Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma"

Transkriptio

1 Eeva Päivärinta, Riitta Haverinen Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma Opas työntekijöille ja palveluista vastaaville Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

2 Oppaan valmistelu- ja kirjoittajaryhmä: Ryhmäpäällikkö Riitta Haverinen, Stakes FinSoc, valmistelun puheenjohtaja Erikoissuunnittelija Eeva Päivärinta, Stakes FinSoc, koordinaattori, kirjoitustyöstä vastaava Ylitarkastaja Viveca Arrhenius, STM Ylitarkastaja Sinikka Rokka, STM sittemmin ylitarkastaja Hanna Nyfors, STM Erityisasiantuntija Heli Sahala, Suomen Kuntaliitto Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes, Suomen Kuntaliitto Paikalliset esimerkit: Sosiaalijohtaja Terttu Nordman, Jalasjärven kunta Kotihoidon koordinaattori Sirkka Karhula, Jyväskylän kaupunki Vanhustyön johtaja Kirsti Leppäaho, Karstula Palveluyksikköpäällikkö Rauni Väänänen-Sainio, Oulun kaupunki Vanhustyön johtaja Anneli Saarinen, Seinäjoen kaupunki Työkaluja ikäihmisten toimintakyvyn arviointiin: Projektipäällikkö Anja Noro, Stakes Tuotepäällikkö Leena Valtonen, Suomen Kuntaliitto Ravitsemuksen ja suun hyvinvoinnin erityiskysymykset: Ravitsemussuunnittelija Arja Lyytikäinen, Jyväskylän kaupunki Johtava ravitsemussuunnittelija Ulla Siljamäki-Ojansuu, Tays Kehittämispäällikkö Anne Nordblad, Stakes Taitto: Christine Strid ISBN (verkkojulkaisu) ISBN (painettu julkaisu) ISSN Helsinki 2002

3 3 Lukijalle Hoito- ja palvelusuunnitelmilla asiakasasiakirjana on pitkät perinteet. Suunnitelman kehittäminen todelliseksi asiakkaan tarpeet huomioon ottavaksi ikäihmisten palveluja kokoavaksi työvälineeksi edellyttää hoito- ja palvelusuunnitelman näkemistä monipuolisena välineenä, josta on käytännön hyötyä sekä asiakkaalle että työntekijälle. Suunnitelma on työväline palveluja antavalle työntekijälle, työyhteisölle ja kunnalle ikäihmisten palvelujen kokonaisuuden suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Toteutuessaan hoito- ja palvelusuunnitelma ohjaa koko vanhustyön prosessia. Toimiva hoitoja palvelusuunnitelmakäytäntö palvelee myös paikallisen ja valtakunnallisen tiedonkeruun ja siten myös tilastoinnin tarpeita ja kehittämistä. Tässä oppaassa hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkastellaan ikäihmisten asiakaskohtaisena hoito- ja palvelusuunnitelmana sekä avo- että laitoshoidossa. Hoito- ja palvelusuunnitelma on asiakirja tai asiakirjakokonaisuus, johon kirjataan yhteistyössä asiakkaan kanssa hänen tarvitsemansa palvelut ja hoito sekä niiden muoto ja arvioitu kesto. Samalla sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistamisen ja arvioinnin ajankohdat. Asiakaslähtöinen hoito- ja palvelusuunnitelma-asiakirja kokoaa, rajaa ja tuo ilmi asiakkaan kuntoutuksen tarpeet ja kuntoutumisen voimavarat, palvelujen, hoivan ja hoidon tarpeet sekä ehkäisevän työn mahdollisuudet. Opas ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelmien sekä suunnitelma-asiakirjojen ja -käytäntöjen kehittämiseksi on tarkoitettu ennen kaikkea tueksi kaikille sekä avo- että laitospalvelujen vanhustyöntekijöille ja heidän esimiehilleen. Tarkoituksena on edistää ja tukea kirjallisen hoito- ja palvelusuunnitelman asiakkaasta lähtevää suunnittelua, laatimista, toteutusta ja arviointia käytännön työssä. Helsingissä 21. päivänä elokuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeriö Stakes Suomen Kuntaliitto Kimmo Leppo Vappu Taipale Jorma Back Ylijohtaja Pääjohtaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Jarkko Eskola Osastopäällikkö, ylijohtaja

4

5 5 Saate Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelman perusteista Hyvä ikäihmisen palvelu ja hoito perustuu ihmisen kunnioittamisen periaatteisiin. Vanhustyö on ihmissuhdetyötä, jossa yhdistyvät ihmisenä oleminen ja ammatillinen asiantuntijuus. Työn eettinen ulottuvuus ilmenee siten, että työntekijä ottaa omalta osaltaan vastuun asiakkaan palvelujen ja hoidon yhteistyössä eri osapuolten kanssa tapahtuvasta suunnittelusta ja toteutumisesta. Asiakkaan tarpeet, toiveet, tavat ja tottumukset sekä hänelle merkittävät jokapäiväiset asiat ovat lähtökohtana hoito- ja palvelusuunnitelmia laadittaessa. Vanhustyön kaikissa vaiheissa on erityisen tärkeää tunnistaa asiakkaan voimavarat ja toimintakyky. Hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteena on tukea ja edistää asiakaslähtöistä ja kuntouttavaa työtä, ikäihmisten kotona asumista edistävää työotetta sekä palvelujen ja niiden arvioinnin kehittämistä paikallisesti ja kattavasti koko palvelujärjestelmässä. Asiakkaan tarpeiden tai käytettävissä olevien voimavarojen muuttuessa suunnitelmaa tarkistetaan ja sitä muutetaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Siten hoidon ja palvelun suunnitteluvaiheen sekä kirjallisen hoitoja palvelusuunnitelman tavoite on luoda asiakkaalle saumaton, joustava, yksilöllinen ja yksilöllisiin tarpeisiin suunniteltu palvelukokonaisuus, jossa otetaan huomioon olemassa olevat voimavarat. Asiakas on palveluja ja hoitoa tuottavissa yhteisöissä aina olennaisin oman mielipiteensä ilmaisevana työntekijän yhteistyökumppanina, oman elämänsä asiantuntijana. Hyvän hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnassa ja käytännön toteutumisessa korostuvat työtä koordinoivan työntekijän ammatti- ja vuorovaikutustaidot sekä paikallisten mahdollisuuksien tuntemus yli perinteisten sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta- ja hallintorajojen. Hyvällä suunnitelman valmistelulla ja toteutuksella voidaan ehkäistä sellaista asiakkaan toimintakyvyn ja elämänlaadun heikentymistä, mihin ohjauksella, tuella, palveluilla ja hyvällä hoidolla voidaan vaikuttaa. Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia määrittävän lain, (812/2000) 7 :n, mukaan toistuvia tai säännöllisiä palveluja tarvitsevalle asiakkaalle on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) on säädetty terveydenhuollon asiakkaan asemasta.

6 6 Etenkin ikäihmiset käyttävät sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja samanaikaisesti tai ne sisältyvät palvelu- ja hoitokokonaisuuteen rinnakkaisina tai peräkkäisinä. Palvelujen tarve on iäkkäillä, monia sairauksia potevilla ihmisillä usein päivittäin jatkuvaa ja muuntuvaa koko elämän ajan. Hyvän hoito- ja palvelusuunnitelman valmistelussa yhdistyvät asiakkaan tarpeet ja toiveet, olemassa olevat palvelu- ja hoitomahdollisuudet sekä työntekijän asiantuntijuus. Työntekijä luo yhteistyössä asiakkaan kanssa asiakkaan tilanteessa toimivan palvelukokonaisuuden, jonka toteutumista arvioidaan. Tarvittaessa suunnitelmaa muutetaan ja muutos kirjataan sovitulla tavalla. Oppaan laatimisesta ja rakenteesta Tämän oppaan tarkoitus on tukea, antaa tietoa ja virikkeitä paikallisesti ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelmia, niiden sisältöä, seurantaa ja arviointia kehitettäessä. Tavoitteena on myös lisätä arvioivaa työotetta ja monipuolistaa asiakaslähtöistä työtä. Samalla tulee näkyväksi ikäihmisten kanssa tehtävän arjen työn prosessinomainen luonne. Oppaan luvuissa on viitteitä täydentävään kirjallisuuteen, johon kannattaa perehtyä. Opas kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimenpideohjelman kohdan 50 toimenpiteisiin (ikääntyneiden asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaa koskeva laatusuositus). Kirjallisten palvelusuunnitelmien tai hoitosopimusten merkitystä ja ohjausvaikutusta korostetaan myös ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevassa laatusuosituksessa varmistettaessa palvelujen eettisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista (STM ja Suomen Kuntaliitto 2001). Myös Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu, opas laatuun (Stakes ja sosiaalija terveysministeriö 2002), korostaa hoito- ja palvelusuunnitelmien merkitystä. Opas on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Stakesin asiantuntijoiden, laajan kuntakentän vanhustyön asiantuntijaverkoston, alan järjestöjen sekä järjestöissä toimivien ja kansalaisvaikuttajien kanssa yhteistyössä. Tausta-aineistoja on koottu paitsi olemassa olevasta tutkimuksesta myös teemakyselynä erilaisissa seminaareissa ja kansalaistilaisuuksissa. Opas koostuu kolmesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa korostetaan hoitoja palvelusuunnitelmaa mahdollisuutena kehittää palvelujen kohdentumista ja asiakaslähtöisyyttä etenkin ikäihmisten kotona asumista edistävän työotteen tueksi. Hoito- ja palvelusuunnitelma nähdään asiakkaan, työntekijän, työyhteisön ja erilaisten palvelutuottajien sekä kunnan välineenä tuottaa, arvioida ja kehittää laadukkaita palveluja. Näin hoito- ja palvelusuunnitelma on ikääntyneen palveluja tarvitsevan ihmisen, työntekijän ja työyhteisöjen yhteistyön tuki ja työväline.

7 Toisessa luvussa hoito- ja palvelusuunnitelma-asiakirjan valmistelu liitetään kiinteäksi osaksi koko vanhustyön ja auttamisen etenemisprosessia. Siinä eritellään asiakkaaksi tulovaihetta, neuvotteluvaihetta, palveluista sopimista, varsinaista arjen toimintaa, seurantaa ja arviointia sekä asiakkuuden päättymistä. Hoito- ja palvelusuunnitelman valmistelu, laatiminen ja toteuttaminen ovat arjessa palvelujen tarjonnan, käytössä olevien voimavarojen ja ikäihmisten tarpeiden välisen suhteen jatkuvaa arviointia ja parasta mahdollista yhteen sovittamista. Hoito- ja palvelusuunnitelman valmistelu edellyttää työntekijältä arvioivaa ja asiakaslähtöistä työotetta. Jotta erilaiset hoito- ja palvelusuunnitelmien paikalliset valmistelutyöt ja niistä saatu osaaminen tulisivat yhteiseen käyttöön, on luvussa 3 esitelty kokemuksia hoito- ja palvelusuunnitelmakäytäntöjen kehittämiskulusta. Yhteistä niille on hoito- ja palvelusuunnitelmakäytäntöjen kehittäminen osana ikäihmisten palvelujen rakennemuutosta. Samalla suunnitelmat ovat välineitä, kun kehitetään asiakaslähtöistä työotetta koko vanhustyössä, sekä avo- että laitoshoidossa. Luvussa neljä on esitelty kaksi laajasti käytössä olevaa työkalua ikäihmisten toimintakyvyn arviointiin. Luvussa viisi on käsitelty ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta kahta keskeistä aluetta: ravitsemusta ja suun hyvinvointia. Näiden merkitys on korostunut viimeaikaisen kansainvälisen tutkimuksen suunnasta. Liitteeseen 1 on koottu esimerkkejä eri puolilla Suomea käytössä olevista asiakaskeskeisten hoito- ja palvelusuunnitelmien teemoista ja liitteistä. Liitteessä 2 on tiivistetty katsaus hoito- ja palvelusuunnitelmiin liittyvästä lainsäädännöstä. Liitteessä 3 on lueteltu oppaan valmisteluun eri tavoin osallistuneet henkilöt ja tahot. Toivomme oppaan herättävän kiinnostusta ja johtavan arjessa ikäihmisten hyväksi kokemaan ja toimivaan hoito- ja palvelusuunnitelmakäytäntöön. Kaikenlainen palaute oppaasta on toivottavaa ja odotettua. 7

8

9 9 Sisällys 1 Hoito- ja palvelusuunnitelma eri näkökulmista Hoito- ja palvelusuunnitelma asiakaslähtöisyyden tukena Hoito- ja palvelusuunnitelma työntekijän työvälineenä Hoito- ja palvelusuunnitelma työyhteisöjen yhteistyön välineenä Hoito- ja palvelusuunnitelma esimiestyön ja johtamisen tukena Hoito- ja palvelusuunnitelma tavoitteellisen vanhustyön tukena Hoito- ja palvelusuunnitelmakäytäntöjen arviointi Hoito- ja palvelusuunnitelma vanhustyön tukena Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma Asiakkaaksi tulo Neuvotteluvaihe Sopimisen vaihe Toimintavaihe Seuranta ja arviointi Asiakkuuden päättäminen Paikallisia kokemuksia Jalasjärven hoito- ja palvelussuunnitelmakansio Kuuden kaupungin yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma esimerkkinä Jyväskylä Vanhustyön sisältöjen ja yhteistyön kehittäminen Karstulassa Oulun kotihoidontyön arvojen uudistaminen Seinäjoen toimintamalli asukkaiden arkielämän tukena Työkaluja ikäihmisten toimintakyvyn arviointiin RAI-tietojärjestelmä RAVA-indeksi sekä hoito- ja palvelusuunnitelma Erityiskysymyksiä asiakaskohtaisia suunnitelmia laadittaessa Ravitsemus Ikääntyvän suun hyvinvointi Liitteet: Liite 1. Asiakaskohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelma-asiakirjan sisältöjä Liite 2. Hoito- ja palvelusuunnitelma sosiaali- ja terveysalan lainsäädännössä Liite 3. Oppaan valmisteluun osallistuneet henkilöt ja tahot... 99

10

11 1 Hoito- ja palvelusuunnitelma eri näkökulmista

12

13 1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA ERI NÄKÖKULMISTA 13 Hoito- ja palvelusuunnitelma asiakaslähtöisyyden tukena Tavoiteltava hoito- ja palvelusuunnitelmakäytäntö: Asiakkaasta lähtevään työotteeseen perustuva, asiakkaan kanssa yhteistyönä ja yhteisymmärryksessä laadittu ja käytännön työssä toteutuva hoito- ja palvelusuunnitelma turvaa ja mahdollistaa palveluja jatkuvasti tarvitsevalle ihmiselle edellytykset elää omia toiveitaan vastaavaa elämää usein myös haluamassaan ympäristössä. H yvä hoito- ja palvelusuunnitelma on tiivistelmä asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja hänen tarvitsemistaan palveluista. Suunnitelma koostuu asiakkaan kuntoutuksen ja palvelujen tarpeista, hänen kanssaan suunnitelluista tavoitteista ja niiden saavuttamiseksi tehtävistä toimista tai tilanteen ratkaisemiseksi valituista keinoista tai palveluista. Hyvään suunnitelman toteutukseen sisältyy aina asiakkaan tilanteen seuranta, kokemusten kirjaaminen ja toiminnan vaikutusten jatkuva kirjallinen arviointi. Hoito- ja palvelusuunnitelma on arvioivan ja asiakkaasta lähtevän työtavan käyttöä arjessa. Hyvän hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen antaa asiakkaalle mahdollisuuden osallistua itseään koskevan suunnitelman tekemiseen, toimeenpanoon ja arviointiin. Siihen kuuluu myös asiakkaan mahdollisuus antaa palautetta sekä palautteen vastavuoroinen käsittely. Kun palveluja ja hoitoa järjestettäessä käytetään hyväksi ehkäisevän työn mahdollisuudet sekä toteutetaan yksilöllinen, kuntouttava työote ja tiedostetaan työtä ohjaavien eettisten periaatteiden merkitys, toteutuu vanhusten oikeus saada arvostavaa ja kunnioittavaa kohtelua. Asiakkaalla on oikeus saada tietoa palveluista, eri vaihtoehdoista ja asiakasmaksuista. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että kuntalaisilla ja työntekijöillä olisi käytössään paikallinen sekä perinteinen että sähköinen palvelukatsaus, palveluopas tai vastaava. Katsaus sisältää ajan tasalla olevat tiedot kunnan palveluista ja niiden sisällöstä sekä mahdollisista palvelujen saannin ehdoista. On myös varmistettava se, että asiakkaiden oikeus saada palveluja kohtuuajassa yhtäläisten ja selkeiden periaatteiden pohjalta toteutuu.

14 14 IKÄIHMISTEN HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Palveluja tarvitsevan vanhuksen elämäntilannetta ja toimintakykyä arvioitaessa on aina huomioitava ympäristö, jossa hän asuu ja elää. Siten on tärkeää, että hoito- ja palvelusuunnitelma pyritään laatimaan asiakkaan omassa tai hänelle tutussa ympäristössä. Asiakas ja työntekijä yhdessä arvioivat tarvittavien toimenpiteiden luonteen, toteutuksen ja keston. Asiakaslähtöinen työote turvaa sen, että asiakasta kuullaan ja että hän osallistuu suunnitelman laatimiseen, tarkistamiseen ja muuttamiseen (ks. kohta 3.5). Erityisen tärkeää on paneutua dementiaoireisten asiakkaiden oikeuksien toteutumiseen. Dementiaoireisen asiakkaan tahtoa ja toivomuksia tulee selvittää hänen omaisiltaan ja läheisiltään. He voivat kertoa ikääntyneen vakaumuksesta, toiveista ja valinnoista sekä siitä, mitkä olivat hänen näkemyksensä tarjolla oleviin vaihtoehtoihin ennen dementoitumista. Asiakas voi halutessaan valita keskusteluihin mukaansa jonkun läheisen ihmisen. Asiakkaan on voitava luottaa siihen, että asiat käsitellään luottamuksellisesti ja asiakirjat pidetään salassa. Asiakkaalla on myös oikeus valittaa palvelusta, johon hän on tyytymätön. Kotihoidon palveluista annetaan asiakkaalle päätös, josta käy ilmi, mitä palveluja hänelle on myönnetty, kuinka paljon, mistä alkaen ja mihin saakka. Päätöksen selvitys- tai hakemusosaan kirjataan asiakkaan hakemat palvelut. Jos päätös on osin tai kokonaan kielteinen, hylkäämisen perusteet on selvitettävä päätöksessä. Asiakas voi hakea muutosta päätökseen tai valittaa päätöksestä, johon hän on tyytymätön. Kotisairaanhoidosta ja terveydenhuollon laitoshoidosta tehdään hoitopäätös. Perittävästä asiakasmaksusta on annettava asiakkaalle päätös. Asiakasmaksut voivat sisältyä myös päätökseen palvelusta. Asiakkaalta kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevassa laissa ja asetuksessa. Kunnat päättävät asiakasmaksujen määräytymisen perusteista säännösten sallimissa rajoissa. Yksittäisen asiakkaan maksusta tai maksuvapaudesta päättää yleensä viranhaltija. Erityisen tärkeä hoito- ja palvelusuunnitelma on kotihoidon asiakkaille. Myös maksuasetus edellyttää, että jatkuvasta ja säännöllisestä kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta laaditaan asiakkaalle hoito- ja palvelusuunnitelma. Palvelusta perittävä kuukausimaksu määrätään suunnitelmaan sisältyvän palvelukokonaisuuden perusteella. Maksuasetuksen mukaan jatkuvaa ja säännöllistä kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa saavan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa. Vastaavasti palvelu- ja maksupäätöstä tarkistetaan silloin, kun suunnitelmaa muutetaan.

15 1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA ERI NÄKÖKULMISTA 15 Hyvän hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen asiakkaan näkökulmasta: Kodissaan asuva, palveluja tarvitseva ihminen kuvaa hoito- ja palvelusuunnitelmassa omia tiedon, tuen, palvelujen tai hoivan ja hoidon tarpeitaan kaikille suunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen osallistuville samalla kertaa. Hänelle muodostuu kuva omista mahdollisuuksistaan tehdä valintoja ja vaikuttaa saamaansa hoitoon ja palveluihin sekä niiden toteutumisen jatkuvaan arviointiin. Kun suunnitelma tehdään yhteistyössä, voidaan ehkäistä väärinymmärrysten tai erilaisten tulkintojen syntymistä asiakkaan, hänen läheistensä ja työntekijöiden välillä. Asiakas ja työntekijä selvittelevät yhdessä omaisten tai läheisten mahdollisuuksia ja halukkuutta osallistua asiakkaan tukemiseen tai auttamiseen sekä kotona että palveluasumisessa ja laitoshoidossa. Samalla voidaan selvittää heidän halunsa ja mahdollisuutensa toimia omaishoitajana. Asiakkaan ohjaus, palvelut, tuki tai tarvittaessa hoiva ja hoito suunnitellaan ja toteutetaan ensisijaisesti asiakasta tyydyttävällä tavalla. Suunniteltujen toimenpiteiden ja palvelujen sisältöä on yhdessä työntekijän kanssa pohdittu, asetettu tärkeysjärjestykseen ja kohdennettu. Valinnat on tehty keskustellen ja sovitellen sekä ottaen huomioon työyhteisössä hyväksytyt ja työskentelyä ohjaavat arvot ja käytössä olevat voimavarat. Sovitut ratkaisut ovat kaikkien osapuolten tiedossa, ja ne kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Myös mahdolliset erimielisyydet sekä ehdotukset ja yritykset niiden ratkaisuksi kirjataan. Esimerkiksi ajoissa suunniteltu sairaalasta kotiuttaminen ja potilaan näkemyksiä kuunnellen laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma lisäävät potilaan turvallisuuden kokemusta sekä tietoisuutta siitä, että hänen hyvinvoinnistaan välitetään. Suunnitelman laatiminen ja sen toteuttaminen edistävät ja tukevat erityisesti ikääntyneen ihmisen kotiutumista ja laadukkaan elämän edellytyksiä sekä kotona että pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Halutessaan asiakas voi liittää osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaansa omat toiveensa ja tahdonilmaisunsa siitä, miten hän haluaa itseään hoidettavan, jos hänen toimintakykynsä alenee siten, että hän ei voi tai kykene ilmaisemaan tahtoaan häntä koskevista hoitovalinnoista päätettäessä.

16 16 IKÄIHMISTEN HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Keskeistä on, että U jokaisella toistuvia tai säännöllisiä palveluja saavalla asiakkaalla on yksilöllinen, kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma. U suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja/tai hänen laillisen edustajansa tai muiden läheistensä kanssa. U suunnitelman toteutumisen seuranta, tarkistaminen ja arviointi tapahtuvat yhteisymmärryksessä suunnitelman laatimiseen osallistuneiden kesken. U suunnitelman laadinnasta vastaava työntekijä huolehtii, että asiakasta kuullaan ja hänen tarpeensa huomioidaan jatkuvasti. Asiakaslähtöisyyden arviointi Seuraavassa on kysymyksiä hoito- ja palvelusuunnitelman valmistelun asiakaslähtöisyyden arvioinnin tueksi: Miten työyhteisössämme varmistetaan, että asiakasta kuunnellaan ja hänen näkemyksensä otetaan huomioon hoito- ja palvelusuunnitelmien teossa? Kuka tässä tapauksessa edustaa asiakkaan tarpeita? Miten varmistetaan, että asiakkaan palvelutarpeet ja niihin vastaaminen näkyvät hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjaamisessa? Miten varmistetaan, että asiakkaan ja omaisen arviot hoidon vaikutuksista ja palaute hoidon laadusta näkyvät hoito- ja palvelusuunnitelmassa? Miten varmistetaan, että asiakas tuntee hoito- ja palvelusuunnitelmansa? Miten hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan asiakkaan tarpeiden tai voimavarojen muuttuessa? Miten varmistetaan, että hoito, hoiva, palvelu ym. toteutuu kirjallisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti? Kirjallisuutta: Bylund, E., Cedergren, L., Hollo, A. (1995). Dialogen med patienten. Handbok om att samla in och ta tillvara patienternas erfarenheter. Spri rapport 391, Stockholm. Kiikkala, I. (1999). Asiakaslähtöisyys on ajankohtainen asia. Mitä se oikein on? Sairaanhoitaja 3: Nurminen, R. (2000). Intuitio ja hiljainen tieto hoitotyössä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 80. Kuopion yliopiston painatuskeskus. Kuopio. Rissanen, L. (1999). Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen. Yli 65-vuotiaiden terveys, toimintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve. Oulun yliopisto. Oulu. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto. (2001). Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus. Oppaita 4. Edita Oyj, Helsinki. Vilkko, A. (2000). Riittävästi koti. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Janus 3: Voutilainen, P., Vaarama, M., Backman, K. ym. (toim.). (2002). Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu. Opas laatuun. Stakes, oppaita 49. Gummerus Oy, Saarijärvi.

17 1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA ERI NÄKÖKULMISTA 17 Hoito- ja palvelusuunnitelma työntekijän työvälineenä Työntekijän tehtävänä on oman ammattitaitonsa, paikallisten palvelujärjestelmien tuntemuksensa ja kokemuksensa turvin rakentaa sellainen asiakkaan tarpeisiin sopiva ehdotus, joka on toteutettavissa. Ehdotuksen pohjalta asiakas voi tehdä valintoja käytettävissä olevien voimavarojen ja palvelumahdollisuuksien mukaan. H oito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa työntekijä arvioi asiakkaan palveluihinsa tarvitsemat ja työyhteisössä käytössä olevat voimavarat. Hän arvioi asiakkaan tarvitseman tuen ja avun pyrkiessään turvaamaan asiakkaan laadukkaan elämän edellytyksiä ja hyvän olon kokemusta. Asiakkaan toiveet, tarpeet ja odotukset tulevat usein esiin vähitellen molemminpuolisen tutustumisen ja luottamuksellisten suhteiden kehittymisen myötä. Siksi on kuultava asiakasta ja oltava jatkuvasti valmis tarkistamaan suunnitelmaa. Asiakkaasta lähtevän työotteen toteutuminen ja sen arviointi ovat työntekijöiden ja työnjohdon yhteisiä tehtäviä. Arvioitaessa asiakkaan kuntoutuksen, palvelujen, hoivan tai hoidon tarvetta apuna voidaan käyttää yleisesti hyväksyttyjä asiakkaan toimintakyvyn sekä palvelujen ja hoidon tarpeen arvioinnin menetelmiä ja välineitä. Esimerkkinä tässä oppaassa esitellään RAI-tietojärjestelmä ja RAVA-indeksi, joihin sisältyy myös asiakkaan toimintakyvyn arviointi. Ajantasainen, asiakaslähtöinen, asiakkaan tiedossa oleva ja hyväksymä hoito- ja palvelusuunnitelma ehkäisee jo palvelujen piirissä olevan asiakkaan suunnittelematonta ajautumista uusien palvelujen piiriin: ettei hän esimerkiksi päivystysvastaanoton kautta ohjaudu sairaalaan suunnittelemattomalle tutkimustai hoitojaksolle. Siten hoito- ja palvelusuunnitelma on myös tukirakenne sosiaalija terveystoimen asiakaslähtöisessä toimintatavassa sekä asiakastason kustannusten hallinnassa.

18 18 IKÄIHMISTEN HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Hyvän hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen työntekijän tukena: Kaikilla asiakkaan tarvitsemien palvelujen tuottamiseen, asiakkaan avustamiseen, hoivaan tai hoitoon osallistuvilla on tiedossaan samat tavoitteet. Kirjallisesti on selvästi ilmaistu, mihin kunkin asiakkaan osalta pyritään. Yhteiset keskustelut asiakkaan tavoitteista sekä erilaiset arviointitilanteet luovat hyvän pohjan asiakkaan osallisuudelle sekä omatyöntekijän ja tiimin työskentelylle. Samalla mahdollistuu myös työn jatkuva arjessa tapahtuva arviointi ja kehittäminen (vrt. reflektiivinen työote, Turunen 1998) sekä työskentelyä ohjaavien tavoitteiden uudelleen suuntaaminen. Päivitetty hoito- ja palvelusuunnitelma takaa palvelujen ja hoidon jatkuvuuden työntekijöiden tai palveluja tuottavan yhteisön vaihtuessa. Tutustuminen asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan on myös osa uuden työntekijän tai opiskelijoiden perehdyttämistä asiakkaan tilanteeseen. Hoidon ja palvelujen jatkuvuuden ja tiedonkulun parantuessa vähenevät mahdollisuudet, että hoidossa tapahtuisi virheitä tai että asiakkaan toivomukset tulkittaisiin väärin. Selkeä kirjattu suunnitelma sovitusta palvelusta ja hoidoista ehkäisee työntekijöiden päällekkäistä työtä. Samalla varmistetaan työntekijöiden keskinäisiä työn- ja vastuunjakoja. Siten lisätään asiakasturvallisuutta. Yhdessä kirjattu suunnitelma ehkäisee väärinymmärryksiä eri osapuolten kesken ja auttaa niiden selvittelyssä. Siten hyvin ja yhteisymmärryksessä suunniteltu, kirjattu, toteutettu ja ajallaan arvioitu asiakaskohtainen hoitoja palvelusuunnitelma tukee sekä työntekijöiden että asiakkaiden kokemusta tasa-arvoisesta kohtelusta ja toteutuvasta oikeusturvasta. Oman työn ja työskentelyn jatkuva arviointi edistää myös työntekijän henkilökohtaista kehittymistä ja oppimista työssään. Keskeistä on, että U suunnitelman laadinnasta vastaava työntekijä huolehtii siitä, että asiakkaalla on jatkuvasti mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa tarpeen arviointiin ja palvelujensa suunnitteluun. U ikääntynyt ihminen on tasa-arvoinen toimija palvelujensa toteuttamisessa ja suunnitelmansa tarkistamisessa sekä arvioinnissa. U asiakasta koskevat asiat pyritään käsittelemään ja ratkaisemaan häntä kuullen, yhteisymmärryksessä ja hänen etunsa mukaisesti.

19 1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA ERI NÄKÖKULMISTA 19 Hoito- ja palvelusuunnitelman arviointi: Hoito- ja palvelusuunnitelmaa työntekijöiden työvälineenä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: Miten toimiva hoito- ja palvelusuunnitelmakäytäntömme on? Miten sitä pitää kehittää? Onko hoito- ja palvelusuunnitelmassamme otettu huomioon 1) voimavaranäkökulma? 2) kuntoutus ja kuntouttavan työotteen näkökulma? 3) muut asiakkaan erityiskysymykset, kuten ravitsemus? Miten varmistamme, että hoito- ja palvelusuunnitelmassa ovat sekä tavoitteet että tavoitteiden toteutumisen arviointi? Miten varmistamme, että hoito- ja palvelusuunnitelmaan tehdään riittävät ja säännöllisin väliajoin tehdyt merkinnät hoidon kulusta ja palvelun toteutumisesta? Miten varmistamme, että hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjaaminen tapahtuu työyhteisössämme yhdenmukaisella ja asiakaslähtöisellä tavalla? Kirjallisuutta: Koskinen, S., Aalto, L., Hakonen, S., Päivärinta, E. (1998). Vanhustyö. Vanhustyön keskusliitto. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Halila, L. (toim.). (1999). Hoitotyön kirjallinen suunnitelma. Hygieia. Kirjayhtymä, Helsinki. Sairaalaliitto. (1980). Kirjallinen hoitosuunnitelma. Potilaan hoidon apuväline. Kirjapaino Oy, Vammala. Munnukka, T., Kiikkala, I. (toim.). (1995). Ihmisen auttamisen lähtökohtia. Hygieia. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Narikka, J. (toim.). (2001). Sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö käytännössä. Tietosanoma Oy, Pieksämäki. Sosiaali- ja terveysministeriö. (2001). Potilasasiakirjojen laatiminen sekä niiden että muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttäminen. Oppaita 3. STM, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö. (2001) Mielenterveyspalveluiden laatusuositus. Oppaita 9, STM. Sundman, E. (toim.). (2000). Potilaan asema ja oikeudet. Tammi Oy. Helsinki. Turunen, K. E. (1998). Minusta näyttää johdatus reflektiiviseen filosofiaan. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä.

20 20 IKÄIHMISTEN HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Hoito- ja palvelusuunnitelma työyhteisöjen yhteistyön välineenä Hoito- ja palvelusuunnitelmassa on kirjattuna kokonaiskuva asiakkaan tarvitsemasta ja hänen tarpeisiinsa juuri käsillä olevassa tilanteessa suunnitellusta opastuksesta, neuvoista, tuesta, avusta, yhteistyöverkostoista, palveluista, tutkimuksista, hoivasta ja hoidosta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkuus ja asiakkaan tiedot kuuluvat salassa pidettäviin tietoihin. Erilaista apua ja palveluja tarvitsevan asiakkaan hoidossa tietojen vaihto ja tiedonsaanti ovat kuitenkin tarpeen asiakkaan palvelujen asiakaslähtöisyyden, joustavuuden ja saumattomuuden saavuttamiseksi. A siakas voi antaa sekä sosiaali- että terveydenhuollossa suostumuksensa siihen, että häntä koskevia tietoja voidaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä tahoille, jotka tarvitsevat niitä hoidon toteuttamiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Asiakkaan suostumus tulee olla kirjallisena ja kirjattuna. Suullisesti annettu lupa tietojen vaihtoon on pätevä. Tällöin lupa on kirjattava asiapapereihin mahdollisimman tarkasti. Papereista tulee käydä selville, koska suostumus on annettu ja kuka on vastaanottanut ja kirjannut suostumuksen. Kun suostumusta pyydetään, on asiakkaalle kerrottava selkeästi, mitä tietoja, mihin tarkoitukseen ja kenelle suostumuksella luovutetaan ja pyydetään. Näin asiakkaalle ja tarvittaessa hänen nimeämälleen edustajalle jää mahdollisuus harkita suostumuksen antamista, sen sisältöä, laajuutta ja kestoa. Asiakkaalla on milloin tahansa oikeus muuttaa tai rajata antamaansa suostumusta tai peruuttaa se. Suostumuksen edellytyksenä on, että asiakas (tarvittaessa hänen virallinen edustajansa) ymmärtää sen merkityksen. Toimintatapojen yhtenäisyyden sekä asiakkaan ja työntekijöiden oikeusturvan vuoksi on suositeltavaa, että toimintayksiköillä on käytössään suostumuksen kirjaamista varten lomake tai että suostumus on osa hoito- ja palvelusuunnitelma-asiakirjan lomakkeistoa. Suostumuksesta tulee käydä ilmi:

21 1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA ERI NÄKÖKULMISTA 21 kuka tietoja luovuttaa kenelle tietoja luovutetaan mitä tarkoitusta varten tietoja luovutetaan mitä tietoja luovutetaan päivämäärä ja asiakkaan allekirjoitus. On muistettava, että asiakkaan kanssa työskentelevillä on oikeus saada asiakkaasta vain niitä tietoja, joita he työssään tarvitsevat (ks. kohta Kuuden kaupungin yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma esimerkkinä Jyväskylä, s. 56). Suostumus on voimassa toistaiseksi ellei siinä muuta määrätä. Suostumuksen voimassaolo ja tarkoituksenmukaisuus tulee tarkistaa aina hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistuksen yhteydessä ja etenkin asiakkaan tilanteen muuttuessa. Työyhteisöjen asiakaslähtöisen toiminnan ja hyvän palvelun turvaamiseksi on tärkeää, että suunnitelmassa verkostoidaan ja muodostetaan kokonaisuus hyvin eri tahoilta asiakkaan tarpeisiin tuotetuista toimenpiteistä, palveluista ja hoidosta. Vaikka auttaminen, hoito, hoiva ja palvelu tapahtuvat työyhteisöissä, asiakas tarpeineen on aina olennaisin verkostossa. Tämä edellyttää työyhteisöltä aitoa asiakkaaseen keskittyvää toimintaotetta ja työtapaa. Useat palvelujen tuottajat, työyhteisöt, tiimit ja työntekijät voivat olla ikääntyneen palvelujen, hoidon ja hoivan antajina. Tällöin yhteisesti käytettävällä, päivitetyllä sekä toimivalla hoito- ja palvelusuunnitelmalla varmistetaan palvelujen jatkuvuus ja joustavuus asiakkaan näkökulmasta (ks. kohta Vanhustyön sisältöjen ja yhteistyön kehittäminen Karstulassa, s. 60). Samalla kun vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä ja -turvallisuutta tuetaan myös työyhteisöjen työn ja palvelujen sujuvaa toimintaa, vaikka toimijoita on useita. Terveydenhuollon asiakirjojen laatimiseen ja säilyttämiseen sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta (99/2001). Sosiaalihuollon asiakirjoista ei ole vastaavanlaisia säännöksiä. Keskeistä on, että U suunnitelman laadinnasta vastaava työntekijä huolehtii siitä, että asiakas tietää häntä itseään koskevan asiakirjan sisällöstä sen laatimisen kaikissa vaiheissa sekä avo- että laitoshoidossa. U työntekijä varmistaa, että asiakas tietää, mihin hänen antamiaan tietoja tarvitaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään, mihin niitä luovutetaan ja mihin tiedot tallennetaan. U työntekijä huolehtii siitä, että asiakkaalla on halutessaan tilaisuus tutustua itsestään muualta hankittuihin tietoihin.

KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE

KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE Riikka Loikkanen Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

Hyvä kuntoutuskäytäntö

Hyvä kuntoutuskäytäntö Hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi Invalidiliitto ry Invalidiliiton julkaisuja, 1998 ISBN 952-9615-41-8

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI Helsinki 2013 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen

Lisätiedot

Hyvä kuntoutumiskäytäntö

Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö Invalidiliiton kuntoutuspalvelut 1. Johdanto 5 2. Käsitteet 6 2.1 Toimintakyky 6 2.2 Kuntoutumistarve 6 2.3 Kuntoutusjärjestelmä 7 2.4 Kuntoutuminen 7 3. Asiakkaan näkökulma hyvässä

Lisätiedot

Esipuhe. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Helsingissä 26.6.2012. Vappu Taipale puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry sekä

Esipuhe. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Helsingissä 26.6.2012. Vappu Taipale puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry sekä Miten turvataan hyvä vanhuus Suomessa? Raportti kuntien vanhustyöstä vastaaville johtajille toteutetusta kyselytutkimuksesta Helsingissä 26.6.2012 VALTAA VANHUUS -kampanja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1.1.2015

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1.1.2015 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1.1.2015 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja x Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Kirkkopalvelut ry Palveluntuottajan Y-tunnus: 0215281-7

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille

kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille Opit käyttöön-hanke Sisällys Kenelle opas on kirjoitettu, Mihin opasta tarvitaan?... 4 1. Laki ja kunta luovat kivijalan nuorten

Lisätiedot

Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013

Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013 Arki, arvot, elämä, etiikka Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013 a a e e Arki, arvot, elämä,

Lisätiedot

sosiaalipalvelujen Concept Crystal malli sisältää13 keskeistä ydinkäsitettä, jotka nostavat esiin olennaisimmat toisiaan.

sosiaalipalvelujen Concept Crystal malli sisältää13 keskeistä ydinkäsitettä, jotka nostavat esiin olennaisimmat toisiaan. Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut kuva: morquefile.com Sosiaalihuollon kontekstia. Käsitemalli käsitemalli kuvaa koostuu sosiaalipalvelujen kahdesta eri esitystavasta, kokonaisuutta jotka

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö varhaiskasvatuksen kokemana

Moniammatillinen yhteistyö varhaiskasvatuksen kokemana Moniammatillinen yhteistyö varhaiskasvatuksen kokemana Riika Mari Hoppari Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Yhteiskuntapolitiikka Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2014 Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA Pro gradu- tutkielma Terhi Törmänen 0233123 Kasvatustieteiden tiedekunta / Kasvatustiede Lapin yliopisto Syksy 2013 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Nuorisotyö,

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

Potilaan hyvä hoito Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Potilaan hyvä hoito Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 1 (40) Potilaan hyvä hoito Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Ihmisen terveyden tähden 2 (40) Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia hyvän hoidon tukena... 5 2.1 Hyvä

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Julkaisuja 1/2008 Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin Selvitys palveluohjauksen toteuttamismahdollisuuksista vanhustyössä Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueilla

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdehuollon. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014

Mielenterveys- ja päihdehuollon. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014 Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014 VALVONTAOHJELMIA 5:2012 Dnro 8679/05.00.04/2011 Päiväys 26.1.2012

Lisätiedot

Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa?

Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa? Asiakkaan ajatuksia kotihoidosta Mitä tarvitsen kun tarvitsen kotihoitoa? Heli Toroska Pikassos30.09.2012 PIKASSOS OY Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ Päivi MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Äiti, onks toi nyt se masennus? MIETE-kuntoutus perheelle, silloin kun vanhempi sairastaa Päivi Aaltonen (toim.) Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 36 Sinikka Soini, TuATTL Jussi Vahtera,TuATTL Marjut Joki, TuATTL Jukka Aaltonen, Tutsp Liisa Bifeldt, Tutsp Seija Lähteenmäki, Tutsp Antero Utriainen, Tutsp Psykososiaalisen

Lisätiedot

PALVELUSETELIoPAS oiminnan kehittäminen JyVäSkyLäSSä PALVELUSETELIT

PALVELUSETELIoPAS oiminnan kehittäminen JyVäSkyLäSSä PALVELUSETELIT PALVELUSETELIopas Palvelusetelitoiminnan kehittäminen Jyväskylässä Copyright Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKES Oy Tämän teoksen tekstin ja kuvien jäljentäminen painamalla, monistamalla, skannaamalla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Laadunhallinnan- sekä potilas- /asiakasturvallisuussuunnitelma

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Laadunhallinnan- sekä potilas- /asiakasturvallisuussuunnitelma Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Laadunhallinnan- sekä potilas- /asiakasturvallisuussuunnitelma 2 (38) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 LAATU- JA POTILASTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄ 5

Lisätiedot

Opinnäytetyö KIRJALLISEN ELI HILJAISEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMINEN SALON TERVEYSKESKUSSAIRAALA OSASTO 3:LLA. Heli Asklöf

Opinnäytetyö KIRJALLISEN ELI HILJAISEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMINEN SALON TERVEYSKESKUSSAIRAALA OSASTO 3:LLA. Heli Asklöf Opinnäytetyö KIRJALLISEN ELI HILJAISEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMINEN SALON TERVEYSKESKUSSAIRAALA OSASTO 3:LLA Heli Asklöf Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Hoitotyön koulutusohjelma 2010 1 OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim.

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim. Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista Niina Remsu (toim.) MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ

Lisätiedot

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali 2. uudistettu painos Toimittajat:

Lisätiedot

Anu Alatalo & Laura Närhi-Paananen. Ne vaan mut tänne toi

Anu Alatalo & Laura Närhi-Paananen. Ne vaan mut tänne toi Anu Alatalo & Laura Närhi-Paananen Ne vaan mut tänne toi - asiantuntijana ikäihminen? Opinnäytetyö Syksy 2014 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Vanhustyön koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa Huhtikuu 2011 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Varhaisen puuttumisen käsitteet... 4 1.1. Huolen vyöhykkeistö... 4 1.2. Varhainen puuttuminen... 5 1.3.

Lisätiedot

Päiväkodin ja lastenneuvolan moniammatillinen yhteistyö Espoossa

Päiväkodin ja lastenneuvolan moniammatillinen yhteistyö Espoossa Päiväkodin ja lastenneuvolan moniammatillinen yhteistyö Espoossa Korolainen Marica 2008 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Imatra Päiväkodin ja lastenneuvolan

Lisätiedot

Esimies työhyvinvointia rakentamassa

Esimies työhyvinvointia rakentamassa Esimies työhyvinvointia rakentamassa Kimmo Terävä & Pirkko Mäkelä-Pusa Esimies työhyvinvointia rakentamassa 1 Esimies työhyvinvointia rakentamassa Kimmo Terävä & Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Pakarituvantie

Lisätiedot