Itä-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi (tiedonkeruu) -hankkeen toiminta vuosina 2011 ja 2012

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/2012 Itä-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi (tiedonkeruu) -hankkeen toiminta vuosina 2011 ja 2012 Perttu Mikkola, Soile Aatos, Martti Damsten, Tapio Halkoaho, Aimo Hartikainen, Esa Heilimo, Jukka Kousa, Jouni Luukas, Soili Mattila, Kaj Västi, Olli Äikäs

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Perttu Mikkola, Soile Aatos, Martti Damsten, Tapio Halkoaho, Aimo Hartikainen, Esa Heilimo, Jukka Kousa, Jouni Luukas, Soili Mattila, Kaj Västi, Olli Äikäs Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Itä-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi (tiedonkeruu) -hankkeen toiminta vuosina 2011 ja 2012 Tiivistelmä Tässä raportissa kuvataan Itä-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi (tiedonkeruu) hankkeen toiminta sen toiminta-aikana Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kallioperätutkimukset, malminetsintä Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Itä-Suomi, Kuhmo, Nurmes, Lieksa, Siilinjärvi, Kangasniemi, Toivakka, Rautalampi, Lapinlahti Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 101/2012 Kokonaissivumäärä 11 s. +1 liite Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue ISY / Kapera Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Perttu Mikkola

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/2012 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 HANKKEEN HENKILÖSTÖ 2 3 TYÖMAAKOHTAISET TOIMET, TULOKSET JA MAHDOLLISET JATKOT Lieksa-Kuhmo kallioperäkartoitus DigiKP ja Finstrati Arkistoraportit Väli- ja Etelä-Suomen nikkelipotentiaalin arviointi -hankkeen jäämistö Itä-Suomen sinkki-kuparipotentiaalin arviointi hankkeen jäämistö Viholanniemi ja Korkeakangas Uraanivastuut Kangasniemen kallioperäkartoituskurssi Jatkotutkimuskohteiden kirjaaminen Joutsa-Pieksämäki eli JoPi-työmaa Tieteellinen toiminta 6 4 AINEISTO 7 JULKAISUT, ESITELMÄT, LEHTIARTIKKELIT 8

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ JOHDANTO Hanke perustettiin vastaamaan GTK:n uutta strategiaa ja organisaatiota l. tuottamaan uutta kallioperätietoa, sekä päivittämään olemassa olevaa kallioperägeologista kuvaa vielä heikosti tunnetuilta alueilta. Työ on GTK:n ydintehtävää ja palvelee suoraan kallioperän raaka-ainevarojen etsintää ja paikantamista. Olosuhteiden pakosta toiminta aloitettiin hoitamalla vuoden 2010 lopussa ennenaikaisesti päätettyjen hankkeiden keskenjääneet työt loppuun. Hankepäällikkönä on toiminut Perttu Mikkola ja varalla Aimo Hartikainen. Itä-Suomen kallioperäkartoitushankkeen jäämistöä hankkeelle periytyvät 1: kallioperäkartoitukseen liittyvät arkistoraportti työt, joissa toisessa oli tarkoitus laatia yhteenveto Kainuun alueen 6 karttalehdestä (Kontinen), jotka on painettu, mutta joihin ei ole laadittu selityksiä. Tämä työ jäi tekijän muiden kiireiden takia edelleen kesken. Toisessa arkistoraportissa tarkoitus oli laatia yhteenveto Kuopion seudun kivilajiyksiköistä 6 karttalehden alueelta (Lukkarinen, Äikäs), joista kahdesta ei ole laadittu 1: karttalehteä, kahdesta on karttalehti, muttei selitystä ja kahdesta on sekä lehti että selitys. Tämä työ valmistunee vuodenvaihteessa Lieksa-Kuhmo alueen kesken olleen kallioperäkartoituksen tulokset valmistuivat ennakkotarkastukseen Q4/2012 ja julkaistaan tutkimusraporttina liitekarttoineen DigiKP- ja Finstrati-tietokantoihin liittyvä päivitys ja ylläpitotyö keskittyivät hankkeelle ja niiden vastuuhenkilö (Luukas) päivitti tietokantoja valmistuneilla aineistoilla. Aineiston kehitystyötä jatkettiin laatimalla DigiKP:hen uusia tasoja mm. juoni-, muotoviiva- ja rakennetulkinta-aineistoilla. Hankkeelle periytyi myös kahden malminetsintähankkeen: Itä-Suomen sinkki-kuparipotentiaalin arviointi sekä Väli- ja Etelä-Suomen nikkelipotentiaalin arviointi, jäämistöt. Sinkki-kuparipotentiaalin osalta työt kuuluivat hankkeelle vain vuoden 2011 ajan ja asiaan liittyvät jatkotyöt ja vuoden 2011 toimien raportointi siirtyi edelleen Karelidien malmimalli -hankkeelle. Nikkelipotentiaalihankkeelta periytyneet kairaukset suoritettiin vuonna 2011 ja tämän hankkeen loppuraportti valmistui Q3/2012. Hankkeen vastuisiin kuului myös malmitietokantojen sisällöllinen päivittäminen (U, Ni, Cu, Zn). Tämä työ oli pitkälti pysähdyksissä, johtuen yhtenäisen, kaikki metallit sisältävän esiintymätietokannan vaatimusmäärittelyn, ja sitä kautta valmistumisen, viivästymisestä hankkeen väestä riippumattomista syistä. Tavoitteena oli mahdollisuuksien mukaan työstää eteenpäin ajatuksia mineraalipotentiaalin arviointikonseptin sisällöstä GTK:n laajuisissa työpajoissa ja hankkeen sisällä. Tämän prosessin kautta uudeksi mineraalipotentiaalin arviointi alueeksi valikoitui Joutsa-Pieksämäki (JoPi) -alue, jonka kenttätutkimukset alkoivatkin kesällä Hanke onnistui saattamaan loppuun useita keskenjääneitä töitä, tuottamaan merkittävää uutta tietoa maamme geologiasta ja lisäksi aloittamaan kokonaan uudet tutkimukset Keski-Suomen ja Etelä-Savon rajamailla. Jonkin verran aikatauluviiveitä esiintyi ja aivan kaikkia töitä ei saatu suunnitellusti tehtyä tai päätökseen, osin hankkeen ulkopuolisista syistä. Kaiken kaikkiaan hanketta voidaan pitää melko onnistuneena kun otetaan huomioon sen sillisalaattimainen lähtötilanne.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ HANKKEEN HENKILÖSTÖ Hanke on ollut kotihankkeena seuraaville geologeille Martti Damsten, Aimo Hartikainen, Esa Heilimo ( alkaen), Jukka Kousa, Jouni Luukas, Heikki Lukkarinen (eläkkeelle ), Perttu Mikkola, Jarmo Nikander (eläkkeelle ), Jorma Paavola (eläkkeelle ), Esa Pohjolainen (siirtyi Espooseen ), Kaj Västi, Olli Äikäs sekä geofyysikoille Sami Niemi ( alkaen), Matti Niskanen ( saakka) ja Aimo Ruotsalainen. Tutkimusavustajista hankkeen kirjoilla olivat Keijo Kinnunen, Rauli Lempiäinen, Mauri Luukkonen, Tarja Neuvonen, Martti Saastamoinen (eläkkeelle ) ja Tuomo Stranius. Hanketta kotihankkeenaan pitävistä monen työajan pääosa kohdentui kuitenkin sen kaksivuotisen keston aikana muille hankkeille ja/tai tilaustöihin. Kenttätöissä kausiapulaisina ovat olleet Marjaana Ahven ( ), Sini Halonen (2012), Sampo Harju (2011), Heli Kivisaari (2012), Jaakko Laitala (2011), Janne Vehmas (2011). 3 TYÖMAAKOHTAISET TOIMET, TULOKSET JA MAHDOLLISET JATKOT 3.1 Lieksa-Kuhmo kallioperäkartoitus Hankkeelle periytynyt vuonna 2007 aloitettu kallioperäkartoitus työmaa Lieksa-Nurmes-Kuhmo alueella (Liite 1) oli pinta-alaltaan km 2 ja suurin osa kenttätöistä oli suoritettu jo edellisten hankkeiden aikana (Paavola ja Äikäs 2010). Vuonna 2011 tarkentavaa kartoitusta suoritettiin koko tutkimusalueella ja tukikohtaa pidettiin Nurmeksessa ja syyskesällä myös Kuhmossa. Töihin osallistui hankkeen oman väen (Mikkola-Heilimo-Mäkelä-Kinnunen) ja kausiapulaisten lisäksi tutkimusavustaja Tuomo Turunen Etelä- Suomen yksiköstä. Kesällä 2012 suoritettiin muutaman viikon ajan välttämättömäksi katsottuja maastotarkistuksia (Mikkola-Mäkelä). Lisäksi kevättalvella 2012 kairattiin Kuohattijärven jäältä 6 reikää magneettisen anomalian ja sen viereisen johteen selvittämiseksi, molempien aiheuttaja selvisi, magneettinen anomalia johtuu serpentiniitistä ja johde kiisupitoisesta ruhjeesta. Suurin osa vuonna 2012 työmaahan kohdistuneesta työajasta käytettiin tutkimusraportin ja liitekarttojen laadintaan. Tutkimusraportti valmistui ennakkotarkastukseen suunnitelmien mukaisesti joulukuussa 2012 nimellä Lentua-kompleksin eteläosan kallioperä. Korjaukset, taitto ja julkaisu tapahtuvat vuoden 2013 aikana. Myös kartoitusaineiston arkistointi ja siivoaminen jää osittain vuoden 2013 puolelle. Tutkimusalueen mafisista-ultramafisista yksiköistä on tekeillä pro gradu työ (Janne Vehmas, Helsingin yliopisto). 3.2 DigiKP ja Finstrati Vuosien aikana on jatkettu koko maan kattavan saumattoman kallioperäkartan (DigiKP) ja kansallisen yksikkötietokannan (Finstrati) päivitystyötä. Uutena aineistona DigiKP:hen on lisätty keväällä valmistunut Kemijärven projektikartta-aineisto. J. Luukas on päivittänyt myös Pirkanmaan migmatiittialueen karttakuvaa Outokumpu Oy:n aineistojen pohjalta. Molempien alueiden päivitystyö on parantanut ko. alueiden karttakuvaa. Juoniviiva- muotoviiva- ja rakenneviiva-aineistot ovat valmiita siirrettäväksi DigiKP:hen seuraavan tietokantapäivityksen yhteydessä. Finstratin tietosisältöä on korjattu yhtenäisemmäksi ja siihen on tehty uusien aineistojen perusteella tarvittavia lisäyksiä. Lapin osalta Manninen on täydentänyt omien yksiköiden kuvausta ja samalla korjannut Lapin alueen aineistojen suomenkielisiä kuvauksia englanniksi.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ Arkistoraportit Kainuun alueen arkistoraportin (Kontinen) piti kattaa painetut karttalehdet 3344 Laakajärvi, 3431 Kajaani, 3432 Paltaniemi, 3433 Sotkamo, 3434 Paltamo ja 3443 Hyrynsalmi, joilta ei ole olemassa karttalehtiselitystä. Kuitenkin kyseessä on yksi Suomen geologisesti monipuolisimmista alueista ja on ensiarvoisen tärkeää että vuosikymmenien kuluessa kertynyt aineisto saadaan yhteismitallisesti esitettyä raportissa ja tätä kautta sidosryhmien käyttöön. Raportti ei valmistunut hankkeen aikana ja vastuu sen valmistumisesta siirtyy hankkeen päättyessä Etelä-Suomen yksikköön Fennoskandian kallioperän kehitys ja metallogenia -hankkeeseen. Kuopion seudun kivilajiyksiköt arkistoraportti (Lukkarinen ) valmistunee vuodenvaihteessa ja se yhtenäistää sekä kuvaa Kuopion lähialueiden kivilajiyksiköitä karttalehdiltä 3241 Suonenjoki, 3242 Kuopio, 3243 Leppävirta, 3244 Vehmersalmi ja 3331 Siilinjärvi. Karttalehtien tilanne oli vaihteleva, kahdelta on julkaistu sekä kartta että selitys, yhdeltä pelkkä kartta ja kahdelta ei kumpaakaan. Geologisesti karttalehdet muodostavat kuitenkin yhtenäisen kokonaisuuden ja mm. DigiKP-kartan sisältö parantuu huomattavasti kun niillä esiintyviä kivilajiyksiköitä yhtenäistetään raportin pohjalta. Alun perin raportin suunniteltiin sisältävän myös karttalehden 3333 Juankoski kivilajiyksiköt, mutta karttalehden laatijan (Äikäs) muiden kiireiden johdosta ko. lehti jäi raportista kokonaan pois. 3.4 Väli- ja Etelä-Suomen nikkelipotentiaalin arviointi -hankkeen jäämistö Väli- ja Etelä-Suomen nikkelipotentiaalin arviointi -hankkeen tutkimuskohteista kairattiin vuonna 2011 Lieksan Suolameri, Lapinlahden Saarinen ja Siilinjärven Keskimmäinen (Liite 1). Kuhmon Kellojärven kairauksia tehtiin vuonna 2011, mutta vuoden 2012 osalta suunnitellut kairaukset peruuntuivat kehnon jäätilanteen johdosta. Kellojärven alueen 3D-mallin päivitettävissä oleva perusversio valmistui Q4/2012 (Aatos 2012). Kellojärven osalta työt tulevat jatkumaan Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeessa, jonka suunniteltu kesto on ja hankepäällikkönä toimii erikoistutkija Tapio Halkoaho. Vesannon Ahvenisen kairaukset siirtyvät vuodelle Lapinlahden Saarisen materiaali on aineistona työn alla olevassa pro gradu työssä (Sanna Tapper-Sillanpää, Helsingin yliopisto). Marjaana Ahvenen Kiviniemen Sc-gabrosta Rautalammilla laatima pro gradu valmistui puolestaan marraskuussa Nikkelipotentiaali hankkeen aiemmat ja tämän hankkeen aikana tehdyt työt raportoitiin Q3/2012 (Halkoaho ja muut 2012). 3.5 Itä-Suomen sinkki-kuparipotentiaalin arviointi hankkeen jäämistö Itä-Suomen sinkki-kuparipotentiaalin arviointi hankkeen loppuraportti valmistui hankesuunnitelman vastaisesti jo vuoden 2010 puolella (Nikander 2010). Vuonna 2011 kairattiin 11 kairareikää Poka-kalustolla Elinahon ja Muskon kohteille Hammaslahti-Tohmajärvi alueella. Malmilävistyksiä ei saatu. Näiden kairausten raportointi, alueen karttakuvan päivitys ja jatkotyöt siirtyivät vuodenvaihteessa Karelidien malmimalli hankkeelle.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ Viholanniemi ja Korkeakangas Korkeakankaan tonaliitti-intruusio sijaitsee noin 6 km Joroisista etelään. Intruusiota tutkitaan mahdollisen kultamineralisaation selvittämiseksi (vastuugeologi Soili Mattila). Kiinnostus alueen mineraalipotentiaaliin pohjautuu Korkeakankaan kaakkoispuolella n. 20 km päässä Rantasalmella sijaitsevaan Osikonmäen kultamineralisaatioon. Lisäksi Korkeakankaalta on aiemmin saatu viitteitä kohonneista kultapitoisuuksista. Osikonmäen pääkivilaji on samantyyppistä tonaliittia, kuin Korkeakankaan alueella tehdyt tonaliittihavainnot. Selvittämistyöt on aloitettu Korkeakankaalla kallioperäkartoituksella ja näytteenotolla lokakuussa Alueella on tehty myös geofysikaalisia tutkimuksia. Tutkimusten raportointi siirtyy Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointi -hankkeelle. Joroisten Viholanniemeltä Korkeakankaan länsipuolelta tunnetaan vulkaniittimuodostumassa oleva sinkkimalmiutuma ja Lahnalahden alueelta viitteitä sekä sinkistä että kuparista. Aluetta tutkivat sekä GTK että Outokumpu Oy erityisesti 1980-luvulla ja tuolloin tehtiin varsin mittava geofysiikan maastomittaus. GTK on tutkinut aluetta myös teollisuusmineraalien (kaoliini ja karbonaattikivi) löytämiseksi luvulla. Malmipotentiaalisuus mielessään GTK palasi tälle alueelle uudelleen 2008, jolloin koottiin aiemmin tehty maastogeofysiikka ja kairattiin POKA-kalustolla 7 reikää. Näillä tarkennettiin peitteisen alueen geologiaa ja selvitettiin geofysiikan anomalioita. Johtopäätöksenä oli, että massiivinen sulfidiesiintymä on mahdollinen ja aluetta on syytä vielä tutkia tarkemmin. Viholanniemen ja Lahnalahden alueesta jätettiin Tukes:iin varausilmoitus, joka vahvistettiin Alueelle suunniteltiin 5 reiän POKA-ohjelma (noin 600 m), joka toteutettiin välisenä aikana. Kairauksella selvitettiin Viholanniemen sinkkiesiintymän eteläpuolen kallioperää ja haettiin merkkejä malmiutuman mahdollisesta jatkeesta. Kairareikien raportointi on nyt työn alla (Mattila) ja alustavasti merkit massiivisesta sulfidiesiintymästä jäänevät vaatimattomaksi. Jalometallien (kulta ja hopea) mahdollisuus on edelleen olemassa. Viholanniemen kairausaineistosta on aloitettu kohteellisen 3D-mallin rakentaminen (Esa Heilimo, Janne Hokka). Lisäksi maastogeofysiikan aineistoa jalostetaan mahdollisuuksien mukaan 3D ympäristöön (Niemi). Viholanniemi-Lahnalahti alueen aineiston jalostaminen avaa uusia näköaloja malmin etsintään. Tälläkään kohteella kaikkea ei vielä ymmärretä. Malmiutuman VMS-luonne voidaan miettiä uusiksi ja tarkastella tätä kohdetta mahdollisena porfyyrityypin esiintymänä ja tutkia Korkeakankaan tonaliitissa olevien heikkojen jalometalliviitteiden yhteyttä Viholanniemen esiintymään. Viholanniemen ja Korkeakankaan työt jatkuvat uudessa Itäisen Suomen mineraalipotentiaali hankkeessa. 3.7 Uraanivastuut Hankkeen alkaessa sille kuuluivat GTK:n uraanivastuut: esiintymätietokanta, asiantuntijalausunnot ja tiedotus sekä kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö. Esa Pohjolainen siirtyi Etelä-Suomen yksikköön marraskuussa 2011, ja nämä vastuut siirrettiin hänen mukanaan. Käytännössä töiden siirtäminen etelään tapahtui vuoden 2012 loppuun mennessä siten, että Pohjolainen hoiti vuoden 2012 aikana kansainvälisen yhteistyön kokonaan ja Äikäs osallistui kotimaiseen yhteistyöhön vielä Uraaniesiintymien tietokantaa täydennettiin ajoittain, mutta sitä ei saatu valmiiksi ennen yhtenäisen esiintymätietokannan rakentamisen aloittamista. MS Access muodossa vuoden 2012 lopussa viimeisteltävä

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ U-kanta sulautetaan yhtenäiseen esiintymätietokantaan suoraan, kunhan yhtenäisen kannan muokkaus toimii ja oikeudet siihen on jaettu (tämä jää Pohjolaisen kontolle ESY:öön 2013 alkaen). Vuosina on osallistuttu GTK:n lausuntojen kokoamiseen seuraavasti: Kainuun ELY Talvivaaran uraanin talteenoton YVA-selostus (I/2011), TEM Talvivaaran YEL:n mukainen lupahakemus (3/2011), Pohjois-Pohjanmaan ELY Kuusamon kultakaivoshankkeen YVA-ohjelma (5/2011), Kainuun ELY Talvivaaran laajennuksen YVA-ohjelma (4/2012), Pohjois-Suomen AVI Talvivaaran ympäristöluvat (10/2012). GTK:n suomenkielisten kotisivujen uraania ja uraaniesiintymiä koskeva päivitys tehtiin 2011, minkä jälkeen Pohjolainen on hoitanut päivitystä ESY:ssä. Samoin GTK:n laatujärjestelmään tulevia ohjeita radioaktiivisten materiaalien käsittelystä on vuoden 2012 aikana alettu koota Pohjolaisen vastuulla mutta yhteistyössä. Esimerkkinä tästä on marraskuussa Kuopiossa toteutettu radioaktiivisen kivinäyte-erän hävittäminen, mistä saadaan ennakkotapaus tulevaan ohjeistukseen. Vuonna 2011 parannettiin hankkeen (pitkävaikutteisesti: toimialan) kykyä gammasäteilymittauksiin uudishankinnoilla: gammaspektrometri RS-230 BGO, skintillometri RT-21, säteily- ja annosmittari RadEye PRD ja annosmittari Rados-60 S. Annosmittareiden hankinnalla vastataan säteilylain toiminnanharjoittajalle asettamiin vaatimuksiin. Kotimaisessa yhteistyössä merkittävin kumppani on Säteilyturvakeskus, STUK. Yhteistyötä ovat edistäneet yhdessä toteutetut UM:n maksulliset hankkeet Namibiassa ja Sambiassa. Äikäs on kommentoinut STUK:ssa valmisteilla olleita asiakirjoja (VNA-luonnos radioaktiivisista kaivosjätteistä; tiedote Uraani kaivostoiminnassa ) ja pitänyt pyydetyn luennon uraanista STUK:n henkilöstölle. Pohjolainen osallistuu STUK:n ja Helsingin yliopiston radiokemian laboratorion tutkimukseen, jonka kohteina ovat Paukkajanvaaran, Soklin ja Talvivaaran malmit, prosessituotteet ja rikastushiekat. Työ alkoi 2011 tämän hankkeen alla ja jatkuu ESY:ssä. Kansainvälisen yhteistyön säännönmukainen osuus, IAEA-OECD/NEA Red Book 2011 volyymiin tulevat tiedot toimitettiin 2011 sihteeristölle. Kirja julkaistiin kesällä Tätä koskevan järjestöjen yhteisen uraaniryhmän kokouksiin Äikäs ja Pohjolainen osallistuivat kumpikin kesäkuussa 2011 (Wien), mutta marraskuusta 2011 (Pariisi) lähtien Pohjolainen on hoitanut edustuksen uraaniryhmässä. Pohjolainen, Äikäs ja L. Lauri (PSY) osallistuivat IAEA:n tekniseen kokoukseen kesäkuussa 2011 Wienissä. Kesäkuussa 2012 GTK isännöi Otaniemessä ensimmäistä Suomessa järjestettyä IAEA:n uraaniesiintymiä koskevaa kokousta; ESY (Pohjolainen) hoiti järjestelyvastuut, Äikäs toimi puheenjohtajana ja esitelmöijänä. Vuonna 2011 pidettiin Talvivaaran kaivoksella kansainvälinen neuvottelu esiintymän uraanimineralogiaa selvittävän väitöskirjatyön (A. Lecomte, Ranska) tueksi. Mukana oli Talvivaara-yhtiön lisäksi mm. Helsingin yliopiston, GTK:n (ESY & ISY), GRECU:n (Nancy, Ranska), Mawsonin ja AREVAn (Ranska) edustajia. Tästä hankkeesta selvitystä seurasi Pohjolainen; työ jatkuu ESY:n kautta. Tuloksia on saatu kommentoitaviksi Ranskasta syksyllä Kangasniemen kallioperäkartoituskurssi 2012 Hanke isännöi Kangasniemellä neljättä GTK:n ja yliopistojen yhteistä kallioperäkartoituksen jatkokurssia, jolle osallistui 20 opiskelijaa neljästä eri yliopistosta. Kurssin aikana heille pyrittiin an-

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ tamaan käytännön kautta perusteet GTK:n tallennusjärjestelmien käytöstä ja kallioperäkartan laadinnasta havaintojen pohjalta. Hankkeen väestä kurssin pitoon osallistuivat Heilimo, Kousa, Luukas, Mikkola ja Mäkelä, lisäksi ESY:stä saatiin vahvistukseksi Tuomo Turunen. Kurssi onnistui kaikin puolin varsin mallikkaasti ja muuten ennätysmärän kesän kaksi ainoaa poutaviikkoa suosivat työskentelyä. Kurssin käytännön toteutuksesta ja opiskelijoiden töiden tuloksista laadittiin arkistoraportti (Mikkola 2012). 3.9 Jatkotutkimuskohteiden kirjaaminen GTK:n johdon aloitteesta laadittiin yhteenveto tulevien vuosien kallioperätutkimustarpeista Itä-Suomen yksikön alueella. Yhteistyön tuloksena kirjattiin yhdeksän erillistä, joko temaattisesti tai alueellisesti rajattua tutkimusaihetta jotka on kuvattu arkistoraportissa 75/2012 (Mikkola ja muut 2012). Aiheet käsittävät sekä taloudellisesti että tieteellisesti mielenkiintoisia aiheita, ja useassa kohdassa mielenkiintojen kohteet yhtyvät Joutsa-Pieksämäki eli JoPi-työmaa Vuoden 2011 suunnittelun jälkeen ISY:n uudeksi mineraalipotentiaalisuustutkimus alueeksi valittiin heikosti tunnettu Keski-Suomen granitoidikompleksin kaakkoisreuna Joutsan ja Pieksämäen välillä (JoPi). JoPi -tutkimuksiin osallistuivat vaihtelevilla panoksilla Hartikainen, Heilimo, Hokka, Kousa, Luukas, Mattila, Mikkola, Mäkelä, Niemi, Ruotsalainen ja Turunen (ESY). Tammikuussa 2012 tehtiin tutkimusrauhan takaamiseksi varausalue Synsiö. Alueen harvapistemoreeniaineistossa oli heikkoja viitteitä kullan esiintymisestä Makkolan kylän alueella. Tämän perusteella keväällä suunniteltiin linjamuotoista iskuporanäytteenottoa, josta vain osa toteutui lupakysymysten johdosta. Lisäksi tilattiin linjamuotoisia maastogeofysiikan mittauksia alueelle. Kesällä suoritettiin järjestelmällistä kallioperäkartoitusta varausalueella ja sen liepeillä. Maastomittausten ja kesän kartoitusten perusteella tehtiin loka-marraskuussa 2012 POKAsuunnitelma geologisen tiedon tuottamiseksi alueelta, kairaukset kuitenkin toteutuvat vasta Ukonsuon alueelle tilattiin syksyllä järjestelmällinen maastomittaus ja suunniteltiin sen perusteella kaksi kairareikää otetun moreeniaineiston heikkojen kultaviitteiden tarkistamiseksi. Marraskuussa haettiin vielä hankesuunnittelun yhteydessä kahta uutta varausta työmaata jatkavan Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen, joka myös aikanaan raportoi tarkemmin vuoden 2012 työt alueella, suunnitelmien turvaamiseksi. Hiekkapohjan varauksella suojataan Jyväskylän ja Laukaan välissä alkava Zn-Cu-Pb-Ag mineralisaatioiden selvittely ja Petäisen varauksella Mikkelin ja Kangasniemen välissä puolestaan alueen Nigabroihin liittyviä töitä Tieteellinen toiminta Vuonna 2008 päättyneen Koillis-Kainuun kallioperäkartoituksen yhteydessä kerätyistä granitoidinäytteistä ilmestyi hankkeen aikana kolme vertaisarvioitua julkaisua (Mikkola ja muut 2011a, 2011b, 2012) ja niihin pohjautuva Suomusalmen alueen arkeeista kehitystä käsittelevä väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopistossa (Mikkola 2011). Hankkeen henkilöstö oli mukana laatimassa myös eräitä muita tieteellisiä julkaisuja, lisäksi pidettiin useita esitelmiä, sekä koti- että ulkomailla (ks. Julkaisuja, esitelmiä, lausuntoja). Hanke (Heilimo) aloitti yhteistyössä Yara Finland Oy:n ja GTK:n isotooppilaboratorion kanssa Siilinjärven glimmeriitti-karbonatiittikompleksin tieteelliset tutkimukset syksyllä 2011, nämä siirtyvät edelleen

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ Itäisen Suomen mineraalipotentiaali hankkeelle. Lieksa-Kuhmo tutkimusalueelta jää hankkeen päättyessä tekeille tieteelliset julkaisut sanukitoidi magmatismin ja leukogranitoidien yhteyksistä Itä-Kuhmossa (Mikkola-Heilimo-Huhma), alueen alkaligabroista (Mikkola-Heilimo-Halkoaho-Käpyaho) ja syeniiteistä (Heilimo-Mikkola-Huhma). Esa Heilimo ja Perttu Mikkola osallistuivat IGCP-599 projektin Mekrijärven kenttäkokouksen järjestelyihin syksyllä 2011 ja toimivat excursio-oppaina esitellen mm. uuden kartoituksen tuloksia alueelta kansainväliselle osallistujajoukolle (n~40). Esa Heilimo edusti GTK:n arkeeista osaamista Brisbanen IGC-34 kokouksessa ja osallistui kokouksen jälkeen excursiolle Australian arkeeisille alueille. 4 AINEISTO Tehdyt paljastuma ja lohkarehavainnot on tallennettu ja siirretty Geotietoytimeen. Kairasydämistä on osittain raportoimatta ja tallentamatta Viholanniemen sekä Kuohatin kairareiät. Vastuu näiden raportoinnista ja tallentamisesta siirtyy Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankeelle.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ JULKAISUT, ESITELMÄT, LEHTIARTIKKELIT Vertaisarvioidut julkaisut joihin hankkeen henkilökunta osallistunut: Hartikainen, A., Soil geochemical studies in gold exploration at three targets in Haapaluoma, Seinäjoki, W-Finland. Geological Survey of Finland. Special Paper 52, Hartikainen, A., Weak extraction of surface soil samples in nickel prospecting in SE-Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper 52, Heilimo, E., Halla, J., Andersen, T., Huhma, H., Neoarchean crustal recycling and mantle metasomatism: Hf Nd Pb O isotope evidence from sanukitoids of the Fennoscandian, Precambrian Research (painossa) Heilimo, E., Halla, J., Mikkola, P., 2012 Overview of Neoarchean sanukitoid series in the Karelian Province, eastern Finland. Geological Survey of Finland. Special Paper 54, Huhma, H., Kontinen, A., Mikkola, P., Halkoaho, T., Hokkanen, T., Hölttä, P., Juopperi, H., Konnunaho, J., Luukkonen, E., Mutanen, T., Peltonen, P., Pietikäinen, K., Pulkkinen, A Nd isotopic evidence for Archaean crustal growth in Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper 54, Hölttä, P., Heilimo, E., Huhma. H., Juopperi, H., Kontinen, A., Konnunaho, H., Lauri, L., Mikkola, P., Paavola, J., Sorjonen-Ward, P Archaean complexes of the Karelia Province in Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper 54, Hölttä, P., Heilimo, E., Huhma, H., Kontinen, A., Mertanen, S., Mikkola, P., Paavola, J., Peltonen, P., Semprich, J., Slabunov, A. & Sorjonen-Ward, P The Archaean of the Karelia Province in Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper 54, Lauri, L.S., Mikkola, P., Karinen, T., Early Paleoproterozoic felsic and mafic magmatism in the Karelian province of the Fennoscandian shield. Lithos 151, Mikkola, P., Huhma, H., Heilimo, H., Whitehouse, M., Archean crustal evolution of the Suomussalmi district as part of the Kianta Complex, Karelia: Constraints from geochemistry and isotopes of granitoids. Lithos 125, Mikkola, P., Kontinen, A., Huhma, H.,Yann Lahaye Three Paleoproterozoic A-type granite intrusions and associated dykes from Kainuu, East Finland. 82, Mikkola, P., Lauri, L.S., Käpyaho, A., Neoarchean leucogranitoids of the Kianta Complex, Karelian Province, Finland: Source characteristics and processes responsible for the observed heterogeneity. Precambrian Research , Mikkola,P., Salminen, P., Torppa,A., Huhma, H., The 2.74 Ga Likamännikkö complex in Suomussalmi, East Finland: lost between sanukitoids and truly alkaline rocks? Lithos 125,

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ Väitöskirja: Mikkola, P., The prehistory of Suomussalmi, eastern Finland; the first billion years as revealed by isotopes and the composition of granitoid suites. GTK erillisjulkaisu 79, 24 sivua. Väitöskirjan (Helsingin yliopisto) synopsis. Pro gradu: Ahven, M., Rautalammin Kiviniemen granaattipitoinen fayaliittiferrogabro. Pro gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos. 62 s. Esitelmäabstraktit: Aatos, S., Heilimo, E Classifying Archean granitoids based on lithogeochemical data with selforganizing map (SOM) tools. Esitelmäabstrakti Mineraalipotentiaali-tutkimusohjelman tutkijapäiville Ganade de Araujo, C.E., Costa F.G., Heilimo, E Geochemical constraints on the Cr/PGE-bearing Tróia unit from the Cruzeta Complex, Ceará Central Domain, Borborema Province (NE-Brazil): a sanukitoid connection? Abstrakti Brisbanen IGC34 kongressiin Hartikainen, A Ammonium acetate leaching of till samples as an aid in ore prospecting in SE- Finland. Esitelmäabstrakti Mineraalipotentiaali-tutkimusohjelman tutkijapäiville Heilimo, E., Halla, J., Mikkola, P., Hölttä, P.S., Halkoaho, T.A., Huhma, H., Käpyaho, A., Kontinen, A., Lauri, L.S., Luukkonen, E.J., Mertanen, S., Sorjonen-Ward, P Growth and evolution of the westernmost part of the Karelian Province, in Finland. Abstrakti Brisbanen IGC34 kongressiin Heilimo, E., Mikkola, P., Huhma, H., Harju, S Late Archean alkaline syenites in the Lentua Complex. Esitelmäabstrakti Mineraalipotentiaali-tutkimusohjelman tutkijapäiville Heilimo, E., Moyen, J.F., Martin, H., Laurent, O., Halla, J Role of mafic and felsic end-members in sanukitoid suite? Abstrakti Brisbanen IGC34 kongressiin Heino, P., Heilimo, E Siilinjärvi carbonatite-glimmerite, Finland: Archean apatite mine. Abstrakti Brisbanen IGC34 kongressiin Laine, E., Luukas, J., Ruotsalainen, A., I. Suppala., Kousa, J., R. Lahtinen D modelling of the bedrock surrounding the Lampinsaari and Kuuhkamo Zn-Cu deposits in Vihanti, Finland. European Geosciences Union General Assembly Vienna, Austria, April Lauri, L., Pohjolainen, E., Äikäs, O., Sorjonen-Ward, P. Uranium exploration potential in southern Lapland, Finland. IAEA Technical Meeting on Uranium Provinces and Mineral Potential Modelling, June 2011, Vienna, Austria. Lauri, L., Äikäs, O Use of handheld gamma-ray counters in prospecting for U and Au deposits. Esitelmäabstrakti Mineraalipotentiaali-tutkimusohjelman tutkijapäiville

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ Lukkarinen, H., Äikäs, O., Mikkola, P Main geological features of the Kuopio district. Esitelmäabstrakti Mineraalipotentiaali-tutkimusohjelman tutkijapäiville Luukas, J., Kousa, J Ga Paleoproterozoic major VMS-deposits in the northwestern Raahe-Ladoga Zone, Central Finland. Esitelmäabstrakti Mineraalipotentiaali-tutkimusohjelman tutkijapäiville Luukas, J., Kousa, J Ga Paleoproterozoic Svecofennian rock units in the northwestern Raahe-Ladoga Zone, Central Finland. Esitelmäabstrakti Mineraalipotentiaali-tutkimusohjelman tutkijapäiville Pohjolainen, E Uraanin talteenotto Talvivaarassa. Radiokemian laboratorion tutkijaseminaari. Helsinki Pohjolainen, E., Äikäs, O Uranium-related developments in Finland. 46th Meeting of the Joint OECD/NEA-IAEA Uranium Group, June 2011, Vienna, Austria. Pohjolainen, E., Vesterbacka D., Read D., Solatie, D., Lehto, J. Sokli case radionuclides and their transportation from mining waste. Naturally Occurring Radioactive Materials (NORM) in the environment geochemical and biological behaviour, tools for risk assessment. Kuopio, September 14-15, Itä- Suomen yliopiston ympäristötieteen laitoksen julkaisusarja 4/2011, Äikäs, O. Case Matari example of recent formation of surficial uranium concentrations. Naturally Occurring Radioactive Materials (NORM) in the environment geochemical and biological behaviour, tools for risk assessment. Kuopio, September 14-15, Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitoksen julkaisusarja 4/2011, (abstract + esitelmä). Äikäs, O. Uranium series gamma radiation and portable gamma counters: background slides for demonstration. Naturally Occurring Radioactive Materials (NORM) in the environment geochemical and biological behaviour, tools for risk assessment. Kuopio, September 14-15, Yleisöesitelmät ja muut esitelmät: Halkoaho, T., Kivinen tie malminetsinnästä Vieksin kaivokseen esitelmä Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen kaivostilaisuudessa. Mikkola, P Kangasniemen alueen geologiset tutkimukset, kuka miten ja milloin? Tiedotustilaisuus Kangasnimen kunnantalolla Mikkola, P Makkolan alueen kulta tutkimukset, mistä oikein on kyse? Tupailta asukkaille ja maanomistajille Sulkulan erätalolla Pohjolainen, E., Uranium-related developments in Finland. 47th Meeting of the Joint OECD/NEA- IAEA Uranium Group, 2-4 November, 2011, Paris, France Äikäs, O., Uraani, mustaliuske ja Talvivaara. Talvivaara-kuntalaisilta, Sonkajärvi Äikäs, O., Gammaspektrometria. Esiintymäinventoinnin kehittämispäivät, Kuopio (GTK).

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ Äikäs, O., Uraanimalmeista. GTK-akatemia (GTK). Äikäs, O., Key challenges to executing uranium exploration. IAEA INT/2/015 meeting on Supporting Uranium Exploration, Resources Augmentation and Production Using Advanced Techniques, Espoo, June Äikäs, O Uraanikohusta uraanikammoon näkemyksiä uraanin geologiasta, etsinnästä ja kaivostoiminnasta. Esitys Säteilyturvakeskuksen henkilöstölle Helsingissä Lehtiartikkelit: Kauppila, T., Kauppila, P., Okko, O., Äikäs, O., Namibian uraaniryntäys pakottaa luomaan pelisäännöt. ALARA 1/2011, Raportit: Aatos, S Kellojärven Ni-esiintymän digitaalisten aineistojen integroitu 2d-3d-mallinnus ja visualisointi vuosina Raporttikäsikirjoitus. Halkoaho, T., Niskanen, M Tutkimustyöselostus Paltamon kunnassa varhaisproterotsooisella Junttilanniemen kerrosintruusiolla Varisniemen ja Karhusaaren välisellä alueella suoritetuista Ni-Cu-PGEmalmitutkimuksista vuosina s. 7 liitettä. Arkistoraportti 1/2011 Lukkarinen, H. 2012/2013. Suonenjoen kartta-alueen kallioperä ja kivilajiyksiköt. Raporttikäsikirjoitus. Mikkola, P Kallioperän kartoituskurssi. Kangasniemi Arkistoraportti 59/2012 Mikkola, P., Damsten, M., Halkoaho, T., Heilimo, E., Kousa, J., Lukkarinen, H., Luukas, J., Makkonen, H., Västi, K., Äikäs, O Selvitys Itä-Suomen kallioperään kohdistuvista jatkotutkimustarpeista. Arkistoraportti 75/2012. Nikander, J Itä-Suomen sinkki-kuparipotentiaalin arviointi; Hanke ; Loppuraportti M10.4/2010/60 Västi, K Ekskursio Kanadan Abitibi Greenstone Beltille ja Sudburyn alueelle (rap. N:o 21/2012) Halkoaho, T., Hartikainen, A., Isomaa, J., Kontoniemi, O., Makkonen, H., Niskanen, M., Pietikäinen, K., Tiainen, M Väli- ja Etelä-Suomen nikkelipotentiaalin arviointihankkeen ( , ja ) toiminta vuosina Arkistoraportti 18/2012.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 101/ LIITE 1