Keski-Suomen malmipotentiaalin arviointi projektin ( ) loppuraportti

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 94/2016 Keski-Suomen malmipotentiaalin arviointi projektin ( ) loppuraportti Perttu Mikkola, Esa Heilimo, Soile Aatos, Jukka Kousa, Jouni Luukas, Hannu Makkonen, Sami Niemi, Matti Niskanen, Maarit Nousiainen, Ilona Romu & Soili Solismaa

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Perttu Mikkola, Esa Heilimo, Soile Aatos, Jukka Kousa, Jouni Luukas, Hannu Makkonen, Sami Niemi, Matti Niskanen, Maarit Nousiainen, Ilona Romu & Soili Solismaa KUVAILULEHTI Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Keski-Suomen malmipotentiaalin arviointi projektin ( ) loppuraportti Tiivistelmä Tämä raportti sisältää tiiviin kuvauksen Geologian tutkimuskeskuksen vuosina toimineesta Keski-Suomen malmipotentiaalin arviointi projektista. Kuvaus kattaa pelkästään projektin hallinnollisen puolen, geologiset tulokset on julkaistu/julkaistaan erikseen. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kallioperäkartoitus, malmipotentiaali, aluegeologia Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Keski-Suomi, Kangasniemi, Pieksämäki, Hankasalmi, Toivakka, Laukaa, Jyväskylä, Muurame, Luhanka, Joutsa Karttalehdet N431, N432, N433, N434, M442, M444, N441, N443 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 94/2016 Kokonaissivumäärä Liite Kieli Suomi Hinta Ilmainen Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Mineraalivarat / Itä-Suomi - Kapera Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus / Allekirjoitus/nimen selvennys Perttu Mikkola

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Taustaa 1 2 Henkilöt 1 3 Maastotyöt 1 4 Geofysiikan maastomittaukset 2 5 Kairauskohteet 2 6 Julkaisutoiminta 5 7 Yliopistoyhteistyö 5 8 Tiedottaminen 6 9 Dokumentaation arkistointi 6 10 Projektin arviointi 6 Kirjallisuus - Muut kuin projektin tuotokset 7 Kirjallisuus projektin tuotokset 7 Abstraktit Pro gradut Arkistoraportit Linkit projektin lehdistötiedotteisiin Linkkejä internetistä löytyviin Keski-Suomen tutkimuksia sivuaviin Yleisradion juttuihin Liite: Valikoima hankkeen töistä laadittuja lehtijuttuja

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 94/ TAUSTAA Keski-Suomen malmipotentiaalin arviointi projekti suoritti alueellista malmipotentiaalin arviointia alueella, joka muodostui käytöstä poistuneen KKJ-koordinaattijärjestelmän mukaisista 321-alkuisista karttalehdistä. Keski-Suomen ja Etelä-Savon rajaseudulle sijoittuvan alueen pinta-ala oli noin 4695 km 2. Alueen järjestelmällinen kallioperäkartoitus oli suoritettu edellisen kerran ja 1900-lukujen vaihteessa (Frosterus 1900, 1903). Tutkimukset kohdealueella aloitti vuonna 2012 Itä-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hanke (Mikkola ja muut 2012). Projekti pyrki toteuttamaan sen alkaessa voimassa olleen GTK:n strategian mukaista lähestymistapaa ja arvioimaan huonosti tunnetun tutkimusalueensa malmipotentiaalia useiden malmityyppien osalta, lukien mukaan myös kalliokiviaineksen ja rakennuskivet. Geologisen perustiedon puutteiden vuoksi tämä edellytti melko mittavia maastotöitä alueen geologisen kehityksen ja sitä kautta eri malmityyppien potentiaalin selvittämiseksi. Vuodet projekti toimi GTK:n Itä-Suomen yksikön Kallioperä ja raaka-aineet - toimialalla ja organisaatiouudistuksen jälkeen vuonna 2016 Mineraalivarat -tulosyksikössä. Alkuperäinen hankenumero muuttui tilipuiteuudistuksen myötä projektinumeroksi Paljastuma- ja kairasydäntietokannoissa kaikki aineisto on tallennettu tiedonhallinnan helpottamiseksi alkuvaiheen hankenumerolla. Myös projektin nimeä säädettiin vastaamaan GTK:n kulloistakin linjausta ja se ehti toimia seuraavilla nimillä: Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hanke (2013 ja 2014), Keski-Suomen malmipotentiaalin kartoitus hanke ( ) ja Keski-Suomen malmipotentiaalin kartoitus projekti ( ). 2 HENKILÖT Projektin päällikkönä toimi koko sen keston ajan geologi Perttu Mikkola ja varapäällikkönä geologi Esa Heilimo. GTK:n geologeista projektin töihin osallistuivat myös Soile Aatos, Aimo Hartikainen (eläkkeelle 2015), Jukka Kousa, Jouni Luukas, Hannu Makkonen, Ilona Romu ja Soili Solismaa sekä määräaikaisena työntekijänä Marjaana Ahven ( ). Projektin geofyysikkoina toimivat Sami Niemi, Matti Niskanen, Maarit Nousiainen (2014 alkaen) ja Aimo Ruotsalainen (eläkkeelle 2015). Tutkimusavustajista töihin osallistuivat Keijo Kinnunen (irtisanottu 2015), Rauli Lempiäinen (irtisanottu 2015), Mauri Luukkonen, Antti Mäkelä ja Tuomo Stranius. Projektin kausiapulaisina maastotöissä toimivat Heli Kivisaari (Helsingin yliopisto, 2013), Kimmo Kärenlampi (Oulun yliopisto, 2014), Mira Kyllästinen (Turun yliopisto, 2014) ja Krista Mönkäre (Turun yliopisto, 2015). 3 MAASTOTYÖT Maastotutkimusten aikana tutkimusalueella tehtiin näihin tutkimuksiin liittyen uutta paljastuma- ja lohkarehavaintoa. Havaintoverkon tiheys heijastelee sekä kallioperän vaihtelevuutta että paljastumaolosuhteita. Tavoitteena monotonisemmilla syväkivialueilla oli luoda havaintoverkko noin 500 metrin havaintoväleillä; kivilajeiltaan vaihtelevimmalla

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 94/ vulkaniitti- ja sedimenttikivijaksoilla havaintoja tehtiin mahdollisuuksien mukaan tiheämpään. Lohkare-etsintää tehtiin paikallisesti sekä ennestään tunnettujen malmiviitteiden että tutkimusten aikana saatujen uusien vihjeiden ympäristössä. Uusien havaintojen lisäksi käytössä oli liitekartan alueelta myös GTK:n ja Outokumpu Oy:n malminetsinnän paljastumaja lohkarehavainnot, joita käytettiin mahdollisuuksien mukaan apuna. Pääosa (>98 %) havainnoista tallennettiin suoraan tietokantoihin maastossa ja ne on siirretty GTK:n Oracle-tietokantaan. Havaintoihin liittyvät valokuvat toimitetaan GTK:n valokuvaarkistoon alkuvuonna Paljastuma- ja lohkarenäytteistä, joista on tehty kemian analyysi ja/tai hie, tullaan toimittamaan palat Lopen kairansydänarkistoon. 4 GEOFYSIIKAN MAASTOMITTAUKSET Geofysiikan maastomittauksista ylivoimaisesti suurin oli ½ tutkimusalueesta kattava alueellinen painovoimamittaus (APV). Mittausalue muodostuu tutkimusalueen länsipuoliskosta (KKJ-karttalehdet 3211 ja 3212). Itäpuoli oli mitattu jo 1980-luvun malmitutkimuksiin liittyen. Painovoimamittausten valmistuminen viivästyi resurssipulan johdosta merkittävästi alkuperäisestä aikataulusta, mikä haittasi jonkin verran mm. alueen suurrakenteiden ja kallioperän kolmiulotteisten rakenteiden tulkintaa. Vähäisempiä, pääasiassa magneettisia, maastomittauksia tehtiin kairauskohteilla kairausten suunnittelun tueksi. Mittausaineistot on tallennettu GTK:n geofysiikan tietokantoihin. 5 KAIRAUSKOHTEET Kairausten tavoitteet olivat enemmän geologisen perustiedon ja kivilajiassosiaatioiden selvittämistä kuin suoranaista malminetsintää. Kaikkiaan projektin aikana kairattiin 19 kohteella yhteensä 58 reikää GTK:n omalla kairauskalustolla. Kaikkien reikien hallinnolliset tiedot on esitetty taulukossa 1 ja kairakohteiden sijainti näkyy kuvassa 1. Kustakin kohteesta on laadittu erillinen lyhyt raportti, jossa teknisten seikkojen lisäksi kuvataan tärkeimmät geologiset havainnot. Raporttien viitetiedot löytyvät tämän raportin kirjallisuusluettelosta. Poikkeuksena on Harjujärvensuon kohde, jonka raportointi siirtyi vuodelle 2017 tutkimusten jatkumisen takia. Kairasydänraportit on tallennettu GTK:n Oracle-tietokantaan. Kuva 1. (Seuraava sivu). Yleistetty versio projektin laatimasta kallioperäkartasta jolla näkyvissä kairauskohteiden sijainti sekä aiemmin kairattujen kohteiden sijainti. Kartta Mikkola ja muut 2016.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 94/

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 94/ Reikä Kohde Pituus Suunta Lähtökaade Maata X Y Z N R1 Tuppi N R2 Tuppi N R3 Tuppi N R4 Petäinen N R5 Petäinen N R6 Tuppi N R7 Petäinen N R1 Teurisuo N R2 Teurisuo N R3 Kuitula N R4 Herrasenaho N R5 Herrasenaho N R6 Herrasenaho N R7 Herrasenaho N R8 Herrasenaho N R9 Ukonsuo N R10 Ukonsuo N R11 Huikko N R12 Rutakonjoki N R13 Janholanjoki N R14 Janholanjoki N R15 Janholanjoki N R1 Ala-Siili N R2 Ala-Siili N R3 Ala-Siili N R1 Suolikko N R2 Suolikko N R3 Suolikko N R4 Suolikko N R1 Holla N R2 Holla N R3 Holla N R4 Haapasuo N R5 Haapasuo N R6 Haapasuo N R16 Hamperinjoki N R17 Hamperinjoki N R18 Hamperinjoki

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 94/ N R19 Hamperinjoki N R20 Toivakanlehto N R21 Toivakanlehto N R22 Toivakanlehto N R23 Viidansuo N R24 Viidansuo N R25 Viidansuo N R26 Lammuste N R27 Lammuste N R28 Lammuste N R29 Lammuste N R7 Harjujärvensuo N R8 Harjujärvensuo N R9 Harjujärvensuo N R10 Harjujärvensuo N R11 Harjujärvensuo N R12 Harjujärvensuo N R1 Lohkolinjakangas N R2 Lohkolinjakangas N R3 Lohkolinjakangas Yhteensä Taulukko 1. Hankkeen kairauttamien kairareikien hallinnolliset tiedot. 6 JULKAISUTOIMINTA Projektin tuloksista on laadittu GTK:n tutkimusraporttisarjaan suomenkielinen yhteenveto (Mikkola ja muut 2016a). Siinä kuvataan alueen geologiset yksiköt ja liitteisiin kuuluu alueen päivitetty kallioperäkartta. Lisäksi tekeillä on useita erillisjulkaisuja, joista on tarkoitus koostaa GTK:n Special Paper sarjan volyymi. Näiden erillisjulkaisujen valmistuminen siirtyi alkuperäisestä tavoitteestaan, joka oli niiden valmistuminen ennakkotarkastukseen , tekijöiden muiden työtehtävien johdosta. Projektin aikana välituloksista on pidetty kokousesitelmiä ja posteriesityksiä sekä koti- että ulkomaisissa tieteellisissä kokouksissa. Kokousabstraktien kirjallisuusviitteet löytyvät tämän raportin kirjallisuusluettelosta, ja niihin on sisällytetty vain Keski-Suomen tutkimuksiin liittyvät esitelmät. Vanhemmista hankkeista periytyneet työt on jätetty listauksen ulkopuolelle. 7 YLIOPISTOYHTEISTYÖ Projektin yliopistoyhteistyö muodostui pääosin opiskelijoille tarjotuista pro gradu aiheista ja materiaaleista, joita järjestettiin yhteensä neljälle opiskelijalle. Sini Halonen (2015, Oulun yliopisto) tutki Hiekkapohjan alueella Jyväskylän koillispuolelle sijaitsevia pieniä mineralisaatioita sekä sitä, muodostavatko ne mahdollisesti yhden suuremman hydrotermisen systeemin. Krista Mönkäre (2016, Turun yliopisto) kuvasi alueen

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 94/ vulkaniittiyksiköiden geokemiallisia piirteitä sekä arvioi niiden rinnastettavuutta Tampereen ja Hämeen alueen vulkaniittiyksiköihin. Ville Kallion (Oulun yliopisto) opinnäytteen aiheena on Muuramen lounaispuolella sijaitseva Suolikon Pb-Zn-mineralisaatio. Työn tavoitteina on kuvata kyseinen pitkään tunnettu, mutta aiemmin vain pintapuolisesti tutkittu pieni esiintymä ja arvioida sen syntymekanismia. Ville Virtanen (Helsingin yliopisto) keskittyy petrologiaan painottuvassa opinnäytteessään Saarijärven seurueen eri intruusioiden petrografiaan, mineralogiaan ja geokemiaan. Virtasen ja Kallion opinnäytteet valmistuvat alkuvuodesta TIEDOTTAMINEN Projektin aikana järjestettiin kenttäkauden alkaessa vuosittain yhdestä kolmeen tupailtaa alueen asukkaille. Tupailtojen pitopaikat pyrittiin valitsemaan kenttätöiden kulloisenkin painopisteen mukaan. Tilaisuuksissa kerrottiin paitsi sen vuotisista tutkimuksista, myös GTK:sta yleensä ja alueen kallioperän kehityksestä sekä jaettiin tietoa kansannäytetoiminnasta. Projektin tuloksista tullaan vielä keväällä 2017 järjestämään 2 3 tiedotustilaisuutta alueen asukkaille. Alueellisista kenttätöistä tiedotettiin maanomistajille ilmoituksilla paikallislehdissä. Kohteellisemmista geofysiikan mittauksista lähetettiin mittausalueen maanomistajille kirje. Vuosittain laadittiin 1 2 lehdistötiedotetta jotka löytyvät GTK:n uutisarkistosta. Tiedotteiden pohjalta lähinnä paikallinen media (sanomalehdet, YLE Jyväskylä, kirjallisuus luettelon linkkilista, Liite 1) laativat uutisia vaihtelevasti. Etenkin Harjujärvensuon kultalöytö sai suhteellisen runsaasti palstatilaa, myös Suomenlahden eteläpuolella (Sanomalehti Postimees : Soome geoloogid leidsid kulda). Lehtijutut painottuivat, kuten tavallista, malmeihin ja niiden etsintään ja perustiedon päivittämispuoli töistä tuli selvästi vähemmän esille. 9 DOKUMENTAATION ARKISTOINTI Projektin suunnittelu ja määräaikaisraportointi on tehty GTK:n kulloinkin voimassa olleen organisaatiorakenteen ja ohjeistuksen mukaisesti. Vuosilta tämä tarkoittaa Itä- Suomen yksikön Kallioperä ja raaka-aineet toimialaa ja Docushare-palvelua. Vuoden 2016 suunnitelmat ja raportointi tehtiin osana Mineraalivarat tulosyksikköä, ja aineisto on löydettävissä Juoni ja Lato palveluista. 10 PROJEKTIN ARVIOINTI Pääpiirteissään projekti saavutti asetetut tavoitteet: Perustieto alueen kallioperästä päivitettiin tasolle, joka mahdollistaa alueen malmipotentiaalisuuden aiempaa luotettavamman arvioinnin. Koottu aineisto on asianmukaisesti tallennettu tulevia tarpeita varten ja tulosten oleellisimmat kohdat raportoitu tutkimusraportin muodossa. Töistä julkaistavaksi suunnitellun Special Paperin viivästyminen on projektin ainoa merkittävämpi myöhästyminen ja sekin johtuu pääosain ulkoprojektillisista syistä eli sivusta tulleista töistä, jotka GTK:n normaalikäytännön mukaan priorisoitiin budjettitöitä tärkeämmiksi.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 94/ Projektin menestyksekkään läpiviennin mahdollisti ensisijaisesti laaja-alainen ja erittäin motivoitunut osaajien joukko, jossa kaikki tiesivät tehtävänsä ja jonka yhteistyö oli ennestään luontevaa. Tutkijoiden työpanoksen lisäksi oleellista oli kokeneiden tutkimusavustajien työpanos sekä toimistolla että maastossa. Myös GTK:n sisäisten tutkimuspalveluiden (kairaus, geofysiikan maastomittaus, moreeninäytteenotto, isotooppilaboratorio, hieiden valmistus ja graafiset palvelut) merkitys oli projektille oleellinen. Esimerkiksi omalla kairauskalustolla oli mahdollista toteuttaa tarpeen vaatiessa pieniäkin kairauskohteita, joita ei ulkoisena tilaustyönä kannata teettää. Vuoden 2016 alusta muuttunut organisaatiorakenne tulee vaikeuttamaan vastaavien laajojen budjettiprojektien läpivientiä tulevaisuudessa. Esimerkiksi tähän projektiin osallistuneet geologit, geofyysikot ja tutkimusavustajat sirosivat uudistuksessa yhdestä tulosyksiköstä peräti kuuteen eri tulosyksikköön, jolloin toiminnan suunnittelu, budjetointi ja organisointi vaikeutuivat huomattavasti. Tämä näkyi jo selvästi vuoden 2016 töiden toteutuksessa, jota ajoittain haittasi eräiden tekijöiden joutuminen useamman organisatorisen yksikön vaatimusten ristiaallokkoon. KIRJALLISUUS - MUUT KUIN PROJEKTIN TUOTOKSET Frosterus, B Mikkeli. Suomen geologinen yleiskartta 1: , vuorilajikartta, lehti C2. Geologinen toimisto. Frosterus, B Mikkeli. Suomen geologinen yleiskartta 1: , vuorilajikartan selitys, lehti C2. Geologinen toimisto. 102 s. Mikkola, P., Aatos, S., Damsten, M., Halkoaho, T., Hartikainen, A., Heilimo, E., Kousa, J., Luukas, J., Mattila, S., Västi, K., Äikäs, O Itä-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi (tiedonkeruu) -hankkeen toiminta vuosina 2011 ja GTK:n arkistoraportti 101/ s. KIRJALLISUUS PROJEKTIN TUOTOKSET Mikkola, P., Heilimo, E., Aatos, S., Ahven, M., Eskelinen, J., Halonen, S., Hartikainen, A., Kallio, V., Kousa, J., Luukas, J., Makkonen, H., Mönkäre, K., Niemi, S., Nousiainen, M., Romu, I. & Solismaa, S Jyväskylän seudun kallioperä. Summary: Bedrock of the Jyväskylä area. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 227, 95 sivua, 35 kuvaa, 5 taulukkoa, 6 liitettä. Abstraktit Ahven, M., Heilimo, E., Mikkola, P., Luukas, J. & Kousa, J Preliminary observations on the lithology of the southeastern corner of the Central Finland Granitoid Complex. Current Research: 2nd GTK Mineral Potential Workshop, Kuopio, Finland, May Tutkimusraportti 207, Heilimo, E., Halonen, S., Mikkola, P. & Niemi, S Can polymetallic mineralizations in Hiekkapohja, Central Finland be part of a one porphyritic system? The 32nd Nordic Geological Winter Meeting, 13th 15th January 2016, Helsinki, Finland. Abstract volume, 128.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 94/ Heilimo, E., Mikkola, P., Hartikainen, A., Luukas, J. & Niemi. S Updating the knowledge about the SE part of the Paleoproterozoic Central Finland granitoid complex: preliminary insights from field work and geochemistry. Teoksessa: 31th Nordic Geological Winter Meeting Lund, Sweden, January p. 84 Heilimo, E., Mikkola, P., Lahaye, Y., Huhma, H New evidence for crustal growth: field and geochemical data from plutonic rocks in SE corner of the Central Finland Granitoid Complex. Julkaisussa: Lithosphere 2016 Ninth Symposium on the Structure, Composition and Evolution of the Lithosphere in Finland. Programme and Extended Abstracts, Espoo, Finland, November 9-11, Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-65, Mikkola, P. & Hartikainen, A Preliminary results on polymetallic mineralizations in a granitoid-dominated environment near Jyväskylä, Central Finland. 12th Biennial SGA Meeting, August 2013, Uppsala, Sweden, Proceedings Mikkola, P., Hartikainen, A. & Niemi, S Possible ore potential of the Jyväskylä Kangasniemi area. Current Research: 2nd GTK Mineral Potential Workshop, Kuopio, Finland, May Tutkimusraportti 207, Mikkola, P., Heilimo, E., Niemi, S., Hartikainen, A. & Halonen, S Paleoproterozoic hydrothermal System and Associated Polymetallic Mineralizations in Hiekkapohja, Central Finland. 13th SGA Biennial Meeting, Nancy- France, August Proceedings, Mikkola, P., Mönkäre, K., Ahven, M. & Huhma, H Supracrustal rocks from the SE border of the Central Finland Granitoid Complex, something new or business as usual? Julkaisussa: Lithosphere 2016 Ninth Symposium on the Structure, Composition and Evolution of the Lithosphere in Finland. Programme and Extended Abstracts, Espoo, Finland, November 9-11, Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-65, Virtanen, V. & Heilimo, E Two geochemically A-type intrusions in Central Finland Granitoid Complex: evidence of coeval mafic and felsic magmatism. Julkaisussa: Lithosphere 2016 Ninth Symposium on the Structure, Composition and Evolution of the Lithosphere in Finland. Programme and Extended Abstracts, Espoo, Finland, November 9-11, Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-65, Pro gradut Halonen, S Keski-Suomen granitoidikompleksin malmiviitteet Hiekkapohjan alueella. Julkaisematon pro gradu tutkielma, Oulun yliopisto, kaivannaisalan tiedekunta. 100 s., 2 liitettä. Mönkäre, K Geochemistry of volcanic rocks from the southeast of the Central Finland Granitoid Complex. Julkaisematon pro gradu tutkielma, Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos. 76 s., 1 liite.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 94/ Arkistoraportit Ahven, M. & Ruotsalainen A Keski-Suomen mineraalipotentiaali -hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella Arkistoraportti 63/ s. Hartikainen, A Geokemialliset maaperätutkimukset Kangasniemi-Toivakka alueella. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 162/ s. Hartikainen, A Tutkimustyöselostus Laukaan Mylläkkäsuon maaperägeokemiallisista lantaniditutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 11/ s. Heilimo, E. & Niemi, S Geokemialliset maaperätutkimukset ja geofysikaaliset maastomittaukset Hiekkapohjan alueella Jyväskylässä ja Laukaassa. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 74/ s. Heilimo, E. & Niemi S Suolikon kairaukset Muuramessa Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 93/ s. Hokka, J. & Niemi S Nikkelimalmitutkimukset Kangasniemen Petäisen kohteella vuosina Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 118/ s., 1 liite. Mikkola, P. & Niemi, S Haapasuon kairaukset Joutsassa vuonna GTK:n arkistoraportti 79/2015, 6 s., 1 liite. Mikkola, P. & Niemi, S Hollan kairaukset Joutsassa GTK:n arkistoraportti 31/2015, 5 s., 1 liite. Mikkola, P. & Niemi, S Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna GTK:n arkistoraportti 6/ s., 1 liite. Mikkola, P. & Niemi, S Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 84/ s, 1 liite. Mikkola, P. & Niemi, S Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna GTK:n arkistoraportti 26/ s., 1 liite. Mikkola, P., Niemi, S. & Ruotsalainen, A Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä Arkistoraportti 85/ s Mikkola, P., Niemi, S. & Ruotsalainen, A Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen kairaukset Kangasniemellä, Toivakassa ja Pieksämäellä Arkistoraportti 61/ s. Mikkola, P., Aatos, S., Ahven, M., Hartikainen, A., Heilimo, E., Luukas, J., Niemi, S. & Ruotsalainen, A Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi -hankkeen väliraportti ja jatkotutkimustarpeet. Arkistoraportti 89/ s. Solismaa, S., Nenonen, J., Niemi, S. & Kousa, J Pieksämäen Lammusteen malminetsintätutkimukset vuosina Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 1/ s., 4 liitettä.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 94/ Linkit projektin lehdistötiedotteisiin Type=PressReleases GTK:n kallioperätutkimukset jatkuvat Keski-Suomessa Type=PressReleases GTK jatkaa kallioperätutkimuksia Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa Type=PressReleases GTK:n kallioperätutkimukset Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa vuonna Type=PressReleases GTK:n kallioperätutkimusten maastokausi alkaa Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa Type=PressReleases GTK:n kallioperätutkimukset jatkuvat Etelä-Savossa ja Keski- Suomessa Type=PressReleases Geologian tutkimuskeskus on hakenut kaivoslain mukaista varausta Joutsassa Linkkejä internetistä löytyviin Keski-Suomen tutkimuksia sivuaviin Yleisradion juttuihin Vuoden Kangasniemeltä etsitään kultaa Toivakasta etsitään kultaa Kallioperästä tutkitaan malmit ja metallit Jyväskylän hopealöydös johtamassa lisäselvityksiin GTK mittaa kallioperän painovoimaa Kangasniemellä kairataan kullan toivossa Keski-Suomessa runsaasti malminetsintää - katso kartta Malmin etsinnässä pätee samat säännöt kuin marjastuksessa Kangasniemeltä kairattiin vain hippu kultaa

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 94/ Kuparia, hopeaa ja lyijyä - kallioperästä etsitään merkittäviä esiintymiä Joutsasta on löytynyt kultaa mutta mistä se on tullut? Löytyyko kultaa? Joutsassa ryhdytään koekairaamaan Joutsassa työnnetään kairaa kallioon kullan toivossa LIITE: VALIKOIMA HANKKEEN TÖISTÄ LAADITTUJA LEHTIJUTTUJA

15 Länsi-Savo huhtikuu 2012

16 Kangasniemen kunnallislehti

17 Keski-Suomalainen

18 Kangasniemen kunnallislehti

19 Länsi-Savo

20 Keski-Suomalainen

21 Keski-Suomalainen

22 Kangasniemen kunnallislehti

23

24

25 Keski-Suomalainen tammikuussa 2015, jutun toinen sivu kadonnut maailman turuille.

26 Kangasniemen kunnallislehti

27 Joutsan seutu helmikuu 2015

28

29 Postmees

30

31

32 Iltalehti Joutsan seutu

33 Joutsan seutu

34 Iltalehti