IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ TUULOKSEN KIRKONSEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ TUULOKSEN KIRKONSEUDULLA"

Transkriptio

1 IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ TUULOKSEN KIRKONSEUDULLA Tuulos-Seura ry

2 Ihmisiä ja elämää Tuuloksen kirkonseudulla

3

4 IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ TUULOKSEN KIRKONSEUDULLA Toimittaneet Kirsi-Marja Hurme, Petri Mökkälä, Anja Rautiola, Anja Salokannel ja Raija Vesterinen Tuulos-Seura ry Tuulos Hämeenlinna

5 Linnaseutu Kirjan valmistumisen on mahdollistanut Linnaseutu ry:n myöntämä tuki. Kiitos tuesta myös Mikko Kaloisen Säätiölle. Etukansi: Tuuloksen kirkko maisemassaan, Ali Munsterhjelmin öljyvärimaalaus. Yksityisomistuksessa. Valokuva Heikki Hurme. Takakansi: Kansanedustaja Albert Eerola lähdössä eduskuntaan ensimmäiselle kaudelleen, valokuva vuodelta Terttu Wegeliuksen arkisto. Esilehtien kartat: Edessä: Tuuloksen kirkonseutua, peruskartta vuodelta 2013, Maanmittauslaitos, lupa nro 1270/MML/13. Takana vas.: Tuuloksen kirkonseutua 1700-luvulla. Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta Toim. Erkki-Sakari Harju. SKS. Helsinki Takana oik.: Osa Tuuloksen pitäjänkarttaa vuodelta Kansallisarkisto/ Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto/tuulos Copyright 2013 Kirjan kirjoittajat ja Tuulos-Seura ry ISBN (sid.) ISBN (PDF) Taitto: DTPage Oy Painopaikka: Bookwell Oy, Porvoo 2013

6 SISÄLLYS LUKIJALLE... 9 PIIRTEITÄ JUTTILAN JA SAIRIALAN KYLIEN LUONNOSTA Mikko Liukkonen...11 KIRKONSEUDUN KYLÄT Petri Mökkälä...17 RETKIÄ LÄHIHISTORIAAN VESIREITTEJÄ JA TEITÄ PITKIN...19 Soutumatka Pyhäjärveltä Suolijärvelle Raija Vesterinen...19 Kirkkokujalta Luopioistentietä Laurinkallionkujan risteykseen Anja Rautiola...29 Hautausmaa Anja Rautiola...38 Hautausmaalta Vuorentaustantietä Pyhäjärvelle Anja Rautiola...41 Pyhäjärventietä ja Laurinkallionkujaa Kauppilan mutkaan Raija-Maria Virtanen...46 Kauppilan mutkasta Ylöskartanon mäelle Raija Vesterinen...53 Ylöskartanon mäeltä Oksjärven tienhaaraan Ritva Lindeman...55 Punkantietä Jokikulmalle ja Leheen rannalle Vaula Kolunen...59 Toivoniemestä Torppikulmalle ja Oksjärvelle ja Vitajärvelle Eero Eerola...68 Toivaalantietä Rapooseen ja Kämpiään Kimmo Kaloinen...72 Vanhan Mettalan talon pihapiiri Tauno Aaltonen...81 Kirkkokujalta Luopioistentietä valtatielle Rauno Järvinen...84 Rantasen mutkasta Körhämöön Antti Sipilä...90 TUULOKSEN PYHÄN BIRGITAN KIRKKO...96 Tuuloksen kirkon rakentaminen Petri Mökkälä...96 Pyhä Birgitta ja Tuuloksen krusifiksi Hanna Dallmeier...99 Tuuloksen kirkon puoli vuosituhatta Kimmo Kaloinen

7 KARTANOT Sätereitä ja virkataloja Kirsi-Marja Hurme Sairiala Kirsi-Marja Hurme Toivoniemi Aino Tulokas Ylöskartano Kirsti Häppölä MAANOMISTUSOLOJEN MUUTOKSET Perintö- ja kruununtilat Petri Mökkälä Isojako ja torpat Petri Mökkälä Sairialan maanosto-osuuskunta Petri Mökkälä SOTIA JA NIIDEN SEURAUKSIA Kansalaissota Tuuloksen kirkonseudulla Tauno Aaltonen Isoäitini Hilda Järvisen kohtalo Lauri Järvinen Aino Urpanen kertoo vuoden 1918 tapahtumista Ilmari Vesterinen Lottatoiminnasta Tuuloksessa Tauno Aaltonen Esko Eerola Toivaalan hävittäjälentäjä Tauno Aaltonen Jouko Kaloinen talvi- ja jatkosodan komppanianpäällikkö Tauno Aaltonen Karjalan siirtoväki kirkonseudulla Petri Mökkälä Eräs evakkotie Ritva Alhainen PAIKALLINEN MURRE JA KANSANPERINNE Tuuloksen murteen piirteitä Ilmari Vesterinen Kansanrunouden maailma Ilmari Vesterinen SIVISTYSOLOT Koulunkäyntiä kotikulmilla ja kauempana Anja Rautiola Yhdistykset ja opintotoiminta Anja Rautiola KULTTUURIHARRASTUKSIA JA PAIKALLISIA TAITEILIJOITA Laulua ja soittoa Anja Rautiola Näyttämötoimintaa ja elokuvia Anja Rautiola Kirkonseudun kuvataiteilijoita Kirsi-Marja Hurme Kirkonseudun kirjailijoita Anja Salokannel IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ TUULOKSEN KIRKONSEUDULLA

8 ELINKEINOT Maatalous Petri Mökkälä Maidontuottajia Punkantien varressa Vaula Kolunen Meijerit Kirsi-Marja Hurme Myllyt Kirsi-Marja Hurme Sähkö ja vesi Kirsi-Marja Hurme Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet Kirsi-Marja Hurme Ajokaluteollisuus ja pajat Kirsi-Marja Hurme K.J. (Kalle Juhana) Tuomisen vaiherikas elämä Anja Rautiola Puusepänteollisuus Kirsi-Marja Hurme Sahateollisuus Kirsi-Marja Hurme Muu yritystoiminta Kirsi-Marja Hurme Pankit ja posti Kirsi-Marja Hurme Kaupat ja kahvilat Kirsi-Marja Hurme Käsityöläiset Kirsi-Marja Hurme Käsityöläisten Jokikulma Vaula Kolunen Kutojamestari Emmi Lavasto Ilmari Vesterinen KIRJOITTAJAT LÄHTEET KUVALÄHTEET

9

10 LUKIJALLE Tuuloksen kirkonseutu on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jota on viljelty vuosisatoja. Metsäisiltä harjuilta, kallioilta ja vuorilta voi kaukaakin nähdä kirkolle, joka sijaitsee keskiaikaisen maantien varressa Sairialassa. Vesireittien merkitys on entisaikaan ollut tärkeä. Pyhäjärven, Leheen ja Suolijärven ja niitä yhdistävien jokien varret ovat vanhimman asutuksen ja viljelyn alueita. Kolmen kartanon ja muutaman suuremman tilan torpat ovat levittäneet asutusta metsäisemmille seuduille. Kirkko oli aikanaan kaiken keskus, ja Tuuloksessakin vilkkain toiminta keskittyi kirkon lähettyville 1900-luvun puoliväliin asti. Sitten kunnan painopiste siirtyi vähitellen Syrjäntaakse, ja Valtatie 12:n valmistuttua liikenne Sairialan kautta hiljeni luvulla tuuloslaisten asiointipaikat muuttivat Pohjoisten kylään ja Hämeenlinnan kaupunkiin. Tämä kirja kertoo kolmesta kylästä Tuuloksen kirkon ympärillä: Sairialasta, Toivaalasta ja Juttilasta. Liikkeelle lähdetään ikivanhoja teitä pitkin esittelemään kyliä nykypäivästä historiaan päin. Entisajan elämää ja ihmisiä on kirjassa mukana noin sadan viime vuoden ajalta. Välillä poiketaan kauemmaksikin menneisyyteen, aikaan, jolloin kirkko ja kartanot hallitsivat näitä seutuja. Tuulos-Seuran alulle panemaa ja yhdessä Linnaseudun Euroopan maaseudun kehittämisrahaston kanssa rahoittamaa hanketta toteuttamassa on ollut viisi vapaa-ajan tuuloslaista, joista kolme on asunut elämänsä ensimmäiset vuosikymmenet Tuuloksessa. Taittoa ja painatusta lukuun ottamatta kirja on tehty talkootyönä. Kirjoittajiksi saatiin monia kylien vakituisia asukkaita ja vielä useammat ovat osallistuneet kirjan tekoon suostumalla auliisti haastateltaviksi ja etsimällä vanhoja valokuvia. Kirjassa onkin paljon suullista tietoa. Arkistotutkimuksiin ei ollut kovin paljon mahdollisuuksia, mutta niitäkin tehtiin mm. Hämeenlinnan maakuntaarkistossa ja Kansallisarkistossa. Eräs tärkeä lähde ovat olleet Tuuloksen joulujen Lukijalle 9

11 vuosikerrat ja niiden sisällöstä syntyi oheistuotteena erikseen painettu hakemisto. Historian harrastajat Leo Sahlsten ja Jari Eerola antoivat alkuvaiheessa hyviä virikkeitä. Jukka Aaltonen on auttanut isojakokarttojen hankkimisessa. Uusia kuvia ovat ottaneet Maija Dallmeier, Harri Hurme, Heikki Hurme, Anja Rautiola ja Antti Sipilä. Antti Sipilä on ollut myös tärkeä yhdyshenkilö Tuulos-Seuraan päin. Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita. Kiitämme kirjoittajia, haastateltavia, kuvien ottajia ja lainaajia ja muita avustajia. Teitä on ollut niin paljon, että kaikkien nimiä ei valitettavasti ole saatu kirjatuksi lähdetietoihin. Pyrkimyksemme on ollut tallettaa vanhoille ja uusille tuuloslaisille ja vapaaajan asukkaille sellaisia tiedon sirpaleita, jotka muuten olisivat painuneet unholaan. Toivomme, että kirja innostaa jatkamaan retkiä Tuuloksen kirkonseudun historiaan, jossa kyllä riittää tutkimista. Vanhassa Sairialassa 13. huhtikuuta 2013 Kirsi-Marja Hurme Petri Mökkälä Anja Rautiola Anja Salokannel Raija Vesterinen 10 IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ TUULOKSEN KIRKONSEUDULLA

12 Mikko Liukkonen PIIRTEITÄ JUTTILAN JA SAIRIALAN KYLIEN LUONNOSTA Juttilan ja Sairialan kylät ovat asettuneet Suolijärveltä Pyhäjärvelle kulkevan pitäjää halkovan vesireitin varsille. Kyliä yhdistävä jokireitti Sairialanjoki Tuuloslammit Kyläjoki on säilynyt lähes luonnontilaisena. Tuuloslammit ovat sekä kasvistonsa että varsinkin linnustonsa puolesta laajasti tunnettuja luontokohteita. Kyliä ympäröivät tasaiset hiekka- ja savimaat on jo kauan sitten otettu maanviljelyksen käyttöön. Kylämaisemaa reunustavat harjut, joista korkein, Kanalanharju, kohoaa 185 metriä meren pinnan yläpuolelle. Tältä seudun korkeimmalta paikalta aukeaa näkymä yli Sairialan ja Juttilan kylien Suolijärveltä Leheejärvelle saakka. Aikoinaan harjulla oli kolmiomittaustorni, joka on jo hävinnyt. Samaan harjujonoon Kanalanharjun kanssa kuuluu Tyrsämönharju, jolla on viime vuosiin saakka kasvanut harvinaista kangasvuokon ja hämeenkylmänkukan risteymää. Viime keväänä löysin enää vain yhden kukkivan kasvin, vaikka aikaisemmin alueella on ollut kymmeniä yksilöitä, kuten professori Pertti Uotila kirjoitti Tuuloksen joulussa Edellisten harjujen rinnalla kulkee Karhunpään mäestä etelään vanhan Tampereentien varressa Sairialankallion suuntaan matalampi, paikoin hyvin teräväharjainen harju. Sen harjalla kulkee polku, jolta kulkijalle aukeaa kaunis maisema kyläaukealle. Täällä voi nähdä myös komean supan, jyrkkäreunaisen metriä syvän painuman, joka on syntynyt hiekkaan hautautuneen valtavan jääkimpaleen sulaessa jääkauden loppuvaiheessa noin vuotta sitten. Kylämaisemaa halkoo kallioiden jono alkaen Suolijärven takaiselta Kitaruvenkalliolta Kaluvuoren, Kyläkallion ja Laurinkallion kautta Hiisivuorelle Pyhäjärven rantaan. Juttilan Liljasvuori, josta on käytetty myös nimeä Tapiolankallio, kuuluu samaan kallioketjuun. Laurinkalliolla on aikoinaan ollut muinaislinna, jonka varustusten jäännökset ovat edelleen havaittavissa. Kallion läheltä Pyhäjärven rannasta Haaksivalkamasta on löydetty sekä pronssi- että rautaesineitä, enimmäkseen aseita. Rautaesineistä vanhimmat on ajoitettu 700-luvulle (Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I). Muinaislinnoja on ollut myös monissa lähipitäjissä, lähimmät Hauholla ja Lammilla. Alueen alkuperäisistä metsätyypeistä lehtomaista metsää on säästynyt pellonraivaukselta vain muutamin paikoin. Lehtoja, joiden puustossa on myös metsälehmusta, on Kyläkalliolla, Laurinkalliolla ja Vitajärvellä. Vitajärven 3,5 hehtaarin suuruinen lehto on metsälehmuslehdoista suurin, ja noin puolet siitä on nykyään suojelualuetta. Kanalanharjulla on pähkinäpensasta kasvavaa lehtoa ja Juttilassa Takaseen laskevan Sassinojan varrella puronvarsilehtoa. Oksjärven rannalla on pieni kallionaluslehto, josta on löydetty Piirteitä Juttilan ja Sairialan kylien luonnosta 11

13 Syksyistä Sairialanjokea Pikkupyörteellä. uhanalaista keuhkojäkälää (Tuuloksen luonto-opas). Suoalueita on Juttilan ja Sairialan kylien alueella ollut jo alun perin vähän ja osa niistäkin on otettu viljelykseen tai metsäojitettu. Joitakin suoalueita on säilynyt luonnontilaisina kuten Oksjärvellä Löyttynlahden ruohokorpi, Alisella Kiuasjärvellä luhtainen tervaleppäkorpi ja Kastanajärvellä nevaräme. Kastanajärvestä lähtevän Rytisenojan varrella on säilynyt luhtaista ja lettoista nevaa. Sairialan ja Juttilan kaikki järvet kuuluvat osa- na Hauhon reittiin ja Kokemäen joen vesistöön. Alueen suurimmat järvet, Pyhäjärvi, Suolijärvi ja Lehee, ovat valuma-alueiltaan maatalousvaltaisia ja asutuksen ja kesämökkien ympäröimiä. Muillakin järvillä on ainakin kesämökkejä, aivan asumattomia järviä ovat enää Vähä-Humalajärvi ja Ylinen Kyynärö. Veden laadultaan karuja, vähäravinteisia järviä ovat lähinnä vesireittien latvoilla sijaitsevat pienet järvet, jotka saavat suuren osan vedestään pohjavetenä. Karuus näkyy järvessä vesikasvien vähäisenä määränä, kaislikot ja ruovikot puuttuvat tai niitä on vähän. Suolijärven ja Leheen valuma-alueet ovat maatalousvaltaisia maita ja siksi vedet ovat runsasravinteisempia ja 12 IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ TUULOKSEN KIRKONSEUDULLA

14 vesikasvillisuus runsasta. Kaislikoita ja ruovikoita on runsaasti ja lisäksi on kelluslehtisiä vesikasveja kuten ulpukoita ja lumpeita. Kyläjoen luonnosta Kyläjoki on luontonsa monimuotoisuuden puolesta Juttilan kylän parhaimpia paikkoja. Joki, koski ja ympäristön hyvät viljelysmaat näyttävät aikoinaan myös määränneen Juttilan kylän sijainnin pitäjän halki kulkevan vesireitin varrella. Vaarini Heikki Urpasen ( ) kertoman mukaan entisen kyläkeskuksen rakennukset olivat koskelle tulevan tien varressa. Hän olisi muistanut talojen sijainnin ja piirtänyt minulle muististaan kylän asemakaavan, mutta se jäi aikanaan tekemättä. Olen koko ikäni asunut Leheen rannalla ja järvi ja siihen laskeva Kyläjoki ovat tulleet minulle tutuiksi. Koskesta alaspäin Leheejärvelle joki on soutuveneellä helposti kuljettavissa. Talvipakkasilla joki jäätyy ja sulana pysyy ainoastaan koskiosuus sillan alapuolella. Joskus oikein pitkinä kovina pakkaskausina voi koskikin hetkeksi saada jääpeitteen. Joki näyttää talvella hiljaiselta, mutta jään alla on eloa silloinkin. Vaarillani oli tapana pyydystää keskitalvella Kyläjokeen kutemaan nousevia mateita. Usein olen minäkin tammikuun lopulla Heikinpäivän aikoihin sahannut joen jäähän avannon ja asettanut merran joen pohjaan. Hyviä madesaaliita tuli erityisesti 1970-luvulla, nykyisin on mateita saatu vähemmän. Jo maaliskuulla joen virtaus lisääntyy ja jäähän alkaa ilmestyä sulapaikkoja. Joensuuhun järven puolelle syntyy yhä pitenevä sulan veden alue. Jäidenlähtö Leheeltä tapahtui vielä 1960-luvulla toukokuun alussa mutta viime vuosina jäät ovat lähteneet jo huhtikuun puolella. Suolijärveltä ja Pyhäjärveltä jäät lähtevät yleensä muutamaa päivää myöhemmin kuin Leheeltä. Joella kalastaa kesät talvet myös saukko, jonka räpyläjalkojen jälkiä näkee monesti lumessa joen jäällä, josta ne johtavat Leheen poikki Kurtonojan suuntaan. Joskus olen nähnytkin tämän kalastajan sukeltelemassa ravinnon hakuun jään reunalta joen suun sulan laidalta. Joen eläjiä on myös piisami, joka on yleensä kasvissyöjä mutta silloin tällöin kaipaa simpukka-ateriaa, mistä ovat merkkinä kauniisti avatut tyhjät simpukankuoret kasattuna sen ruokailupaikalle. Piisameita oli aikaisemmin runsaasti ja ne hävittivät Leheejärven kaislikoita syömällä kaislojen mehevät juuret. Vaarini pyydysti aikoinaan piisameita ja niiden nahoista valmistettiin turkisvaatteita ja lakkeja. Nykyisin piisami on harvinaistunut ilmeisesti muutamiin yksilöihin Kyläjoen varrella. Saukko Kyläjoella. Piirteitä Juttilan ja Sairialan kylien luonnosta 13

15 Hirvet ja peurat ovat maaeläimiä, mutta joutuvat usein ylittämään Kyläjoen, olen itsekin tämän nähnyt eräänä kuutamoisena elokuun yönä. Hirvi tuli Hakkulan puolelta viljapellon ylitse joelle, kuului vain kuivien olkien kahinaa hirven kävellessä rauhallisesti yli viljapellon, mutta joen ylitys tapahtui lopulta lähes äänettömästi. Veteentulojäljet ja vastakkaisella rannalla vedestänousujäljet voi havaita kaislikossa vielä seuraavana päivänä. Talvisin hirvet kulkevat Kyläjoen yli jäätä pitkin samasta paikasta kuin kesälläkin, avoimelle järven jäälle ne eivät mielellään mene. Erityisesti muistan erään kerran 1960-luvun alusta kun oli kova hankikanto keväällä. Kuusi hirveä tuli Hakkulasta hankea pitkin, käveli tästä kotini ikkunan alta pellon poikki ja jatkoi maantien yli Lehmihakaan Kopsjoen suuntaan. Monet vesilinnut viihtyvät Kyläjoella. Jo keskitalvella saattaa nähdä kosken sulan reunalla keikkuvan koskikaran, joka viettää kesät pohjoisessa pesimäpuuhissa mutta siirtyy talveksi etelämmäksi sulana pysyviin virtavesiin. Lintu on muuten tumma väriltään mutta valkoinen kaulaläikkä erottuu kauas, lajin vironkielinen nimi vesipapp on mielestäni kuvaava. Joutsenet tulevat joinakin leutoina talvina katsomaan reviireitään jo tammikuussa. Tuuloslammilla pesivä pari pitää koko Kyläjokea omanaan ajaen muut joutsenet pois vielä jonkin matkaa Leheen puolelta. Ensimmäisiä sinisorsia ja telkkiä alkaa ilmaantua joen sulapaikkoihin viimeistään maaliskuussa. Aikaisin keväällä tulee myös kaulushaikara, jonka ku meaa puhaltelua alkoi joitakin vuosia sitten kuulua Tuuloslammin suunnalta. Viime vuosina sen ääni Koskikara Kyläjoella. 14 IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ TUULOKSEN KIRKONSEUDULLA

16 on kuulunut myös Leheen kaislikkoisilta rannoilta ja kerran olen maaliskuisella hiihtoretkelläni nähnyt kaulushaikaran kalastamassa Takaselta Leheeseen laskevalla Kurtonojalla. Haikara saalistaa seisoen hiljaa matalassa vedessä odottamassa, että saalis tulee tarpeeksi lähelle. Leheellä näkee vuosittain myös harmaahaikaroita, mutta ne ilmaantuvat vasta kesällä ja ovat ilmeisesti pesimättömiä yksilöitä. Kevään edetessä vettä virtaa Kyläjoessa yhä enemmän ja virtaava vesi sulattaa Leheen jäähän yhä pidentyvän sulan veden alueen, joka ulottuu lopulta puoleen järveen. Koska tähän vuodenaikaan sulaa vettä ei ole vielä paljon tarjolla muilla lähiseudun järvillä, on paikalla runsas ja monilajinen vesilinnusto. Linnut odottelevat omien pesimäjärviensä jäänlähtöä. Joukossa on usein paikalliseen lajistoon kuulumattomia lajeja kuten uiveloita ja jouhisorsia lepäilemässä ja odottelemassa lähtöä pohjoisen Suomen järville pesimään. Joka kevät ennen jäiden lähtöä kokoontuu sulaan parvi kuikkia, niiden valittava huuto kuuluu voimakkaana usein öisinkin järveltä. Parinkymmenen yksilön parviakin on havaittu, mutta jäiden lähdettyä ne hajaantuvat omille pesimäjärvilleen. Leheessä on runsaasti pientä särkikalaa, joka on hyvää evästä kalaa syöville linnuille kevään pitkän muuttomatkan jälkeen. Aikaisin tulee myös kalasääski, jonka tapaa usein kalastamasta Kyläjoen sulalla keväisin. Ensimmäinen tai viimeistään toinen yritys yleensä onnistuu, kun lintu syöksyy veteen ja tarrautuu kynsillään lahnaan tai haukeen, harvoin puolta kiloa pienempään saaliiseen. Näin eräänä keväänä, kun kaksi sääskeä kalasti yhtä aikaa Leheen sulasta, ja pian kumpikin sai kalan, minkä jälkeen ne laskeutuivat saaliineen Hakkulan puoleiselle sulan reunalle ruokailemaan. Toinen ehti syödä kalansa ensiksi ja nousi lentoon, mutta toisella oli syönti vielä kesken. Tämä päätti kuitenkin seurata kaveriaan ja otti puoleksi syödyn kalaan mukaansa, mutta syystä tai toisesta saalis putosi sen kynsistä jäälle eikä se enää palannut sitä hakemaan. Mentyäni katsomaan mitä jäälle oli pudonnut löysin paikalta lahnan, josta sääski oli ehtinyt syödä vasta pääpuolen. Ilmojen lämmetessä saapuvat toukokuun lopulla hyönteissyöjälinnut, joista Kyläjoenvarren ruovikoissa viihtyvät parhaiten ruokokerttuset. Niiden reviireitä voi joinakin vuosina olla muutaman kymmenen metrin välein ja soidinlaulu kuuluu voimakkaana läpi yön ainakin juhannukseen saakka. Viime vuosina ovat myös satakielet löytäneet Kyläjoelle, joskus olen kotipihalleni kuullut kolmeakin laulajaa yhtä aikaa. Voimakas laulu kuuluu yöllä satojen metrien päähän. Hiljaisempi ääneltään on pensassirkkalintu, joka ei aivan joenvarrella laula, mutta Ylöskartanon suon pajupensaikoista sen tasainen heinäsirkkamainen sirinä kuuluu alkukesän lämpiminä, valoisina öinä. Kyläjoen uomaa seurailee saalistusmatkoillaan myös ruskosuohaukka, jonka pesä lienee jossain Tuuloslammin seutuvilla. Leheen ympäristön pelloilta ja niityiltä kuulee keväisin myös kurkien raikuvaa puhaltelua, nekin pesivät Tuuloslammilla. Kyläjoen rantojen kasvilajisto on runsas, vaikka koostuu enimmäkseen hyvin tavallisista lajeista. Ulpukoiden ja lumpeiden kilpimäiset lehdet ovat vesikasveista ensimmäisten joukossa nousemassa keväällä vedenpintaan. Jonkun ajan kuluttua alkavat sorsakaislan ja järviruo on vihertävät lehdenkärjet nousta rantaveden pinnasta, mutta täyteen mittaansa kaislikot pääsevät vasta juhannuksen aikaan. Ulpukat työntävät kukka- Piirteitä Juttilan ja Sairialan kylien luonnosta 15

17 vanansa vedenpintaan jo kesäkuussa, valkoisten lumpeiden täysi kukinta on vasta heinäkuun puolella. Lapsina teimme sorsakaisloista leikkisorsia vedessä uitettaviksi niin että kaislanvarren tyvipäästä taitettiin sorsalle pää ja nokka ja loppuosa varresta kierrettiin ympyrän muotoiseksi levyksi, joka kiinnitettiin järviruo on varresta taitettujen tikkujen avulla. Ulpukan kukasta ja sen pitkästä pyöreästä varresta taiteltiin kaulakoristeita ja sen vihreistä paksuista siemenkodista saatiin leikkipossuja laittamalla niille tikuista neljä jalkaa. Kyläjoen äyräitä reunustaa yleensä korkea järviruokotiheikkö, mutta pehmeämmillä mutarannoilla tasainen matala saraikko ulottuu veden partaalle saakka. Suuria pyöreälatvuksisia pajupensaita on siellä tällä. Joenvarren kukkakasvien joukossa on monia komeita lajeja. Hyvin varhain keväällä jäittenlähdön jälkeen alkaa siellä täällä pilkottaa rentukoiden tummanvihreitä lehtiä ja keltaisia kukkia. Joenvarren monista pyöreistä kurjenmiekkatyppäistä kohoavat teräväkärkiset lehdet suorina ylös lopulta lähes metrin korkeuteen. Kesäkuussa niiden kauniin keltaiset kukat alkavat koristaa joen vartta. Joen keskivaiheilla olevan kosteikon pehmeillä mutarannoilla on runsas vehkakasvusto matalassa rantavedessä, josta vinot valkoiset kukan suojuslehdet erottuvat vihreän lehtimaton keskeltä. Vehkan vedenalainen juurakko on tärkkelyspitoinen ja sitä on käytetty nälkävuosina ravinnoksi, vedenpinnan yläpuolinen osa kasvista on myrkyllinen. Joen keskivaiheilla on myös kapealehtistä osmankäämiä ja jossakin kohden sarjarimpeä. Yksittäisen jokileinikin iso keltainen kukka nousee rannan saraikosta puolimetrisen varren päähän ja aivan veden rajasta pilkottaa kimppu pieniä sinisiä luhtalemmikin kukkia. Kurjenjalkojen monihaaraisia varsia tummanruskeanpunaisine kukintoineen rönsyilee paikoin pitkin joen penkkaa. Joen laskiessa Leheeseen lähellä Hakkulanlahtea vesi mataloituu ja joenuoman kummallekin puolen on muodostunut komea leveälehtisen osmankäämin kasvusto. Näillä paikoin on joen rantapenkoilla runsaasti myös punakoisoa, jonka kukat muistuttavat perunankukkaa muuten mutta terälehdet ovat tummansinisiä. Tästä kasvista vanhat ihmiset valmistivat särkylääkettä, mistä syystä sitä sanottiin myös leinipuuksi. Kyläjoen hyönteismaailma on runsas, sitä ilmentää myös hyönteissyöjälintujen runsaus joella. Näyttävimpiä hyönteisistä ovat ehkä korennot. Sinimustaraitaisia tytönkorentoja näkee jo juhannuksen aikaan ja heinäkuulla näkee joen varsilla vähän isompia neidonkorentoja sinisine siipiläikkineen. Elokuulla ilmestyvät isot kuparinruskeat ukonkorennot, jotka iltapäivän lämpimässä auringonpaisteessa saalistavat suurina parvina pieniä hyönteisiä aukeiden peltojen yläpuolella. Joskus voi nähdä kun ne itse joutuvat saalistajan kohteeksi, kun nuolihaukka syöksyy paikalle ottaen osansa ukonkorennoista. Nuolihaukkakin kuuluu Kyläjoen alueen pesimälinnustoon. Leheen ranta-asukkaalle on ollut kiinnostavaa seurata luonnon elämää lähiympäristössä. Nähtävää on kaikkina vuodenaikoina, mutta varsinkin keväisin on juhlallista seurata kasvien heräämistä ja kuulla muuttolintujen laulua niiden palattua takaisin pesimäpaikoilleen. On hyvä, että luonnonvaraisille kasveille ja eläimille on säilynyt elintilaa kotikylämme luonnossa ja toivon, että näin on myös tulevaisuudessa. 16 IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ TUULOKSEN KIRKONSEUDULLA

18 Petri Mökkälä KIRKONSEUDUN KYLÄT Kirkonseudun kirjaamme sisältyvät Sairialan ja Toivaalan kylät kokonaisuudessaan sekä osa Juttilan kylästä. Nämä kylät ovat Tuuloksen vanhinta ja keskeisintä asutusseutua. Hauhon, Tuuloksen ja Luopioisten historian ensimmäisen osan mukaan vuonna 1543 taloja kylissä oli seuraavasti: Juttilassa 11 taloa, Toivaalassa 5 taloa ja Sairialassa 4 taloa. Kylissä oli yhteensä kolme rälssitilaa. Sairialan kohdalla kirkon sijaintipaikka ja alueelta tehdyt arkeologiset löydöt todistavat pitkästä historiasta. Ikivanha valtatie Viipurista Pohjanmaalle kulki aikoinaan kirkon ohitse. Muinaissuomalainen henkilönnimi lienee Sairialan samoin kuin Toivaalan kylien nimien pohjana. Tarkkaan kylien nimien syntyhistoriaa ei ole pystytty selvittämään. Nimien historia saattaa palautua aina varhaiskeskiajalle. Toivaalan kylän Eerolan tilan maalta Suolijärven pohjoiskulmasta löytyi vuonna 1938 kivirauniota purettaessa muun muassa pitkäkaulainen ruotokeihäänkärki ja joukko koristelemattomia saviastianpaloja. Näiden esineiden on arvioitu olevan kansainvaellusajalta (ehkä 600-luvulta). Varhaisimmat kirjalliset maininnat Sairialan kylästä kertovat 1400-luvun tapahtumista. Vuodelta 1588 olevassa tuomiokirjanotteessa viitataan Sairialan, Toivaalan, Pohjoisten, Syrjäntaan ja Lakkolan kylien rajoista vuonna 1434 annettuun tuomioon. Turun piispa Maunu Tavastin (piispana ) tiedetään laatineen vuonna 1439 lahjakirjan, jolla hän luovutti veljenpojalleen Olavi Tavastille Sairialassa omistamansa maatilan. Olavi Tavast puolestaan teki 1450-luvulla maakauppoja Sairialan asukkaiden kanssa. Näistä liiketoimistaan Olavi Tavast teki tarkkoja muistiinpanoja, joissa Sairiala mainitaan usein nykyaikaista kirjoitustapaa käyttäen. Sairialan kylässä on lisäksi jo varhain istuttu käräjiä, merkintöjä on jo ja 1490-luvuilta. Tuuloksen syyskäräjillä muun muassa vahvistettiin Sairialan sarkajako eli ruotsalainen jako. Seuraavana vuonna käräjillä jouduttiin palaamaan riitojen vuoksi asiaan. Toivaalan sarkajako vahvistettiin myös jo samana vuonna Hämeen linnan käskynhaltija tai linnanvouti Knut Posse oli Sairialan kartanon herrana Tämän kuuluisan Viipurin pamauksen aiheuttajan vaakuna löytyy Tuuloksen kirkon sakariston ulkoseinästä. Kaiken kaikkiaan keskiajan lopulta olevissa lähteissä kirjoitusasussa näkyy pieniä eroja, mutta kylän nimi on helposti tunnistettavissa. Se esiintyy muun muassa muodoissa Sayriala (1457), Saijralla (1478) ja Sariala (1499). Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa teki Sairialasta kuninkaankartanon hallintouudistuksensa yhteydessä Sairialan kylän talot yhdistettiin 1600-luvulla yhdeksi säterikartanoksi, mutta Kirkonseudun kylät 17

19 niiden nimet säilyivät kirkonkirjoissa vastaavilla lampuotitiloilla, vaikka maakirja ei niitä tunnekaan. Toivaala on myös vanhaa asutusseutua. Ensimmäisen kerran kylästä löytyy maininta vuodelta Tällöin Michil Tåiuåle istui Tuuloksen lautakunnassa. Keskiaikaisista asiakirjoista löytyy erilaisia kirjoitusmuotoja kuten Toiuale (1441), Toiwola (1478) ja Toiuala (1499). Kuten Sairialan niin Toivaalankin nimen taustalla on muinaissuomalainen henkilönnimi (Toivo/Toivoi). Vuonna 1854 Heikki Selin nosti esille kansantarinan nimen synnystä. Sen mukaan vanha sota-uros nimeltä Toivala on kylän nimen taustalla. Juttila mainitaan myös hyvin varhain asiakirjassa. Ehkä ensimmäisen kerran nimi esiintyy Olavi Tavastin talousmerkinnöissä 1400-luvun puolivälistä. Erään 1500-luvun lopulta olevan selvityksen mukaan Jöns Grogerinpoika sai jo vuonna 1401 rälssivapauden Juttilan tilaan Tuuloksessa. Alkuperäistä asiakirjaa ei ole kuitenkaan säilynyt. Keskiaikaisia mainintoja kylästä löytyy muun muassa vuosilta 1450, 1458, 1465 ja Juttila-nimen taustalta löytyy myös kristillinen miehen nimi (Jutti). Ristiriitaisena voi pitää sitä, että Tuuloksen vanhin kylä on rautakautinen, mutta sillä on kristillinen nimi. Voikin olla, ettei Juttila ole ollut alusta asti kylän nimenä vaan kylä on ollut nimeltään Tuulos. Nimi on muuttunut Juttilaksi siinä vaiheessa, kun Tuulos on alkanut tarkoittaa laajempaa pitäjän aluetta. Juttilan kylän nimen kirjoitusasu on pysynyt samana varhaisimmista maininnoista myöhempiin. Sairialan, Toivaalan ja Juttilan väestömääriä 1800-luvulta 2000-luvulle (Vuosien 2000 ja 2011 kohdalla Sairialan ja Toivaalan väkiluku laskettu yhteen) Sairiala Toivaala Juttila Kylien väkiluvut on laskettu henkikirjojen tietojen pohjalta ja 1900-lukujen kohdalta, 2000-luvun tiedot ovat Hämeen liiton keräämiä. Suomessa on pidetty henkikirjoja vuodesta 1634 lähtien. Alussa ne olivat luetteloita ns. henkirahaa eli veroa maksavista henkilöistä. Vuoteen 1652 asti henkikirjan pito oli papiston tehtävä. Tämän jälkeen aina vuoteen 1779 asti henkikirjoista vastasivat manttaalikomissaarit. Sen jälkeen henkikirjoja pitivät yllä henkikirjoittajat. Mitä varhaisemmasta henkikirjasta on kyse, sitä varauksellisemmin sen tietoihin kannattaa suhtautua. Tästä huolimatta tiedot antavat ainakin summittaisen kuvan kylien väkimäärien muutoksista. 18 IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ TUULOKSEN KIRKONSEUDULLA

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Näppisen ja Lieviön peltoaukeat ovat vuosisataista viljelymaisemaa. pelto alue Lieviön peltomaisemat Näppisen kantatilojen vanhat rakennusryhmät. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Alue tulee säilyttää

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut. INVENTOINTIRAPORTTI Sotkamo Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi 5.7.2016 Arkeologiset kenttäpalvelut Vesa Laulumaa Tiivistelmä Sotkamon Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen

Lisätiedot

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw

Lisätiedot

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja. Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

-t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7

-t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7 -t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7 M 7lr!

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ EU:n Leader-tuella tehtyjä maitolaitureita on Lahdenperän kyläreitin varrella viisi kappaletta. 2013 Lahdenperän kartta 16 kilometrin Lahdenperänlenkki kulkee Lemmetynperäntien

Lisätiedot

Kairankutsun luonto- ja linturetket

Kairankutsun luonto- ja linturetket Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Life+ info ja työpaja 2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen,

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

Drottningholmin linna

Drottningholmin linna 1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot