VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012"

Transkriptio

1 ESPOO VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012

2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Ulkomaiset kontaktipisteet Maksullisen toiminnan kehittäminen IPR:n suojaus ja kaupallistaminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen VTT toiminnoittain Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaatuja tutkimustuloksia Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö ja osaaminen Yhteiskuntavastuu Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Toimintajärjestelmän arvioinnit Tutkimuksen arviointi Asiakasvaikuttavuuskysely Muut arvioinnit Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 67

3 1 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Huomioiden yleisen taloustilanteen haasteellisuus toteutuivat VTT:n taloudelliset ja sisällölliset tavoitteet kohtuullisesti. Toiminnan tulos sisäisen tuloslaskelman mukaan oli 0,6 milj. euroa ylijäämäinen (budjetoitu ylijäämä 3,3 milj. euroa). Kustannukset kasvoivat selvästi ulkopuolisia tuottoja enemmän. Tutkimuskysynnän arvioidaan jatkuvan samalla tasolla vuonna Jaksottamaton tilauskanta oli noin 204 milj. euroa vuoden 2012 lopussa. Liikevaihto oli 292,3 milj. euroa eli 2 % edellistä vuotta korkeampi. Tuotot ulkomailta olivat noin 18 % liikevaihdosta kuten edellisenä vuonnakin. Yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tulot olivat 118,6 milj. euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 4 %. Tekes-tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7 % ja olivat 57,4 milj. euroa. EU-tuotot vähenivät 30,6 milj. eurosta 29,5 milj. euroon (-4 %). Omarahoitteisen toiminnan osuus nousi 32,9 milj. eurosta 42,8 milj. euroon (nousua 30 %). Maksullisen toiminnan tuotot olivat 79,6 milj. euroa. Tuotot vähenivät edellisestä vuodesta 2,4 milj. euroa. Maksullisen toiminnan erillistulos oli 2,3 milj. euroa ylijäämäinen (budjetoitu ylijäämä 4 milj. euroa). VTT osallistui edelleen aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan vaikuttamalla tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen sekä osallistumalla tutkimustoimintaan. VTT:n SHOK-toiminnan kokonaisliikevaihto kasvoi 6 %, ollen yhteensä 25,4 milj. euroa. Vuotuisen asiakastutkimuksen mukaan VTT:n kanssa tehtyä yhteistyötä oli kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödyntänyt tai aikoi hyödyntää kolmen vuoden sisällä 69 % suomalaisista asiakkaista. Sidosryhmille tehtävässä Yrityskuvabarometrissä 71 % vastaajista arvioi yrityskuvan erinomaiseksi tai hyväksi. Edellisvuonna vastaavan arvion antoi 62 %. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksia syntyi 294 kpl ja IPR-tuotot olivat yhteensä 2,1 milj. euroa. Merkittävimmät IPR-tulot saatiin lisenssisopimuksista, jotka liittyvät prosessisimulaatio-ohjelmiin, optiikkaan, bioetanolin valmistukseen ja lääketieteelliseen diagnostiikkaan. VTT osallistui aktiivisesti Tekesin käynnistämään Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -ohjelmaan. VTT:lle myönnettiin noin 7,3 milj. euroa rahoitusta 23 projektiin, joissa kehitetään lupaavien tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuuksia. Yhteensä 12 VTT:n tutkimukseen ja teknologiaan perustuvaa yritysaihioita annettiin VTT Ventures Oy:n arvioitavaksi. Kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja julkaistiin hieman aikaisempaa enemmän, yhteensä 605 kpl. Projektipäällikkövalmennus etenee suunnitellusti, 70 projektipäällikköä on sertifioitu IPMA C- tason vaatimusten mukaisesti. Projektien valmiusasteseurantaa, loppuarviointia ja projektipäällikkönimikkeistöä uudistettiin osana projektitoiminnan kehittämistä. Kahden merkittävän tutkimusinfrastruktuuri-investoinnin suunnittelua on jatkettu. Uudistuvan energian koetoiminnan ajanmukaistamiseen saatiin TAE2011 erillisrahoitus ja ensimmäiset laitteistot otetaan käyttöön vuonna Kokeellinen ydinturvallisuustutkimus ja mallinnusaktiviteetit keskitetään uudisrakennukseen, jonka on määrä olla valmis vuonna

4 2 TILINPÄÄTÖS Vaikuttavuus VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio 2020 rakentuu kestävien ratkaisujen pohjalle ja se ohjaa VTT:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vastaamaan tulevaisuuden kannalta keskeisimpiin kysymyksiin. Vision pohjalle on rakennettu VTT:n strateginen tutkimusportfolio (kuva 1) toteuttamaan vision tavoitteita ja varmistamaan tutkimuspanosten suuntaamisen niihin kohteisiin, joilla tuotetaan merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. VTT:n strateginen tutkimusportfolio Siirtyminen biotalouteen Bioraaka-aineiden kestävä käyttö ja jalostus Teollinen biotekniikka ja vihreä kemia Biotalouden prosessi- ja valmistustekniikat Biotalouden liiketoimintaekosysteemit Vähähiilinen talous Teollisuuden, rakennetun ympäristön ja liikenteen energiatehokkaat ratkaisut Uusituvat energianlähteet Ydinenergian turvallisuus ja jätteen loppusijoitus Energiajärjestelmät ja mallinnus Puhdas ympäristö Teollinen ekologia ja elinkaarisuunnittelu Jätejalostamot, materiaalien talteenotto ja kierrätys Korvaavat materiaaliratkaisut Puhdas vesi ja vesitehokkuus Läpileikkaava tutkimus Liiketoiminta ja palvelut Innovaatiotoiminta Turvallisuus Käyttäjälähtöisyys Digitaalinen maailma Suorituskykyiset mikrosysteemit ja mittausratkaisut Painettu älykkyys Skaalautuva digitaalinen palvelutalous Esineiden ja asioiden internet (IoT) Resurssitehokkaat tuotantojärjestelmät Ekotehokkaat koneet Resurssitehokkaat prosessit Simulointipohjainen suunnittelu Globaali tuotanto ja palvelut Terveys- ja hyvinvointiratkaisut Systeemibiologia ja diagnostiikka Elintarvikkeet ja terveys Terveyden tietotekniikka Käyttäjälähtöiset tilat ja ympäristöt Kuva 1. VTT:n strateginen tutkimusportfolio VTT:n kokonaisvaikuttavuus syntyy VTT:n toisiaan täydentävistä rooleista innovaatioympäristössä (kuva 2). VTT:n rooli innovaatioympäristöissä VTT vauhdittaa uuden teknologiapohjaisen liiketoiminnan syntymistä Uutta luova tutkimus Teknologiahyödyt Ennakointien tuloksena nousevien teknologioiden tunnistaminen Uusien teknologioiden luoma innovaatiopotentiaali Osaamisten yhdistäminen ja sovellusten kehittäminen Yliopisto- ja tutkimuskumppanuuksien kautta globaali teknologian kehittäminen VTT:n innovaatioprosessi VTT luo teknologiasta liiketoimintaa Innovaatiot ja uusi liiketoiminta Asiakas- ja yrityshyödyt Uudet liiketoiminnat ja kasvu Uudet tuotteet, palvelut ja prosessit Kansainvälisten verkostojen ja teknologiasiirron hyödyntäminen Innovaatioympäristön ja yhteiskunnan hyödyt Ennakoivien tutkimusstrategioiden luominen Toimialojen uudistuminen ja kehitys Kansainvälinen innovaatioverkostoituminen Kestävän kehityksen edistäminen Julkisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen Kuva 2. VTT:n rooli innovaatioympäristöissä

5 3 TILINPÄÄTÖS 2012 VTT:n toimintamalli edistää vaikuttavuuden kumuloitumista innovaatioketjun eri vaiheissa: - Ennakointitoiminta: Haetaan systemaattisesti nousemassa olevia ja tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita ja teknologioita, jolloin tutkimuspanostuksille saadaan mahdollisimman hyvä tietopohja. - Strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen: Strategisen tutkimuksen avulla haetaan uusia avauksia ja ideoita, tunnistetaan nousevia kehitystarpeita, kehitetään uusia teknologioita ja luodaan uusia innovaatioita, mikä kasvattaa VTT:n menestymiselle välttämätöntä osaamista ja sen uusiutumista. Luodaan perusta asiakaskohtaisille ratkaisuille, josta syntyy yrityksille kansainvälistä kilpailukykyä. - Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyö: VTT toimii tiiviisti kotimaisten ja ulkomaisten parhaimpien yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ja täydentää omia osaamisvahvuuksiaan. VTT:llä on keskeinen rooli strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) sekä Tekesin teknologiaohjelmissa. VTT on ollut neljänneksi aktiivisin eurooppalainen osallistujataho organisaatioittain tarkasteltuna EU:n 7. puiteohjelmassa. Verkottamalla suomalaisia toimijoita kansainvälisiin hankkeisiin ja yhteistyöhön, VTT siirtää samalla muualla syntynyttä osaamista suomalaisen elinkeinoelämän, yhteiskunnan sekä innovaatiojärjestelmän hyödyksi. - Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen: VTT tuottaa asiakasratkaisuina erilaisia palveluja räätälöityinä asiakkaiden tarpeisiin. VTT:n kehittämää teknologiaa ja osaamista hyödyntävät suomalainen elinkeinoelämä, yhteiskunta sekä muut asiakkaat. VTT:n osaaminen kaupallistuu usein myös spin-off -yritysten muodossa. Lisäksi VTT:n tuottamaa tietoa hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena VTT:n vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin tavoitellaan ja seurataan pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn paranemisen kautta. VTT: - suuntaa tutkimustoimintaa ja samalla omaa osaamistaan yhteiskunnallisesti suuriin haasteisiin, kuten Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta keskeisiin painoalueisiin sekä liiketoiminnan nykyisiin ja ennakoitaviin murroskohtiin - muuntaa tutkimustuloksia hyödynnettäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin - osallistuu uusien teknologiayritysten perustamiseen ja - tehostaa alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia kotimaassa yhdessä muiden innovaatioverkoston toimijoiden kanssa. VTT käynnisti VIMPACT-hankkeen (Roles, effectiveness and impact of VTT, towards broadbased impact monitoring), jossa on tarkasteltu VTT:n vaikuttavuutta hyvin kattavasti VTT:n eri roolien kautta. Mm. SFINNO-tietokanta (Suomalaiset innovaatiot) on ollut merkittävänä työvälineenä hankkeessa. Hankkeen tulokset valmistuvat alkuvuonna 2013.

6 4 TILINPÄÄTÖS 2012 VTT:n keskeisimmät vaikuttavuustavoitteet Energia ja ympäristö: energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä, öljyriippuvuuden väheneminen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian ja vähähiilisen ja älykkään energiatuotannon sekä biotalouden edistäminen. Teollisuuden kilpailukyky: erityisesti metsä-, ICT-, metalli- ja koneteollisuuden innovaatiokyky, uudet tuotteet ja prosessit, uudet arvoketjut sekä suunnittelun ja tuotannon kehittäminen. Uudet liiketoiminnat: teknologialiiketoiminnan edistäminen, ICT-teknologian avulla uusia, tehokkaampia liiketoimintakonsepteja, teollisuuden uudet palvelut, osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja uusien liiketoimintojen luominen. Ihmisten hyvinvointi ja toimiva arkipäivä: ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, julkisen sektorin palvelujärjestelmien tehostaminen, ihmisten arkipäivän käyttäjäkohtaisten palvelujen sekä digitaalisen ympäristön ymmärrettävyyden ja hallittavuuden edistäminen. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavien, tulossopimuksessa olevien mittareiden toteutuminen on esitetty kappaleessa 1.4. (taulukko 7) sekä vuotuisen asiakasvaikuttavuuskyselyn tuloksia kappaleessa VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus VTT on seitsemännen puiteohjelman aikana saavuttanut merkittävän ja kiistattoman aseman eurooppalaisessa tutkimuslaitoskentässä ja on selvästi suurin toimija Suomessa. Puiteohjelman alusta lähtien VTT:n kautta on tullut 23 % Suomeen myönnetystä rahoituksesta. VTT kehittää lukuisten EU- ja ERA-hankkeiden avulla huipputeknologiaa, kansainvälistä vaikuttavuutta, verkostoja ja innovaatiokumppanuuksia. VTT:n hankkeissa painottuvat erityisesti tieto- ja viestintäteknologiat, nanotiede, materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät, sekä energia, bioteknologia ja liikenne. VTT:n vahva asema eurooppalaisissa strategisissa alliansseissa on mahdollistanut aktiivisen vaikuttamisen eurooppalaiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. VTT on pyrkinyt vaikuttamaan EU:n Horisontti 2020:n tavoitteisiin ja sisältöön sekä osallistunut keskeisten eurooppalaisten kumppanuuksien kehittämiseen kuten ETP-yhteisöt, PPP-aloitteet, JTI-aloitteet, JRC-yhteistyö, EERA (European Energy Research Alliance) ja KET (Key Enabling Technologies) -huippuasiantuntijaryhmä. VTT:n tutkimusyksiköt Brasiliassa ja Koreassa sekä USA:ssa (Kalifornia) toimivan tutkimusinstituutin jäsenyys ovat avanneet uudenlaista tutkimusyhteistyötä ja väyliä kansainväliseen verkottumiseen. Yhdysvalloissa ja Japanissa on tehty tutkimusyhteistyötä huippuyliopistojen ja maailmanluokan tutkimuslaitosten useiden tutkimusryhmien kanssa. VTT on mukana yli 30 kansallisessa teknologiaohjelmassa, Suomen kuuden strategisen huippuosaamisen keskuksen (SHOK) lähes kaikissa ohjelmissa ja neljässä Suomen Akatemian huippuyksikössä. VTT:n asiantuntijat toimivat myös poliittisen päätöksenteon tukena. Vuonna 2012 VTT osallistui aktiivisesti kansallisen biotalousstrategian laatimiseen.

7 5 TILINPÄÄTÖS Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Omarahoitteisen toiminnan osuus nousi 32,9 milj. eurosta 42,8 milj. euroon (nousua 30 %). Omarahoitteisen toiminnan volyymitavoite ylitettiin 6,7 milj. eurolla. Omarahoitteisen toiminnan osuus nousi kaikilla strategisen tutkimuksen painoalueilla. Lisäksi omarahoitteiseen toimintaan kuului liiketoiminnan kehitystä, joka aiemmin oli erilllisenä toimintonaan. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin omarahoitteiseen toimintaan 46 % (2011: 39 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto 169,7 milj. euroa kasvoi edellisvuodesta 4,5 milj. euroa (kasvua edellisvuodesta 3 %). Liikevaihdosta ulkopuolisten tulojen osuus oli 118,6 milj. euroa (kasvua edellisestä vuodesta 4 %) ja ylitti asetetun tavoitteen 4,5 milj. eurolla. Yhteisrahoitteiseen toimintaan sitoutuneen perusrahoituksen määrä väheni 51,6 milj. eurosta 51,2 milj. euroon (muutos -1 %) alittaen yhteisrahoitteiseen toimintaan suunnitellun perusrahoituksen määrän 5,7 milj. eurolla. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin yhteisrahoitteiseen toimintaan 54 % (2011: 61 %). Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta 47 % käytettiin VTT:n ohjelmiin (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, Key Technology Actions- ja Frontier-hankkeet). Näiden ohjelmien liikevaihto oli 100,7 milj. euroa, ja muutos edellisestä vuodesta oli -5 %. Ohjelmaportfoliota uusittiin voimakkaasti vuoden aikana, mikä näkyi päättyvien ohjelmien volyymien pienenemisenä. Lisäksi uusien ohjelmien valmisteluun käytettiin runsaasti resursseja. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus oli 21 % (edellisenä vuonna 22 %). Muihin hankkeisiin, pääosin Tekes- ja EU-ohjelmien konsortiohankkeisiin, strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 53 % (kuva 4). Perusrahoitus tutkimuksen painoalueille Omarahoitteiset projektit Frontier 3,4 M Yhteisrahoitteiset projektit Kärkiohjelmat 41,8 M / 4 kpl Maksulliset projektit(ar) VTTohjelmiin 47 % Innovaatio-ohjelmat 49,5 M / 9 kpl Key Technology Actions 2,8 M / 4 kpl Muihin hankkeisiin 53 % Perusrahoitus Perusrahoitus Tekes - SHOK-hankkeet - muut hankkeet EU Muu rahoitus Tuotot ja rahoitus yht. M 42,8 51,2 57,4 29,5 31,6 21,9 Kuva 4. Tutkimusrahoitus vuonna 2012

8 6 TILINPÄÄTÖS 2012 EU-tuotot vähenivät 30,6 milj. eurosta 29,5 milj. euroon (-4 %). Tekes-tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7 % ja olivat 57,4 milj. euroa. Muun julkisen sektorin tuotot kasvoivat 8 %. Kotimaisen yksityisen sektorin tuotot vähenivät 0,9 milj. euroa ja ulkomaisen yksityisen sektorin tuotot kasvoivat 1,7 milj. euroa. Kokonaisuudessaan yksityisen sektorin tuotot kasvoivat 8 % Milj ,0 12,4 18,1 16,0 29,0 33,7 13,1 20,5 40,4 15,5 17,8 13,5 27,7 30,6 21,9 50,8 54,3 53,7 19,2 29,5 57,4 Muu julkinen sektori EU Tekes Yksityinen sektori 0 11,3 11,0 10,5 13,2 13,4 11,6 12, Kuva 5. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys Perusrahoituksen kohdentaminen Perusrahoitusta käytettiin hyväksytyn vaihteluvälin 89,5 94,0 milj. euroa puitteissa siten, että kokonaiskäytöksi VTT:llä muodostui 94 milj. euroa. Perusrahoitusta käytettiin 11 % enemmän kuin edellisenä vuonna. VTT:n strateginen tutkimusportfolio ohjaa perusrahoituksen kohdentamista painoaloille. Tutkimusinstrumenttien (kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien sekä KTA- ja Frontier-hankkeiden) sekä muun tutkimustoiminnan perusrahoitus ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot kohdennetaan tutkimuksen eri painoalueille. Taulukossa 1 ovat painoaluekohtainen perusrahoitus ja ulkopuoliset tuotot. Perusrahoituksesta kohdistettiin 79,2 milj. euroa strategisia linjauksia noudattaviin painoalueisiin. Tämä sisälsi myös vuonna 2012 käynnistetyn uuden liiketoiminnan kehitykseen kohdistetun perusrahoituksen (6,6 milj. euroa). Perusrahoitus väheni eniten Mikroteknologiat ja elektroniikka -painoalueella (-5 %), koska painoalueen yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitussuhde on parantunut sitoen suunniteltua vähemmän perusrahoitusta samalla, kun omarahoitteisen toiminnan volyymi on laskenut. Bio- ja kemianprosessit -painoalueella yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi laski edellisvuodesta, jolloin siihen sitoutui vähemmän perusrahoitusta. Perusrahoitus lisääntyi eniten Sovellettu materiaalitekniikka -painoalueella (kasvua 12 %) johtuen omarahoitteisen toi-

9 7 TILINPÄÄTÖS 2012 minnan voimakkaasta kasvusta. Perusrahoitteinen toiminta kasvoi ensijaisesti painoalueelle keskeisesti kuuluvien kärki- ja innovaatio-ohjelmien (teolliset biomateriaalt, green solution for water and waste, multiscale modelling) tutkimustoiminnassa euroa Perusrahoitus Ulkopuoliset tulot Toteu- Suunnitunut Toteu- Osuus Muutos Toteu- Suunni- Toteu- Muutos teltu tunut liikevaih / 2012 tunut teltu tunut 2011 / dosta, % % % Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemian prosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Palvelut ja rakennettu ympäristö Liiketoiminnan kehitys Muu kohdennus Strateginen tutkimus yhteensä Micronovan tulipalokuluihin *) Henkilöperustainen osaamisen uudelleen suuntaaminen Hankevalmistelu, pienet kokeilut Frontier hankkeet Varaus vuoden aikana tehtäviä kohdistuksia varten Palkitseminen Painoalueiden ulkopuolella (mm. pääjohtajan varaus, VTT:n sisäiset kehityshankkeet) Muut kohteet yhteensä *) Micronovan tulipalossa tuhoutuneiden laitteiden korvausinvestointien pääomakustannusten kattaminen Taulukko 1. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain Yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot edellisvuoteen verrattuna kasvoivat eniten Energia- (kasvua 11 %) sekä Mikroteknologiat ja elektroniikka (kasvua 5 %) -painoalueilla. Kaikilla muilla painoalueilla, ICT-painoaluetta lukuun ottamatta, ulkopuoliset tuotot noudattivat jokseenkin edellisen vuoden tasoa. ICT-painoalueen tulokseen vaikutti ICT-tutkimuksen lisääntyvä suuntautuminen sovellusalueisiin. Liiketoiminnan kehitys painottui omarahoitteiseen toimintaan jääden ulkopuolisten tuottojen tavoitteesta 2,8 milj. euroa, johtuen pääsääntöisesti painoalueen ylösajosta VTT:n strategiset ohjelmat VTT tasapainottaa tutkimusportfoliotansa teknologia-/asiakaslähtöisyyden ja riskipitoisuuden suhteen erilaisten ohjelmamuotojen avulla. Portfolio-ohjauksen keskeisinä työkaluina toimivat kärki- ja innovaatio-ohjelmat. VTT:n ohjelmiin käytettiin noin puolet perusrahoituksesta. Frontier-ohjelman hankkeet: Hankkeiden avulla luodaan uutta tulevaisuuteen tähtäävää osaamista ja uusia teknologioita, jotka toteutuessaan voivat johtaa merkittäviin läpimurtoihin. Fron-

10 8 TILINPÄÄTÖS 2012 tier-ohjelmalla luodaan uusia avauksia ja niillä on erittäin kunnianhimoinen tieteellinen ja teknologinen tavoitetaso mistä johtuen se on kaikkein riskipitoisin VTT:n ohjelmista. Hankkeet ovat pääsääntöisesti omarahoitteisia. Vuoden aikana oli käynnissä 12 Frontier-hanketta, joihin kohdistettiin yhteensä 3,4 milj. euroa perusrahoitusta. KTA (Key Technology Actions) -ohjelmat: KTA-ohjelmissa kehitetään teknologia- ja liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntämällä ja yhdistämällä VTT:n osaamista uudella tavalla. Niissä keskitytään tarve- tai ongelmanratkaisuun teknologiakehityksen keinoin suuren liiketoimintapotentiaalin asiakastoimialoilla. Vuoden 2012 aikana KTA-ohjelmiin käytettiin perusrahoitusta 2,8 milj. euroa. KTA-ohjelmamuoto lakkautettiin vuoden 2012 lopussa. Sen korvaavat kärki- ja innovaatio-ohjelmien yhä selkeämpi vaikuttavuus- ja liiketoimintasuuntautuneisuus sekä erilliset kaupallistamisen vauhdittamishankkeet. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat: Kärkiohjelmat keskittyvät edistämään merkittävien, murroksessa olevien toimialojen uudistumista usein systeemisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kautta. Innovaatio-ohjelmissa tähdätään huomattavaan teknologiseen parannukseen tai teknologiaharppaukseen yhden tai useamman toimialan osa-alueilla. Ohjelmat sisältävät keskenään synergisiä omarahoitteisia, yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Näin teknologiakehitys, sovellukset ja liiketoimintamallien kehittäminen tapahtuvat rinnakkaisina, samanaikaisina ja vuorovaikutteisina projekteina. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien konseptia terävöitettiin VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio 2020:n pohjalta. Ohjelmia kehitetään seuraavasti: - vastaamaan selkeämmin suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin - vahvistamaan VTT:n vaikuttavuutta edistämällä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista, uuden liiketoiminnan syntymistä ja lisäämällä yhteiskunnallista hyvinvointia - luomaan ja houkuttelemaan huipputason poikkitieteellistä osaamista Suomeen ja - pohjautumaan vahvemmin osaajien, resurssien ja asiakkuuksien riittävän kriittiseen massaan. Kärki- ja innovaatio-ohjelmia uudistettiin myös sisällöllisesti. Sen yhteydessä kolme kärkiohjelmaa ja kuusi innovaatio-ohjelmaa päättyivät vuoden 2012 lopussa, ja uusia ohjelmia käynnistettiin vastaavasti vuoden 2013 alussa. Ohjelmien uudistamisessa osa päättyvien ohjelmien projekteista jatkaa uusissa ohjelmissa, mikä takaa valittujen osaamisten jatkuvan kehittämisen. Uusien ohjelmien valmistelussa panostettiin erityisesti mahdollisimman suurta vaikuttavuutta tuottavien sovellusalueiden valintaan. Vuonna 2013 käynnistyvät uudet kärkiohjelmat: - Tie biotalouteen - Tuottavuusharppaus esineiden ja asioiden internetillä (IoT) - Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne Vuonna 2013 käynnistyvät uudet innovaatio-ohjelmat: - Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut - Kognitiivinen tietoliikenne kriittisiin infrastruktuureihin

11 9 TILINPÄÄTÖS Käyttäjälle mukautetut terveys- ja hyvinvointiratkaisut - Ihmislähtöinen suunnittelu - Turvallinen ja kestävä ydinenergia - Mittaus- ja anturointiratkaisut Kärki- ja innovaatio-ohjelmien tuloksellisuus Innovaatio-ohjelmien liikevaihto oli 49,5 milj. euroa, mikä alitti vuodelle 2012 asetetun tavoitteen 6 %:lla. Kärkiohjelmien liikevaihto oli 41,8 milj. euroa, mikä jäi vuodelle suunnitellusta liikevaihtotavoitteesta 11 %. Maksullisen toiminnan osuus kärkiohjelmien liikevaihdosta oli 20 % tavoitteen ollessa 29 %. Innovaatio-ohjelmissa maksullisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 21 % (tavoite 23 %). Ohjelmien vaikuttavuuden keskeisiä mittareita ovat sen elinkaaren aikana syntyvä maksullinen toiminta, julkaisut, keksinnöt, patenttihakemukset, lisenssisopimukset, verkottuminen, allianssit ja tietyn vuosivolyymin ylittävien asiakkuuksien lukumäärä. Vuoden 2012 aikana kärki- ja innovaatio-ohjelmat tuottivat yhteensä 390 julkaisua, 101 keksintöilmoitusta ja 22 patenttihakemusta. Liikevaihdon toteumat Yhteisrahoitteisten Liike- Suunniteltu projektien Perusrahoitus Maksullinen vaihto liikevaihto ulkopuolinen toiminta yhteensä yhteensä tulo Maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikevaihdosta % Ohjelman liikevaihdosta toteutunut suunitellusta % Kärkiohjelmat Teolliset biomateriaalit eengineering Open Smart Spaces Green solutions for water and waste Innovaatio-ohjelmat Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet Polttokennot Nutritech Hyvinvointiteknologiat Suorituskykyiset mikrosysteemit Cognitive Communications Intelligent Energy Grids Intrans Multiscale design Taulukko 2. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien liikevaihto vuodelta 2012

12 10 TILINPÄÄTÖS 2012 Kärki- ja innovaatio-ohjelmien keskeiset tulokset 2012 (Tähdellä merkityt ohjelmat päättyivät vuonna 2012) Kärkiohjelmat Teolliset biomateriaalit Kilpailuetua biotaloudesta ja uudistuvasta metsäklusterista* Kärkiohjelma käynnistyi vuonna 2009 ja vuosi 2012 oli ohjelman viimeinen toimintavuosi. Ohjelma nosti biomassan teolliset sovellukset kokonaan uudelle tasolle ja uudisti alan teollisuutta, josta esimerkkinä uudet asiakaslähtöiset arvoketjut ja korkean suorituskyvyn biomassapohjaiset tuotteet. Kehitystyö painottui biomassapohjaisiin materiaaleihin ja kemikaaleihin, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia, eivät heikennä elintarviketuotannon arvoketjuja ja luovat tulevaisuuden kannattavaa teollista liiketoimintaa. Hyödynnettäviä biomassoja olivat metsäteollisuuden massat ja elintarviketuotannon ja maataloustuotannon sivuvirrat. Ohjelman kaupallistamistoimet painottuivat 100 % biopohjaisiin pakkausmateriaaleihin ja -ratkaisuihin sekä kuitumateriaaleihin, joita voidaan hyödyntää pakkaus-, hygienia- ja suodatustuotteissa. Ohjelmassa kehitetty biokomposiitti on jo otettu käyttöön keittiökalusteita valmistavassa yrityksessä. Uusia kuitukangaskonsepteja luotiin yhdistämällä kierrätettyä kuitumateriaalia, paperikoneella valmistettua vaahtokuiturainaa ja pinnoitusmenetelmiä uudella tavalla. Nanosellun tutkimuksessa ja sovelluksissa VTT on ohjelman aikana noussut maailman huipputasolle, josta esimerkkinä voidaan mainita maailman ensimmäinen jatkuvatoiminen nanoselluloosafilmiprosessi. eengineering Digitaalinen tuoteprosessi teknologiateollisuuden menestystekijäksi* Tehokkaan digitaalisen tuoteprosessin avulla puolitetaan teknologiateollisuuden suunnitteluun ja tuotannon käynnistämiseen tarvitsema aika. Digitaalinen tuoteprosessi myös mahdollistaa uudenlaisen tuotekehitysprosessin, kun voidaan virtuaalisesti tutkia eri suunnitteluvalintoja yhdistämällä eri teknologia-alojen simulaattoreita. Vuonna 2009 alkaneen ja vuonna 2012 päättyneen ohjelman merkittävimpiin tuloksiin kuuluu avoimen ohjelmistoalustan (Simantics) kehittäminen mallinnuksen, simuloinnin, suunnittelutiedon ja elinkaaren hallinnan työvälineeksi, joka tekee muun muassa mallien välisen kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen mahdolliseksi. Ohjelman tuloksia hyödyntävät kotimainen ja kansainvälinen kone- ja kuljetusteollisuus, valmistus- ja prosessiteollisuus, sekä erityisesti metsä- ja energiateollisuus. Vuoden 2012 aikana integroitiin VTT:n kehittämä, voimalaitosten hyödyntämä Apros ohjelmisto, teollisuudessa yleisiin Comos ja SmartPlant suunnitteluohjelmistoihin komponenttitason simulointitulosten tehokkaammaksi hyödyntämiseksi kokonaisuuden suunnittelussa. Vuoden 2012 aikana Simanticsin käytettävyyttä parannettiin huomattavasti nk. Simantics Constraint Language -kielen (SCL) edistymisen ansiosta. Lisäksi toiminta laajeni eri skaalojen (mikrotaso vs. makrotaso) mallinnuksen ja simuloinnin testaamiseen. Tampereen virtuaalilaboratorio kehittyi huomattavasti: visuaalisten ominaisuuksien lisäksi voimme tutkia nyt myös virtuaalisia ääni- ja ilmastointiympäristöjä sekä analysoida tarkemmin ihmisen kuormittuvuutta ja käyttökokemusta vastaavissa olosuhteissa.

13 11 TILINPÄÄTÖS 2012 Open smart spaces Digitaalinen maailma ja sulautettu tietotekniikka* Ohjelma perustui näkemykseen, jonka mukaan ubiikki- eli jokapaikan tietotekniikka on seuraava ICT-alan mullistus. Ubiikkiteknologiat, esimerkiksi tilannetietoiset laitteet, lisätyn todellisuuden sovellukset ja älytilojen laitteiden ja palveluiden yhteentoimivuus tuovat mukanaan teknologia- ja liiketoimintamurroksen, jonka keskiössä VTT toimii sekä tämän vuonna 2009 alkaneen ohjelman puitteissa että muiden verkostojen kautta. VTT on ohjelman toiminnan aikana vakiinnuttanut asemansa merkittävänä ubiikkiteknologian ja esineiden ja asioiden internetin (IoT) toimijana Euroopan tasolla. Useita ohjelman tuloksia on onnistuneesti kaupallistettu ja kehitetty teknologia on myös käytössä kahdessa spin-off -yrityksessä. Esimerkiksi VTT:n kehittämä kännykän latausasteen monitorointiohjelma, jonka avulla käyttäjän on mahdollista omilla toimenpiteillään pidentää latauksen kestoa, on saavuttanut miljoonia käyttäjiä. Ohjelman tuottamia lisätyn todellisuuden sovelluksia on otettu kaupalliseen käyttöön esimerkiksi painotuotteissa ja rakentamisessa. VTT on maailmalla eturivissä kehittämässä kannettavien laitteiden tilannetietoisuuden mahdollistavaa teknologiaa, josta esimerkkinä paikkatietoiset palvelut (palvelu hakee käyttäjän paikkatiedon perusteella lähimmät kaupat ja tarjoukset). VTT:n työ langattoman lataamismenetelmän kehityksessä johti standardisoinnin aloitukseen. Green solutions for water and waste Kestäviä ratkaisuja veden ja jätteen käsittelyyn Tulevina vuosina pula puhtaasta vedestä kasvaa, ja tämän teknologia-alan osaamiselle tulee olemaan voimakasta kansainvälistä kysyntää. Samalla myös resurssitehokkuuden täytyy kasvaa, ja jätteen hyötykäytön kehittäminen on olennaista tähän haasteeseen vastattaessa. Kärkiohjelman tavoitteena on etsiä tehokkaita ratkaisuja veden- ja jätteenkäsittelyn kehittämiseksi tulevaisuuden haasteiden edessä. Erityisesti resurssitehokkuuden haasteet kytkevät ohjelman tavoitteet usean asiakastoimialan intresseihin. Esimerkiksi kaivosteollisuus on asiakastoimiala, jonka uudistaminen sekä vedenkäsittelyn että resurssitehokkuuden osalta on noussut merkittäväksi aiheeksi. Kärkiohjelman toisen vuoden päätavoitteina on ollut kansainvälisen verkottumisen vahvistaminen yhdessä Suomen ympäristöteknologiayritysten kanssa sekä asiakastoimialan laajentaminen. Ohjelman fokusalueet ovat energiatehokkaat kalvosuodatinteknologiat, arvometallien erottaminen jätteistä ja sivuvirroista sekä vesiteknologiat ja monitorointi. Yhteistyö on tiivistä Euroopan tasolla, muut pääyhteistyökumppanit ovat Australiassa ja Singaporessa. Vuonna 2012 tehtiin 12 keksintöilmoitusta ja kolme patenttihakemusta. Patenttihakemukset liittyvät lietteen käsittelyn vesi- ja energiatehokkuuden parantamiseen, biosidien valmistukseen teollisuuden jätevesistä sekä mineraaliainesten ja -sivuvirtojen modifiointiin. Vuoden 2012 aikana kaivosteollisuuden yhteistyöhankkeiden volyymi kasvoi merkittävästi. Näissä VTT kehittää kaivosten sekä sosiaalista että ympäristöllistä kestävyyttä. Innovaatio-ohjelmat Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet TransEco* Ohjelmassa vastattiin EU-tasoisiin ja kansallisiin liikenteen energia- ja ilmastotavoitteisiin. Vuonna 2012 käynnistyi merkittävä sähköbussihanke ebus osana kaupallisten ajoneuvojen

14 12 TILINPÄÄTÖS 2012 tutkimushanketta ja se herätti myös suurta kotimaista ja kansallista mediahuomiota. Ohjelma toimi myös alustana strategiselle keskustelulle liikennealueen kotimaisten toimijoiden välillä. Lisäksi valmisteltiin laajaa biopolttoainepilottihanketta ja jatkettiin biopolttoainekonseptien kehitystä sekä ICT-sovellusten lisensointia, kuten bussien ajo-opastin ja raskaiden ajoneuvojen automaattinen liukkauden tunnistus. Polttokennot* Ohjelmassa kehitettiin teknologioita, joilla voidaan tuottaa sähköä aiempaa tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin sekä edistää sähköisten työkoneiden markkinoille tuloa. 10 kwe:n SOFC-demonstraatioyksikkö (Solid Oxide Fuel Cell) päivitettiin maailman huipputasolle vastaamaan paremmin yhteistyökumppaneiden tutkimuksellisia tarpeita. Lisäksi VTT kehitti yhteistyössä Elcogen Oy:n kanssa SOFC kennoston, jonka teho jokaista kennoa kohden alle 700 C lämpötilassa on maailman parhaita. Kuluneen vuoden aikana demonstroitiin myös ensimmäinen painoteknisesti valmistettu, entsyymeihin perustuva virtalähde (biopolttokenno). Älyliikenne Intrans* Ohjelma on edistänyt älyliikenteen julkisten ja kaupallisten palvelujen laajan mittakaavan kehittämistä. Yritysten kanssa on keskitytty erityisesti palvelukonseptien, liiketoimintamallien, arvoverkkoyhteistyön, teknologia-alustojen ja viennin kehittämiseen. Esimerkiksi yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä on saatu hyvin käyntiin. Yritysyhteistyön ja viennin kehittämisen kannalta yhtenä keskeisenä kehityskohteena ovat olleet esimerkiksi säätilaan ja keliin liittyvät palvelut ja niiden muodostaminen riittävän suurina kaupallisina kokonaisuuksina. Vuonna 2011 tehdyn operatiivisen tiekartan pohjalta on käynnistetty proaktiivisten liikenteen hallinnan palveluiden kehittäminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen (esim. matka-ajan ja häiriöiden ennustaminen ja liikenteen kokonaiskuvan luominen mm. mobiililaitteiden tietoja hyödyntämällä). Nutritech Uudet elintarvike- ja ravitsemusratkaisut* Ohjelman tavoitteena oli teknologian innovatiivinen kehittäminen ja soveltaminen elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyvissä, hyvinvointia lisäävissä tuotteissa ja palveluissa. Esimerkiksi hienojauhatuksella ja entsymaattisella käsittelyllä voidaan tuottaa luonnon raaka-aineista uusia ainesosia, jotka tehostavat raaka-aineen hyödynnettävyyttä sekä tuovat elintarvikkeisiin terveyttä edistäviä vaikutuksia. Ohjelmassa aloitettiin myös kasviproteiinin uusiin elintarvikesovelluksiin tähtäävä tutkimus. Käynnistetyn kuluttajien tiedostamattomia reaktioita mittaavan tutkimusteeman avulla voidaan kehittää sekä tuotteita että niiden markkinointia. Nutritech-innovaatioplatformista tuli pysyvä sähköinen palvelu VTT:n sisäiseen ja ulkoiseen viestintään elintarvikesektorille. Hyvinvointiteknologiat* Ohjelmassa keskityttiin uusien teknologioiden ja biomarkkereiden kehittämiseen, yhdistämiseen sekä hyödyntämiseen yksilön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteiskunnan terveyspalvelujen kehittämiseksi. Vuoden 2012 aikana ohjelmassa on kuva-analyysimenetelmien avulla edelleen kehitetty Alzheimerin taudin sekä traumaperäisten aivovaurioiden varhaista diagnostiik-

15 13 TILINPÄÄTÖS 2012 kaa. Biomarkkeriteknologiaa ja -työkaluja on kehitetty lisäksi eturauhassyövän ja endometrioosin diagnosointiin. Ohjelmassa kehitettiin Arrays-in-wells -rinnakkais-mittausteknologiaan perustuva diagnostiikkalaiteprototyyppi, joka mahdollistaa usean analyysin suorittamisen yhdestä näytteestä samanaikaisesti. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi monen viruksen tai geenin mittaamisen yhtä aikaa samasta näytteestä, mikä taas mahdollistaa tarkemman henkilökohtaisen diagnostiikan ja hoidon. Kognitiivinen tietoliikenne* Ohjelman tavoitteet perustuvat visioon, jonka mukaan verkkojen ja liikkuvien laitteiden älykkyys kasvaa lisääntyvän kognitiivisen toiminnan kautta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi lisääntyvän tietoliikennekapasiteetin ja tehokkaamman radio- ja verkkoresurssien käytön. Ohjelmassa on kehitetty monipuolinen, joustava ja reaaliaikainen tietoliikennealusta esimerkiksi yhteiskäyttöisten tietoliikenneverkojen (WLAN, GSM, UMTS, LTE) testi- ja tutkimuskäyttöön. Ohjelman alueella regulaatio on avainasemassa konseptien maailmanlaajuista käyttöä varten ja kognitiiviradiokonseptin kansainvälistä käyttöönottoa on edistetty ITU:n (International Telecommunication Union) välityksellä. Teemojen käsittely jatkuu ohjelmassa Cognitive communcations for critical infrastructures. Suorituskykyiset mikrosysteemit Ohjelmassa kehitetään piiteknologioihin pohjautuvia innovaatioita, joiden keskeisenä mahdollistajana on VTT Micronovan ainutlaatuinen tutkimus- ja valmistusympäristö. Ohjelmassa on neljä painopistealuetta: anturit, säteilydetektorit, RF- (radio frequency) moduulit ja mikrospektrometrit. Mikrospektrometrien optista toiminta-aluetta laajennettiin materiaali- ja valmistustekniikkaa kehittämällä lämpösäteilyn aallonpituusalueelle, joka avaa täysin uusia sovellusmahdollisuuksia, kuten diabeteksen varhainen diagnosointi silmäpohjaa kuvantamalla. VTT:n kehittämää reunatonta kuvantamistekniikkaa kaupallistamaan perustettiin spin-off -yritys Advacam, joka palkittiin jaetulla ykkössijalla Start-up Sauna -kilpailussa. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset hiukkasfyysikot osoittivat kokeissaan, että VTT:n kehittämät säteilydetektorit ovat suorituskyvyltään tämänhetken markkinajohtajia parempia. Älykkäät energiaverkot Ohjelman tavoitteena on kehittää tulevaisuuden energiaverkkoja integroimalla ICT-, energia-, elektroniikka- ja rakennetun ympäristön teknologiat. Ohjelmassa kehitetyt Smart City simulointityökalut mahdollistavat aluetason tarkastelun, jota tarvitaan EU:n vuodelle 2020 vaatiman nollaenergiarakentamisen ja -korjausrakentamisen toteuttamiseksi. Ohjelmassa on myös kehitetty ennustamis- ja mallinnustyökaluja sekä optimointimenetelmiä sähköverkon joustavan käytön lisäämiseksi aktiivisilla resursseilla, kuten kuormien ohjaus, hajautettu tuotanto ja energian varastointi. Uudet tuulivoimatuotannon ennustamismenetelmät mahdollistavat paremman tuulivoiman integroinnin sähköverkkoon. Näiden ratkaisujen avulla verkkoa pystytään käyttämään taloudellisemmin ja teknisesti optimaalisemmin.

16 14 TILINPÄÄTÖS 2012 Moniskaalamallinnus suunnittelussa Ohjelman tulokset hyödyttävät koko teollisen arvoketjun toimijoita materiaalinvalmistajista komponentin tai laitteen loppukäyttäjiin. Tavoitteena on nopeuttaa t&k-sykliä merkittävästi sekä luoda kilpailukykyä Suomen valmistavalle teollisuudelle. Ohjelmassa yhdistetään materiaali-, komponentti- ja systeemitason mallinnus kasvavien suorituskykyvaatimusten ja materiaalihaasteiden hallitsemiseksi sekä tuotteen koko elinkaaren optimoimiseksi. Pitkän kehitystyöhön tuloksena on lanseerattu materiaalimallinnuskonsepti ProperTuneTM, joka mahdollistaa tapauskohtaisen, suorituskykyyn perustuvan materiaalien suunnittelun nanotasolta lähtien. Ohjelmassa on esimerkiksi yhdistetty polttoprosessia kuvaavaa virtauslaskentaa polttokattilan pintamateriaalimalleihin ja niiden elinikäennusteisiin. Näin voidaan kehittää pinnoitteita, jotka sietävät paremmin uudenlaisista polttoaineista seuraavat, haastavammat kattilan olosuhteet ja tehokkuuden lisäämiseksi tarvittavan korkeamman polttolämpötilan Tutkimustulosten kaupallistamisen vauhdittaminen Tutkimustulosten kaupallistamisen edistäminen oli yksi vuoden 2012 keskeisistä painopisteistä VTT:ssä. Liiketoiminnan kehityksen voimavaroja lisättiin ja kaupallistamiseen tähtäävien hankkeiden volyymiä kasvatettiin. VTT osallistui aktiivisesti Tekesin käynnistämään Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -ohjelmaan. VTT:lle myönnettiin noin 7,3 milj. euroa rahoitusta 23 projektiin, joissa kehitetään lupaavien tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuuksia. Eniten hankkeita käynnistyi Mikroteknologiat ja elektroniikka -painoalueella, jossa projektit kohdistuvat mmm. optiseen mittausteknologiaan, MEMS-komponentteihin sekä painettaviin funktionaalisiin tuotteisiin. Bio- ja kemianprosessit -alueen hankkeissa edistetään diagnostisten testien, biomarkkereiden ja elintarvikeprosessitekniikan kaupallistamista. Sovelletun materiaalitekniikan hankkeet kohdistuvat mm. biopohjaisiin pakkauksiin ja vaahdonmuodostusteknologiaan. Tieto- ja viestintäteknologiat -painoalueen hankkeissa kehitetään kuva-analyysiteknologioita ympäristö- ja lääkesovelluksiin. Lisäksi käynnistettiin tuulienergiaan ja värähtelyn hallintaan liittyvät hankkeet. Tekesin TULI-ohjelma päättyi kesällä VTT:n TULI-projektissa toteutettiin 20 proof-of-concept- ja kaupallistamishanketta sekä yli 80 uutuus- ja markkinatutkimusta. TULIrahoituksella oli merkittävä rooli VTT:n kaupallistamisvalmiuksien kehittämisessä ja konkreettisten kaupallistamishankkeiden edistämisessä. TULI-ohjelman päättymisen jälkeen käynnistettiin omarahoitteinen BizFund-ohjelma, jolla rahoitettiin kaikkiaan 53 pienehköä kaupallistamismahdollisuuksia edistävää projektia. BizFundprojekteissa toteutettiin mm. markkina- ja IPR-selvityksiä, liiketoimintamahdollisuuksien kartoitusta ja tarjoaman kehittämistä sekä pienimuotoisia proof-of-concept- ja demonstraatiohankkeita. Kaupallistamista vauhditettiin myös omarahoitteisilla projekteilla, joista merkittävimmät kohdistuivat painettavaan elektroniikkaan, tietotekniikan terveyssovelluksiin sekä kestävään pakkausteknologiaan. Koulutuspanoksilla kehitettiin osaamista mm. arvoketjuista, kaupallisen potentiaalin systemaattisesta arvioinnista, esitystekniikasta sekä IPR:n hallinnasta ja lisensoinnista.

17 15 TILINPÄÄTÖS Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Alueellinen vaikuttavuus VTT:n alueellisen toiminnan painopisteenä on osallistua aktiivisesti alueellisiin tutkimuskumppanuksiin sekä projektimuotoiseen kehitystoimintaan. VTT:llä on Suomessa 10 toimipistettä (taulukko 3) ja se toimii alueellisesti tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Vahvaa paikallista verkostoitumista on jatkettu. VTT:n asiamiestoimintaa laajennettiin kattamaan myös Kokkolan alue. VTT:n asiamiehiä on 15 paikkakunnalla. Eri alueiden yrityksille on järjestetty asiamiesten avustuksella tilaisuuksia, joissa on esitelty VTT:n toimintaa ja haettu yhteistyömahdollisuuksia. Paikkakunta Henkilömäärä %-osuus Muutos-% /2011 Espoo ,8-0,2 Oulu ,5 2,2 Tampere ,9 1,6 Jyväskylä 125 4,4 0,8 Turku 37 1,3-5,1 Lappeenranta 13 0,5 0,0 Nurmijärvi 14 0,5 0,0 Kuopio 20 0,7 42,9 Raahe 4 0,1 0,0 Kajaani 5 0,2 25,0 Yhteensä ,0 0,6 #DIV/0! Taulukko 3. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain VTT:llä on merkittävä rooli tarjota aktiivisesti pk-yrityksille kansainvälisiä kontakteja ja osallistumisia kansainvälisiin projekteihin, mm. EU:n Research for SME-hankkeisiin jätettiin noin 40 hakemusta vuoden 2012 aikana. Pk-yritysten lähestymiseen kehitettiin toimintakonsepti, jonka erityiskohteena ovat kasvuhakuiset yritykset ja korkean teknologian yritykset ja luotiin uudet pkyrityksille suunnatut www-sivut. Uusia toimintamalleja otettiin käyttöön, kuten ConceptStore ohjelmistoyrityksille ja SME2RUS-konsepti Venäjän ajoneuvoteollisuuden alihankinnan kehitykseen. Seinäjoen alueen konepajateollisuuteen keskittyneen pk-yritysklusterin kanssa on rakennettu yhteistyötä biotalouden alueella ja siten tuettu uusien biotalouden arvoketjujen muodostumista ja uusien kasvuyritysten syntyä. VTT käynnisti Testaa-hankkeen uusien kuitupohjaisten tuotteiden ja tuotantoteknologioiden kehittämiseksi yhdessä metsäalaa edustavan pk-sektorin kanssa. Tavoitteena on kehittää uusia innovaatioita tiiviissä yhteistyössä metsäteollisuuden suuryritysten kanssa. Hanke on saanut EU-rahoitusta Keski-Suomen liiton kautta sekä yritys- ja kuntarahoitusta. Hankevalmistelun yhteydessä on jo löytynyt kahdeksan osallistuvaa keskisuomalaista pk-yritystä ja tavoitteena on noin suomalaisen pk-yrityksen aktiivinen osallistuminen hankkeen toteutukseen.

18 16 TILINPÄÄTÖS Kansallinen tutkimusyhteistyö Kansallisen strategian mukaisesti VTT on osallistunut aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan osallistumalla sekä tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen että tutkimustoimintaan. VTT:läisiä toimii SHOKien pysyvissä tai kiertävissä hallituspaikoissa, tutkimusvaliokunnissa tai vastaavissa elimissä sekä tutkimusohjelmien ja niiden osa-alueiden vetäjinä ja vastuuhenkilöinä. VTT on osakkaana kaikissa SHOKien yhtiöissä. SHOK-toiminta on tarjonnut uusia tutkimuksellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia ja synergiaetuja sekä vahvistanut avainyritysverkostoja. VTT:n vetämissä tutkimushankkeissa on tuotettu useita lupaavia tuloksia, joita ollaan viemässä käytäntöön. VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto oli 25,4 milj. euroa, josta Tekes-tuotot muodostivat 60 % (15,1 milj. euroa). VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto kasvoi 6 % edellisestä vuodesta. SHOKien kautta VTT:n Tekes-tuotoista tuli 26 % (2011: 25 %). Kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen (4,8 milj. euroa) osuus oli 19 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SHOK Metsäklusterin kotimaisen yksityisen sektorin tuotot olivat 3,4 milj. euroa, joka on 49 % SHOKin VTT:n osuuden liikevaihdosta. SalWe ja TIVIT SHOKeissa ei ollut tuottoja yksityiseltä sektorilta kotimaasta. VTT:n perusrahoitusta SHOKeihin kohdistettiin 5,4 milj. euroa (2011: 5,4 milj. euroa), joka on 21 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SHOK-toimintaan kohdistunut perusrahoitus oli 6 % VTT:n perusrahoituksen käytöstä (2011: 6 %). Ulkopuoliset tuotot Perusrahoitus Tuotot Yksityisen Tuotot Tekes Ulkopuoliset Perus- Perus- Liikevaihto yksityiseltä sektorin Tekesiltä tuottojen tuotot rahoitus rahoituksen yhteensä sektorilta tuottojen osuus osuus yhteensä osuus kotimaasta SHOKin SHOKin SHOKin liikevaihdosta liikevaihdosta liikevaihdosta euroa % euroa % euroa euroa % euroa CLEEN FIMECC Metsäklusteri RYM SalWe TIVIT Yhteensä Taulukko 4. SHOK toiminta vuonna 2012 Yhteistyötä Suomen korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa vahvistetaan tunnistettujen strategisten painoalueiden tutkimustyössä, tutkimusinfrastruktuureissa ja yhteisprofessuureissa. Erityisesti korostetaan tutkimusyhteistyön hyödyntämistä ja kaupallistamista. Yliopistojen ja VTT:n keskinäisiä rooleja kehitetään toisiaan täydentävien osaamiskokonaisuuksien rakentamisessa. Uutena avauksena tällaiselle yhteistyölle esiteltiin FIT (Finnish Institute of Innovation and Technology) -konsepti.

19 17 TILINPÄÄTÖS 2012 VTT osallistui laajasti kansallisten tutkimus- ja teknologiaohjelmien suunnitteluun, valmisteluun ja tutkimustyöhön. Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat ovat merkittävimpiä, ja niistä osallistutaan noin kolmeenkymmeneen. Suomen Akatemian huippuyksiköistä VTT johtaa Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian ( ) ja Valkoisen biotekniikan vihreän kemian ( ) huippuyksikköitä. Näiden lisäksi osallistutaan Atomikerroskasvatuksen (ALD) ( ) ja Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien ( ) huippuyksiköiden tutkimustyöhön. Toiminta teollisuuden ja tiedekumppaneiden kanssa perustetuissa tutkimusalliansseissa, kuten Suomen Nanoselluloosakeskuksessa ja Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMMissa, jatkui vireänä. Uusi teollisen biotekniikan klusteri (IBC Finland) perustettiin yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n, Oulun yliopiston sekä neljän yritysosapuolen (mm. Valio Oyn) kanssa. Se tähtää uusien bioteknisten ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseen suomalaiselle teollisuudelle yhteistyöprojektien kautta. Uutena allianssina aloitti Aalto-yliopiston, Hanken Svenska handelshögskolanin ja VTT:n aloitteesta The Finnish Service Alliance (FSA), joka toimii maanlaajuisena palvelututkimuksen yhteisönä. VTT osallistui myös aktiivisesti kansallisen biotalousstrategian laatimiseen. Metsäntutkimuslaitos ja VTT käynnistivät yhteisen viisivuotisen tutkimus- ja innovaatioohjelman ForestEnergy 2020:n, joka tuo ratkaisuja metsäenergian koko tuotanto- ja käyttöketjuun. Yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Erotustekniikan keskuksen kanssa syvennettiin perustamalla Lappeenrantaan uusi erotustekniikkaan keskittyvä tutkimusryhmä. Kansallinen tutkimusyhteistyö jatkui myös tutkimusympäristöjen puitteissa. VTT osallistuu Suomen Akatemian asettamaan kansalliseen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmään (Finnish Research Infrastructures, FIRI) ja on siten mukana päivittämässä Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartaa. Lisäksi VTT valmisteli useita ehdotuksia kansallisiksi tutkimusinfrastruktuureiksi yhdessä muiden tahojen kanssa. Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja Business Oulun kanssa perustetun Painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan PrintoCent -innovaatiokeskuksen toimintaa laajennettiin ottamalla käyttöön maailman ensimmäinen painetun älyn pilottipainokone. Laajennuksen myötä VTT ansaitsi kaksi kansainvälistä palkintoa: ID TechEx Printed Electronics USA 2012 Awards- ja ID TechEx Printed Electronics Europe 2012 Awards -kilpailuissa. Palkinnot myöntää sitoutumattomista alan asiantuntijoista koostuva raati merkittäville painetun älyn innovaatioille, edistäjille, kehittäjille ja kaupallistajille Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus VTT Group -yhtiöt VTT:n johtokunnan päätöksiin perustuen VTT sijoitti 5,4 milj. euroa VTT Group -yhtiöihin. Merkinnöistä 0,1 milj. euroa tehtiin apporttisiirtoa vastaan. Sijoituksista 1,5 milj. euroa (1,4 milj. euroa rahana ja 0,1 milj. euroa teknologia-apporttina) tehtiin VTT Ventures Oy:öön, joka käytti pääoman sijoittamalla spin-off -yrityksiin. VTT International Oy:öön sijoitettiin 2,3 milj. euroa käytettäväksi sen tytäryhtiön VTT Brasil Ltda:n investointien ja kehitystoimenpiteiden kattamiseen. VTT Expert Services Oy:öön sijoitettiin 1,6 milj. euroa, jonka yhtiö käytti tytäryhtiönsä Labtium Oy:n pääomittamiseen.

20 18 TILINPÄÄTÖS Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja kehitysyhtiöt Kehitysyhtiö InnoHub Oy:tä pääomitettiin 0,2 milj. eurolla. VTT päätti liittyä osakkaaksi Taltioni osuuskuntaan. Lisäksi valtioneuvoston kanslia siirsi Suomen valtion omistamat Helsinki Business and Science Parkin osakkeet VTT:n hallintaan alkaen. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö VTT haluaa olla innovaatiokumppani ja mahdollistaja siirryttäessä resurssitehokkaaseen, kestävään talouteen ja vastuulliseen yritystoimintaan. Tässä murrostilanteessa VTT pyrkii toimimaan yhtenäisen suomalaisen innovaatiojärjestelmän näkemysten ja toteuttajien edustajana, erityisesti heijastellen niitä aihekohtaisia tavoitteita ja toteutustapoja, joita on yhdessä linjattu teollisuuden ja eri tutkimustahojen sekä TEM:n ja Tekesin kanssa. EU:n tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmat ovat olleet tärkein Euroopan tason tutkimuksen ja kehittämisen julkinen rahoitusmuoto. 90 % VTT:n kansainvälisestä julkisesta tutkimustoiminnasta onkin eurooppalaista yhteistyötä, mutta VTT pyrkii myös määrätietoisesti liittymään tärkeimpiin globaalitason innovaatioympäristöihin. Yhteisesti hyväksytyt strategiat (mm. Eurooppa strategia) sekä kestävän kasvun ja kehityksen edistämiseen liittyvät mittavat haasteet edellyttävät uudenlaista lähestymistapaa ja uudenlaisia hyvin koordinoituja ja fokusoituja toimia EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikalta. Rahoitusympäristön muutokset julkisella ja yksityisellä sektorilla Suomessa ja EU-alueella vaikuttavat VTT:n strategisiin valintoihin ja painopisteisiin Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Eurooppalaisen tutkimusyhteistyön (EU/ERA) osalta VTT:n tavoitelinjaukset on johdettu kansallisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioagendan pohjalta (tiede- ja innovaationeuvosto) ja VTT:n toiminta toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön täsmentämiä EU-prioriteetteja. VTT:llä oli käynnissä 541 (2011: 506) kansainvälistä julkista tutkimushanketta, joista 361 oli EU-hankkeita (2011: 322). 7. puiteohjelmaan kuuluvia hankkeita oli käynnissä 289 kpl. Puiteohjelman alusta lähtien VTT:n kautta on tullut 23 % Suomeen myönnetystä rahoituksesta (137 milj. euroa / 597 milj. euroa). Volyymiltaan eniten projekteja oli käynnissä seuraavissa 7. puiteohjelman tutkimusalueissa: Tieto- ja viestintäteknologiat (32 %), Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät (19 %), Energia (9 %), Elintarvike, maatalous, kalatalous ja bioteknologia (9 %) ja Liikenne (6 %). Eniten hankkeita oli käynnissä Saksan (181), Iso-Britannian (113), Ranskan (109), Espanjan (106), Alankomaiden (97), Italian (94) ja Ruotsin (90) kanssa. Kokonaisuudessaan eurooppalaisen yhteistyön (EU/ERA) rahoitus edusti 22 % koko VTT:n liikevaihdosta vuonna Perusrahasta 19,5 % kiinnittyi EU/ERA-toimintaan. 16 % Tekes-tuotoista perustui ERA-toimintaan. Komission ohjelmien (FP6, FP7, JU, CIP, RFCS) kautta tuleva EU-rahoitus oli 33,9 milj. euroa, jota vastaava perusrahoitusosuus oli 13,5 milj. euroa. Tekesin ERA-ohjelmien (AAL, EraNet, Euratom, Eureka, Eurostars) kautta tuleva kansallinen rahoitus oli 9,0 milj. euroa, jota vastaava perusrahoitusosuus oli 3,6 milj. euroa. EU/ERA-toiminnan koko-

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT:n tutkimusohjelmat elinkeinoelämän tukena Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT Click- to Teknologiasta edit Master title tulosta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Click Sisältö to edit Master title style

Click Sisältö to edit Master title style VTT 2014 Click Sisältö to edit Master title style VTT:n yleisesittely Lisämateriaalia VTT:stä 3. VTT - Teknologiasta tulosta 4. Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio 5. VTT Second

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

13.3.2012 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011

13.3.2012 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011 ESPOO 2012 13.3.2012 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 3 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010 ESPOO 2011 15.3.2011 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 3 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL

VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET 4.2.2009 Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL Metsäteollisuuden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä Tieteelliset/teknologiset

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Meriteollisuuden tulevaisuus Suomen mahdollisuus

Meriteollisuuden tulevaisuus Suomen mahdollisuus Meriteollisuuden tulevaisuus Suomen mahdollisuus VTT Jouko Suokas Liiketoiminta-alueen johtaja, älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Media-aamiainen 17.3.2013 VTT:n missio VTT tuottaa kansainvälistä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019 Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Teknologiasta liiketoimintaa - case VTT

Teknologiasta liiketoimintaa - case VTT VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teknologiasta liiketoimintaa - case VTT KOLSTER IPR INSIGHT, 5.4.2017 Sanna Häikiö, Senior Legal Counsel, VTT VTT-konsernin organisaatio 1.1.2017 06/04/2017

Lisätiedot

ESPOO 2014. VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013

ESPOO 2014. VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013 ESPOO 2014 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1. VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus... 4 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Lisätiedot

Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin. Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT

Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin. Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT 2 Tietoliikenneosaamisen hyödyntäminen ja ylläpito Internetin lisääntyvä käyttö, palveluiden digitalisoituminen

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4. VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli 2, Espoo Martti Korkiakoski Tekes Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekesin

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Parempaa työelämää VTT:llä Peppi Härme, henkilöstöpäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Parempaa työelämää VTT:llä Peppi Härme, henkilöstöpäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Parempaa työelämää VTT:llä Peppi Härme, henkilöstöpäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Teknologiasta tulosta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot