VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13.3.2012 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011"

Transkriptio

1 ESPOO VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011

2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Ulkomaiset kontaktipisteet Maksullisen toiminnan kehittäminen IPR:n suojaus ja kaupallistaminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen VTT toiminnoittain Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaatuja tutkimustuloksia Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö ja osaaminen Yhteiskuntavastuu Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Toimintajärjestelmän arvioinnit Itsearvioinnit Tutkimuksen arviointi Asiakasvaikuttavuuskysely Muut arvioinnit Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 63

3 1 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2011 kehittyi useilla mittareilla positiivisesti. Toiminnan tulos sisäisen tuloslaskennan mukaan oli 7,1 milj. euroa ylijäämäinen. Tutkimuskysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä vuonna Tilauskanta on edellisvuotta korkeampi. Yhteisrahoitteisten hankkeiden ulkopuoliset tuotot olivat kokonaisuutena edellisen vuoden tasolla. EU-tuotot kasvoivat kuitenkin 10 %. Maksullisen toiminnan volyymi kasvoi 4 % ja kansainväliset tuotot yli 40 %. Riskien hallinnassa onnistuttiin hyvin, erityisesti yleinen markkinatilanne huomioiden asiakkuudet kehittyivät myönteisesti. Luottotappiot kasvoivat, mutta olivat silti alle 0,25 % liikevaihdosta, suomalaisyritysten keskiarvon ollessa 1,9 %. Ulkomaan tuottojen osuus liikevaihdosta oli 18 % eli 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Maksullisen toiminnan erillistulos oli 5 milj. euroa ylijäämäinen. Investoinnit toteutuivat suunniteltua selvästi pienempinä, johtuen suurten laitteistokokonaisuuksien viivästyneistä toimituksista. Nämä viiveet kasvattivat osaltaan vuodelta 2011 siirtyvää määrärahaa. VTT osallistui edelleen aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan vaikuttamalla tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen sekä osallistumalla tutkimustoimintaan. VTT:n SHOK-toiminnan kokonaisliikevaihto kasvoi lähes 30 %, ollen yhteensä 24 milj. euroa. VTT:n vuotuisen asiakastutkimuksessa asiakkaiden kokemat hyödyt VTT:n kanssa tehdyistä projekteista olivat kasvaneet merkittävästi vuoden 2010 arvioinnista. VTT:n kanssa tehtyä yhteistyötä oli kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödyntänyt tai aikoi hyödyntää kolmen vuoden sisällä 74 % suomalaisista asiakkaista, kun vastaava osuus vuoden 2010 kyselyssä oli 58 %. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksia syntyi 271 kpl ja IPR-tuotot olivat yhteensä 2,4 milj. euroa. TULI-ohjelman avulla tehostettiin keksintöjen ja muiden IPR-aihioiden seulontaa ja kaupallisen potentiaalin arviointia sekä arvon nostoa. Vuonna 2011 arvioitiin 235 TULI-kelpoista hanketta, joista käynnistettiin 97 hanketta. Päättyneistä hankkeista 24 johti lisensointiin tai yritysaihion perustamiseen. Kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja julkaistiin aikaisempaa enemmän, 600 kpl. Brasiliaan perustettiin toimipiste, jonka tutkimustoiminta keskittyy aluksi biomassan hyödyntämiseen ja vesiteknologioihin. Vuoden 2011 lopussa toimipisteessä työskenteli kolme työntekijää. VTT osallistuu Kaliforniassa toimivan molekyylibiologian yksikön toimintaan yksikön ainoana jäsenorganisaationa. Projektipäällikkövalmennus etenee suunnitellusti, 49 projektipäällikköä on sertifioitu IPMA C- tason vaatimusten mukaisesti. Projektien vaativuusluokitus otettiin käyttöön osana projektitoiminnan kehittämistä. Kahden merkittävän tutkimusinfrastruktuuri-investoinnin suunnittelu on käynnistetty. Uudistuvan energian koetoiminnan ajanmukaistamiseen saatiin TAE2011 erillisrahoitus ja ensimmäiset laitteistot otetaan käyttöön vuonna Kokeellinen ydinturvallisuustutkimus ja mallinnusaktiviteetit keskitetään uudisrakennukseen, jonka on määrä olla valmis vuonna

4 2 TILINPÄÄTÖS Vaikuttavuus VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio 2020 rakentuu kestävien ratkaisujen pohjalle ja se ohjaa VTT:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vastaamaan tulevaisuuden kannalta keskeisimpiin kysymyksiin. Visioon on valittu 6 vaikuttavuusaluetta, joilla on suuria mahdollisuuksia luoda uusiin teknologioihin ja innovaatioihin pohjautuvaa liiketoimintaa. Näitä alueita ovat biotalous, vähähiilinen energia, resurssitehokas tuotanto, puhdas maapallo, ihmisten hyvinvointi ja digitaalinen maailma (kuva 1). Kuva 1. VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio 2020 HYVÄ ELÄMÄ PUHDAS MAAILMA KESTÄVÄ TALOUS VTT:n toimintamalli (kuva 2) osoittaa, miten eri toiminnot osaltaan ovat mukana vaikutusten syntymisessä. VTT:n strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen luovat perustan asiakaskohtaisille ratkaisuille, josta syntyy yrityksille kansainvälistä kilpailukykyä. Strategisen tutkimuksen avulla haetaan uusia avauksia ja ideoita, tunnistetaan nousevia kehitystarpeita, kehitetään uusia teknologioita ja luodaan uusia innovaatioita, mikä kaikki kasvattaa VTT:n menestymiselle välttämätöntä osaamista ja sen uusiutumista. Kotimainen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyö: VTT toimii tiiviisti yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyön kautta VTT täydentää omia osaamisvahvuuksiaan. VTT:llä on keskeinen rooli strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) sekä Tekesin teknologiaohjelmissa. VTT toimii usein laajojen tutkimushankekokonaisuuksien valmistelijana sekä koordinaattorina. Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö: VTT:n rooli EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa on vahvistunut 7. puiteohjelman aikana, jossa VTT on ollut neljänneksi aktiivisin eurooppalainen osallistujataho organisaatioittain tarkasteltuna. Verkottamalla suomalaisia toimijoita kansainvälisiin hankkeisiin ja yhteistyöhön, VTT siirtää samalla muualla syntynyttä osaamista suomalaisen elinkeinoelämän, yhteiskunnan sekä innovaatiojärjestelmän hyödyksi. Suurten yritysten lisäksi VTT verkottaa kasvuhakuisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin sekä välittää niille kansainvälistä osaamista ja kontakteja. Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen: VTT:n kehittämää teknologiaa ja osaamista hyödyntävät suomalainen elinkeinoelämä, yhteiskunta sekä muut asiakkaat. VTT tuottaa asiakasratkaisuina useita erilaisia palveluita, kuten ennakointi, strateginen tutkimus, teknologia- ja asiantuntijapalvelut, IPR- ja lisensointi- sekä teknologiakumppanuudet. VTT:n teollisuuskumppanuudet ja erittäin monen toimialan liiketoimintaosaaminen luovat mahdollisuudet nykyisen liiketoiminnan kilpailukyvyn nostamiselle ja uuden luomiselle. VTT:n osaaminen kaupallistuu

5 3 TILINPÄÄTÖS 2011 usein myös spin-off -yritysten muodossa. Lisäksi VTT:n tuottamaa tietoa hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana. Palvelutarjonta asiakkaille ja sidosryhmille Tutkimusinfrastruktuurit ja yhteistyöverkostot Teknologiaennakointi Tutkimusyhteistyö Teknologia- ja asiantuntijapalvelut Teknologian kaupallistaminen ml. IPR Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen Teknologian ja osaamisen hyödyntäminen yrityksissä ja yhteiskunnassa VTT:n strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen VTT Uusien ideoiden, teknologioiden ja innovaatioiden luominen ja osaamisen kasvattaminen Kotimainen T&K&Iyhteistyö Osaamisen kehittäminen: strateginen yhteistyö perustutkimuksessa ja yhteishankkeissa Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö Osaamisen kehittäminen: kansainväliset yhteistyöverkostot VTT:n rooli suomalaisessa ja kansainvälisissä innovaatioverkostoissa Kuva 2. VTT:n toimintamalli Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena VTT:n vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin tavoitellaan ja seurataan pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn paranemisen kautta. Tähän VTT pyrkii - suuntaamalla tutkimustoimintaa ja samalla omaa osaamistaan Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisiin painoalueisiin sekä liiketoiminnan nykyisiin ja ennakoitaviin murroskohtiin - muuntamalla tutkimustuloksia hyödynnettäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin - osallistumalla uusien teknologiayritysten perustamiseen ja - tehostamalla alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia kotimaassa yhdessä muiden innovaatioverkoston toimijoiden kanssa. VTT:n vaikuttavuus syntyy myös VTT:n erilaisten roolien kautta (kuva 3).

6 4 TILINPÄÄTÖS 2011 Liiketoimintaympäristö 22/02/ VTT:n rooli innovaatioympäristöissä VTT vauhdittaa uuden teknologiapohjaisen liiketoiminnan syntymistä Uutta luova tutkimus Teknologiahyödyt Ennakointien tuloksena nousevien teknologioiden tunnistaminen Uusien teknologioiden luoma innovaatiopotentiaali Osaamisten yhdistäminen ja sovellusten kehittäminen Yliopisto- ja tutkimuskumppanuuksien kautta globaali teknologian kehittäminen VTT:n innovaatioprosessi VTT luo teknologiasta liiketoimintaa Innovaatiot ja uusi liiketoiminta Asiakas- ja yrityshyödyt Uudet tuotteet, palvelut ja prosessit Uudet liiketoiminnat ja markkinat Kansainvälisten verkostojen ja teknologiasiirron hyödyntäminen Innovaatioympäristön ja yhteiskunnan hyödyt Ennakoivien tutkimusstrategioiden luominen Toimialojen uudistuminen ja kehitys Kansainvälinen innovaatioverkostoituminen Kestävän kehityksen edistäminen Julkisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen Kuva 3. VTT:n vaikuttavuus innovaatioympäristössä VTT:n keskeisimmät vaikuttavuustavoitteet Energia ja ympäristö: energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä, öljyriippuvuuden väheneminen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian ja vähähiilisen ja älykkään energiatuotannon sekä biotalouden edistäminen. Teollisuuden kilpailukyky: erityisesti metsä-, ICT-, metalli- ja koneteollisuuden innovaatiokyky, uudet tuotteet ja prosessit, uudet arvoketjut sekä suunnittelun ja tuotannon kehittäminen. Uudet liiketoiminnat: teknologialiiketoiminnan edistäminen, ICT-teknologian avulla uusia, tehokkaampia liiketoimintakonsepteja, teollisuuden uudet palvelut, osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja uusien liiketoimintojen luominen. Ihmisten hyvinvointi ja toimiva arkipäivä: ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, julkisen sektorin palvelujärjestelmien tehostaminen, ihmisten arkipäivän käyttäjäkohtaisten palvelujen sekä digitaalisen ympäristön ymmärrettävyyden ja hallittavuuden edistäminen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulossopimuksessa olevien mittareiden toteutumat on esitetty kappaleessa 1.4. (taulukko 7) sekä asiakasvaikuttavuuskyselyn tuloksia kappaleessa VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus VTT on EU:n tutkimusohjelmissa neljän aktiivisimman tutkimuslaitoksen joukossa ja selvästi suurin toimija Suomessa. Se tukee myös eurooppalaisen elinkeinorakenteen uudistamista. VTT on keskeinen EU-tason vaikuttaja, joka kehittää lukuisten EU- ja ERA-hankkeiden avulla huipputeknologiaa, kansainvälistä vaikuttavuutta, verkostoja ja innovaatiokumppanuuksia. VTT:n

7 5 TILINPÄÄTÖS 2011 hankkeissa painottuvat erityisesti tieto- ja viestintäteknologiat, nanotiede, materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät, sekä energia, bioteknologia ja liikenne. VTT:n vahva asema eurooppalaisissa strategisissa alliansseissa on mahdollistanut aktiivisen vaikuttamisen eurooppalaiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Mukanaolo eurooppalaisessa avainteknologioihin keskittyvässä KET-huippuasiantuntijaryhmässä vuosina 2010 ja 2011 antoi VTT:lle mahdollisuuden viedä tutkimuslaitoskentän näkemyksiä eurooppalaisen teollisuus- ja innovaatiopolitiikan kehittämiseen ja tulevan Horisontti ohjelman keskeisiin sisältöpainotuksiin. VTT:n tutkimusyksiköt Brasiliassa ja Etelä-Koreassa sekä Kaliforniassa toimivan tutkimusinstituutin jäsenyys avaavat uudenlaisia väyliä kansainväliseen verkottumiseen VTT:n kannalta tärkeissä innovaatioympäristöissä. Yhdysvalloissa ja Japanissa on tehty tutkimusyhteistyötä huippuyliopistojen ja maailmanluokan tutkimuslaitosten useiden tutkimusryhmien kanssa. VTT on mukana yli 30 kansallisessa teknologiaohjelmassa, Suomen kuuden strategisen huippuosaamisen keskuksen lähes kaikissa ohjelmissa (SHOK) ja neljässä Suomen Akatemian huippuyksikössä. VTT:n asiantuntijat toimivat myös poliittisen päätöksenteon tukena Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Omarahoitteisen toiminnan osuus nousi 31,3 milj. eurosta 32,9 milj. euroon (nousua 5 %). Omarahoitteisen toiminnan volyymitavoitteesta jäätiin 8,2 milj. euroa, koska perusrahoitusta ohjattiin suunniteltua enemmän yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitusosuuksiin sen suuren volyymin johdosta. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin omarahoitteiseen toimintaan 39 % (2010: 36 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto 165,3 milj. euroa pysyi lähes ennallaan edellisen vuoden 165,7 milj. euron liikevaihtoon nähden. Liikevaihdosta ulkopuolisten tulojen osuus oli 113,7 milj. euroa (kasvua edellisestä vuodesta 3 %). Yhteisrahoitteiseen toimintaan sitoutuneen perusrahoituksen määrä pieneni 55,0 milj. eurosta 51,6 milj. euroon (muutos -6 %) mutta ylitti vuodelle yhteisrahoitteiseen toimintaan suunnitellun perusrahoituksen määrän 4,8 milj. eurolla. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin yhteisrahoitteiseen toimintaan 61 % (2010: 64 %). Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta 47 % käytettiin VTT:n ohjelmiin (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, Key Technology Actions- ja Frontier-hankkeet). Näiden ohjelmien liikevaihto oli 105,9 milj. euroa ja muutos edellisestä vuodesta oli -7 %, mikä johtui ohjelmaportfolion vahvasta uusimisesta vuoden aikana. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus oli 22 % (edellisenä vuonna 18 %). Muihin hankkeisiin, pääosin Tekes- ja EU-ohjelmien konsortiohankkeisiin, strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 53 % (kuva 4).

8 6 TILINPÄÄTÖS 2011 Perusrahoitus tutkimuksen painoalueille Omarahoitteiset projektit Frontier 2,3 M Yhteisrahoitteiset projektit Kärkiohjelmat 45,7 M / 4 kpl Maksulliset projektit(ar) VTTohjelmiin 47 % Suuret innovaatio-ohjelmat 43,5 M / 11 kpl Key Technology Actions 14,4 M / 6 kpl Muihin hankkeisiin 53 % Perusrahoitus Perusrahoitus Tekes - SHOK-hankkeet - muut hankkeet EU Muu rahoitus Tuotot ja rahoitus yht. M 32,9 51,6 53,7 30,6 29,4 24,6 Kuva 4. Tutkimusrahoitus vuonna 2011 EU-tuotot kasvoivat 27,7 milj. eurosta 30,6 milj. euroon (kasvua 10 %). Tekes-tuotot pysyivät lähes viime vuotisella tasolla ja olivat 53,7 milj. euroa (vuonna ,3 milj. euroa). Muun julkisen sektorin tuotot kasvoivat 15 %. Yksityisen sektorin kotimaan ja ulkomaan tuotot vähenivät 13,4 milj. eurosta 11,6 milj. euroon (- 13 %) johtuen kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen huomattavasta vähenemisestä ,5 17,8 13,5 Milj ,4 16,0 13,0 18,1 13,1 20,5 21,9 50,8 27,7 30,6 54,3 53,7 Muu julkinen sektori EU Tekes Yksityinen sektori 20 29,0 33,7 40,4 0 11,3 11,0 10,5 13,2 13,4 11, Kuva 5. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys

9 7 TILINPÄÄTÖS Perusrahoituksen kohdentaminen Perusrahoitusta käytettiin VTT:llä kokonaisuudessaan 86,5 milj. euroa (budjetti 89,5 milj. euroa). Strategisessa tutkimuksessa perusrahoitusta käytettiin 84,5 milj. euroa (2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna). IP Business -toiminnossa käytettiin perusrahoitusta yhteisrahoitteiseen toimintaan 2,0 milj. euroa (budjetti 1,6 milj. euroa). VTT:n strateginen tutkimusportfolio ohjaa perusrahoituksen kohdentamista painoaloille. Tutkimusinstrumenttien (kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien sekä KTA- ja Frontier-hankkeiden) sekä muun tutkimustoiminnan perusrahoitus ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot kohdennetaan tutkimuksen eri painoalueille euroa Perusrahoitus Ulkopuoliset tulot Toteu- Suunnitunut Toteu- Osuus Muutos Toteu- Suunni- Toteu- Muutos teltu tunut liikevaih / 2011 tunut teltu tunut 2010 / dosta, % % % Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemian prosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Palvelut ja rakennettu ympäristö Muu kohdennus Strateginen tutkimus yhteensä IP Business Oma- ja yhteisrahoitteinen toiminta yhteensä Micronovan tulipalokuluihin *) Henkilöperustainen osaamisen uudelleen suuntaaminen Hankevalmistelu, pienet kokeilut Frontier hankkeet Varaus vuoden aikana tehtäviä kohdistuksia varten Palkitseminen Painoalueiden ulkopuolella (mm. pääjohtajan varaus, VTT:n sisäiset kehityshankkeet) Muut kohteet yhteensä *) Micronovan tulipalossa tuhoutuneiden laitteiden korvausinvestointien pääomakustannusten kattaminen Taulukko 1. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain Perusrahoituksesta kohdistettiin 70,8 milj. euroa strategisia linjauksia noudattaviin painoalueisiin. Perusrahoitusta kohdistettiin kaikille muille painoalueille vähemmän kuin edellisenä vuonna lukuun ottamatta Sovellettu materiaalitekniikka- ja Teolliset järjestelmät -painoalueita. Perusrahoitus väheni eniten Palvelut ja rakennettu ympäristö painoalueella (-13 %), koska painoalueen yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitussuhde on parantunut sitoen suunniteltua vähemmän perusrahoitusta samalla, kun omarahoitteisen toiminnan volyymi on laskenut. Tieto- ja viestintäteknologiat

10 8 TILINPÄÄTÖS painoalueilla yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi pieneni, ja tämä näkyi painoalueelle kohdistetun perusrahoituksen vähenemisenä (-11 %). Perusrahoitusta lisättiin Sovelletun materiaalitekniikan tutkimukseen 5 % edelliseen vuoteen verrattuna yhteisrahoitteisen toiminnan kasvun vuoksi mikä näkyy vastaavasti merkittävänä ulkopuolisten tuottojen kasvuna suunnitelmaan nähden. Perusrahoituksen osuus liikevaihdosta vaihteli Palvelut ja rakennettu ympäristö -painoalueen 33 %:sta Bio- ja kemianprosessit -painoalueen 43 %:iin. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat eniten Palvelut ja rakennettu ympäristö -painoalueella jossa kasvua edellisvuoteen oli 16 %. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat merkittävästi myös Mikroteknologiat ja elektroniikka (+13 %) ja Energia (+8 %) -painoalueilla VTT:n strategiset ohjelmamuodot VTT tasapainottaa tutkimusportfoliotansa teknologia-/asiakaslähtöisyyden ja riskipitoisuuden suhteen erilaisten ohjelmamuotojen avulla. Frontier-ohjelman hankkeet: Hankkeiden avulla luodaan uutta tulevaisuuteen tähtäävää osaamista ja uusia teknologioita, jotka toteutuessaan voivat johtaa merkittäviin läpimurtoihin. Frontier-ohjelmalla on erittäin korkea tieteellinen ja teknologinen tavoitetaso ja se on kaikkein riskipitoisin VTT:n ohjelmista. Hankkeet keskittyvät pitkän tähtäyksen tutkimukseen ja ne voivat olla teknologia- tai ongelmaratkaisulähtöisiä. Hankkeet ovat pääosin omarahoitteisia. Frontier-toimintaa ja siihen liittyviä sisäisiä menettelyjä terävöitettiin vuoden 2011 aikana. Vuoden aikana oli käynnissä 11 Frontier-ohjelmaa joihin kohdistettiin perusrahoitusta yhteensä 2,3 milj. euroa. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat: Kärki- ja innovaatio-ohjelmien aiheiksi on valittu Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta keskeisiä, tulevaisuuteen suuntautuvia haasteita, joihin VTT:n on mahdollista löytää merkittäviä teknologisia ratkaisuja ja tuottaa todellisia innovaatioita. Ohjelmissa luodaan teknologisia läpimurtoja. Tutkimusta ohjataan systemaattisten liiketoimintasuunnitelmien avulla. Asiakkaat ja tutkimuskumppanit otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan innovaatioprosessiin. Kärkiohjelmien volyymitavoite on yli 10 milj. euroa/vuosi ja innovaatio-ohjelmien yli 3 milj. euroa/vuosi. KTA (Key Technology Actions) -ohjelmat: KTA-ohjelmissa kehitetään teknologia- ja liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntämällä ja yhdistämällä VTT:n osaamista uudella tavalla. Niissä keskitytään tarve- tai ongelmanratkaisuun teknologiakehityksen keinoin suuren liiketoimintapotentiaalin asiakastoimialoilla. Niiden tuloksilla tavoitellaan merkittävää teknologista ja taloudellista vaikuttavuutta. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat Portfolio-ohjauksen keskeisinä työkaluina ovat vuoden 2009 alusta lähtien olleet suuret kärki- ja innovaatio-ohjelmat. Noin puolet perusrahoituksesta käytettiin kärki- ja innovaatio-ohjelmissa. Kompaktit ohjelmat sisältävät keskenään synergisiä omarahoitteisia, yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Näin teknologiakehitys, sovellukset ja liiketoimintamallien kehittäminen tapahtuvat rinnakkaisina, samanaikaisina ja vuorovaikutteisina projekteina. Ohjelmien vaikuttavuuden keskeinen mittari on sen aikaansaama maksullisen toiminnan projektikanta, joka on esitetty kunkin ohjelman osalta. VTT:n ohjelmien keskeisiä mittareita ovat ohjel-

11 9 TILINPÄÄTÖS 2011 massa tuotetut julkaisut, keksinnöt, dokumentoidut menetelmät, prototyypit, verkottuminen, tutkijanvaihto ja suoritetut tutkinnot. Ohjelman liiketoimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet myös patenttihakemuksille, lisenssisopimuksille, spin-offien ja tietyn vuosivolyymin ylittävien asiakkuuksien lukumäärälle. Vuoden 2011 keväällä valmistunut suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaava VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio 2020 tulee jatkossa ohjaamaan tutkimusportfoliota. Uutena kärkiohjelmana aloitettiin Green Solutions for Water and Waste -ohjelma, jonka tavoitteena on edistää veden kestävää käyttöä ja jätteiden hyödyntämistä. Vuoden 2010 lopussa päättyi neljän innovaatio-ohjelmaa ja vuoden 2011aikana käynnistettiin neljä uutta uutta innovaatio-ohjelmaa. Innovaatio-ohjelmien liikevaihto 43,5 milj. euroa alitti vuodelle 2011 asetetun tavoitteen 18 %:lla ja kärkiohjelmien liikevaihto 45,7 milj. euroa jäi 17 % suunnitellusta. Maksullisen toiminnan osuus kärkiohjelmien liikevaihdosta oli 27 % tavoitteen ollessa 33 %. Innovaatio-ohjelmissa maksullisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 18 % (tavoite 21 %). Ohjelmakohtaisesti maksullisen toiminnan tavoitteet vaihtelevat ohjelman elinkaaren mukaisesti siten, että tavoite kasvaa ohjelman edetessä. Maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikevaihdosta % Liikevaihdon toteumat Yhteisrahoitteisten Liike- Suunniteltu projektien Perusrahoitus Maksullinen vaihto liikevaihto ulkopuolinen toiminta yhteensä yhteensä tulo Ohjelman liikevaihdosta toteutunut suunitellusta % Kärkiohjelmat Teolliset biomateriaalit eengineering OPEN Smart Spaces Green solutions for water and waste Innovaatio-ohjelmat Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet Polttokennot Nutritech Hyvinvointiteknologiat Suorituskykyiset mikrosysteemit Tietoturva Sähköajoneuvot ja -työkoneet Cognitive Communications Intelligent Energy Grids Intrans Energiatehokkaat prosessit Taulukko 2. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien liikevaihto vuodelta 2011 Kärkiohjelmat Teolliset biomateriaalit Kilpailuetua biotaloudesta ja uudistuvasta metsäklusterista Kärkiohjelma on käynnistynyt vuonna 2009 ja siinä kehitetään biomassapohjaisia materiaaleja ja kemikaaleja, jotka vahvistavat kestävän kehityksen periaatteita, eivätkä heikennä elintarviketuotannon arvoketjuja. Hyödynnettäviä biomassoja ovat metsäteollisuuden massat ja elintarviketuo-

12 10 TILINPÄÄTÖS 2011 tannon sivuvirrat, maataloustuotannon ylijäämät ja luontoperäisten materiaalien fraktiointituotteet, kuten esimerkiksi kiertokuitu, hemiselluloosa, mustalipeän komponentit, kuori, olki ja mäski. Ohjelma kehittää lisäarvoisia sovelluksia erityisesti pakkaamisen ja kuluttajatuotteiden, biomassapohjaisten materiaalien arvoketjuihin. Ohjelmassa tarkastellaan myös laitteiden ja rakentamisen biomassapohjaisia materiaaleja ja komposiitteja. Kuitenkin esimerkiksi puurakentamisen materiaalitutkimuksen käynnistäminen on ollut vaikeaa, johtuen alan varovaisuudesta. Vuonna 2011 ohjelmassa on kehitetty uusia biopolymeereja metsäteollisuuden virroista ja tämän edistymisen ansiosta on onnistuneesti jatkokehitetty biopakkaustarjoamaa luomalla rainamaisia, biopohjaisia materiaaleja, joilla voidaan estää esimerkiksi hapen ja rasvan kulku pakkausmateriaalin läpi. Kehitystyössä näille tuotteille on lisäksi pystytty luomaan hyvät läpinäkyvyys- ja muokattavuusominaisuudet. Biopohjaisten tuotteiden kehittämisen lisäksi VTT:n edistyminen nanoselluloosan tutkimuksessa kansainvälisellä huipputasolla luo vahvan pohjan metsäteollisuuden uudistumiselle. VTT:n asiakkaat ovat vieneet vuoden 2011 aikana tutkimustuloksia tehdasmittakaavaisiin koeajoihin ja tuotepilotteihin. Uusia pakkausmateriaalidemonstraatioita esitettiin vuonna 2011 muiden muassa InterPack ja ABTCP messuilla, joissa ne saavuttivat laajaa mielenkiintoa. eengineering Digitaalinen tuoteprosessi teknologiateollisuuden menestystekijäksi Tehokkaan digitaalisen tuoteprosessin avulla puolitetaan teknologiateollisuuden suunnitteluun ja tuotannon käynnistämiseen tarvitsema aika. Digitaalinen tuoteprosessi myös mahdollistaa uudenlaisen tuotekehitysprosessin, kun voidaan virtuaalisesti tutkia eri suunnitteluvalintoja yhdistämällä eri teknologia-alojen simulaattoreita. eengineering-ohjelmassa kehitetään avointa ohjelmistoalustaa (Simantics) mallinnuksen, simuloinnin, suunnittelutiedon ja elinkaaren hallinnan työvälineeksi, joka tekee muun muassa yleensä erittäin haastavan mallien välisen kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen mahdolliseksi. Ohjelman tuloksia hyödyntävät kotimainen ja kansainvälinen kone- ja kuljetusteollisuus, valmistus- ja prosessiteollisuus, sekä erityisesti metsä- ja energiateollisuus. Simantics-ympäristössä voidaan yhdistää muiden muassa dynaamisia prosessimalleja, systeemidynamiikkasimulaatioita, automaatiosuunnittelua sekä lopputuotteen toiminnan kannalta kriittisen tietotekniikan suorituskykyanalyysejä. Esimerkkinä monien mallien yhteistoiminnasta voidaan mainita VTT:llä kehitetty työkoneen pakoputken simulointimallin (ääni, tärinä) kommunikointi työkoneen kuljettajan työhyvinvointimallin kanssa. Suunnitteluvaiheen lisäksi yhteentoimivia virtuaalimalleja on VTT:n toimesta onnistuneesti sovellettu myös käyttäjien koulutukseen. Esimerkiksi ydinvoimalaitosten kaltaisia suuren riskin laitoksia mallinnettaessa eri osakokonaisuuksien yhteistoiminnan mallintaminen ja simulointi on välttämätöntä sekä erilaisiin vaaratilanneskenaarioihin varautumiseksi että käyttävän henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Vuoden 2011 aikana julkaistiin uudet versiot sekä Simantics-ympäristöstä että VTT:n Aprosohjelmistosta. Teknologisesti suurin saavutus oli Simantics Constraint Language -kielen (SCL) julkistaminen ja käyttöönotto, sillä tämä sallii simulointitiedon semanttisen käsittelyn, kyselyt ja muunnoskuvaukset Simantics-alustalla.

13 11 TILINPÄÄTÖS 2011 Open smart spaces Digitaalinen maailma ja sulautettu tietotekniikka Kärkiohjelma perustuu näkemykseen, jonka mukaan fyysisen ympäristön ja digitaalisen maailman yhdistäminen on seuraava ICT-alan mullistus. Jokapaikan tietotekniikan ja esineiden ja asioiden internetin (Internet of Things, IoT) kehittyminen tuovat mukanaan teknologia- ja liiketoimintamurroksen, jonka keskiössä VTT toimii sekä tämän vuonna 2009 alkaneen ohjelman puitteissa että muiden verkostojen kautta. Ohjelman fokuksessa olevia lisätyn todellisuuden sovelluksia käytetään tyypillisesti viihteessä ja rakentamisessa. VTT:n kehittämiä ohjelmistoja on hyödynnetty esimerkiksi alan johtavan laitevalmistajan tuotteissa. Ohjelmassa myös tutkitaan kontekstitietoisten teknologioiden kehittämistä ja tuotteistamista. Vuonna 2011 yksi ohjelman tärkeimmistä saavutuksista oli Euroopan ensimmäisen uid-palvelimen pystytys. uid on Tokion yliopiston kehittämä yleiskäyttöinen ja uniikki nimeämisjärjestelmä (koodi). uid-tunnisteen avulla mikä tahansa esine voidaan nimetä ja tunnistaa. Menetelmä on hyödyllinen tuoteturvallisuuden kannalta, väärennysten torjunnassa ja reaalimaailman ja digitaalisen maailman linkittämisessä toisiinsa. Tunniste voidaan lukea esimerkiksi matkapuhelimella ja siten saada tunnisteeseen liitetystä kohteesta lisätietoa. Ohjelmassa kehitettyjen teknologioiden, kuten käyttäjän aktiviteetin ja käyttökontekstin tunnistus, puitteissa on vuoden 2011 aikana syntynyt kolme yritystä. Green solutions for water and waste Kestäviä ratkaisuja veden ja jätteen käsittelyyn On nähtävissä, että tulevina vuosina sekä vesipula että puhtaan veden tarve kasvavat, ja tämän teknologia-alan osaamiselle tulee olemaan voimakasta kansainvälistä kysyntää. Samalla myös resurssitehokkuuden täytyy tulevaisuudessa parantua, ja jätteen hyötykäytön kehittäminen on olennaista tähän haasteeseen vastattaessa. Kärkiohjelman tavoitteena on etsiä ympäristötehokkaita ratkaisuja veden- ja jätteenkäsittelyn kehittämiseksi tulevaisuuden haasteiden edessä. Erityisesti resurssitehokkuuden haasteet kytkevät ohjelman tavoitteet usean asiakastoimialan intresseihin. Esimerkiksi kaivosteollisuus on asiakastoimiala, jonka uudistaminen sekä vedenkäsittelyn että resurssitehokkuuden osalta tulee lähivuosina merkittäväksi. Kärkiohjelman ensimmäisen vuoden päätavoitteina on ollut vahva kansainvälistyminen ja asiakastoimialan laajentaminen. Ohjelmassa tehtävä tutkimusyhteistyö ulottuu Australiaan ja Singaporeen liittyen fosforin talteenottoteknologioihin ja vedenkäsittelyn membraaniteknologiaan. Kaivosteollisuuden yhteistyöhankkeiden volyymi kasvoi merkittävästi. Vuoden 2011 aikana ohjelman puitteissa suoritettu kehitystyö johti 7 keksintöilmoitukseen liittyen kemikaalien kestävään käyttöön vedenpuhdistuksessa. Näistä neljä on yhteiskeksintöjä asiakasyrityksen kanssa. Vuoden 2011 aikana ohjelman julkisten hankkeiden volyymi kasvoi erityisesti materiaalitehokkuuden parantamisen ja ympäristömonitoroinnin aloilla. Painettu älykkyys Vuonna 2010 kärkiohjelmana päättyneen Painettu älykkyys -ohjelman kaupallistamisen eräänä tuloksena Ouluun on syntynyt maailmanluokan painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskus, jonka kokonaisvolyymi on 15 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä. Kaupallistamista tukeviin investointeihin, tuoteaihioiden demonstrointiin ja käynnistyviin yrityksiin Printocent-yhteisö on saanut kansainvälisiä ja kotimaisia sijoituksia 2 milj. euroa ja tähän

14 12 TILINPÄÄTÖS 2011 mennessä yrityksiä on syntynyt 9 kappaletta.vuonna 2011 kasvatettiin toimeksiantohankkeiden sekä yhteistyösopimusten määrää merkittävien yritysasiakkaiden kanssa sekä toteutettiin useita onnistuneita tuotantokokeiluja, esimerkiksi painettava hologrammi- ja rullalta-rullalle -tekniikalla valmistetut anodit ja katodit painotekniikalla tuotettavia pattereita varten. Innovaatio-ohjelmat Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet - TransEco Ohjelman ensimmäinen jakso päättyi ( ), ja ohjelmasta tehtiin ulkoinen väliarviointi. Ohjelmaan oltiin tyytyväisiä, ja ohjelman johtoryhmä päätti jatkosta kaudelle Ohjelman tärkeimmäksi saavutukseksi voidaan nostaa St1:n kanssa tehdyn korkeaseosteisen etanolipolttoaineen kehitystyön onnistuminen, mikä mahdollisti St1:lle uuden biopolttoainelaadun tuomisen maanlaajuiseen jakeluun. Ohjelman hankkeet saivatkin vuoden 2011 aikana runsaasti mediahuomiota. Muita vuoden 2011 aktiviteetteja olivat esimerkiksi biopolttoaineiden käyttötutkimus, parafiinisen dieselpolttoaineen demonstraatiohanke, sekä tehdyt useat avaukset sähköautojen tutkimukseen. Polttokennot Ohjelmassa kehitetään teknologioita, jotka tuottavat sähköä aiempaa tehokkaammin, aiheuttavat vähemmän päästöjä sähköntuotannossa ja edistävät sähköisten työkoneiden käyttöä. Vuonna 2011 polttokennohankkeissa on hyödynnetty vuonna 2010 kehitettyä 10 kw e :n SOFC-demonstraatioyksikköä (Solid Oxide Fuel Cell) esimerkiksi maakaasun muuntamisessa polttokennosähköksi kiinteistön sähköverkkoon. Vuoden aikana on myös onnistuneesti valmistettu biopolttokennoihin entsymaattisia anodi- ja katodielektrodeja pilottiskaalassa. Kennostokehitystä on myös tehty toimeksiantona ja yhteistyössä on saatu aikaan erittäin suorituskykyinen kennosto. Ohjelmassa tehty työ on johtanut useisiin keksintöilmoituksiin, lisensoituihin aliohjelmiin sekä suoriin toimeksiantoprojekteihin. Nutritech Uudet elintarvike- ja ravitsemusratkaisut Ohjelman tavoitteena on teknologian innovatiivinen kehittäminen ja soveltaminen elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyvissä hyvinvointia lisäävissä tuotteissa ja palveluissa. Vuoden 2011 aikana ohjelma on herättänyt suurta kiinnostusta asiakasyrityksissä ja ohjelman puitteissa järjestettiin yli 20 asiakastyöpajaa sekä kansallinen seminaari Nutritechin yritysjäsenille. Voimakas kiinnostus asiakasyritysten taholta on nostanut erilaiset kaupallistamishankkeet merkittävään osaan ohjelman projektiportfoliossa. Ohjelmassa on tehty myös hyvin poikkitieteellistä tutkimusta esimerkiksi Seniori-Sapuska -projektissa, jossa yhdistetään ravitsemustiedettä, elintarviketeknologiaa, kuluttajatutkimusta sekä pakkausmuotoilua seniorimyönteisten elintarvikkeiden, aterioiden ja pakkausten kehittämiseksi. Ohjelman puitteissa on myös aloitettu yhteistyöprojekteja muiden ravitsemusratkaisujen kehittämiseksi ikääntyneille ja toisaalta köyhyysriskissä oleville kuluttajille.

15 13 TILINPÄÄTÖS 2011 Hyvinvointiteknologiat Ohjelmassa keskitytään uusien teknologioiden ja biomarkkereiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen yksilön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteiskunnan terveyspalvelujen kehittämiseksi. Vuoden 2011 aikana ohjelman puitteissa on kehitetty Alzheimerin taudin varhaista diagnostiikkaa kuva-analyysimenetelmien ja uusien biomarkkereiden avulla. Biomarkkereiden lisäksi työtä on tehty paljon VTT:n ICT- ja bioteknologiaosaamisen yhdistämiseksi ja eheän kokonaisuuden luomiseksi, sekä tutkimusnäkökulmasta että kaupallisessa mielessä. Kehitettyjä teknologioita voidaan hyödyntää mm. hajautetussa diagnostiikassa ja kotitestauksessa. Ohjelmassa on myös kehitetty mallinnusmenetelmiä terveydenhuollon päätöksenteon vaikuttavuuden mittaamiseksi. Suorituskykyiset mikrosysteemit Ohjelmassa kehitetään piiteknologioihin pohjautuvia innovaatioita, joissa keskeisessä asemassa on VTT Micronovan ainutlaatuinen tutkimus- ja valmistusympäristö. Ohjelmassa on neljä painopistealuetta: anturit, säteilydetektorit, RF- (radio frequency) moduulit ja mikrospektrometrit. Vuonna 2011 kehitettiin muun muassa MEMS-mikrofoni erityistä suorituskykyä tarvitseviin kuluttajasovelluksiin esimerkiksi kannettavissa tietokoneissa ja matkapuhelimissa. Lisäksi edettiin merkittävästi tavanomaisiin laitteisiin verrattuna erittäin pienikokoisen ja helposti operoitavan spektrometriteknologian (Fabry-Perot) kehittämisessä ja soveltamisessa. Laitteistoa käytettiin esimerkiksi polttoaineen laatuanalyysiin, jolloin polttoainekoostumuksen perusteella voidaan säätää moottorin toimintaa. Tietoturva (päättyi innovaatio-ohjelmana 2011) Ohjelmassa kehitetään ratkaisuja, työkaluja ja komponentteja, joita tarvitaan turvallisten ohjelmistointensiivisten järjestelmien rakentamiseen. Vuonna 2011 ohjelmassa kehitettiin ratkaisukokonaisuus, jonka avulla web:in kautta tapahtuva asiointi ja kauppa voidaan tehdä turvalliseksi loppukäyttäjälle. Turvallisuus voidaan saavuttaa myös tilanteessa, jossa loppukäyttäjän koneessa on haittaohjelmia. Ratkaisun käyttöönottoon ja käyttöön on kehitetty useita malleja. Lisäksi on kehitetty teollisuuden tietoturvaa yhdessä alan yritysten ja huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Tietoturvan kustannustehokkuus on varmistettu ratkaisuissa. Sähköajoneuvot ja -työkoneet (aloitti innovaatio-ohjelmana 2011) Sähköajoneuvot ja työkoneet -innovaatio-ohjelman käynnistäminen alkoi vuoden 2011 keväällä. Vuoden 2011 aikana kartoitettiin VTT:n sisäinen osaaminen liittyen sähköajoneuvoteknologioihin ja kehitettiin teknologiatarjoamaa tämän tiedon perusteella. Ohjelman puitteissa kehitettiin työkalu ajoneuvon energiataseen mallintamiseksi ja luotiin kehys VTT:n tarjoamille kokonaisvaltaisille simulointipalveluille. Vuoden aikana todettiin kuitenkin, että sähköajoneuvoihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö voidaan parhaiten hoitaa projektiportfoliona ja aihe lopetettiin innovaatio-ohjelmana. Cognitive Communications (aloitti innovaatio-ohjelmana 2011) Ohjelman tavoitteet perustuvat visioon, jonka mukaan verkkojen ja liikkuvien laitteiden älykkyys kasvaa lisääntyvän kognitiivisen toiminnan kautta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi lisääntyvän

16 14 TILINPÄÄTÖS 2011 tietoliikennekapasiteetin ja tehokkaamman radio- ja verkkoresurssien käytön. Lisäksi kognitiiviset tietoliikennemenetelmät tukevat kestävää kehitystä vähentämällä energiankulutusta ja optimoimalla fyysisten resurssien käyttöä. Ohjelmassa on laajennettu ja yhdistetty VTT:n osaamis- ja työkalupohjaa ottaen huomioon markkinatarpeet. Vuoden 2011 aikana on otettu käyttöön kognitiiviradiotutkimusympäristö, jossa on testattu videokuvan siirtoa kognitiiviteknologiaa soveltaen. Ympäristö mahdollistaa historiatiedon hyödyntämisen kanavanvalinnassa, minkä avulla voidaan mukautua aiempaa paremmin häiriöiseen tai ruuhkautuneeseen tietoliikenteeseen. Kognitiiviradiokonseptin kansainvälistä käyttöönottoa on edistetty ITU:n (International Telecommunication Union) välityksellä. Intelligent Energy Grids (aloitti innovaatio-ohjelmana 2011) Ohjelman tavoitteena on integroida VTT:n eri teknologiapainoalueiden: ICT:n, energian, elektroniikan ja rakennetun ympäristön osaaminen uuden innovatiivisen ja vaikuttavan osaamisyhdistelmän luomiseksi tulevaisuuden energiaverkkojen kehitystyöhön. Ohjelman fokuksessa on erityisesti uusiutuvan energian tuoton, energian varastoinnin ja sähköautoverkoston kaupallisesti kannattava integrointi. Ohjelmassa on myös kehitetty ensimmäinen taloudelliset reunaehdot huomioiva prototyyppi rakennusten samanaikaisen energiankulutuksen ja -tuoton simuloimiseksi. Lisäksi on kehitetty tapoja hyödyntää Suomen poikkeuksellisen kattavaa Smart Meter -sähköenergiankulutuksen seurantajärjestelmää sekä kilpailukykyistä älykkäiden energiasysteemikonseptien tarjoamaa esimerkiksi nollaenergialähiöitä ja -alueratkaisuja varten. Intrans (aloitti innovaatio-ohjelmana 2011) Vuonna 2011 alkaneessa ohjelmassa kehitetään älyliikenteen palveluja, palvelukonsepteja, tuotteita ja tarvittavaa teknologiaa yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin ja muiden alan toimijoiden kanssa. Vuoden merkittävimpiä saavutuksia on älyliikenteen yhteistyön käynnistyminen Venäjän kanssa ja älykkään liikenteen palvelujen kotimaisten palvelupilottien toteuttaminen. Ohjelman puitteissa on luotu Suomeen älyliikenteen vientiklusteri ja esimerkiksi Venäjälle suunnattu vienti on käynnistynyt Helsinki-Pietari -älyliikennekäytävän kehittämisen muodossa molempien maiden hallitusten tuella. Merkittävää vuonna 2011 oli myös innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartan luominen lupaavimpien palvelutyyppien tunnistamiseksi vuoden päästä. Energiatehokkaat prosessit Ohjelman suunnitteluvaiheessa osoittautui, että innovaatio-ohjelman muoto ei ole paras tapa edetä tällä alueella, vaan aiheen tutkimusta päätettiin viedä eteenpäin projektiportfolion muodossa Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Alueellinen vaikuttavuus VTT:n alueellisen toiminnan painopisteenä on osallistua aktiivisesti alueellisiin kumppanuksiin sekä projektimuotoiseen kehitystoimintaan. VTT:llä on toimipisteitä useilla paikkakunnilla (taulukko 3) ja lisäksi VTT toimii alueellisesti tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Vahvaa paikallista verkostoitumista on jatkettu.

17 15 TILINPÄÄTÖS 2011 VTT:n asiamiestoimintaa on kehitetty edelleen, vaikkakin määrä pysyi samana. Asiamiehiä on tällä hetkellä 14 paikkakunnalla. Eri alueiden yrityksille on jäljestetty asiamiesten avustuksella tilaisuuksia, joissa on esitelty VTT:n toimintaa ja haettu yhteistyömahdollisuuksia. Paikkakunta Henkilömäärä %-osuus Muutos-% /2010 Espoo ,3 0,3 Oulu ,3-0,7 Tampere ,8 3,4 Jyväskylä 124 4,4-0,8 Turku 39 1,4 14,7 Lappeenranta 13 0,5 0,0 Nurmijärvi 14 0,5-6,7 Kuopio 14 0,5 27,3 Raahe 4 0,1 0,0 Kajaani 4 0,1 0,0 Varkaus 1 0,0-50,0 Yhteensä ,6 #DIV/0! Taulukko 3. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain VTT:llä on merkittävä rooli tarjota aktiivisesti pk-yrityksille kansainvälisiä kontakteja ja osallistumisia kansainvälisiin projekteihin (mm. EU:n Research for SME hankkeisiin), joissa yrityksillä on hyvät mahdollisuudet verkottua kansainvälisesti ja luoda uutta liiketoimintaa. Joulukuun haussa Research for SME -hakemuksia lähetettiin 20 kpl, joissa kymmenessä oli suomalainen pkyritys mukana. Kehitimme toimintakonseptin pk-yritysten lähestymiseen, erityiskohteena ovat kasvuhakuiset yritykset ja korkean teknologian yritykset. VTT:n palveluiden ja yhteistyön mahdollisuuksia on viestitty erilaisissa seminaareissa ympäri Suomea, erityisesti messuilla ja laajalla tutkimustulosten lehdistöviestinnällä Kansallinen tutkimusyhteistyö VTT osallistui aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan vaikuttamalla tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen sekä osallistumalla tutkimustoimintaan. VTT:läisiä toimii SHOKien pysyvissä tai kiertävissä hallituspaikoissa, tutkimusvaliokunnissa tai vastaavissa elimissä sekä tutkimusohjelmien ja niiden osa-alueiden vetäjinä ja vastuuhenkilöinä. SHOK-toiminta on tarjonnut uusia tutkimuksellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia ja synergiaetuja sekä vahvistanut avainyritysverkostoja. VTT on osakkaana kaikissa SHOKien yhtiöissä. VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto oli 24,0 milj. euroa, josta Tekes-tuotot muodostivat 59 % (14,1 milj. euroa). VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto kasvoi 29 % edellisestä vuodesta. SHOKien kautta VTT:n Tekes-tuotoista tuli 25 % (2010: 20 %). Kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen (4,5 milj. euroa) osuus nousi 19 %:iin VTT:n SHOKtoiminnan liikevaihdosta. SHOK Metsäklusterin kotimaisen yksityisen sektorin tuotot olivat 3,4

18 16 TILINPÄÄTÖS 2011 milj. euroa, joka on 51 % SHOKin VTT:n osuuden liikevaihdosta. SalWe ja TIVIT SHOKeissa ei ollut tuottoja yksityiseltä sektorilta kotimaasta. VTT:n perusrahoitusta SHOKeihin kohdistettiin 5,4 milj. euroa (2010: 4,6 milj. euroa) joka on 22 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SHOK-toimintaan kohdistunut perusrahoitus oli 6 % VTT:n perusrahoituksen käytöstä (2010: 5 %). SHOK-toiminnan ohella VTT osallistui laajasti kansallisten tutkimus- ja teknologiaohjelmien suunnitteluun, valmisteluun ja tutkimustyön toteutukseen. Erityisen keskeisessä roolissa ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat, joista VTT on mukana yli kolmessakymmenessä. Vuonna 2011 Suomen Akatemian hallitus valitsi uudeksi huippuyksiköksi Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian huippuyksikön ( ), jota VTT johtaa. Lisäksi VTT johtaa Valkoisen biotekniikan vihreän kemian huippuyksikköä ( ) sekä osallistuu Atomikerroskasvatuksen (ALD) ( ) ja Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien ( , ) huippuyksiköihin. Vuoden aikana päättyi VTT:n johtama Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikkö ( ). Ulkopuoliset tuotot Perusrahoitus Tuotot Yksityisen Tuotot Tekes Ulkopuoliset Perus- Perus- Liikevaihto yksityiseltä sektorin Tekesiltä tuottojen tuotot rahoitus rahoituksen yhteensä sektorilta tuottojen osuus osuus yhteensä osuus kotimaasta SHOKin SHOKin SHOKin liikevaihdosta liikevaihdosta liikevaihdosta euroa % euroa % euroa euroa % euroa CLEEN FIMECC Metsäklusteri RYM SalWe TIVIT Yhteensä Taulukko 4. SHOK toiminta vuonna 2011 Teollisuuden ja tiedekumppaneiden kanssa perustettujen tutkimusallianssien toiminta jatkui aktiivisena. Keskeisimpiä ovat Suomen Nanoselluloosakeskus, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan PrintoCent -innovaatiokeskusohjelma Oulussa ja Kemira Oyj:n ja VTT:n vesitutkimuksen keskus, Center of Water Efficiency Excellence eli SWEET. VTT:n ja Metlan BETA (Bioenergy Technology Alliance) yhteistyönä valmisteltu metsäenergian tutkimus- ja innovaatio-ohjelma lähti käyntiin vuoden 2012 alusta. Lisäksi VTT johtaa vuoden 2011 alussa käynnistynyttä Työ- ja elinkeinoministeriön asettamaa kansallisen ydinturvallisuuden tutkimusohjelmaa SAFIR2014 ja toimii koordinaattorina kansallisessa ydinjätehuollon tutkimusohjelmassa (KYT ). Kansalliseen tutkimusyhteistyöhön lukeutuvat myös merkittävät yhteiset tutkimusympäristöt kotimaisten yliopistojen kanssa, kuten VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen mikro- ja nanosysteemien suunnittelu-, kehitys- ja valmistuskeskus Micronova, sekä VTT:n ja Tampereen teknillisen

19 17 TILINPÄÄTÖS 2011 yliopiston etäoperoinnin ja virtuaalitekniikoiden keskus, ROViR (Remote Operation and Virtual Reality), jossa tehdään kansainväliseen ITER-fuusioreaktorihankkeeseen liittyvää tutkimusta ja kehitystä Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus VTT Group -yhtiöt VTT:n johtokunnan päätöksiin perustuen VTT sijoitti vuonna ,8 milj. euroa VTT Group -yhtiöihin. Sijoituksista 0,5 milj. euroa tehtiin VTT Ventures Oy:öön, joka käytti pääoman sijoittamalla spin-off -yrityksiin. VTT International Oy:n sijoitettiin 0,3 milj. euroa käytettäväksi VTT/MSI-instituutin jäsenmaksuihin, tytäryhtiöiden hallinnon kehittämiseen sekä etabloitumisselvityksiin Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja kehitysyhtiöt Vuoden 2011 aikana VTT ei tehnyt uusia sijoituksia kehitysyhtiöihin tai strategisen huippuosaamisen keskittymiin. Vuoden aikana luovuttiin Technopolis Oyj:n omistuksesta. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö VTT on edistänyt tehtäväalueellaan hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaamien tavoitteiden toteutumista kytkeytymällä kansallisiin ja kansainvälisiin arvoverkostoihin sekä luomalla yhteistyötä kansainvälisesti merkittäviin innovaatiokeskittymiin sekä välittämällä tietoa ja osaamista suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Pitkäjänteinen vuorovaikutus tutkimus- ja innovaatiotoiminnan johtavien maiden keskeisten toimijoiden kanssa, yhdistettynä laajaan kansainvälisen kontaktiverkostoon, on antanut VTT:lle vahvat edellytykset toimia kumppanina asiakkaiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. VTT:n vastauksena yhteiskunnallisiin haasteisiin on tutkimus- ja innovaatiovision uudistaminen sekä toimiminen suomalaisten ja eurooppalaisten tahojen verkottajana globaalissa ympäristössä. Siirtyminen ekotehokkaaseen talouteen edellyttää vahvoja innovaatiokumppanuuksia. VTT on sitoutunut edistämään EU tavoitteita, aktiivisesti pyrkinyt sopeutumaan ja vaikuttamaan eurooppalaiseen kehitykseen, tunnistamaan ja kehittämään uusia EU-tason rahoitusmahdollisuuksia sekä huolehtimaan kyvystään toimia uusissa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rakenteissa Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Eurooppalaisen tutkimusalueen (EU/ERA) osalta VTT:n tavoitelinjaukset on johdettu kansallisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-agendan pohjalta. Työ- ja elinkeinoministeriö täsmensi EU-prioriteettejaan innovaatiotoiminnan näkökulmasta vuonna 2011 ja VTT:n toiminta toteuttaa näitä linjauksia. 22 % VTT:n kokonaisliikevaihdosta syntyi EU/ERA-toiminnasta. Perusrahasta 20 % kiinnittyi EU/ERA-toimintaan. 17 % VTT:n Tekes-tuotoista perustui ERA-toimintaan.

20 18 TILINPÄÄTÖS 2011 Komission EU-ohjelmien (FP7, JU, CIP, RFCS) kautta tuleva EU-rahoitus vuonna 2011 oli 33,8 milj. euroa (2010: 29 milj. euroa), jota vastaava omarahoitusosuus (perusraha) oli 13,3 milj. euroa (2010: 12 milj. euroa). Tekesin ERA-ohjelmien (AAL, EraNet, Euratom, Eureka, Eurostars) kautta tuleva kansallinen rahoitus oli 9,2 milj. euroa (2010: 13 milj. euroa), jota vastaava omarahoitusosuus oli 3,7 milj. euroa (2010: 5 milj. euroa). EU- ja ERA-toiminnan kokonaislaajuus vuonna 2011 oli 60 milj. euroa (43 milj. euroa ulkopuolista rahoitusta komissiosta ja Tekesistä ja 17 milj. euroa perusrahaa). Tämän lisäksi muuta julkista eurooppalaista rahoitusta (pohjoismainen, ESA, EIT) oli 2,6 milj. euroa, jota vastaava omarahoitusosuus oli 1 milj. euroa. VTT on seurannut EU:n tutkimus- innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa ja ennakoinut uusien tutkimus- ja innovaatiorakenteiden kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita osallistumalla VTT:lle keskeisissä asioissa kansalliseen ja EU-tason vaikuttamiseen. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan useita innovaatiounioniin sisältyviä aloitteita. Vuonna 2011 käynnistyneitä keskeisiä hankkeita ovat EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman uusiminen (Horisontti 2020), Euroopan innovaatiokumppanuudet ja EU:n esikaupallisten hankintojen rahoitusväline. VTT on hyödyntänyt nykyisiä EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia osallistumalla ohjelmien hakuihin ja vaikuttamalla tulevan EU:n Horisontti ohjelman sisältöihin. VTT oli mukana Key Enabling Technologies -asiantuntijaryhmässä , jonka näkemykset on otettu huomioon erityisesti Horisontti ohjelman kakkospilarin painotuksissa (teollisuuden kilpailukyky). VTT on mukana useassa strategisessa allianssissa (energia, mikro- ja nanoelektroniikka, ICT, innovaatiopolitiikka, tutkimuslaitosten horisontaaliset kumppanuudet). Näissä sovelletaan erilaisia rakenteellisia ja toiminnallisia lähestymistapoja. Erityyppiset innovaatiokumppanuudet ja allianssimallit sisältävät usein ulkoa tulleita toimintamalleja, joihin VTT ei voi välttämättä vaikuttaa. Vuoden 2011 aikana osassa alliansseja päästiin alkuun käytännön projektitoiminnassa, mutta kaiken kaikkiaan uusiin yhteisyömalleihin sopeutuminen on vienyt osallistujilta enemmän aikaa kuin alun perin oli ennakoitu. VTT on saavuttanut merkittävän aseman eurooppalaisessa tutkimuslaitoskentässä. Vuonna 2011 VTT:llä oli käynnissä 606 (2010: 414) kansainvälistä julkista tutkimushanketta, joista (322) oli EU-hankkeita (2010: 275). Näistä 7. puiteohjelmaan kuuluvia hankkeita oli käynnissä 271 kpl (2010: 212). VTT:n kautta tulee lähes neljännes kaikesta Suomeen tulevasta puiteohjelmarahoituksesta. Volyymiltaan eniten projekteja oli seuraavissa 7. puiteohjelman tutkimusalueissa: Tietoja viestintäteknologiat (34 %), Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät (18 %), Energia (10 %), Bioteknologia (8 %) ja Liikenne (6 %). Eniten hankkeita oli käynnissä Saksan (211), Iso-Britannian (140), Ranskan (136), Ruotsin (113), Alankomaiden (105), Espanjan (105), Italian (103) ja Belgian (90) kanssa Ulkomaiset kontaktipisteet VTT International Oy VTT International Oy vastaa hallinnosta VTT:n kansainvälisissä toimipisteissä, jotka hakevat paikallista julkista rahoitusta ja edellyttävät oikeushenkilömuodossa toimimista. Tällä hetkellä VTT International hallinnoi VTT:n ulkomaisia tutkimusyksiköitä, jotka sijaitsevat Brasiliassa, Koreassa ja USA:ssa Berkeleyssä. VTT International Oy selvitti vuoden 2011 aikana VTT:n uusia kansainvälistymismahdollisuuksia Australiassa ja Singaporessa sekä arvioi mahdollisuuksia

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT:n tutkimusohjelmat elinkeinoelämän tukena Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT Click- to Teknologiasta edit Master title tulosta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2009

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2009 ESPOO 2010 12.3.2010 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2009 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS...1 1.1 Johdon katsaus...1 1.2 Vaikuttavuus...2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 2 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulukonsortio

Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulukonsortio Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulukonsortio Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortio tarjoaa alueellisen ja kansainvälisen yhteistyöfoorumin tutkimukselle, kehittämiselle ja liiketoiminnalle. Toiminta keskittyy

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot