Lausunto ehdotuksista Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden tarkistetuiksi vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille

Transkriptio

1 Virolahden kunnanhallitus Lausunto ehdotuksista Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden tarkistetuiksi vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille Kh 29 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Ha mi nan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa ehdotuksista Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen ve sien hoi to suun ni telmak si vuosiksi Lausuntoa pyydetään men nes sä. Tausta Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän ekologisen tilan saavuttaminen ja turvaaminen. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää vesienhoitosuunnitelmien laatimista ve sien hoi toalueil le, jotka on määritelty valtioneuvoston asetuksessa ve sien hoi to alueista (1303/2004). Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään vesienhoidon yleis linjauk set sekä määritellään tavoitteet ja toimenpiteet seuraavan kuuden vuoden aikana tehtävälle vesienhoitotyölle. Vesienhoitosuunnitelmat vuo teen 2015 hyväksyttiin valtioneuvostossa v Nyt valmistellaan ve sien hoi tosuun ni tel maa vuoteen Ympäristölautakunta on todennut aiemmasta ve sien hoi to suun nitel mas ta vuoteen 2015 mm. että se on riittävä ja kattava. Jatkossa on toivot tu otettavan mukaan myös pienempiä kunnostustarpeessa olevia ve sistö jä. Ympäristöpäällikkö on myös valmistellut lausunnon Haminan kau pun gin halli tuk sel le vesienhoidon työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä Ky mijoen-suo men lah den vesienhoitoalueella, jonka kaupunginhallitus on kä sitel lyt kokouksessaan Työohjelmasta ei ole ollut huo mau tet tavaa. Lausunnossa on todettu, että merenhoito on eriytetty omaksi suun nitte lu koh teek si, joten mm. Suomenlahden merenkulun aiheuttamaa on net tomuus ris kiä ei enää käsitellä vesienhoitosuunnitelmassa. Haminan edustan me ri alu een tila on välttävä, Vehkajoen ja Summanjoen tila on tyydyttävä. Poh ja ve si va ran to jen määrän ja laadun suhteen Haminan tilanne on kes kimää räis tä parempi. Moni työohjelmassa ollut vesien- ja pohjavesien hy vään tilaan tähtäävistä toimenpiteistä moni on jo Haminassa otettu huo mi oon. Ensimmäisen hoitokauden tavoitteiden toteutuminen Konkreettisten toimien toteutuksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä kai kil la toimialoilla, mutta vesienhoidon aikataulusta ollaan myöhässä. Lähes kaikki valtakunnalliset ohjauskeinot ovat käynnistyneet, mutta niiden val mis tu mi nen ja jalkautuminen vie aikaa. Edistystä on tapahtunut mm. met sä ta lou des sa, turvetuotannossa ja kunnostustoimenpiteiden to teu tukses sa. Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelusuosituksia ja menet te lyi tä on kehitetty TASO-hankkeessa ja luonnonhoitohankkeita on rahoi tet tu kestävän metsätalouden varoista. Vesistöjen kunnostuksia ja ka latie hank kei ta ohjataan valmistuneilla kalatie- ja kunnostusstrategioilla. Sään nös te lyä kehitetään yhdessä tulvariskien hallinnan kanssa. Yh dys kuntien ja haja-asutuksen jätevesien hulevesiopas ja haja-asutusalueiden viemä röin ti oh jel ma hyväksyttiin vuonna Haja-asutuksen jä te ve si neu vontaan on saatu lisärahoitusta. Teollisuuden ja turvetuotannon päästöjä hal li-

2 taan ympäristölupamenettelyllä ja maankäytön suunnittelulla. Ym pä ris tö minis te riö on myöntänyt lisärahoitusta pohjavesien suojelusuunnitelmien laa timi sek si. Maatalouden ja haja-asutuksen toimenpiteiden jalkauttaminen on ollut ongelmallisempaa. Maatalouden toimenpiteiden toteutukseen vai kuttaa monelta osin EU:n maatalouspolitiikan uudistus. Toimenpiteiden toteuttaminen perustuu suurelta osalta vapaaehtoisuuteen, mi kä on hidastanut toimeenpanoa alueella. Suunniteltujen toimenpiteiden to teu tuk seen käytettävissä oleva rahoitus ei ole myöskään vastannut tarvetta. Vaikka toimeenpanon osalta on tapahtunut osalla sektoreista merkittävää ke hi tys tä, osalla kuormituksen kannalta merkittävistä sektoreista toi men pitei den toimenpanossa on vajetta riippuen mm. ohjauskeinojen riittämättömyydestä sekä osin resurssien puutteesta. Vesienhoidon toimenpideohjelma Vesienhoitosuunnitelman valmistelua varten on laadittu ve sien hoi to aluekoh tai set asiakirjat, joissa käsitellään toisen suunnittelukierroksen tar kis tettua vesienhoitosuunnitelmaa vuosiksi Vesienhoitosuunnitelmiin si säl tyy yhteenveto vesienhoitoalueille laadituista pinta- ja pohjavesien toimen pi de oh jel mis ta sekä viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ym pä ristö vai ku tus ten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukainen ym pä ris tö selos tus. Vesienhoidon toisella suunnittelukierroksella on otettu huomioon muu tokset, joita on tapahtunut ensimmäisten suunnitelmien valmistumisen jäl keen. Mm. lainsäädäntö on muuttunut ja vesienhoidon rinnalle on tullut me ren hoidon suunnittelu ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen. Edellistä toimenpideohjelmaa varten Kaakkois-Suomessa luokiteltiin yli 5 km²:n suuruiset järvet sekä valuma-alueeltaan yli 200 km²:n suuruiset joet. Li säk si tarkasteltiin myös joitain pienempiä järviä, jotka olivat hyvää huonom mas sa tilassa. Toisella suunnittelukaudella Kaakkois-Suomessa on kui ten kin laajennettu tarkastelua myös pienempiin pintavesiin. Lähes kaikki yli 50 ha kokoiset järvet ja valuma-alueeltaan yli 50 km²:n joet on rajattu vesi muo dos tu mik si ja luokiteltu. Lisäksi tarkastellaan ns. erityisiä alueita, kuten EU-uimarantoja, vedestä riippuvaisia Natura alueita tai mer kit täviä vedenottoalueita. Järviä on Vuoksen vesienhoitoalueella yhteensä 141 ja jokia 42, Kymijoen-Suomenlahden alueella järviä on 127 ja jokia 38 kpl, rannikkoalue on jaettu 17 vesimuodostumaksi. Vesien tila arvioidaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huo nok si ekologisella luokittelulla. Hyvä tila tarkoittaa että ve si muo dos tu ma poikkeaa vain vähän luonnontilaisesta. Tyydyttävä tila ilmentää koh ta lais ta, välttävä suurehkoa ja huono vakavaa poikkeamaa luonnontilasta. Ekologinen luokittelu tehdään biologisten tekijöiden avulla ottaen huo mi oon niitä tukevat paineet, kuten vesirakentaminen ja kuormitus sekä fy si kaalis-ke mial li set tekijät. Järvivesien luokittelussa huomioidaan kas vi plank tonin, pohjaeläimistön, vesikasvien ja kalaston lajistokoostumus ja run saus, esimerkiksi kasviplanktonin biomassa, sinilevien osuus ja poh ja eläin ten reheviä/karuja olosuhteita ilmentävien lajien määrä. Virtaavien vesien eko-

3 lo gi ses sa luokittelussa huomioidaan erilaisilla pinnoilla elävät piilevät, ki vikko poh jien pohjaeläimet sekä koskien kalasto. Arvioinnissa on myös huomioitu ihmistoiminnan vaikutukset eli paineet, vesis tös sä tehdyt rakenteelliset muutokset sekä sedimentissä ja eliöstössä ole vat haitalliset aineet. Todellisia muutoksia vesien tilassa ei ole juurikaan tapahtunut en sim mäiseen, vuosien tuloksiin perustuvaan luokittelukierrokseen verrat tu na. Vesienhoidon keskeisenä tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa toi menpi teet, joilla voidaan saavuttaa vesienhoidon tavoitteet. Uuden jaottelun mu kai siin perustoimenpiteisiin luetaan EU-direktiivien vaatimat toi men piteet. Muihin perustoimenpiteisiin kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännössä ase tet tu jen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät pe rus tu suoraan EU-direktiiveihin. Täydentäviksi toimenpiteiksi luokitellaan pe rus toi men pi tei den ja muiden perustoimenpiteiden lisäksi tehtävät toimen pi teet, kuten myös kaikki ohjauskeinot. Ne ovat nykyisin pää sään töises ti vapaaehtoisia ja nojautuvat usein taloudellisten ja tiedollisten oh jauskei no jen käyttöön. Ehdotuksessa on esitetty pintavesien tilaa heikentävä toiminta ja toi men piteet ja ohjauskeinot seuraavien toimien osalta: yhdyskunnat ja haja-asutus (toimenpiteinä mm. jätevesien käsittelyn kes kit tä mi nen suuremmille puhdistamoille, vuotovesien määrän vä hentä mi nen, viemäriverkoston saneeraus) maatalous (toimenpiteitä mm. nitraattiasetuksen mukaiset toimenpiteet, maa ta lous tu kiin liittyvien täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ym pä ris tön vaatimukset, eläinsuojien ympäristölupien mukaiset toi menpi teet, kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet, neuvonta) metsätalous (toimenpiteinä mm. veden pidättymisen parantaminen metsiin valunnan ääritilanteissa, metsätalouden vesiensuojelun yleis suunnit te lu) turvetuotanto (toimenpiteinä mm. sijainnin ohjaus, ve sien suo je lu me netel mien toiminnan varmistaminen ympäri vuoden, vähintään BAT:n mukai set vesiensuojelumenetelmät) kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen (toimenpiteinä mm. vaellus es tei den poisto ja elinympäristökunnostukset, kansallisen ka la stra tegian päämäärän toteuttaminen: uhanalaiset vaelluskalakannat vah vis tuvat elinvoimaisiksi ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta) teollisuus (toimenpiteinä mm. haitallisten aineiden tarkkailun te hos ta minen, ympäristöriskikartoitukset, BAT-päätelmien hyvä soveltaminen lupa me net te lys sä) kalankasvatus (toimenpiteinä mm. laitosten sijainnin ohjaaminen pois pie nis tä ja matalista lahdista, kuormitusta ei tule lisätä Virolahden tai Pyh tään edustalla) Pohjavettä vaarantava ja muuttava toiminta sekä toimenpiteet ja oh jaus keinot on esitetty seuraavien toimintojen osalta: llmastonmuutos (toimenpiteinä mm. vedenottamoille varavoimalähteet, tul va ris ki alueil la sijaitsevien vedenottamoiden sään ääriolosuhteisiin varau tu mi nen, vedenhankinnan varautumis-/valmiussuunnitelman laa ti minen ja päivittäminen)

4 liikenne (toimenpiteinä mm. maankäytön suunnittelu ja sijainnin ohjaus, poh ja ve si suo jauk set, vähemmän haitalliset liukkaudentorjunta-aineet) maa-ainesten otto (toimenpiteinä mm. sijainnin ohjaus, lupaehtojen valvon ta, riittävä pohjaveden seuranta ja jälkihoitotoimenpiteiden to teut tami nen, työkoneiden ja polttoainevarastojen suojaus) maatalous (toimenpiteinä mm. uusien tai laajennettavien eläintilojen ja lan ta loi den ohjaus pohjavesialueiden ulkopuolelle, liete- ja kuivalannan si joit ta mi ses sa nitraattiasetuksen ja ympäristöluvan noudattaminen, poh ja ve si tark kai lu tiloilla) metsätalous (toimenpiteinä mm. huomio työkoneiden öl jy va hin ko tor juntaan, ei tehdä kunnostusojituksia, lannoituksia, kannon nostoa eikä kulo tus ta, suositaan kevennettyä maanmuokkausta) turvetuotanto (toimenpiteinä mm. sijainnin ohjaus pohjavesialueiden ulko puo lel le, eristysojia ei kaiveta kivennäismaahan asti ja hu mus pi toisten vesien imeytyminen pohjavesialueelle estetään, huomio työ ko neiden öljyvahinkotorjuntaan) pilaantuneet alueet (toimenpiteenä edistetään mahdollisesti pi laan tu neiden alueiden tutkimuksia ja pilaantuneeksi todettujen alueiden kun nostuk sia pohjavesialueella ja vedenottamoiden valuma-alueille val von nal lisin keinoin kuin myös valtion jätehuoltotyönä tai JASKA-hankkeina) teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat (toimenpiteinä mm. si jain nin ohjaus pohjavesialueen ulkopuolelle, pohjavesitarkkailut, valvonnan tehos ta mi nen, ympäristöriskikartoitukset) vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen (toimenpiteinä mm. veden oton valvonnan tehostaminen, vanhojen velvoitetarkkailuohjelmien päi vit tä mi nen) yhdyskunnat (toimenpiteinä mm. sijoituksen ohjaus, viemäriverkostojen ja pumppaamojen kunnon tarkastukset ja saneeraukset, vesihuollon ke hit tä mis suun ni tel mien ajan tasalla pito) suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset (toimenpiteinä mm. suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivitykset, pohjaveden yh teis tarkkai lu) Ehdotuksessa vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi on ero tel tu omiin taulukoihin myös eri toimialojen vesienhoidon ohjauskeinot vas tuu- ja yhteistyötahoineen. Kaakkois-Suomen alueen itäosat kuuluvat Vuoksen vesienhoitoalueeseen ja läntiset osat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Linkit asiakir joi hin löytyvät osoitteesta Valmistelijat: ympäristöpäällikkö Tapio Glumoff, puh ja ympä ris tö sih tee ri Kirsi Seppälä, puh Ympäristöpäällikön ehdotus: Annetaan seuraava lausunto: Ohjelmiin on koottu varsin kattava määrä tietoa ja vesienhoitosuunnitelman lin jauk set ovat oikeita ja perusteltuja. Ohjelmissa on esitetty pintavesiä heiken tä vät toiminnat sekä pohjavettä vaarantavat tai muuttavat toiminnat hyvin ja kattavasti. Myös toimenpiteet ja ohjauskeinot on esitetty hyvin ja katta vas ti ja toteutuessaan ne ovat pintavesien ja pohjavesien tilaan myön teises ti vaikuttavia. Monet toimenpiteistä ja ohjauskeinoista ovatkin jo kun nis-

5 sa käytössä mutta niiden vaikuttavuuden tehostamista tarvitaan edelleen. Esi te tyt toimenpiteet ja ohjauskeinot ovat tehokkaita, mikäli ne vain saadaan toteutettua ja osaksi käytäntöjä. Erityisesti maatalouden osalta toimenpiteet ovat haasteellisia, ve sien suo jelua edistävät toimenpiteet ovat olleet jo pitkään tiedossa, mutta mer kit tä vää parannusta maatalouden vesiensuojelun vaikuttavuudessa ei ole kui tenkaan vielä havaittu. Lantavarastoissakin on edelleen puutteita, niin ole massa olevien lantaloiden osalta kuin mm. kasvavan hevosharrastuksen myötä. Hyvänä seikkana pidetään sitä, että vesienhoitosuunnitelmassa vastuutahoja sekä myös yhteistyötahoja on määritelty selkeästi eri toimialojen ohjauskeinoille edistämään toimenpiteiden toteutusta. Suunnitteluun osallistumiseen on tarjottu riittävästi mahdollisuuksia ja annettu myös riittävästi aikaa kuulemiseen. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää yhtyä ympäristölautakunnan asiasta antamaan lausuntoon. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.