VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010"

Transkriptio

1 ESPOO VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010

2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Ulkomaiset kontaktipisteet Maksullisen toiminnan kehittäminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen VTT toiminnoittain Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö ja osaaminen Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin Yhteiskuntavastuu Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Toimintajärjestelmän arvioinnit Tutkimuksen arviointi VTT:n tieteellisen neuvottelukunnan loppuraportti Asiakasvaikuttavuuskysely Muut arvioinnit Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 59

3 1 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2010 kehittyi useilla mittareilla positiivisesti, erityisesti yleinen markkinatilanne huomioiden. Toiminnan tulos sisäisen tuloslaskennan mukaan oli 8,1 milj. euroa ylijäämäinen. Yhteisrahoitteisten hankkeiden ulkopuoliset tuotot lisääntyivät lähes 12 %. Nykyiseen toimintavolyymiin nähden yhteisrahoitteinen hankekanta lähestyy järkevää ylärajaansa. Tekes-tuotoissa kasvua oli SHOK-hankkeissa sekä kansainvälisten verkostohankkeiden kotimaisessa rahoituksessa. Maksullisen toiminnan tuotot vähentyivät edellisestä vuodesta 10,5 milj. euroa. Tämä johtui asiantuntijapalveluiden yhtiöittämisestä vuoden 2010 alusta VTT Expert Services Oy:öön. Maksullisen toiminnan erillistulos oli 3,8 milj. euroa ylijäämäinen. Kansainväliset tuotot olivat edellisen vuoden tasolla, vastaten yhteensä 16 % liikevaihdosta. VTT osallistui aktiivisesti kaikkien strategisen huippuosaamisen keskittymien valmisteluun sisällön rakentajana ja toimintatapojen kehittäjänä, osakkaana sekä tutkimustyön tekijänä. VTT:n kokonaisliikevaihto tutkimustoimintansa jo aloittaneiden keskittymien osalta oli yhteensä 18,6 milj. euroa. VTT:n osuus EU:n seitsemännen puiteohjelman Suomeen tulevasta rahoituksesta on lähes neljännes. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksia syntyi 343 kpl. Kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja valmistui aikaisempaa enemmän, 560 kpl. Keksintöjen ja muiden IPR-aihioiden seulontaa sekä kaupallisen potentiaalin arviointia ja arvon nostoa tehostettiin 178 TULI-hankkeella. Päättyneistä hankkeista 38 johti lisensointiin, yritysaihioihin tai IPR:n hyödyntämiseen projektien taustaaineistona. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 49 % suuriin tutkimuskokonaisuuksiin, joista pääosan muodostavat kärki- ja innovaatio-ohjelmat. Näin ollen ohjelmakokonaisuuksiin kohdistetun perusrahoituksen määrä pysyi tavoitellussa noin 50 %:n osuudessa strategisen tutkimuksen perusrahoituksen käytöstä. Ensimmäiset projektipäällikkövalmennukseen osallistuneet sertifioitiin IPMA C-tason vaatimusten mukaisesti. Palkitsemisjärjestelmässä otettiin uusina elementteinä käyttöön kaksi kertaa vuodessa tapahtuva substanssitavoitteista palkitseminen sekä yhdelle henkilölle vuodessa myönnettävä VTT Award. Oy Keskuslaboratorio Ab:n (KCL) tutkimushenkilöstön siirtyminen VTT:lle on onnistunut hyvin. VTT:tä koskeva laki ja asetus uudistettiin ja samalla viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi tuli Teknologian tutkimuskeskus VTT. TEM:n tilaamassa arviossa VTT:n toiminnasta todettiin kansainvälistymisen lähteneen tavoitellusti liikkeelle. Tehokas kansainvälistyminen edellyttää kuitenkin toimintakulttuurin edelleen kehittämistä mukaan lukien ulkomaisen henkilöstön määrän kasvattaminen. Samoja suosituksia sisältyi myös tieteellisen neuvottelukunnan päättyneen kauden raporttiin. Tutkimuskysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä vuonna Tilauskanta on edellisvuoden tasolla.

4 2 TILINPÄÄTÖS Vaikuttavuus VTT:n toimintamallin vaikuttavuus on esitetty kuvassa 1. Palvelutarjonta asiakkaille ja sidosryhmille Tutkimusinfrastruktuurit ja yhteistyöverkostot Teknologiaennakointi Tutkimusyhteistyö Teknologia- ja asiantuntijapalvelut Teknologian kaupallistaminen ml. IPR Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen Teknologian ja osaamisen hyödyntäminen yrityksissä ja yhteiskunnassa VTT:n strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen VTT Uusien ideoiden, teknologioiden ja innovaatioiden luominen ja osaamisen kasvattaminen Kotimainen T&K&Iyhteistyö Osaamisen kehittäminen: strateginen yhteistyö perustutkimuksessa ja yhteishankkeissa Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö Osaamisen kehittäminen: kansainväliset yhteistyöverkostot VTT:n rooli suomalaisessa ja kansainvälisissä innovaatioverkostoissa Kuva 1. VTT:n toimintamalli VTT:n strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen luovat perustan asiakaskohtaisille ratkaisuille, josta syntyy yrityksille kansainvälistä kilpailukykyä. Strategisen tutkimuksen avulla haetaan uusia avauksia ja ideoita, tunnistetaan nousevia kehitystarpeita, kehitetään uusia teknologioita ja luodaan uusia innovaatiota, mikä kaikki kasvattaa VTT:n menestymiselle välttämätöntä osaamista ja sen uusiutumista. Kotimainen T&K&I -yhteistyö: VTT toimii tiiviisti yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyön kautta VTT täydentää omia osaamisvahvuuksiaan. VTT:llä on keskeinen rooli strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) sekä Tekesin teknologiaohjelmissa. VTT toimii usein laajojen tutkimushankekokonaisuuksien valmistelijana sekä koordinaattorina. Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö: VTT:n rooli EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa on vahvistunut 7. puiteohjelman aikana, jossa VTT on ollut neljänneksi aktiivisin eurooppalainen osallistujataho organisaatioittain tarkasteltuna. Verkottamalla suomalaisia toimijoita kansainvälisiin hankkeisiin ja yhteistyöhön, VTT siirtää samalla muualla syntynyttä osaamista suomalaisen elinkeinoelämän, yhteiskunnan sekä innovaatiojärjestelmän hyödyksi. Suurten yritysten lisäksi VTT verkottaa kasvuhakuisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin sekä välittää niille kansainvälistä osaamista ja kontakteja. Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen: VTT:n kehittämää teknologiaa ja osaamista hyödyntävät suomalainen elinkeinoelämä, yhteiskunta sekä muut asiakkaat. VTT tuottaa asiakasratkaisuina useita erilaisia palveluita, kuten ennakointi, strateginen tutkimus, teknologia- ja

5 3 TILINPÄÄTÖS 2010 asiantuntijapalvelut, IPR- ja lisensointi- sekä teknologiakumppanuudet. VTT:n teollisuuskumppanuudet ja erittäin monen toimialan liiketoimintaosaaminen luovat mahdollisuudet nykyisen liiketoiminnan kilpailukyvyn nostamiselle ja uuden luomiselle. VTT:n osaaminen kaupallistuu usein myös spin-off -yritysten muodossa. Lisäksi VTT:n tuottamaa tietoa hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena VTT:n vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin tavoitellaan ja seurataan pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn paranemisen kautta. Tähän VTT pyrkii - suuntaamalla tutkimustoimintaa ja samalla omaa osaamistaan Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisiin painoalueisiin sekä liiketoiminnan nykyisiin ja ennakoitaviin murroskohtiin - muuntamalla tutkimustuloksia hyödynnettäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin - osallistumalla uusien teknologiayritysten perustamiseen ja - tehostamalla alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia kotimaassa yhdessä muiden innovaatioverkoston toimijoiden kanssa. VTT:n vaikuttavuus syntyy myös VTT:n erilaisten roolien kautta (kuva 2). VTT:n rooli innovaatioympäristöissä VTT vauhdittaa uuden teknologiapohjaisen liiketoiminnan synnyttämistä Uutta luova tutkimus Teknologiahyödyt Teknologiaennakointien hyödyntäminen ja nousevien teknologioiden tunnistaminen Uusien teknologioiden ja innovaatiopotentiaalin luominen Sovellusten kehittäminen ja osaamisen kasvattaminen Tutkimustulosten siirtäminen Tutkimuskumppanuuksien kautta maailmanlaajuinen teknologian hallinta VTT:n innovaatioprosessi VTT luo teknologiasta liiketoimintaa Innovaatioympäristön ja yhteiskunnan hyödyt Ennakoivien tutkimusstrategioiden luominen Toimialojen uudistuminen ja kehitys Tieto- ja osaamispohjan vahvistaminen ja laajentaminen Kansainvälinen verkostoituminen Energia-, ympäristö- ja turvallisuushaasteisiin vastaaminen Työllisyyden, hyvinvoinnin ja ihmisten arkipäivän edistäminen Julkisen päätöksenteon tuki Innovaatiot ja uusi liiketoiminta Asiakas- ja yrityshyödyt Uudet tuotteet ja prosessit Innovaatiopalvelut ja -osaaminen Uudet liiketoiminnat ja markkinat Uudet yritykset ja lisensointi Kansainvälinen teknologiasiirto Kansainväliset verkostot Tietopohjan laajentaminen Tuki tuotteiden markkinoille viennissä Kuva 2. VTT:n vaikuttavuus innovaatioympäristössä VTT:n keskeisimmät vaikuttavuustavoitteet Energia ja ympäristö: energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä, öljyriippuvuuden väheneminen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian ja vähähiilisen energiatuotannon edistäminen.

6 4 TILINPÄÄTÖS 2010 Teollisuuden kilpailukyky: erityisesti metsä-, ICT-, metalli- ja koneteollisuuden innovaatiokyky, uudet tuotteet ja prosessit, uudet arvoketjut sekä suunnittelun ja tuotannon kehittäminen. Uudet liiketoiminnat: teknologialiiketoiminnan edistäminen, ICT-teknologian avulla uusia, tehokkaampia liiketoimintakonsepteja, teollisuuden uudet palvelut, osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja uusien liiketoimintojen luominen. Ihmisten hyvinvointi ja toimiva arkipäivä: ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, julkisen sektorin palvelujärjestelmien tehostaminen, ihmisten arkipäivän käyttäjäkohtaiset palvelut, digitaalisen ympäristön ymmärrettävyys ja hallittavuus VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus VTT on EU:n tutkimusohjelmissa neljän aktiivisimman tutkimuslaitoksen joukossa ja selvästi suurin toimija Suomessa. VTT on mukana merkittävissä eurooppalaisissa strategisissa alliansseissa, joissa VTT:n vahva asema on mahdollistanut aktiivisen vaikuttamisen eurooppalaiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan (tarkemmin kappaleessa 1.3.2). Yhdysvalloissa ja Japanissa on tehty tutkimusyhteistyötä huippuyliopistojen ja maailmanluokan tutkimuslaitosten monien tutkimusryhmien kanssa. VTT on mukana yli 30 kansallisessa teknologiaohjelmassa, Suomen kuuden strategisen huippuosaamisen keskuksen kaikissa ohjelmissa (SHOK) ja kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikössä. VTT:n asiantuntijat toimivat myös poliittisen päätöksenteon tukena Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Omarahoitteisen toiminnan volyymitavoitteeseen (41,4 milj. euroa) ei päästy. Omarahoitteisen toiminnan osuus laski 33,8 milj. eurosta 31,3 milj. euroon (laskua -7,4 %). Tavoitteesta jäätiin, koska perusrahoitusta ohjattiin suunniteltua enemmän yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitusosuuksiin sen volyymin suuren kasvun johdosta. Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 13,9 % 165,9 milj. euroon. Liikevaihdosta ulkopuolisten tulojen osuus oli 110,9 milj. euroa (kasvua edellisestä vuodesta 11,6 %). Yhteisrahoitteiseen toimintaan sitoutuneen perusrahoituksen määrä kasvoi 46,3 milj. eurosta 55,0 milj. euroon (kasvua 18,8 %). Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta 49 % käytettiin VTT:n ohjelmiin (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, Key Technology Actions- ja Frontier-hankkeet). Näiden ohjelmien liikevaihto oli 113,7 milj. euroa ja kasvua edellisestä vuodesta oli 8,1 %. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus oli 18 % (edellisenä vuonna 20 %). Muihin hankkeisiin, pääosin Tekes- ja EU-ohjelmien konsortiohankkeisiin, strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 51 % (kuva 3).

7 Milj Perusrahoitus Tekes - SHOK-hankkeet - muut hankkeet EU Muu rahoitus 5 TILINPÄÄTÖS 2010 Perusrahoitus tutkimuksen painoalueille Omarahoitteiset projektit Frontier 1,0 M Yhteisrahoitteiset projektit Kärkiohjelmat 44,4 M / 4 kpl Maksulliset projektit(ar) Perusrahoitus VTTohjelmiin 49 % Suuret innovaatio-ohjelmat 63,0 M / 10 kpl Key Technology Actions 5,3 M / 5 kpl Muihin hankkeisiin 51 % Tuotot ja rahoitus yht. M 31,3 54,9 54,3 27,7 28,9 20,5 Kuva 3. Tutkimusrahoitus Ulkopuolisista tuloista eniten kasvoivat EU-tuotot 21,9 milj. eurosta 27,7 milj. euroon (kasvua 26,5 %). Tekes-tuotot kasvoivat 50,8 milj. eurosta 54,3 milj. euroon (kasvua 6,9 %). Yksityisen sektorin kotimaan ja ulkomaan tuotot kasvoivat 13,2 milj. eurosta 13,4 milj. euroon (kasvua 1,5 %). 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Muu julkinen sektori EU Tekes Yksityinen sektori 15,5 13,5 13,1 27,7 21,9 13,0 12,4 20,5 18,1 16,0 50,8 54,3 29,0 33,7 40,4 11,3 11,0 10,5 13,2 13, Kuva 4. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys

8 6 TILINPÄÄTÖS Perusrahoituksen kohdentaminen Strategisessa tutkimuksessa perusrahoitusta käytettiin 86,2 milj. euroa (8 % enemmän kuin edellisenä vuonna). Budjetoitu perusrahoituksen määrä oli 85,4 milj. euroa (vaihteluväli milj. euroa). Syksyllä 2010 tehdyn päätöksen mukaisesti nostettiin strategisen tutkimuksen perusrahoituksen käyttövaltuus 87,9 milj. euroon voimakkaan yhteisrahoitteisen toiminnan volyymin kasvun vuoksi. IP Business -toiminnossa käytettiin perusrahoitusta yhteisrahoitteiseen toimintaan 1,9 milj. euroa (budjetti 2,4 milj. euroa). Perusrahoitusta käytettiin VTT:llä kokonaisuudessaan 88,1 milj. euroa. VTT:n strateginen tutkimusportfolio ohjaa perusrahoituksen kohdentamista painoaloille. Tutkimusinstrumenttien (kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien sekä KTA- ja Frontier-hankkeiden) sekä muun tutkimustoiminnan perusrahoitus ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot kohdennetaan tutkimuksen eri painoalueille. Perusrahoituksen kohdistuminen painoaloille määräytyy tutkimusinstrumenttien kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien sekä KTA- ja Frontier-hankkeiden kohdistumisesta painoalueille. Painoalueille kohdistuvat myös yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot euroa Toteutunut 2009 Perusrahoitus Muutos 2009 / 2010 % Toteutunut Osuus liikevaih dosta, % Toteu- tunut 2009 Suunniteltu 2010 Ulkopuoliset tulot Suunni- Toteu- Muutos teltu tunut 2009 / % Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemian prosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Palvelut ja rakennettu ympäristö Muu kohdennus Strateginen tutkimus yhteensä IP Business Oma- ja yhteisrahoitteinen toiminta yhteensä Infratuki *) Henkilöperustainen osaamisen uudelleen suuntaaminen Hankevalmistelu, pienet kokeilut Tutkimuksesta uudeksi tarjoamaksi **) VTT:n sisäiset kehityshankkeet ja pääjohtajan varaus Muut kohteet yhteensä *) Sisältää rahoituksen Micronovan tulipalossa tuhoutuneiden laitteiden korvausinvestointien pääomakustannusten kattamiseen. **) Suunnitelman ja toteuman erotus on kohdistettu rahoituksena painoalueille. Taulukko 1. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain Perusrahoituksesta kohdistettiin 74,5 milj. euroa strategisia linjauksia noudattaviin painoalueisiin. Perusrahoitusta lisättiin eniten (+26 %) Bio- ja kemianprosessien, Sovelletun materiaalitekniikan (+24 %) ja Energian painoalueiden tutkimustoimintaan johtuen yhteisrahoitteisen toiminnan

9 7 TILINPÄÄTÖS 2010 volyymin voimakkaasta kasvusta. Tieto- ja viestintäteknologiat -painoalueelle kohdistettiin 2 % vähemmän perusrahoitusta kuin edellisenä vuonna, koska painoalueen yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitussuhde on parantunut sitoen suunniteltua vähemmän perusrahoitusta. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta kaikilla painoalueilla. Eniten ulkopuoliset tulot kasvoivat Sovellettu materiaalitekniikan (30 %), Tieto- ja viestintäteknologioiden (13 %) ja Energian (12 %) painoalueilla. Perusrahoituksen osuus liikevaihdosta vaihteli Tieto- ja viestintäteknologiat -painoalueen 36 %:sta Bio- ja kemianprosessit -painoalueen 45 %:iin VTT:n strategiset ohjelmamuodot VTT tasapainottaa tutkimusportfoliotansa teknologia-/asiakaslähtöisyyden ja riskipitoisuuden suhteen erilaisten ohjelmamuotojen avulla. Frontier-ohjelmien hankkeet: Hankkeiden avulla luodaan uutta tulevaisuuteen tähtäävää osaamista ja uusia teknologioita, jotka toteutuessaan voivat johtaa merkittäviin läpimurtoihin. Frontier-ohjelmalla on erittäin korkea tieteellinen ja teknologinen tavoitetaso ja se on kaikkein riskipitoisin VTT:n ohjelmista. Hankkeet keskittyvät pitkän tähtäyksen tutkimukseen ja ne voivat olla teknologia- tai ongelmaratkaisulähtöisiä. Hankkeet ovat pääosin omarahoitteisia. Frontier-toimintaa ja siihen liittyviä sisäisiä menettelyjä terävöitettiin vuoden 2010 aikana. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat: Kärki- ja innovaatio-ohjelmien aiheiksi on valittu Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta keskeisiä, tulevaisuuteen suuntautuvia haasteita, joihin VTT:n on mahdollista löytää merkittäviä teknologisia ratkaisuja ja tuottaa todellisia innovaatioita. Ohjelmissa luodaan teknologisia läpimurtoja. Tutkimusta ohjataan systemaattisten liiketoimintasuunnitelmien avulla. Asiakkaat ja tutkimuskumppanit otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan innovaatioprosessiin. Kärkiohjelmien volyymi on yli 10 milj. euroa/vuosi ja innovaatio-ohjelmien yli 3 milj. euroa/vuosi. Vuoden 2010 ohjelmien liikevaihto on esitetty taulukossa 2. KTA (Key Technology Actions) -ohjelmat: KTA-ohjelmissa kehitetään teknologia- ja liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntämällä ja yhdistämällä VTT:n osaamista uudella tavalla. Niissä keskitytään tarve- tai ongelmanratkaisuun teknologiakehityksen keinoin suuren liiketoimintapotentiaalin asiakastoimialoilla. Niiden tuloksilla tavoitellaan merkittävää teknologista ja taloudellista vaikuttavuutta. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat Portfolio-ohjauksen keskeisinä työkaluina ovat vuoden 2009 alusta lähtien olleet suuret kärki- ja innovaatio-ohjelmat. Noin puolet perusrahoituksesta käytettiin kärki- ja innovaatio-ohjelmissa. Kompaktit ohjelmat sisältävät keskenään synergisiä omarahoitteisia, yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Näin teknologiakehitys, sovellukset ja liiketoimintamallien kehittäminen tapahtuvat rinnakkaisina, samanaikaisina ja vuorovaikutteisina projekteina. Ohjelmien vaikuttavuuden keskeinen mittari on sen aikaansaama maksullisen toiminnan projektikanta, joka on esitetty kunkin ohjelman osalta. VTT:n ohjelmien keskeisiä mittareita ovat ohjelmassa tuotetut julkaisut, keksinnöt, dokumentoidut menetelmät, prototyypit, verkottuminen, tutkijanvaihto ja suoritetut tutkinnot. Ohjelman liiketoimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet myös patenttihakemuksille, lisenssisopimuksille, spin-offien ja tietyn vuosivolyymin ylittävien asiakkuuksien lukumäärälle.

10 8 TILINPÄÄTÖS 2010 Vuonna 2010 toteutettiin VTT:n sisäisesti kärki- ja innovaatio-ohjelmien evaluointi, jonka tuloksena saatiin vahvistusta ohjelmainstrumentin jatkamiselle ja useita kehittämisehdotuksia toimintatapojen tehostamiseksi. Strategian mukaisesti valmisteltiin ohjelmaportfolion uudistaminen, jolla vastataan erityisesti kestävän kehityksen ja muiden suurten yhteiskunnallisten muutosten haasteisiin. Uutena nelivuotisena kärkiohjelmana valmisteltiin Green Solutions for Water and Waste -ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää veden kestävää käyttöä ja jätteiden hyödyntämistä. Se aloitti toimintansa vuoden 2011 alusta. Painetun älykkyyden kärkiohjelmaa päätettiin jatkaa ohjelma-muodon sijasta erillisenä projektikokonaisuutena sen siirryttyä kaupallistamisen ja teknologia-kehityksen vaiheeseen. Lisäksi vuoden 2010 lopussa päättyi neljä innovaatio-ohjelmaa, ja niiden tilalle käynnistetään vuoden 2011 aikana viisi uutta innovaatioohjelmaa. Innovaatio-ohjelmien liikevaihto 63,0 milj. euroa ylitti vuodelle 2010 asetetun tavoitteen 17 %:lla ja kärkiohjelmien liikevaihto 44,4 milj. euroa jäi 9 % suunnitellusta. Molemmissa ohjelmatyypeissä maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikevaihdosta oli 18 % tavoitteen ollessa 20 %. Ohjelmakohtaisesti maksullisen toiminnan tavoitteet vaihtelevat ohjelman elinkaaren mukaisesti: maksullisen toiminnan osuus kasvaa ohjelman edetessä. Maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikevaihdosta % Liikevaihdon toteumat Yhteisrahoitteisten Liike- Suunniteltu projektien Perusrahoitus Maksullinen vaihto liikevaihto ulkopuolinen toiminta yhteensä yhteensä tulo Ohjelman liikevaihdosta toteutunut suunitellusta % Kärkiohjelmat Teolliset biomateriaalit eengineering Open Smart Spaces Painettu älykkyys Suuret innovaatio-ohjelmat Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet Polttokennot Toiminnalliset materiaaliratkaisut Finnish Global Factory Suorituskykyiset mikrosysteemit Reinventing Paper Tietoturva Nutritech Hyvinvointiteknologiat Taulukko 2. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien liikevaihto vuodelta 2010 Kärkiohjelmat TEOLLISET BIOMATERIAALIT -ohjelmassa kehitetään biomassapohjaisia materiaaleja ja kemikaaleja, jotka vahvistavat kestävän kehityksen periaatteita, eivätkä heikennä elintarviketuotannon arvoketjuja. Hyödynnettäviä biomassoja ovat metsäteollisuuden ja elintarviketuotannon sivuvirrat, maataloustuotannon ylijäämät ja luontoperäisen jätemateriaalin fraktiointi. Oh-

11 9 TILINPÄÄTÖS 2010 jelma kehittää lisäarvoisia sovelluksia erityisesti pakkaamisen, laitteiden ja rakentamisen biomassapohjaisten materiaalien arvoketjuihin. Vuonna 2010 ohjelmaa kohdennettiin merkittävästi pakkausmateriaalien ja kuluttajatuotteiden suuntaan. Ohjelman puitteissa löydettiin useita lupaavia kestävän kehityksen mukaisia biohybridipakkauskonsepteja, jotka mahdollistavat entistä suorituskykyisempiä ja ulkonäöltään kiinnostavampia paperijalosteita. Tulokset hyödyttävät erityisesti metsä- ja kemianteollisuuden uudistumista sekä uusien kansainvälisten markkinoiden syntymistä. Saavutettujen tulosten pohjalta on aloitettu useampia kaupallistamiseen tähtääviä asiakasprojekteja. OPEN SMART SPACES -ohjelma perustuu näkemykseen, jonka mukaan fyysisen ympäristön ja digitaalisen maailman yhdistäminen on seuraava ICT-alan mullistus. Nykyistä internetiä keskeisemmäksi liiketoiminnan ajuriksi nousevat tulevaisuudessa digitaalinen ympäristö (smart spaces) ja siihen sisältyvät palvelut. Kyseinen kehitys vaatii perinteisten liiketoimintamallien ja -ekosysteemien täydellisen uudistamisen lisäksi merkittävää tutkimusponnistusta. Tärkeimmät OPENSteknologiat ovat kontekstitietoisuus, lisätty ja yhdistetty todellisuus sekä laitteiden ja palvelujen yhteentoimivuusratkaisut. Keskeisiä haasteita tutkimukselle ja liiketoiminnalle ovat yhteentoimivuus, älykkyys ja vuorovaikutus. Vuoden 2010 aikana ohjelman parissa kehitettiin ratkaisu kontekstin tunnistamismenetelmiin yhdessä erittäin alhaisen tehonkulutuksen kanssa. Tämä on toistaiseksi ollut merkittävä pullonkaula matkaviestinsovellusten kehittämisessä. VTT:n kehittämän sovelluksen ovat ladanneet yli kaksi miljoona käyttäjää. Lisäksi uuden spin-off -yrityksen paikannustietopohjaiset palvelut hyödyntävät VTT:n kehittämää teknologiaa. Yrityksen tuottama palvelu kertoo esimerkiksi, mistä löytyy lomailupaikkakunnan lähin apteekki tai mitä paikallinen ruokakauppa kulloinkin tarjoaa. eengineering Tehokkaan digitaalisen tuoteprosessin avulla puolitetaan suunnitteluun ja tuotannon käynnistykseen tarvittava aika teknologiateollisuudessa tai saadaan vastaavia etuja yhä monimutkaisemmissa kohteissa. Ohjelmassa kehitetään mallinnuksen ja simuloinnin sekä suunnittelutietämyksen ja elinkaarien hallinnan työvälineiksi teknologiaplatformeja. Lisäksi ohjelmassa kehitetään vastaavia työkaluja, ja kiinnitetään erityistä huomiota työkalujen ja muiden teknisten järjestelmien yhteensopivuuteen. Hyödyntäjiä ovat kotimainen ja kansainvälinen kone- ja kuljetusteollisuus sekä valmistus- ja prosessiteollisuus, erityisesti metsä- ja energiateollisuus. Vuonna 2010 jatkettiin Simantics-ympäristön (simulaattorikeskeinen prosessien, koneiden, tehtaiden ja automaation integroitu suunnittelu) kehittämistä. Ohjelmassa on samanaikaisesti käynnissä useita rinnakkaisia projekteja, jotka kaikki hyödyntävät Simantics-teknologiaa tai kehittävät Simantics-alustan koodia. Uusia avauksia tehtiin palveluliiketoiminnan alueella kehittämällä sinne sopivaa liiketoimintaprosessien simuloinnin työvälineistöä ja soveltamalla systeemidynaamisia malleja ja työkaluja terveydenhuollon päätöksentekoprosessiin. Simanticsia hyödynnettiin myös rakennus-, yhdyskuntatekniikan ja koneenrakennusaloilla. Esimerkkinä mainittakoon vuonna 2010 alkanut Tekes-projekti, jossa siltojen tuotetietoja ja erilaisia laskennallisia malleja yhdistettiin Simantics-alustalla. PAINETTU ÄLYKKYYS Kärkiohjelma aloitettiin vuonna Vuonna 2010 ohjelmaa muutettiin sisällöltään kaupallistamisohjelmaksi, jonka tavoitteena on siirtää painetun älyn teknologioita laboratoriosta markkinakokeiluihin ja kaupallisiin sovelluksiin. Kokonaisuuden siirtyessä vahvemmin kaupallistamisvaiheeseen painettu älykkyys ei enää vuonna 2011 jatka VTT:n kärkiohjelmana, vaan toiminta muuttuu uudenlaiseksi kaupallistamiskokonaisuudeksi.

12 10 TILINPÄÄTÖS 2010 Painetun älyn kärkiohjelma on tavoitellut uudenlaisia kustannustehokkaita valmistusteknologioita, materiaaleja ja komponentteja, jotka mahdollistavat uusia suuren volyymin älytuotteita sekä yhdistävät fyysisen ja digitaalisen maailman. Pyrkimyksenä on avata uusi liiketoimintasektori, joka yhdistää läheisesti mm. elektroniikka-, puunjalostus- sekä kemianteollisuuden osaamisia. Perinteisen teknologiatutkimuksen ohella kehitetään loppusovelluksia ja perinteisten arvoketjujen yli yltäviä kaupallistamiseen tähtääviä verkostoja. Vuonna 2010 VTT-vetoisessa PrintoCent-verkostossa, eli painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskuksessa, toimi neljä strategista teollisuusyritystä, joista kolme on kansainvälisiä alansa johtavia toimijoita. Näiden yritysten rahoitus PrintoCentille on yhteensä 1,2 milj. euroa. Lisäksi PrintoCentin puitteissa saavutettiin suomalaisen pk-yritysverkoston aktivoituminen. Kemianteollisuus ry myönsi vuoden 2010 innovaatiopalkinnon Orion Diagnostica Oy:lle ja VTT:lle kärkiohjelman parissa kehitetyn pintahygienian testin johdosta. Vuoden aikana työstettiin neljää uutta start-up-aihiota. Yhteistyössä Invest in Finlandin kanssa käynnistettiin kansainvälisten investointien houkuttelu suomalaiseen painetun älykkyyden klusteriin. Innovaatio-ohjelmat Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet (TransEco) TransEcosta on muodostunut kansallinen tieliikenteen energiansäästön ja vaihtoehtoisten energioiden tutkimusalusta. TransEcoon on kytketty mukaan myös muita tutkimusosapuolia, mm. Aalto-yliopisto, TTY, Turun yliopisto, Metropolia ja Turun ammattikorkeakoulu. Vuonna 2010 ohjelmassa kehitettiin biopolttoaineita (esimerkiksi kylmään optimoitu korkeaseosteinen etanolipolttoaine), tutkittiin sähköautoja, jatkettiin IT-järjestelmien kehitystyötä, osallistuttiin yritysten demohankkeisiin ja tehtiin yhteistyötä ministeriöiden kanssa energiaverotuksessa sekä biopolttoaineiden ja sähköautojen käyttöönotossa. Polttokennot Ohjelmassa kehitetään teknologioita, jotka tuottavat sähköä aiempaa tehokkaammin, aiheuttavat vähemmän päästöjä sähköntuotannossa ja edistävät sähköisten työkoneiden käyttöä. Vuonna 2010 ohjelman puitteissa rakennettiin mm. maailman ensimmäinen 10 kw e :n SOFC-järjestelmä, joka on toteutettu yhdellä planaarisella kennostolla ja anodikaasun takaisinkierrätysjärjestelmällä. Hankekokonaisuus toteutettiin yhdessä mm. Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja muutaman yrityksen kanssa. Kehitystyö on saanut runsaasti julkisuutta niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä lehdistössä. Hyvinvointiteknologiat Ohjelmassa keskitytään hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen yksilön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteiskunnan terveyspalvelujen kehittämiseksi. Ohjelmassa yhdistetään ja hyödynnetään ICT-, elektroniikan, biotekniikan ja diagnostiikan osaamista. Vuonna 2010 osallistuttiin vahvasti terveyden ja hyvinvoinnin SHOKin (strateginen huippuosaamiskeskittymä), SalWe Oy:n, tutkimusohjelmien suunnitteluun ja valmisteluun. Lisäksi muita avauksia olivat mm. ICT-, mallinnus- ja bioteknologiaosaamisen yhdistäminen TBI-hoidon (Traumatic Brain Injury) kehittämiseksi. Suorituskykyiset mikrosysteemit Ohjelmassa kehitetään piiteknologioihin pohjautuvia innovaatioita, joissa keskeisessä asemassa on VTT Micronovan ainutlaatuinen tutkimus- ja valmistusympäristö. Ohjelmassa on neljä painopistealuetta: anturit, säteilydetektorit, RF- (radio frequency) moduulit ja ajastinpiirit. Vuonna

13 11 TILINPÄÄTÖS ohjelman puitteissa kehitettiin merkittäviä anturi-, komponentti- ja moduuli-innovaatioita, joita hyödynnetään mm. kuluttajaelektroniikassa ja teollisuudessa. Tietoturva Ohjelmassa kehitetään ratkaisuja, työkaluja ja komponentteja, joita tarvitaan turvallisten ohjelmistointensiivisten järjestelmien rakentamiseen. Vuonna 2010 ohjelmassa työskenneltiin toisiinsa liittyvien ohjelmistojen tietoturvan varmistamisen, tietoturvallisten alustojen ja tietoturvan monitoroinnin ja varmistamisen parissa. Vuoden tärkeimpiä saavutuksia ovat mm. Interceptor-ratkaisu, jonka avulla loppukäyttäjä voi varmistaa web-pohjaisen tapahtuman oikeellisuuden, sekä käsikirja teollisuusautomaation tietoturvasta. Nutritech (aloitti innovaatio-ohjelmana 01/2010) Ohjelman tavoitteena on teknologian innovatiivinen kehittäminen ja soveltaminen elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyvissä hyvinvointia lisäävissä tuotteissa ja palveluissa. Nutritech koostuu kolmesta osa-alueesta: Food Solutions (FS), Health Effects (HE) ja Tools for Consumers (TC). Vuonna 2010 tutkittiin mm. proteiinien entsymaattisen muokkauksen vaikutusta fysiologisiin vasteisiin. Re-inventing Paper (päättyi innovaatio-ohjelmana 12/2010, jatkaa KTA:na 1/2011 lähtien) Ohjelman tavoitteena on paperiteollisuuden nykytuotteiden kilpailukyvyn parantaminen hyödyntämällä moniteknistä osaamista muutoksessa olevien kuitupohjaisten pakkaus- ja media-arvoketjujen toimijoiden eduksi. Ohjelmassa pyritään aktiivisesti testaamaan ja kehittämään uudenlaisia, asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sovitettuja toimintatapoja. Ohjelman painottuessa vahvasti asiakastoimeksiantoihin sitä jatketaan KTA-kokonaisuutena (Key Technology Actions) vuoden 2011 alusta lähtien. Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö (ohjelma päättyi 12/2010) Rakennettua ympäristöä kehitettiin ekotehokkaaksi hyödyntämällä uusia energiaratkaisuja, tiedonhallinta- ja suunnittelujärjestelmiä sekä ekologisia materiaali- ja rakentamisratkaisuja. Vuonna 2010 tärkeimpiä poikkitieteellisiä (rakentaminen, energiatehokkuus, ICT, yhdyskuntatekniikka ja käyttäytymistieteet) hankkeita olivat ekotehokas älykäs aluekehitysprojekti sekä alueja kaupunkikehityshankkeet Kiinassa ja Venäjällä. Ohjelman avulla on tehty työkaluja ja skenaarioita alue- ja kaupunkitason kehityksen arviointiin. Toiminnalliset materiaaliratkaisut (ohjelma päättyi 12/2010) Ohjelmassa kehitettiin aktiivisia toiminnallisia materiaaliratkaisuja, joilla mm. vähennetään energiankulutusta ja luodaan useille teollisuuden aloille uudentyyppistä toiminnallisuutta sisältäviä tuotteita. Vuoden 2010 aikana ohjelman sisältöä ja sen kehittämistä terävöitettiin keskittymällä ääriolosuhteiden pinnoitteisiin, muovinanokompaundeihin ja -komposiitteihin sekä biohybridimateriaaleihin. Lisäksi kansainvälistä toimintaa kehitettiin EU-hankkeiden puitteissa. Finnish global factory (ohjelma päättyi 12/2010) Valmistavalle teollisuudelle ja sen arvoketjuille kehitettiin ratkaisumalleja verkottuneessa globaalissa toimintaympäristössä, jossa nopeat muutokset ja ekotehokkuuden vaatimukset jatkuvasti lisääntyvät.

14 12 TILINPÄÄTÖS Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Alueellinen vaikuttavuus VTT:n alueellisen toiminnan painopisteenä on osallistua aktiivisesti alueellisiin kumppanuksiin sekä projektimuotoiseen kehitystoimintaan. VTT:llä on toimipisteitä useilla paikkakunnilla (taulukko 3) ja lisäksi VTT toimii alueellisesti tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Vuoden 2010 aikana on panostettu Kajaanin ja Kuopion toimipisteiden osaamisen kehittämiseen ja linkittämiseen VTT:n muihin toimintoihin. Vahvaa paikallista verkostoitumista on jatkettu. VTT:n asiamiestoimintaa on vahvistettu VTT:n palvelujen saatavuuden parantamiseksi eri puolilla Suomea olevien kehityshakuisten yritysten käyttöön. Asiamiehiä on tällä hetkellä 14 paikkakunnalla. VTT:llä on merkittävä rooli tarjota aktiivisesti pk-yrityksille kansainvälisiä kontakteja ja osallistumisia kansainvälisiin projekteihin (mm. EU:n Research for SME hankkeisiin), joissa yrityksillä on hyvät mahdollisuudet verkottua kansainvälisesti ja luoda uutta liiketoimintaa. Kehitämme tarjoamaamme vastaamaan yhä paremmin innovatiivisten teknologian kehittäjien ja suurten yritysten toimitusverkostoihin kuuluvien pk-yritysten tutkimuspalvelutarpeisiin. VTT:n palveluiden ja yhteistyön mahdollisuuksia on viestitty erilaisissa seminaareissa ympäri Suomea, erityisesti messuilla ja laajalla tutkimustulosten lehdistöviestinnällä. Paikkakunta Henkilömäärä %-osuus Muutos-% / 2009 Espoo ,5 1,3 Oulu ,5 2,8 Tampere ,5-2,3 Jyväskylä 125 4,5-2,3 Turku 34 1,2 6,3 Lappeenranta 13 0,5-7,1 Nurmijärvi 15 0,5 15,4 Kuopio 11 0,4 10,0 Raahe 4 0,1 33,3 Kajaani 4 0,1 0,0 Varkaus 2 0,1 0,0 Yhteensä ,1 #DIV/0! Taulukko 3. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain Kansallinen tutkimusyhteistyö VTT oli vahvasti mukana strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK). Vuoden 2010 aikana SHOK-toiminta on päässyt täyteen vauhtiinsa neljän aiemmin perustetun SHOKin osalta (Metsäklusteri, TIVIT, FIMECC ja CLEEN). VTT on ollut vahvasti mukana myös RYM- ja SalWe -SHOKien ohjelmien suunnittelussa ja valmistelussa. Näiden SHOKien ensimmäiset tutkimusohjelmat käynnistyivät vuoden 2010 aikana.

15 13 TILINPÄÄTÖS 2010 VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto oli 18,6 milj. euroa, josta Tekes-tuotot muodostivat 61,5 % (11,4 milj. euroa). SHOKien kautta VTT:n Tekes-tuotoista tuli 20,4 %. VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto kasvoi 110 % edellisestä vuodesta. Kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen osuus jäi kokonaisuudessaan 13,7 %:iin VTT:n SHOKtoiminnan liikevaihdosta (2,5 milj. euroa). Metsäklusterin osalta kotimaisen yksityisen sektorin tuotot olivat 2,0 milj euroa, joka on 31 % SHOKin VTT:n osuuden liikevaihdosta. VTT:n perusrahoitusta SHOKeihin kohdistettiin 4,6 milj. euroa joka on 25 % VTT:n SHOKtoiminnan liikevaihdosta. SHOK-toimintaan kohdistunut perusrahoitus oli 5,3 % VTT:n perusrahoituksen käytöstä. Ulkopuoliset tuotot Perusrahoitus Tuotot Yksityisen Tuotot Tekes Ulkopuoliset Perus- Perus- Liikevaihto yksityiseltä sektorin Tekesiltä tuottojen tuotot rahoitus rahoituksen yhteensä sektorilta tuottojen osuus osuus yhteensä osuus kotimaasta SHOKin SHOKin SHOKin liikevaihdosta liikevaihdosta liikevaihdosta euroa % euroa % euroa euroa % euroa Cleen Fimecc Metsäklusteri RYM SalWe Tivit Yhteensä Taulukko 4. SHOK toiminta vuonna 2010 SHOK-toiminnan ohella VTT osallistui laajasti kansallisten tutkimus- ja teknologiaohjelmien suunnitteluun, valmisteluun ja tutkimustyön toteutukseen. Erityisen keskeisessä roolissa ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat, joista VTT on mukana yli kolmessakymmenessä. VTT:n tutkimusryhmät työskentelevät kahdessa Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmassa: Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikössä ( ) sekä Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikössä ( ). Lisäksi VTT johtaa Valkoisen biotekniikan vihreän kemian huippuyksikköä ( ). Teollisuuden ja tiedekumppaneiden kanssa on perustettu useita tutkimusalliansseja, kuten Suomen Nanoselluloosakeskus, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) sekä painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan PrintoCent -innovaatiokeskusohjelma Ouluun. Vuoden 2010 alussa toimintansa aloitti Kemira Oyj:n ja VTT:n uusi vesitutkimuksen keskus, Center of Water Efficiency Excellence eli SWEET. Sen tavoitteena on kehittää uutta teknologiaa, jonka avulla voidaan tehostaa veden käyttöä ja kierrätystä sekä luoda ympäristön kannalta kestävämpiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja vesi-intensiiviselle teollisuudelle. Vesiteknologia on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista aloista maailmalla. Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa kansallisessa ydinturvallisuuden tutkimusohjelmassa, SAFIR2010:ssa, VTT toimi koordinaattorina, jonka lisäksi VTT osallistui kansalliseen ydinjätehuollon tutkimusohjelmaan, KYT2010.

16 14 TILINPÄÄTÖS 2010 Kansalliseen tutkimusyhteistyöhön lukeutuvat myös merkittävät yhteiset tutkimusympäristöt kotimaisten yliopistojen kanssa. VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteiselle mikro- ja nanosysteemien suunnittelu-, kehitys- ja valmistuskeskukselle Micronovalle Otaniemessä on myönnetty virallisen kansallisen tutkimusinfrastruktuurin status. VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston etäoperoinnin ja virtuaalitekniikoiden keskuksessa, ROViRissa (Remote Operation and Virtual Reality) tehdään kansainväliseen ITER-fuusioreaktorihankkeeseen liittyvää tutkimusta ja kehitystä Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus VTT Group -yhtiöt VTT:n johtokunnan (ent. hallituksen) päätöksiin perustuen VTT sijoitti 2,75 milj. euroa VTT Group -yhtiöihin. Merkinnöistä 0,2 milj. euroa tehtiin apporttisiirtoa vastaan. Sijoituksista 1,3 milj. euroa (1,15 milj. euroa rahana ja 0,18 milj. euroa teknologia-apporttina) tehtiin VTT Ventures Oy:öön, joka käytti pääoman sijoittamalla spin-off -yrityksiin. VTT International Oy:n sijoitettiin 0,52 milj. euroa Chilen ja Brasilian tytäryhtiöiden valmistelua varten. VTT Expert Services Oy:öön sijoitettiin 0,4 milj. euroa Enas Oy:n osakekannan lunastamista varten. Lisäksi uuteen VTT Group -yhtiöön, VTT Memsfab Oy:öön sijoitettiin perustamisen yhteydessä 0,5 milj. euroa Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja kehitysyhtiöt VTT ei tehnyt uusia sijoituksia kehitysyhtiöihin tai strategisen huippuosaamisen keskittymiin. International Business Accelerator Inc. (INBAC) kehitysyhtiön omistuksesta luovuttiin. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö VTT on edistänyt tehtäväalueellaan hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaamien tavoitteiden toteutumista vahvistamalla verkostoitumistaan eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. VTT on laatinut vuoden 2010 aikana täsmennetyn kansainvälistymisstrategian, joka ohjaa kansainvälisen toiminnan valintoja. Kansainvälistymisstrategian teknologia- ja osaamispainoalueita ovat teollinen biotekniikka, uusiutuva metsäteollisuus, energia sekä ICT/elektroniikka. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmilla on myös keskeinen rooli VTT:n kansainvälisen toiminnan vahvistamisessa. Vuorovaikutuksen tiivistyminen tutkimusverkostoissa johtaa lopulta eri osapuolten väliseen riippuvuussuhteeseen. Tutkimusverkostot ovat keino ja instrumentti, joilla VTT toteuttaa omia päämääriään. Strategiset allianssit toteuttavat yhdessä sovittuja päämääriä. Allianssien johtaminen on haastavaa ja monimutkaista. VTT terävöitti vuonna 2010 kansainvälistä kumppanuusstrategiaansa. Kriteeristön luomista varten kumppanuudet luokiteltiin eri kategorioihin. Kumppanuusstrategian pohjalta voidaan luoda kehittyneempi toimintamalli allianssien hallinnalle, jonka kehitystyö jatkuu vuonna Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Eurooppalainen tutkimusalue on VTT:n tärkein ja laajin kansainvälisen T&K&I -yhteistyön foorumi. VTT on vahvasti sitoutunut edistämään EU tavoitteita. VTT on mukana merkittävissä eurooppalaisissa strategisissa alliansseissa: EERA, NULIFE ja ETSON (energia), HTA

17 15 TILINPÄÄTÖS 2010 (mikro- ja nanoelektroniikka), EIT ICT Labs (ICT), JIIP (innovaatiopolitiikka) sekä AERTOs (tutkimuslaitosten horisontaaliset kumppanuudet). VTT:n vahva asema näissä alliansseissa on mahdollistanut aktiivisen vaikuttamisen eurooppalaiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Mukanaolo eurooppalaisessa avainteknologioihin keskittyvässä huippuasiantuntijaryhmässä on lisäksi antanut VTT:lle mahdollisuuden viedä tutkimuslaitoskentän näkemystä eurooppalaisen kilpailu- ja teollisuuspolitiikan tasolle. VTT oli vuonna 2010 EU:n 7. puiteohjelmassa neljän aktiivisimman tutkimuslaitoksen joukossa ja suurin toimija Suomessa. VTT:n osuus oli neljännes Suomeen tulevasta puiteohjelmarahoituksesta. Myös merkittävä osa VTT:n Tekes-rahoituksesta liittyi eurooppalaisiin tutkimuskokonaisuuksiin kuten Eureka ja ERA-NET. 23 % VTT:n kokonaisliikevaihdosta syntyi kansainvälisestä EU/ERA-toiminnasta. 22 % VTT:n Tekes-tuotoista perustui ERA-toimintaan. Perusrahasta 22 % kiinnittyi EU/ERA-toimintaan. VTT:n oman liikevaihdon luvut eivät kuvaa kansainvälisen toiminnan kokonaisvaikuttavuutta: Käytännössä VTT ohjaa eurooppalaista tutkimusta huomattavilla volyymeilla, sillä yksittäisessä EU-projektissa saattaa olla partneria. Vuonna 2010 VTT:n EU-tuotoille asetettu kasvutavoite (5 %) ylitettiin selkeästi. Seuraaville vuosille ei pystytä rakentamaan vastaavaa lisäkasvua ilman, että perusrahan allokointia EU- ja ERAtoimintaan tarkastellaan kokonaan uusista lähtökohdista. Komission ohjelmien (FP6, FP7, JU, CIP, RFCS) kautta tuleva EU-rahoitus oli 29 milj. euroa, jota vastaava omarahoitusosuus (perusraha) oli 12 milj. euroa. Tekesin ERA-ohjelmien (AAL, EraNet, Euratom, Eureka, Eurostars jne.) kautta tuleva kansallinen rahoitus oli 13 milj. euroa, jota vastaava omarahoitusosuus oli 5 milj. euroa. Näin ollen EU- ja ERA-toiminnan kokonaislaajuus vuonna 2010 oli yhteensä 59 milj. euroa (42 milj. euroa ulkopuolista rahoitusta komissiosta ja Tekesistä, 17 milj. euroa perusrahaa). Tämän lisäksi muuta julkista kv-rahoitusta (pohjoismainen, OECD jne.) oli 3 milj. euroa, jota vastaava omarahoitusosuus oli 2 milj. euroa. Vuonna 2010 VTT:llä oli käynnissä 414 (2009: 348) kansainvälistä julkista tutkimushanketta, joista 70 % (275) oli EU-hankkeita (2009: 220). Näistä 7. puiteohjelmaan kuuluvia hankkeita oli käynnissä 212 kpl. Volyymiltaan eniten projekteja oli seuraavissa 7. puiteohjelman tutkimusalueissa: Tieto- ja viestintäteknologiat (36 %), Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät (18 %), Energia (11 %) sekä Elintarvike, maatalous, kalatalous ja bioteknologia (9 %). Eniten hankkeita oli käynnissä Saksan (180), Ranskan (130), Iso-Britannian (116), Ruotsin (106) ja Italian (100) kanssa. Lähes sadan hankkeen osallistujamaita olivat Espanja (95), Alankomaat (90) ja Belgia (80) Ulkomaiset kontaktipisteet VTT International Oy VTT International Oy vastaa hallinnosta VTT:n kansainvälisissä toimipisteissä, jotka hakevat paikallista julkista rahoitusta ja edellyttävät oikeushenkilömuodossa toimimista. Tällä hetkellä VTT International hallinnoi Korean toimipistettä. VTT Korean toimipiste on tehnyt yhteistyötä ICT-alueella ETRI-tutkimuslaitoksen kanssa sekä Konkukin yliopiston kanssa painetun älykkyyden ja elektroniikan alueilla. VTT International Oy on lisäksi valmistellut vuoden 2010 aikana Brasiliassa vuonna 2011 aloittavan VTT:n tutkimuskeskuksen toimintaa. Tutkimuskeskuksen toiminta keskittyy paikallisen biomassan hyödyntämiseen liittyvään tutkimustoimintaan.

18 16 TILINPÄÄTÖS VTT:n kontaktipisteet VTT:llä oli vuonna 2010 kaikkiaan kuusi toimipistettä ulkomailla. Näistä useimmat kuuluvat suomalaisten innovaatiotoimijoiden yhteiseen FinNode-verkostoon, jonka tehtävänä on suomalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistäminen. VTT:n lisäksi FinNode-verkostossa ovat mukana TEM, Tekes, Finpro, Sitra ja Suomen Akatemia. Piilaakson toimipiste markkinoi ICT-osaamista alueella toimiville isoille yrityksille sekä edisti yhteistoimintaa kalifornialaisten huippuyliopistojen kanssa. Lisäksi Piilaaksossa on tehty yhteistyötä teollisen biotekniikan alueella. Kiinan Shanghaissa kohteena olivat ensisijaisesti valmistava teollisuus sekä energiasektori. Pietarin toimipiste tuki paikallisesti hankevalmisteluja, joissa on mukana merkittävässä määrin suomalaisia julkisen sektorin toimijoita. Erityisenä kohteena Pietarissa on ollut liikenneja logistiikkasektori. Japanissa on panostettu erityisesti ICT-alueen yhteistyöhön paikallisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Brysselissä EARTOn yhteydessä olevan toimipisteen avulla tuetaan EU-hanketoimintaa ja osallistutaan eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämiseen muiden keskeisten tutkimusorganisaatioiden kanssa Maksullisen toiminnan kehittäminen Maksullisen toiminnan kohdentuminen VTT:n asiakastoimialoille Maksulliset projektit Osuus % Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikkateollisuus Energia ICT Kemia ja ympäristö Kiinteistöt ja rakennusteollisuus Koneet ja kuljetusvälineet Metsäteollisuus Metallin jalostus Nousevat toimialat 38 0,1 Palvelut ja logistiikka Yhteensä Taulukko 5. Maksullisen toiminnan tuotot VTT:n asiakastoimialoittain Maksullisten projektien suurin tilaaja oli edellisvuoden tapaan energiasektori. Energia-toimialalle kuului 25 % projektien kokonaisvolyymistä. Seuraavaksi suurimpia maksullisten projektien tilaajia olivat metsäteollisuus, ICT-toimiala, kemia ja ympäristö -toimiala, kone- ja kuljetusvälineteollisuus, sekä bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus IPR:n suojaus ja kaupallistaminen IPR:n kaupallistamisen vastuut ja toimintaprosessit uudistuivat VTT Group -rakenteen myötä. Merkittävimmät muutokset liittyivät spin-off -yritystoiminnan organisointiin VTT Ventures Oy:öön sekä yhteisrahoitteisten kaupallistamisen valmistelu -hankkeiden ohjausvastuun siirtämiseen IP Business -toiminnolle.

19 17 TILINPÄÄTÖS 2010 Immateriaalioikeuksien ja ohjelmistojen lisensoinnin ja myynnin tulot kertyivät pääosin bio-, lääke- ja elintarviketeollisuudesta, kemian teollisuudesta, sekä elektroniikka- ja ICT-toimialoilta. IPR-tuotot olivat yhteensä 1,2 milj. euroa (2009: 1,6 milj. euroa). IPR-tuotoista 50 % saatiin ohjelmistoliiketoiminnan IPR-salkusta. Perusteollisuussalkun osuus oli 21 %, ICT- ja elektroniikkasalkun 16 %, ja biotekniikkasalkun 13 %. Lisensointikaupassa tapahtui vuonna 2010 käänne parempaan, vaikka tulot vielä laskivatkin. Vuonna 2010 solmittiin 15 uutta lisenssisopimusta, kun vuonna 2009 jäätiin 10 sopimukseen. Keksintöaktiivisuus pysyi korkealla tasolla. Vuonna 2010 otettiin vastaan 343 keksintö- tai ohjelmistoilmoitusta. Vuoden 2010 lopussa VTT:n hallussa oli 384 patentein tai patenttihakemuksin suojattua keksintöä sekä noin 50 tavaramerkkiä. Patenttien ja patenttihakemusten kokonaismäärä vuoden 2009 lopussa oli noin 1200 kpl. Patenttisalkun bruttovaihtuvuus vuoden aikana oli noin 33 %. Tekesin TULI-ohjelman avulla tehostettiin keksintöjen ja muiden IPR-aihioiden seulontaa ja kaupallisen potentiaalin arviointia sekä arvon nostoa. Vuonna 2010 arvioitiin 286 TULI-kelpoista hanketta, joista käynnistettiin 178 hanketta. Päättyneistä hankkeista 38 johti lisensointiin, yritysaihioihin tai IPR:n hyödyntämiseen projektien tausta-aineistona. TULI-hankkeiden tuloksena on käynnistetty useita liikevaihdoltaan huomattavia teollisuuden toimeksiantoja sekä pohjustettu kaupallistamisen valmistelua laajemminkin. Painettu älykkyys on yksi IPR:n kaupallistamisen painopisteitä. Vuoden 2010 alussa käynnistetyn kaupallistamisohjelman tavoitteena on siirtää painetun älyn kärkiohjelman aikana kehitettyjä teknologioita laboratoriosta markkinakokeiluihin ja kaupallisiin sovelluksiin. Ohjelman tulokset on raportoitu kärkiohjelmien yhteydessä (kohta ) Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuosi 2010 oli taloudellisesti menestyksellinen ja kaikki keskeisimmät taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Ulkoisen maailman talousmyllerrys laantui, mutta KCL-kaupan loppuunsaattaminen ja toimintojen integrointi, VTT Group -mallin ylösajo, siihen liittyvät yhtiöitykset ja VTT projektin järjestelmämuutokset aiheuttivat haasteita myös taloudellisen tuloksen saavuttamisessa. Vuoden 2009 ja 2010 aikana toteutuneet ulkopuoliset ja sisäiset tekijät aiheuttivat VTT:n taloudelliseen tulokseen kertaluonteisia eriä, jotka hankaloittavat vuosien vertailua. Vuoden 2010 luvut eivät myöskään sisällä yhtiöitettyä Asiantuntijapalvelut -toimintoa, joka vielä 2009 oli osa VTT:tä. Tämäkin muutos vaikeuttaa vuosien vertailua. VTT:n talouteen ja toimintamalleihin liittyvä merkittävin muutos oli vuoden 2010 alusta käyttöön otettu tutkimusympäristömenettely. Menettelyn tarkoituksena on kohdistaa suurten ja kalliiden tutkimustilojen ja niihin liittyvien laitteiden tai laitekokonaisuuksien kustannuksia projekteille. Tutkimusympäristömenettely on toimintolaskennan sovellus. Sen etuna on oikeampi ja lähempänä aiheuttamisperiaatetta oleva kustannusten kohdistaminen tutkimusympäristöille ja edelleen sitä hyödyntäville projektijoukoille. Toimintamalli lisää kustannustietoisuutta ja kustannusten läpinäkyvyyttä. Menettelyn avulla tutkimusympäristöinvestointien liittyminen projektitoimintaan tulee myös selvemmäksi. Se parantaa myös tutkimusympäristöinvestointien ennakoivaa suunnittelua. Tutkimusympäristömenettelyn käyttöönotto sujui ennakoituakin paremmin.

20 18 TILINPÄÄTÖS 2010 VTT:n liikevaihto oli 273,6 milj. euroa eli 1,9 % edellistä vuotta korkeampi. Raportoitu liikevaihto sisältää kertavaikutteisina erinä ulkopuolisella rahoituksella toteutettuja käyttöomaisuusinvestointeja (0,3 milj. euroa). Vuoden 2009 liikevaihto sisältää edellä mainitun erän lisäksi valtion lisäbudjetin kautta rahoitettuja Asiantuntijapalvelut -toiminnon yhtiöitykseen liittyviä kompensaatioiden rahoitusta (4,7 milj. euroa). Satunnaisilla kertaluonteisilla erillä korjattu vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu 2010 on 11,1 milj. euroa, eli 4,2 % ( ,3 milj. euroa, eli 7,1 %). Tältä osin tulossopimuksen ja strategian mukainen vuotuinen kasvutavoite 3-5 % saavutettiin. Satunnaisilla erillä ja Asiantuntijapalvelut -toiminnon yhtiöityksellä korjattu vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu 2010 oli 13,4 %. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat 0,7 % 185,8 milj. euroon. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen käyttöomaisuusinvestointien vaikutuksella korjattu kasvu oli 1,5 %. Ulkopuolisten tulojen osalta vuoden 2010 budjetoitu tavoite ylitettiin 17,5 milj. eurolla. Ulkomaan yksityisen sektorin tuottojen osalta budjetoidun tavoitteen saavuttaminen oli edelleenkin haastavaa ja sen osalta jäätiin suunnitelmasta 2,5 milj. euroa. Ulkopuolisten tuottojen kehitykseen vaikutti positiivisesti vuoden 2010 aikana käyttöön otettu tutkimusympäristömenettely. Tilauskanta kehittyi vuoden aikana myös suotuisasti erityisesti yhteisrahoitteisen toiminnan puolella. Vuoden aikana tilauskanta pysytteli hyvällä, yli 200 milj. euron tasolla. Perusrahoituksen käyttö kasvoi edellisestä vuodesta 3,8 % 88,1 milj. euroon. Vuoden 2009 raportoituun perusrahoituksen kasvuun sisältyy valtion lisäbudjetin kautta rahoitettuja Asiantuntijapalvelut -toiminnon yhtiöitykseen liittyviä kompensaatioiden rahoitusta (4,7 milj. euroa). Näillä erillä korjattu vertailukelpoinen perusrahoituksen kasvu on 7,9 milj. euroa (9,9 %). Toiminnan kannattavuus pysytteli tyydyttävällä tasolla. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset kasvoivat 4,3 milj. euroa (1,6 %). Kustannuseriin ja vertailtavuuteen vaikuttivat mm. yhtiöitysten kompensaatiot (4,7 milj. euroa 2009), valtion lomalaskennan muutoksesta johtuva lomapalkkavelan muutos (3,0 milj. euroa 2009) ja Asiantuntijapalvelut -toiminnon yhtiöitys Näillä kaikilla erillä oli vaikutusta kokonaiskustannuksiin, henkilöstökuluihin ja näiden erien vertailtavuuteen edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä syystä kustannuserätkään eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Kustannusten vertailukelpoinen kasvu on 33,9 milj. euroa, eli 14,1 %. Budjettiin nähden merkittävin kasvu toteutui henkilöstökuluissa. Henkilöstökuluissa kasvu aiheutui lähinnä henkilötyövuosien määrän kasvusta, yleisestä palkkakehityksestä ja vuoden 2010 tulospalkkiovarauksesta. Yleiskustannusten kasvu (4,7 milj. euroa) aiheutui lähinnä volyymin kasvusta. Yleiskustannusten osalta merkittävin kasvu näkyi palvelujen ostoissa (2,6 milj. euroa) ja toimitila-, tutkimusinfra- ja laitekustannusten (4,4 milj. euroa) kasvussa. VTT-tason yleiskustannuskerroin oli 90,3 % (edellinen vuosi 107,6 %). Yleiskustannuskertoimen vertailtavuuteen vaikuttaa vuoden 2010 aikana käyttöön otettu tutkimusympäristömenettely. Koko toiminnan tulos VTT:n sisäisen tuloslaskennan mukaan oli 8,1 milj. euroa voitollinen (edellinen vuosi 1,9 milj. euroa). Toteutuneeseen tulokseen sisältyy kertaluonteisena eränä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen investointien 0,2 milj. euron positiivinen vaikutus tulokseen (edellinen vuosi 1,8 milj. euroa). Vuoden 2010 budjetoidun tavoitteen mukainen 4,4 milj. euron kokonaiskannattavuus (tulos) ylitettiin. VTT-tason projektointiaste 73,3 % ylitti koko vuoden osalta tavoitetason 73,2 % (edellinen vuosi 71,1 %). Toimintamenoista 69,3 % katettiin ulkopuolisilla tuloilla.

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2009

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2009 ESPOO 2010 12.3.2010 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2009 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS...1 1.1 Johdon katsaus...1 1.2 Vaikuttavuus...2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 2 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

13.3.2012 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011

13.3.2012 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011 ESPOO 2012 13.3.2012 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 3 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012

15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012 ESPOO 2013 15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 3 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4. VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019 Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli 2, Espoo Martti Korkiakoski Tekes Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekesin

Lisätiedot

Suomen t&k-menojen osuus bkt:sta (%)

Suomen t&k-menojen osuus bkt:sta (%) VTT 2010 25.3.2010 2 Suomen t&k-menojen osuus bkt:sta (%) % 3 3,43 3,45 3,48 3,45 3,47 3,72 3,92 2,1 1990 1998 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus. Bkt 2009 valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Jukka Klemettilä Oulu Innovation 22.10.2009 MILLÄ KEINOIN TUODAAN VAURAUTTA POHJOISEEN? Tuotannon työpaikat vähenevät seudulta, koska globaali kilpailu

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ Teknologiapäällikkö Janne Poranen VTT:n media-aamiainen 18.11.2008 SUORA vauhdittaa yritysten yhteistä

Lisätiedot

Click Sisältö to edit Master title style

Click Sisältö to edit Master title style VTT 2014 Click Sisältö to edit Master title style VTT:n yleisesittely Lisämateriaalia VTT:stä 3. VTT - Teknologiasta tulosta 4. Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio 5. VTT Second

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 25.3.2013 Sisältö Tieto lyhyesti Markkinat Vuosi 2012 Strategian toteutus 2012 2016 Vuosi 2013 2 2 Olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Sisältä ketterä markkinoilla vahva

Sisältä ketterä markkinoilla vahva Sisältä ketterä markkinoilla vahva Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina Tulevaisuuden mahdollisuudet ja Tekesin rooli BioRefine- ja Vesi -loppuseminaari

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Palkitseminen, osaaminen ja innovatiivisuus TES-eristä kannustavaan palkitsemiseen

Palkitseminen, osaaminen ja innovatiivisuus TES-eristä kannustavaan palkitsemiseen Palkitseminen, osaaminen ja innovatiivisuus TES-eristä kannustavaan palkitsemiseen VKL Toimituksellisen johdon seminaari 3.2.2011 Arja Immonen Henkilöstöpäällikkö: Suorituksen johtaminen, palkitseminen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Strategisen huippuosaamisen keskittymät Strategisen huippuosaamisen keskittymät Tekesin periaatteet 02-2015 Copyright Tekes Sisältö 1. Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja Tekes 2. Keskittymien tutkimusohjelmat ja hankkeet 3. Tutkimusohjelman

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot