KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE"

Transkriptio

1 KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE Riikka Loikkanen Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Loikkanen, Riikka. Kirjaaminen hoitotyössä ohjeita hoitotyöntekijöille, Pieksämäki, kevät 2003, 26 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, hoitotyö, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Joroisten kotihoidon henkilökunnan käyttöön mallikansio hoitotyön kirjaamisen perusteista. Opinnäytetyö koostuu teoria- ja raporttiosuudesta sekä erillisestä mallikansiosta. Kansion tarkoituksena oli vastata selkeästi ja ytimekkäästi seuraaviin kysymyksiin: Miksi kirjataan? Kuka kirjaa? Mitä kirjataan ja miten kirjataan? Lisäksi se ohjaa kirjaamista hoitotyön prosessimallin mukaisesti. Hoitotyön kirjaamisen merkitystä ei ole enää tänä päivänä vaikea perustella. On itsestään selvää, että se lisää asiakasturvallisuutta ja hoidon jatkuvuutta. Tämän lisäksi se on keskeinen tekijä hoitotyön laadunvarmistuksessa ja hoitotyön kehittämisessä. Se on myös apuväline hoidon vaikuttavuutta arvioitaessa. Kirjaamisessa huomioon otettavia hoitotyön periaatteita ovat mm. yksilöllisyys, itsemääräämisoikeus, jatkuvuus ja kokonaisvaltaisuus. Mallikansion laadin lähinnä kirjallisuuden pohjalta. Sen tarpeellisuutta, luettavuutta, selkeyttä, loogisuutta, sisällön tarkoituksenmukaisuutta ja ymmärrettävyyttä selvitin palautekyselyllä. Avoimilla kysymyksillä halusin selvittää miten kansiota voisi kehittää ja mitä siihen voisi lisätä. Palautekyselyyn sai vastata nimettömänä kaikki kotihoidossa työskentelevät. Kyselystä saamani palaute oli kokonaisuudessaan positiivista. Mallikansion rinnalle Joroisten kotihoitoon voitaisiin tulevaisuudessa luoda kirjaamisen minimi- ja tavoitetaso. Siitä kävisi ilmi hoitotyön kirjaamisen vähimmäisvaatimukset kyseisessä työyksikössä. Se kertoisi, mitä kirjauksesta tulisi ainakin selvitä, jotta hyvän kirjaamisen kriteerit täyttyvät. Avainsanat: hoitotyö, kirjaaminen, dokumentointi Säilytyspaikka: DIAK / Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Loikkanen, Riikka. Documentation in Nursing Instructions for Home Care Workers. Pieksämäki, Spring Language: Finnish, 26 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The purpose of the scholarly thesis was to put together a model file of the basics of nursing documentation for the staff at the home care in Joroinen. The scholarly thesis consists of a theory and report part and a separate model file. The purpose of the file was to answer clearly and concisely the following questions: Why document? Who documents? What is being documented and how? In addition it guides the documentation according to the process pattern of nursing. Today the importance of nursing documentation is not hard to justify. It is self evident that it increases customer security and the continuity of care. In addition to that it is part of quality checking and the development of nursing. It is also a tool in the assessment of care s effectiveness. The health care principles that have to be considered in documentation are among other things customer individuality, autonomy, continuity and comprehensivness. I compiled the model file mainly on the basis of literature. On behalf of the home care I was free to plan the file the way I wanted. I defined the necessity, clearness, logicality, expediency of the contents and intelligibility with a feedback questionnaire. By open questions I wanted to clarify how the model file could be improved and what could be added to it. Anyone working at the home care could fill in the questionnaire anonymously. In whole, the feedback I got from the questionnaire was positive. In the future the minimum- and target level of documentation could be created along with the model file at the home care in Joroinen. It would show the minimum demands of care documentation at that work unit. It would tell what at least should become clear in the documentation so that the criteria of good documentation would be fulfilled. Keywords: nursing, documentation Deposited at Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit Library

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 HOITOTYÖ JA KIRJAAMINEN HOITOTYÖN PROSESSIMALLI KIRJAAMISEN LÄHTÖKOHTANA Tarpeen määrittely ja tietojen kerääminen Hoitotyön suunnittelu Hoitotyön tarpeiden ja ongelmien asettaminen tärkeysjärjestykseen Hoitotyön tavoitteiden asettelu Hoitotyön auttamismenetelmien valinta Hoitotyön toteutus Hoitotyön arviointi HYVÄ KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ HOITOTYÖN KIRJAAMISEN JURIDISET NÄKÖKOHDAT OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Työn tarkoitus ja tavoitteet Työskentelyprosessi Prosessin ja tuotoksen arviointi POHDINTA LÄHTEET Liite 1 Hoito- ja palvelusuunnitelman vaiheet Liite 2 Hoitotyön päätöksentekoprosessi kirjaamisessa. Liitteet 3-4 Palautekysely

5 1 JOHDANTO Hoitotyön kirjaaminen on lyhyesti ilmaistuna asiakkaan hoitoprosessin eri vaiheiden kirjaamista hoitojakson aikana. Sen tarkoituksena on mm. lisätä asiakasturvallisuutta, turvata hoitoa koskevan tiedon välitys ja hoidon jatkuvuus sekä parantaa hoidon tavoitteellisuutta. Tulevaisuudessa vanhusten määrä tulee koko ajan lisääntymään ja yhä useampia ihmisiä hoidetaan heidän kotonaan. Tämä luo luonnollisesti paineita kotihoidon kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. On tärkeää, että muun kehittämistyön ohessa kiinnitetään huomiota myös hoitotyön apuvälineiden, kuten kirjaamisen toimivuuteen. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli laatia Joroisten kotihoidon henkilökunnan käyttöön ohjeistusta hoitotyön kirjaamisen perusteista. Joroisten kotihoito on kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua tarjoava kunnallinen taho. Siellä työskentelee monen eri ammattinimikkeen edustajia kuten sairaanhoitajia, lähihoitajia ja kodinhoitajia. Opinnäytetyöni koostuu varsinaisesta tuotoksesta eli mallikansiosta sekä erillisestä teoriaja raporttiosuudesta. Teoriaosuus sisältää hoitotyön kirjaamisen teorian lisäksi kuvauksen produktiostani. Siinä käyvät ilmi mm. työni tavoitteet, työskentelyprosessi, arviointi ja palaute. Laatimani mallikansion tarkoituksena on esitellä hoitotyön kirjaamisen pääasiat ytimekkäästi ja selkeästi. Etupäässä kansiossa vastataan kysymyksiin miksi, mitä ja miten kirjataan ja kuka kirjaa. Lisäksi se opastaa kirjaamaan hoitotyön prosessimallin mukaisesti. Hoitotyön prosessimalliin päädyin, koska se on yhä edelleenkin käytetyin kirjaamisen peruskaava. Arviointia mallikansiosta keräsin Joroisten kotihoidon henkilökunnalta palautekyselyn avulla. Palautekyselyn tarkoituksena oli selvittää mm. mallikansion tarpeellisuutta, ymmärrettävyyttä, loogisuutta sekä kansion sisällön mielekkyyttä kirjaamisen kannalta. Lisäksi

6 6 kyselyn avulla halusin saada tietää henkilökunnan ajatuksia siitä, miten kansiota voisi vielä kehittää. Hoitotyön kirjaaminen aiheena kiinnosti minua ja huomasin, että se puhuttaa hoitotyöntekijöitä erilaisissa työympäristöissä. Aihe on aina ajankohtainen, ja siihen törmää varmasti jokaisessa työpisteessä, jossa saan tulevana sairaanhoitajana työskennellä. Haluan itse kehittyä kirjaamissa, ja opinnäytetyöni antaa minulle hyvät valmiudet hoitotyön kirjaamisessa kehittymiseen. Aiheesta löytyy mielestäni melko hyvin kirjallisuutta ja varsinkin Sairaanhoitaja-lehdessä on ollut monia kiinnostavia artikkeleita aiheesta. Hoitotyön kirjaamisesta on tehty myös joitakin tutkimuksia, joista yhtenä voisin tässä yhteydessä mainita Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuonna 1989 aloitetun seurantatutkimuksen hoitotyön kirjaamisen laadun kehittymisestä. Tässä työssä olen päätynyt käyttämään sanaa asiakas potilaan sijaan, koska kotihoito maailmassa puhutaan mieluummin asiakkaista kuin potilaista. Kotihoidossa asiakkuus ymmärretään monesti hyvin laajasti, koska siihen liittyy usein myös asiakkaan lähipiiri.

7 7 2 HOITOTYÖ JA KIRJAAMINEN Hoitotyö on laaja käsite ja siksi se on hyvin lähellä monia muita saman tyylisiä käsitteitä. Hoitotyöllä pyritään vaikuttamaan ihmisen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Ihmistä hoidetaan kokonaisuutena ei vain jotakin tiettyä aluetta. Hakala & Saikkonen (1995, 25) ovat määritelleet hoitotyön, avun tarpeessa olevan ihmisen auttamiseksi ja tukemiseksi niiltä osin, kun hän apua tai tukea tarvitsee. Heidän mielestään hoitotyön keskeisiä osia ovat, ihminen terveyksineen ja sairauksineen, hänen elämänsä perheessä ja yhteiskunnassa sekä tarkoituksenmukaiset hoitotyön auttamismenetelmät. Iivanainen, Jauhiainen & Korkiakoski (1995, 8) mieltävät hoitotyön yhteiskunnan laillistamaksi ammatilliseksi toiminnaksi, jonka taustalla ovat koulutuksesta saadut tiedot ja taidot sekä ammattietiikka. Lisäksi hoitotyö on terveyden edistämistä, sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyskasvatusta. Se ei ole pelkästään terveen tai sairaan ihmisen auttamista niissä toiminnoissa, joista hän ei pysty suoriutumaan omien tietojen, taitojen tai voimien puutteen vuoksi. Kotihoidoksi kutsutaan kotisairaanhoidon ja kotipalvelun muodostamaa yhteistä palvelukokonaisuutta. Kotihoitoa pyritään toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteässä yhteistyössä. Kotihoidon tavoitteita ovat mm. sairaalakuormituksen vähentäminen, yksilöiden pysyvän laitostumisen välttäminen, kustannuksissa säästäminen, tapaturmien ehkäisy, vanhusväestön terveydentilan sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä heidän elämänlaadun ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin säilyttäminen. (Soini & Välimäki 1998, 3.) Hoitotyön kirjaaminen on lyhyesti ilmaistuna, asiakkaan hoitoprosessin eri vaiheiden kirjaamista hoitojakson aikana. Kirjaaminen tapahtuu tätä tarkoitusta varten suunnitelluille lomakkeille, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia työpisteestä riippuen. Kirjaamisen tarkoituksena on mm. lisätä asiakasturvallisuutta, turvata hoitoa koskevan tiedon välitys ja hoidon jatkuvuus sekä parantaa hoidon tavoitteellisuutta. Lisäksi kirjaamista pidetään tärkeänä

8 8 nykyaikaisen hoitotyön laadunvarmistuksessa ja hoitotyön kehittämisessä. Se on apuna myös arvioitaessa hoidon vaikuttavuutta. (Iivanainen ym. 1995, 53; Virtanen 1995, 12) Potilasasiakirjoilla tarkoitetaan niitä manuaalisia tai teknisiä tallenteita, jotka sisältävät asiakkaan terveydentilaa koskevia tietoja. Näitä ovat esimerkiksi asiakkaan hoito- ja tutkimustiedot, laboratorio- ja röntgen tiedot, ajanvaraus tiedot sekä erilaiset atk-, ääni-, ja videotallenteet. (Korpela 1998.) Hoitosuunnitelma on asiakkaan kokonaishoidon suunnitelma, jonka laatimiseen, toteutukseen ja arviointiin voi osallistua hyvinkin moniammatillinen työryhmä. Nämä kaikki hoitoon osallistuvat kirjaavat asiat omalta osaltaan potilasasiakirjoihin. Näistä muodostunutta kokonaisuutta kutsutaan hoitosuunnitelmaksi. (Eriksson, Koivukoski & Riukka 1999, 27.) Hoitotyön suunnitelma on puolestaan osa edellä mainittua kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa. Sen laatiminen, toteutus ja arviointi on pääsääntöisesti hoitajan vastuulla. Sisällöllisesti se voi koostuu mm. alkutilanteen analyysistä, koko hoitojakson suunnitelmasta, päiväkohtaisista suunnitelmista ja arvioinnista sekä mahdollisesta loppuarvioinnista. (Eriksson ym.1999, 27.) Kirjallinen hoitotyön suunnitelma on potilaskohtainen, yksilöllinen suunnitelma asiakkaan hoidon toteuttamiseksi. Se on asiakkaan tilan, voinnin, voimavarojen sekä hoidollisten ongelmien määrittelyyn perustuva suunnitelma. Siinä esitetään tavoitteet hoidolle sekä toiminnot ja menetelmät näiden hoidollisten tarpeiden ratkaisemiseksi. Lisäksi siihen kirjataan säännöllisesti hoidon vaikuttavuutta eli arvioidaan hoitoa. (Lauri, Eriksson & Hupli 1998, ) Hoito- ja palvelusuunnitelmaksi kutsutaan sopimusta, jonka asiakkaan hoitoon osallistuvat eri henkilöt tekevät, kun asiakas tulee kotihoidon piiriin. Se tehdään, jotta kaikki hoitoon osallistuvat voivat toimia samansuuntaisesti ja oikealla tavalla yhdessä laadittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteinen sopimus selkeyttää työnjakoa ja sitä laadittaessa on paikalla oltava kaikkien jotka osallistuvat asiakkaan auttamiseen. Tämä voi tarkoittaa omaisia, lä-

9 9 heisiä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia jne. Päävastuu sopimuksen teosta on yleensä kuitenkin kotihoidon henkilöstöllä. (Mäkinen, Niinistö, Salminen & Karjalainen 1998, 106.) Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan kaikille kotihoidon asiakkaille. Se on toimintasuunnitelma ja sopimus asiakkaan hoidon ja palvelujen järjestämisestä. Sen päämääränä on asiakkaan kokema hyvinvointi ja tyytyväisyys. Se perustuu jokaisen asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin, niin fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten kuin hengellistenkin tarpeiden osalta. (Mäkinen ym. 1998, ) Kun asiakkaan tarpeet, ja voimavarat joilla niihin vastataan on aluksi kartoitettu sekä asetettu tavoite, johon hoidolla ja palvelulla pyritään, laaditaan yksityiskohtainen työnjako. Siitä selviää kuka tekee, mitä ja milloin. Jokaisen työryhmän jäsenen on voitava luottaa siihen, että sovitut asiat myös toteutetaan. Suunnitelmia joudutaan usein myös muuttamaan. Tällöin on tärkeä muistaa, että sovitut muutokset tulee kirjattua hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja että muutoksista sovitaan yhdessä asiakkaan ja muiden hoitoon osallistuvien kesken. (Liite 1 Hoito- ja palvelusuunnitelman vaiheet) (Mäkinen ym. 1998, ) Hoito- ja palvelusuunnitelma on työväline hoitoa ja palveluja antaville työntekijöille. Se auttaa kotona asuvien ikäihmisten hoidon ja palvelujen kokonaisuuden suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakkaan tarpeet, toiveet, tavat ja tottumukset sekä hänelle merkitykselliset jokapäiväiset asiat ovat lähtökohtana suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tavoitteena on tukea ja edistää asiakaslähtöistä ja kuntouttavaa työotetta ja edistää asiakkaan kotona selviytymistä. Hyvän suunnitelman ja toteutuksen avulla voidaan parhaimmassa tapauksessa ehkäistä asiakkaan toimintakyvyn ja elämänlaadun heikentymistä. (Päivärinta & Haverinen 2002, 3,5.) Hoito- ja palvelusuunnitelmassa voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon asiakkaan sosiaalinen verkosto voimavarana. Tutkimusten mukaan valtaosa vanhuksista kokee omaavansa riittävästi sosiaalisia suhteita. Sosiaalinen verkosto koostuu käytännössä esimerkiksi sukulaisista, naapureista, ystävistä jne. Tämä verkosto on ihmiselle suuri voimavara ja sen

10 10 ylläpitämistä tulee hoitotyöntekijän tukea. Hyvästä hoito- ja palvelusuunnitelmasta käy ilmi asiakkaan sosiaalisen verkoston panos. Siitä selviää kirjattuna mitä tekevät omaiset, läheiset sekä mahdollisesti ns. kolmas sektori varsinaisen kotipalvelun rinnalla. 3 HOITOTYÖN PROSESSIMALLI KIRJAAMISEN LÄHTÖKOHTANA Suomen sairaanhoitajaliitto määrittelee hoitotyön prosessin tarkoittavan terveen- ja sairaanhoitoa ohjaavaa ajattelu- ja toimintamallia, jonka tavoitteena on, voimavarat huomioonottaen, päästä potilaan terveydentilan kannalta parhaaseen mahdolliseen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja joka etenee dynaamisena ja jatkuvana ongelmanratkaisuna ja päätöksentekoa sisältävänä toimintana. (Hallila 1998, 41.) Hoitotyön prosessimenetelmä toimii hoitotyön suunnittelun jäsentäjänä käytännön hoitotyössä. Se on tietoista ja aktiivista ajattelua ja päätöksentekoa, jossa tarpeiden määrittämisen pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan hoitoa sekä arvioidaan sen tuloksia. Päätöksenteko on usein monimutkaista, tiedostettua tai tiedostamatonta asiatiedon ja intuition yhdistelyä, jota hoitaja tekee yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Perustan hoitotyössä tehtävään päätöksentekoon antaa asiakkaan ja hänen tilanteensa tunteminen. (Hallila 1998, ) Prosessimallissa asiakkaan tila, vointi ja voimavarat sekä niistä nousevat ongelmat ovat kirjaamisen lähtökohtana. Asiakkaan lähtötilannetta kartoittaessa voidaan apuna käyttää mitä kysymystä. (Liite 2 Hoitotyön päätöksentekoprosessi kirjaamisessa) Kun ongelmat on selvitetty, aletaan näiden pohjalta suunnitella ja kirjata hoidon toteutusta esimerkiksi mitenkysymysten avulla. Prosessin viimeisessä vaiheessa arvioidaan hoidon vaikutuksia ja tuloksia. Tässä vaiheessa voidaan apuna käyttää kysymystä miksi. (Lauri & Lehti 2000, 19.)

11 11 Hoitotyön prosessi -käsite liittyy läheisesti hoitotyön kirjallisen suunnitelman laatimiseen. Yleensä hoitotyön prosessiin katsotaan kuuluvan hoitotyön tarpeenmäärittely, hoitotyön suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. (Hallila 1998, 41.) Kirjaaminen tapahtuukin pitkälti näiden vaiheiden mukaan, mikä huomioidaan myös lomakkeita suunniteltaessa. Lukemassani kirjallisuudessa painotetaan vahvasti asiakkaan ja mahdollisesti hänen läheistensä ottamista mukaan hoitotyön prosessin eri vaiheisiin. Kirjallisuus korostaa asiakkaan asiantuntijuutta oman elämänsä suhteen. Asiakkaan osallistuminen tekee hoitotyöstä entistä asiakaslähtöisempää ja varmistaa asiakkaan itsemääräämisoikeuden paremman toteutumisen. Yhteistyö lujittaa myös asiakkaan sitoutumista omaan hoitoonsa. 3.1 Tarpeenmäärittely ja tietojen kerääminen Hoitotyön tarpeenmääritys on asiakkaan voimavarojen, tarpeiden ja hoidollisten ongelmien kartoittamista. Hoitaja kerää tietoja asiakkaasta keskustelemalla asiakkaan ja mahdollisesti hänen läheistensä kanssa, havainnoimalla asiakasta sekä tekemällä erilaisia mittauksia, jotka antavat tietoa asiakkaan terveydellisestä tilasta (esim. RR, pulssi, paino, verensokeri jne.) Lisätietoja hoitaja saa asiakkaan aikaisemmista terveys- ja sairauskertomuksista. Saatujen tietojen pohjalta hoitaja määrittelee yhdessä asiakkaan kanssa, asiakkaan hoidon- ja palvelujen tarpeen. (Iivanainen ym. 1995, 38.) Tarpeita määriteltäessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota asiakkaan voimavaroihin ja hänen omaan näkemykseensä terveydentilastaan. Voimavarojen kartoittaminen auttaa suuntaamaan hoitotyötä siten, että asiakkaan jäljellä olevia kykyjä ja taitoja ylläpidetään ja edistetään samalla, kun pyritään vaikuttamaan asiakkaan ongelmallisiin alueisiin. (Eriksson, Koivukoski & Riukka 1999, 29.)

12 Hoitotyön suunnittelu Hoitotyön suunnitteluvaiheessa asiakkaan tarpeet asetetaan tärkeysjärjestykseen, määritellään tavoitteet, joihin hoidolla pyritään ja valitaan sopivat auttamismenetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on ikään kuin eräänlaisen toimintasuunnitelman laatimista yhdessä asiakkaan kanssa. (Long 1989, ) Hoitotyön tarpeiden ja ongelmien asettaminen tärkeysjärjestykseen Priorisoinnilla tarkoitetaan tarpeiden asettamista tärkeysjärjestykseen. Tärkein ongelma tai tarve on luonnollisesti se, joka vaatii kiireellisintä hoitoa tai on asiakkaan hyvinvoinnin kannalta oleellisin. Tärkeysjärjestyksen asettamiseen vaikuttaa se, miten asiakas itse kokee tarpeensa. Asiakkaan itsensä on oltava mukana tärkeysjärjestystä laadittaessa, koska ihmiset priorisoivat tarpeitaan hyvin eri tavoin. Aina eivät fyysiset ongelmat painotu ensisijaiseksi, vaikka ne ovatkin etusijalla uhatessaan asiakkaan henkeä. (Iivanainen ym. 1995, 46.) Hoitotyön yhtenä asiantuntijatehtävänä on vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien osoittaminen asiakkaalle. Näin asiakas pystyy saamiensa tietojen perusteella tekemään valintoja esimerkiksi eri hoitojen ja palvelujen välillä. Jos asiakas priorisoi tarpeitaan eri tavoin, kuin todennäköisesti olisi hoidon tuloksellisuuden kannalta tarpeellista, on tärkeää, että sekä hoitajan että asiakkaan näkemykset on kirjattu hoitotyön suunnitelmaan. Silloin näkyy kirjattuna, että asiakas on tullut kuulluksi ja millä perusteella tarpeita on priorisoitu. (Eriksson ym. 1999, 28) Hoitotyön tavoitteiden asettelu Hoitotyön tavoite määrittää asiakkaan hoidon päämäärän, sen mihin hoidolla pyritään. Tavoitteiden kirjaaminen voi tuntua turhauttavalta, koska tavoitteet koetaan usein itsestään selvinä. Kirjatut tavoitteet ohjaavat kuitenkin hoitohenkilökunnan ajattelua ja toimintaa,

13 13 sekä jämäköittävät hoitotyötä. (Eriksson ym. 1999, 29.) Lisäksi tavoitteet toimivat arvioinnin perustana. Tavoitteet pyritään asettamaan mahdollisimman realistisiksi ja saavutettavissa oleviksi. Niiden tulee olla oikeassa suhteessa asiakkaan voimavaroihin, elämäntilanteeseen ja persoonallisuuteen nähden. Tavoitteet eivät saa perustua toiveisiin. Liian korkealle asetettu tavoite voi turhauttaa tai luoda turhia toiveita, kun taas liian matala ei kannusta toimimaan. Tavoitteet on hyvä kirjata mahdollisuuksien mukaan lainausmerkeissä, asiakkaan omana ilmaisuna. Näin käytettäessä asiakkaan omaa kieltä tavoitteen asettelussa, hoitotyöstä tulee entistä asiakaslähtöisempää. (Eriksson ym.1999, 29; Iivanainen ym.1995, ) Asiakkaan hoidolle asetetaan päätavoite ja useampia välitavoitteita. Päätavoite ilmaisee asiakkaan toivottua kokonaistilaa ja välitavoitteet pienempien osa-alueiden tavoiteltua lopputulosta. Tavoitteiden tulee olla mahdollisimman konkreettisia ja niille tulee määrittää aika, jonka kuluessa tavoitteeseen pyritään tai ne tarkistetaan. (Iivanainen ym. 1995, ) Hoitotyön auttamismenetelmien valinta Hoitotyön auttamismenetelmillä tarkoitetaan hoitohenkilökunnan käyttämiä keinoja, joiden tarkoituksena on auttaa asiakasta edistämään terveyttään, tulemaan toimeen sairautensa ja sen aiheuttamien rajoitusten kanssa tai auttaa ihmistä kuoleman lähestyessä. Auttamismenetelmät vaihtelevat mm. asiakkaan terveydentilan, toimintakyvyn, arvojen, elämäntilanteen ja elinympäristön mukaan. Toiset auttamismenetelmät ovat hyvin konkreettisia ja helposti kirjattavissa (esim. paino ja RR x 1 vko ), kun taas toiset on vaikea pukea sanalliseen muotoon ( esim. ajan antaminen asiakkaalle ja kuunteleminen ). (Hallila 1998, 78-81) Hoitotyön auttamismenetelmillä pyritään asetettuihin tavoitteisiin ja ne tulee valita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Hoitotyön suunnitelmasta on käytävä selkeästi ilmi, mitä asiakas tekee itse ja missä toiminnoissa hän tarvitsee apua. Menetelmien valintaan

14 14 vaikuttavat esimerkiksi asiakkaan omatoimisuuden aste, hoitovälineiden saatavuus, henkilökunnan määrä, käytettävissä oleva aika jne. Hoitotyön auttamismenetelmiä ovat esimerkiksi asiakkaan avustaminen, ohjaaminen, tarkkailu ja rohkaiseminen. (Iivanainen ym.1995, ) 3.3 Hoitotyön toteutus Hoitotyön toteutus on tehdyn hoitotyön suunnitelman toimeenpanoa. Toteutuksessa hoitotyön suunnitelmaan laadittuja auttamismenetelmiä toteutetaan vuorovaikutustilanteissa asiakkaan kanssa. Hoitotyötä toteutettaessa huomioidaan hoitotyön periaatteet, kuten omatoimisuus, kokonaisvaltaisuus ja jatkuvuus. (Iivanainen ym. 1995, 49.) Toteutusvaiheen kirjaamisen ei tarvitse olla kovin laajaa, ettei hoitotyön suunnitelmasta muodostuisi vain luettelo tehdyistä töistä. Kaikkien on voitava luottaa siihen, että suunnitelmaan kirjattuja auttamismenetelmiä on käytetty asetetujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Totutuksen kirjaus voi olla luonteeltaan enemmänkin arvioivaa, kuin pelkkien toimenpiteiden yms. luettelemista. Kirjaukseen on hyvä liittää myös asiakkaan omia ajatuksia hoidon toteutumisesta. 3.4 Hoitotyön arviointi Arvioinnin tarkoitus on selvittää, onko hoitotyö ollut tuloksekasta ja tehokasta. Se kohdistuu kaikkiin hoitotyön prosessin vaiheisiin (tarpeen määrittely, suunnittelu, toteutus). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, onko esitietoja kerätty riittävästi, onko kaikki tarpeet huomioitu, ovatko auttamiskeinot olleet oikeita jne. Hoitotyön arviointia on tehtävä kaiken aikaa ja siihen on otettava mukaan asiakas itse ja mahdollisesti hänen läheisensä. (Hallila 1998,98; Iivanainen ym. 1995, )

15 15 Arviointi ei ole erillinen tapahtuma vaan liittyy kaikkeen hoitotyön toimintaan. Hoitaja arvioi hoitotyön suunnitelmassa näkyviä ja mahdollisesti sen laatimisen jälkeen ilmaantuneita asiakkaan hoitotyön tarpeita, tavoitteita sekä auttamismenetelmien tarkoituksenmukaisuutta hoitoprosessin kaikissa vaiheissa. Arvioinnin pohjalta hän kirjaa mahdolliset suunnitelmaan tarvittavat muutokset. Tarkoituksena on kirjata olennaisin asiakkaan tilasta, hänen kokemuksistaan ja hoitotyön kokonaisuudesta arvioivasti, tiiviisti ja kuvailevasti. Hoitaja selvittää asiakkaan ja hänen läheistensä kokemukset, mielipiteet ja arviot hoitotyöstä. Nämä kirjataan hoitotyön suunnitelmaan mielellään heidän omilla sanoillaan lainausmerkeissä. (Eriksson ym. 1999, 30.) Hallila (1998, 98-99) mainitsee kirjassaan useita tutkimuksia joista käy ilmi, että arviointi hoitotyön kirjallisissa suunnitelmissa on puutteellista. Hoitajat varmasti arvioivat asiakkaan tilaa kaiken aikaa, mutta kirjaaminen voi monesti tuntua hankalalta. Hallila kirjoittaakin, että periaatteessa minkä tahansa asiakkaaseen vaikuttavan asian merkitsemisen yhteydessä voi olla arviointia. Esimerkiksi kirjaukseen voi paremmin saa arvioivamman näkökulman, jos kirjaa myös ne hoitotyön tai lääketieteen auttamismenetelmät, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että asiakas voi paremmin. 4 HYVÄ KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ Hyvän hoitotyön kirjaamisen taustalla ovat hoitotyön periaatteet. Niillä tarkoitetaan yleisesti hyväksyttyjä perusteita, joihin päätöksenteko hoitotyössä pohjautuu. Periaatteet ohjaavat hoitohenkilökunnan ajatusta asiakkaan hyvästä. Hoitotyössä noudatettavia periaatteita ovat mm. itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys, turvallisuus, omatoimisuus, kokonaisvaltaisuus, jatkuvuus ja kulttuurilähtöisyys. Nämä periaatteet näkyvät hyvässä hoitotyön kirjaamisessa. (Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska & Vihunen 2001, 45.)

16 16 Ihmisen itsemääräämisoikeus nousee hänen harkintakyvystään ja sen arvostamisesta. Itsemääräämisoikeus antaa yksilölle oikeuden päättää itse elämäänsä koskevista asioista ja näin myös hoidostaan. Itsemääräämisoikeuttaan toteuttaessa yksilön on otettava huomioon toisten ihmisten vastaavat oikeudet ja niiden loukkaamattomuus. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta korostetaan myös lainsäädännössä. (Suominen & Vuorinen 1999, 9.) Asiakkaat tarvitsevat omia tarpeitaan vastaavaa hoitoa. Samanlainen hoito ei sellaisenaan sovi kaikille. Asiakaslähtöinen ja yksilöllinen työote turvaa ja mahdollistaa asiakkaalle edellytykset elää omia toiveitaan vastaavaa elämää usein myös haluamassaan ympäristössä. (Päivärinta & Haverinen 2002, 13.) Turvallisuuden periaatteen noudattamisen tarkoituksena on taata asiakkaalle niin sisäinen kuin ulkoinenkin turvallisuus. Kirjaamisessa se huomioidaan esimerkiksi valitsemalla hoitotyön auttamismenetelmät asiakkaan turvallisuutta silmällä pitäen. Asiakkaan sisäinen turvallisuuden tunne syntyy mm. luottamuksesta hoitohenkilökuntaan. (Anttila ym ) Jatkuvuuden periaate kytkeytyy hoitotyön kirjaamiseen. Asiakkaan hoitokertomuksista kirjattu tieto välittyy aina eteenpäin työntekijältä toiselle. Omatoimisuuden periaate huomioidaan jo asiakkaan voimavaroja kartoittaessa. Hoitotyön suunnitelma on hyvä tehdä niin, että se kannustaa asiakasta toimimaan mahdollisimman itsenäisesti. Asiakkaan puolesta tehdään vain se, mistä hän ei todella itse selviä. (Anttila ym. 2001, ) Kokonaisvaltaisuuden periaate tulee huomioida kartoitettaessa asiakkaan tarpeita. Silloin on kerättävä tietoa asiakkaasta mahdollisimman laajalti. Näin pystyttään hoitamaan asiakasta ja hän tilannettaan kokonaisuutena, eikä ainoastaan asiakkaan ongelmaa. Tarpeenmäärittelyssä on otettava huomioon myös asiakkaan kulttuuritausta, koska se määrittelee osaltaan, miten ihmiset näkevät ja kokevat maailman. Näin ollen se vaikuttaa myös siihen, miten ihmiset haluavat itseään hoidettavan. (Anttila ym. 2001, )

17 17 Hoitotyön kirjaamisen muoto ja painopisteet riippuvat pitkälti ympäristöstä, jossa hoitoa toteutetaan. On selvää, että kirjaaminen on erilaista ja painottuu eri asioihin esimerkiksi ensiapupoliklinikalla kuin kotihoidossa. Tärkeintä onkin, että kirjaaminen on olosuhteiden kannalta loogista ja selkeää sekä keskittyy asiakkaan hoidon etenemisen kannalta oleellisten asioiden esiintuomiseen, arviointia unohtamatta. (Lauri, Lehti, Heinonen & Mäki- Kerttula 1993, 28) Hallila (1998, 18) on luetellut kirjaamiselle asetettuja laatukriteerejä. Näitä ovat mm. taloudellisuus, joka tarkoittaa lyhyttä ja ytimekästä ilmaisua, virheettömyys, perustelut, selkeä käsiala ja helppolukuisuus. Lisäksi kirjaamisessa pyritään siihen, että se olisi päivittäisten toimintojen osalta enemmänkin arvioivaa kuin toteavaa. Tekstistä on käytävä ilmi, onko kyseessä asiakkaan tai omaisen näkemys asiasta vai hoitotyöntekijän arvio. Lisäksi kirjauksesta on selvittävä, miten asiakasta on hoidettu, mitä hänelle on tehty ja mitä vaikutuksia näillä toimenpiteillä on ollut. Kirjatuissa merkinnöissä tulee näkyä selkeästi asiakkaan tarpeet, hoidolliset ongelmat, hoidon tavoitteet sekä saavutetut tulokset. Kotihoidon asiakkaat ovat yleensä pitkäaikaishoidossa ja tämä tuo joitakin erityispiirteitä kirjaamiseen. Hoitotyön suunnitelman teossa painottuu tällöin asiakkaan jäljellä olevien terveiden osa-alueiden ylläpitäminen ja edistäminen päivittäisessä hoidossa sekä asiakkaan hyvää oloa ja mielihyvää edistävät toiminnat. Jokapäiväinen kirjaaminen ei ole tarpeellista, mikäli asiakkaan tilassa ei tapahdu muutoksia. Pitkäaikaishoidossa olevien hoitotyön suunnitelmassa korostuu myös omaisten ja läheisten osuus. Hoitotyönsuunnitelma tarkastetaan asiakkaan kokonaistilanteen mukaan viikoittain, kuukausittain tai harvemmin. (Lauri ym. 1998, 99.)

18 18 5 HOITOTYÖN KIRJAAMISEN JURIDISET NÄKÖKOHDAT Hoitotyötä koskevaa dokumentaatiota säätelevät mm. seuraavat lait: Laki yleisten asiakirjojen julkisuudesta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä henkilörekisterilaki ja - asetus. Lisäksi kirjaamista ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön antamat määräykset. Näiden lakien ja säädösten tunteminen ja toisaalta asiakkaan itsemääräämisoikeuden tunteminen ja kunnioittaminen kuuluu jokaisen hoitotyöntekijän ammattitaitoon. (Hoitotyön vuosikirja 1999, 5.) Seuraavassa tuon esiin joitakin mielestäni keskeisimpiä asioita dokumentaatiota säätelevien lakien sisällöstä. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista astui voimaan vuoden 2001 alusta. Se painottaa erityisesti asiakaslähtöisyyttä sekä sosiaalihuollon henkilöstön ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta. Lain mukaan asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hoitonsa ja palveluidensa suunnitteluun ja toteuttamiseen niin pitkälti kuin se suinkin on mahdollista (8 ). Tämän itsemääräämisoikeutta korostavan pykälän tarkoituksena on suojata ihmistä muiden henkilöiden tai yhteisöjen perusteettomalta väliintulolta. Joskus käy kuitenkin niin, ettei asiakas itse pysty kertomaan miten haluaisi hoitonsa ja palvelunsa järjestettävän. Silloin työntekijän on kuultava asiakkaan laillista edustajaa tai läheistä ja pyrittävä kaikkia osapuolia tyydyttävään kokonaisratkaisuun, yhdessä neuvottelemalla. (Päivärinta 2001, ) Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetään myös, että asiakkaan tarvitsemista palveluista on laadittava yhdessä asiakkaan tai tilanteen niin vaatiessa hänen edustajansa kanssa palvelu-, hoito-, kuntoutus-, tai muu vastaava kirjallinen suunnitelma (7 ). Palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan yksilölliset toivomukset, mielipiteet, edut ja tarpeet sekä hänen kulttuuritaustansa. (Päivärinta 2001, ) Huolellisesti laadituilla potilasasiakirjoilla on suuri merkitys asiakkaan ja terveydenhuoltohenkilöstön oikeusturvan kannalta. Huolella tehdyt merkinnät helpottavat mahdollisten

19 19 asiakkaan hoitoon liittyvien asioiden jälkikäteistä selvittelemistä esimerkiksi potilasvahinkotapauksissa. Jos muistitieto ja kirjallinen tieto ovat ristiriidassa keskenään, luotetaan aina kirjalliseen tietoon. Tämän vuoksi on osattava kirjata kaikki olennainen selkeästi ja informatiivisesti, mutta samalla ytimekkäästi. Oikeusturvan parantamisen lisäksi riittävä ja asianmukainen kirjaus on omiaan edistämään luottamuksellisen hoitosuhteen syntymistä. (Hallila 1998, 26-27; Iivanainen ym.1995, 54.) Kirjaamiseen on oikeus vain niillä terveydenhuollon ammattihenkilöillä ja heidän ohjauksessaan olevilla, jotka osallistuvat potilaan välittömään neuvontaan tai hoitoon. Terveydenhuollon opiskelijoiden tekemät merkinnät hyväksyy nimikirjoituksellaan hänen ohjaajansa tai muu vastaava henkilö. Mahdolliset virheelliset merkinnät yliviivataan, mutta niiden tulee olla luettavissa myöhemmin. Tekstiä ei saa kokonaan peittää. Lisäksi on tärkeää, että korjauksesta käy ilmi tekijän nimi, asema ja korjauksenteko päivämäärä. (Hallila 1998, ) Pääsääntöisesti kirjataan vain käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot. Arkaluontoisia tietoja voidaan merkitä ilman asiakkaan suostumusta ainoastaan, mikäli ne ovat neuvonnan ja hoidon kannalta välttämättömiä. Tällaisia tietoja ovat mm. asiakkaan rotua, yhteiskunnallista -, poliittista-, tai uskonnollista vakaumusta, rikollista tekoa tai seuraamusta, vammaisuutta, seksuaalista käyttäytymistä sekä sosiaalihuollon palvelujen käyttöä koskevat tiedot. (Korpela, M 1998.) Tehtyjen merkintöjen asianmukaisuuteen on kiinnitettävä huomiota myös siksi, että jokaisella yksilöllä on oikeus halutessaan tarkistaa itseään koskevat tiedot. (Henkilörekisterilaki 11 )

20 20 6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS 6.1 Työn tarkoitus ja tavoitteet Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tuottaa ohjeistus hoitotyön kirjaamisesta Joroisten kotihoidon henkilökunnan käyttöön. Halusin tehdä mallikansion, josta selviäisi helposti kirjaamisen peruselementit. Kansion tarkoituksena on antaa ideoita ja ajatuksia hoitotyön kirjaamiseen. Olen tehnyt siitä mahdollisimman helppolukuisen ja selkeän, jotta siihen olisi aikaa tutustua työn lomassa. Kansion tarkoituksena on vastata mm. seuraaviin kysymyksiin: Miksi kirjataan? Kuka kirjaa? Mitä Kirjataan? Ja miten kirjataan? Lisäksi se perehdyttää kirjaamiseen hoitotyön prosessimallin vaiheiden mukaisesti. 6.2 Työskentelyprosessi Ajatus mallikansion tekemisestä heräsi mielessäni ollessani harjoittelujaksolla Joroisten kotihoidossa syksyllä Tuolloin mietin kovasti aihetta opinnäytetyölleni, koska pian olisi edessä opinnäytetyösuunnitelman tekeminen. Kotihoidossa keskusteltiin paljon kirjaamisesta ja sen merkityksestä. Mietittiin esimerkiksi, miten kirjataan ja pohdittiin myös, miksi kirjaaminen jää usein kokonaan tekemättä. Näiden keskustelujen pohjalta mielessäni alkoi hahmottua mielikuva hoitotyön kirjaamiseen liittyvästä mallikansiosta. Kysyin myös ohjaajaltani, olisiko heillä tarvetta sellaiselle kansiolle kotihoidossa? Tammikuussa 2002 alkoi opintokokonaisuus opinnäytetyö yksi. Otin yhteyttä Joroisten kotihoidon osastonhoitajaan ja kysyin, voisinko toteuttaa mallikansion opinnäytetyönäni. Kysyttyään asiaa johtavalta hoitajalta hän antoi minulle suostumuksen aloittaa itse prosessi. Välillemme syntyi suullinen sopimus yhteistyöstä. Mitään toivomuksia kansion sisällön suhteen minulle ei esitetty, vaan minulle annettiin vapaus suunnitella ja ideoida tuotos itse. Opinnäytetyösuunnitelma hyväksyttiin helmikuussa 2002.

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

uudistaminen Kehittäjäasiakkaat; Tämä kommentointi on ollut todellista osallisuutta ja vaikuttamista hieno juttu! 2.7.

uudistaminen Kehittäjäasiakkaat; Tämä kommentointi on ollut todellista osallisuutta ja vaikuttamista hieno juttu! 2.7. Sosiaalihuoltolainsäädännön uudistaminen Kehittäjäasiakkaat; Tämä kommentointi on ollut todellista osallisuutta ja vaikuttamista hieno juttu! 2.7.2012 Asta Niskala 1 11 Ennaltaehkäisevät toimet Neuvonta,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Palveluesimies Tuula Holja

Palveluesimies Tuula Holja Palveluesimies Tuula Holja 11062014 elämisen taito on vaikea oppia, he eivät ole sairaita vaan pelkästään vanhoja. He tuntevat itsensä usein melko hyödyttömiksi olennoiksi ja hyödyksi oleminen on sentään

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot