Kodokan Tour 2011 suomalaiset judokat Japanissa

Transkriptio

1 Kodokan Tour 2011 suomalaiset judokat Japanissa Teksti: Jorma Vihavainen ja Harri Hagman Kuvat: Samuli Kipronen, Hannu Tenhunen ja kirjoittajat Matkalle monen mutkan kautta Finnairin lennolla AY073 sunnuntaina pääsi monen vaiheen jälkeen 14 suomalaista judokaa vihdoin kohti Japania. Alun perin keväälle suunniteltu matka oli siirretty lokakuulle Japania kohdanneen maanjäristystragedian, tsunamin ja siitä aiheutuneen Fukushiman ydinvoimalaturman vuoksi kaikki nämä vain viikkoa ennen suunniteltua matkaamme. Ulkoministeriön ohjeiden perusteella pääsimme joustavasti sopimaan matkatoimistomme kanssa matkan siirtämisestä halukkaille tarjottiin myös mahdollisuutta perua osallistumisensa veloituksetta. Kodokan Tour matkan suunnittelu sai alkukipinän Suomen Judoliiton 50-vuotistilaisuuden illallispöydässä 2008, kun Harri Hagman Nummelan Judosta ja Jorma Vihavainen Vantaan Jukarasta huomasivat ainakin yhden elämän päätavoitteista olevan vielä täyttämättä; Suomessa täytyy olla muitakin judokoita, jotka haaveilevat Japaniin pääsemisestä ja harjoittelusta Kodokanissa. Aidon japanilaisen judo-opin saaminen ja Bushidon aistiminen on ainutkertainen kokemus, jonka täytyy olla myös monen muun pitkäaikainen haave. Japanin matka on kuitenkin kallis ja judon harjoittelujärjestelyt vaativat oman vaivansa. Judollisen ryhmämatkan puute oli siis ilmeinen ja suunnittelun aloittaminen välttämättömyys. Suunnittelua ryhtyivät toteuttamaan idean isät Harri ja Jorma. Päätettiin, että luodaan sellainen judollisen ryhmämatkan konsepti, joka jää myös elämään. Yhteistyökumppaniksi valittiin kokenut Japanin matkojen järjestäjä JTB Finland/Helsingin Laatumatkat Oy. Keskusteluyhteys avattiin samanaikaisesti Dan-Kollegioon ja Kodokan Instituutin kansainväliselle puolelle. Matkalta halusimme judollisia elämyksiä ja osallistumisen mahdolliseksi mistä päin hyvänsä Suomea. Halusimme suunnata matkan varttuneille judokoille, ajankohdaksi keväisen kirsikkapuiden kukkimisajan sekä matkan kokonaiskestoksi 11 päivää. Opettajiksi pyrimme löytämään erittäin korkeatasoisia ja tunnettuja japanilaisia mestareita. Halusimme lisäksi tehdä pienimuotoista judodiplomatiaa ja edistää siten omalta osaltamme suomalaisen judon tunnettuutta koostuihan ryhmämme kymmenestä danista ja neljästä ruskeasta vyöstä, joilla oli yhteenlaskettua judouraa huikeat 424 vuotta Suomen kymmenestä eri kaupungista. Perillä Tokiossa Noin 10 lentotunnin jälkeen saavuimme aamulla Tokioon. Passin- ja maahantulodokumenttien tarkastukseen oli noin tunnin jono. Tämän jälkeen oli vuorossa tullitarkastus. Meidän ryhmämme sai erityistä huomiota; Tornion miehillä oli hienot Matsuru Judo-reput, joihin tullimiehet kiinnittivät katseensa, mutta eivät ryhtyneet niitä penkomaan. Ryhmämme 3. dan sensei ja kokenut tuomari

2 Pentti Sirkiä Lappeenrannasta joutui avaamaan tullissa matkalaukkunsa. Tullimies kaiveli laukkua, kunnes käteen osui Pentin kulunut musta vyö. Tullimies katseli vuoroin vyötä ja Penttiä, kunnes asetteli vyön kauniisti laukkuun päällimmäiseksi, painoi laukun kannen kiinni, kumarsi ja toivotti Pentin tervetulleeksi Japaniin! Tullitarkastuksen jälkeen meitä oli vastassa opas, Suzuki-san joka iloisena kannatteli Kodokan Judo Group from Finland -kylttiä. Ryhmä oli koossa ja matka aivan Kodokanin läheisyydessä olevaan Homeikan Ryokan -majataloon alkoi. Bussimatka kesti noin tunnin. Huonejaon jälkeen oli aika levätä huoneissa tatamille levitetyillä patjoilla futoneilla, iltapäivällä käydä tutustumassa Kodokan -kävelyreittiin sekä saada tuntumaa Tokion metroyhteyksiin. Yllättävä ja mieluisa sattuma oli, että majatalossamme asusti samaan aikaan myös yhden Japanin yliopiston naisten edustusjoukkue, joka oli tullut myös harjoittelemaan Kodokaniin. Harjoittelu Kodokanissa Ryhmällämme oli judoharjoittelua kolmena päivänä kaksi tuntia kerrallaan. Harjoittelu oli rakennettu siten, että ensimmäisenä päivänä oli Ju-no-kata, toisena pystytekniikkaa ja kolmantena mattotekniikkaa. Ensimmäisenä Kodokan päivänä Ju-no-kataa meille ohjasi Sensei Motonari Shameshima 7.dan apuohjaajanaan Chikara Kariya 5. dan. Shameshima-sensei vastaa Kodokanissa Ju-no-katasta Sensei Ichiro Aben 10. dan siirryttyä eläkkeelle. Kahdessa tunnissa ehdimme käymään läpi yhdeksän ensimmäistä tekniikkaa maailman parhaassa ohjauksessa. Tuliaisiksi Dan -Kollegiollemme saimme Kodokanin uusimman kuvitetun Ju-no-kata -oppaan englanninkielisenä käännöksenä.

3 Harjoitusten jälkeen iltapäivällä meillä oli harvinainen tilaisuus ja kunnia päästä audienssille Sensei Ichiro Aben 10 dan. luokse. Tapaamista varten olimme varautuneet asianmukaisella pukukoodilla. Terveisinä ryhmällämme oli mm. Aben oppilaiden, Kyösti ja Timo Korpiolan signeeraama ja lahjoittama Judo tie mustaan vyöhön -kirja ja Marskin Ryyppy Mikkelin päämajan vaakunalla varustetussa harjatussa teräslieriössä. Lahjat luovutettiin siten, että Harri Hagman piti Sensei Abelle ryhmämme puolesta puheen japanin kielellä. Puheessaan Harri välitti kiitokset Abelle tämän panoksesta suomalaiselle judolle muistuttaen siitä, että Sensei on edelleen oppilaittensa mielessä korkealle arvostettuna. Puheeseen liittyi myös vertaus lahjamme marsalkka Mannerheimiin suomalaisena samuraina Abe-senseihän sai koulutuksen Kamikaze-lentäjäksi. Sota päättyi onneksi ennen varsinaista lentoa. Tämä tuntui koskettavan vanhan Senseimme syvimpiä sopukoita, sillä puheen aikana Aben silmäkulmat taisivat hieman kostua. Yhteinen hetkemme Aben kanssa kesti vajaan tunnin. Sinänsä rentoa ja välitöntä tapaamista leimasi kunnioitus ja arvostus. Toisena Kodokan päivänä saimme oppia perusotetta kumikataa ja siitä kahdeksaan eri suuntaan horjuttamista. Opettajamme katse pysyi liikkeen aikana tiukasti ukeen suunnattuna. Tori ei riuhdo horjutusta voimalla kyynärpäät ylhäällä, vaan kiertää yläkroppaansa ja kädet seuraavat mukana. Horjuttaminen ja liikkuminen näyttivät jotenkin pienipiirteiseltä ja helpolta siinä ei käytetä voimaa läheskään niin paljon, kuin meillä on totuttu näkemään, ja otekin oli aina perus kumikata. Opettajamme Sensei Mikihiro Mukai 6.dan ja Chikara Kariya 5.dan ovat Kodokanin uusimmalla Nageno-kata koulutus DVD:llä torina ja ukena. Niinpä pyysimme, että ryhmämme Tornion judokat saisivat näyttää heille katansa. Kata sujui hyvin. Luonnollisestikin saimme myös palautetta. Merkittävimmät palautteet olivat, että liikkeen pitää olla hyvin rauhallinen uken hyökkäys ei saa edes näkyä. Seoinagessa uken käsi puolestaan tulee torjunnan jälkeen torin olkapään päältä, ei siis torin hauis uken kainaloon kuten vyökokeessa. Harjoitusten jälkeen iltapäivällä Jormalla, Harrilla ja Pentillä oli audienssi Sensei Shinro Fujitan 8. dan kanssa. Hän on erittäin korkea-arvoinen judovaikuttaja ollen mm. Kodokanin kansainvälisen puolen johtaja sekä Japanin Judoliiton kansainvälisten suhteiden komitean puheenjohtaja. Keskustelimme Fujita-sensein kanssa vihreää teetä nautiskellen mm. judosäännöistä, katakilpailuista ja

4 Olympiakarsinnoista. Hän pystyi suoralta kädeltä nimeämään suomalaista judokoista Salosen, Korhosen, Ylisen ja Koivumäen. Esitimme toiveen että Euroopassa nähtäisiin jatkossakin Kroatian Katakoulutuksen kaltaisia tapahtumia ja suomalaisia tuomareita kansainvälisillä arvokisatatameilla niin Shiaissa kuin Katassakin. Tilaisuuden lopuksi ojensimme Fujita-senseille Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen (SJY) pöytästandaarin sekä Dan-Kollegion Jaakko Hannulan laatiman tervehdyksen Kodokanin ja Japanin Judoliiton presidentille, Haruki Uemura Senseille. Kolmantena Kodokan päivänä mattotekniikan saloja meille opettivat Nambo-sensei 5. dan ja Kariyasensei. Mattotekniikka voi olla myös akrobaattista. Harjoitus painottui erilaisiin kääntöihin, jotka päättyivät kuristukseen tai lukkoon. Harjoituksen loppupuolella siirryimme pystytekniikkaan. Meille opetettiin O-soto-gari saman puoleisesta otteesta (esim. tori hidari ja uke migi), jossa tori tekee Osoto-garin ikään kuin Soto-maki-komina tämä on erittäin tehokas tekniikka. Lisäksi opimme Sodetsuri-komi-goshin, jossa tai-sabakin yhteydessä tori pökkää lantiollaan uken lantioon ja tehostaa horjutusta tällä. Nambo-sensei ei puhunut englantia, mutta hänen judotekniikkansa oli aidosti tappavan tehokasta. Heittojen nopeutta, voimaa ja sulavuutta oli kerrassaan hämmästyttävää seurata. Kodokanin 7. kerroksen pääsalissa pidettiin randorit joka ilta klo 18 alkaen. Randorit pyörivät non-stop periaatteella. Judokat tulevat ja menevät neljä täysikokoista kilpatatamia käsittävään päädojoon. Katsomot kiertävät päädojoa ja sijaitsevat 8. kerroksessa. Valvojina randoreissa näytti olevan neljä tiukkailmeistä Senseitä. Ajanotto, Hajime ja Jame hoituu elektronisesti: 5 min 30 s soi summeri tatamilta paria pois ja uudet parit tilalle dojon reunalta, kumarrukset matossa ja ylös. Kun kello näyttää tasan 5:00 soi summeri Hajimen merkiksi. Randorit olivat yhtä aikaa teknisesti hienoa ja todella tehokasta judoa. Osa ryhmäläisistämme uskaltautui myös tatamille loput ilmoittivat osallistuvansa sitten seuraavalla matkalla... Myös opettajamme, Nambo-sensei vilkutti meille katsomoon iloisesti vähemmän iloiselta näytti se nuorempi dan, jonka kanssa hän otti mattorandoria 15 min yhteen menoon.

5 Lopuksi Matkamme jatkui Tokiosta luotijunalla shinkanshenilla Kiotoon. Menimme kulttuurissa syvemmälle ja pyrimme ymmärtämään ja aistimaan sitä, mistä bushidossa ja judossa on alkujaan kysymys. Näihin asioihin vaikuttaa vahvasti samuraiperinteen lisäksi Japanin shintolainen ja buddhalainen uskonto. Matkamme oli kaikin puolin onnistunut. Rakenteilla on jo seuraava samalla konseptilla toteutettava matka Kodokan Tour Kodokanin osuus tullee jäämään ennalleen, mutta esim. Fuji -vuoren osuutta tullaan mahdollisesti laajentaman. Lisäksi toisella viikolla Kioton sijaan etsiytyisimme Kyushun saarelle. Mene ja tiedä se on kuitenkin varmaa, että nyt Japania jäi kaipaamaan 14 suomalaista judokaa. Lopuksi. Lämmin kiitos kaikille ryhmämme jäsenille loistavasta matkaseurasta. Kiitos sparrauksesta Dan-Kollegiolle ja Judon Tuelle sekä Judoliiton aluepäälliköille tiedottamisesta. Kiitos SuomalaisJapanilaiselle Yhdistykselle sekä Kyösti ja Timo Korpiolalle mukaan saamistamme viemisistä. Erityiskiitokset Tanayama-senseille Kodokan-suhteista ja konsultaatiosta matkamme valmistelun aikana vuosina JTB/Laatumatkat Oy ja siellä Markku Hasegawa ja Mirka Wuolijoki toimivat loistavina ja joustavina matkanjärjestäjinä. Seuraavan matkan tiedottaminen alkaa kevään 2012 aikana. Lisää valokuvia näet Internetistä osoitteesta, jonne on ladattu ryhmämme judo- ja matkakuvia :