa Yritysjohdolle suunnattu koulutus/neuvonta yhteiskunnallisista vaikutuksista, yritysmaailman muutosagentit

4 1. Hajautettu uusiutuva energia osaamisketju, sivu 4 Koulutustarjonta Åbo Akademi Yliopisto Geologi och mineralogi / Miljömineralogi Närmast pro gradu och doktorsavhandlingar Yrkeshögskolan AMK-koulutus Naturbruk och miljö / Miljöplanering / Miljöplanerare En kurs på 3 sp Novia Uusiutuvan energiateknologian tutkimus, tuotekehitys, konsultointi ja laitevalmistus, Energiantuotannon ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi Envitecpolis Oy Yritys E-farm Biokaasukoulutuksia ja E-farm Tuulikoulutuksia ammattikorkeakouluille ammatti- ja aikuisopistoille. Koulutuksemme räätälöidään asiakkaan tarpeeseen. Koulutusten pituudet vaihtelevat muutamasta tunnista noin viiden päivän kokonaisuuksiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulu, JAMK Hämeen ammattikorkeakolu, HAMK Hämeen ammattikorkeakolu, HAMK AMK-koulutus Maaseutuelinkeinot / Agrologi (Amk) Opiskelijasta riippuen 5-30 op Biopolttoaineiden kehittäminen ja tuotanto (liikennepolttoaineet), Bioenergian tuotanto, Energiantuotannon ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi AMK-koulutus Biotalouden kehittämisen koulutusohjelma / Luonnonvara-alan ylempi AMK-tutkinto AMK-koulutus Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen / Metsätalousinsinööri (yamk), agrologi(yamk), hortonomi(yamk), ympäristösuunnitelija (yamk) ja insinööri (yamk) AMK-koulutus Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen / Metsätalousinsinööri (yamk), agrologi(yamk), hortonomi(yamk), ympäristösuunnitelija (yamk) ja insinööri (yamk) AMK-koulutus Prosessi- ja materiaalitekniikka, Bio - ja elintarviketekniikka / ympäristöbiotekniikka / biojalostamotoiminta AMK-koulutus Prosessi- ja materiaalitekniikka, Bio - ja elintarviketekniikka / ympäristöbiotekniikka / biojalostamotoiminta Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (agrologi AMK) 61 op + opinnäytetyö 15 op. Biotalouden kehittäminen (agrologia ylempi-amk) 30 op + opinnäytetyö 30 op Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (agrologi AMK) 61 op + opinnäytetyö 15 op. Biotalouden kehittäminen (agrologia ylempi-amk) 30 op + opinnäytetyö 30 op Käydään suppeasti läpi osana liiketoimintaympäristön kehitystä, pääpaino liiketoiminnassa Hämeen ammattikorkeakolu, Käydään suppeasti läpi osana liiketoimintaympäristön kehitystä, pääpaino liiketoiminnassa HAMK Hämeen ammattikorkeakolu, Biokaasun tuotantoa ja sen prosessien hallintaa laajasti. Tosin tämän suuntautumisvaihtoehdon valitsee vain 5-6 opiskelijaa vuodessa. HAMK Näille tarjolla opetusta myös uusiutuvista energioista ym. alasta Satakunnan ammattikorkeakoulu, AMK-koulutus Energia ja ympäristötekniikka / Insinööri (amk) Energia ja ympäristötekniikassa on noin 120 op, joiden sisällä em. asioita käsitellään SAMK SeAMK ELMA AMK-koulutus Maatalous / agrologi op, joinakin vuosina enemmän Savonia AMK-koulutus Energiatekniikka / Energiantuotantotekniikka ja Uusiutuvat energia op järjestelmät Mikkelin ammattikorkeakoulu, AMK-koulutus Ympäristöteknologia / Insinööri (amk) 5-10 op MAMK Oulun Ammattikorkeakoulu, OAMK Tampereen ammattikorkeakoulu Vantaan ammattiopisto Varia ARCADA Pirkanmaa' Tredu AEL Kymenlaakso KSAO/ Biosampo tutkimus ja koulutuskeskus Kainuu Kainuun ammattiopisto AMK-koulutus Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma / Agrologi (AMK) Uusiutuvaan energiaan suoraan liittyvä koulutus 18 op AMK-koulutus Talotekniikka / sähköinen talotekniikka ja LVI-talotekniikka / insinööri Em. osaamisia on upotettuna eri opintoaineissa osana kokonaisnäkemyksen kasvattamista, opintopisteinä laskettuna 2..3 op (AMK) Ammatillinen koulutus Biologi, FM / Ekologis Biopolttoaineiden kehittäminen ja tuotanto (liikennepolttoaineet), Bioenergian tuotanto (alkutuotannon sivuvirroista) Energia- ja ympäristötekniikka / hajautetut energiajärjestelmät Ammatillinen koulutus Autohakkurin käyttö- ja kuljettaja koulutus / Haketus ja murskaus / bioenergia-alan ammattitutkinto Aikuiskoulutuksena ammattitutkinto Ammatillinen AEL Energy Manager koulutus Ammatillinen koulutus Luonnonvara-ala. Maaseutuyrittäjän perus ja ammattitutkinto. 2. Ympäristönhoitajan perustutkinto. 3. Bioenergia-alan ammattitutkinto. Ammatillinen koulutus Kursseja. Tutkinnon osat osaamispisteeseen vaihtelee eri tutkinnoissa Omnia Aikuiskoulutus Kotityö-ja puhdistuspalvelut sekä muut alat Kouluttaja, vastuuryhmän vetäjä Muiden opintojen osana Pohjoisen Keski- Suomen ammattiopisto Energiavirastolta lupa Ammatillinen koulutus luonto- ja ympäristöalan pt, ympäristöhuollon at, bioenergia-alan at / ympäristönhoitaja n. 10 ov Täydennyskoulutus Uusiutuvan energian asiantuntijakoulutus 3 päivää, perustuu RES direktiivin 4 Osana energy manager koulutusta päivän verran uusiutuvienenergiantuotantomuotojen käsittelyä. Syksyllä olemme aloittamassa Bioenergia-alan ammattitutkinnon järjestämistä jolloin koulutus lisääntyy huomattavasti.

5 1. Hajautettu uusiutuva energia osaamisketju, sivu 5 Tulokset: Miten nykyinen koulutustarjonta vastaa eri toimijaryhmien osaamistarpeisiin: Työpajan ja haastattelujen tulokset: Koulutusta löytyy laajasti, sekä amk puolelta, toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista että täydennyskoulutuksen puolelta, mutta osaamisketjun kaikille osaamisryhmille on koulutustarvetta, on tarvetta esim. lisätä myynti- ja markkinointitaitoa tai liiketaitonosaamista, hybridiratkaisuista, materiaalivirtojen kokonaishallinnasta, kannattavuuslaskelmista, elinkaari- ja hiilitaselaskennasta nykyisiin oleviin koulutuksiin sekä eri ammattiryhmiä ja koulutusasteiden yhdistävään koulutukseen, unohtamatta sosiaalista mediaa ja digitalisaatiota. Tarvitaan käytännönläheistä koulutusta vihreästä teknologiasta ja sen vaatimien järjestelmien rakentamisesta. Tämän alan täydennyskoulutusta on tulossa, esim. bioenergian asiantuntijoille. onko eroja ammatillisen ja amk koulutusten välillä? Tulokset perustuvat kartoituksen vastauksiin, eli ne jotka puuttuvat eivät ole vastanneet kyselyyn. Mitkä ovat keskeiset osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeet: Kyselyn tulokset (22 vastausta): - Hajautetun energiantuotannon hallinnointi ja ohjaus - Älykkäät sähköverkot (Smart Grid) - Uusiutuvan energiateknologian tutkimus, tuotekehitys, konsultointi ja laitevalmistus - aurinkoenergian (sähkö ja lämpö) tuotanto: suunnittelu, asennus ja huoltopalvelut - Bioenergian tuotannon suunnittelu ja hallinta aluetasolla Työpajan ja haastatteluiden tulokset: Kokonaisuuksien hahmottamisen lisäksi työpajoissa nousi esille että pitäisi järjestää erillistä täydennyskoulutusta erikoisryhmille, esim. kunnille, virkamiehille, politiikoille, luottamushenkilöille, myyntihenkilökunnalle, yritysjohdolle ja loppukäyttäjille. Painopisteitä ovat myös kouluttajien lisäkoulutus, lainsäädännön ymmärtäminen, digitalisaation hallinta, pedagogista osaamista ja sosiaalisen median käyttöä tiedotukseen. Osana digitalisaatiota tulevat mukaan mobiilijärjestelmät eli mobiiliteknologia järjestelmien hallinnassa ja välineenä koulutuksissa. Energian säilöminen esim. maan alle ja kaukojäähdytys ovat uusia teknologioita ja vaativat myös uusia digitaalisia sovelluksia. Mitä osaamista tarvittaisiin: Kyselyn tulokset (13 vastausta): - liiketoiminta- lainsäädäntö-, ja kansainvälistymisosaamista - kannattavuustarkastelut, taloudellisten realiteettien ymmärrystä - osa maatalouden liiketoimintaa josta syntyy sivutuotteena energiaa - hajautetun energian riittävyys - energian säästö ja tehokas käyttö - osaavia puubiomassa tekijöitä, kuljettajia ja tuottajia - hybridiratkaisut ja niiden toteutus - vesi-energia - ympäristö- älykkäät materiaalit - "kiihkotonta" todellista tutkimusta Työpajan ja haastatteluiden tulokset: Osaamisketjun eri vaiheiden toimijoilla on omat osaamistarpeet mutta yksi asiantuntijan, eli insinöörin, keskeinen osaamistarve on kyky ja asiantuntemus neuvotella arkkitehdin, rakennussuunnittelijan, vastaavan mestarin ja laitetoimittajan kanssa. Monitieteellisen projektin hallinta on korostetusti esillä. Eri asiantuntijat ymmärtävät oman roolinsa vihreän talouden osaamisketjussa. Tarvitaan paitsi pitkäkestoista koulutusta myös täydentävää koulutusta, tällaiset ovat alkamassa esim. energianeuvojille. Ala tarvitsee erityisesti yliopisto/amk/oppilaitos/yritys yhteistyön esimerkkejä ja onnistumisia, joilla voidaan motivoida opiskelijoita, yritysten johtajistoa ja yleisöä ottamaan valinnoissaan huomioon vihreät energiaratkaisut. Koulutuksessa Vihreä laskentatoimi, tilinpäätöksissä ja mittareissa olisi saatava mukaan. Tätä asiaa puhutaan jo nyt koulutuksissa kuten GRI, CSR taloushallinnossa. Ongelmaksi muodostuu myös tiedon puute rahoitusmekanismeista. Tiellä ovat muun muassa byrokraattiset esteet joten tarvitaan kouluttajia, jotka osaavat opastaa rahoituksen suhteen. Kuilu kuluttajien osaamisen ja uuden teknologian välillä (miten talo toimii, sähkökatkoissa toimiminen, varajärjestelmät) on myös huomioitava. Asukkaat tarvitsevat joko syvällistä tietoa uusista järjestelmistä tai idioottivarmaa teknologiaa, jolloin käyttäjän vaikutus minimoituisi. Tulevaisuudessa syntyy uusi ammattiryhmä: putkimies eli perusasennuksia ja huoltoa aurinkopaneeleille yms. uusille teknologioille. Saksassa on myös saatu isoja säästöjä kerralla, kun lähiö kerrallaan on tehty energiatehokkuustoteutuksia. Tämän tapaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa meilläkin. Missä ovat mahdolliset pullonkaulat: Työpajan ja haastatteluiden tulokset: Loppukäyttäjä (omakotitaloasuja, yritykset, viranomaiset) eivät vielä osaa vaatia tämänkaltaisia loppuratkaisuja, eli markkinat puuttuvat. Muita pullonkauloja ovat kokonaisuuksien hahmottaminen, materiaalivirtojen kokonaishallinta, koulutusta poliittisille päättäjille puuttuu, myynti ja markkinointitaidot puuttuvat koulutuksista ja markkinat sitä myötä. Haja-asutusalueilla kuljetukset ovat pullonkaula. Monikulttuurisuus koulutuksissa lisääntyy jatkuvasti ja tämä aiheuttaa haasteita, koska opiskelijoilla on hyvin erilainen koulutustausta. Kielitaidon merkitys korostuu. Asentajien, käyttäjien ja kiinteistöhuollon merkitys on suuri, koska oikea käyttö ja huolto saavat aikaan säästöjä, sekä taloudellisia että ympäristösäästöjä. Tarvitaan selkeitä käyttöjärjestelmiä joita käyttäjät osaavat käyttää. Hyvien käytännön esimerkkien tarve on suuri, koska ne vakuuttavat enemmistön kestävien ratkaisujen hyödyistä. Koko energiajärjestelmä on haastateltujen kouluttajien mukaan mullistumassa. Energia-alalla ja energian loppukäyttäjien keskuudessa ei tätä asiaa vielä selvästi ymmärretä. Tarvitaan siis nopeidenkin muutosten ennakointia ja skenaarioiden tutkimusta, jotta koulutuslaitokset voivat vastata tarpeisiin.

6 2. Orgaanisten sivuvirtojen hyödyntäminen osaamisketju, sivu 6 2. Orgaanisten sivuvirtojen hyödyntäminen Koulutusaiheet: Materiaalin ja energian sivuvirtojen hyödyntäminen toisissa tuotantoprosesseissa, Materiaalivirtojen hallinta ja sivuvirtojen koordinointi ja ohjaus hyötykäyttöön aluetasolla, Jätevirtojen hallittu palauttaminen osaksi luonnon Toimijat: Omnia, Suomen LVI-liitto, SuLVI ry, Envitecpolis Oy, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, luva, KSAO/ Biosampo tutkimus ja koulutuskeskus, Kainuun ammattiopisto, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Sedu Aikuiskoulutus, Benet Oy sekä Ammattiopisto Livia (amk + ammattikoulutus) ja JAMK, Biotalousinstituutti (amk)ainekiertoja. Vaiheet Myynti, markkinointi, neuvonta Yhdyskuntasuunnittelu (ml. päätöksenteko) Jalostuslaitosten perustajat ja ylläpitäjät Rahoitus- ja vakuutusalan toimijat Viestijät ja vaikuttajat (mm. media, viranomaiset) Toimijat - Ammatillinen koulutus - Ammatillinen aikuiskoulutus (ei seuraa yllä olevaa sarakeotsikointia) - Amk koulutus (ei seuraa yllä olevaa sarakeotsikointia) Koulutustarjonta Myynti, konsultointi ja neuvonta toimivat laitteet ja ratkaisut, mikä sopii minnekin asiantuntijamarkkinointi rahoitusten ja hankaluuksien tunteminen asiakkaan tarpeiden tunnistaminen vastuullisuus ja eettisyys myyjille lisää asiantuntemusta sisällöstä tai asiantuntijoille lisää myynnin osaamista tarpeiden luonti kysynnäksi Koulutuksen kehittämistarpeet: Kansainvälistymisosaamista; asiantuntijatoiminta, vientitoiminta, kohdealuetuntemus Bioenergian käyttäjän, käyttöpäällikön ja yrittäjän osaaminen Bioenergia-alan tuntemus, Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (ml. poliittiset päättäjät) Yleiset osaamistarpeet yhdyskuntasuunnittelussa huomioon esim. biojalostuksen raaka-aineiden saatavuus, teolliset symbioosit Biomassojen osalta niiden riittävyys. peltobiomassat ja jätteet Kiertotalouden yhteiskunnallinen vaikuttavuus Biojätteestä biokaasua tai etanolia: tästä kokonaisuudesta selvää teknistä tietoa Peltoenergian, turpeen sekä puuenergiantuotanto ja käyttö, ympäristövaikutukset Energiapuun korjuu/haketus ja murskaus Logistiikka ja logistiikan suunnittelu (raakaaineet usein hajallaan ja pienissä erissä) liikenneyhteydet ja logistiikka huomioon tuotantolaitosten järkevä sijoittaminen lähelle esim. asiakasta logistiikan kokonaisoptimointi laskelmien laatiminen, avoimet laskentaperusteet turvallisuusnäkökohtien huomioon palo- ja pelastuspuolelle Polttoaineen hankinta, lämpöyrittäjyys, lämpöja voimalaitoksen hoito ja käyttö, Jalostuslaitosten perustajat (yrittäjät, omistajat) laitoksen, prosessien ja laitteiden toiminnan tunteminen Laitosten ja prosessien suunnittelu Metsä-, turve- ja peltoenergian korjuu Maatilat, elintarvikealan yritykset, vesilaitokset yms. orgaanisten sivuvirtojen tuottajat Yrittäjyys Jalostuslaitosten ylläpitäjät Laitteistojen asentaja ja huoltaja Laitevalmistajat Automyyjät ja huoltajat (kaasuautojen myynti ja huolto) Rahoitus ja vakuutus erilaisten rahoitusja tukimuotojen tunteminen ja tarjoaminen asiakkaiden tarpeisiin turvallisuus Kuljetukset Asiakaspalvelu kokonaisymmärrys kiertotaloudesta häiriötilanteisiin varautuminen ja Kone- ja laitetekniikka Energiajärjestelmät riskien ymmärrys ja niissä toiminen huomioon ottaminen säätely ja määräykset Kunnossapito Energian käyttö laitosten ja prosessien arvo Lainsäädäntö (Jätelainsäädäntö. Uusi jätedirektiivi, Kemikaalilainsäädäntö, Rakennustuotelainsäädäntö, Rakennustuotedirektiivi, Lannoiteasetus) Biokaasun ja biodieselin tuotanto, käyttö ja huolto Puuenergian tuotanto Massa- ja paperiteollisuuden sivuvirtojen käsittelytekniikat Polttoaineiden varastointi Elintarviketuotannon sivuvirtojen käyttöprosessit ja tekniikat Lannoitteeksi käyttö ja lannoitteiden prosessointi Ympäristövaikutukset - Kannattavuustarkastelut: investointeja ei synny ilman kannattavuutta. Taloudellisten realiteettien ymmärrystä. Hankalasti arvotettavien hyötyjen huomiointi. Hajuhaittojen vähentyminen, biokaasutetun jakeen lannoitearvon Materiaalivirtojen kestävä hyödyntäminen (cascade periaate), jossa biomassat hyödynnetään useampaan kertaan ennen käyttämistä energiaksi Biomassapolttoaineiden ympäristövaikutukset Hybridiratkaisut ja niiden toteutus sähkön varastointiteknologia ja sen käytön hallinta Luontaiset puhdistusmenetelmät, kuten pajun kasvatus, hiilto, suodatuskäyttö, ravinteidensidonta ja uudelleen nousu, jakeiden homogenisoituminen ja käsiteltävyys jne. Poikkileikkaus biokaasun tuottamisesta, tekniikoista, säädöksistä ja kannattavuudesta Suomessa - osaavia puubiomassa tekijöitä, kuljettajia ja tuottajia kasvatus. Energiat talteen hiillossa ja torjunta-aineet tislaamalla. kestävä kierto maatalouden liiketoiminnassa, josta syntyy sivutuotteena energiaa. Monesti bio-lannoite, torjunta-aineet ja suodatusmenetelmät ovat tärkeämpiä kuin pelkkä sähkö ja lämpö Tuotekehitystä Biokaasun, biodieselin sekä metsä- ja peltoenergian tuottamisen mahdollisuudet Lämmöntuotanto Bioraaka-aineen jalostaminen Energian käyttö maatiloilla, polttoaineiden varastointi, Bioenergialämmitysjärjestelmät, varaenergiajärjestelmät, Metsäenergia-alan tuntemus, metsäenergian korjuu ja lähikuljetus, autohakkuri- ja muu konetekniikka Biopolttoaineiden ominaisuudet Kunnossapito, haketus, korjuu ja kuljetus, kustannuslaskenta, asiakaspalvelu, vuorovaikutustaidot, työssäoppiminen kestävien ratkaisujen välttämättömyys kestävien ratkaisujen kokonaisetujen ymmärtäminen ja sen viestintä selkeästi koko prosessin ymmärtäminen yhteiskunnallisten vaikutusten ymmärtäminen erilaisten hyötyjen hahmottaminen Työvoimakoulutus

7 2. Orgaanisten sivuvirtojen hyödyntäminen osaamisketju, sivu 7 HAMK AMK-koulutus MAATALOUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUS Asiakaskohtaiset tilauskoulutukset (mm. työnjohtokoulutus, työhyvinvointi- ja työturvallisuuskoulutus) TAMK AMK-koulutus Biotuote-ja prosessitekniikan koulutus 25 op puukuidut, biomassat, kemianteollisuus, biotuotteiden valmistus Metsätalouden koulutus n.10 op metsän analysointi monelta kannalta metsäbioenergian kurssi 8 op metsä yhteiskunnassa jne. talotekniikan koulutus 5 op elinkaaritalous, energiatehokkuus KYAMK AMK-koulutus Yhteisprojekti Itä-Suomen yliopiston kanssa, hiilen kierrättäminen pajusta saatavista tuotteista maaperään. KSAO Kouvola Mukana KYAMK/Itä-suomen yliopiston hankkeessa E-farm Biokaasun tuotannon perusteet. Biokaasun tuotannon kansalliset tavoitteet ja tuet. Bioenergia-alan näyttötutkinnon perusteet Bioenergia-alan ammattitutkinto sisältää yhden pakollisen ja kuusi valinnaista tutkinnon osaa. Tutkintotodistuksen saamiseksi on suoritettava pakollinen osa ja vähintään yksi valinnainen osa. Tutkinnon suorittaja voi lisäksi suorittaa vapaavalintaisena bioenergiayrittäjyysosan. Kaikille pakollinen osa 1. Bioenergia-alan tuntemus Ammattiryhmäkohtaiset koulutukset (mm. vasikoiden hoitoon liittyvät koulutukset, alakohtaiset työnjohtokoulutukset, lypsyhygieniaan liittyvät koulutukset) Biokaasulaitosten tekniset toteutusvaihtoehdot. Valinnaiset osat, joista valittava 1 osa 2. Energiapuun korjuu 3. Energiapuun haketus ja murskaus 4. Turvetuotanto 5. Energiakasvituotanto 6. Lämmöntuotanto 7. Bioraaka-aineen jalostaminen Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiset koulutukset (mm. biotaloudesta bisnestä) Biokaasulaitosten kannattavuus. Vapaavalintainen osa 8. Bioenergiayrittäjyys Biokaasulaitosten lupaprosessit. Liikennebiokaasun tuotanto. Ajankohtaiskoulutukset Muita koulutukseen liittyviä palveluita (mm. koulutustarvekartoitukset) Lannoitevalmisteiden valmistus. Ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit: Esimerkkejä orgaanisista sivuvirroista ja niiden hyödyntämisestä Maatalous Elintarviketeollisuus, Ravintolat Metsäteollisuus Jätehuolto Jäteveden käsittely Karjan, sikojen, kanojen lanta - Biokaasu, biodiesel Viljajätteet Teurasjätteet: nahkat, luut - luujauho Ravintoloiden jätteet, rasvat, pakkausjäte - biodiesel, biokaasu Puuhake, sahanpuru mm. korjausjäte o biodiesel Sellunkeiton ja muu tuotantojäte o Kierrätetään jo yli 90 % Biojäte o Biokaasu Muu orgaaninen jäte, muovi o Poltto Liete o Biokaasu o Multa o Lannoite? Pohjois-Savon biotalousosaajat: Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja johtopäätöksistä, osaamistarpeet voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: Materiaalivirtojen hallinta Teknologia- ja prosessiosaaminen Ekosysteemit ja luonnonvarojen käyttö Kestävä tuote- ja tuotannon suunnittelu Liiketoimintaosaaminen Muut biotalouden osaamistarpeet Yleiset taidot Puun hyödyntäminen uudenlaisena raaka-aineena, puubiomassa kemiallinen hyödyntäminen uusien korkean lisäarvon jalosteiden kehittäminen biomateriaaliksi puun jatkojalostus energiakäyttöön (esim. kaasu ja nestemäiset polttoaineet) Orgaanisten jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistäminen energiaksi ja biomateriaalien raaka-aineeksi esim. karjanlanta, puhdistamolietteet, biojätteet, teollisuuden orgaaniset jätevirrat lannan ja muiden bioenergiajakeiden energiakäyttö- ja jalostustapojen kehittäminen Puubiomassojen hyödyntämismahdollisuuksien osalta ollaan paljolti vielä t&k-vaiheessa ja tutkimusta tarvitaan ennen laajamittaista kaupallista tuotantoa. Orgaanisen jätteen hyödyntämisen osalta, esim. biokaasutuotanto on teknologian osalta jo melko valmista. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Biokaasualan toimijat tarvitsevat osaamista mm. biokaasuprosesseista ja siihen liittyvästä mikrobiologiasta, erilaisten syötteiden vaikutuksesta prosessiin ja prosessin stabiloinnista ja toimivista teknologioista. Koulutuksen tulisi olla käytännönläheistä ja tulisi toteuttaa eri koulutusasteiden välisenä yhteistyönä. Eri koulutusasteiden välisen yhteistyön kautta voitaisiin tarjota kootusti kehittämispalveluja biojalostusalan yrityksille tuotekehityksestä tuotannon suunnitteluun ja prosessihenkilöstön kouluttamiseen asti Puun hyödyntämiseen uudenlaisena raaka-aineena tarvitaan osaamista laitosten ylläpitoon ja prosessituntemukseen sekä käytännön ongelmanratkaisukykyä (laitosmiehet) Puun hallintaketjuun (raaka-aineen korjaukseen, keruun ja kuljetukseen) tarvitaan paljon uusia osaajia, työntekijöitä ja yrittäjiä. Maatalousyrityksille tarvitaan perustietoa lietteisiin ja muihin orgaanisiin jätteisiin pohjautuvan bioenergiatuotannon madollisuuksista, eduista, ratkaisuista, kannattavuudesta jne. investoinneista kiinnostuneille viljelijöille päätöksenteon tueksi. Lähde: Lundgren, K., Malaska, K., Pohjois-Savon biotalousosaajat. Savon koulutuskuntayhtymä. Case:jä liitteissä.

8 2. Orgaanisten sivuvirtojen hyödyntäminen osaamisketju, sivu 8 Tulokset: Miten nykyinen koulutustarjonta vastaa eri toimijaryhmien osaamistarpeisiin: Työpajan tulokset: Löytyy sekä amk koulutusta, ammatillista näyttötutkintokoulutusta sekä lyhyempää täydennyskoulutusta. Amk-puolelta löytyy todennäköisesti enemmän kuin mitä kartoituksen vastauksista kävi ilmi. Tulokset perustuvat kartoituksen vastauksiin, eli ne jotka puuttuvat eivät ole vastanneet kyselyyn. onko eroja ammatillisen ja amk koulutusten välillä? Vakiintuneimmat koulutusalat ovat biokaasun tuotanto maatalouden sivuelinkeinona, bioenergia-alan koulutus liittyen lämmöntuotantoon. Mitkä ovat keskeiset osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeet: Kyselyn tulokset (25 vastausta): - jätevirtojen hallittu palauttaminen osaksi luonnon ainekiertoja - Materiaalin ja energian sivuvirtojen hyödyntäminen toisissa tuotantoprosesseissa Työpajan ja haastatteluiden tulokset: Kansainvälistymisosaamista, biojätteestä biokaasua tai etanolia, kannattavuustarkastelut, materiaalivirtojen kestävä hyödyntäminen, hybridiratkaisut ja niiden toteutus, varastoteknologia ja sen käytön hallinta. Pohjois- Savon biotalousosaaja hankkeessa tultiin tulokseen että keskeisimmät osaamistarpeet ovat materiaalivirtojen hallinta, puun hyödyntäminen uudenlaisena raaka-aineena, puubiomassan kemiallinen hyödyntäminen, orgaanisten jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistäminen energiaksi ja biomateriaalin raaka-aineeksi (Lundgren ja Malaska, 2015), jotka ovat yhtenäisiä työpajojen tulosten kanssa. Koulutusta on erityisesti maa- ja metsätalouden aloilla. Tulosten tiedottaminen ja jalkauttaminen on puutteellista esim. ravinteiden kierron varmistamiseksi. Tutkijoiden, neuvojien, oppilaitosten ja viljelijöiden yhteistyötä tarvitaan koulutustarjonnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Tarvitaan eri alojen asiantuntijoiden mukana oloa kehittämistyössä. Tämä on erityisen tärkeää siksi että ala on uusi ja voimakkaan kehittämistyön kohteena. Lannoitelainsäädäntö, jätelainsäädäntö ja vesilainsäädäntö ovat tärkeitä ohjauskeinoja. Tarvitaan teollisia symbiooseja eri alojen toimijoiden välillä, yhden jäte on toisen raaka-aine. Tarvitaan eri aloille nimenomaan tämän alan sivuvirtojen hallinnan koulutuksia ja osaamista. Maatalouden sivuvirtojen kuten lannan hyödyntämiseksi tarvitaan nykyistä yksinkertaisempia, toimintavarmoja biokaasulaitoksia. Näiden laitosten suunnittelu ja rakentaminen vaatii taas teknologisen osaamisen lisäksi yhteiskunnan tukijärjestelmiä ja lainsäädännön tuntemusta. Näitä osaamisalueita olisi amk/oppilaitostasolla ryhdyttävä rakentamaan. Mitä osaamista tarvittaisiin: Kyselyn tulokset (8 vastausta): - kiertotalouden yhteiskunnallinen vaikuttavuus - tuotekehitystä - biojätteestä biokaasua tai etanolia: tästä kokonaisuudesta selvää teknistä tietoa - luontaiset puhdistusmenetelmät - hankalasti arvotettavien hyötyjen huomiointi - materiaalivirtojen kestävä hyödyntäminen (cascade periaate) - ongelmat, esim. myrkylliset kationit Työpajan ja haastatteluiden tulokset: myyjille asiantuntemusta ja asiantuntijoille tarvitaan myynnin osaamista, yhdyskuntasuunnittelijoille biojalostuksen tarpeista, raaka aineiden saatavuudesta ja teollisista symbiooseista, liikenneyhteyksistä ja logistiikan suunnittelua, laitosten, prosessien ja laitteiden toiminnan suunnittelua, lainsäädännöstä, sivuvirtojen korjuusta ja kuljetuksista, erilaisten rahoitus- ja tukimuotojen tunteminen ja tarjoaminen asiakkaiden tarpeisiin sekä kokonaisymmärrys kiertotaloudesta. Pohjois- Savon biotalousosaaja hankkeessa tultiin tulokseen että tarvitaan osaamista biokaasuprosesseista ja siihen liittyvästä mikrobiologiasta, laitosten ylläpidosta ja prosessituntemusta sekä käytännön ongelmaratkaisukykyä, puun hallintaketjusta, lietteistä ja muiden orgaanisten jätteiden pohjautuvasta bioenergiatuotannon mahdollisuuksista sekä että koulutuksen pitäisi olla käytännönläheistä ja tulisi toteuttaa eri koulutusasteiden välisenä yhteistyönä (Lundgren ja Malaska, 2015), jotka ovat yhtenäisiä työpajojen tulosten kanssa. Tällä hetkellä tärkeää olisi isojen toimijoiden, elintarviketeollisuuden laitosten saaminen mukaan sivuvirtojen kierrätykseen. Tämä vaatii myös lainsäädännön muuttamista. Orgaaninen sivuvirta on arvokas biopolttoaineiden raaka-aineena. Tarvittavaa osaamista on esim. orgaanisten jätteiden hygieeninen ja turvallinen kuljetus, varastointi ja käsittely. Maatalouden sivuvirrat soveltuvat sekä laitosmaiseen, keskitettyyn käyttöön että hajautettuun energiantuotantoon. Hajautetun tuotannon lisääminen vaatii sekä maaseudun eri alojen yrittäjien koulutusta mutta myös uudenlaisia tukimekanismeja. Energian tuottaminen maatalouden sivuvirroista vaikuttaisi myös ravinteiden kiertoon, mutta monet haastatellut olivat sitä mieltä että ravinteiden ja hiilen kierrätyksen takaisin maaperään tulisi olla ensisijainen tavoite. Missä ovat mahdolliset pullonkaulat: Työpajan ja haastatteluiden tulokset: Koko prosessin ymmärtäminen on kriittinen tekijä. Tarvitaan teollisia symbiooseja tukevia rahoitusinstrumentteja ja lainsäädäntöä. Tutkimustulosten jalkauttaminen korkeakouluista kentälle on ratkaisevan tärkeää. Huom: asia jota ei ole käsitelty ovat orgaanisten sivuvirtojen hygieniavaatimukset, onko tästä riittävää koulutusta.

9 3. Kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen osaamisketju, sivu 9 3. Kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Vaiheet Suunnittelu Tuotanto ja asennus (uudis- ja korjausrakentaminen) Myynti Käyttö Toimijat Tilaaja, rakennuttaja Tilaaja, rakennuttaja Tilaaja, rakennuttaja Isännöitsijä (kiinteistön hoito/hallinnointi) Kiinteistön omistaja (yksityinen, taloyhtiö, rakentaja) Kiinteistön omistaja (yksityinen, taloyhtiö, rakentaja) Kiinteistön omistaja (yksityinen, taloyhtiö, rakentaja) Asukas, käyttäjä LVI-suunnittelija Talotehtaat Talomyyjät Kiinteistöjenhoitajat Sähkösuunnittelija Materiaalien valmistajat Rautakaupan myyjät / muut tarvike- ja materiaalimyyjät Korjaajat (ilmastointihuolto, jne.) Rakennesuunnittelija Rakennusmiehet Kiinteistövälittäjät Tekninen isännöitsijä Pääsuunnittelija Rakennusvalvoja Rakennusvalvoja Pääsuunnittelija Rakennusarkkitehti Rakennusyritykset Energiasuunnittelija (ehdotus) Työnjohto Suunnittelijat Laitteistovalmistajat Laitteistomyyjät Yleiset osaamistarpeet Koulutuksen kehittämistarpeet Koulutustarjonta Satakunnan ammattikorkeakoulu, SAMK Syy-seuraussuhteet, terveellisyys Elinkaariajattelu (elinkaarilaskelmat, korjattavuus, purettavuus, muunnettavuus, kierrätettävyys ) Moniammatillisuus (ymmärtää/pystyy huomioimaan muiden toimialojen toiminnan) Rakennusperinne Energiatehokkuus Suunnittelija: - automaatiotekniikan mahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen rakennuksen suunnittelussa ja valvonnassa Energiasuunnittelija: - talotekniikan ammattilainen - rakennusfysiikka, rakenteet - uudet teknologiat - lämmitysjärjestelmät, ilmanvaihto - valaistus Tilaaja: - laadullinen tilaaminen/kilpailuttaminen Koulutetaan rakennusalan yleisinsinöörejä erikoistuneiden lisäksi - kokonaiskuva, pääsuunnittelija Korjausrakentamisen koulutuksen kehittäminen ja lisääminen Kaikilla tulisi olla perustietämys muiden rakentamiseen/ylläpitoon liittyvien toimijoiden alueista kokonaiskuva Työssäoppimisen purku oppilaitoksessa - oppilaiden ja opettajan välinen keskustelu eri käytännöistä ja pohdinta mikä on oikea tapa Syy-seuraussuhteet, terveellisyys Moniammatillisuus (ymmärtää/pystyy huomioimaan muiden toimialojen toiminnan) Hyvä työnjälki, laatuajattelu Työmaakohtainen perehdytys Kosteudenhallinta Rakennusvalvoja: - Valistus- ja tukitehtävät, neuvonta AMK-koulutus Energia ja ympäristötekniikka / Insinööri (amk) energia ja ympäristötekniikassa on noin 120 op, joiden sisällä em. asioita käsitellään Soveltuvuus ja vaihtoehtojen tuntemus Elinkaariajattelu (investointien ja elinkaaren kannalta) - laitteet - materiaalit Asiakaspalvelu, asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen Myyntityön ja teknisen osaamisen yhdistäminen Viestintä kohderyhmä huomioiden Viestintä kohderyhmä huomioiden Ymmärtää käytön, säätöjen ja huollon merkityksen Ymmärrys kohteen terveellisyydestä Asukas, käyttäjä - asennekasvatus, käyttötottumusten merkitys Kiinteistöhuolto - lisäosaamista uusista tekniikoista, niiden käyttöönotosta, käytöstä - osaa seurata järjestelmän toimintaa, mittarointi - kokemusten jakaminen ja niistä oppiminen - käyttäjien neuvonta Tekninen isännöitsijä - ymmärrys (uusista) tekniikoista ja niiden hallinta Omistaja - isännöinnin ja kiinteistönhoitopalveluiden laadullinen tilaaminen/kilpailuttaminen - asunto/kiinteistö sijoituksena Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, Energiatehokkuuden hallinta ja mittarointi, Energiatehokas kiinteistöjen hoito, Rakennettujen tilojen käytön hallinta ja optimointi, Toimialakohtainen energiatehokkuusosaaminen, Energian kulutuksen ohjaus, mm. informaatioteknologian hyödyntäminen, energiankulutuksen visualisointi, Pientalojen ja pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen: neuvonta, toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus, Kotitalouksien / asukkaiden energianeuvonta Savonia AMK-koulutus Energiatekniikka / Energiantuotantotekniikka ja Uusiutuvat energia järjestelmät op Energiatehokkuuden hallinta ja mittarointi, Toimialakohtainen energiatehokkuusosaaminen, Energiatehokkaat teollisuusprosessit, Energiatehokkuuden edistäminen yhdyskunnan ja aluetasolla, esim. hukkalämmön hyödyntäminen Mikkelin ammattikorkeakoulu, MAMK AMK-koulutus Ympäristöteknologia / Insinööri (amk) 5-10 op Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, Energiatehokkuuden hallinta ja mittarointi, Energiatehokas kiinteistöjen hoito, Rakennettujen tilojen käytön hallinta ja optimointi, Energiatehokkuuden edistäminen yhdyskunnan ja aluetasolla, esim. hukkalämmön hyödyntäminen, Energian kulutuksen ohjaus, mm. informaatioteknologian hyödyntäminen, energiankulutuksen visualisointi, Pientalojen ja pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen: neuvonta, toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus Tampereen ammattikorkeakoulu ARCADA AEL AMK-koulutus AMK-koulutus Ammatillinen koulutus talotekniikka / sähköinen talotekniikka ja LVItalotekniikka / insinööri (AMK) Energia- ja ympäristötekniikka / hajautetut energiajärjestelmät AEL Energy Manager Em. osaamisia on upotettuna eri opintoaineissa osana kokonaisnäkemyksen kasvattamista, opintopisteinä laskettuna 2..3 op Osana energy manager koulutusta päivän verran uusiutuvienenergiantuotantomuotojen käsittelyä, mutta syksyllä olemme aloittamassa Bioenergia-alan ammattitutkinnon järjestämistä jolloin koulutus lisääntyy huomattavasti. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, Energiatehokkuuden hallinta ja mittarointi, Energiatehokas kiinteistöjen hoito, Rakennettujen tilojen käytön hallinta ja optimointi, Toimialakohtainen energiatehokkuusosaaminen, Energiatehokkaat teollisuusprosessit, Energiatehokkuuden edistäminen yhdyskunnan ja aluetasolla, esim. hukkalämmön hyödyntäminen, Energian kulutuksen ohjaus, mm. informaatioteknologian hyödyntäminen, energiankulutuksen visualisointi, Pientalojen ja pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen: neuvonta, toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus, Kotitalouksien / asukkaiden energianeuvonta Koulutus antaa opiskelijalle valmiudet suunnitella ja valvoa rakennusten saneerausta energiankulutuksen, ympäristöystävällisyyden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että opiskelija hallitsee rakennustekniikan ja LVI-tekniikan perusteet ja on perehtynyt lämpöenergiansiirtoon ja -tuotantoon niin, että energianhukka jää mahdollisimman vähäiseksi. Opintoihin kuuluu myös oikeustieteen ja yritystalouden, kuten investoinnin ja kannattavuuden, opintoja. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, Energiatehokkuuden hallinta ja mittarointi, Energiatehokas kiinteistöjen hoito, Rakennettujen tilojen käytön hallinta ja optimointi, Toimialakohtainen energiatehokkuusosaaminen, Energiatehokkaat teollisuusprosessit, Energiatehokkuuden edistäminen yhdyskunnan ja aluetasolla, esim. hukkalämmön hyödyntäminen, Energian kulutuksen ohjaus, mm. informaatioteknologian hyödyntäminen, energiankulutuksen visualisointi

10 3. Kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen osaamisketju, sivu 10 Tulokset: Kiinteistöjen energiatehokkuus kasvaa jatkuvasti. Sitä säädellään mm. rakennusmääräyksin, mutta myös hiilijalanjäljen pienentäminen sekä energiansäästöstä syntyvät säästöt kiinnostavat rakentajia ja kiinteistön omistajia. Korjausrakentaminen on Suomessa jatkuvasti lisääntymässä ja tätä kautta kiinteistöjen elinkaareen liittyvät haasteet kasvavat. Uudisrakentamiseen verrattuna korjausrakentaminen on kompleksisempaa. Vanha rakenne, sen toiminta ja tarpeet tulee ymmärtää ennen kuin siihen voidaan yhdistää uusia materiaaleja ja järjestelmiä, eli kasvattaa energiatehokkuutta. Vaikka uudisrakentamisessakin tulee huomioida kokonaisuus ja laadukkuus, korostuu korjausrakentamisessa entisestään kokonaisuuden ymmärtäminen, jotta energiatehokkuusratkaisut eivät aiheuta ongelmia myöhemmin. Kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämisen osalta osaamistarpeita on koko osaamisketjussa. Kiinteistön omistajalla, käyttäjällä ja kiinteistöhuollolla on suuri vastuu energiatehokkaan kiinteistön toiminnasta: kiinteistötekniset järjestelmät vaativat huoltoa, seurantaa ja ymmärrystä. Kiinteistön omistajien ja ylläpidon valveuttaminen ja tiedon lisääminen on tärkeää, jotta kiinteistö säilyy terveenä. Tämä osaamistarve on olemassa ja vaatii huomiota. Rakentamisen ja ylläpidon osalta suuria osaamistarpeita ovat nimenomaan kokonaisuuden ymmärrys, vanhan ja uuden rakenteen yhdistäminen sekä korjausrakentamisratkaisut. Lisäksi suunnittelijoiden ja rakentajien yhteistyö on tärkeässä roolissa, jotta saadaan toimiva kokonaisuus ei pelkästään paperilla vaan myös käytännössä. Koska osaamistarpeet ovat akuutteja nyt, ei niihin voida vastata vain kouluttamalla nuoria. Kouluttajien koulutus on tärkeässä roolissa, jotta saadaan tuleville ammattilaisille viimeisin tieto. Työelämässä olevien täydennyskoulutuksella taas pystytään vastaamaan nykyiseen tarpeeseen mm. (korjaus) rakentamisen hyvien käytäntöjen ja elinkaariajattelun saralla. Osaamistarpeet koskevat myös rakennusvalvontaa, jolla tulisi olla ymmärrys eri korjaus- ja rakennusratkaisuista sekä kyky ohjata ja neuvoa asiakkaitaan eri tilanteissa. Miten nykyinen koulutustarjonta vastaa eri toimijaryhmien osaamistarpeisiin: Työpajan ja haastatteluiden tulokset: Löytyy sekä amk koulutusta että lyhyempää täydennyskoulutusta laajasti ympäri suomea. Uudisrakentamisessa otetaan energiatehokkuus parhaiten huomioon, korjausrakentamisessa on eniten ongelmia. Tyypillinen esimerkki on ilmanvaihdon laiminlyönti lisäeristämisen yhteydessä. Suomessa korjausrakentaminen on tehotonta esim. Saksaan verrattuna. Koulutusta on ja sisältyy eri aloihin, koulutuksen laajuudet ja sisällöt vaihtelevat. Kiinteistöhuollon haasteet teknistyvässä ympäristössä Kiinteistöhuollon lisäkoulutus järjestelmien käyttöön ja seurantaan. Suora vaikutus kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja sisäilmaan. Mitkä ovat keskeiset osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeet: Kyselyn tulokset: (22 vastausta): - Energiatehokkuuden hallinta ja mittarointi - Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen - Toimialakohtainen energiatehokkuusosaaminen - Energiatehokkaat teollisuusprosessit Työpajan ja haastatteluiden tulokset: Eri koulutusasteiden (perustutkinnosta yliopisto tasoon saakka) välillä tulisi olla yhteistyötä, jossa myös opiskelijat ovat tiiviisti mukana, joka tukisi kokonaiskuvan vahvistumista ja koko osaamisketjun kehittymistä. Samalla voidaan varmistaa, että uudet innovaatiot ja tutkimustulokset menevät tehokkaasti käytäntöön ja toisaalta käytännön tekijöiltä saadaan palautetta toimivuudesta. Tämä myös nopeuttaa alan kehittymistä. Haastatteluissa nousi esiin erilaisten rakennusprojektien simulointisovellukset, joilla suunnitteluryhmä voi kävellä sisään kohteeseen. Tämä antaa mahdollisuuden eri aloja edustaville ryhmän jäsenille osallistua tasaveroisesti suunnitteluun ja nähdä lopputuloksen. Käyttäjien, kiinteistön omistajien (julkiset ja yksityiset) ja tilaajien tietoisuuden lisääminen energiatehokkuuden, ratkaisujen sekä rahoitusmekanismien (kunnat) osalta. Mitä osaamista tarvittaisiin: Kyselyn tulokset (5 vastausta): - energiatehokkuuden taloudellinen merkitys, Ekorakentaminen - energiatehokkuuden "myynti-" ja "kohtaamis- ja kuuntelutaitoja" - kokonaisuuksien hallinta ja eri ratkaisujen vaikutukset kokonaisjärjestelmään - julkisten laitosten kestävä, ekologinen ja terveellinen rakentaminen. - tuotekehitys, markkinointi - yhteistyö yli ammattialojen ja entistä tehokkaampi yhteistyö yritysten ja oppilaitosten kanssa. - enemmän mineralogiaa, jotta rakennusteollisuudella olisi kyky kehittää rakennusmateriaalia korkealla lämpötila kapasiteetilla Työpajan ja haastatteluiden tulokset: Syy-seuraussuhteet, terveellisyys, elinkaariajattelu, moniammatillisuutta, rakennusperinne, energiatehokkuus, hyvä työnjälki, laatuajattelu, työmaakohtainen perehdytys, kosteudenhallinta, soveltuvuus ja vaihtoehtojen tuntemus, asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen, myyntityön ja teknisen osaamisen yhdistämien, viestintä kohderyhmä huomioiden, ymmärtää käytön, säädön ja huollon merkityksen. Tarvitaan isännöitsijöiden, taloyhtiöiden hallitusten ja työn tilaajien koulutusta esim. ilmanvaihdon ja hybridilämmitysjärjestelmien osalta. Missä ovat mahdolliset pullonkaulat: Työpajan ja haastatteluiden tulokset: Insinöörillä pitäisi olla osaamisketjun läpileikkaavaa osaamista. Rakennusprojekteihin tarvitaan energiatehokkuuden asiantuntija. Simulointijärjestelmien avulla energia-alan asiantuntijat voisivat osallistua esim. rakennussuunnitteluun yhdessä arkkitehtien, lvi-asiantuntijoiden ja sisustajien kanssa. Tarpeet linkittyvät osittain hajautettuun energiantuotantoon hajautettu energiantuotto lisääntyy, uudet järjestelmät. Täydennyskoulutuksen tavoittavuus (oikeat kohderyhmät, ajankohtaiset aiheet, työelämälähtöisyys).

11 Työryhmien yhteenveto, sivu 11 Osallistujat työryhmissä: Kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen: : Tove Holm, Suomen Ympäristöopisto SYKLI (sihteeri); Pertti Huhtanen, Kiinko; Risto Tenhunen, Osuuskunta Eco-One; Sari Pyylampi, Metropolia Ammattikorkeakoulu tai Virpi Lyytimäki, Hyria koulutus; Petteri Lausmäki; Turun Aikuiskoulutuskeskus : 1) Tove Holm (siht.), Katja Räsänen, Aila Janatuinen, Arja Sinkko, 2) Ryhmä 2: Jukka Laamanen, Tiina Sahakari, Anssi Eronen, Eeva Hämeenoja, 3) Ari Vänskä, HAMK, Antti Pelttari, HumAK, Antero Mäkinen, Ekokumppanit Oy, Risto Tenhunen, Eco- One, Nina Teirasvuo, Sykli Linkkejä: Mobo: Ekokoti koulutus Syklissä: Hajautettu uusiutuvan energian tuotanto: : Harri Fränti, Amiedu; Kaisa Annala, Suomen Ympäristöopisto SYKLI (sihteeri); Kati Berninger, Suomen Lähienergialiitto; Markku Tahkokorpi, Lähienergialiitto; Maaria Laukkunen, Lähienergialiitto; Jens Gellin, Lähienergialiitto : 1) Arja Sinkko, Tuovi Aalto, Tove Holm, Matti Arffman, Anne Raudaskoski ja 2) Linkkejä: Orgaanisten sivuvirtojen hyödyntäminen : Anne Raudaskoski, Ethica Oy, Matti Arffman, Envitecpolis Oy, Hannariina Honkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jane Saarnia, SYKLI, Eeva Hämeenoja, SYKLI, Kati Lundgren, SYKLI (siht.) Kehitysideoita: - benchmarkingmatka Tanskaan, Ruotsiin ja Saksaan, tutustutaan koulutuksiin, viroon: digitalisaatio - haasteena: varasto auringonsähkölle. Tuotanto ja kulutus ei ole samaan aikaan. Koulutukseen? Esim. pilotoinnin kautta: a) opitaan, b) pilotoidaan, c) levitetään - aluesuunnittelu ja kaupunkisuunnittelu, koskien esim. uusiutuvaa energiaa: kaavoituksessa ja suunnittelussa - oppilaitoksen rooli? - yrityksistä uusinta tietoa, mutta, miten saada heidän mukaan yhteistyöhankkeeseen? miten mahdollistaa vuorovaikutus? o pienet yritykset: verkostoituminen - hyötyä uusista säädöksistä - eu-komissio, mitä uutta tulossa?

12 Liitteet, sivu 12 Äänekosken biotuotetehdas (http://biotuotetehdas.fi/) Uuden tehtaan kaikki tuotteet ovat biotuotteita, joista alkuvaiheessa 20 % on muita biotuotteita kuin selluloosaa. Biotuotetehdas valmistaa kestävästi ja resurssitehokkaasti korkealaatuista sellua sekä sivuvirroista erilaisia biomateriaaleja, biokemikaaleja, bioenergiaa ja biolannoitteita. Raaka-aineet ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana sataprosenttisesti, eikä tehdas käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Tuoteportfolion ydin muodostuu nykyisen sellutehtaan tuotteista, joita ovat korkealaatuiset sellut, mäntyöljy, tärpätti sekä biosähkö, prosessihöyry, kaukolämpö ja puupolttoaine. Jätevesilietteen hyötykäyttö biokaasuna (http://www.motiva.fi/files/7934/jatevesilietteen_anaerobinen_kasittely_ja_biokaasun_hyotykaytto.pdf) Tulevaisuudessa tullaan yhä enemmän kiinnittämään huomiota myös lietteen käsittelyssä eri menetelmien energiataloudellisuuteen ja lietteiden hyötykäyttöön energian tuotannossa. Mahdollisia uusia biotuotteita ovat esimerkiksi tuotekaasu, rikkihappo, metanoli, tekstiilikuidut, biokomposiitit, ligniinijalosteet, lannoitteet ja biokaasu. Tutkimme useita prosesseja ja tuotepolkuja, jotka toteutuvat vaiheittain, osa mahdollisesti jo vuonna 2017 tehtaan käynnistyessä. Biotuotetehtaan toimintamalli perustuu kumppanuusverkostoon, jossa uudet tuotteet syntyvät arvoketjun eri osaajien yhteistyönä. Odotamme kumppaneiksi eri kokoluokan ja kehitysvaiheen yrityksiä, jotka keskittyvät mm. biomateriaaleihin ja bioenergiaan. Erityisesti pk-yrityksille avautuu mahdollisuuksia valmistaa innovatiivisia korkean jalostusarvon biotuotteita. Työllistävät vaikutukset ovat merkittävimmät puunkorjuussa ja kuljetuksissa. Tehtaan yhteyteen rakennettavat muut biotuoteyksiköt luovat täysin uusia teollisia työpaikkoja. Metsä Group laskee sellutuotannon laajentamisen tuovan kuitenkin uutta työpaikkaa, kun mukaan lasketaan välilliset työpaikat. Käytännössä niitä tulee kuljetukseen ja puunhankintaan, esimerkiksi puurekkojen kuljettajia, taimikon harventajia ja metsäkoneiden kuljettajia.

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014

Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014 Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI, Malmin kauppatie 8 B 26.11.2014 Tove Holm ja Kati Lundgren Suomen ympäristöopisto

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Vihreää liiketoimintaa edistävää ammatillista aikuiskoulutusta

Vihreää liiketoimintaa edistävää ammatillista aikuiskoulutusta Annala, Kaisa, FM, F.E.C (Further Educated with Companies) koordinaattori; Holm, Tove, FT, Kestävän kehityksen ja johtamisen yksikön Koulutuspäällikkö; Hämeenoja, Eeva, TkL, Rehtori, Suomen ympäristöopisto

Lisätiedot

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi 20.9.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi 20.9.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi 20.9.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Ennakointiprosessi Ympäristöalojen määrittely Asiantuntijapaneelin

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut työpaja 2/2 6.5.2015 Tapani Pöykkö Tiekartta HAMKin biotalouteen Strateginen pa osaajat,

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 Tapahtuman yhteenveto Hankkeen teemojen määrittely Tapahtuman tavoitteena oli saada laajempaa näkemystä siihen, mihin teemoihin hankkeen aihepiirin sisällä kannattaisi

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö TALKOOVUOSI 2015 Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö Talkootyömaiden eteneminen 2010 2011 2012-2013 2014 2015 Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Lähienergia-alan koulutuksen ongelmakohtia

Lähienergia-alan koulutuksen ongelmakohtia Lähienergia-alan koulutuksen ongelmakohtia Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia Työpaja 6.5.2015 @SYKLI Markku Tahkokorpi 6.5.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Esityksen sisältöä Johdanto Lähienergian

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA

KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA Pen& Riipi, Lapin amma&opisto BIOENERGIAN LAPPI - SEMINAARI Rovaniemi 11.5.2010 1 KOULUTUS JA NEUVONTA OHJELMAN 3. PAINOPISTEENÄ 2 VASTUU ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄLLÄ

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio Lähienergian Kokonaisratkaisuja Villähteen energiaratkaisu One1 Oy Mika Kallio Esityksen sisältö One1 Oy Villähteen energiaratkaisu Muita alueellisia esimerkkejä Kaavoituksessa huomioitavaa energiaratkaisun

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Kati Berninger MJ-Prosessit Oy/Environmental Expert 29.8.2012

Kati Berninger MJ-Prosessit Oy/Environmental Expert 29.8.2012 Vähähiilinen yhteiskunta rakennerahastojen näkökulmasta Kati Berninger MJ-Prosessit Oy/Environmental Expert 29.8.2012 Vähähiilisessä yhteiskunnassa Fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu Syntyy

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Ympäristöosaamisen tarpeet tulevaisuudessa

Ympäristöosaamisen tarpeet tulevaisuudessa Ympäristöosaamisen tarpeet tulevaisuudessa Ammattilaisen ympäristöosaamisen kehittäminen Työseminaari 29.11.2011 Kati Lundgren Suomen ympäristöopisto SYKLI Ympäristöosaajat2025 mitä ja miten Pitkän aikavälin

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen. Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys)

Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen. Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys) LEY 2056 Tavoite Sidosryhmät Tavoitteet Lämmitysjärjestelmien asennusten laadun kehittäminen ja parantaminen Huoltotoiminnan kehittäminen kaikilla lämmitysmuodoilla (mallia öljylämmitys) Uusiutuvien energiamuotojen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi!

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013 Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Sisällys Koulutusuudistuksen taustaa Mikä muuttuu? Alan ammatillinen koulutus,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015 MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot