Maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittämishankkeiden koordinointi -hanke

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittämishankkeiden koordinointi -hanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika klo Paikka Läsnä Poissa neuvotteluhuone 4074, neljäs kerros Hakaniemenranta 6, HELSINKI Sirpa Rönkkö pj. Leena Nissilä Sirkku Salonen Aija-Leena Nurminen Pirkko Sartoneva Sari Päivärinne Minna Suni (varajäsen) Réka Aarnos (varajäsen) Paula Kuusipalo (varajäsen) Tarja Leblay Sonja Hyvönen Ulla Rönnberg Leea Siltanen siht. Hannele Salminen Helena Kasurinen Cynde Sadler Anna-Liisa Tavi Ella Kiesi 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleeksi. 2. Terveiset laivaseminaarista Ulla Rönnberg kertoi terveiset pidetystä laivaseminaarista, jonka tarkoituksena oli hankkeiden verkottuminen. Seminaariin osallistui yhteensä sata osallistujaa, joista Aikis -hankkeeseen kuuluvia oli viidennes. Rönnberg esitteli Aikis -hankkeen tilannetta. Hankepäätöksen saaneita

2 ovat Versot, Adultan Vilu-hanke (aikaisemmin nimellä LUKI) sekä Palsu (Palvelualan suomea maahanmuuttajille). Yhteisyökumppanina on lisäksi Versojen alla oleva ISKE -hanke, joka on itäsuomalaisten toimijoiden muodostama digitaalisen ammattialakohtaisen suomenkielen materiaalin tuottamiseen ja hyvien eurooppalaisten kotouttamis- ja kouluttamiskäytänteiden levittämiseen keskittyvä hanke. Uusina hankkeina vielä ilman päätöstä olevia ovat Kielivakka ja ruotsinkielinen Digitala vägen. Tuotettava materiaali suunnitellaan yhteisellä wikialustalla osoitteessa Sivujen kohtaan Taustamateriaalit on viety hankkeen etenemiskaavio. Aikataulusta todettiin, että tammikuun loppuun mennessä ensimmäisen vaiheen käsikirjoitukset tulisi olla valmiina, koska silloin käynnistetään teknisten toteuttajien kilpailutus. Kehitettäviä materiaaleja ovat lupautuneet arvioimaan Pasi Silander, Minna Lakkala ja Sanna-Kaisa Hakkarainen. Laivaseminaarissa koottiin yhteen hankkeen hyviä käytäntöjä. Tässä muutamia niistä: hankekokonaisuus on Opetushallituksen hallinnoima, toiminta on avointa, verkostoitunutta ja taustalla on valmis yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikko, mikä antaa selkeät raamit työlle. Laivaseminaarissa mukana olivat hankkeet: 1. Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin 2. Osaajana työmarkkinoilla 3. Koulutus ja osaamistarpeiden ennakointi 4. Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen Paula Kuusipalo kertoi jatkosta; maalis-huhtikuussa 2010 on tarkoitus järjestää yhteinen seminaaripäivä näille hankkeille maahanmuuttajien ohjaukseen ja neuvontaan liittyvien teemojen puitteissa. Ulla Rönnberg kertoi uudesta hausta, jossa haetaan hankkeita tekemään testimateriaalia kielitaidon tason arvioimiseen. Hakuaika on Hakukirje valintaperusteineen jaettiin ohjausryhmälle. 3. Viron kielen opetus verkossa, professori Krista Kerge Tallinnan yliopistosta

3 Professori Krista Kerge Tallinnan yliopistosta kertoi viron kielen opetuksesta ja kielitaitovaatimuksista. Virossa on alkuperäisiä vironkielisiä väestöstä 67 % ja muita runsas 30 %. Venäjänkielistä opetusta on paljon, vuonna 2009 oli venäjä opiskelukielenä 19 %:ssa yleiskouluista ja lukion suorittaneista 23 % oli venäjänkielisiä. Virossa on viron kieltä koskeva eurooppalainen kielitaitotasoluokitus voimassa, mutta harvemmalla luokituksella kuin Suomessa. Virossa taitotasot ovat A1, A2, B1, B2 ja C1, C2. Eri ammateissa toimivilla on eri tasoiset viron kielen taitovaatimukset. Lakimiehiltä, lääkäreiltä, opettajilta ym. edellytetään taitotasoa C1. Avustavissa tehtävissä toimivilta, joissa edellytetään yhteistyötä ja vuorovaikutusta ulkopuolisten tahojen kanssa vaaditaan taitotasoa B2. Tasoa C2 ei vaadita virallisesti mihinkään ammattiin, eikä sitä testata ja alin testattava taso on A2. Virossa on paljon paluumuuttajia, joiden lapset eivät osaa viron kieltä. Koulussa saavuttaa tason B2, jos viron kielen valta-kunnallisessa kokeessa on vähintään 60 % oikein. Uusille maahantulijoille tehdään kielitestit joulukuun loppuun mennessä, testattava taso on A1. Kielitestit ovat yleensä samantyyppisiä kuin Suomessa. Virossa on verkko -tv, jonka avulla on mahdollisuus opiskella viron kieltä. Heillä ei ole internetissä verkko-opetusmateriaalia, mutta valmiudet on olemassa ja asia on kehitteillä. Valmistuu ehkä parin vuoden kuluttua. Sähköinen asiointi on Virossa pitkälle kehitetty. Virossa on tuotettu paljon ammattikielen materiaalia, joka olisi helppo laittaa verkkoon. Seuraavat Suomen esimerkkiä kielen verkko-opetusmateriaalin kehittämisessä. Kergen esitys liitteenä. 4. Käsikirjoitusseminaari Toinen käsikirjoitusseminaari materiaalin tekijöille pidetään Paasitornissa, ja se on jatkoa ensimmäiselle käsikirjoitusseminaarille. Minna Lakkala, Katri Oldendorff, Sanna-Kaisa Hakkarainen sekä Opetushallituksesta Ella Kiesi, Juho Helminen ja Yrjö Hyötyniemi toimivat kouluttajina. Lisäksi Pasi Silander ja Minna Lakkala arvioivat wikissä olevia suunnitelmia ja niitä käsitellään yhteisesti seminaarissa. Rönnberg toimii päivien puheenjohtajana. Laivaseminaarissa tuli esille jälleen toivomus, että teknistä asiantuntemusta kaivataan. Materiaalin tekijöiden tueksi hankitaan teknistä tukea. Työ teetetään tuntityönä ja Aikis-hanke maksaa sen.

4 5. Ykiin valmentavan materiaalin tuottaminen verkkoon Tarja Leblay kertoi ykiin valmentavan materiaalin tuottamisesta verkkoon. Jyväskylän yliopisto teetti ykin digitalisointia koskevan selvityksen. Selvityksen perusteella ei kuitenkaan kyetä arvioimaan, mitä digitalisoinnin ylläpito tulisi vuositasolla maksamaan. ei ole vielä näyttänyt vihreätä valoa jatkokehittämiselle, koska rahoitusta on tällä hetkellä vaikea luvata. Kehittämistä tulisikin tehdä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Lebley korosti, että asia on kokonaisuutena laajempi, eikä koske pelkästään yleisiä kielitutkintoja. Digitalisointikeskusteluun liittyy esimerkiksi ylioppilastutkintojen sähköistämistoiveet tulevaisuudessa on tarkoitus keskustella asiasta Opetushallituksen pääjohtajan kanssa, ja myöhemmin muiden ministeriöiden edustajien kanssa. Seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen kutsutaan yki -asiantuntija Jyväskylästä kertomaan tarkemmin hankkeesta. 6. Aikis -hankkeen maksatushakemus ja seurantaraportti 7. Muut asiat Aikis -hankkeen maksatushakemus ja seurantaraportti käsiteltiin ilmoitusluonteisesti. Seurantaraportti ajalta on lähetetty viranomaiskäsittelyyn ja maksatushakemus ajalta lähtee lokakuun lopulla. Kaikkiaan rahaa Aikis -hankkeessa on käytetty tähän mennessä vajaat e on Suomi toisena kielenä kehittämispäivät tulossa seminaari aiheesta Miten maahanmuutto otetaan huomioon muiden aineiden opetuksessa? Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksista on tulossa kaksi kirjaa: Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet ja Yhteistä kieltä luomassa. Tarja Leblay toivoo apua auktorisoitujen kääntäjien tutkinnon arvioijien löytämiseksi. Arvioijia on vaikea löytää, koska kelpoisuusvaatimukset ovat erittäin korkeat. Tarja Leblay lähettää kriteerit sähköpostilla kaikille ohjausryhmän jäsenille ja toivoo, että sitä kautta olisi mahdollista laittaa sanaa kiertämään.

5 8. Seuraava kokous Vuoden 2010 kokoukset pidetään 12.2., ja Opetushallituksessa. 9. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin. Ulla Rönnberg Projektipäällikkö Leea Siltanen Projektiassistentti