Informaatiotieteiden yksikön tohtorikoulutusopas

Transkriptio

1 Informaatiotieteiden yksikön tohtorikoulutusopas Guide for Doctoral Studies in the School of Information Sciences Informaatiotieteiden yksikkö (SIS) Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö (SIS) Tampereen yliopisto Käyntiosoite: Kanslerinrinne 1, Pinni B-rakennus, 1.krs puh School of Information Sciences (SIS) University of Tampere School of Information Sciences FI University of Tampere, Finland Visiting address: Kanslerinrinne 1, Pinni B-building, 1st floor tel

2 Oppaan toimitus/editor: Taru Koskinen Oppaan taitto/layout: Virve Raittinen Tampereen yliopistopaino Oy - Juvenes Print Tampere 2012

3 Tohtorikoulutusopas Informaatiotieteiden yksikön tohtorikoulutusopas on tietopaketti yksikön tohtorikoulutukseen hakemista suunnitteleville ja yksikössä tieteellistä jatkotutkintoa suorittavalle. Tohtorikoulutusoppaaseen on koottu mm. informaatiotieteiden yksikön tohtorikoulutuksen opiskelijavalintaa ja opintojen suorittamista koskevat yleiset määräykset sekä tohtoriohjelmien opetussuunnitelmat ja väitöskirjan hyväksymistä koskevat määräykset. Tässä oppaassa olevat määräykset ovat yksikön johtokunnan hyväksymiä. Määräykset täydentävät yliopiston yhteisiä tohtorikoulutusta koskevia säädöksiä. Tutkintoasetuksessa (794/2004) määrätään jatkotutkintojen sisältöä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleiset periaatteet. Tohtorikoulutusoppaan lisäksi opiskelijan on hyvä tutusta yksikön tohtoriopintojen www-sivuilla oleviin ohjeisiin sekä yliopiston yhteisen tutkijakoulun www-sivuihin. Tämän oppaan tiedot on tarkistettu Mahdolliset tarkisteet ja muutokset päivitetään yksikön tohtoriopintojen www-sivulle. Guide for Doctoral Studies The Guide for Doctoral Studies in the School of Information Studies gives the basic information on admissions and requirements for studying in the school s doctoral programmes. The regulations included in this guide are confirmed by the Management Board of the School. These regulations complement the University of Tampere s regulations on doctoral studies. Government Decree on University Degrees (794/2004) lists the basic national level guidelines for doctoral degrees. Applicants and students are also advised to visit the school s website and the University of Tampere Doctoral School s website for more information. The text in this guide was reviewed in October Possible changes are posted on the school s website. The English version of this guide is an unofficial translation In case of any discrepancies between the Finnish and the English versions, the original Finnish version shall prevail.

4

5 Sisällys/Content Informaatiotieteiden yksikkö...7 Tohtoriohjelmat ja tutkinnot...7 Opinto-oikeuden hakeminen...9 Valintaperusteet...10 Opinto- ja ohjaussuunnitelma Tohtoriohjelmien opetussuunnitelma Opetusohjelma...13 Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä School of Information Sciences...19 Doctoral Programmes and Degrees...19 Admissions and applying...21 Study and Supervision Plan...23 Curriculum Guide Teaching Schedules...26 General Regulations concerning Postgraduate Degrees in

6

7 Informaatiotieteiden yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö aloitti toimintansa Yksikön edeltäjä informaatiotieteiden tiedekunta perustettiin vuonna Useimmissa yksikön oppiaineista opetus alkoi jo yliopiston käynnistäessä toimintansa 1960-luvulla. Informaatiotieteiden yksikköön kuuluu monipuolinen valikoima informaatiota ja tiedon käsittelyä, hallintaa ja käyttöä tutkivia tieteitä. Informaatiotieteiden yksikössä voi opiskella informaatiotutkimusta ja interaktiivista mediaa, matematiikkaa, tilastotiedettä, tietojenkäsittelyoppia ja vuorovaikutteista teknologiaa. Muutamia näistä voi Suomessa opiskella vain Tampereen yliopistossa. Yksikön opetusta kehitetään jatkuvasti yhteiskunnan kasvavien ja muuttuvien informaation käsittelytarpeiden myötä. Yksikössä tehtävä tutkimustyö on kansainvälisesti menestynyttä ja verkostoitunutta. Se kohdentuu informaation organisoinnin, käsittelyn ja hyödyntämisen menetelmiin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja osaamista, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä tietoihin perustuvia tuotteita ja tietopalveluita. Tohtoriohjelmat ja tutkinnot Informaatiotieteiden yksikössä on kolme tohtoriohjelmaa. Tohtoriohjelmat aloittivat toimintansa Informaatiotieteiden yksikön tohtoriohjelmat ovat seuraavat: Informaation ja järjestelmien tohtoriohjelma (pääainevaihtoehdot: matematiikka, tilastotiede, tietojenkäsittelyoppi) Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tohtoriohjelma (pääaine: informaatiotutkimus ja interaktiivinen media) Vuorovaikutteisen teknologian tohtoriohjelma (pääaine: vuorovaikutteinen teknologia) Informaatiotieteiden yksikön tohtoriohjelmissa on mahdollista suorittaa seuraavat tieteelliset jatkotutkinnot: Filosofian lisensiaatin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto (A 794/2004) Informaatiotutkimus pääaineena oli mahdollista suorittaa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot asti (ennen alkaneisiin opintoihin tutkinto-oikeuden saaneet). Informaation ja järjestelmien tohtoriohjelma Vastuuhenkilö: professori Jyrki Nummenmaa Informaation käsittelystä on tullut organisaatioiden ja yhteiskunnan toiminnan sekä globaalin kehityksen kannalta tärkeä ydintoiminto. Eri toiminnoista ja tapahtumista kertyy valtavia määriä raakatietoa (dataa), josta pitää johtaa informaatiota eri tarkoituksiin data-analyysin menetelmin. Tietojenkäsittely, ohjelmistot ja tietojärjestelmät ovat nykyään keskeinen osa yhteiskunnan toimintaa, mutta niiden kehittäminen on edelleen erittäin haastavaa. Data-analyysin ja tietojenkäsittelyn tekniikan kivijalka on matematiikka ja sen tutkimus. 7

8 Informaatiotieteiden yksikkö Tohtoriohjelman tavoitteena on tarjota tutkijakoulutusta, joka antaa valmiudet toimia tutkijana CIStutkimuskeskuksen tutkimusaloilla. Nämä tutkimusalat sisältävät mm. seuraavia teemoja: Data-analyysi, tiedon louhinta ja tilastollinen mallintaminen, esim. informaatioteoria, stokastiset menetelmät, koneoppiminen, oppivat algoritmit ja laskennallisesti intensiiviset menetelmät Matematiikka ja tietojenkäsittelyn matemaattiset menetelmät, esim. lukuteoria, algebra, algebrallinen geometria, logiikka ja äärellisten mallien teoria, algoritmit, automaatit ja formaalit kielet Ohjelmistot, tietokannat ja tietojärjestelmät, esim. käsitteellinen mallintaminen, tietokannan suunnittelu, tiedonhaku, tietojärjestelmien suunnittelu ja hyväksikäyttö organisaatioissa, toimitusketjun ja tuotetiedon hallinta, massaräätälöinti, ohjelmistokehitys, ohjelmisto- ja tietojärjestelmäkehityksen formaalit menetelmät, terveydenhuollon ja teollisuuden tietojärjestelmät. Informaation ja tietämyksen käsittely edellä olevilla menetelmillä on keskeistä laajenevassa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä. Korkeasti koulutetuille ihmisille on tarvetta näillä informaatiotieteiden osa-alueilla. Tohtoriohjelmalla on tiivis yhteys CIS-tutkimuskeskukseen ja CIS-tutkimuskeskuksen tutkimushankkeisiin. Työllisyysnäkymät ovat alan tohtoreilla hyvät. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tohtoriohjelma Vastuuhenkilö: professori Pertti Vakkari Tohtoriohjelman tavoitteena on tarjota tutkijakoulutusta, joka antaa valmiudet toimia informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkimuksen eri erityisaloilla. Informaatiotutkimus tarkastelee tiedon hankintatapoja ja tiedon käyttöä eri tilanteissa sekä tiedon organisointia, välittämistä ja säilyttämistä. Sen tavoitteena on kehittää käsitteitä, menetelmiä ja järjestelmiä, joiden avulla tieto saadaan vaivattomasti sitä tarvitsevien ulottuville helposti omaksuttavassa muodossa. Alueen tutkimuksen painoalueet ovat tiedonhaku, tiedonhankinta sekä tieto- ja asiakirjahallinto. Interaktiivisen median alueella keskeisiä teemoja ovat median muutoksen ja mahdollisuuksien analyysi, uuden median suunnittelun ja toteutuksen kysymykset, käyttökulttuurit, sekä interaktiivinen media osana yhteiskuntaa. Internet-tutkimus, pelitutkimus, avoimen tietoyhteiskunnan tutkimus sekä sosiaalisen median palvelujen suunnittelun ja tutkimuksen kysymykset ovat interaktiivisen median painoalueita. Alueen jatkokoulutuksella on laajenevaa kysyntää informaatio- ja media-ammattien tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa. Tutkijakoulutus perustuu informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alueella tehtyyn pitkäjänteiseen opetus- ja tutkimustyöhön, joka on saanut merkittävää kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Tohtoriohjelmalla on tiivis yhteys TRIM-tutkimuskeskukseen sekä tutkimuskeskuksessa toteutettaviin tutkimushankkeisiin. Tutkimuksen arvioinneissa alueen tutkimus on toistuvasti arvioitu erittäin korkeaksi (esim. Suomen Akatemia, 2006: informaatiotutkimuksen kansainvälinen suhteellinen näkyvyys Suomen tieteenalojen joukossa kolmas). Yliopiston tutkimusarvioinnissa 2004 silloinen informaatiotutkimuksen laitos sijoittui yliopiston parhaiden laitosten joukkoon. Arvioitaessa annettavan koulutuksen tasoa muuhun saman alan koulutukseen voidaan todeta sen sijoittuvan johtavalle kansalliselle, ja korkealle kansainväliselle tasolle. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tohtoriohjelmassa kehitettävät tutkimusvalmiudet tarjoavat edellytykset informaatio- ja viestintäteknologioiden sisältöä, käyttöä ja kehittämistä koskevan tutkimustiedon luomiseen. Ohjelma liittyy kiinteästi yliopiston strategiassa mainittuun ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimukseen. Sillä on myös selvä yhteys yliopiston strategian linjauksiin tärkeistä ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä tehtävään tutkimukseen, sekä rohkeiden ja monitieteisten lähestymistapojen tukemiseen tutkimustyössä. 8

9 Tohtorikoulutusopas Vuorovaikutteisen teknologian tohtoriohjelma Vastuuhenkilö: professori Veikko Surakka Vuorovaikutteisen teknologian tohtoriohjelma antaa valmiudet toimia tutkijana ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen alalla vaativissa tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Vuorovaikutteinen teknologia on vahvasti monitieteinen ala, joka keskittyy ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimukseen ja kehittämiseen ja se edellyttää informaatio-, teknis- ja ihmistieteellisten näkökulmien ja tutkimusmenetelmien hallintaa. Ohjelman eräinä keskeisinä tavoitteina ovat esimerkiksi uusien käyttöliittymäteknologioiden innovointi, tutkimus ja kehitys siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin ihmisen luontaista käyttäytymistä ja mahdollistavat monipuoliset elämykset. Työllistymisnäkymät väitöksen jälkeen ovat hyvät, koska teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja teknologian käyttötavat kehittyvät ja lisääntyvät jatkuvasti. Alalla käytettävien tutkimusmenetelmien kirjo on laaja ja alalle voi suuntautua useista eri lähtökohdista. Tohtorintutkinnon suorittanut tutkija tuntee omaan tutkimustraditioonsa kuuluvien teorioiden ja menetelmien lisäksi myös alan muita yleisimpiä menetelmiä ja kysymyksenasetteluita ja osaa valita tutkimuskysymyksiinsä sopivat menetelmät. Tutkimus ja tuotekehitys ovat vuorovaikutteisen teknologian alalla lähellä toisiaan ja suuri osa ohjelmasta valmistuvista tohtoreista tulee työskentelemään yrityksissä ja muissa organisaatioissa yliopiston ulkopuolella. Opinto-oikeuden hakeminen Haku informaatiotieteiden yksikön tohtoriohjelmiin järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa. Hakua koskevat tarkat määräajat ja sisäänottokiintiöt vahvistetaan vuosittain. Poikkeustapauksissa jatko-opintohakemuksia voidaan erityisin perustein käsitellä hakuaikojen ulkopuolella. Hakuajoista ja hakumenettelystä tiedotetaan yksikön ja yliopiston tutkijakoulun www-sivuilla. Ennen opinto-oikeuden hakemista hakijan tulee ottaa yhteyttä pääaineeksi suunnittelemansa oppiaineen professoriin tai mahdolliseen ohjaajaan tutkimussuunnitelman ja opintosuunnitelman laatimista varten. Jatko-opiskeluoikeutta haetaan tieteenalayksiköltä erillisellä hakulomakkeella, jonka saa tieteenalayksikön toimistosta ja yksikön kotisivuilta. Hakemuksessa on mainittava tutkinnon pääaine. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat hakuasiakirjat allekirjoitettu hakulomake oikeaksi todistetut jäljennökset tutkintotodistuksista (kandidaatin ja maisterin tutkinnot), mikäli tutkinto suoritettu muualla kuin informaatiotieteiden yksikössä opintosuunnitelma tutkimussuunnitelma, jossa esitellään tutkimuksen aihe ja lähtökohdat Tutkimussuunnitelman laatimiseksi voidaan antaa tohtoriohjelmakohtaisia tarkentavia ohjeita. Ulkomailla tutkinnon suorittaneiden tulee liittää hakemukseensa lisäksi valokopio pro gradu -tutkielmaa vastaavasta kirjallisesta työstä ja selvitys pohjatutkintoihin sisältyvistä opintosuorituksista. Ulkomaalaisen hakijan on annettava luotettava selvitys kielitaidostaan. Hakemuksessa tulee myös näkyä, millä opinnoilla jatko-opintojen aloittamiseen tarvittavat riittävät tiedot ja valmiudet osoitetaan silloin, kun hakijalla ei esimerkiksi ole ylempää korkeakoulututkintoa hakemassaan pääaineessa. 9

10 Informaatiotieteiden yksikkö Tieteenalayksikössä lisensiaatin tutkinnon suorittaneella on suoraan opinto-oikeus vastaavaan tohtorin tutkintoon. Muussa koulutusyksikössä tai muulla koulutusalalla lisensiaatin tutkinnon suorittaneille sekä niille, joilla ei ole lisensiaatin tutkintoa, tieteenalayksikkö voi myöntää tohtorin tutkintoa varten opiskeluoikeuden edellä mainitun hakulomakkeen ja sen liitteiden perusteella. Hakemus osoitetaan tieteenalayksikölle osoitteella: Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto. Lisätietoja hakuprosessista saa tieteenalayksikön opintopäälliköltä ja henkilöstöasiantuntijalta. Opintojen sisällöstä antavat lisätietoja pääaineen professorit. Valintaperusteet Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin jatko-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37 ). Tieteenalayksikkö voi hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon hakijan, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla on haetun jatkotutkinnon pääaineessa syventävät opinnot tai niihin rinnastettavat opinnot tai jolla tieteenalayksikkö muuten toteaa olevan riittävät tiedot ja valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen asianomaisella tieteenalalla. Opintojen rinnastamisesta ja jatko-opintokelpoisuudesta antaa lausuntonsa pääaineen professori tai hänen määräämänsä opettaja. Jatko-opiskelijaksi valinnan tavoitteena on saada lahjakkaita, motivoituneita ja sitoutuneita jatkoopiskelijoita. Jatko-opiskelijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein: tutkimus- ja opintosuunnitelman tieteellinen laatu ja relevanssi sekä suunnitelman toteuttamisen realistisuus perustutkinnon, suoritettujen opintojen ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan ja haettuun pääaineeseen asiantuntevan ja riittävän ohjauksen saatavuus hakijan tiedot ja taidot, tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito, myös aiemman opinnäytetyön arvosana voidaan ottaa huomioon hakijan lupaavuus ja motivaatio. Valinnan apuna voidaan käyttää haastattelua, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja kyvykkyyttä. Arviot yksittäisestä jatko-opiskelijasta eivät ole julkisia. Tieteenalayksikkö voi rajoittaa uusien jatko-opiskelijoiden lukumäärää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen riittämättömyyden perusteella. Hyväksymisprosessi Hakuajan päätyttyä hakemukset toimitetaan lausunnolle tohtoriohjelmiin. Tohtoriohjelmat käsittelevät hakemukset ja tekevät pohjaehdotuksen hyväksyttävistä hakijoista ja hakijoiden tutkimustyön ohjaajasta/ohjaajista yksikön jatkokoulutustoimikunnalle. Jatkokoulutustoimikunta tekee valintaesityksen yksikön johtajalle. Yksikön johtaja hyväksyy uudet opiskelijat. Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Kevään keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan mennessä. Syksyn keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan mennessä. Hakijoille ilmoitetaan valinnan tulos kirjeitse. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua informaatiotieteiden yksikön johtokunnalta 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopiston kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, Tampereen yliopisto. 10

11 Ilmoittautuminen Tohtorikoulutusopas Uuden tohtoriopiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan. Ennen ilmoittautumista uuden tohtoriopiskelijan on esitettävä tieteenalayksikössä alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut. Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa. Tohtoriopiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tieteenalayksiköltä oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opinto- ja ohjaussuunnitelma Jokaiselle jatkotutkintoa suorittavalle opiskelijalle määrätään yksi tai kaksi ohjaajaa, joista ainakin toisen on oltava pääsääntöisesti Tampereen yliopistoon työsuhteessa oleva professori tai dosentti. Poikkeustapauksissa ohjaajia voi olla useita. Mahdollisesta ohjaajamuutoksesta päättää yksikön johtaja. Ohjauksen tukena voidaan käyttää seurantaryhmiä. Opiskelija ja tutkimustyön ohjaaja laativat opiskelijalle henkilökohtaisen opinto- ja ohjaussuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan jatko-opinnot, niiden suoritustavat ja aikataulut sekä tutkimustyön aikataulutus julkaisusuunnitelmineen. Suunnitelma tehdään opintojen alkaessa ensimmäisenä lukukautena. Suunnitelman hyväksyy tutkimustyön ohjaaja. Suunnitelma voidaan tuoda yksikön jatkokulutustoimikuntaan tiedoksi. Tieto opinto- ja ohjaussuunnitelman hyväksymisestä merkitään tieteenalayksikössä opintosuoritusrekisteriin. Opinto- ja ohjaussuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa. Tutkimussuunnitelma Lisäksi opiskelijan on laadittava tutkimussuunnitelma, joka voidaan käsitellä jatkokoulutusseminaarissa. Opintojen ja tutkimuksen edistymisen seuranta Tohtoriohjelmien laajuus, opetus ja ohjaus on suunniteltu nelivuotiseksi. Tavoitteena on valmistuminen viidessä vuodessa. Jatko-opiskelija on velvollinen antamaan yksikölle vuosittain selvityksen jatko-opintojensa ja tutkimustyön edistymisestä. Lomakkeet Opinto- ja ohjaussuunnitelmalomakkeet löytyvät yksikön www-sivujen Lomake-sivulta. Opinnot muissa tieteenalayksiköissä Jatkotutkinnon suoritusoikeuden saanut ja läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija voi osallistua muissa tieteenalayksiköissä annettavaan opetukseen, josta on sovittu opetusta antavan yksikön kanssa ja joka on sisällytetty tohtoriopiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Tällöin noudatetaan ko. tieteenalayksikön opetussuunnitelmaa ja muita määräyksiä. 11

12 Informaatiotieteiden yksikkö Tohtoriohjelmien opetussuunnitelma Informaatiotieteiden tieteenalayksikössä voi suorittaa seuraavat tutkintoasetuksen (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) mukaiset jatkotutkinnot: Filosofian tohtorin tutkinto Filosofian lisensiaatin tutkinto (mahdollinen välitutkinto) Jatkotutkinto suoritetaan jossakin yksikön tohtoriohjelmassa. Tohtoriohjelmat ja niiden pääainevaihtoehdot ovat: Informaation ja järjestelmien tohtoriohjelma pääainevaihtoehdot matematiikka, tilastotiede ja tietojenkäsittelyoppi Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tohtoriohjelma pääaine informaatiotutkimus ja interaktiivinen media Vuorovaikutteisen teknologian tohtoriohjelma pääaine vuorovaikutteinen teknologia Tutkintoasetuksen mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen yleisenä tavoitteena on, että opiskelija 1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2. perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3. saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO 1. Tutkimustyötä tukevat tohtoriopinnot 40 op Opinnot koostuvat tutkimustyön menetelmällisistä perusteista, pääainetta ja omaa tutkimusalaa syventävistä opinnoista sekä muista sovittavista opinnoista. Opintoihin voidaan sisällyttää pääaineen aineopintoja, muita aineopintoja, sivuaineen tutkielma ja sivuaineen muut syventävät opinnot sekä maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä tutkimustyötä tukevia opintoja, tutkijakouluissa ja ulkomailla suoritettuja opintoja, artikkeleita ja muita julkaisuja, konferensseissa pidettyjä esitelmiä ja muuta tieteellistä toimintaa. Tutkimustyötä tukevat opinnot on kuvattu alla. a) Perustutkintoa syventävät opintojaksot Tutkimustyön ohjaaja ja opiskelija suunnittelevat opiskelijakohtaisesti tämän kokonaisuuden. Kokonaisuus sisältää opintoja pääaineen keskeisissä kysymyksissä sekä erikseen sovittavia tutkintokokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti valittuja aine- tai syventäviä opintoja tai tohtorikoulutuskursseja pääaineessa tai muussa aineessa. Kokonaisuuteen voidaan sisällyttää myös yliopistopedagogiikan jaksoja. b) Tutkimuksen aihepiiriin perehdyttävät opinnot Opintojakson sisällöstä ja suoritustavasta sovittava erikseen tutkimustyön ohjaajan kanssa. 12

13 Tohtorikoulutusopas c) Pääaineen tutkijaseminaari Seminaarin tavoitteena on ohjata opiskelijaa tieteelliseen tutkimustyöhön ja tutkimusraporttien kirjoittamiseen. Opintojakso voidaan suorittaa myös muulla tutkimustyön ohjaajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla siten, että seminaarin opetustavoitteet saavutetaan. Tohtoriohjelmat voivat antaa yksityiskohtaisempia ohjeita näiden opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista. 2. Väitöskirja (ohjeellinen laajuus 180 op) Väitöskirjasta annetaan erilliset ohjeet. FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO Välitutkintona suoritettavaa lisensiaatin tutkintoa varten tulee suorittaa Tutkimustyötä tukevat tohtoriopinnot 40 op ks. yllä ja Lisensiaatintutkimus (ohjeellinen laajuus 90 op) Lisensiaatintutkimus voidaan korvata myös sellaisella filosofian tohtorin tutkintoa varten laaditun väitöskirjan käsikirjoituksella, jolle tieteenalayksikön johtokunta on myöntänyt julkaisuluvan. Lisensiaatintutkimuksesta annetaan erilliset ohjeet. Ennen opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden siirtymäperiaatteet Informaatiotieteiden yksikössä jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat siirtyvät uusien tohtoriohjelmien opiskelijoiksi lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä. Siirtyminen tehdään jatkotutkinnon pääaineen mukaiseen tohtoriohjelmaan. Lukuvuosien opetussuunnitelmassa tutkimustyötä tukevien opintojen laajuus on muutettu 60 opintopisteestä 40 opintopisteeseen. Vanha (eli opintonsa ennen aloittanut) tohtoriopiskelija voi halutessaan päivittää ohjaajan kanssa tehtyä yksityiskohtaista opintosuunnitelmaa uuden opetussuunnitelman mukaiseksi heti syyslukukauden 2012 alussa. Opintosuunnitelmaa päivitetään vuosittain opintojen edetessä ja ohjaajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Opetusohjelma Yksikön tohtoriohjelmien oma opetustarjonta kootaan lukuvuosittaiseksi opetusohjelmaksi. Tohtoriohjelmittain voidaan antaa suosituksia muista jatko-opintoihin soveltuvista kursseista. Tampereen yliopiston yhteinen tutkijakoulu tarjoaa myös yhteisiä tohtorikoulutuskursseja, joita voi sisällyttää tohtoriopintosuunnitelmaan. Opetusohjelmatiedot julkaistaan yliopiston www-sivuilla. 13

14 Informaatiotieteiden yksikkö Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä VAADITTAVAT OPINTOSUORITUKSET Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee (asetus 794/2004): 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Välitutkintona voidaan suorittaa lisensiaatin tutkinto. Lisensiaatin tutkintoon sisältyvät jatkokoulutuksen opinnot ja lisensiaatintutkimus. Jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista määrätään tarkemmin tohtoriohjelmille vahvistetuissa opetussuunnitelmissa. Lisensiaatin tutkinto Lisensiaatin tutkinnon 130 op suorittamiseksi vaaditaan 1. Tutkimustyötä tai ammatillista kelpoisuutta tukevat jatko-opinnot 40 op. Opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista annetaan tarkemmat määräykset tohtoriohjelmien opetussuunnitelmissa. 2. Lisensiaatintutkimus, jonka tieteenalayksikön johtokunta hyväksyy. Lisensiaatintutkimuksen ohjeellinen laajuus on 90 opintopistettä. Lisensiaatintutkimus 1. Lisensiaatintutkimuksen muoto Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa tutkimusalan hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa alan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus (artikkelitutkimus). Yhteenvedossa on esitettävä lisensiaatintutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Yhteisjulkaisuissa tekijän on oltava pääsääntöisesti vastuullisena kirjoittajana. Tutkimuksen tekijän on esitettävä tieteenalayksikölle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi. Opiskelijan hakemuksesta myös julkaisuluvan saanut väitöskirjan käsikirjoitus voidaan hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi. Tällaista lisensiaatintutkimusta ei arvostella. 14

15 Tohtorikoulutusopas Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Ennen lisensiaatintutkimuksen jättämistä tarkastettavaksi opiskelijan tulee varmistaa tutkimustyönsä ohjaajalta, että tutkimus on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Tämä on tärkeää, koska ehdotuksen työn tarkastajiksi tekee pääsääntöisesti ohjaaja keskusteltuaan lisensiaatin tutkimuksen tekijän kanssa. Opiskelijan on myös huolehdittava, että henkilökohtaisen opinto- ja ohjaussuunnitelman mukaiset jatko-opinnot on suoritettu ennen lisensiaatintutkimuksen jättämistä. Lisensiaatintutkimus jätetään tieteenalayksikön toimistoon tarkastusta varten kolmena, kansioituna paperiversiona. Tutkimukseen tulee liittää tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmä tulee kirjoittaa sekä suomeksi (tai ruotsiksi) että englanniksi. Opiskelija toimittaa, luvan saatuaan, tarkastetun lisensiaatintutkimuksen sähköisessä muodossa kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten. Ohjeita löytyy kirjaston www-sivuilta. Tieteenalayksikkö määrää tutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa. Ennen tarkastajien valintaa opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa tarkastajaksi esitettävien mahdollisesta esteellisyydestä. Tutkimuksen tarkastajien määräämisen jälkeen tieteenalayksikkö sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Jatkokoulutusseminaarissa voidaan järjestää tarkastustilaisuus, jossa tarkastajat voivat keskustella työstä tekijän kanssa. Tämän jälkeen tarkastajat antavat tutkimuksesta tieteenalayksikölle perustellun kirjallisen lausunnon. Tarkastajien lausunnot toimitetaan opiskelijalle viimeistään viisi (5) päivää ennen tieteenalayksikön johtokunnan kokousta. Samalla opiskelijalle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää tutkimuksen arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Lisensiaatintutkimuksen arvostelee ja siitä annettavasta arvosanasta päättää tieteenalayksikön johtokunta tarkastajien lausuntojen perusteella. Tarkastajat esittävät käsityksensä lisensiaatintutkimuksesta annettavasta arvosanasta. Lisensiaatintutkimuksen tekijä voi tehdä tieteenalayksikön johtokunnalle oikaisupyynnön lisensiaatintutkimuksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Mikäli tarkastusprosessin kuluessa tutkimukseen tehdään korjauksia, on korjatut sivut toimitettava tieteenalayksikköön ennen kuin lisensiaatintutkimus viedään tieteenalayksikön johtokuntaan arvosteltavaksi. Tieteenalayksikön toimisto vastaa tutkimuksen tarkastamisen aikataulua koskeviin kysymyksiin. Hyväksytyn lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty kiittäen hyväksytty. Perustellusta syystä erityisen ansioituneelle lisensiaatintutkimukselle voidaan antaa arvosana kiittäen hyväksytty. Lisensiaatin tutkinnon pääaineesta ja sivuaineesta ei anneta arvolausetta. Tohtorin tutkinto Tohtorin tutkinnon 220 op suorittamiseksi vaaditaan 1. Lisensiaatin tutkinnon vaatimuksista kohta 1 eli tutkimustyötä tai ammatillista kelpoisuutta tukevat jatko-opinnot 40 op. 2. Väitöskirja, jonka tieteenalayksikön johtokunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. Väitöskirjan ohjeellinen laajuus on 180 opintopistettä. 15

16 Informaatiotieteiden yksikkö Väitöskirja 1. Väitöskirjan muoto Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus (artikkelitutkimus). Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja. Yhteisjulkaisuissa tekijän on oltava pääsääntöisesti vastuullisena kirjoittajana. Tutkimuksen tekijän on esitettävä tieteenalayksikölle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Tutkimuksen tekijän on annettava myös väitöskirjassaan selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Artikkeliväitöskirjan tulee koostua riittävästä määrästä referee-menettelyssä vertaisarvioituja korkeatasoisia julkaisuja. Monografiaväitöskirjaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja yhteenvedon yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen. 2. Väitöskirjan kirjoituskieli Väitöskirja voidaan kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tieteenalayksikön hyväksymällä muulla kielellä. Käsikirjoituksen kielen tulee olla sama kuin väitöskirjan. Väitöskirjan tekijän tulee huolehtia siitä, että käsikirjoituksen kieliasu on moitteeton. 3. Esitarkastus Ennen väitöskirjan käsikirjoituksen jättämistä tarkastettavaksi opiskelijan tulee varmistaa tutkimustyönsä ohjaajalta, että työ on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Opiskelijan on myös huolehdittava, että henkilökohtaisen opinto- ja ohjaussuunnitelman mukaiset jatko-opinnot on suoritettu ennen väitöskirjan käsikirjoituksen jättämistä. Väitöskirjaksi aiotun tutkimuksen käsikirjoitus on julkaisuluvan saamista varten jätettävä tieteenalayksikön toimistoon kolmena täydellisenä, rei itettynä ja kansioituna tai nidottuna kappaleena paperitulosteena. Ehdotuksen käsikirjoituksen esitarkastajiksi tekee pääsääntöisesti ohjaaja keskusteltuaan väitöskirjan tekijän kanssa. Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. Myöskään esitarkastaja ei pääsääntöisesti voi toimia vastaväittäjänä. Lisäksi tulee huomioida yleiset esteellisyyssäännöt. Tieteenalayksikkö määrää tutkimukselle vähintään kaksi dosenttitasoista asiantuntijaa esitarkastajaksi. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajiksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Esitarkastajia pyydetään antamaan lausuntonsa siitä, katsovatko he käsikirjoituksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että sille voidaan antaa julkaisulupa. Artikkeliväitöskirjasta annettavassa esitarkastuslausunnossa on selvitettävä, muodostavatko julkaisuissa käsitellyt asiat yhtenäisen ongelmaryhmän. Esitarkastajien lausunnossa voidaan esittää julkaisuluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä. Esitarkastettuun käsikirjoitukseen saa tehdä vain sellaisia muutoksia joita esitarkastajat ovat esittäneet tai joista on sovittu esitarkastajien kanssa. Poikkeuksen muodostaa lyöntivirheiden ym. korjaus. Käsikirjoituksen tarkastamiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella tieteenalayksikön toimistosta. 16

17 Tohtorikoulutusopas Julkaisulupa Esitarkastajien lausunnot julkaisuluvan myöntämistä varten lähetetään väitöskirjan tekijälle viimeistään viisi (5) päivää ennen tieteenalayksikön johtokunnan kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää julkaisulupaa koskevan päätöksen siirtoa tieteenalayksikön johtokunnan seuraavaan kokoukseen. 5. Kustos ja vastaväittäjä sekä väitöstilaisuuden ajankohta Kun julkaisulupa on myönnetty, tieteenalayksikön johtokunta määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen (valvojan) ja pääsääntöisesti yhden vastaväittäjän. Ennen vastaväittäjän valintaa väittelijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäksi esitettävän mahdollisesta esteellisyydestä. Väitöstilaisuuden ajankohdan määräämistä varten väittelijä ottaa yhteyden kustokseen, vastaväittäjään ja tieteenalayksikön toimistoon. Yksikön toimisto huolehtii salivarauksesta. Tieteenalayksikön johtokunta tai johtaja määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. 6. Väitöskirjakappaleet ja väitöskirjan julkaiseminen Väitöskirja julkaistaan joko sähköisessä muodossa tai painettuna. Jos väitöskirja julkaistaan sähköisessä muodossa, toimitetaan siitä kuitenkin painetut kappaleet yksikön toimistoon kirjaston ohjeiden mukaisesti. Hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta väittelijä hoitaa väitöskirjansa painatuksen ja/tai toimittaa väitöskirjan yliopiston kirjastoon verkkojulkaisemista varten. Väitöskirja lähetetään kirjastoon pdf-muotoon tallennettuna kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti. Jos väitöskirja koostuu useista julkaisuista, artikkelien pitää olla mukana painetussa tai monistetussa versiossa, ja niiden julkaisemiseen pitää pyytää lupa kustantajalta. Kirjasto julkaisee sähköisen väitöskirjan verkossa kokoelmassa Tampereen yliopiston väitöskirjat. Tarkemmat ohjeet väitöskirjan julkaisemisesta löytyvät kirjaston kotisivuilta, joilla on myös muita väittelijälle hyödyllisiä tietoja. Tiedotusta varten väittelijä täyttää kirjaston kotisivuilla olevan väitösilmoituksen. Ilmoitus annetaan samalla lomakkeella myös englanniksi. Ilmoitus tehdään viimeistään 14 päivää ennen väitöstilaisuutta. Siinä tapauksessa että väitöskirja koostuu useista julkaisuista, mutta niiden kustantaja ei myönnä lupaa sähköiseen julkaisemiseen, vain yhteenveto-osa toimitetaan sähköisessä muodossa kirjastoon ja julkaistaan verkossa. Luettelo artikkeleista liitetään yhteenveto-osaan. Viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijä luovuttaa tieteenalayksikölle 10 painettua väitöskirjaa tai väitöskirjamonistetta. Myös artikkeliväitöskirja jätetään tieteenalayksikköön 10 täydellisenä kappaleena (painettuna tai monistettuna). Väitöskirjaan liitettävästä irtolehdestä on käytävä ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi tieteenalayksikön suostumuksella. 7. Väitöskirjan julkisuus Ennen väitöstilaisuutta väitöskirja on nähtävissä tieteenalayksikössä. Mikäli väitöskirja julkaistaan myös sähköisessä muodossa, se on luettavissa yliopiston kirjaston www-sivuilla. Tiedot väitöstilaisuudesta sekä väitöskirjan saatavuudesta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta tieteenalayksikön ilmoitustauluilla sekä yliopiston ylläpitämillä www-sivuilla. 17

18 Informaatiotieteiden yksikkö 8. Väitöskirjan arvostelu Tieteenalayksikön määräämän vastaväittäjän kirjallinen tarkastuslausunto väitöskirjasta sekä arvostelutoimikunnan lausunto toimitetaan julkisen väitöstilaisuuden jälkeen väitöskirjan tekijälle viimeistään viisi (5) päivää ennen tieteenalayksikön johtokunnan kokousta. Tieteenalayksikön johtajan asettama arvostelutoimikunta tekee esityksen tieteenalayksikön johtokunnalle väitöskirjan arvosanasta. Arvostelutoimikuntaan kuuluvat työnohjaajan (ohjaajien) ja kustoksen lisäksi vastaväittäjä sekä vähintään yksi väitöksen alaa hyvin tunteva, tohtorintutkinnon suorittanut jäsen. Arvostelutoimikunta huomioi mm. esitarkastuslausunnot, vastaväittäjän lausunnon ja yleisen yksikön väitöskirjojen tason. Väitöskirjan hyväksymisestä ja annettavasta arvosanasta päättää tieteenalayksikön johtokunta. Tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta ja arvostelutoimikunnan arvosanaesityksestä. Vastineen antamista varten väitöskirjan tekijällä on oikeus pyytää väitöskirjan arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Ennen väitöskirjan arvostelua esittää kustos arvionsa väittelijän puolustautumisesta. Hyväksytyn väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty kiittäen hyväksytty. Perustellusta syystä erityisen ansioituneelle väitöskirjalle voidaan antaa arvosana kiittäen hyväksytty. Väitöskirjan tekijä voi tehdä tieteenalayksikön johtokunnalle oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon jatkotutkintotodistukset Opiskelija hakee tieteenalayksiköltä todistusta lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittamisesta. Kirjallinen todistushakemus on toimitettava tieteenalayksikön toimistoon valmistelua varten viimeistään 2 viikkoa ennen johtokunnan kokousta, jossa työ arvostellaan. Hakemuksesta tulee ilmetä henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaiset opintosuoritukset. Todistushakemusta jätettäessä kaikki jatkotutkintoa koskevien määräysten ja opetussuunnitelman mukaiset opinnot tulee olla suoritettu ja suoritusmerkinnät opintopisteineen tulee olla suoritusrekisterissä. Todistushakulomakkeita saa tieteenalayksikön toimistosta ja tieteenalayksikön www-sivuilta. Lisensiaatin tutkinnosta annettavaan todistukseen kirjoitetaan opiskelijan aikaisempi oppiarvo, lisensiaatintutkimuksen otsikko, lisensiaatintutkimuksesta annettu arvosana ja se tieteenala, johon lisensiaatintutkimus aiheeltaan kuuluu. Tohtorin tutkintotodistukseen kirjoitetaan opiskelijan aikaisempi oppiarvo, väitöskirjan otsikko ja väitöskirjasta annettu arvosana sekä tohtoriohjelma ja se tieteenala, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. Väittelijän ohjeet ja väitöstilaisuutta koskevat ohjeet Väittelijän ohjeet (väitöskirjaa koskevat toimet aikajärjestyksessä) ja väitöstilaisuutta koskevat ohjeet löytyvät yksikön tohtoriopintojen www-sivuilta. -- Nämä lukuvuosia koskevat määräykset astuvat voimaan Yksikkö voi antaa näitä määräyksiä tarkentavia ohjeita. 18

19 School of Information Sciences Guide for Doctoral Studies The School of Information Sciences was launched on 1 January The predecessor of the School, the Faculty of Information Sciences was founded in However, in most disciplines of the School teaching commenced already in the 1960s as the University was started. The School of Information Sciences consists of a versatile collection of sciences dealing with information processing, management and use. For students, the School offers five different majors: Information Studies and Interactive Media, Mathematics, Statistics, Computer Science, and Interactive Technology. Some of these are available in Finland only at the University of Tampere. The teaching offered by the School is constantly developed alongside with the society s growing and changing needs to manage information. The research undertaken by the School is internationally renowned and well-connected. The research is focused on different methods of organizing, processing and using information. The aim of the research is to produce new information and expertise that can be utilized in developing knowledge-based products and information services. Doctoral Programmes and Degrees There are three doctoral programmes at the School of Information Sciences. The programmes started on 1 August The programmes are Doctoral programme in Information and Systems (majors: Computer Science, Mathematics, Statistics) Doctoral programme in Information Studies and Interactive Media (major: Information Studies and Interactive Media) Doctoral programme in Interactive Technology (major: Interactive Technology) The postgraduate degrees that can be taken are the Licentiate of Philosophy and the Doctor of Philosophy degrees In Information Studies we granted until 31 July 2008 also the degrees of Licentiate/Doctor of Social Sciences. Doctoral programme in Information and Systems Responsible professor: Jyrki Nummenmaa Information processing has become a core activity for the running of organisations, society at large and global development. Operations and events generate tremendous amounts of raw data, which is needed to provide information for different purposes through data analysis. Information processing, software and information systems are a crucial part of the running of contemporary society. Their development, however, is still highly challenging. Data analysis and information processing are founded in mathematics and mathematical research. The aim of this doctoral programme is to provide training that prepares students for working as researchers in the research fields of the CIS research centre. These fields cover themes that include: Data analysis, data mining and statistical modelling, such as information theory, stochastic methods, machine learning, learning algorithms and computer-intensive methods. 19

20 School of Information Sciences Mathematics and mathematical methods of data processing, including number theory, algebra, algebraic geometry, logics and finite model theory, algorithms and formal languages. Software, databases and data systems, including conceptual modelling, database design, data search, data systems design and utilisation in organisations, delivery chain and product information management, mass tailoring, software development, formal methods of software and information system development, and information systems in healthcare and industry. Processing information and knowledge using the aforementioned methods is crucial to the increasing utilisation of ICT. Highly educated people are in demand in these areas of information sciences. The doctoral programme works closely with the CIS research centre and its research projects. The employment outlook is good for people holding doctorates in this field. Doctoral programme in Information Studies and Interactive Media Responsible professor: Pertti Vakkari The aim of this doctoral programme is to prepare students for operations in the specialised fields of information and interactive media research. The information studies view the ways in which information is acquired and used under different circumstances, and the organisation, mediation and storage of information. The aim is to develop concepts, methods and systems that enable information to be easily accessible and understandable by those who need it. The research focus areas are information retrieval, information seeking, and information and document management. The key themes of interactive media research are the analysis of media change and its possibilities, the questions of new media design and implementation, the cultures of use, and interactive media as part of society. Internet research, gaming research, research into an open information society and questions on the research and design of social media services are also priorities in the field of interactive media. Postgraduate studies are becoming more in demand as the information and media professions and research and development continue to evolve. The doctoral education is founded on the sustained and domestically and internationally recognised teaching and research carried out in the field of information studies and interactive media. The doctoral programme enjoys a close connection with the TRIM research centre and the research projects carried out in the centre. Research evaluations have repeatedly assessed its level as very high (e.g., Academy of Finland, 2006: relative international visibility of information studies the third among Finnish fields of science). The University s 2004 research evaluation rated the department of information studies among its best departments. Compared with other education in the same field, it can be rated as being on a leading national level and on a high international level. Research aptitudes developed in the information studies and interactive media doctoral programmes provide the prerequisites for creating knowledge on the content, use and development of ICT; the programme is closely linked with the research on the human-technology interaction as outlined in the University s strategy. It also clearly connects with the University s strategic outlines on researching important and topical social phenomena, and supporting pioneering and multidisciplinary approaches in research. Doctoral programme in Interactive Technology Responsible professor: Veikko Surakka The doctoral programme in interactive technology prepares students for work as a researcher in demanding R&D positions in the field of human-technology interaction. Interactive technology is a decidedly multidisciplinary field that focuses on research and development in human-technology interaction, and presumes proficiency in the perspectives and research methods of the information, technology and human sciences. One of its key objectives is to innovate, research and develop 20

21 Guide for Doctoral Studies new UI technologies so that they support natural human behaviour and enable versatile and fulfilling experiences to the best possible extent. Employment prospects for PhDs are good because the possibilities enabled by the technology and the ways in which they are used are constantly evolving and increasing. The range of research methods is wide and studies can be undertaken with different qualifications. Holders of PhDs are well versed in the theories and methods of their own research traditions and the most common methods and considerations in the field. They can select the methods that are best suited to their research questions. R&D is closely related in interactive technology. The majority of doctoral graduates will work in companies and organisations outside the university. Admissions and applying The call for applications for the doctoral programmes of the School of Information Sciences is organised twice per year. Specific application deadlines will be confirmed each year. Under exceptional conditions, applications for postgraduate studies can be processed outside the two admission rounds. Prior to applying for admission, the applicant must contact the professor of the major subject s/he is applying for, or a possible supervisor of studies, in order to draft the research and study plans. Postgraduate admission requires a specific application form for this purpose. The forms are available from the School s office and on the School s website. Applicants must state the major for the degree in his/her application. The application must include the following documents: a signed application form (available during application periods), authenticated copies of the degree certificates (Bachelor s and Master s degrees), if the degree was not taken at the School of Information Sciences at the University of Tampere, a study plan, and a research plan that outlines the research topic and its foundations. The doctoral programmes may provide more detailed instructions on how to draft a study plan and a research plan. Applicants who have taken their degrees in a country other than Finland must further include with their application a photocopy of their dissertation corresponding to the Finnish Master s Thesis and an account of their graduate studies. International applicants must also provide a reputable account of his/her language proficiency. For more information see the School s website. When an applicant does not have a Master s degree in the major he or she is applying for, the application must indicate the studies undertaken to achieve the skills and knowledge required for starting postgraduate studies. Applicants who have taken a licentiate s degree at the School of Information Sciences are directly entitled to continue studying towards the doctoral degree that corresponds with their previous studies. Applicants who have taken a licentiate s degree at another educational institution or in another training field and applicants who do not have a licentiate s degree can be granted admission based on the aforementioned application form and its appendices. 21

22 School of Information Sciences The application shall be addressed to the School at: The School of Information Sciences, 33014, University of Tampere, Finland. Further information on the application process is available from the Head of Study Affairs and the International Officer at SIS. Further information on the content of the studies is available from the professors of the major subjects. Admission criteria General eligibility for scientific postgraduate studies is stipulated in the University Act (2009/558, Paragraph 37). The School can admit to licentiate and doctoral programmes an applicant who has completed a higher university degree, or a corresponding Finnish or foreign degree, and who has completed advanced studies in the major subject of the doctoral programme he/she is applying for, or corresponding studies, or whom the School otherwise deems to possess sufficient knowledge and skills for postgraduate education in the field of studies in question. Recognition of the studies and eligibility for postgraduate studies is approved by the professor of the major subject or a teacher authorised by the professor. The aim of postgraduate selection is to reach talented, motivated and committed postgraduate students. The ability and aptitude of postgraduate students is assessed on the following principles: The scientific quality and relevance of the research and study plan, and the feasibility of their implementation. The appropriateness of the previous degree studies and the research topic for the doctoral programme and the major subject applied for. The availability of sufficient expert supervision. The applicant s skills and knowledge, the language proficiency necessary to complete the doctoral programme and the grade of the previous degree can be considered. The level of promise and motivation demonstrated by the applicant. Interviews may also be used to aid the selection procedure; the interview assesses the applicant s abilities and suitability. Assessments of individual post-graduate students are not made public. The School may restrict the number of its post-graduate student intake based on insufficient supervision resources. Approval procedure After the application deadline has passed, the applications are taken on a commentary round in the doctoral programmes. The doctoral programmes process the applications and make a proposal to the School s Doctoral Education Committee on the applicants to be approved and the supervisor(s) for the applicants research work. The Committee then puts a selection proposal to the Dean of the School. The Dean of the School approves the new students. The selection results are announced before the beginning of the following term, and the applicants are notified of the selection results by post. An applicant who is dissatisfied with the student selection may submit a written request for reconsideration to the Management Board of the School. Such requests must be submitted within 14 days of the announcement of the results. The request, together with the reasons, shall be addressed to: University of Tampere, Registry (Kirjaamo), University of Tampere, Finland. 22