Uusi toimintaympäristö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi toimintaympäristö"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Uutta taistelutapaa jalkautetaan Uudistus kehittyy kaikkien aselajien yhteistyöllä uutiset, sivu vuosikerta n:o 8 (1097) verkossa > Uusi toimintaympäristö Kehittynyt yhteiskunta on niin riippuvainen erilaisista tietojärjestelmistä, että kyberturvallisuudesta on tullut keskeinen osa-alue yhteiskuntaa uhkaavien kriisien ehkäisemisessä. Uudenlaiset uhkakuvat edellyttävät kokonaisvaltaista suunnittelua ja ammattimaista osaamista. Asiaan on herätty Suomessa hyvissä ajoin. Käytännön harjoitusten ohella varautumista parantaa kyberturvallisuusstrategia, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. uutiset, sivu 3 Uudistus tähtää sotilasmusiikin jatkumiseen uutiset, sivu 4 Urheilukoulu odottaa siirtoa Helsinkiin ja Kajaaniin kentällä, sivu 10 Kuva: Henri Juvonen Vihollinen värjätään keltaiseksi, punaiseksi... vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 8/2012 pääkirjoitus Likajalanjälki nurkka Lumen taju Ympäristönsuojelun lisäksi kyseessä on oikeudenmukaisuus. Hiilijalanjäljestä on tullut lähes kaikkien tuntema käsite. Kasvihuoneilmiöstä ei enää kiistellä kuten vielä muutamia vuosia sitten. Globaalin ilmastohuolen lisäksi myös kohonneet energia- ja polttoainekustannukset ovat saaneet ihmiset kiinnittämään huomiota hiilidioksidipäästöihin. Nyt Suomen Siivoustekninen Liitto haluaa kiinnittää huomion siihen, millaisen likajalanjäljen itse kukin meistä jättää. Elämän rytmi tuntuu vaan kiihtyvän. Kun taloudellinen paine ajaa ihmiset tehokkaammiksi, saattavat kiirehtijän sotkut jäädä muiden harteille. Kun kahvikin juodaan yhä useammin kävellessä, pahvimukit lentävät helpommin kadulle. Tampereen kaupunki käyttää noin 2,5 miljoonaa euroa katujen ja viheralueiden puhtaanapitoon. Pian on jälleen jokakeväinen suomalainen karnevaali, vappu. Helsingin Kaivopuiston siivous viime vuonna tornitouhua maksoi veronmaksajille euroa. Siivoustekninen liitto huomauttaa, että sisätiloissa sotkeminen on vieläkin kalliimpaa, joten kysymys on menoista, joista voisi saada miljoonasäästöjä. Kuinka moni meistä siivosi työpöytänsä ennen siivoojan tuloa? *** Likajalanjälkeä on syytä ajatella myös puolustusvoimissa. Nykyisin Leijona Cateringiksi muuttunut Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus kampanjoi reilu pari vuotta sitten teemalla älä rötvää ruualla.tarkoitus oli saada asiakkaat, eli lähinnä varusmiehet ja henkilökunta, kiinnittämään huomio omaan ruokajätteeseensä ja lajittelemaan se oikein. Jäteläjissä onkin havaittu pienentymisen merkkejä. Varuskunnat tuottavat vuosittain noin kymmenen tuhatta tonnia jätettä ja yksittäinen varusmies tuottaa keskimäärin 180 kiloa sekajätettä ja 90 kiloa biojätettä vuodessa. Leirioloissa ympäristöystävällinen käyttäytyminen on erityisen tärkeää. Luontoon ei saa jättää mitään sinne kuulumatonta roskaa. Sama koskee tietenkin merivoimien puolella alusvuorokausia: meri on jo tarpeeksi saastunut ilman ylimääräisiä jätteitä. *** Roska päivässä kampanja on toimittaja Tuula-Maria Ahosen vuonna 2000 perustama ulkomaillekin levinnyt arkipäiväisen aktiivisuuden muoto. Tarkoituksena on saada ihmiset keräämään päivittäin ainakin yhden roskan, yleensä omasta arkiympäristöstään. Lisäksi toivotaan, että ajatuksen sisäistänyt rekrytoisi mukaan ainakin yhden uuden kannattajan. Siistiä ympäristöä ei roskata niin herkästi kuin valmiiksi sotkuista. Jokainen meistä voi osallistua maailman pelastamiseen omassa arkipäivässä. Roskien keräily on tärkeää mutta huomio tulisi kiinnittää siihen, ettei niitä syntyisi. Pienistä teoista koostuvan ympäristönsuojelun lisäksi kyseessä on myös oikeudenmukaisuus. Jos julkisen sektorin ei tarvitse käyttää siivoamiseen yhtä paljoa rahaa, lienee mahdollista panostaa enemmän esimerkiksi sosiaalipuolella apua tarvitseville. > Suomalaisen (sota)historiamme tähtihetket ovat suurelta osin muodostuneet Talvisodan ihmeen, sisukkaan ja kylmissä oloissa kasvaneen kansanluonteemme sekä lumen ja pakkasen voimalla taistelleiden esi-isiemme ansioiden varaan. Lumi, routa ja jää ovat aina olleet osa Suomea ja suomalaisuutta. Edes ilmastonmuutos, Euroopan yhdentyminen ja globalisaatio eivät vieläkään ole nakertaneet meistä suomalaisista sitä kuuluisaa sisua tai pohjoista sisukkuuttamme. Vai ovatko? Kolmen viimeisen talven aikana tuon sisun ja sisukkuutemme kimppuun on iskenyt salakavala vihollinen. Uuden ajan lumi. Tämä lumi on lähes lamaannuttanut yhteiskuntamme. Se on romahduttanut rakennuksiamme kuin entisajan vihollispommit. Se on pystynyt katkomaan yhdessä päivässä sähköjä enemmän kuin mihin kymmenet sabotaasintekijät pystyisivät. Se on saanut automme törmäämään toisiinsa muodostaen kymmenien ja jopa satojen metalliromujen lohduttoman näköisen röykkiön moottoriteille. Voisi sanoa, että Raatteentie on saanut tuon uuden ajan lumen myötä myös nykyaikaisesti symbolisoivan ja kansallisesti karmivan uuden ajan muotonsa. *** Mitä tämä uuden ajan lumi ja sen tekemät tuhot kertovat meistä ja maastamme vuonna 2012? Kertooko se siitä, että Talvisodan henki ja se kuuluisa sisummekin on jäämässä uusavuttomuuden, välinpitämättömyyden, kasvavan syrjäytymisen ja osaamattomuuden sekä fyysisen ja psyykkisen kestävyytemme rapautumisen varjoon? Kertooko se siitä, että sotaja kansallishistoriamme opit ja opetukset ovat meiltä tyystin unohtuneet? Vai kertooko se vain siitä, että maailma muuttuu ja me sen mukana, vaikka emme niin tahtoisikaan? Ennen lumi oli ystävämme ja syksyn pimeyteen toivottu valkeuden tuoja. Ennen se laskeutui päällemme pilvistä, hentona ja hellivänä harsona. Nyt se romahtaa niskaamme räystäiltä, jäisenä ja tappavana massana. Takavuosien ystävästä on tullut vihollinen. Miksi? *** Vuonna 1992 tanskalainen kirjailija Peter Höeg julkaisi läpimurtoteoksensa Lumen taju. Se on kirja, joka ei päästä lukijaansa helpolla, mutta juuri siksi nyt kaksikymmentä vuotta julkaisunsa jälkeen se olisi myös meidän jokaisen suomalaisen ajankohtaista lukea. Ennen kuin seuraavat lumet taas tulevat. Lumen tajun päähenkilö, Grönlannin karuissa, kylmissä ja lumisissa oloissa syntynyt ja kasvanut, mutta aikuisena Kööpenhaminassa osittain syrjäytyneeksi ja anarkistiseksi urbanisoitunut päähenkilö kiteyttää suhteensa lumeen mm. seuraavasti: Yksi niistä asioista, joita lumesta voi oppia, on että suuret voimat ja katastrofit ovat aina läsnä arkipäivässä pienemmässä mittakaavassa. Tänä päivänä tuo anekdootti tuntuu olevan meille suomalaisillekin yhtä osuva kuin räystäältä putoava lumimassa. Valitettavasti. Vesa Huopana Kapteeni, sotatieteiden maisteri Pääesikunta kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Jatkaako naisvarusmiesten määrä kasvuaan? mielipide Ilmasotakoulun tulevaisuudennäkymät ja niiden vaikutus kiltatoimintaan Ilmasotakoulu Tikkakoskella syntyi vuonna Ilmasotakoulun kilta syntyi luomaan ja vaalimaan Ilmasotakoulun ja sen edeltäjien perinteitä sekä edistämään maanpuolustusta tukevaa harrastustoimintaa. Nuorin ja pienin Ilmavoimien kiltaliiton killoista onkin saanut aikaan merkittäviä tuloksia: entisöinyt kaksi lentokonetta, julkaissut historiakirjan ja kaksi konehistoriakirjaa. Puolustusvoimauudistuksessa esitetään, että Ilmavoimien Teknillinen koulu Hallissa lakkautetaan 2013 ja Lentosotakoulu Kauhavalla Niiden toiminnoista lentoteknillinen koulutus ja ohjaajien Hawk-koulutus siirretään Ilmasotakouluun. Sen myötä voidaan paremmin opetella yhteistyötä saman kokonaisuuden puitteissa. Vuoden 2011 Ilmavoimien kiltojen ja silloisen Ilmavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Jarmo Lindbergin vuotuisessa tapaamisessa hän heitti ilmaan ajatuksen, voitaisiinko kiltoja yhdistää ja tehostaa näin toimintaa sekä resurssien käyttöä. Oma toivomukseni on, että kiltamme voisi toimia jatkossa myös uudistuneen Ilmasotakoulun perinteiden vaalijana. Tässä suhteessa kilta tulee etenemään rauhallisin askelin kentän ja jäsenistön toiveita herkällä korvalla kuunnellen. Ilkka Nyyssönen Ilmasotakoulun kilta ry puheenjohtaja Kyllä 45% 55% Ei Seuraava kysymys: Tarvitaanko kyberturvallisuusharjoituksia aiempaa enemmän? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Sakari Muurinen Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Valtteri Taimela Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Ronni Läpinen Puh Kaartinjääkäri Tuukka Määttänen Puh Kaartinjääkäri Tuukka Riihinen Puh Kaartinjääkäri Perttu Räisänen Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Christian Anttonen Puh VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Apirat Nomnavi Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 8/2012 uutiset 3 Kyberturva edistää maanpuolustusta Puolustautumista uudenlaisessa toimintaympäristössä on kehitetty aktiivisesti. Tavoitteena on tehdä Suomesta teknistyneen yhteiskunnan puolustamisen edelläkävijä. Valtteri Taimela Jatkuvasti tärkeämmäksi muuttuvaan kyberturvallisuuteen on Suomessa herätty hyvissä ajoin. Käytännön osaamista on harjoiteltu aktiivisesti, ja kansallisen kyberturvallisuusstrategian odotetaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Mikäli kyberturvallisuudesta ei huolehdita kokonaisvaltaisesti, kärsii myös valtion kilpailukyky. Tämän vuoksi aihe koskettaa koko yhteiskuntaa. Uudenlaista toimintaa Suomi otti osaa maaliskuun lopussa järjestettyyn Naton kyberosaamiskeskuksen laajaan Cyber Defence Exercise -harjoitukseen. Harjoituksessa arvioitiin yhdeksän eri joukkueen puolustautumista kyberhyökkäyksiä vastaan, kehitettiin tiedon jakamista ja esittämistä sekä pohdittiin uudenlaisen sodankäynnin mahdollisesti esiin nostamia oikeudellisia kysymyksiä. Suomen osallistumista koordinoineen puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektorin johtajan Catharina Candolinin mukaan harjoituksesta saatiin arvokasta kokemusta toiminnasta uudenlaisessa ympäristössä. Kaikki harjoitukseen osallistuneet kokivat oppineensa uutta. Lisäksi oikeudellinen ulottuvuus konkretisoitui nyt aiempaa paremmin. Tilannekuvan tutkimus on tärkeää, jotta saadaan selville, kenen kuuluu saada minkäkinlaista tietoa, Candolin summaa. Moniulotteinen yhteinen haaste Vaikka Suomen osallistumista koordinoikin puolustusvoimat, otti CDX-harjoitukseen osaa asiantuntijoita muilta hallinnonaloilta, yksityisistä yrityksistä sekä yhdeltä yhdistykseltäkin. Candolinin mukaan poikkihallinnollinen yhteistoiminta onkin kyberturvallisuusasioissa erityisen hyödyllistä. Kansallisen kyberturvallisuusstrategian työryhmän pääsihteerinä toimivan Yrjö Bensonin mukaan turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä ja kyberturvallisuus on noussut lyhyessä ajassa kokonaisturvallisuuden avaintekijäksi. Kuva: Henri Juvonen Suomi osallistui kansainväliseen Cyber Defence Exercise -harjoitukseen tarjoamalla esimerkiksi tilannekuvapalveluita. Tilannekuvahuoneen näytöille visualisoitiin jatkuvasti uutta tietoa harjoituksen etenemisestä. Luonnonkatastrofeja lukuun ottamatta kyberuhka voi aiheuttaa tai vahvistaa kaikkia yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa tunnistettuja ongelmatilanteita, Benson muistuttaa. Perinteisestä sotilaallisesta voimankäytöstä poiketen kyberhyökkäyksen takana voi olla kuka tahansa vieraan valtion ammattiosaajista yksittäisiin häiriköihin. Myös tekijöiden motiivit voivat vaihdella suuresti. Kyberturvallisuusstrategian selvitysvaiheessa mahdolliset uhkatekijät käytiin läpi muiden asioiden ohella. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kyberturvallisuusstrategian Toimintakykyä strategian kautta Valtteri Taimela Noin vuosi sitten aloitetun kansallisen kyberturvallisuusstrategian työstö on hyvässä vaiheessa. Esiselvitys valmistui viime vuoden lopussa, ja parhaillaan tekeillä on strategia toimenpideohjelmineen vuosille Strategian tavoitteena on, että Suomi on maailmanlaajuisesti kyberturvallisuuden huippua vuonna Strategiatyöryhmän pääsihteerinä toimivan Yrjö Bensonin mukaan kyberturvallisuus on yksi joulukuussa 2010 hyväksytyn yhteiskunnan turvallisuusstrategian painopistealueista. Kyberturvallisuusstrategiaa varten kartoitettiin 20 maan kyberturvan tilanne, joista haettiin suuntaa. Työprosessi avasi myös ovia kansainväliseen kehitystyöhön ja kahdenvälisiin neuvotteluihin useiden valtioiden kanssa, taustoittaa Benson. tuoreimmassa päivityksessä on keskitytty nimenomaan uhkaajan tunnistamiseen, selventää Benson. Varautumista yhteistyön kautta Teknistynyt yhteiskunta on riippuvainen esimerkiksi viestintää, taloutta ja sähkönjakelua hoitavista Toiminnan lisäksi strategiassa määritellään muun muassa resurssien kohdentaminen eri osa-alueisiin. Suurinta osaa käytettävistä varoista ei tultane kohdentamaan puolustukseen, vaan muun muassa koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Esimerkiksi Iso-Britannia tulee käyttämään vastaavaan hankkeeseen 650 miljoonaa puntaa. Pitkällä tähtäimellä kyberturva on kuitenkin sijoitus, ei kuluerä, Benson painottaa. Käsitteenä kyberturva on hyvin uusi, mikä vaikeuttaa tällä hetkellä yhteistyötä ja keskustelua. Toiset lukevat aihepiiriin eri asioita kuin toiset, ja samoista asioista puhutaan eri nimillä. Bensonin mukaan tähänkin pyritään hakemaan helpotusta strategialla. Yksi sivutehtävistä on luoda yhteinen kyberturvallisuuden käsitteistö helpottamaan keskustelua. tietojärjestelmistä, joiden toiminta pyritään tulevaisuudessa turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Tavoite on haastava, sillä vain noin viidennes yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista ja niiden tietojärjestelmistä on julkisen sektorin hallussa. Yksityisen sektorin vahvuuden voi kuitenkin Bensonin mukaan nähdä myös mahdollisuutena. Suomen tietoturva-alan yritykset ovat kansainvälisellä tasolla huippuluokkaa. Meillä yhdessä tekeminen on tuttua, ja Suomen on todettu olevan Ruotsin ja Israelin ohella kyberosaamisen kärkeä. Jos on huipulla jo valmiiksi, niin kannattaa siellä myös pyrkiä pysymään. Suomessa onkin päädytty käyttämään verkottumiseen perustuvaa kyberturvallisuuden mallia, jolla saadaan vahva yksityinen osaaminen koko yhteiskunnan käyttöön. Erillisiä kyberpuolustusvoimia ei olla perustamassa, vaikka työ aihealueen parissa kasvaakin. Arvioisin kansallisen tason kokonaistyöpanoksen olevan laskettavissa sadoissa työvuosissa. Määrä voi tulla kasvamaan loivasti, mutta suurimman muutoksen tekee osaamisvaateiden muuttuminen. Viisi vuotta vanhoilla asioilla ei tee enää paljoakaan, Benson toteaa. Puolustusvoimauudistuksen vaikutuksesta henkilöstöön keskusteltiin Kuva: Henri Juvonen Tuukka Riihinen Eversti Timo Mustaniemi muistutti henkilöstörakenteen muutoksen tuomista haasteista. Säätytalolla pidetyssä seminaarissa kansanedustaja Tuula Väätäinen muistutti avauspuheenvuorossaan että vaikka uudistuksesta on keskusteltu ristiin ja rastiin, on keskustelua syytä jatkaa. Uudistus on iso aluepoliittisesti sekä erityisesti henkilöstön kannalta. Jotkut joutuvat muuttamaan uudelle paikkakunnalle mikä tuo haasteensa perheille, Väätäinen sanoo. Henkilöstörakenteen kehittäminen on pyritty hoitamaan pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella työllä. Apulaisosastopäällikön, eversti Timo Mustaniemen mukaan henkilöstösuunnitteluun liittyy kuitenkin myös ulkopuolista ohjausta, joista esimerkkinä mainittakoon tuottavuusohjelmat ja kumppanuudet. Henkilöstörakenteeseen liittyvissä päätöksissä tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Mittavat muutokset esimerkiksi henkilökunnan koulutusjärjestelyissä, palveluiden järjestelyissä tai vaikkapa tarpeellisten päätösten siirtämisessä aiheuttavat aina tilanteita, joissa ennakointi ei ole mahdollista tai seurannaisvaikutukset heijastuvat lähivuosien lisäksi jopa vuosikymmenienkin päähän, Mustaniemi kertoo. Työvuoden hinta on noussut Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino oli huolissaan suunnasta, johon rakenteen muuttaminen on matkalla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana puolustusvoimien henkilöstön määrä on ollut jatkuvassa laskussa, mutta yksittäisen henkilön työvuoden hinta on noussut, Leino huomauttaa. Tämä johtuu Leinon mukaan työtehtävistä, jotka ovat jakautuneet pienemmälle ryhmälle. Eniten keskustelua herätti henkilöstön muutosturva. Kaikki ammattiliitot olivat yhtä mieltä siitä, että henkilökunnalle, joka joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, on annettava mahdollisimman paljon tukea.

4 4 uutiset ruotuväki 8/2012 lyhyesti Wallin: Pitkäjänteistä kehitystyötä Puolustusministeri Stefan Wallin sanoi Salon Seudun Reserviupseerien esitelmätilaisuudessa, että puolustusvoimien leikkaukset ovat puolustuskyvyn kannalta välttämättömiä ja vaativat pitkäjänteistä työtä. Puolustushallinto ja puolustusvoimat tekee kaikkensa ylläpitääkseen kykyä ja tahtoamme maanpuolustukseen, Wallin sanoo. Koulutuksen laatua ja palvelusturvallisuutta parannetaan lisäämällä kouluttajien suhteellista määrää koulutusjoukkueissa. TRi Kunnianlaukaukset 200-vuotiaalle Helsingille Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ampuivat 12. huhtikuuta kunnianlaukaukset 200-vuotiaalle Helsingille. Laukaukset ammuttiin 305 mm kaksoistykillä Helsingin Kuivasaaresta. Ampuminen tapahtui vesilaukauksena eli kranaatteja ei käytetty. Paikalla oli Helsingin kaupungin johtoa ja Rannikkotykistökillan jäseniä. Killan jäsenet myös operoivat tykkiä ja olivat vastuussa laukauksista. He ovat ottaneet vapaapäivän töistä juuri tätä tilaisuutta varten, kiitteli killan puheenjohtaja Hasse Rekola. RLä Erilaisuuden johtamisessa on onnistuttu Tuoreen selvityksen mukaan puolustusvoimat on onnistunut hyvin erilaisista taustoista tulevien varusmiesten johtamisessa. Selvitystä varten haastateltiin noin kymmentä ulkomaalaistaustaista varusmiestä sekä joitakin kouluttajia ja sosiaalikuraattoreita. Pienen otannan vuoksi puhutaan laadullisesta tutkimuksesta, jolla kartoitettiin lähinnä tuntoja, kertoo Esa Janatuinen Pääesikunnasta. Lisäksi henkilökunta ja varusmiehet saivat esittää kehitysehdotuksia. Tulosten mukaan varusmiesten tasa-arvomateriaalia olisi syytä yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa. VTa UNIFIL-koulutus käynnistyy Säkylässä Suomi osallistuu toukokuusta alkaen YK:n UNIFIL -operaatioon Libanonissa enintään 200 rauhanturvaajan vahvuisella osastolla. Operaation ensimmäisen henkilöstörotaation koulutus käynnistyy Porin Prikaatissa 10. huhtikuuta. YK:n johtama UNIFIL-operaatio on perinteinen rauhanturvaoperaatio. Sen tehtävänä on valvoa vihollisuuksien lopettamista omalla alueellaan ja tukea Libanonin armeijan sijoittumista valvonta-alueelleen. Lisäksi UNIFIL auttaa varmistamaan humanitaarisen avun perille viemisen sekä pakolaisten paluun. Suomi osallistuu Libanonin operaatioon osana Irlannin johtamaa pataljoonaa. SMu Uutta taistelutapaa jalkautetaan kentälle Maavoimien uudistettu taistelutapa kehittyy kaikkien aselajien yhteistyöllä. Kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia otetaan vastaan maanlaajuisella perehdytyskiertueella. Sakari Nuuttila Maavoimat on kehittämässä uudistettua taistelutapaa, joka otetaan käyttöön varusmieskoulutuksessa vuoden 2013 alusta alkaen. Syynä uudistustarpeelle on taistelukentän muutos, sodanajan joukkojen pieneneminen sekä materiaalin vanheneminen, ja sen tavoitteena on tehokkuuden lisääminen vähäisemmin joukoin. Maavoimien suunnitteluosaston päällikkö, eversti Petri Hulkko on kiertänyt maaliskuusta asti vuorollaan kaikissa Suomen varuskunnissa perehdyttämässä henkilöstöä perusyksikön päällikkötasosta ylöspäin. Tavoitteena on kertoa uudistetun taistelutavan perusteet ja herättää mielenkiintoa ja ajatuksia sen jatkokehittämiseen. Innovatiivisuus ja ajattelu käyttöön Puolustusvoimauudistuksen myötä ilmassa on paljon epävarmuutta, mutta uudistettu taistelutapa on lähtölaukaus puolustuskyvyn kehittämiseen. Tarkoituksena on pistää kaikki yksittäistä sotilasta myöten ajattelemaan ja käyttämään omaa innovatiivisuutta joukon toimintatavan kehittämisessä, Hulkko kertoo Tykistöprikaatissa pidetyn perehdytystilaisuuden yhteydessä. Hulkon mukaan uuden taistelutavan kehitystä ollaan suunniteltu ja simuloitu jo 2000-luvun alusta asti tehdyllä maavoimatutkimuksella. Oletetun vastustajan toimintatavan analysoinnissa sekä nykyisen ja tulevaisuuden taistelukentän tunnistamisessa on havaittu, että maavoimien nykyisellä taistelutekniikalla ja varustuksella ei päästä haluttuihin tuloksiin. Toistaiseksi ei ole mitään yhtä oikeaa vaihtoehtoa taistelutavan kehittämiselle, vaan kaikilla aselajeilla on mahdollisuus ajatella ja kehittää taktiikkaa yhdessä, Hulkko toteaa. Valtteri Taimela Joukko-osastojen henkilöstöt pääsevät maavoimien uuden taistelutavan perehdytystilaisuuksissa pohtimaan kehittämisehdotuksia työryhmissä. Tykistökoulun johtaja, everstiluutnantti Paavo Keskiruusi ohjeisti yhtä työryhmää Tykistöprikaatissa. Kehityskenttä on avoin ideoille Helmikuussa esitelty puolustusvoimauudistus tulee vaikuttamaan sotilasmusiikkiin suuresti. Tällä hetkellä toimivista kantahenkilökunnan soittokunnista jäljelle jää viisi, joiden toiminta tulee keskittymään ja eriytymään puolustushaarojen mukaan. Lisäksi Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta siirtyy Panssariprikaatiin, ja Sotilasmusiikkikoulun toiminta itsenäisenä toimialakouluna lakkaa. Muutoksilla on tarkoitus saavuttaa noin neljän miljoonan euron säästöt vuoteen 2015 mennessä. Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälän mukaan sotilasmusiikkitoiminnasta koituvien kustannusten rakenteesta johtuen säästöjä syntyy lähinnä henkilöstökuluista karsimalla. Vajaat 90 tehtävää joudutaan vähentämään. Mahdollisten irtisanomisien kannalta tilannetta helpottaa vajaan 40 opistoupseerin eläköityminen, mikä mahdollistaa vähennyksen luonnollisen poistuman kautta. Irtisanomisien määrä on siten jäämässä pieneksi, Seppälä sanoo. Soittokuntien valmiudet paranevat Sakari Nuuttila Eversti Petri Hulkon mukaan maavoimien uudistettu taistelutapa mahdollistaa yksittäisen taistelijan omaehtoisen ajattelun taistelutilanteessa suuremmassa määrin kuin aiemmin. Uudenlaisen ajattelun omaksuminen tulee näkymään myös varusmieskoulutuksessa. Taisteluiden simulointi on keskeinen osa uuden taistelutavan Perehdytyspäivinä varuskuntien henkilöstö suorittaa työryhmissä uudistetun taistelutavan soveltavia tehtäviä. Puolustusvoimien henkilöstölle ollaan sisäisessä verkossa avaamassa myös keskustelufoorumi, jonka kautta kehittämisehdotuksia ja kritiikkiä voi tuoda esille. Tarkoituksena on osoittaa henkilökunnalle, ettei mitään ole vielä lyöty lukkoon, vaan kaikki kehittämisehdotukset halutaan käsitellä ennen kuin koulutus viedään eteenpäin varusmiehille ja reserviläisille. Tästä eteenpäin joukot jatkavat itse kehittämisajattelua, joiden tulokset kootaan yhteen käytännön simulointien jälkeen. Tuloksia päivitetään vuosittain siten, että vuoden 2015 alussa lopullinen konsepti olisi valmis. Uudistus synnyttää positiivisen aggressiivisia ja kriittisiä näkemyksiä, mikä on edellytys kehitykselle. Taistelutapa on luotu ylhäältä, mutta toivomme sen lähtevän kimmokkeena takaisin alhaalta ylöspäin. Varusmiehetkin ovat saaneet tuoda omia ajatuksiaan esille kokeiluissa, Hulkko sanoo. Motivaatiota taistelusimulaatioilla Uudistus tähtää sotilassoiton jatkuvuuteen Laivaston Soittokunnan kapellimestarina toimivan musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilaisen mukaan soittokunta tulee näkymään Turun ja saaristoalueen kulttuuritapahtumissa jatkossakin. Kuva: Apirat Nomnavi kouluttamista. Joukot pääsevät ottamaan osaa harjoituksiin, joissa aseista esimerkiksi lähtee paukkupatruunan lauetessa myös laserpulssi. Laserin osuessa vastustajan liiviin tai kypärään kiinnitettyyn vastaanottimeen tämän ase lakkaa toimimasta. On motivoivaa kun tietää, että harjoituksessa voi haavoittua tai kuolla ja saada toiminnastaan palautetta. Harjoituksen jälkeen voidaan arvioida, olisiko jokin muu tapa tuottanut paremman tuloksen, Hulkko sanoo. Eri tasoiset simulaattorit ovat keskeinen osa tulevaisuuden koulutusta ja niihin panostetaan myös kehitettäessä uudistettua taistelutapaa. Simulaattorihanke on iso, mutta kustannustehokkuus ja hyöty on suunnaton, sillä simulaattoreita käyttämällä ei tarvitse enää vain arvioida, miten taistelussa olisi voinut käydä, Hulkko perustelee. Toimintaansa jatkavien soittokuntien kokoonpanot tulevat uudistuksen myötä kasvamaan. Esimerkiksi Maavoimien Soittokunnaksi laajenevan Rakuunasoittokunnan kokoonpano yli kaksinkertaistuu. Vaikka Seppälä vahvistaakin soittokuntien yhteenlasketun esiintymismäärän pienenevän rajusti, lisääntyvät yksittäisten soittokuntien esiintymiset. Laivaston Soittokunnan kapellimestari, musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen kertookin, että työnkuvaan on odotettavissa huomattavasti enemmän matkustamista sekä kiertueita. Soittajien määrän kasvaessa kuitenkin muun muassa kuviomarssivalmiudet paranevat. Ulkopuolisten avustajien tarpeen vähetessä paranevat mahdollisuudet itsenäiseen konserttitoimintaan, tuumii Kotilainen. Seppälä kertoo, että kaikkia soittokuntia tullaan kehittämään niin toiminnan monipuolisuuden, ohjelmiston kuin kokoonpanonkin osalta. Esimerkiksi Ilmavoimien Soittokunta tulee jatkossa keskittymään entistä vahvemmin big band -toimintaan. Suuremmat soittokunnat voidaan myös jakaa tilanteen mukaan pieniin kokoonpanoihin aiempaa paremmin. Laivaston Soittokunnan tapauksessa todennäköisesti perustetaan suuremmat soittoryhmät ja torviseitsikko aktiivisesti toimivien vaski- ja puhallinkvintettien rinnalle, Kotilainen toteaa. Kuva: Apirat Nomnavi

5 ruotuväki 8/2012 uutiset 5 Uusi panssariaselajin opetuspaketti julkaistiin tähtäimessä Miksi ruokailu on osa palvelusta? Tuukka Riihinen Maavoimien Esikunta otti käyttöönsä uuden multimediapaketin, joka käsittää panssaritorjunnan ja -ajoneuvojen opetusmateriaalin. Pakettiin sisältyy runsaasti videomateriaalia, kuvia ja 3D-mallinuksia. DVD-levyllä olevan materiaalin pohjana toimii flash-formaatti, joka mahdollistaa opetuksen syvyyden pelkän pintaraapaisun sijaan. Todellinen muutos verrattuna aiempaan luokkaopetukseen on havaittavissa flashin mahdollistamilla erikoisominaisuuksilla joiden avulla tyypillisestä powerpoint-opetuksesta pystytään siirtymään syvemmälle opittaviin asioihin, sanoo videokuvaaja ja editoija yliluutnantti Jaakko Ala- Hiiro. Opetuspaketin päivitys nähtiin välttämättömänä sillä vuosien saatossa puolustusvoimien panssarija panssarintorjuntakalusto on uusiutunut. Luokkaopetukseen tarkoitettu multimediapaketti sisältää opetusta videoiden, animaatioiden sekä kuvien pohjalta ja esimerkiksi videot on kuvattu normaaleissa harjoitustilanteissa, joissa on käytetty oikeita ammuksia, ohjaaja Irma Nyfors sanoo. Näin vaikutelma aseiden käytöstä ja todellisesta tulivoimasta viestittyy katsojalle. Sakari Muurinen Henri Havusela Panssariprikaatissa julkaistiin täysin uudenlainen multimediapaketti joka päivittää opetuksen nykyiselle vaatimustasolle. Opetuksen laatu nousee Karjalan Prikaatissa Vekaranjärven varuskunnassa varusmiesten käsienpesutottumukset on laitettu suurennuslasin alle. Tarkoituksena on tutkia, millainen vaikutus käsienpesulla on varusmiesten terveyteen. Erityisesti armeijan olosuhteissa eri tyyppiset infektiot leviävät helposti käsien välityksellä. Varusmiehet lähtevät lomille kotiin ympäri Suomea ja tästä johtuen infektiot leviävät helposti varuskunnissa. Haluamme katsoa, että pystyykö tehostetulla käsienpesulla vähentämään tautien leviämistä, kertoo tutkimusta johtava laboratorionhoitaja Merja Roivanen Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta. Nämä asiat tuppaavat unohtumaan Hämeenlinassa Parolan panssariprikaatissa järjestetyssä julkaisutilaisuudessa esiteltiin myös paketin kattavaa koulutuksellista antia. Moni kouluttajankin hämmästeli materiaalin sisältöä. Esimerkiksi panssarivaunujen liikkuvuus ja ketteryys tulevat esille hienosti. Multimediapaketin tilaajana oli Maavoimien Esikunta ja jalkaväen tarkastaja oli pakettiin tyytyväinen. Opetuspaketin kasaaminen oli mittava sekä haastava projekti, jossa hyödynnettiin nykytekniikan antamia mahdollisuuksia, tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärvi sanoo. Koulutuksen laatu tulee Valkeajärven mukaan muuttumaan parempaan päin. Tämä mahdollistaa entistä havainnollisemman koulutuksen, jossa videoilla ja animaatioiden Lentokoulutusyhteistyö selvityslistalla Puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikko suhtautuu avoimin mielin koulutusyhteistyömahdollisuuksiin. Varusmiesten käsihygieniaa tutkitaan Kahdeksan viikkoa kestävä tutkimus on Suomessa ensimmäinen armeijan olosuhteissa. Tutkimukseen osallistuu satoja varusmiehiä tammikuun saapumiserästä, jotka on jaettu ryhmiin. Ensimmäinen ryhmä pesee käsiä tehostetusti, toinen ryhmä käyttää käsihuuhteita. Käsihuuhteita käytetään nykyään paljon, mutta loppuun asti ei ole tutkittu, ovatko ne parempia kuin normaali saippua, Roivanen kertoo. Kuva: Apirat Nomnavi kuvakulmilla saadaan näytettyä tarkkoja yksityiskohtia. Paketin myötä koulutuksen sisältö ei tule kuitenkaan muuttumaan entisestä. Projektissa mukana olleen yliluutnantti Tuomo Norosen mukaan käytännön harjoittelusta ei tingitä. Tämä formaatti on tarkoitettu pääsääntöisesti luokkaopiskeluun, eikä se tule viemään aikaa käytännön harjoitteilta vaan tukee sitä, Noronen toteaa. Puolustusministeriö on asettanut yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa työryhmän selvittämään kansallista lentokoulutusyhteistyötä. Työryhmän tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia siviili- ja sotilasilmailun alkeis- ja peruslentokoulutuksen toteuttamiseksi kansallisena yhteistyönä Suomessa. Puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikon mukaan tavoitteena on ennen kaikkea turvata kustannustehokas ja laadukas lentokoulutus. Molemmat hallinnonalat ovat säästöpaineiden alla ja selvityksellä pyritään kartoittamaan molemmille osapuolille soveltuvaa mallia, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin lentokoulutuksen laadusta kuitenkaan tinkimättä, sanoo Varvikko. Selvityksessä pyritään hakemaan yhteisen koulutuksen toteuttamismalleja. Toteutusmallit ottavat kantaa koulutuksen hankintamalliin ja kustannuksiin. Selvityksessä ei ole tarkoitus arvioida koulutuksen nykyisiä tuottajia. Kaikki vaihtoehdot ovat avoimina Tässä vaiheessa kaikki vaihtoehdot ovat avoinna, koulutus voidaan tuottaa itse, ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta tai toteuttaa yhteistyössä eri tahojen kesken, kertoo Varvikko. Taustalla vaikuttaa myös nykyisen koulutuslentokaluston elinkaaren päättyminen vuonna Tässä ollaan vielä alkuvaiheessa. Selvityksellä haetaan malleja vuoden 2020 jälkeen tapahtuvaan lentokoulutukseen, sanoo Varvikko Selvitystyöryhmän loppuraportti valmistuu keväällä Roivasen mukaan syy varusmiesten valitsemiseen on selvä. Varusmiespalvelus on hyvä hetki tavoittaa kokonainen ikäluokka. Kaikille on pienenä vanhemmat opettaneet, miten kädet pestään, mutta nuoruusiässä nämä asiat tuppaavat unohtumaan. Tutkimukseen osallistuvat varusmiehet täyttävät viikoittain kyselylomakkeita, joista selviää esimerkiksi, onko heillä ilmennyt infektio-oireita. Kuva: Apirat Nomnavi Sakari Muurinen Varusmies saattaa joskus ihmetellä, että miksi ruokailuun on aina mentävä, vaikka ei aina olisikaan nälkä tai tarjolla ei aina ole mieleistä ruokaa. Eikö täysiikäinen ihminen voi itse päättää syökö vaiko ei? Pääesikunnan henkilöstöosaston koulutussektorilta majuri Marko Hirsimäki, miksi ruokailu on osa palvelusta? Ruokailusta on käsketty Yleisessä Palvelussohjessäännössä. Siten on vastuutettu esimiehet huolehtimaan, että varusmiehet saavat riittävästi ruokaa ja heille varataan ruokailuun riittävä aika. Puolustusvoimat tiedostaa energiakulutuksen varusmiespalveluksen aikana kohoavan. Pääsääntöisesti varusmiespalveluksessa energian tarvetta lisää fyysinen rasitus, sääolosuhteet sekä ajoittainen unen puute. Palvelusturvallisuuden takaamiseksi säännöllinen sekä monipuolinen ravinto ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. On uutisia muualta tärkeää, että varusmies syö jokaisen aterian, jotta verensokerin taso pysyy tasaisena ja täten pystytään ehkäisemään vireystilojen vaihteluita, sanoo Hirsimäki Miksi varusmies ei voi korvata ruokailua haluamallaan tavalla? Omien eväiden syönti ei yleisesti ottaen takaa tarpeeksi monipuolista ravintoa. Tämän lisäksi täytyy muistaa, että jokaiselle varusmiehelle tilataan ruoka ja jos sitä ei käytetä niin rahat sekä ruoka menevät hukkaan. Puolustusvoimat käyttääkin 15,50 euroa jokaisen varusmiehen päivittäisiin aterioihin. Puolustusvoimilla on myös kansanterveydellinen intressi. Nuorten miesten ruokailutottumukset ovat yleensä aika lailla epäterveelliset ennen palvelukseen astumista. Kansanterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan varusmiesten ruokailututkimukset ovat parantuneet palveluksen aikana. Erityisesti peruskoulutuskaudella saadut tulokset ovat olleet kiitettäviä, toteaa Hirsimäki. Konekivääri laukesi itsestään: varusmiehelle hengenvaaralliset vammat Uudenmaan Prikaatin joukkueampumaleirillä tapahtunut erittäin vakava onnettomuus toi sakot ammunnan johtajana toimineelle yliluutnantille ja tulitoiminnan valvojana toimineelle kersantille. Helsingin hovioikeus tuomitsi ammunnan johtajan tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta 30 päiväsakkoon. Hän joutuu maksamaan euroa. Syyte törkeästä vammantuottamuksesta hylättiin. Tulitoiminnan valvoja tuomittiin tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta 20 päiväsakkoon eli 560 euron sakkoihin. Syyte vammantuottamuksesta hylättiin. Onnettomuus tapahtui, kun evakuointiharjoituksen yhteydessä toisen oppilaan kantama konekivääri laukesi itsestään ja luoti osui toista oppilasta rintaan ja aiheutti hengenvaaralliset vammat. IS Armeija säästää pois maastosta Iltalehden mukaan puolustusvoimien kustannusleikkaukset vähentävät rajusti tulevien varusmiesten maastokoulutuksia. Kuusi kuukautta palvelevien maanpuolustajien 40 sotaharjoitusvuorokauden tavoitteeseen ei ole päästy viime vuosinakaan, mutta 30:n kipuraja saavutettiin muun muassa höyläämällä menoja hallinnosta ja tukitoiminnoista. Tulevina vuosina puolustusvoimat ovat asettaneet tavoitteeksi 23 maastoharjoitusvuorokautta, maavoimat itse :n rajaa ei tulla saavuttamaan, myöntää Iltalehden haastattelema puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen. Vääjäämättä koulutuksellinen suorituskyky tulee laskemaan seuraavien vuosien aikana. IL 8.4. Puolustuksen remontti herätti vaatimuksen Turun Sanomien mukaan eduskunnassa muhii yhä laajaa tyytymättömyyttä tapaan, jolla Puolustusvoimien uudistus- ja säästösuunnitelmat valmisteltiin. Tästä kielii puolustusvaliokunnan torstainen viesti hallitukselle, että uusi turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko pitäisi antaa eduskunnalle viipymättä. Uudistuksen valmistelu tehtiin sotilasvetoisesti ja ilman, että sitä seuraamaan asetettu kansanedustajien kontaktiryhmä olisi päässyt vaikuttamaan lopputulokseen. Valiokunta haluaa nyt, että kontaktiryhmä saa riittävät tiedot uudistuksen toimeenpanosta ja että sen mielipiteet otetaan huomioon selonteon valmistelussa. Valiokunta sai aikaan pääosin yksimielisen lausunnon asiasta. Hintana oli, että siinä ei oteta kantaa armeijan uudistuksen suuriin kiistakysymyksiin kuten yksittäisten varuskuntien kohtaloon. TS Toimittanut Sakari Muurinen

6 6 maailmalla ruotuväki 8/2012 lyhyesti Tsunamin kuljettama laiva upotettiin Yhdysvaltain rannikkovartiosto upotti miehittämättömän kalastusaluksen 300 kilometrin päässä Alaskan rannikosta. Ryou-Un-Maru-niminen laiva oli ajautunut viimevuotisen Japanin tsunamin aiheuttamana tuhansien kilometrien päähän alkuperäisestä satamastaan, Hokkaidosta. Aluksen valot eivät toimineet, joten se olisi ollut vakava uhka alueen muille laivoille. Ympäristöviranomaisten mukaan oli turvallisinta upottaa alus ja antaa aluksen polttoaineen haihtua pois. Kalastusalus oli tarkoitus romuttaa, joten siinä ei ollut lastia. (Reuters 5.4.) TMä Farc-kapinalliset kiistävät heikentymisen Kolumbian suurimpiin kapinallisliikkeisiin kuuluvan Farcin johtaja Ivan Marquez esittää tuoreessa videossaan, että maan johdon aiemmin esittämät väitteet liikkeen heikentymisestä ovat perättömiä. Vain tunteja videon julkaisun jälkeen liikkeen edustajat tappoivat kuusi kulunvalvontapaikalla ollutta Kolumbian armeijan sotilasta. Videolla Marquez puolustelee liikkeen toimia ja kiistää väitteet terrorismista. Farc on toiminut 1960-luvulta lähtien. Viime vuosikymmenen aikana liikkeen arvellaan menettäneen noin puolet vahvuudestaan. (BBC 8.4.) VTa Pohjois-Korealle uusi puolustusministeri Pohjois-Korean valtiollinen media ilmoitti keskiviikkona nimittäneensä uudeksi puolustusministeriksi Kim Jong-Gakin. Hän korvaa tehtävässään 75- vuotiaan Kim Young-Chunin, joka on palvellut Pohjois-Korean armeijassa vuodesta 1956 lähtien. Syrjäytetty ministeri oli edesmenneen diktaattorin Kim- Jong Ilin uskottu virkamies. Ministerinvaihdoksen uskotaan kielivän siitä, että Pohjois- Korean uusi johtaja Kim Jong- Un kiristää otettaan vallasta, ja nimittää uskottuja henkilöitään tärkeimpiin virkoihin. (YLE.fi 11.4.) HHa Kreikka kotiuttaa merirosvooperaatioon osallistuneet Kreikka on päättänyt irtaantua EU:n merirosvojen vastaisesta operaatiosta. Kreikan tulisi saada rahat apupakettinsa maksuun ja merirosvo-operaatiota ei enää menojen takia jatketa. Kreikka vetää sotalaivansa operaatiosta kuukauden etuajassa. Laivan kustannukset kuukaudessa olivat noin 2,5 miljoonaa euroa. Intian valtamerellä käynnissä oleva Atalanta-operaatio on jatkunut Kreikan osalta vuodesta 2008 asti ja se oli operaation ensimmäinen johtajamaa. (Reuters, 5.3.) TRi Georgiassa rauhaa turvataan siviilivoimin Siviilikriisinhallintatehtävissä on maailmalla noin 120 suomalaista. Georgian tarkkailuoperaatiossa on ollut toistaiseksi rauhallista. Hanna-Kaisa Sadwinski Suomi on EU:n suurimpia siviilikriisinhallinnan tukijoita. Siviilikriisinhallintaoperaatioiden pyrkimyksenä on tukea kriisialueilla yhteiskuntaa kohti toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Eniten siviiliasiantuntijoitamme on Afganistanissa, Kosovossa ja Georgiassa. Kolme vuotta kentällä Anne Palm palasi Georgiasta siviilikriisinhallintatehtävistä vuoden 2011 syyskuussa. Palm lähti maahan ensimmäisessä ryhmässä vuonna 2008, kun EUMM-tarkkailuoperaatio aloitettiin. Lähtö Georgiaan ei ollut kuitenkaan hyppy tuntemattomaan. Tiesin vähän mitä odottaa, sillä olin ollut Georgiassa jo aikaisemmin ETYJ:n vaalitarkkailijana. Oli hienoa olla mukana aivan mission alussa, sillä siinä näki koko toiminnan muotoutumisen. Vaikka alussa meillä oli kyllä kiire perustaa toimistoa ja partioida samaan aikaan, Palm muistelee. Suomalaisten päätehtävä on ollut valvoa Venäjän ja Georgian välisen rauhansopimuksen noudattamista. Aluksi tehtävänä oli partioida Georgiassa ja käydä tarkastuksilla rajan checkpointeilla ja sotilaskohteissa. Palmin suomalais-tanskalainen partio toimi Sakari Nuuttila Matti Anttonen on Suomen Venäjän suurlähettiläänä Moskovassa neljä vuotta palvellessaan nähnyt maiden lähenevän merkittävästi. Markkinatalouden kasvattaessaan jalansijaa Venäjällä, yksityisten yritysten yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa on kasvanut merkittävästi. Viimeisten vuosien aikana maiden väliset investoinnit ovat lisääntyneet puolin ja toisin. Venäläisistä on tullut Suomen suurin matkailijaryhmä, ja Suomeen muuttaa vuosittain monia venäläisiä opiskelemaan ja työskentelemään. suoraan mission johdon alaisuudessa ja heillä oli teoriassa vapaus partioida missä tahansa, jos heille Venäjän tukemien Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäistymispyrkimykset ovat aiheuttaneet Georgiassa levottomuuksia. Siviilitarkkailijat tekevät yhteistyötä muun muassa venäläisten rauhanturvaajien kanssa. Partioiden tarkastuskierroksilla vieraillaan useilla checkpointeilla. Kuvassa ranskalainen EUMM-partio. Muuttoliike on kääntynyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin niin, että Suomessa asuu enemmän venäjänkielisiä kuin Venäjällä suomenkielisiä. Kaikki tämä on tapahtunut vain 20 vuodessa, ja jos mennään 20 vuotta eteenpäin, maidemme välinen kanssakäyminen on monin verroin vilkkaampaa, Anttonen arvioi. Venäjä ei ole sotilaallinen uhka ei määrätty mitään erityistehtävää. Tarkastuksilla pistäydyimme ensin georgialaisten checkpointilla ja jatkoimme sitten venäläisten pisteelle. Sitä edemmäs meitä ei enää päästetty. Välillä ajoimme jopa kilometriä päivässä. Jouluna lomalla tajusin, että olin ajanut keskimäärin noin kilometriä viikossa, havainnollistaa Palm. Nykyään partiot kiertävät EUMM:n ja Venäjän välisen sopimuksen mukaan vain Georgian checkpointeilla. Abhasian ja Etelä- Ossetian rajan yli ei enää mennä. Rauhaa siviilivoimin Anttonen ei pidä sotilaallista uhkaa Venäjän suunnalta todennäköisenä Suomelle. Hän kuitenkin toteaa, että kanssakäymisen ja investointien lisääntyessä suurimmat huolet Suomen kannalta ovat siinä, miten Venäjä pärjää tulevaisuudessa yhteiskuntana ja pystyy mukautumaan siellä meneillään oleviin suuriin muutoksiin. Venäjä on erittäin riippuvainen öljyn hinnasta. Jos hinta putoaisi nopeasti, sillä olisi vaikutuksia Venäjän sisäiseen talouteen ja yhteiskuntaan sekä myöskin Suomen kauppaan ja matkailuun. Tällaiset tilanteet ovat meidän suunnalla paljon todellisempia huolenaiheita kuin sotilaallinen uhka. Suurlähettilään kausi päättyy toukokuussa, minkä jälkeen Anttonen palaa töihin ulkoministeriöön Helsinkiin. EU:n tarkkailuoperaatio EUMM työllistää Georgiassa yhteensä lähes 250 henkilöä, joista suomalaisia on 20. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimivat asiantuntijat tarjoavat maan ongelmien ratkomiseen tarvittavaa osaamista. Samalla he välittävät kotimaahansa arvokasta riippumatonta tietoa paikallisista oloista. EUMM Georgia perustettiin erityisesti siviilimissioksi. Muista Euroopan maista on lähetetty myös santarmeja, karabineerejä ja ex-militaareja, mutta Suomesta on pyritty lähettämään ihan puhtaasti siviiliasiantuntijoita ja varsinkin naisia, pohjustaa sisäasiainministeriön neuvotteleva virkamies Helinä Kokkarinen. Tilanne Georgiassa on ollut koko mission ajan melko vakaa. Maassa ei ole tapahtunut mitään tilanteen laukaisevaa, mutta edelleenkään ihmiset eivät pääse kulkemaan suljettujen rajojen läpi. Joillakin paikoilla on välillä levotonta, ja Georgiassa on jatkuvasti liikehdintää. Maan tilanne ei Suomi on entistä riippuvaisempi Venäjästä Suomessa asuu enemmän venäjänkielisiä kuin Venäjällä suomenkielisiä. Grafiikka: Christian Anttonen kuitenkaan ole kansainvälisesti juurikaan enää esillä, Kokkarinen luonnehtii yleiskuvaa. Venäjän ja Georgian välisiin suhteisiin liittyy tiiviisti Yhdysvaltojen kiinnostus Kaukasuksen alueeseen. Georgia on hankalassa asemassa kahden suurvallan välissä. Yhdysvallat on kiinnostunut öljyputken rakentamisesta Georgian halki Azerbaidzanista Turkkiin. Venäjä puolestaan on huolestunut Yhdysvaltojen kasvavasta vaikutusvallasta omien rajojensa tuntumassa. Erityisen uhkaavana Venäjä näkee Georgian kiinnostuksen liittyä Natoon ja EU:hun. Kriisinhallintakeskuksen kautta olemme jatkuvasti yhteydessä kentällä oleviin asiantuntijoihin. Ryhmät raportoivat kuukausittain, mitä on menossa, ja täällä tiedetään koko ajan, mitä suomalaisille kuuluu, kuvailee Kokkarinen Georgian tilannetta. Suomen Moskovan suurlähettiläs Matti Anttonen ei ole huolissaan sotilaallisesta uhkasta Venäjän suunnalta. Kuva: Lehtikuva/AFP Photo/Vano Shlamov Kuva: Roope Luokkamäki

7 ruotuväki 8/2012 reportaasi 7 Kuvat: Akseli Muraja Sotilashiihdon SM-kisojen maastohiihto kilpailtiin nollakelissä. Miesten yleisen sarjan voiton vei Kusti Kittilä puolen minuutin erolla Ristomatti Hakolaan. SM-hiihdot ovat urheilijoiden juhlaa Sotilashiihdon SM-kisat hiihdettiin maaliskuuta Sodankylässä. Kilpailupaikalla näkyi rento tunnelma ja urheilemisen ilo. Eero Nurmi Sotilashiihdon SM-kisapaikalle opastava tienviitta on niin pieni, että olemme ajaa risteyksestä ohi. Tunnelma Kommattivaaran hiihtostadionilla vajaa tunti ennen starttia on rauhallinen. Parkkipaikalla on kymmenisen autoa, eikä yleisöä näytä olevan paikalla nimeksikään. Ladulla näkyy ensimmäisen kisailtapäivän lajiin, vapaan tyylin maastohiihtoon valmistautuvia urheilijoita eri joukko-osastojen edustusasuissaan. Vaativista maastoista on lähdössä ottamaan mittaa kaksisataa kilpailijaa. Heidän joukostaan löytyy muun muassa edellisenä viikonloppuna 50 kilometrin Suomen mestaruuden voittanut kersantti Ristomatti Hakola. SM-voittajia on lähtöluettelossa enemmänkin, sillä 45-vuotiaiden sarjaan osallistuu yliluutnantti Heikki Kivikko, joka voitti 50 kilometrin SM-kultaa vuonna Johtaja hikoilee voitelukopissa Parkkipaikan laidalla seisovassa voitelukopissa ollaan työn touhussa. Suksia huoltamassa hikoilee myös kilpailujen tekninen johtaja, kapteeni Jouni Puljujärvi. Puhelin on soinut, sen voin sanoa. Eilen kirjautui yhteensä 202 puhelua, Puljujärvi naurahtaa voiteen levittämisen lomasta. Jääkäriprikaatilla on vankka kokemus sotilasurheilukilpailujen järjestämisestä. Sotilashiihdon SM-kisat on pidetty Sodankylässä viimeksi vuonna luvulla paikkakunnalla on hiihdetty viidet sotilas-sm-hiihdot. Hiihtokisojen lisäksi Jääkäriprikaatissa on järjestetty SM-tason kilpailuja muun muassa sotilas-5-ottelussa, ammunnassa ja suunnistuksessa. Kisoja mahdollistamassa työskentelee parikymmentä henkilökunnan jäsentä tai reserviläistä sekä noin 50 varusmiestä. Monessa muussa joukko-osastossa kilpailut toteutetaan ostopalveluna. Heillä on joko resurssipulaa, tai sitten puuttuu tarvittavaa osaamista. Olen sitä mieltä, että sotilaiden pitää itse pystyä järjestämään kisansa, Puljujärvi sanoo. Draamaa heti alkuun Puljujärvi ei ehdi kauaa rupatella kisajärjestelyistä, sillä lähdön hetki lähestyy. Ensimmäisenä Kommattivaaran vaativiin maastoihin lähtevät varusmiessarjassa kilpailevat urheilijat. Draamaa saadaan heti alkuun, kun numerolla 15 lähtevältä upseerikokelas Jussi Uusinhongolta katkeaa sauva jo alkumetreillä. Antakaa nyt jostain miehelle varasauva, selostajan ääni kaikuu kaiuttimista. Sauva löytyy, ja Uusihonko pääsee jatkamaan matkaa harmittavasta viivästyksestä huolimatta. Kisatunnelma alkaa tiivistyä. Sieltä lähdetään toiselle kierrokselle että paukkuu, ja täällä lähdetään liikkeelle että rätisee, kuuluu selostamon tilannekatsaus. Numerolla 142 kilpailevalla Ristomatti Hakolalla on taktiikka valmiina. Alun aion ottaa kevyesti, kun on aika raskas latu. Katsotaan, miten on ehtinyt palautuan, Hakola kertaa. Suosikkeja ja yllättyneitä voittajia Alkupään kilpailijoita virtaa tasaisesti maaliin viimeisten vielä odottaessa vuoroaan. Varusmiehissä Hämeen Rykmentti valtaa kolmen kärjen, upseerikokelas Jari Huhdan viedessä voiton. Hymyilevä mestari on voitostaan yllättynyt. Ensimmäisessä väliajassa olin 15 sekuntia kärkeä jäljessä ja mietin, tuliko lähdettyä liian kovaa, Huhta sanoo. Sää on lämpiämässä. Ainakin selostuskopissa pitää keventää varustusta, Mauri Tammela sanailee. Viimeiset vuodet täysillä hiihtoa treenannut Huhta aikoo varusmiespalveluksen jälkeen katsoa mihin rahkeet riittävät. Tilillä on jo muun muassa kaksi nuorten SMmitalia sekä kaksi nuorten MMstarttia. Antakaa nyt jostain miehelle varasauva. 45-vuotiaiden miesten sarjan voitto menee odotetusti Heikki Kivikolle yli 20 sekunnin erolla. Miesten yleisen sarjan kullan ottaa suvereenisti vanhempi rajavartija Kusti Kittilä, Hakolan tullessa toiseksi. Ei ollut helppo kisa. Sunnuntaina 50 kilsaa ei tuntunut pahalta, nyt tuntui alusta asti, Hakola kertaa maalissa. Selostaminen on eläytymistä Ensimmäisen kisapäivän hiljentyessä ja kilpailijoiden suunnatessa päivälliselle löytyy selostuskopista hikinen mies. Ääni mikrofonin takana kuuluu reservin ylikersantti Mauri Tammelalle, joka työskentelee Kittilän kunnan sivistystoimen johtajana. Urheiluselostus on minulle harrastus. Nämä ovat ensimmäiset sotilaskisat, joita selostan, kotimaisia ja kansainvälisiä kilpailuja selostanut Tammela sanoo. Tammela näyttää nauttivan sivutoimestaan. Edessä on vielä kaksi kilpailupäivää täynnä seurattavaa ja selostettavaa miehelle, jolle urheilu on jo pitkään ollut lähellä sydäntä. Jatkossakin löytyy kyllä kiinnostusta vastaaviin kisoihin, Tammela vakuuttaa. Mutta mistä tulevat selostajien legendaariset kommentit, joita kerrataan vuosia eteenpäin? Selostaessa ei voi ajatella. Sitä eläytyy ja seuraa. Ajatukset tulevat tajunnanvirtana. Järjestelyt menevät rutiinilla. Aina tulee kuitenkin kiire loppuvaiheessa, kilpailujen tekninen johtaja, kapteeni Jouni Puljujärvi kertoo.

8 8 SHOW, JOKA FLOPPASI ruotuväki 8/2012 Show, joka floppasi Teksti: Ronni Läpinen Ulkoasu: Christian Anttonen VUONNA 1914 ALKOI SOTA, JONKA TARKOITUS OLI LOPETTAA KAIKKI SODAT. SOTA, JOTA KAIKKI ODOTTIVAT. SOTA, JONKA PITI KESTÄÄ KORKEINTAAN PUOLI VUOTTA. TOISIN KÄVI. ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA OLI KUIN ODOTETTU SHOW, JOKA FLOPPASI. Eurooppa oli kerjännyt sotaa jo vuosia. Nationalismi kukoisti, imperialismi rehotti ja vanhat kaunat jäytivät. Vastikään muodostettu Saksan keisarikunta halusi kiivaasti olla vakavasti otettava suurvalta. Iso-Britannialla ei kuitenkaan ollut mitään aikeita luopua asemastaan maailman mahtavimpana imperiumina. Ranska taas himoitsi revanssia neljäkymmentä vuotta sitten hävitystä sodasta Saksaa vastaan. Venäjä ja Itävalta-Unkari puolestaan kilpailivat vaikutusvallasta Balkanin alueella. Nokittelu eurooppalaisten suurvaltojen välillä oli kestänyt jo yli kymmenen vuotta. -Poliittinen ilmapiiri oli jännittynyt. Balkanilla oli jo käyty sotia ja suurvaltakilpailu vaikutti maailmanlaajuisesti, summaa Helsingin yliopiston yleisen historian professori Hannes Saarinen. 28. kesäkuuta 1914 tilanne kärjistyi. Serbialainen anarkisti murhasi Itävalta-Unkarin kruununperillisen vaimoineen. Oli kuin innostunut kohahdus olisi käynyt läpi Euroopan. Mikä loistava tekosyy sodalle! Seurasi kuukauden kestävä diplomaattinen kriisi. Itävalta-Unkari uhkaili Serbiaa, Serbia vastasi olankohautuksin. Saksa esitti neutraalia, vaikka kulissien takana keisari Vilhelm II painosti Itävalta-Unkaria julistamaan sodan. Venäjä ilmoitti kaarrellen olevansa Balkanin maiden suojelija ja jos Itävalta-Unkari hyökkäisi Serbiaan, Venäjä osoittaisi kiinnostusta asiaan. Ranska pysyi hiljaa, mutta sisimmässään ranskalaisetkin toivoivat sotaa. Britannia yritti rauhoitella tilannetta, mutta kieltäytyi kuitenkaan ottamasta kantaa puoleen tai toiseen. 28. heinäkuuta puheet oli puhuttu: Itävalta- Unkari hyökkäsi Serbiaan. Kuin dominoefektin voimasta koko Eurooppa ajautui sotaan muutaman päivän sisällä. Venäjä riensi auttamaan serbejä, Saksa Itävalta-Unkaria. Ranska näki tilaisuutensa koittaneen ja julisti sodan Saksalle auttaakseen venäläisiä liittolaisiaan. Kun Saksa hyökkäsi puolueettomaan Belgiaan, oli Britanniankin pistettävä kortensa kekoon ja julistettava sota Saksalle. Italia ja Turkki tarkkailivat tilannetta ja liittyivät sitten omasta mielestään voittajien puolelle. Italia liittoutui Britannian, Ranskan ja Venäjän kanssa, Turkki Saksan ja Itävalta-Unkarin. Ensimmäinen maailmansota oli alkanut ja ihmiset riemuitsivat. Isänmaalliset marssit raikasivat läpi Euroopan, liput liehuivat, torvet soivat. Miljoonat vapaaehtoiset ryntäsivät taistelemaan maansa puolesta hymyssä suin. -Luottamus asevarusteluun, kapitalistinen kilpailu ja kansallinen egoismi, Saarinen luettelee syitä absurdille optimismille, joka Euroopassa vallitsi. Hän kuitenkin muistuttaa, että kaikissa maissa tunnelma ei ollut aivan yhtä positiivinen sisäisten ristiriitojen vuoksi. -Vähemmistökansojen kansallisen itsemääräämisoikeuden vaatimus heikensi esimerkiksi Venäjän ja Itävalta-Unkarin asemaa. Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa sotainnostus oli kuitenkin huumaava. Esimerkiksi Brittiläisen imperiumin armeija koostui sodan alussa noin miehestä; sodan lopulla armeijan koko oli viisi miljoona miestä, heistä yli kaksi ja puoli miljoonaa vapaaehtoisia. Yleinen käsitys oli, että sota loppuisi jouluun 1914 mennessä. Joulu 1914 kuitenkin meni ja niin meni myös joulu Uhriluvut olivat järkyttävät ja nousivat nousemistaan. Todellisen huippunsa sotainnostus kuitenkin saavutti kesällä Brittiläiset ja ranskalaiset halusivat lopettaa venyvän sodan ja suunnittelivat Sommen suurhyökkäyksen. 13 brittiläistä ja 6 ranskalaista divisioonaa hyökkäsivät tykistötulituksen säestämänä saksalaisten asemiin. Voitonriemuinen itsevarmuus oli vallannut joukot ja monien upseerien kerrotaan lähteneen hyökkäykseen pelkkä kävelykeppi aseenaan. Hurjimmat legendat kertovat erään kapteenin potkineen jalkapalloa hyökkäävän joukkonsa edellä. Tarinoiden todenperäisyydestä ei ole takeita, mutta ne kuvaavat täydellisesti ajan henkeä ja eurooppalaisten sokaistunutta varmuutta omasta paremmuudestaan. Oi, mikä ihana sota -asenne oli kuitenkin tullut tiensä päähän. Sommen suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä kaatui yli brittiä ja 7000 ranskalaista. Koko taistelu vaati yhteensä yli miljoonan sotilaan hengen. Sodan todellisuus paljastui. -Sota oli ennennäkemättömän raaka. Monissa maissa sotilaiden ja siviiliväestön mielialat muuttuivat sodanvastaisiksi, professori Saarinen kuvailee muutosta, joka sotatilan aikana tapahtui. Pasifistit alkoivat yhtäkkiä saada taas ääntään kuuluviin, ja ne jotka elokuussa 1914 olivat puhuneet innoissaan sodan puolesta, näyttivät kadonneen maan päältä. Kuka ketkä missä? KESKUSVALLAT YMPÄRYSVALLAT Armeijan suuruus Sotilaiden määrä 1914 Ranska Brittiläinen imperiumi Belgia Serbia Montenegro Italia Portugali Kreikka Brasilia Venäjä Kiina Saksa Itävalta Bulgaria Unkari Osmanien valtakunta Venäjä 5,97 Saksa 4,50 Ranska 4,01 Itävalta 3,00 Britannia 0,97 MILJOONAA Haavoittuneita 64,7 MILJOONAA Kustannukset $ Kaatuneita MILJOONAA 5,1 YMPÄRYSVALLAT 3,3 KESKUSVALLAT Sodan kesto VUOTTA 4 KUUKAUTTA 14 PÄIVÄÄ

9 ruotuväki 8/2012 SHOW, JOKA FLOPPASI 9 Tunnelmia elokuulta 1914 Diplomaattinen farssi Ensimmäinen maailmansota oli lukuisten diplomaattisten farssien seurausta, ja siihen pätee hyvin toteamus, että vanhat miehet julistavat sodan, mutta nuoret joutuvat sotimaan sen. Sota syttyi näiden vanhojen herrojen pikkusieluisen kinastelun vuoksi ja loppujen lopuksi he päätyivät markkinoimaan sotaa suurena huviretkenä. Lamput sammuvat läpi Euroopan. Emme näe niiden syttyvän enää meidän elinaikanamme. Näin sanoi Sir Edward Grey kuultuaan sodan syttyneen. Ehkä se on totta, ehkä ei. Omasta mielestäni sota on todellinen helpotus. Räjähdyspisteessä ollut poliittinen tila on vihdoinkin lauennut. Koko viime kuukauden oli niin painostava sääkin. Nyt vihdoin sataa vettä. Aivan kuin taivaskin itkisi sodan Tavataan Berliinissä! vuoksi ilosta vai surusta, sitä en osaa sanoa. En aluksi ottanut sotaa tosissani. Serbiahan on niin pieni maa; kuka voisi olla kiinnostunut heidän tekemisistään? Tietysti suurvallat näkivät tässä loistavan tekosyyn sodalle ja se oli pakko hyödyntää. Se, mitä meidän, valtioiden johtomiesten, on hyödynnettävä, on tavallisen kansan innostus. Ihmiset ovat aivan haltioissaan sodasta. Buckinghamin palatsin edessä kansanjoukot huutavat We want war! Haluamme sotaa. Kaduilla lauletaan Oh! What a Lovely War. Oi, mikä ihana sota! Meidän on nyt lähdettävä markkinoimaan tätä sotaa ennemminkin seikkailuna kuin teurastuksena. Pasifistit ja pelkurit on vihdoinkin saatu hiljennettyä. Sotaministerimme esitti mitä herkullisimman idean sotainnon nostattamiseksi. Alamme muodostaa niin sanottuja ystävyyspataljoonia, joissa saman työnpaikan, kaupungin tai vaikkapa urheiluseuran miehet pääsevät kaikki palvelemaan samaan joukkoosastoon. Tällöin sotaan lähtö ei kuulosta niin ikävältä, vaan ennemminkin poikien leiriltä. Toisaalta, sotainnon nostatusta tuskin paljoakaan tarvitaan. Satojatuhansia vapaaehtoisia on jo tulvinut värväystoimistoihin. Se on ymmärrettävää. Viimeinen vuosikymmen on ollut mitä tylsin. Sota tuo virkistävää vaihtelua. - Edward French, poliitikko Kun nuoret miehet lähtivät rintamalle, nuoret naiset halusivat myös tehdä osansa. Sairaanhoitajan ammatista tulikin suosittu harrastus nuorten naisten keskuudessa; harrastus, jonka todellisuus iski heitä vasten kasvoja. Kuinka jännittäviä aikoja elämmekään! Olen niin iloinen, että olen syntynyt juuri tähän aikaan. Kukapa haluaisi jäädä paitsi tästä suurenmoisesta pelistä! Kihlattuni lähti juuri rintamalle, samoin veljeni. Olen niin ylpeä pojistani! Tavataan Berliinissä! he huusivat vielä viimeiseksi lähtiessään portista ulos. Joku pohti pitäisikö sodan vuoksi säätää yleinen asevelvollisuuslaki. Hölynpölyä! Vapaaehtoisia on enemmän kuin tarpeeksi ja sotahan ehtii loppua ennen kuin sellainen laki saataisiin edes läpi byrokratian rattaista. Kaikki eivät todellakaan näytä ymmärtävän, että nyt on sotatila. Ministerit kabineteissaan ovat huolissaan lakikiemuroista ennemmin kuin siitä, että ammuksia riittää. Samalla pääesikunnassa upseeristo kilpailee ylennyksistä ja puukottaa toisiaan selkään sen minkä ehtii. Alan todellakin uskoa, että miehemme rintamalla ovat leijonia, joita johtavat todelliset aasit. Minä itse olen ryhtynyt vapaaehtoiseksi sairaanhoitajattareksi. Ystävättäreni Fleur ja Marie keksivät sen. Emmehän me halua jäädä paitsi näistä mahtavista tapahtumista. Myös naisten on kannettava kortensa kekoon sotaponnistelujen hyväksi. Ja sitä paitsi, sairaanhoitajattaren univormut ovat todella pukevia, eikö vaan! Kouluttaudumme ensin täällä Pariisissa ja siirrymme sitten kenttäsairaaloihin etulinjan läheisyyteen. Siellä saattaa jopa kuulla tykkin jylinän. Kuinka jännittävää! - Clemence Caritat, sairaanhoitaja Ärsyttävä pikkusota Eurooppalainen yläluokka suhtautui sotaan kaikkein ylimielisimmin. Heille sota oli hyväntekeväisyyskomiteoita, urhoollisuusmitalein palkittuja sukulaisia ja pääesikunnan tanssiaisia. Tietysti sota toi omat ongelmansa paremmalle väellekin, kuten seuraavat hienostorouvan mietteet kertovat. Tämä sota tekee kaikesta niin ikävystyttävää. Oletteko jo kuulleet, että Itse en ole niinkään vakuuttunut sodan tar- isänmaallista. Lady Cunard on peruuttanut iltapäivävastaanottonsa sodan takia? Kuinka nau- maahan ja nyt meidän oletetaan majoittavan peellisuudesta. Belgialaisia pakolaisia virtaa rettavaa! Eihän tällainen pikkupikkusota nyt heidät. Sisareni Lady Victoria Thackeray sai meitä pysäytä. Miehetkin ovat niin innoissaan. Sain juuri kirjeen pojaltani rintamalta. heen, mutta naapurini rouva Sackville-West vieraikseen mitä miellyttävimmän aatelisper- Heidän mielestään tämä kaikki on kerrassaan mainiota, aivan kuin pieni syysretki. He talonpoikia. Heissä on täitä ja he sylkevät lat- joutui majoittamaan hirvittäviä belgialaisia odottavat jo malttamattomina pääsevänsä tialle! Sota ei ole mikään tekosyy holtittomalle käytökselle. tositoimiin. Sota on tietysti varsinainen lahja keskiluokalle. Loputtomat komiteat ja villasukkia so- jo kaksi miespalvelijaa värväytymään ja seu- Kaiken huipuksi olen joutunut lähettämään tilaillemme -yhdistykset eivät ole turhantarkkoja siitä millainen on kenenkin syntyperä. Miten minä oikein pärjään? Ei säädyllinen raavaksi lähtee kaiketi autonkuljettajani. Eilenkin jouduin istumaan kalakauppiaan aatelistalous tulee toimeen pelkällä hovimestarilla, kahdella sisäköllä, keittäjällä ja vaimon vieressä Teetä haavoittuneille upseereille -komitean kokouksessa. Tästä sodasta kyökkipiialla! Minun on kirjoitettava sotaministeriöön, että antavat miespalvelijoilleni on totta vie haittansa, varsinkin meille jalosyntyisille. Miten näinä aikoina voi olettaa, vapautuksen. Muuten minun on muutettava että aristokratia pystyy säilyttämään tasonsa? Parhaissakin piireissä tarjotaan jo siidehen kauaa menee. hotelliin kunnes sota loppuu. No, tuskinpa siiriä shamppanjan sijaan, ja mieheni ei suostu tarjoilemaan saksalaisia viinejään niin kauan kuin sotatila on päällänsä. Kerrassaan - Lady Beaumont, aatelisrouva Kadonnut sukupolvi Ensimmäisen maailmansodan aikana täysi-ikäiseksi tulleita nuoria miehiä on usein Ernest Hemingwayta lainaten kutsuttu kadonneeksi sukupolveksi. Intoa täynnä nuoret miehet ympäri Eurooppaa lähtivät taistelemaan isänmaan ja kruunun puolesta eivätkä he edes pahimmissa painajaisissaan tajunneet sodankäynnin todellisuutta. Yltiöpositiivisen sotainnon seurauksena kokonaiset kaupungit saattoivat menettää miltei kaikki palveluskelpoiset miehensä ja kaikki vapaaehtoisina. Värväydyin juuri vapaaehtoiseksi keisarikunnan armeijaan. Jouduin kylläkin valehtelemaan ikäni, sillä olen vasta kuusitoista vuotta. Mutta nyt kukaan ei ole turhan tarkka! Tämä on juuri sitä, mitä minun kaltaiseni nuoret miehet ovat odottaneet. Vuosisadan seikkailu. Elämämme tilaisuus! Oli jo aikakin, että pääsemme näyttämään venäläisille taivaan merkit. He ovat kukkoilleet aivan tarpeeksi. Me saksalaiset olemme kaivanneet sotaa jo kauan. On meidän aikamme näyttää, että Saksa on tämän päivän suurvalta. Olemme työteliästä kansaa, joka on ansainnut sanavaltansa maailman asioihin. Keisarin ja isänmaan puolesta! Äiti tietysti on huolissaan. Turhaan. Keisari Vilhelm itse piti meille puheen, jossa hän totesi: Olette takaisin kotona ennen kuin lehdet ovat pudonneet puista! - Frank Weissman, sotilas Lähteet: Joan Littlewood: Oh What a Lovely War (A & C Black Publishers Ltd), Ian Westwell: Ensimmäinen maailmansota (Gummerus), Walter Lord: A Night to Remember (Penguin Books Ltd), Robert Brantberg: Mannerheim (Revontuli), The Guardian: The most fateful hour arrives ( ), Mary S.Lovell: The Mitford Girls (Schildts)

10 10 kentällä ruotuväki 8/2012 lyhyesti Reserviupseerikurssi alkaa Uusia upseerioppilaita aletaan kouluttaa Haminassa Kurssin johtajan, everstiluutnantti Saku Muonan mukaan koulutuksessa on jälleen muutamia uusia painopisteitä. Perusrakenteet ovat pitkälti samat. Täysipainoisia maastoharjoituksia on samaan tapaan kuin aikaisemmin. Uudistettu taistelutapa kokonaisuudessaan otetaan laajemmin käyttöön. Hajautettuja taistelutapoja käytetään nyt useammin. Juhannuksen jälkeen on toinen yhteistoimintaharjoitus ja heinäkuun alussa Pahkajärven ampumaleiri, jossa uutta on kivääriharjoittelu. Kurssille osallistuu hieman alle 700 oppilasta ja se päättyy 26. heinäkuuta. PRä Hakuaika siviilimaisteriopintoihin päättyi Haku maanpuolustuskorkeakoulun siviilimaisteriopintoihin päättyi 12. huhtikuuta. Vuonna 2012 alkaviin opintoihin hakeneet seulotaan ensimmäiseksi hakemusasiakirjojen ja esivalinnan kautta. Tämän vaiheen jälkeen vuorossa on kaksiosainen pääsykoe. Toukokuussa järjestettävä ensimmäinen vaihe sisältää kokeen pohjautuen pääsykoekirjoihin ja toinen vaihe on kesäkuussa käytävä haastattelu. Lisätietoa hausta löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun internetsivuilta. TRi Nuoria vapaaehtoisia Pauha harjoituksessa Lohtajalla huhtikuuta järjestetty, jo 12. Pauha- harjoitus esitteli yli 200 nuorelle armeijaelämää. Nuoret osallistuivat muun muassa sulkeisiin ja suunnistusharjoituksiin. Vapaaehtoisen harjoituksen osallistujat olivat suurimmaksi osaksi Pohjanmaan kunnista. Tavoitteena oli opettaa heille selviytymistä maasto-olosuhteissa. Harjoituksessa oli mukana myös noin sata reserviläistä, jotka suorittivat erilaisia sotilaallisia kursseja henkilösuojeluun ja taistelukoulutukseen liittyen. TMä Puolustusvoimilla ja poliisilla yhteisharjoitus Haminassa järjestettiin viikolla 15 poliisin ja puolustusvoimien vuotuinen Itä-Suomen Sotilasläänin alueella kiertävä yhteistoimintaharjoitus. Harjoitus liittyy puolustusvoimien tehtävään tukea viranomaistoimintaa. Harjoitus tapahtui pääosin Haminan varuskunnan alueella, mutta osa harjoitusammunnoista tapahtui kaupungin laitamilla eristetyllä alueella. Ammunnoissa käytettiin paukkupatruunoita. Osa ammunnoista tapahtui yöaikaan, mutta mahdolliset häiriöt pyrittiin minimoimaan. Harjoituksen aikana kansalaisilta ei edellytetty mitään toimenpiteitä. HHa Urheilukoulu odottaa siirtoa Hämeen Rykmentin lakkautus aiheuttaa Urheilukoulun siirron. Suunnitelmissa on koulun siirto Helsinkiin ja Kajaaniin. Perttu Räisänen Helmikuussa 2012 puolustusvoimat tiedotti, että Urheilukoulu Hennalan varuskunnassa Lahdessa on tarkoitus siirtää muiden joukko-osastojen alaisuuteen. Siirto on osa puolustusvoimauudistusta, jonka mukana varuskuntakartalta katoaa kokonaan yhteensä kuusi joukko-osastoa. Hämeen Rykmentin alaisuuteen kuuluvan Urheilukoulun toiminta loppuu Lahdessa mennessä. Takaisin vanhoille palveluspaikoille? Urheilukoulu on perustettu vuonna Sitä ennen sen edeltäjinä olivat toimineet vuodesta 1966 alkaen Kajaanissa ja Santahaminassa Helsingissä sijainneet urheilukomppaniat. Tulevan uudistuksen myötä ollaan palaamassa takaisin vanhoihin palveluspaikkoihin. Toiminnan siirtyessä pois Lahdesta tulee lajikirjo jakautumaan suorituspaikkoineen entistä selkeämmin kesä-ja talvilajeihin. Suurin osa urheilukouluun valittavista tulee todennäköisesti jatkossa suorittamaan palveluksen Santahaminassa. Kainuun Prikaatiin sijoitettaneen vain murto-osa urheilijoista, käytännössä mahdollisesti vain noin parikymmentä talvilajien edustajaa. Urheilijoita tullee kahdeksasta eri lumilajista, täsmentää Urheilukoulun johtaja, everstiluutnantti Marko Korpela. Aivan kaikkia lajiryhmiä ei välttämättä perusteta vuosittain, sillä niiden muodostamiseen tarvitaan riittävän monta valintakriteerit täyttävää urheilijaa. Haasteita palveluksen aloitusaikojen kanssa Sotilaskoulutus on räätälöity siten, että se ottaa huomioon urheilijan koko kauden: peruskunto-, kilpailuunvalmistautumis- ja kilpailukauden, Korpela kertoo. Sotilaskoulutuksen yhteensovittamisen ja urheilijan kannalta rankin vaihe tulisi normaaleilla palvelukseenastumisajoilla juuri kilpailukauden kohdalle. Siksi palvelukseenastumisajankohtaa on Urheilukoulussa muutettu siten, että urheilijat astuvat palvelukseen heti kolumni Teetä Mussolinin kanssa Kerrotaan tarinaa siitä kuinka Italiassa ennen toista maailmansotaa asuneet englantilaisrouvat menivät tapaamaan diktaattori Mussolinia huolestuneena Euroopan räjähdysalttiista ilmapiiristä. Mussolini rauhoitteli rouvia, takasi rauhan säilyvän ja sen kunniaksi rouvat ja Mussolini joivat teetä. Ilo ei kauaa kestänyt: alle vuodessa Eurooppa oli muuttunut maailmanhistorian tuhoisimman konfliktin näyttämöksi. Entäpä jos maailman johtajat noudattaisivat englantilaisrouvien esimerkkiä ja puhuisivat asiat halki teekupin äärellä? Vältettäisiinkö konfliktit? Painimolskillakin viihtyvä koulun johtaja, everstiluutnantti Marko Korpela näkee haasteista huolimatta Urheilukoulun tulevaisuuden positiivisena. Oikealla tiellä on oltu ja ollaan jatkossakin. Entäpä jos maailman johtajat noudattaisivat englantilaisrouvien esimerkkiä ja puhuisivat asiat halki teekupin äärellä? kilpailukauden päättymisen jälkeen. Kilpailukaudet ovat kuitenkin aikaistuneet ja pidentyneet. Puolustusministeriön valmistelussa on esitys, jonka mukaan vuodesta 2015 eteenpäin talvilajien urheilijat astuisivat palvelukseen heti huhtikuun puolessavälissä kilpailukauden päätyttyä ja kesälajien urheilijat lokakuun lopulla. Eli kesälajien urheilijoilla aloitusaika siirtyisi kahdella viikolla nykyisestä, mutta talvilajien urheilijoilla tulisi dramaattisempi muutos: kesäkuun alusta huhtikuun puoleenväliin, Korpela huomauttaa. Kun 30 vuotta on rakennettu hommaa, on se pitkälle räätälöityä toimintaa. Ykköstehtävä on kouluttaa sodanajan tehtäviin osaavia sotilaita. Se on kaiken lähtökohta, Korpela alleviivaa. Kokonaisuudessaan sotilastaitoihin ja -tietoihin tähtäävää koulutusta on noin puolet ajasta ja puolet urheiluvalmennusta. Maastovuorokausia urheilijoille kertyy 15 tai 30. Ainakin se toiseksi paras vaihtoehto Lahden urheiluelämälle koululla on ollut hyvinkin merkittävä Miehisille miehille ei ole kuitenkaan luonteenomaista hörppiä teetä, kun asiat voitaisiin ratkaista miekoin ja hilparein. Teetä Mussolinin kanssa -neuvottelutekniikkaa olisivat voineet soveltaa vain naiset. Miltä historia näyttäisi, jos maailman johtopaikoilla olisivat keikkuneet naiset? Siirtomaat olisi jaettu kahvikutsuilla sulassa sovussa, kylmä sota ei olisi koskaan kuumentunut kauneussalongeissa, satunnaiset miesvastustajat olisi päihitetty hurmaavuudella ja sotaan uhratut varat kulutettu koulutukseen ja terveydenhoitoon. Naisten johtaman sodattomamman maailman puolesta puhuu ainakin Yhdysvaltain ensimmäinen naiskongressiedustaja Jeannette Rankin. Naisena en voi itse lähteä sotaan ja näin ollen kieltäydyn lähettämästä sinne ketään muutakaan, Rankin julisti. Toinen mainio esimerkki tulee Antiikin Kreikasta, jossa naiset kielsivät aviomiehiltään aviolliset oikeutensa kunnes sodat lopetettaisiin. Toisaalta nämä utopiat naisen kosketuksesta sotahistoriaan voidaan kumota ottamalla esimerkiksi muutamia harvoja naispuolisia sodanjohtajia: länsivaltojen diplomaattikorttelit tuhonnut Kiinan keisarinna Cixi, roomalaisia vastaan kapinoinut heimokuningatar Boudicca tai Falklandin saarille Kuva: Apirat Nomnavi vaikutus. Lahdesta puhuttaessa tulee nopeasti mieleen Hämeen Rykmentti ja sieltä sitten Urheilukoulu, Korpela näkee. Päijät-Häme on perinteistä urheilualuetta ja oikeastaan talviurheilun kehto. Todennäköiset uudet palveluspaikatkin soveltuvat kuitenkin kiitettävästi Urheilukoulun tarpeisiin. Kyllä Santahamina ja Kajaani ovat vähintään toiseksi parhaita vaihtoehtoja ja soveltuvat palvelus- ja suorituspaikoiksi. Tietenkin molemmissa paikoissa on haasteita. Helsingissä on ruuhkia ja se vaikuttaa, koska urheilijat liikkuvat keskimääräistä enemmän paikasta toiseen, joten ajoja tulee. Liikuntapaikkoja on paljon mutta niin myös käyttäjiä, salien ja muiden urheilupaikkojen käyttövuorot täytyisi saada sellaisiksi että ne palvelevat käyttäjiä, Korpela katsoo. Jo Santahaminassa on Korpelan mukaan hyvät perusominaisuudet. Salit ovat ylibuukattuja, mutta toimintaa kehitetään. Esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun alueella oleva keinonurmikenttä on erinomainen. Kajaani on useimpien lumilajien osalta parempi. Siellä on Vuokatin Urheiluakatemian tarjoamat palvelut sekä Urheiluopisto, joka on myös kansallisen maastohiihdon harjoituskeskus. Myllykirjeestä nykyaikaan Kekkosen myllykirjeestä kaikki lähti. Mallia otettiin Ranskasta, jonka katastrofaalinen menestys vuoden 1960 Rooman olympiakisoissa oli aiheuttanut paineen perustaa armeijaan kaksi urheilupataljoonaa, Korpela kertaa. Puolustusvoimat teki työtä käskettyä ja neljä eri urheilujoukkuetta perustettiin vuonna Parin vuoden kuluttua toiminta todettiin liian hajautetuksi. Ratkaisuna perustettiin urheilukomppaniat Santahaminaan ja Kajaaniin vuonna Tuohon aikaan urheileville varusmiehille pääasiassa annettiin aikaa; iltavapaat alkoivat hyvissä ajoin. Toki valmennus osalle lajeista oli jo tuolloin huippuluokkaa. Tänäänkin urheilijoille tarjotaan aikaa ja valmennusta, mutta toiminta on kokonaisvaltaisempaa ja keskiössä on yksilöllisten perusominaisuuksien harjoittelu. Ronni Läpinen > tunkeutuneet argentiinalaiset kukistanut rautarouva Margaret Thatcher. Heitä ei kiinnostanut neuvotella teekupin äärellä. Ehkä nämä mahtinaiset ovatkin todenmukaisempia esimerkkejä kuin teetä juovat englantilaisrouvat siitä millainen olisi naisten kirjoittama sotahistoria. Onko kyse ennemmin luonteesta kuin sukupuolesta? Onhan meilläkin miehiä siviilipalveluksessa ja naisia asepalveluksessa. Ei liene kahta kysymystä siitä kummat tarttuisivat konfliktin tullen aseeseen, kummat teekuppiin.

11 ruotuväki 8/2012 kentällä 11 Lasketellen iltavapaille palveluksessa Rovaniemen varusmiesten on mahdollista lähteä iltavapailla laskettelemaan. Laskettelumahdollisuuden tarjoaa Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys. Eero Nurmi Lapin Lennostossa ja Lapin Ilmatorjuntarykmentissä palvelevat varusmiehet voivat kerran viikossa käydä laskettelemassa Ounasvaaran hiihtokeskuksessa Rovaniemen Sotilaskotiyhdistyksen laskuun. Ounasvaara sijaitsee muutaman kilometrin päässä Someroharjun varuskunnasta, kaupungin keskustan läheisyydessä. Sotilaskotiyhdistys tarjoaa varusmiehille kahden tunnin hissilipun. Lasketteluvarusteet tulee olla omasta takaa. Lennostossa palvelevat apumekaanikkoalikersantit Anssi Väyrynen, Antti Ruohonen ja Sami Patteri pyrkivät hyödyntämään laskettelumahdollisuutta mahdollisimman usein. Tavoitteena on ollut joka viikko käydä, vaikka ihan aina se ei palvelussyistä onnistu, Patteri sanoo. Miehet käyttävät laskiessa omia varusteitaan. Niitä voi säilyttää kätevästi laskettelukeskuksesta vuokrattavissa säilytyskaapeissa. Mahdollisuuteen tarttuu yllättävän harva ruotuväki 40 vuotta sitten Henri Havusela Puolustusvoimain komentaja on määrännyt eversti Risto Kososen maavoimien huoltopäälliköksi Maavoimien Esikuntaan 1. huhtikuuta 2012 lukien Laskettelumahdollisuutta varusmiehille on tarjottu jo noin viiden vuoden ajan. Toimintaan budjetoidaan joka vuodelle tietty summa rahaa. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun budjetti on ylittynyt ja sitä on pitänyt kasvattaa. Laskettelun suosio tuntuukin kasvaneen, Virpi Alapeteri Rovaniemen Sotilaskotiyhdistyksestä kertoo. Varusmiesten mukaan sotilaskotiyhdistyksen tarjoukseen tarttuu varuskunnassa silti yllättävän harva. Aika lailla samat nimet pyörivät listalla, Patteri arvioi. Suurin syy on varmaan se, ettei saa kyytejä. Pitäisi saada isompi porukka kasaan, Väyrynen jatkaa. Poutiaisen kotimäki tarjoaa hyvät puitteet Mennään merille eteenpäin Rovaniemeläiselle Anssi Väyryselle Ounasvaaran rinteet ovat tulleet tutuksi myös siviilissä. Pitkän linjan huoltomies Valmistuin Kadettikoulusta vuonna 1984 rannikkotykistöupseeriksi. Huoltoupseeriuran aloitin yleisesikuntaupseerina valmistuttuani vuonna Tämän jälkeen olen toiminut muun muassa noin neljä vuotta osastoesiupseerina Kymen sotilasläänin esikunnassa ja Itäisen maanpuolustusalueen esikunnassa sekä nelisen vuotta Karjalan Prikaatissa huoltopäällikkönä ja huoltopataljoonan komentajana. Olen toiminut myös sektorin johtajana Pääesikunnan huolto-osastolla ja Itäisen maanpuolustusalueen huoltopäällikkönä. Puolustusvoimien parhaana puolena pidän tehtävien moninaisuutta, urakiertoa ja työskentelyä ihmisten parissa. Virkauralta saa eniten, jos on valmis jatkuvaan kouluttautumiseen ja itsensä kehittämiseen. Itselläni uran parasta antia ovat olleet tehtävät yksikön päällikkönä, pataljoonan komentajana ja rykmentin komentajana. Huoltopäällikön tulee kyetä järjestämään materiaaliset resurssit ja huollon tuki siten, että maavoimien poikkeusolojen tehtävät ja rauhan Nyt kotiuttamispäivän lähestyessä haluaa RUOTUVÄKI informoida myös ammattikoulutuksen mahdollisuuksista. Tällä kertaa annamme tietoa merialan ammattikoulutuksesta. Palvelusajan päätyttyä varusmiehellä on yleensä mahdollisuus jatkaa asevelvollisuusajan alkaessa keskeytynyttä työsuhdettaan. Monella on kuitenkin lopullinen ammatinvalinta vielä tässä vaiheessa tekemättä. Nyky-yhteiskunnassa on pelkän oppivelvollisuuskoulun käyneellä vain pienet mahdollisuudet sijoittua työelämään siten, että työ tyydyttäisi sekä aineelliset että henkiset vaatimukset. Jatkokoulutusmahdollisuudet lisääntyvät vuosittain, mutta joko taloudelliset tai muut syyt ovat usein esteenä niiden pariin hakeutumiselle. Merialan ammattikoulutus on maassamme miehistön osalta vasta kymmenkunta vuotta vanhaa. Niinpä koulutustarvetta on vielä runsaasti ja kouluja lisää tulossa. Tällä hetkellä kouluja on Suomen Joutsenellä toimiva Turun merimiesammattikoulu, joka ensimmäisenä Suomessa aloitti miehistökoulutuksen keväällä 1961, sekä myöhemmin aloittaneet koulut Helsingissä ja Raumalla. Uusin on rakenteilla Kotkaan ja ruotsinkielisille on koulu Maarianhaminssa. Kaikki koulut ovat sisäoppilaitoksia, joten vierailta paikkakunnilta tulevat voivat niissä opiskella melko vähin kustannuksin, varsinkin kun koulujen vähävaraiset oppilaat saavat valtion takaamia opintolainoja ja -avustuksia sekä apurahoja merialan eri järjestöiltä. RV 8/72 ajan koulutustehtävät pystytään toteuttamaan mahdollisimman laadukkaasti. Erityinen huoli on materiaalin kustannustehokas käyttö ja ylläpito. Haasteena on koko ajan teknistyvä kalusto ja samaan aikaan supistuvat resurssit. Otan uuden tehtävän vastaa nöyrin, mutta luottavaisin mielin. Tiedän, että maavoimien huollossa on paljon kovaa asiantuntemusta, jolla puolustusvoimauudistuksenkin haasteet voidaan kohdata. Asia, jota pidän tärkeänä, on se hyvä yhteishenki, jolla uudistustyötä Maavoimien Esikunnassa ja logistiikassa tehdään. Tehtävä on parasta, mitä pitkän uran huoltomies voi saada. Pitäähän rinteet käydä kokemassa. Änkeydymme Lennoston miesten kanssa pikkuautoomme ja suuntaamme kohti Ounasvaaraa. Pääkaupunkiin verrattuna täällä on ihan isot rinteet. Lumiolosuhteetkin ovat paljon paremmat, Espoosta kotoisin oleva Ruohonen vertaa. Ounasvaaralta on laskettu suurempiinkin mäkiin. Oukku tunnetaan alppihiihtäjä Tanja Poutiaisen kotimäkenä. Hyväprofiiliset rinteet tarjoavatkin oivat puitteet lasketteluun ja lautailuun monentasoiselle laskijalle. Temppuilijoille löytyy lisäksi parkki hyppyreineen sekä kansainväliset mitat täyttävä lumikouru. Etelän miehet Ruohonen ja Patteri ovat tänä armeija-aikana käyneet laskettelemassa selvästi useammin kuin siviilissä. Rovaniemeltä kotoisin oleva Väyrynenkin on tyytyväinen sotilaskotiyhdistyksen tarjoamaan mahdollisuuteen. Tämä on paikkakuntalaisellekin hyvä, kun ei välttämättä viitsisi kausikorttia ostaa, Väyrynen tuumaa. Koulun toimiessa laivassa ovat käytännön työharjoitukset luontevasti laivatyöhön liittyviä, kuten esimerkiksi tämä kansirakennelmien valkopesu. Eversti Risto Kosonen näkee uudessa tehtävässä haasteita, mutta myös tarvittavaa asiantuntemusta. Kuva: Akseli Muraja Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Lauri Koski, alikersantti 19 TOIMENKUVA Sääaliupseeri PALVELUSPAIKKA Kotkan Rannikkopataljoona, Kirkonmaan linnake KOULUTUS Ylioppilas Tuukka Määttänen Jokaisen varusmiehen arkeen ei kuulu maanpinnan laadun mittailu, jatkuva yhteydenpito Ilmatieteen laitokseen tai kiipeäminen useita kertoja päivässä 24 metriä korkeaan torniin. Alikersantti Lauri Koskelle tämä kaikki on päivärutiinia hän palvelee sääaliupseerina Kirkonmaan linnakkeella. Säämiehet ovat varusmiesten joukossa harvinaista väkeä: palveluspaikkoja on vain muutamassa varuskunnassa, ja sielläkin säämiehet oleilevat useimmiten pienillä sääasemillaan. Kosken kaltaisia sääaliupseereita löytyy Suomesta tällä hetkellä vain 11. Näissä hommissa pitää käyttää päätä enemmän kuin fyysistä kuntoa, hän sanoo hymyillen. Pieni yhteisö kaukana kaikesta Koski aloitti palveluksensa viime heinäkuussa alun perin Isosaaren linnakkeella. Sieltä matka on kulkeutunut parin mutkan kautta Kotkaan. Armeija maistui alusta alkaen, niin ajattelin hakeutua vuoden hommiin. En ollut kyllä uskoa korviani, kun sain tiedon AUK:in säälinjalle pääsemisestä. P-kauden jälkeen tulikin siirto Niinisalon Esikuntapatteriin säämieskoulutusta varten. Neljän kuukauden jälkeen 11 meistä sai alikersantin natsat ja tapaninpäivänä siirryin tänne Kirkonmaalle. Kirkonmaan linnake ei ole tavanomaisin joukko-osasto: lautalla matka sinne kestää yli puoli tuntia, ja matka saaren laiturilta majoitusalueellekin on lähes viisi kilometriä, joten varuskuntavapaille ei noin vain lähdetä. Uusia varusmiehiä saapuu saarelle vain noin 200 joka saapumiserässä. Kaikki he majoittuvat ASUINPAIKKA JOTAIN MUUTA, MITÄ? Rauhaa ja rakkautta! VANTAA Sääaliupseeri ei ukkosta pelkää yhdellä kasarmilla, jonka tiloissa ovat myös sotilaskoti, muonituskeskus, sairastupa ja varusvarasto. Kirkonmaan lempinimi onkin Suomenlahden Siperia! Koski naurahtaa. Päivystystä ja pilvien tuijottelua Säämiehet palvelevat linnakkeen sääasemalla aina vuorotellen. Päivystävän säämiehen on kolmen tunnin välein tarkastettava ilman lämpötila, kosteus ja näkyvyys sekä havainnoida uusista pilvimuodostelmista säätornista käsin. Kaksi kertaa vuorokaudessa raportoidaan myös veden ja lumen määrästä sekä maanpinnan laadusta. Päivystäjä kirjoittaa aina havainnoistaan sääsähkeet, jotka lähetetään Ilmatieteen laitokselle. Tämä on koulutushaara, joka tekee jotain siviilejä hyödyttävää, Koski virnuilee. Vapaa-aikaa säämiehillä on paljon, sillä monesti heidän ei tarvitse osallistua linnakkeen muuhun toimintaan. Ylimääräisiä tehtäviä tulee kuitenkin paljon, muun muassa kuljetustehtäviä ympäri saarta, minkä takia kaikilla säämiehillä pitää olla B- ajolupakortti. Päivät ovat rentoja, mutta varjopuolina Koski mainitsee raskaat, jopa ympärivuorokautiset sääpäivystykset sekä kiinnioloviikonloput kolmen viikon välein. Nyt hänen arkeensa on normaalin sään tarkkailun lisäksi kuulunut muutakin: hänen, toisen alikersantin ja kokelaan vastuulla on vastikään aloittaneiden säämiesten koulutus. Sääaliupseerin ja normaalin säämiehen ainoa ero on palvelusaika. Ei täällä kauheasti määräillä, vaan tämä on enemmänkin ihmisläheistä johtamista ja yhteisöllistä toimintaa.

12 12 kentällä ruotuväki 8/2012 Hawu haastaa sissiteltan Suomessa valmistettava Hawu-teltta on kehitetty moderniksi kamiinamajoitteeksi. Teltta on saanut muotonsa ja ominaisuutensa pitkän suunnittelun aikana. Henri Havusela Olemme saapuneet Pekka Yliriskun kotipihaan, jossa hän on luvannut esitellä Ruotuväelle uudenlaista kamiinamajoitetta. Miksi perinteinen sissiteltta piti keksiä uudelleen? Perinteinen sissiteltta on nerokas majoite. Siitä huolimatta maailma on muuttunut vuosikymmenien aikana. Uskoimme pystyvämme tuomaan uusia ominaisuuksia, Ylirisku kertoo. Ylirisku lähti 90-luvun alussa ideoimaan uutta telttaa muutaman ihmisen porukalla, joka on säilynyt lähes samana tähän päivään asti. Ryhmä lähti miettimään useiden kysymyksien avulla asioita, joita sissiteltassa voisi parantaa. Yksi iso asia oli teltan puolittaminen. Kun majoite on jaettu osiin, se voidaan jakaa usealle henkilölle ilman, että yksi saa raskasta taakkaa. Puolikkaat liitetään toisiinsa vetoketjun avulla. Syömme liikaa yhden miehen voimia, jos annamme hänelle eniten kuormaa. Lisäksi jos ryhmä hajoaa, on yhdellä aina puolimajoite mukana, jonka avulla saadaan useampi ihminen suojaan. Käytännönläheisiä muutoksia Sissiteltan moderni isoveli. Hawu-teltasta löytyy paljon uusia ominaisuuksia, joista yksi on käytännöllinen oviaukko. Kuva: Apirat Nomnavi Toinen selkeä muutos liittyy pystyttämiseen. Erillistä pystysalkoa ei tarvita, vaan teltan voi pystyttää elävään puuhun tai ripustamalla. Pystytyspaikat moninkertaistuvat välittömästi. Normaali sissiteltta tarvitsee aina aukean, kun taas Hawu-teltan saa vaikka minkä näköiseen pöpelikköön, Ylirisku täsmentää. Hawussa ei myöskään ole kulmakeppejä. Uudistukset mahdollistavat teltan pystyttämisen yhden miehen voimin. Voit käskeä yhden kaverin ryhmästä pystyttämään telttaa, eikä se ole mikään ongelma. Oviaukosta astutaan sisään, joten telttaan ei tarvitse kontata. Taistelutilanteessa tai tulipalon syntyessä teltasta pääse nopeasti ulos. Oviaukko suljetaan vetoketjulla. Oviaukko on suunniteltu sen malliseksi, ettei teltasta karkaa lämpö, vaikka oviaukkoa pidettäisiin koko ajan auki, Ylirisku kertoo. Uudistuksista huolimatta Hawu on tehty raskaasta palokyllästetystä materiaalista, mikä on herättänyt asiakkaissa kysymyksiä. Yliriskun mukaan syy tähän on kuitenkin selvä. Paloturvallisuus on otettu huomioon. Teltan on oltava sellainen, että se on kaikille turvallinen, Ylirisku linjaa. Sawu-kamiina Hawu-telttaan on suunniteltu Sawu-kamiina, joka näyttää nopeasti katsottuna samalta kuin normaalissa sissiteltassa. Sawu-kamiina on suunniteltu soikean malliseksi, joten se ei heilu repussa. Kamiinan pystyy sytyttämään alakautta ja siihen on suunniteltu taitettavat jalat, Ylirisku esittelee. Hawu-teltta on mielenkiintoinen vaihtoehto perinteiselle sissiteltalle. Ylirisku on ottanut suunnittelun harrastuksena ja haasteena. Teltta on toiminut tuotekehitysprosessina. Suunnittelu on ollut erittäin hyvää aivojumppaa ja tutustumista todellisuuteen. huomio! verkossa Puolustusvoimat somerintamalla Mitkäköhän kengät sopisi tänään parhaiten asuni kanssa? Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Henri juvonen Hanna-Kaisa Sadwinski Puolustusvoimien näkyvyys sosiaalisessa mediassa on kasvanut hiljalleen sisällön lisääntyessä. YouTube-kanavalla on tavoitettu jo yli miljoona katselijaa, ja vuoden alussa perustettu Facebook-sivu on muotoutumassa asevelvollisten kohtauspaikaksi. Puolustusvoimien sosiaalisen median strategian tavoitteena on, että Puolustusvoimat on läsnä siellä, missä kansalaisetkin ovat. Varusmiesikäiset tavoitetaan Facebookilla, Twitterillä ja YouTubella aiempaa vuorovaikutteisemmin. Intille annetaan kasvot. Videoiden kertomaa YouTubessa Puolustusvoimien videoita on katsottu jo yli miljoona kertaa.viimeisimpiä videoita ovat opetuspaketti-introt panssariajoneuvoista ja panssarintuhoajista sekä kunniakomppanian valmistautuminen vaihtuvan presidentin tarkastukseen. Katsotuimman videon paikkaa pitää sotilaspoliisikoulutuksesta kertova toimintafilmi jo vuodelta Videot tuovat esiin ihmisen koneiden takaa. Pyrimme myös siihen, että katsoja pääsee näkemään mahdollisimman monipuolisesti sen, mitä Puolustusvoimat ovat ja mitä siellä tehdään. Katsoja päästetään paikkoihin ja tilanteisiin, joihin ei normaalisti ole pääsyä, havainnollistaa Combat Cameran yliluutnantti Tommi Kangasmaa Pääesikunnan viestintäosastolta. Twiitaten maailmalle Kuva: Henri Juvonen Helmikuun alusta asti Puolustusvoimien tiedotteita on päässyt lukemaan myös Twitteristä. Twitterissä näkyvät suorana syötteenä kaikki Puolustusvoimien etusivulla julkaistujen tiedotteiden otsikot. Twiiteistä on suora ohjaus Puolustusvoimien sivuille itse tiedotteeseen. Puolustusvoimien wwwkoordinaattori, tiedottaja Anna Leena Lind kuvailee aluevalloitusta tyytyväisenä. Twitter on joillekin tärkeä tiedotuskanava. Tällä hetkellä sinne päivittyvät Puolustusvoimien tiedotteet, mutta myöhemmin on tulossa muutakin sisältöä, vihjaa Lind tulevasta. Tavoittava Facebook Tammikuussa käyttöön otetulla Puolustusvoimien Facebook-sivulla ilmestyy niin tiedotteita, kuvia, videoita kuin tapahtumiakin. Tuhannen tykkääjän raja rikkoutui maaliskuun alkupuolella. Monet ovat aktiivisia kommentoijia, ja vuorovaikutteisuuden periaate toteutuu Facebookissa toivotusti. Tavoitteenamme on kehittää Facebookiin eräänlainen virtuaalinen aluetoimisto, jossa kutsuntaikäisten kysymyksiin vastataan. Nyt tarvitaan vain lisää ylläpitäjiä, jotta pystymme jatkamaan sivuston kasvua, kertoo Lind tavoitteista. Asevelvollisten informaatiopalvelut on kehitettävä hanke, joka varmasti tarttuu myös sosiaaliseen mediaan, hän perustelee. Seuraa Puolustusvoimien sosiaalisen median kanavia: Youtube: Finnish Defence Forces Facebook: Puolustusvoimat Försvarsmakten

13 ruotuväki 8/2012 vapaalla 13 Kuvat: Henri Juvonen Silmänkääntötemput ovat hyvä puheenavaus kaikkeen, ja siitä tulee hemmetisti itsevarmuutta kun oppii sen kautta kommunikoimaan tosi monen erilaisen ihmisen kanssa, sanoo jääkäri Sami Rytkönen. Kaikki kortit hihassa Sami Rytkösen silmänkääntötemput keräävät yleisöä baareissa ja kasarmilla. Sakari Nuuttila Onkos se ykköstuvan taikuri jo näyttänyt teille korttitemppujaan? kysäisee kasarmin käytävällä vastaan kävelevä alikersantti. Jääkäri Sami Rytkönen on ollut pienimuotoinen kuuluisuus Reserviupseerikoulun Jääkärikomppaniassa siitä asti kun hän astui palvelukseen tammikuussa. Syynä ovat taidokkaat korttitemput, joilla hän huvittaa palvelustovereitaan loputtomasti. Mulla on aina pakka mukana, yleensä kaksi. Olen vähän tällainen katutaikuri, eli taskusta löytyy aina kaikki mitä temppuihin tarvitsee, Rytkönen selostaa pelikortit kädessä. Asiaankuuluvasti Rytkösen innostus silmänkääntötemppuihin ilmestyi tyhjästä kolme vuotta sitten, kun taikurituttu näytti hänelle temppujaan ja antoi korttipakan lahjaksi. Ensimmäinen vuosi meni korttien parissa, sitten kuvioon tulivat muutkin temput. Olen ollut parikymmentä kertaa esiintymässä lasten synttärikutsuilla. Teen niissä kaikkea ilmapalloeläimistä liinatemppuihin ja kolikonkadotuksiin, sellaista mitä taikurit telkkarissakin tekee. Odotus ei käy pitkäksi Rytkösen erikoisalaa on sorminäppäryys kirjaimellisesti. Aika moni osaa sytyttää tulitikun vain yhtä kättä käyttämällä. Mutta lyön vetoa, että kauhean moni ei osaa aukaista askia ja sytyttää tikkua vain yhtä sormea käyttämällä, hän uhoaa. Taikurin mukaan taitoja on harjoitettava päivittäin, jotta liikkeet pysyvät sulavina. Kolmen vuoden aikana korttipakat ovat unohtuneet kotiin vain kahdesti. Armeija-aika on verottanut korttien kanssa harjoittelusta, mutta sorminäppäryyttä kehittäväksi harjoituksesi kelpaa vaikka kynänpyörittely oppitunnilla. Taikuri Rytkönen viihdyttää palvelustovereita tempuillaan niin kasarmilla kuin maastossakin. Välillä huomaan, että alan ihan ajattelematta tehdä kaikenlaisia hävittämisliikkeitä vaikkapa kumilla tai teroittimella. Näpertelyinto jää vain päälle: ikään kuin pakkoliike. Kaikenlaiset tauot ja odottaminen kuluvat näin paljon leppoisammin. Ja täällähän sitä odottelua piisaa, Rytkönen sanoo. Erikoisuus erottuu joukosta Kotkalainen silmänkääntäjä on myös kotikaupungissaan pienehkö julkkimo. Paikallisissa baareissa korttitemput keräävät yleisöä nopeasti, ja pakkoja pyörittävä taikuri jää illasta monen mieleen. En paljon joudu itse maksamaan tuopeistani. Ja totta kai likatkin tykkää, kun erottuu vähän joukosta, hän vitsailee. Erityisesti Rytkönen nauttii kuitenkin temppujensa tekemisestä lasten iloksi. Oikeassa elämässä harvoin taikatemppuja näkevät lapset innostuvat suuresti, kun aito taikuri hävittää esineitä heidän silmiensä edestä. Joku 10-vuotias on ihan onnessaan, kun saa muistoksi pelikortin tai ilmapalloeläimen jolla voi sitten kehuskella kavereilleen. Ammattitaikurina Rytkönen ei tulevaisuudessa itseään näe, mutta sen sijaan hän työskentelee alalla, joka vaatii vähintäänkin yhtä paljon sorminäppäryyttä. Onhan tämä kiva lisätienesti, mutta ammatiltani mä olen sähkömies. Se on mun kutsumus. tupavisa 1. Kuka ohjasi vuonna 1955 valmistuneen Tuntematon sotilas -elokuvan? 2. Minkä sodan tapahtumiin sijoittuu Mel Gibsonin tähdittämä elokuva The Patriot? 3. Kuka televisiosarja Frendeistäkin tuttu näyttelijä esitti kapteeni Herbert Sobelia Band of Brothers - minisarjassa? 4. Kenen viimeisistä hetkistä kertoo elokuva Der Untergang? 5. Minkä yksikön vaiheista jatkosodassa kertoo Åke Lindmanin elokuva Etulinjan edessä? 6. Kuka näyttelee pääosaa elokuvassa Platoon nuoret sotilaat? 7. Mikä vuonna 1998 valmistunut sotaelokuva voitti viisi Oscar-palkintoa? 8. Minä vuonna Full Metal Jacket -elokuva sai ensi-iltansa? 9. Mistä taistelusta kertoo elokuva Veteen piirretty viiva? 10. Mistä elokuvasta ohjaaja Wofgang Petersen erityisesti tunnetaan? vastaukset 1. Edwin Laine, 2. Yhdysvaltain vapaussota, 3. David Schwimmer, 4. Adolf Hitler, 5. Jalkaväkirykmentti 61, 6. Charlie Sheen, 7. Pelastakaa sotamies Ryan, 8. v. 1987, 9. Guadalcanalin taistelusta, 10. Das Boot

14 14 vapaalla ruotuväki 8/2012 elokuvat kirja Poikani Kevin Ohjaus Lynne Ramsay Pääosissa Tilda Swinton, John C. Reilly, Ezra Miller Ensi-ilta Kouluampumiset ovat 2000-luvulla muodostuneet makaaberiksi trendiksi, häiriintyneiden nuorten äärimmäiseksi keinoksi purkaa pahaa oloaan ja ahdistustaan. Poikani Kevin kuvaa fiktiivisestä hirmuteosta eniten kärsivän henkilön, surmaajan äidin (Tilda Swinton), toivotonta yritystä selviytyä lapsensa teon aiheuttamasta syyllisyydestä, kärsimyksestä ja häpeästä. Elokuvan keskiössä ei ole Kevinin (Ezra Miller) hirmuteko, vaan ennen kaikkea pojan suhde äitiinsä sitä ennen ja sen jälkeen. Tarina seuraa syntymästä asti synkkämielisen pojan kasvamista äitinsä henkilökohtaisesta hirvityksestä koko kaupungin painajaiseksi. Elokuvan vainoava tunnelma ja musiikki saavat katsojankin onnistuneesti iljetyksen ja ahdistuksen valtaan. Itse teko ei saa rationaalista American Pie: Luokkakokous selitystä, syytä ei lopulta osaa sanoa surmaaja itsekään. Täysin tunteettomana ja empatiaan kykenemättömänä hahmona kuvatussa Kevinissä näkyy kaikesta huolimatta lopussa häivähdys ihmisyyttä. Elokuva herättää voimakkaita ajatuksia sisällöltään väljähtyneestä elämäntavastamme, jonka suurinta antia on tuijottaa televisiosta muita televisiota tuijottavia ihmisiä. Ääretön turhautuminen länsimaisen elämäntavan turhamaisuuteen johtaa äärimmäisiin tekoihin. Poikani Kevin on ajankohtaisuudessaan kammottavaa katseltavaa etenkin meillä. Sakari Nuuttila Kukaan ei kuitenkaan pakota lähtemään, vaan paikan päälle vie toimittajan työ, sanoo sotareportterinakin työskennellyt Jouko Heikura. Kuva: Pertti Nisonen Ohjaus John Hurwitz & Hayden Schlossberg Pääosissa Jason Biggs, Shannon Elizabeth, Alyson Hannigan, Chris Klein Ensi-ilta 6.4. Aito kuvaus Balkanin kriisistä Mitä uusimmalta American Pie -elokuvalta voi oikein odottaa? Vähintäänkin kauniita naisia, tissikohtauksia, käsistä riistäytyviä bileitä, lähes mauttomuudessa rämpiviä alapääjuttuja sekä yläastemieliset henkilöt, joilla ei näytä pyörivän mikään muu asia mielessä kuin seksi. Jos nämä olivat toivelistallasi, hiphei! Kuten muissakin jatko-osissa, hyvin toissijaiseksi seikaksi jäävä juoni on simppeliäkin simppelimpi: East Great Fallsin vuosikurssin 1999 oppilaat päättävät verestää muistojaan järjestämällä 13 vuoden tauon jälkeen luokkakokouksen. Luvassa on niin übermärkiä pippaloita, siippojen vaihtoa kuin vanhan suolan janottamistakin, mikä tekee elokuvasta sekasortoisen pöyristyttävän teiniäx-pläjäyksen. Mutta mikäs sen parempaa katsottavaa olisikaan kuin jokaisen pirpanan unelmanuoruudesta kertova leffa. Näyttelijöiksi on saatu aikaisemmista osista tuttuja staroja, kuten Jason Biggs ja Alyson Hannigan, mikä tuo mielestäni hieman lisäarvoa elokuvalle. Musiikkivalinnoista on pakko antaa douze points nuorekkuuden ja ajankohtaisuuden takia, mutta ihmettelen suuresti sitä, eivätkö ne raukat voineet vähän laadukkaampaa juonenkulkua keksiä. Tuorein jatko-osa täyttää takuulla kaikkien ennakko-odotukset, mutta haaveesi crème de la crème -komediasta on silkkaa deliriumia. Aika näyttääkin, kuinka monesta sänkypuuhiin painottuvasta jatko-osasta saammekaan vielä nauttia. Toivottavasti ei sentään ihan tusinasta! Tuomas Kähärä Ilta-Sanomien toimittaja Jouko Heikura oli sotareportterina Balkanilla Sen jälkeen hän on toiminut lehtensä edustajana Lontoossa, New Yorkissa ja Tukholmassa. Sanoman toimittajakoulun priimus Heikura on ainakin toistaiseksi irtaantunut toimittajan töistä. Nykyään hän toimii liikemiehenä ja on muun muassa golfkentän omistajana. Samalla aikaa on jäänyt viime vuonna julkaistun Mustien vuorten varjossa -kirjan kirjoittamiseen. Kirjan kirjoittaminen on ollut suunnitelmissa jo pitkään. Ajankohta vain sattui tuntumaan sopivalta, Heikura kommentoi ensimmäisen teoksensa julkaisua. Mustien vuorten varjossa on osin Heikuran omiin kokemuksiin perustuva romaani, jossa kuvataan Balkanin 1990-luvun alun levottomuuksia naispuolisen sotareportterin näkökulmasta. Heikuran esikoiskirjaa lukiessani mietin useastikin, mikä saa toimittajan lähtemään henkensä kaupalla vaaralliseen sotareportterin tehtävään. Kun serbien tykistö moukaroi ympäröiviltä vuorilta Sarajevoa ja tarkka-ampujat olivat alituisena uhkana, Heikura uskaltautui ulos vain luotiliiveissä. Kukaan ei kuitenkaan pakota lähtemään, vaan paikan päälle vie toimittajan työ. Kriisit ja sodat ovat suuria uutisia, ja on tärkeää, että paikalla on silminnäkijöitä kirjaamassa tapahtumia ylös. En voi kuitenkaan kuin ihmetellä niitä, jotka pystyvät toimimaan koko uransa ajan sotakirjeenvaihtajina eri puolilla maailmaa, toteaa Heikura. Poikkeusolot lähentävät Kriisialueilla toimiminen on henkisesti niin vaativaa, että kaikki ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan. Tämä selittää myös sen, että sotilaiden ja toimittajien välille voi syntyä ystävyyssuhteita, mikä on keskeinen aihe myös Heikuran kirjassa. Vaikka reportterit tulevat eri puolilta maailmaa, he ovat usein kuin yhtä perhettä. He asuvat samoissa paikoissa, syövät ja juovat toistensa seurassa, seulovat tietoja ja niiden luotettavuutta ja pelkäävät aina pahinta. Toisilta toimittajilta on helppo pyytää apua, kun omat jutut eivät mene suoraan kilpailijalle. Joukossa on lisäksi helpompi liikkua. Tarina on kuvitteellinen, mutta tapahtumat ja raamit ovat faktaa. Heikura pitää myös kontakteja paikallisväestöön tärkeinä. Hän kertookin, että kerätessään aineistoa romaaniinsa hän kierteli autolla ympäri Romaniaa ja pääsi jopa tapaamaan joitakin henkilöitä, joihin hän oli tutustunut lähes kaksi vuosikymmentä sitten. Vaikka kyseessä onkin romaani, niin sitä voidaan pitää myös silminnäkijäkuvauksena. Tarina on kuvitteellinen, mutta tapahtumat ja raamit ovat faktaa, Heikura kiteyttää. Politiikkaa ilman sanoja Ajankohtaiseksi teoksen tekee hiljattain tapahtunut sotarikoksista syytetyn Ratko Mladicin pidättäminen ja saaminen sotarikostuomioistuimen eteen. Heikura kuvaa kirjan sivuilla Mladicin julmuutta hyytävästi. Radovan Karadzic, toinen sotarikoksista pidätetty, sanoo, että väkivalta on politiikkaa ilman sanoja. Heikura työstää parhaillaan toista romaaniaan, jossa tullaan osin käsittelemään jo pitkään ratkaisemattomana pysynyttä Pohjois-Irlannin tilannetta. Heikura itse toivoo, että Mustien vuorten varjossa on hänen kolmannen uransa alku. 50 vuoden ikäpyykkiä lähestyvällä Heikuralla voi olla paljon annettavaa kirjallisuudelle! Jussi Viljanen levyt Bruce Springsteen: Wrecking Ball Columbia Records Bruce Springsteen on musiikillaan tottunut käsittelemään amerikkalaisten yhteisiä pettymyksen ja kärsimyksen aiheuttajia. Vihainen ja katkera Wrecking Ball ammentaa laman ja talouskriisin uhrien, normaalien amerikkalaisten epätoivoisista selviytymistarinoista. Uudella albumillaan The Boss pysyy hyväksi todetulle folk-rock-tyylilleen uskollisena, mutta uskaltaa sekoittaa mukaan myös erilaisia ja odottamattomiakin genrejä. Irlantilaista kansanmusiikkia mukaileva Death to My Hometown ja gospel-kuoron säestämä Rocky Ground eroavat säveliltään edukseen Springsteenin perinteisemmistä kappaleista. Springsteenin 2000-luvun vahvimman albumin, syyskuun 11. päivän iskujen jälkimainingeissa levytetyn The Risingin tasolle Wrecking Ball ei aivan yllä. Pääosin voimakkaiden ja mukaansatempaavien kappaleiden joukossa on joitain heikompia toteutuksia. Kiinnostavampaa levyjen vertailussa on kuitenkin niiden teemojen painotus, jo albumien nimienkin perusteella. Siinä missä The Rising kuvasi koko kansaa koskettaneesta murhenäytelmästä yhdessä yli pääsemistä, Wrecking Ball kuvaa pettymystä ja turhautuneisuutta sekä talouskriisin tuhoavaa vaikutusta. Se syyttää, tuskailee ja raivoaa. Springsteenin ihmiskohtalot eivät ole koskaan olleet kovin optimistisia, mutta etenkin nyt luottamus parempaan tulevaisuuteen on vain vaivoin havaittavissa. Albumi on alusta loppuun eheä, yhden konseptin kokonaisuus. Se kuvaa samoista ongelmista kärsivien yksittäisten ihmisten eri selviytymistapoja rankoissa olosuhteissa, mutta kysyy myös isoja, tärkeitä kysymyksiä. Viimeisestä kappaleesta, We Are Alive, ei amerikkalaista paatoksellisuutta puutu. Sakari Nuuttila Stam1na Nocebo Sakara Records Stam1nan vuonna 2010 ilmestynyt albumi Viimeinen Atlantis sai kotimaiset metallinystävät hyppimään riemusta. Vaikka yhtyeeltä oli aiemminkin julkaistu erinomaista materiaalia, leimattiin Viimeinen Atlantis yhtyeen parhaaksi levyksi. Ajankohtaiset lyriikat ja toimivat kitarariffit yhdistettynä solisti Antti Hyyrysen persoonalliseen ääneen saivat fanit tyytyväisiksi. Bändi oli jälleen mennyt eteenpäin eikä se toistanut itseään. Kun rima nostetaan noin ylös, ei ole ihme, että uusimmalta Nocebo-levyltä odotettiin paljon. Ja pettymys on tietenkin suuri, kun albumi ei yllä edeltäjänsä tasolle. Ensimmäisellä kuuntelukerralla albumi ei tunnu aukeavan, se kuulostaa oikeastaan pannukakulta. Ainoa mieleen jäävä kappale on albumin ensimmäinen single Valtiaan uudet vaatteet. Tässä kohtaa levyä ei kannata heittää nurkkaan. Hyyrysen ja muiden bändin jäsenten tarkoitus ei olekaan tuottaa yksinkertaisia listahittejä. Monet albumin kappaleista aukeavat vasta muutaman kuuntelukerran jälkeen. Lopputulokseksi käteen jää tasaisen hyvä albumi, joka varmasti miellyttää Stam1nan faneja. Yksi erikoisuus on kahdeksas raita Nomad, joka on Stam1nan ensimmäinen englanninkielinen kappale sitten demo-aikojen. Lisäksi levyllä vierailee ensimmäistä kertaa ulkopuolinen sanoittaja, kun Mariska on vastannut Tavastia palamaan raidan lyriikoista. Noceboa myytiin ilmestymispäivänään kappaletta, ja myöhemmin rikkoutui kultalevyn raja. Albumi on kerännyt kiitosta metallipiireissä, joka tarkoittaa sitä, että Stam1nan festarikeikat keräävät ihmisiä heiluttamaan nyrkkiä uusien biisien tahdissa. Stam1na on ennen kaikkea livebändi, joten uudet kappaleet pääsevät kesähelteillä varmasti oikeuksiinsa. Henri Havusela

15 ruotuväki 8/2012 VAPAALLA 15 VÄRIKKÄÄMPÄÄ TETSAAMISTA Teksti: Tuukka Määttänen Ulkoasu: Christian Anttonen Paintball taistelukenttä täynnä adrenaliinia, panoksia ja räikeitä maaliläiskiä. Joukkueen jokainen jäsen on valmiina värjäämään vihollisen keltaiseksi, punaiseksi, siniseksi Värikäs kuolema odottaa! Marraskuussa 2011 Helsingin Jätkäsaareen valmistunut Paintball-bunkkeri on upouusi paintballiin tarkoitettu sisäpelihalli, joka joutui maaliskuussa varsinaiseen tulikokeeseensa: isännöimään kansainvälisen Baltic Sea Cupin ensimmäistä osakilpailua. 22 mukana olevan joukkueen joukossa on Suomen lisäksi osallistujia myös Baltian maista ja Venäjältä. Paintballissa liikutaan värikuula-aseen kanssa ja tulitetaan vastustajia. Tärkeää on myös esteiden taakse suojautuminen ja jatkuva ympäristön havainnointi. Laji onkin läheistä sukua taisteluharjoitukselle eli tetsaukselle, paitsi että värikuulat ovat korvanneet tutut räkäpäät. Sykkimistä ja sarjatulta SM-tasolla paintballia pelaava Urhojoukkue tavoittelee turnauksesta korkeimpia sijoja. 22 vuotta paintballpiireissä vaikuttanut Jani Leskinen, sotilasarvoltaan kersantti reservissä, ei ole joukkueensa ainoa johtajakoulutuksen saanut joukossa on jopa kaksi kapteenia reservissä aloitin paintballin pelaamisen ja inttiin lähdin Kyllä sen huomasi, että varsinkin liikkuminen aseen kanssa ja havainnointi maastossa olivat helpompia kokemuksen myötä, Leskinen puntaroi intin vaikutusta harrastukseensa. Ja kyllä intissäkin pitäisi paintballia käyttää harjoituksissa. Toisaalta kun etäisyys kasvaa yli 40 metrin, niin voidaan puhua jo epäsuorasta tulesta, hän naurahtaa. Paintball on fyysisen rasituksen lisäksi myös VAUHTI ON TA- SOA, JOHON NOR- MAALI ALOKAS EI P-KAUDELLAAN PYSTY! äärimmäisen lyhytkestoinen laji: kymmenen minuutin peliaikaan mahtuu yleensä noin viisi kierrosta. Urhon pelaajat paljastavat, että ei ole mitenkään harvinaista nähdä vain 10 sekunnin kierroksia. Vaikka kilpailuissa kuulien syöttönopeus on rajoitettu maksimaalisen 32 kuulan sekuntivauhdista 10,5:een ja pelaajia on kentällä kymmenen, on samaan aikaan alueella viuhumassa aikamoinen määrä panoksia. Helposti ammutaan 100 kuulaa sekunnissa, niin se on nopeasti ohi, Leskinen huomauttaa. Paintball-harrastajien voisi kuvitella olevan 20-vuotiaita opiskelijapoikia, mutta mukana on paljon naisiakin ja keski-ikä näyttää olevan lähempänä 30 ikävuotta. Urhon sisarjoukkueeseen, Urho Junioriin kuuluu silti jopa 13-vuotias Ilmari Häkkinen. Hänelle lajin fyysisyys ei ole tuottanut ongelmia ja joukkuetoverit ylistävätkin häntä tiimin kovimmaksi tykittäjäksi. Kesän avoimista treeneistä tänne päädyttiin. Pari kertaa kokeilin ja päätin jatkaa, Häkkinen kertoo. Kilpailualueella tunnelma on varsin kaoottinen: eri maiden pelaajia säntäilee ympäri hallia, lattiat ovat täynnä värikuula-aseita ja panoksia ja korviin käy jatkuva sarjatulen pauke aseita testaillaan harjoitusnurkassa. Ilma on ummehtunutta ja kaikkialla likaista. Onhan tämä tällainen undergroundlaji. Ei tarvitse kuin Ruotsiin mennä, niin touhu on paljon ammattimaisempaa, huomauttaa Dan Flykt Porvoon Paintball Warrioreista. Mutta paintballin ja armeijan suhteesta hän on kanssapelaajiensa kanssa samaa mieltä: Pitäisi ottaa koulutussuunnitelmaan! Täyttä sotaa Pelien seuraaminen on tehty turvalliseksi: kenttä on ympäröity kahdella isolla verkolla. Eräs Urhon pelaajista tosin kertoo tarinaa miten eräässä pelissä verkko ei pitänyt ja katsoja sai värikuorrutteen silmäänsä. Tarina ei rohkaise asettumaan lähellekään kenttää. Huuto 10 seconds! kajahtaa ja pelaajat ryhmittyvät kentän vastakkaisiin päätyihin. Summeri soi ja alkaa ankara tulitus. Pelaajat syöksyvät esteiden taakse heittolaukauksia ampuen. Joku perääntyy kentältä käsi pään päällä kuolema korjasi. Kauan ei kaatuneiden pelaajien tarvitse odottaa, sillä 30 sekunnin jälkeen kierros on ohi. Siviilit ovat säästyneet väriläiskiltä, mutta kuvaajamme on saanut osuman polveensa. Sotkua ei ehdi siivota, sillä uusi kierros alkaa, ja taas mennään: laukauksia, ryömimistä, huutoja Kamera ei pysy perässä yksittäisen pelaajan vauhti on sitä tasoa, johon normaali alokas ei P-kaudellaan pysty. Paintball on kuin erikoisjääkärien toimintaa! Vaikea uskoa, että näin intensiivisessä pelissä voi olla mitään sijaa taktiikalle. Kaikki pelaajat näyttävän vain rynnivän sinne tänne ja räiskivän aseillaan. Tehdessään kierroksen kisa-alueella oppii jotain uutta: pöydillä lojuu monimutkaisen näköisiä kenttäryhmittäytymissuunnitelmia ja monien pelaajien huulille muodostuu lauseita kuten: Lähde sä tuolta kiertämään, niin minä ja Make kierretään täältä ja tuetaan Paintball otetaan yhtä tosissaan kuin oikea taistelutilanne!

16 16 takakansi ruotuväki 8/2012 potretti Sotilasoperaation sielunhoitaja Henri Havusela Seurakuntapastorina Kangasalla toimiva Marko Sagulin on löytänyt seikkailunsa, ja vieläpä omaa ammattia harjoittaessaan. Hän on osallistunut kahteen eri rauhanturvatehtävään, joissa hän on toiminut pappina. Sagulinille jäi varusmiesajoista asti kukkimaan ajatus rauhanturvaajajoukoista, joihin hän ehtikin hakea pariin otteeseen opiskeluaikoina. Vielä silloin ei tärpännyt. Molemmat haut olivat vähän sinne päin. Lentokoneapumekaanikkovänrikillä ei tehdä rauhanturvatehtävissä juuri mitään. Minulla ei ollut yksinkertaisesti ammattia, jolla olisin voinut hakea tehtäviin, Sagulin kertoo. Papiksi valmistuttuaan Sagulin kuuli, että rauhanturvaajantehtäviin otetaan pappeja mukaan. Oivallus tuli työmatkalla, jossa oli kaksi työkaveria, jotka tunsivat rauhanturvaajia. Tuolloin pappeja haettiin Afganistaniin ja Kosovoon, mutta minua kiinnosti papin homma Tsadissa. Yhtenä päivänä Sagulinille tuli puhelinsoitto. Tsadiin haettiin pappia, ja Sagulinin kiinnostusta kyseltiin. Ja todellakin kiinnosti, Sagulin muistelee. Puolustusvoimat järjestää hyviä pakettimatkoja. Voi mennä vaarallisempiinkin paikkoihin ja siellä on turvallista, Sagulin veistelee kotisohvallaan. Kuvat: Apirat Nomnavi Tärkeintä oli läsnäolo Sagulinin mukaan papille tärkeintä rauhanturvatehtävissä on olla läsnä. En voi puhua kaikkien operaatioiden puolesta, mutta Tsadissa olin pappina paikalla. Kerran viikossa pidin hengellisiä tilaisuuksia, mutta muuten olin siellä missä muutkin. Tsadin operaatiossa väki oli nuorta. Suurin osa oli kolme päivää ennen operaation alkamista siirtynyt reserviin. Harvalla oli suuria perheen kysymyksiä. Ylivoimaisesti suurin osa oli sinkkuja ja nuoria. He pystyivät nauttimaan siellä olemisesta ilman kotirintaman paineita. Minulle tuli siellä hyvin vähän syvällisiä keskusteluja. Enemmän minua tarvittiin vapaa-ajanohjaajana, Sagulin kertoo. Tsadiin otettiin alunperin pappi sen takia mukaan, koska edellisellä rotaatiolla oli ollut hyvin rankkaa. Koettiin, että olisi hyvä olla joku, jolle purkaa paineita. Ennen kaikkea pappi on henkisen hyvinvoinnin tukija. Vanhastaan eräs sotilapastori on sanonut, että pappi on sielunhoitaja ja toveri, Sagulin kertoo. Maalta merelle Sagulin oli Tsadissa kaiken kaikkiaan reilut neljä kuukautta. Kotiin palattuaan uudelle komennukselle ei ollut poltetta. Kaikki kyselivät Tsadin jälkeen, milloin lähden seuraavan kerran. Tykkäsinkin Tsadissa olemisesta, mutta rehellisesti sanottuna minulla ei ollut mitään tarvetta hakea uudestaan. Se oli minulle upea seikkailu ja elämys, vaikka puhutaankin sotilasoperaatiosta. Nuorisotyö on kuitenkin se, mitä haluan leipätyönäni tehdä, Sagulin kertaa tuntemuksiaan. Se oli minulle upea seikkailu ja elämys, vaikka puhutaankin sotilasoperaatiosta. Sagulin ei kuitenkaan aavistanut, että uusi operaatio odottaisi jo vuoden päässä. Tällä kertaa merivoimien Atalanta-operaatio miinalaiva Pohjanmaalla. Operaation oma pappi oli joutunut väistymään ja pian Sagulinin puhelin soi jälleen. Tarvitsin vartin aikaa harkita. Kun kysytään, haluaisitko osallistua merivoimien historian ensimmäiseen rauhanturvatehtävään, niin eihän siitä voi kieltäytyä. Ahkera laiskuus Atalanta-operaatiossa Sagulin joutui uusien haasteiden eteen. Reissun jälkeen tuli palautettakin, että pappi olisi voinut toimia joissain tilanteissa eri tavalla. Se johtui siitä, että Tsadissa pystyin käyttämään nuorisotyössä oppimiani taitoja. Ryhmä oli nuorta ja teimme asioita yhdessä. Nuoret viihtyvät siellä, missä on paljon ihmisiä. Tässä moni asia muuttuu, kun mennään laivalle. Miinalaivalla oli sen ikäistä porukkaa, että osa jäi eläkkeelle operaation jälkeen. Lisäksi laivalla tehdään kolmivuorotyötä. Opin sen, että ihmisten kohtaaminen on laivalla tärkeämpää kuin yhteisen ohjelman järjestäminen, Sagulin kertoo. Sagulin nimesi tärkeimmäksi työkalukseen ahkeran laiskuuden. Pappi ei saa näyttää kiireiseltä, jotta häntä olisi helppo lähestyä. Atalanta-operaatiossa eräs sotilas keräsi rohkeutta tulla kysymään voiko minua pyytää vihkipapiksi. Jos on kynnys tulla kysymään noin pientä asiaa, niin mitä tekee ihminen, joka on kantanut läpi elämänsä syviä haavoja sielussaan? Vaikka papilla olisi kiireitä, hänen täytyy näyttää siltä, että hänellä on käytössään kaikki maailman aika. Tätä on ahkera laiskuus, ja toivon, että siitä tulee loppuelämäni opetus, Sagulin pohtii. Marko Sagulin Ikä: 38 Asuinpaikka: Kangasala Ammatti: Seurakuntapastori Koulutus: Teologian maisteri Sotilasarvo: Yliluutnantti reservissä Sitä saa, mitä tulee. poiminta Kansallinen veteraanipäivä kunnioittaa perinteitä Valtteri Taimela Ensimmäisen kerran vuonna 1987 vietettyä kansallista veteraanipäivää juhlitaan jälleen 27. huhtikuuta eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen pääjuhla järjestetään tänä vuonna Espoossa Barona-areenalla. Päätössanat tilaisuudessa esittää pitkään puolustusvoimain komentajana toiminut kenraali Jaakko Valtanen. Juhlapuheen pitää Kone Oyj:n toimitusjohtaja ja Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta. Lisäksi juhlassa kuullaan musiikkiesityksiä. Järjestelytoimikunnan sihteeri, viestintäpäällikkö Outi Huida kertoo tilaisuuden kunnioittavan veteraanipäivän perinteitä espoolaisella tavalla. Viime vuonna veteraanipäivän pääjuhla keräsi suuren osallistujajoukon Turun Messu- ja Kongressikeskukseen. Kuva: Kari Vainio Kutsuvieraita on odotettavissa paikalle suuri joukko aina tasavallan presidentistä alkaen. Tavoitteenamme on saada areena kohtuullisen täyteen, Huida taustoittaa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Veteraanit ja veteraanijärjestöjen edustajat voivat tulla tilaisuuteen ilman erillistä pääsylippua. Muut voivat noutaa ilmaisen lipun Espoon yhteispalvelupisteistä. Lisäksi TV1 esittää juhlan suorana lähetyksenä kello alkaen. Lähetys uusitaan lauantaina 28. huhtikuuta kello Kansallinen veteraanipäivä Espoossa Barona-areenalla. Pääjuhla alkaa kello > kalenteri Uudenmaan Prikaatin vuosipäivä Tammisaari Paraati ja kalustonäyttely Tammisaaren keskustassa kello Tapahtuma on yleisölle avoin ja maksuton. Sotatieteiden päivät Helsinki Järjestyksessään seitsemännet sotatieteiden päivät järjestetään Maanpuolustuskorkeakoululla. Sotatieteiden päivät ovat kaikille avoin tapahtuma. Osallistumismaksu on 20 euroa hengeltä. Ilmoittautuminen Paikkoja on rajoitetusti. > Waraslähtö Wappuun Turku, Logomo-sali Laivaston Soittokunta antaa alkuvauhdin vapunviettoon yhdessä Turun puhallinmusiikkijuhlien juhlaorkesterin kanssa. Laivaston Soittokuntaa johtaa Timo Kotilainen.Turun puhallinmusiikkijuhlien TPMJ juhlaorkesteri, johtaa Marika Järvi ja Pekka Lyytinen, solistina Juha Ketola. Sävellahja Sotiemme Veteraaneille Kemi, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, kello Lapin Sotilassoittokunta ja Pohjan Mieslaulajat johtajanaan musiikkimajuri Juha Tiensuu. Perinteikkään konsertin pääsylipputulot lahjoitetaan veteraaneille. Liput 10 >

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut.

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut. Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut. 1. matkalla kotiin 2. kaikkialla 3. sulkea kännykkä 4. laittaa se äänettömälle 5.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2011

Kiltauutiset 1 / 2011 Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14

Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14 Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14 PUHEENJOHTAJA JA YLEISTÄ Mikä meni hyvin? ELECarnival sujui kaikin puolin hyvin Koulutusohjelmien yhdistymiseen saatiin lisäaikaa Palautekeskutelut

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Järjestelyt Kesäkisoihin ilmoittaudutaan paikan päällä riittävän hyvissä ajoin ennen kutakin lajia. Kisoja järjestävä siirtolapuutarha järjestää

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Esiintymisvalmennus, 6h

Esiintymisvalmennus, 6h Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013 Tampereen Kisatoverit Jalkapallojaosto, Roope Nutikka 2013 1 SISÄLTÖ 1) Taito-, kyky- ja maalivahtikoulu 3 2) Jalitsu-hallin talkoot 3 3) Jalkapallojaoston kehityspalaveri 4 4) E-valmentajakurssi 5 5)

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot