VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13.3.2012 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011"

Transkriptio

1 ESPOO VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011

2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Ulkomaiset kontaktipisteet Maksullisen toiminnan kehittäminen IPR:n suojaus ja kaupallistaminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen VTT toiminnoittain Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaatuja tutkimustuloksia Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö ja osaaminen Yhteiskuntavastuu Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Toimintajärjestelmän arvioinnit Itsearvioinnit Tutkimuksen arviointi Asiakasvaikuttavuuskysely Muut arvioinnit Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 63

3 1 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2011 kehittyi useilla mittareilla positiivisesti. Toiminnan tulos sisäisen tuloslaskennan mukaan oli 7,1 milj. euroa ylijäämäinen. Tutkimuskysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä vuonna Tilauskanta on edellisvuotta korkeampi. Yhteisrahoitteisten hankkeiden ulkopuoliset tuotot olivat kokonaisuutena edellisen vuoden tasolla. EU-tuotot kasvoivat kuitenkin 10 %. Maksullisen toiminnan volyymi kasvoi 4 % ja kansainväliset tuotot yli 40 %. Riskien hallinnassa onnistuttiin hyvin, erityisesti yleinen markkinatilanne huomioiden asiakkuudet kehittyivät myönteisesti. Luottotappiot kasvoivat, mutta olivat silti alle 0,25 % liikevaihdosta, suomalaisyritysten keskiarvon ollessa 1,9 %. Ulkomaan tuottojen osuus liikevaihdosta oli 18 % eli 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Maksullisen toiminnan erillistulos oli 5 milj. euroa ylijäämäinen. Investoinnit toteutuivat suunniteltua selvästi pienempinä, johtuen suurten laitteistokokonaisuuksien viivästyneistä toimituksista. Nämä viiveet kasvattivat osaltaan vuodelta 2011 siirtyvää määrärahaa. VTT osallistui edelleen aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan vaikuttamalla tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen sekä osallistumalla tutkimustoimintaan. VTT:n SHOK-toiminnan kokonaisliikevaihto kasvoi lähes 30 %, ollen yhteensä 24 milj. euroa. VTT:n vuotuisen asiakastutkimuksessa asiakkaiden kokemat hyödyt VTT:n kanssa tehdyistä projekteista olivat kasvaneet merkittävästi vuoden 2010 arvioinnista. VTT:n kanssa tehtyä yhteistyötä oli kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödyntänyt tai aikoi hyödyntää kolmen vuoden sisällä 74 % suomalaisista asiakkaista, kun vastaava osuus vuoden 2010 kyselyssä oli 58 %. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksia syntyi 271 kpl ja IPR-tuotot olivat yhteensä 2,4 milj. euroa. TULI-ohjelman avulla tehostettiin keksintöjen ja muiden IPR-aihioiden seulontaa ja kaupallisen potentiaalin arviointia sekä arvon nostoa. Vuonna 2011 arvioitiin 235 TULI-kelpoista hanketta, joista käynnistettiin 97 hanketta. Päättyneistä hankkeista 24 johti lisensointiin tai yritysaihion perustamiseen. Kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja julkaistiin aikaisempaa enemmän, 600 kpl. Brasiliaan perustettiin toimipiste, jonka tutkimustoiminta keskittyy aluksi biomassan hyödyntämiseen ja vesiteknologioihin. Vuoden 2011 lopussa toimipisteessä työskenteli kolme työntekijää. VTT osallistuu Kaliforniassa toimivan molekyylibiologian yksikön toimintaan yksikön ainoana jäsenorganisaationa. Projektipäällikkövalmennus etenee suunnitellusti, 49 projektipäällikköä on sertifioitu IPMA C- tason vaatimusten mukaisesti. Projektien vaativuusluokitus otettiin käyttöön osana projektitoiminnan kehittämistä. Kahden merkittävän tutkimusinfrastruktuuri-investoinnin suunnittelu on käynnistetty. Uudistuvan energian koetoiminnan ajanmukaistamiseen saatiin TAE2011 erillisrahoitus ja ensimmäiset laitteistot otetaan käyttöön vuonna Kokeellinen ydinturvallisuustutkimus ja mallinnusaktiviteetit keskitetään uudisrakennukseen, jonka on määrä olla valmis vuonna

4 2 TILINPÄÄTÖS Vaikuttavuus VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio 2020 rakentuu kestävien ratkaisujen pohjalle ja se ohjaa VTT:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vastaamaan tulevaisuuden kannalta keskeisimpiin kysymyksiin. Visioon on valittu 6 vaikuttavuusaluetta, joilla on suuria mahdollisuuksia luoda uusiin teknologioihin ja innovaatioihin pohjautuvaa liiketoimintaa. Näitä alueita ovat biotalous, vähähiilinen energia, resurssitehokas tuotanto, puhdas maapallo, ihmisten hyvinvointi ja digitaalinen maailma (kuva 1). Kuva 1. VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio 2020 HYVÄ ELÄMÄ PUHDAS MAAILMA KESTÄVÄ TALOUS VTT:n toimintamalli (kuva 2) osoittaa, miten eri toiminnot osaltaan ovat mukana vaikutusten syntymisessä. VTT:n strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen luovat perustan asiakaskohtaisille ratkaisuille, josta syntyy yrityksille kansainvälistä kilpailukykyä. Strategisen tutkimuksen avulla haetaan uusia avauksia ja ideoita, tunnistetaan nousevia kehitystarpeita, kehitetään uusia teknologioita ja luodaan uusia innovaatioita, mikä kaikki kasvattaa VTT:n menestymiselle välttämätöntä osaamista ja sen uusiutumista. Kotimainen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyö: VTT toimii tiiviisti yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyön kautta VTT täydentää omia osaamisvahvuuksiaan. VTT:llä on keskeinen rooli strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) sekä Tekesin teknologiaohjelmissa. VTT toimii usein laajojen tutkimushankekokonaisuuksien valmistelijana sekä koordinaattorina. Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö: VTT:n rooli EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa on vahvistunut 7. puiteohjelman aikana, jossa VTT on ollut neljänneksi aktiivisin eurooppalainen osallistujataho organisaatioittain tarkasteltuna. Verkottamalla suomalaisia toimijoita kansainvälisiin hankkeisiin ja yhteistyöhön, VTT siirtää samalla muualla syntynyttä osaamista suomalaisen elinkeinoelämän, yhteiskunnan sekä innovaatiojärjestelmän hyödyksi. Suurten yritysten lisäksi VTT verkottaa kasvuhakuisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin sekä välittää niille kansainvälistä osaamista ja kontakteja. Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen: VTT:n kehittämää teknologiaa ja osaamista hyödyntävät suomalainen elinkeinoelämä, yhteiskunta sekä muut asiakkaat. VTT tuottaa asiakasratkaisuina useita erilaisia palveluita, kuten ennakointi, strateginen tutkimus, teknologia- ja asiantuntijapalvelut, IPR- ja lisensointi- sekä teknologiakumppanuudet. VTT:n teollisuuskumppanuudet ja erittäin monen toimialan liiketoimintaosaaminen luovat mahdollisuudet nykyisen liiketoiminnan kilpailukyvyn nostamiselle ja uuden luomiselle. VTT:n osaaminen kaupallistuu

5 3 TILINPÄÄTÖS 2011 usein myös spin-off -yritysten muodossa. Lisäksi VTT:n tuottamaa tietoa hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana. Palvelutarjonta asiakkaille ja sidosryhmille Tutkimusinfrastruktuurit ja yhteistyöverkostot Teknologiaennakointi Tutkimusyhteistyö Teknologia- ja asiantuntijapalvelut Teknologian kaupallistaminen ml. IPR Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen Teknologian ja osaamisen hyödyntäminen yrityksissä ja yhteiskunnassa VTT:n strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen VTT Uusien ideoiden, teknologioiden ja innovaatioiden luominen ja osaamisen kasvattaminen Kotimainen T&K&Iyhteistyö Osaamisen kehittäminen: strateginen yhteistyö perustutkimuksessa ja yhteishankkeissa Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö Osaamisen kehittäminen: kansainväliset yhteistyöverkostot VTT:n rooli suomalaisessa ja kansainvälisissä innovaatioverkostoissa Kuva 2. VTT:n toimintamalli Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena VTT:n vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin tavoitellaan ja seurataan pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn paranemisen kautta. Tähän VTT pyrkii - suuntaamalla tutkimustoimintaa ja samalla omaa osaamistaan Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisiin painoalueisiin sekä liiketoiminnan nykyisiin ja ennakoitaviin murroskohtiin - muuntamalla tutkimustuloksia hyödynnettäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin - osallistumalla uusien teknologiayritysten perustamiseen ja - tehostamalla alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia kotimaassa yhdessä muiden innovaatioverkoston toimijoiden kanssa. VTT:n vaikuttavuus syntyy myös VTT:n erilaisten roolien kautta (kuva 3).

6 4 TILINPÄÄTÖS 2011 Liiketoimintaympäristö 22/02/ VTT:n rooli innovaatioympäristöissä VTT vauhdittaa uuden teknologiapohjaisen liiketoiminnan syntymistä Uutta luova tutkimus Teknologiahyödyt Ennakointien tuloksena nousevien teknologioiden tunnistaminen Uusien teknologioiden luoma innovaatiopotentiaali Osaamisten yhdistäminen ja sovellusten kehittäminen Yliopisto- ja tutkimuskumppanuuksien kautta globaali teknologian kehittäminen VTT:n innovaatioprosessi VTT luo teknologiasta liiketoimintaa Innovaatiot ja uusi liiketoiminta Asiakas- ja yrityshyödyt Uudet tuotteet, palvelut ja prosessit Uudet liiketoiminnat ja markkinat Kansainvälisten verkostojen ja teknologiasiirron hyödyntäminen Innovaatioympäristön ja yhteiskunnan hyödyt Ennakoivien tutkimusstrategioiden luominen Toimialojen uudistuminen ja kehitys Kansainvälinen innovaatioverkostoituminen Kestävän kehityksen edistäminen Julkisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen Kuva 3. VTT:n vaikuttavuus innovaatioympäristössä VTT:n keskeisimmät vaikuttavuustavoitteet Energia ja ympäristö: energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä, öljyriippuvuuden väheneminen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian ja vähähiilisen ja älykkään energiatuotannon sekä biotalouden edistäminen. Teollisuuden kilpailukyky: erityisesti metsä-, ICT-, metalli- ja koneteollisuuden innovaatiokyky, uudet tuotteet ja prosessit, uudet arvoketjut sekä suunnittelun ja tuotannon kehittäminen. Uudet liiketoiminnat: teknologialiiketoiminnan edistäminen, ICT-teknologian avulla uusia, tehokkaampia liiketoimintakonsepteja, teollisuuden uudet palvelut, osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja uusien liiketoimintojen luominen. Ihmisten hyvinvointi ja toimiva arkipäivä: ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, julkisen sektorin palvelujärjestelmien tehostaminen, ihmisten arkipäivän käyttäjäkohtaisten palvelujen sekä digitaalisen ympäristön ymmärrettävyyden ja hallittavuuden edistäminen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulossopimuksessa olevien mittareiden toteutumat on esitetty kappaleessa 1.4. (taulukko 7) sekä asiakasvaikuttavuuskyselyn tuloksia kappaleessa VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus VTT on EU:n tutkimusohjelmissa neljän aktiivisimman tutkimuslaitoksen joukossa ja selvästi suurin toimija Suomessa. Se tukee myös eurooppalaisen elinkeinorakenteen uudistamista. VTT on keskeinen EU-tason vaikuttaja, joka kehittää lukuisten EU- ja ERA-hankkeiden avulla huipputeknologiaa, kansainvälistä vaikuttavuutta, verkostoja ja innovaatiokumppanuuksia. VTT:n

7 5 TILINPÄÄTÖS 2011 hankkeissa painottuvat erityisesti tieto- ja viestintäteknologiat, nanotiede, materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät, sekä energia, bioteknologia ja liikenne. VTT:n vahva asema eurooppalaisissa strategisissa alliansseissa on mahdollistanut aktiivisen vaikuttamisen eurooppalaiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Mukanaolo eurooppalaisessa avainteknologioihin keskittyvässä KET-huippuasiantuntijaryhmässä vuosina 2010 ja 2011 antoi VTT:lle mahdollisuuden viedä tutkimuslaitoskentän näkemyksiä eurooppalaisen teollisuus- ja innovaatiopolitiikan kehittämiseen ja tulevan Horisontti ohjelman keskeisiin sisältöpainotuksiin. VTT:n tutkimusyksiköt Brasiliassa ja Etelä-Koreassa sekä Kaliforniassa toimivan tutkimusinstituutin jäsenyys avaavat uudenlaisia väyliä kansainväliseen verkottumiseen VTT:n kannalta tärkeissä innovaatioympäristöissä. Yhdysvalloissa ja Japanissa on tehty tutkimusyhteistyötä huippuyliopistojen ja maailmanluokan tutkimuslaitosten useiden tutkimusryhmien kanssa. VTT on mukana yli 30 kansallisessa teknologiaohjelmassa, Suomen kuuden strategisen huippuosaamisen keskuksen lähes kaikissa ohjelmissa (SHOK) ja neljässä Suomen Akatemian huippuyksikössä. VTT:n asiantuntijat toimivat myös poliittisen päätöksenteon tukena Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Omarahoitteisen toiminnan osuus nousi 31,3 milj. eurosta 32,9 milj. euroon (nousua 5 %). Omarahoitteisen toiminnan volyymitavoitteesta jäätiin 8,2 milj. euroa, koska perusrahoitusta ohjattiin suunniteltua enemmän yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitusosuuksiin sen suuren volyymin johdosta. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin omarahoitteiseen toimintaan 39 % (2010: 36 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto 165,3 milj. euroa pysyi lähes ennallaan edellisen vuoden 165,7 milj. euron liikevaihtoon nähden. Liikevaihdosta ulkopuolisten tulojen osuus oli 113,7 milj. euroa (kasvua edellisestä vuodesta 3 %). Yhteisrahoitteiseen toimintaan sitoutuneen perusrahoituksen määrä pieneni 55,0 milj. eurosta 51,6 milj. euroon (muutos -6 %) mutta ylitti vuodelle yhteisrahoitteiseen toimintaan suunnitellun perusrahoituksen määrän 4,8 milj. eurolla. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin yhteisrahoitteiseen toimintaan 61 % (2010: 64 %). Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta 47 % käytettiin VTT:n ohjelmiin (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, Key Technology Actions- ja Frontier-hankkeet). Näiden ohjelmien liikevaihto oli 105,9 milj. euroa ja muutos edellisestä vuodesta oli -7 %, mikä johtui ohjelmaportfolion vahvasta uusimisesta vuoden aikana. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus oli 22 % (edellisenä vuonna 18 %). Muihin hankkeisiin, pääosin Tekes- ja EU-ohjelmien konsortiohankkeisiin, strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 53 % (kuva 4).

8 6 TILINPÄÄTÖS 2011 Perusrahoitus tutkimuksen painoalueille Omarahoitteiset projektit Frontier 2,3 M Yhteisrahoitteiset projektit Kärkiohjelmat 45,7 M / 4 kpl Maksulliset projektit(ar) VTTohjelmiin 47 % Suuret innovaatio-ohjelmat 43,5 M / 11 kpl Key Technology Actions 14,4 M / 6 kpl Muihin hankkeisiin 53 % Perusrahoitus Perusrahoitus Tekes - SHOK-hankkeet - muut hankkeet EU Muu rahoitus Tuotot ja rahoitus yht. M 32,9 51,6 53,7 30,6 29,4 24,6 Kuva 4. Tutkimusrahoitus vuonna 2011 EU-tuotot kasvoivat 27,7 milj. eurosta 30,6 milj. euroon (kasvua 10 %). Tekes-tuotot pysyivät lähes viime vuotisella tasolla ja olivat 53,7 milj. euroa (vuonna ,3 milj. euroa). Muun julkisen sektorin tuotot kasvoivat 15 %. Yksityisen sektorin kotimaan ja ulkomaan tuotot vähenivät 13,4 milj. eurosta 11,6 milj. euroon (- 13 %) johtuen kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen huomattavasta vähenemisestä ,5 17,8 13,5 Milj ,4 16,0 13,0 18,1 13,1 20,5 21,9 50,8 27,7 30,6 54,3 53,7 Muu julkinen sektori EU Tekes Yksityinen sektori 20 29,0 33,7 40,4 0 11,3 11,0 10,5 13,2 13,4 11, Kuva 5. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys

9 7 TILINPÄÄTÖS Perusrahoituksen kohdentaminen Perusrahoitusta käytettiin VTT:llä kokonaisuudessaan 86,5 milj. euroa (budjetti 89,5 milj. euroa). Strategisessa tutkimuksessa perusrahoitusta käytettiin 84,5 milj. euroa (2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna). IP Business -toiminnossa käytettiin perusrahoitusta yhteisrahoitteiseen toimintaan 2,0 milj. euroa (budjetti 1,6 milj. euroa). VTT:n strateginen tutkimusportfolio ohjaa perusrahoituksen kohdentamista painoaloille. Tutkimusinstrumenttien (kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien sekä KTA- ja Frontier-hankkeiden) sekä muun tutkimustoiminnan perusrahoitus ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot kohdennetaan tutkimuksen eri painoalueille euroa Perusrahoitus Ulkopuoliset tulot Toteu- Suunnitunut Toteu- Osuus Muutos Toteu- Suunni- Toteu- Muutos teltu tunut liikevaih / 2011 tunut teltu tunut 2010 / dosta, % % % Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemian prosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Palvelut ja rakennettu ympäristö Muu kohdennus Strateginen tutkimus yhteensä IP Business Oma- ja yhteisrahoitteinen toiminta yhteensä Micronovan tulipalokuluihin *) Henkilöperustainen osaamisen uudelleen suuntaaminen Hankevalmistelu, pienet kokeilut Frontier hankkeet Varaus vuoden aikana tehtäviä kohdistuksia varten Palkitseminen Painoalueiden ulkopuolella (mm. pääjohtajan varaus, VTT:n sisäiset kehityshankkeet) Muut kohteet yhteensä *) Micronovan tulipalossa tuhoutuneiden laitteiden korvausinvestointien pääomakustannusten kattaminen Taulukko 1. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain Perusrahoituksesta kohdistettiin 70,8 milj. euroa strategisia linjauksia noudattaviin painoalueisiin. Perusrahoitusta kohdistettiin kaikille muille painoalueille vähemmän kuin edellisenä vuonna lukuun ottamatta Sovellettu materiaalitekniikka- ja Teolliset järjestelmät -painoalueita. Perusrahoitus väheni eniten Palvelut ja rakennettu ympäristö painoalueella (-13 %), koska painoalueen yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitussuhde on parantunut sitoen suunniteltua vähemmän perusrahoitusta samalla, kun omarahoitteisen toiminnan volyymi on laskenut. Tieto- ja viestintäteknologiat

10 8 TILINPÄÄTÖS painoalueilla yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi pieneni, ja tämä näkyi painoalueelle kohdistetun perusrahoituksen vähenemisenä (-11 %). Perusrahoitusta lisättiin Sovelletun materiaalitekniikan tutkimukseen 5 % edelliseen vuoteen verrattuna yhteisrahoitteisen toiminnan kasvun vuoksi mikä näkyy vastaavasti merkittävänä ulkopuolisten tuottojen kasvuna suunnitelmaan nähden. Perusrahoituksen osuus liikevaihdosta vaihteli Palvelut ja rakennettu ympäristö -painoalueen 33 %:sta Bio- ja kemianprosessit -painoalueen 43 %:iin. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat eniten Palvelut ja rakennettu ympäristö -painoalueella jossa kasvua edellisvuoteen oli 16 %. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat merkittävästi myös Mikroteknologiat ja elektroniikka (+13 %) ja Energia (+8 %) -painoalueilla VTT:n strategiset ohjelmamuodot VTT tasapainottaa tutkimusportfoliotansa teknologia-/asiakaslähtöisyyden ja riskipitoisuuden suhteen erilaisten ohjelmamuotojen avulla. Frontier-ohjelman hankkeet: Hankkeiden avulla luodaan uutta tulevaisuuteen tähtäävää osaamista ja uusia teknologioita, jotka toteutuessaan voivat johtaa merkittäviin läpimurtoihin. Frontier-ohjelmalla on erittäin korkea tieteellinen ja teknologinen tavoitetaso ja se on kaikkein riskipitoisin VTT:n ohjelmista. Hankkeet keskittyvät pitkän tähtäyksen tutkimukseen ja ne voivat olla teknologia- tai ongelmaratkaisulähtöisiä. Hankkeet ovat pääosin omarahoitteisia. Frontier-toimintaa ja siihen liittyviä sisäisiä menettelyjä terävöitettiin vuoden 2011 aikana. Vuoden aikana oli käynnissä 11 Frontier-ohjelmaa joihin kohdistettiin perusrahoitusta yhteensä 2,3 milj. euroa. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat: Kärki- ja innovaatio-ohjelmien aiheiksi on valittu Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta keskeisiä, tulevaisuuteen suuntautuvia haasteita, joihin VTT:n on mahdollista löytää merkittäviä teknologisia ratkaisuja ja tuottaa todellisia innovaatioita. Ohjelmissa luodaan teknologisia läpimurtoja. Tutkimusta ohjataan systemaattisten liiketoimintasuunnitelmien avulla. Asiakkaat ja tutkimuskumppanit otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan innovaatioprosessiin. Kärkiohjelmien volyymitavoite on yli 10 milj. euroa/vuosi ja innovaatio-ohjelmien yli 3 milj. euroa/vuosi. KTA (Key Technology Actions) -ohjelmat: KTA-ohjelmissa kehitetään teknologia- ja liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntämällä ja yhdistämällä VTT:n osaamista uudella tavalla. Niissä keskitytään tarve- tai ongelmanratkaisuun teknologiakehityksen keinoin suuren liiketoimintapotentiaalin asiakastoimialoilla. Niiden tuloksilla tavoitellaan merkittävää teknologista ja taloudellista vaikuttavuutta. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat Portfolio-ohjauksen keskeisinä työkaluina ovat vuoden 2009 alusta lähtien olleet suuret kärki- ja innovaatio-ohjelmat. Noin puolet perusrahoituksesta käytettiin kärki- ja innovaatio-ohjelmissa. Kompaktit ohjelmat sisältävät keskenään synergisiä omarahoitteisia, yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Näin teknologiakehitys, sovellukset ja liiketoimintamallien kehittäminen tapahtuvat rinnakkaisina, samanaikaisina ja vuorovaikutteisina projekteina. Ohjelmien vaikuttavuuden keskeinen mittari on sen aikaansaama maksullisen toiminnan projektikanta, joka on esitetty kunkin ohjelman osalta. VTT:n ohjelmien keskeisiä mittareita ovat ohjel-

11 9 TILINPÄÄTÖS 2011 massa tuotetut julkaisut, keksinnöt, dokumentoidut menetelmät, prototyypit, verkottuminen, tutkijanvaihto ja suoritetut tutkinnot. Ohjelman liiketoimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet myös patenttihakemuksille, lisenssisopimuksille, spin-offien ja tietyn vuosivolyymin ylittävien asiakkuuksien lukumäärälle. Vuoden 2011 keväällä valmistunut suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaava VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio 2020 tulee jatkossa ohjaamaan tutkimusportfoliota. Uutena kärkiohjelmana aloitettiin Green Solutions for Water and Waste -ohjelma, jonka tavoitteena on edistää veden kestävää käyttöä ja jätteiden hyödyntämistä. Vuoden 2010 lopussa päättyi neljän innovaatio-ohjelmaa ja vuoden 2011aikana käynnistettiin neljä uutta uutta innovaatio-ohjelmaa. Innovaatio-ohjelmien liikevaihto 43,5 milj. euroa alitti vuodelle 2011 asetetun tavoitteen 18 %:lla ja kärkiohjelmien liikevaihto 45,7 milj. euroa jäi 17 % suunnitellusta. Maksullisen toiminnan osuus kärkiohjelmien liikevaihdosta oli 27 % tavoitteen ollessa 33 %. Innovaatio-ohjelmissa maksullisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 18 % (tavoite 21 %). Ohjelmakohtaisesti maksullisen toiminnan tavoitteet vaihtelevat ohjelman elinkaaren mukaisesti siten, että tavoite kasvaa ohjelman edetessä. Maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikevaihdosta % Liikevaihdon toteumat Yhteisrahoitteisten Liike- Suunniteltu projektien Perusrahoitus Maksullinen vaihto liikevaihto ulkopuolinen toiminta yhteensä yhteensä tulo Ohjelman liikevaihdosta toteutunut suunitellusta % Kärkiohjelmat Teolliset biomateriaalit eengineering OPEN Smart Spaces Green solutions for water and waste Innovaatio-ohjelmat Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet Polttokennot Nutritech Hyvinvointiteknologiat Suorituskykyiset mikrosysteemit Tietoturva Sähköajoneuvot ja -työkoneet Cognitive Communications Intelligent Energy Grids Intrans Energiatehokkaat prosessit Taulukko 2. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien liikevaihto vuodelta 2011 Kärkiohjelmat Teolliset biomateriaalit Kilpailuetua biotaloudesta ja uudistuvasta metsäklusterista Kärkiohjelma on käynnistynyt vuonna 2009 ja siinä kehitetään biomassapohjaisia materiaaleja ja kemikaaleja, jotka vahvistavat kestävän kehityksen periaatteita, eivätkä heikennä elintarviketuotannon arvoketjuja. Hyödynnettäviä biomassoja ovat metsäteollisuuden massat ja elintarviketuo-

12 10 TILINPÄÄTÖS 2011 tannon sivuvirrat, maataloustuotannon ylijäämät ja luontoperäisten materiaalien fraktiointituotteet, kuten esimerkiksi kiertokuitu, hemiselluloosa, mustalipeän komponentit, kuori, olki ja mäski. Ohjelma kehittää lisäarvoisia sovelluksia erityisesti pakkaamisen ja kuluttajatuotteiden, biomassapohjaisten materiaalien arvoketjuihin. Ohjelmassa tarkastellaan myös laitteiden ja rakentamisen biomassapohjaisia materiaaleja ja komposiitteja. Kuitenkin esimerkiksi puurakentamisen materiaalitutkimuksen käynnistäminen on ollut vaikeaa, johtuen alan varovaisuudesta. Vuonna 2011 ohjelmassa on kehitetty uusia biopolymeereja metsäteollisuuden virroista ja tämän edistymisen ansiosta on onnistuneesti jatkokehitetty biopakkaustarjoamaa luomalla rainamaisia, biopohjaisia materiaaleja, joilla voidaan estää esimerkiksi hapen ja rasvan kulku pakkausmateriaalin läpi. Kehitystyössä näille tuotteille on lisäksi pystytty luomaan hyvät läpinäkyvyys- ja muokattavuusominaisuudet. Biopohjaisten tuotteiden kehittämisen lisäksi VTT:n edistyminen nanoselluloosan tutkimuksessa kansainvälisellä huipputasolla luo vahvan pohjan metsäteollisuuden uudistumiselle. VTT:n asiakkaat ovat vieneet vuoden 2011 aikana tutkimustuloksia tehdasmittakaavaisiin koeajoihin ja tuotepilotteihin. Uusia pakkausmateriaalidemonstraatioita esitettiin vuonna 2011 muiden muassa InterPack ja ABTCP messuilla, joissa ne saavuttivat laajaa mielenkiintoa. eengineering Digitaalinen tuoteprosessi teknologiateollisuuden menestystekijäksi Tehokkaan digitaalisen tuoteprosessin avulla puolitetaan teknologiateollisuuden suunnitteluun ja tuotannon käynnistämiseen tarvitsema aika. Digitaalinen tuoteprosessi myös mahdollistaa uudenlaisen tuotekehitysprosessin, kun voidaan virtuaalisesti tutkia eri suunnitteluvalintoja yhdistämällä eri teknologia-alojen simulaattoreita. eengineering-ohjelmassa kehitetään avointa ohjelmistoalustaa (Simantics) mallinnuksen, simuloinnin, suunnittelutiedon ja elinkaaren hallinnan työvälineeksi, joka tekee muun muassa yleensä erittäin haastavan mallien välisen kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen mahdolliseksi. Ohjelman tuloksia hyödyntävät kotimainen ja kansainvälinen kone- ja kuljetusteollisuus, valmistus- ja prosessiteollisuus, sekä erityisesti metsä- ja energiateollisuus. Simantics-ympäristössä voidaan yhdistää muiden muassa dynaamisia prosessimalleja, systeemidynamiikkasimulaatioita, automaatiosuunnittelua sekä lopputuotteen toiminnan kannalta kriittisen tietotekniikan suorituskykyanalyysejä. Esimerkkinä monien mallien yhteistoiminnasta voidaan mainita VTT:llä kehitetty työkoneen pakoputken simulointimallin (ääni, tärinä) kommunikointi työkoneen kuljettajan työhyvinvointimallin kanssa. Suunnitteluvaiheen lisäksi yhteentoimivia virtuaalimalleja on VTT:n toimesta onnistuneesti sovellettu myös käyttäjien koulutukseen. Esimerkiksi ydinvoimalaitosten kaltaisia suuren riskin laitoksia mallinnettaessa eri osakokonaisuuksien yhteistoiminnan mallintaminen ja simulointi on välttämätöntä sekä erilaisiin vaaratilanneskenaarioihin varautumiseksi että käyttävän henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Vuoden 2011 aikana julkaistiin uudet versiot sekä Simantics-ympäristöstä että VTT:n Aprosohjelmistosta. Teknologisesti suurin saavutus oli Simantics Constraint Language -kielen (SCL) julkistaminen ja käyttöönotto, sillä tämä sallii simulointitiedon semanttisen käsittelyn, kyselyt ja muunnoskuvaukset Simantics-alustalla.

13 11 TILINPÄÄTÖS 2011 Open smart spaces Digitaalinen maailma ja sulautettu tietotekniikka Kärkiohjelma perustuu näkemykseen, jonka mukaan fyysisen ympäristön ja digitaalisen maailman yhdistäminen on seuraava ICT-alan mullistus. Jokapaikan tietotekniikan ja esineiden ja asioiden internetin (Internet of Things, IoT) kehittyminen tuovat mukanaan teknologia- ja liiketoimintamurroksen, jonka keskiössä VTT toimii sekä tämän vuonna 2009 alkaneen ohjelman puitteissa että muiden verkostojen kautta. Ohjelman fokuksessa olevia lisätyn todellisuuden sovelluksia käytetään tyypillisesti viihteessä ja rakentamisessa. VTT:n kehittämiä ohjelmistoja on hyödynnetty esimerkiksi alan johtavan laitevalmistajan tuotteissa. Ohjelmassa myös tutkitaan kontekstitietoisten teknologioiden kehittämistä ja tuotteistamista. Vuonna 2011 yksi ohjelman tärkeimmistä saavutuksista oli Euroopan ensimmäisen uid-palvelimen pystytys. uid on Tokion yliopiston kehittämä yleiskäyttöinen ja uniikki nimeämisjärjestelmä (koodi). uid-tunnisteen avulla mikä tahansa esine voidaan nimetä ja tunnistaa. Menetelmä on hyödyllinen tuoteturvallisuuden kannalta, väärennysten torjunnassa ja reaalimaailman ja digitaalisen maailman linkittämisessä toisiinsa. Tunniste voidaan lukea esimerkiksi matkapuhelimella ja siten saada tunnisteeseen liitetystä kohteesta lisätietoa. Ohjelmassa kehitettyjen teknologioiden, kuten käyttäjän aktiviteetin ja käyttökontekstin tunnistus, puitteissa on vuoden 2011 aikana syntynyt kolme yritystä. Green solutions for water and waste Kestäviä ratkaisuja veden ja jätteen käsittelyyn On nähtävissä, että tulevina vuosina sekä vesipula että puhtaan veden tarve kasvavat, ja tämän teknologia-alan osaamiselle tulee olemaan voimakasta kansainvälistä kysyntää. Samalla myös resurssitehokkuuden täytyy tulevaisuudessa parantua, ja jätteen hyötykäytön kehittäminen on olennaista tähän haasteeseen vastattaessa. Kärkiohjelman tavoitteena on etsiä ympäristötehokkaita ratkaisuja veden- ja jätteenkäsittelyn kehittämiseksi tulevaisuuden haasteiden edessä. Erityisesti resurssitehokkuuden haasteet kytkevät ohjelman tavoitteet usean asiakastoimialan intresseihin. Esimerkiksi kaivosteollisuus on asiakastoimiala, jonka uudistaminen sekä vedenkäsittelyn että resurssitehokkuuden osalta tulee lähivuosina merkittäväksi. Kärkiohjelman ensimmäisen vuoden päätavoitteina on ollut vahva kansainvälistyminen ja asiakastoimialan laajentaminen. Ohjelmassa tehtävä tutkimusyhteistyö ulottuu Australiaan ja Singaporeen liittyen fosforin talteenottoteknologioihin ja vedenkäsittelyn membraaniteknologiaan. Kaivosteollisuuden yhteistyöhankkeiden volyymi kasvoi merkittävästi. Vuoden 2011 aikana ohjelman puitteissa suoritettu kehitystyö johti 7 keksintöilmoitukseen liittyen kemikaalien kestävään käyttöön vedenpuhdistuksessa. Näistä neljä on yhteiskeksintöjä asiakasyrityksen kanssa. Vuoden 2011 aikana ohjelman julkisten hankkeiden volyymi kasvoi erityisesti materiaalitehokkuuden parantamisen ja ympäristömonitoroinnin aloilla. Painettu älykkyys Vuonna 2010 kärkiohjelmana päättyneen Painettu älykkyys -ohjelman kaupallistamisen eräänä tuloksena Ouluun on syntynyt maailmanluokan painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskus, jonka kokonaisvolyymi on 15 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä. Kaupallistamista tukeviin investointeihin, tuoteaihioiden demonstrointiin ja käynnistyviin yrityksiin Printocent-yhteisö on saanut kansainvälisiä ja kotimaisia sijoituksia 2 milj. euroa ja tähän

14 12 TILINPÄÄTÖS 2011 mennessä yrityksiä on syntynyt 9 kappaletta.vuonna 2011 kasvatettiin toimeksiantohankkeiden sekä yhteistyösopimusten määrää merkittävien yritysasiakkaiden kanssa sekä toteutettiin useita onnistuneita tuotantokokeiluja, esimerkiksi painettava hologrammi- ja rullalta-rullalle -tekniikalla valmistetut anodit ja katodit painotekniikalla tuotettavia pattereita varten. Innovaatio-ohjelmat Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet - TransEco Ohjelman ensimmäinen jakso päättyi ( ), ja ohjelmasta tehtiin ulkoinen väliarviointi. Ohjelmaan oltiin tyytyväisiä, ja ohjelman johtoryhmä päätti jatkosta kaudelle Ohjelman tärkeimmäksi saavutukseksi voidaan nostaa St1:n kanssa tehdyn korkeaseosteisen etanolipolttoaineen kehitystyön onnistuminen, mikä mahdollisti St1:lle uuden biopolttoainelaadun tuomisen maanlaajuiseen jakeluun. Ohjelman hankkeet saivatkin vuoden 2011 aikana runsaasti mediahuomiota. Muita vuoden 2011 aktiviteetteja olivat esimerkiksi biopolttoaineiden käyttötutkimus, parafiinisen dieselpolttoaineen demonstraatiohanke, sekä tehdyt useat avaukset sähköautojen tutkimukseen. Polttokennot Ohjelmassa kehitetään teknologioita, jotka tuottavat sähköä aiempaa tehokkaammin, aiheuttavat vähemmän päästöjä sähköntuotannossa ja edistävät sähköisten työkoneiden käyttöä. Vuonna 2011 polttokennohankkeissa on hyödynnetty vuonna 2010 kehitettyä 10 kw e :n SOFC-demonstraatioyksikköä (Solid Oxide Fuel Cell) esimerkiksi maakaasun muuntamisessa polttokennosähköksi kiinteistön sähköverkkoon. Vuoden aikana on myös onnistuneesti valmistettu biopolttokennoihin entsymaattisia anodi- ja katodielektrodeja pilottiskaalassa. Kennostokehitystä on myös tehty toimeksiantona ja yhteistyössä on saatu aikaan erittäin suorituskykyinen kennosto. Ohjelmassa tehty työ on johtanut useisiin keksintöilmoituksiin, lisensoituihin aliohjelmiin sekä suoriin toimeksiantoprojekteihin. Nutritech Uudet elintarvike- ja ravitsemusratkaisut Ohjelman tavoitteena on teknologian innovatiivinen kehittäminen ja soveltaminen elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyvissä hyvinvointia lisäävissä tuotteissa ja palveluissa. Vuoden 2011 aikana ohjelma on herättänyt suurta kiinnostusta asiakasyrityksissä ja ohjelman puitteissa järjestettiin yli 20 asiakastyöpajaa sekä kansallinen seminaari Nutritechin yritysjäsenille. Voimakas kiinnostus asiakasyritysten taholta on nostanut erilaiset kaupallistamishankkeet merkittävään osaan ohjelman projektiportfoliossa. Ohjelmassa on tehty myös hyvin poikkitieteellistä tutkimusta esimerkiksi Seniori-Sapuska -projektissa, jossa yhdistetään ravitsemustiedettä, elintarviketeknologiaa, kuluttajatutkimusta sekä pakkausmuotoilua seniorimyönteisten elintarvikkeiden, aterioiden ja pakkausten kehittämiseksi. Ohjelman puitteissa on myös aloitettu yhteistyöprojekteja muiden ravitsemusratkaisujen kehittämiseksi ikääntyneille ja toisaalta köyhyysriskissä oleville kuluttajille.

15 13 TILINPÄÄTÖS 2011 Hyvinvointiteknologiat Ohjelmassa keskitytään uusien teknologioiden ja biomarkkereiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen yksilön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteiskunnan terveyspalvelujen kehittämiseksi. Vuoden 2011 aikana ohjelman puitteissa on kehitetty Alzheimerin taudin varhaista diagnostiikkaa kuva-analyysimenetelmien ja uusien biomarkkereiden avulla. Biomarkkereiden lisäksi työtä on tehty paljon VTT:n ICT- ja bioteknologiaosaamisen yhdistämiseksi ja eheän kokonaisuuden luomiseksi, sekä tutkimusnäkökulmasta että kaupallisessa mielessä. Kehitettyjä teknologioita voidaan hyödyntää mm. hajautetussa diagnostiikassa ja kotitestauksessa. Ohjelmassa on myös kehitetty mallinnusmenetelmiä terveydenhuollon päätöksenteon vaikuttavuuden mittaamiseksi. Suorituskykyiset mikrosysteemit Ohjelmassa kehitetään piiteknologioihin pohjautuvia innovaatioita, joissa keskeisessä asemassa on VTT Micronovan ainutlaatuinen tutkimus- ja valmistusympäristö. Ohjelmassa on neljä painopistealuetta: anturit, säteilydetektorit, RF- (radio frequency) moduulit ja mikrospektrometrit. Vuonna 2011 kehitettiin muun muassa MEMS-mikrofoni erityistä suorituskykyä tarvitseviin kuluttajasovelluksiin esimerkiksi kannettavissa tietokoneissa ja matkapuhelimissa. Lisäksi edettiin merkittävästi tavanomaisiin laitteisiin verrattuna erittäin pienikokoisen ja helposti operoitavan spektrometriteknologian (Fabry-Perot) kehittämisessä ja soveltamisessa. Laitteistoa käytettiin esimerkiksi polttoaineen laatuanalyysiin, jolloin polttoainekoostumuksen perusteella voidaan säätää moottorin toimintaa. Tietoturva (päättyi innovaatio-ohjelmana 2011) Ohjelmassa kehitetään ratkaisuja, työkaluja ja komponentteja, joita tarvitaan turvallisten ohjelmistointensiivisten järjestelmien rakentamiseen. Vuonna 2011 ohjelmassa kehitettiin ratkaisukokonaisuus, jonka avulla web:in kautta tapahtuva asiointi ja kauppa voidaan tehdä turvalliseksi loppukäyttäjälle. Turvallisuus voidaan saavuttaa myös tilanteessa, jossa loppukäyttäjän koneessa on haittaohjelmia. Ratkaisun käyttöönottoon ja käyttöön on kehitetty useita malleja. Lisäksi on kehitetty teollisuuden tietoturvaa yhdessä alan yritysten ja huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Tietoturvan kustannustehokkuus on varmistettu ratkaisuissa. Sähköajoneuvot ja -työkoneet (aloitti innovaatio-ohjelmana 2011) Sähköajoneuvot ja työkoneet -innovaatio-ohjelman käynnistäminen alkoi vuoden 2011 keväällä. Vuoden 2011 aikana kartoitettiin VTT:n sisäinen osaaminen liittyen sähköajoneuvoteknologioihin ja kehitettiin teknologiatarjoamaa tämän tiedon perusteella. Ohjelman puitteissa kehitettiin työkalu ajoneuvon energiataseen mallintamiseksi ja luotiin kehys VTT:n tarjoamille kokonaisvaltaisille simulointipalveluille. Vuoden aikana todettiin kuitenkin, että sähköajoneuvoihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö voidaan parhaiten hoitaa projektiportfoliona ja aihe lopetettiin innovaatio-ohjelmana. Cognitive Communications (aloitti innovaatio-ohjelmana 2011) Ohjelman tavoitteet perustuvat visioon, jonka mukaan verkkojen ja liikkuvien laitteiden älykkyys kasvaa lisääntyvän kognitiivisen toiminnan kautta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi lisääntyvän

16 14 TILINPÄÄTÖS 2011 tietoliikennekapasiteetin ja tehokkaamman radio- ja verkkoresurssien käytön. Lisäksi kognitiiviset tietoliikennemenetelmät tukevat kestävää kehitystä vähentämällä energiankulutusta ja optimoimalla fyysisten resurssien käyttöä. Ohjelmassa on laajennettu ja yhdistetty VTT:n osaamis- ja työkalupohjaa ottaen huomioon markkinatarpeet. Vuoden 2011 aikana on otettu käyttöön kognitiiviradiotutkimusympäristö, jossa on testattu videokuvan siirtoa kognitiiviteknologiaa soveltaen. Ympäristö mahdollistaa historiatiedon hyödyntämisen kanavanvalinnassa, minkä avulla voidaan mukautua aiempaa paremmin häiriöiseen tai ruuhkautuneeseen tietoliikenteeseen. Kognitiiviradiokonseptin kansainvälistä käyttöönottoa on edistetty ITU:n (International Telecommunication Union) välityksellä. Intelligent Energy Grids (aloitti innovaatio-ohjelmana 2011) Ohjelman tavoitteena on integroida VTT:n eri teknologiapainoalueiden: ICT:n, energian, elektroniikan ja rakennetun ympäristön osaaminen uuden innovatiivisen ja vaikuttavan osaamisyhdistelmän luomiseksi tulevaisuuden energiaverkkojen kehitystyöhön. Ohjelman fokuksessa on erityisesti uusiutuvan energian tuoton, energian varastoinnin ja sähköautoverkoston kaupallisesti kannattava integrointi. Ohjelmassa on myös kehitetty ensimmäinen taloudelliset reunaehdot huomioiva prototyyppi rakennusten samanaikaisen energiankulutuksen ja -tuoton simuloimiseksi. Lisäksi on kehitetty tapoja hyödyntää Suomen poikkeuksellisen kattavaa Smart Meter -sähköenergiankulutuksen seurantajärjestelmää sekä kilpailukykyistä älykkäiden energiasysteemikonseptien tarjoamaa esimerkiksi nollaenergialähiöitä ja -alueratkaisuja varten. Intrans (aloitti innovaatio-ohjelmana 2011) Vuonna 2011 alkaneessa ohjelmassa kehitetään älyliikenteen palveluja, palvelukonsepteja, tuotteita ja tarvittavaa teknologiaa yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin ja muiden alan toimijoiden kanssa. Vuoden merkittävimpiä saavutuksia on älyliikenteen yhteistyön käynnistyminen Venäjän kanssa ja älykkään liikenteen palvelujen kotimaisten palvelupilottien toteuttaminen. Ohjelman puitteissa on luotu Suomeen älyliikenteen vientiklusteri ja esimerkiksi Venäjälle suunnattu vienti on käynnistynyt Helsinki-Pietari -älyliikennekäytävän kehittämisen muodossa molempien maiden hallitusten tuella. Merkittävää vuonna 2011 oli myös innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartan luominen lupaavimpien palvelutyyppien tunnistamiseksi vuoden päästä. Energiatehokkaat prosessit Ohjelman suunnitteluvaiheessa osoittautui, että innovaatio-ohjelman muoto ei ole paras tapa edetä tällä alueella, vaan aiheen tutkimusta päätettiin viedä eteenpäin projektiportfolion muodossa Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Alueellinen vaikuttavuus VTT:n alueellisen toiminnan painopisteenä on osallistua aktiivisesti alueellisiin kumppanuksiin sekä projektimuotoiseen kehitystoimintaan. VTT:llä on toimipisteitä useilla paikkakunnilla (taulukko 3) ja lisäksi VTT toimii alueellisesti tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Vahvaa paikallista verkostoitumista on jatkettu.

17 15 TILINPÄÄTÖS 2011 VTT:n asiamiestoimintaa on kehitetty edelleen, vaikkakin määrä pysyi samana. Asiamiehiä on tällä hetkellä 14 paikkakunnalla. Eri alueiden yrityksille on jäljestetty asiamiesten avustuksella tilaisuuksia, joissa on esitelty VTT:n toimintaa ja haettu yhteistyömahdollisuuksia. Paikkakunta Henkilömäärä %-osuus Muutos-% /2010 Espoo ,3 0,3 Oulu ,3-0,7 Tampere ,8 3,4 Jyväskylä 124 4,4-0,8 Turku 39 1,4 14,7 Lappeenranta 13 0,5 0,0 Nurmijärvi 14 0,5-6,7 Kuopio 14 0,5 27,3 Raahe 4 0,1 0,0 Kajaani 4 0,1 0,0 Varkaus 1 0,0-50,0 Yhteensä ,6 #DIV/0! Taulukko 3. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain VTT:llä on merkittävä rooli tarjota aktiivisesti pk-yrityksille kansainvälisiä kontakteja ja osallistumisia kansainvälisiin projekteihin (mm. EU:n Research for SME hankkeisiin), joissa yrityksillä on hyvät mahdollisuudet verkottua kansainvälisesti ja luoda uutta liiketoimintaa. Joulukuun haussa Research for SME -hakemuksia lähetettiin 20 kpl, joissa kymmenessä oli suomalainen pkyritys mukana. Kehitimme toimintakonseptin pk-yritysten lähestymiseen, erityiskohteena ovat kasvuhakuiset yritykset ja korkean teknologian yritykset. VTT:n palveluiden ja yhteistyön mahdollisuuksia on viestitty erilaisissa seminaareissa ympäri Suomea, erityisesti messuilla ja laajalla tutkimustulosten lehdistöviestinnällä Kansallinen tutkimusyhteistyö VTT osallistui aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan vaikuttamalla tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen sekä osallistumalla tutkimustoimintaan. VTT:läisiä toimii SHOKien pysyvissä tai kiertävissä hallituspaikoissa, tutkimusvaliokunnissa tai vastaavissa elimissä sekä tutkimusohjelmien ja niiden osa-alueiden vetäjinä ja vastuuhenkilöinä. SHOK-toiminta on tarjonnut uusia tutkimuksellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia ja synergiaetuja sekä vahvistanut avainyritysverkostoja. VTT on osakkaana kaikissa SHOKien yhtiöissä. VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto oli 24,0 milj. euroa, josta Tekes-tuotot muodostivat 59 % (14,1 milj. euroa). VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto kasvoi 29 % edellisestä vuodesta. SHOKien kautta VTT:n Tekes-tuotoista tuli 25 % (2010: 20 %). Kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen (4,5 milj. euroa) osuus nousi 19 %:iin VTT:n SHOKtoiminnan liikevaihdosta. SHOK Metsäklusterin kotimaisen yksityisen sektorin tuotot olivat 3,4

18 16 TILINPÄÄTÖS 2011 milj. euroa, joka on 51 % SHOKin VTT:n osuuden liikevaihdosta. SalWe ja TIVIT SHOKeissa ei ollut tuottoja yksityiseltä sektorilta kotimaasta. VTT:n perusrahoitusta SHOKeihin kohdistettiin 5,4 milj. euroa (2010: 4,6 milj. euroa) joka on 22 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SHOK-toimintaan kohdistunut perusrahoitus oli 6 % VTT:n perusrahoituksen käytöstä (2010: 5 %). SHOK-toiminnan ohella VTT osallistui laajasti kansallisten tutkimus- ja teknologiaohjelmien suunnitteluun, valmisteluun ja tutkimustyön toteutukseen. Erityisen keskeisessä roolissa ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat, joista VTT on mukana yli kolmessakymmenessä. Vuonna 2011 Suomen Akatemian hallitus valitsi uudeksi huippuyksiköksi Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian huippuyksikön ( ), jota VTT johtaa. Lisäksi VTT johtaa Valkoisen biotekniikan vihreän kemian huippuyksikköä ( ) sekä osallistuu Atomikerroskasvatuksen (ALD) ( ) ja Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien ( , ) huippuyksiköihin. Vuoden aikana päättyi VTT:n johtama Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikkö ( ). Ulkopuoliset tuotot Perusrahoitus Tuotot Yksityisen Tuotot Tekes Ulkopuoliset Perus- Perus- Liikevaihto yksityiseltä sektorin Tekesiltä tuottojen tuotot rahoitus rahoituksen yhteensä sektorilta tuottojen osuus osuus yhteensä osuus kotimaasta SHOKin SHOKin SHOKin liikevaihdosta liikevaihdosta liikevaihdosta euroa % euroa % euroa euroa % euroa CLEEN FIMECC Metsäklusteri RYM SalWe TIVIT Yhteensä Taulukko 4. SHOK toiminta vuonna 2011 Teollisuuden ja tiedekumppaneiden kanssa perustettujen tutkimusallianssien toiminta jatkui aktiivisena. Keskeisimpiä ovat Suomen Nanoselluloosakeskus, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan PrintoCent -innovaatiokeskusohjelma Oulussa ja Kemira Oyj:n ja VTT:n vesitutkimuksen keskus, Center of Water Efficiency Excellence eli SWEET. VTT:n ja Metlan BETA (Bioenergy Technology Alliance) yhteistyönä valmisteltu metsäenergian tutkimus- ja innovaatio-ohjelma lähti käyntiin vuoden 2012 alusta. Lisäksi VTT johtaa vuoden 2011 alussa käynnistynyttä Työ- ja elinkeinoministeriön asettamaa kansallisen ydinturvallisuuden tutkimusohjelmaa SAFIR2014 ja toimii koordinaattorina kansallisessa ydinjätehuollon tutkimusohjelmassa (KYT ). Kansalliseen tutkimusyhteistyöhön lukeutuvat myös merkittävät yhteiset tutkimusympäristöt kotimaisten yliopistojen kanssa, kuten VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen mikro- ja nanosysteemien suunnittelu-, kehitys- ja valmistuskeskus Micronova, sekä VTT:n ja Tampereen teknillisen

19 17 TILINPÄÄTÖS 2011 yliopiston etäoperoinnin ja virtuaalitekniikoiden keskus, ROViR (Remote Operation and Virtual Reality), jossa tehdään kansainväliseen ITER-fuusioreaktorihankkeeseen liittyvää tutkimusta ja kehitystä Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus VTT Group -yhtiöt VTT:n johtokunnan päätöksiin perustuen VTT sijoitti vuonna ,8 milj. euroa VTT Group -yhtiöihin. Sijoituksista 0,5 milj. euroa tehtiin VTT Ventures Oy:öön, joka käytti pääoman sijoittamalla spin-off -yrityksiin. VTT International Oy:n sijoitettiin 0,3 milj. euroa käytettäväksi VTT/MSI-instituutin jäsenmaksuihin, tytäryhtiöiden hallinnon kehittämiseen sekä etabloitumisselvityksiin Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja kehitysyhtiöt Vuoden 2011 aikana VTT ei tehnyt uusia sijoituksia kehitysyhtiöihin tai strategisen huippuosaamisen keskittymiin. Vuoden aikana luovuttiin Technopolis Oyj:n omistuksesta. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö VTT on edistänyt tehtäväalueellaan hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaamien tavoitteiden toteutumista kytkeytymällä kansallisiin ja kansainvälisiin arvoverkostoihin sekä luomalla yhteistyötä kansainvälisesti merkittäviin innovaatiokeskittymiin sekä välittämällä tietoa ja osaamista suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Pitkäjänteinen vuorovaikutus tutkimus- ja innovaatiotoiminnan johtavien maiden keskeisten toimijoiden kanssa, yhdistettynä laajaan kansainvälisen kontaktiverkostoon, on antanut VTT:lle vahvat edellytykset toimia kumppanina asiakkaiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. VTT:n vastauksena yhteiskunnallisiin haasteisiin on tutkimus- ja innovaatiovision uudistaminen sekä toimiminen suomalaisten ja eurooppalaisten tahojen verkottajana globaalissa ympäristössä. Siirtyminen ekotehokkaaseen talouteen edellyttää vahvoja innovaatiokumppanuuksia. VTT on sitoutunut edistämään EU tavoitteita, aktiivisesti pyrkinyt sopeutumaan ja vaikuttamaan eurooppalaiseen kehitykseen, tunnistamaan ja kehittämään uusia EU-tason rahoitusmahdollisuuksia sekä huolehtimaan kyvystään toimia uusissa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rakenteissa Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Eurooppalaisen tutkimusalueen (EU/ERA) osalta VTT:n tavoitelinjaukset on johdettu kansallisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-agendan pohjalta. Työ- ja elinkeinoministeriö täsmensi EU-prioriteettejaan innovaatiotoiminnan näkökulmasta vuonna 2011 ja VTT:n toiminta toteuttaa näitä linjauksia. 22 % VTT:n kokonaisliikevaihdosta syntyi EU/ERA-toiminnasta. Perusrahasta 20 % kiinnittyi EU/ERA-toimintaan. 17 % VTT:n Tekes-tuotoista perustui ERA-toimintaan.

20 18 TILINPÄÄTÖS 2011 Komission EU-ohjelmien (FP7, JU, CIP, RFCS) kautta tuleva EU-rahoitus vuonna 2011 oli 33,8 milj. euroa (2010: 29 milj. euroa), jota vastaava omarahoitusosuus (perusraha) oli 13,3 milj. euroa (2010: 12 milj. euroa). Tekesin ERA-ohjelmien (AAL, EraNet, Euratom, Eureka, Eurostars) kautta tuleva kansallinen rahoitus oli 9,2 milj. euroa (2010: 13 milj. euroa), jota vastaava omarahoitusosuus oli 3,7 milj. euroa (2010: 5 milj. euroa). EU- ja ERA-toiminnan kokonaislaajuus vuonna 2011 oli 60 milj. euroa (43 milj. euroa ulkopuolista rahoitusta komissiosta ja Tekesistä ja 17 milj. euroa perusrahaa). Tämän lisäksi muuta julkista eurooppalaista rahoitusta (pohjoismainen, ESA, EIT) oli 2,6 milj. euroa, jota vastaava omarahoitusosuus oli 1 milj. euroa. VTT on seurannut EU:n tutkimus- innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa ja ennakoinut uusien tutkimus- ja innovaatiorakenteiden kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita osallistumalla VTT:lle keskeisissä asioissa kansalliseen ja EU-tason vaikuttamiseen. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan useita innovaatiounioniin sisältyviä aloitteita. Vuonna 2011 käynnistyneitä keskeisiä hankkeita ovat EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman uusiminen (Horisontti 2020), Euroopan innovaatiokumppanuudet ja EU:n esikaupallisten hankintojen rahoitusväline. VTT on hyödyntänyt nykyisiä EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia osallistumalla ohjelmien hakuihin ja vaikuttamalla tulevan EU:n Horisontti ohjelman sisältöihin. VTT oli mukana Key Enabling Technologies -asiantuntijaryhmässä , jonka näkemykset on otettu huomioon erityisesti Horisontti ohjelman kakkospilarin painotuksissa (teollisuuden kilpailukyky). VTT on mukana useassa strategisessa allianssissa (energia, mikro- ja nanoelektroniikka, ICT, innovaatiopolitiikka, tutkimuslaitosten horisontaaliset kumppanuudet). Näissä sovelletaan erilaisia rakenteellisia ja toiminnallisia lähestymistapoja. Erityyppiset innovaatiokumppanuudet ja allianssimallit sisältävät usein ulkoa tulleita toimintamalleja, joihin VTT ei voi välttämättä vaikuttaa. Vuoden 2011 aikana osassa alliansseja päästiin alkuun käytännön projektitoiminnassa, mutta kaiken kaikkiaan uusiin yhteisyömalleihin sopeutuminen on vienyt osallistujilta enemmän aikaa kuin alun perin oli ennakoitu. VTT on saavuttanut merkittävän aseman eurooppalaisessa tutkimuslaitoskentässä. Vuonna 2011 VTT:llä oli käynnissä 606 (2010: 414) kansainvälistä julkista tutkimushanketta, joista (322) oli EU-hankkeita (2010: 275). Näistä 7. puiteohjelmaan kuuluvia hankkeita oli käynnissä 271 kpl (2010: 212). VTT:n kautta tulee lähes neljännes kaikesta Suomeen tulevasta puiteohjelmarahoituksesta. Volyymiltaan eniten projekteja oli seuraavissa 7. puiteohjelman tutkimusalueissa: Tietoja viestintäteknologiat (34 %), Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät (18 %), Energia (10 %), Bioteknologia (8 %) ja Liikenne (6 %). Eniten hankkeita oli käynnissä Saksan (211), Iso-Britannian (140), Ranskan (136), Ruotsin (113), Alankomaiden (105), Espanjan (105), Italian (103) ja Belgian (90) kanssa Ulkomaiset kontaktipisteet VTT International Oy VTT International Oy vastaa hallinnosta VTT:n kansainvälisissä toimipisteissä, jotka hakevat paikallista julkista rahoitusta ja edellyttävät oikeushenkilömuodossa toimimista. Tällä hetkellä VTT International hallinnoi VTT:n ulkomaisia tutkimusyksiköitä, jotka sijaitsevat Brasiliassa, Koreassa ja USA:ssa Berkeleyssä. VTT International Oy selvitti vuoden 2011 aikana VTT:n uusia kansainvälistymismahdollisuuksia Australiassa ja Singaporessa sekä arvioi mahdollisuuksia

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010 ESPOO 2011 15.3.2011 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 3 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012

15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012 ESPOO 2013 15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 3 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2009

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2009 ESPOO 2010 12.3.2010 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2009 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS...1 1.1 Johdon katsaus...1 1.2 Vaikuttavuus...2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 2 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019 Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Click Sisältö to edit Master title style

Click Sisältö to edit Master title style VTT 2014 Click Sisältö to edit Master title style VTT:n yleisesittely Lisämateriaalia VTT:stä 3. VTT - Teknologiasta tulosta 4. Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio 5. VTT Second

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli 2, Espoo Martti Korkiakoski Tekes Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekesin

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Jukka Klemettilä Oulu Innovation 22.10.2009 MILLÄ KEINOIN TUODAAN VAURAUTTA POHJOISEEN? Tuotannon työpaikat vähenevät seudulta, koska globaali kilpailu

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4. VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ESPOO 2014. VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013

ESPOO 2014. VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013 ESPOO 2014 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1. VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus... 4 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Suomen t&k-menojen osuus bkt:sta (%)

Suomen t&k-menojen osuus bkt:sta (%) VTT 2010 25.3.2010 2 Suomen t&k-menojen osuus bkt:sta (%) % 3 3,43 3,45 3,48 3,45 3,47 3,72 3,92 2,1 1990 1998 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus. Bkt 2009 valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto

Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto Introduction Research Teaching Cooperation Faculties Ympäristöseminaari Rovaniemi, 9.2.2012 Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto Thule-instituutti, NorTech Oulu Oulun yliopisto profiloituu kansainvälisesti

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot