Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011"

Transkriptio

1 Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011 Kaukolämpö

2

3 Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Energiateollisuus ry 2011 ET-kaukolämpökansio 3/4

4 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Raportti KK6B/2011 Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Johdanto Työsuojelutoiminnan tavoitteena on työn, työmenetelmien ja työolojen kehittäminen sellaisiksi, että niistä ei aiheudu työn tekijälle terveydellistä vaaraa. Fyysisten, välittömien vaaratekijöiden rinnalle tärkeiksi kysymyksiksi ovat nousseet myös henkiseen hyvinvointiin ja työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät tekijät. Yhä useammin työsuojelu nähdään myös osana yrityksen kokonaisvaltaista kehittämistä niin, että tuottavuuteen ja työsuojeluun liittyvät kysymykset otetaan huomioon samanaikaisesti. Tämä työsuojeluopas on laadittu kaukolämpökäytössä olevien lämpökeskusten käyttö- ja kunnossapitotoimintojen yleisohjeeksi. Toimituskunta toivoo, että oppaasta olisi hyötyä myös suunnittelijoille lämpökeskusten muutos- tai uudisrakennustöitä suunniteltaessa. Työn suorittamisen tehokkuus ja turvallisuus alkaa suunnittelusta! Oppaan laadinnassa on pyritty mahdollisimman suureen käytännönläheisyyteen käsittelemällä tavanomaisimmissa työskentelytilanteissa esiintyviä vaaratekijöitä ja niiltä suojautumista. Opas soveltuu alan erityisohjeena osaksi energia- ja kaukolämpöyritysten muuta työsuojeluohjeistoa. Yleisemmin työsuojelutoiminnan kehittämiseen liittyviä kannanottoja on esitetty esim. Työturvallisuuskeskuksen julkaisuissa. Vaikka oppaassa annetuilla ohjeilla viranomaismääräyksiä lukuun ottamatta ei olekaan lainvoimaa, suositellaan kaukolämpöyritysten noudattavan ohjeita jokapäiväisissä töissä työturvallisuuden, työn tuloksellisuuden ja työilmapiirin parantamiseksi. Turvalliset, oikeat ja tarkoituksenmukaiset työmenetelmät parantavat myös käytön taloudellisuutta ja käyttövarmuutta. Työn suorittamisen tehokkuus ja turvallisuus alkaa suunnittelusta! 2001 laaditun oppaan sisältöä on päivitetty 2011 mm. ajantasainen lainsäädäntö ja alan ohjeisto huomioiden, mutta sisältörunko ja ohjeet ovat varsin pitkälti pysyneet ennallaan. Oppaan 2001 version laati työryhmä: Jukka Mäntynen Paavo Huovinen Hannu Lipsanen Työturvallisuuskeskus Vantaan Energia Oy Pieksämäen Energia Oy Kuvituksen on tehnyt Harri Kivinen päivityksen teki Adato Energia Oy:n työturvallisuusohjeiston taustaryhmä: Jukka Nieminen Helsingin Energia Ari Ikonen Kuopion Energia Risto Mannonen Hyvinkään Lämpövoima Oy Juha Rakkolainen Adato Energia Oy Työtä on valvonut ET:n lämmönjakelutoimikunta. 1

5 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Raportti KK6B/2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO YLEISTÄ TYÖOLOSUHTEET Melu Pöly Tavanomaisimmat pölyn aiheuttajat Asbesti Kemialliset kuormitustekijät Vaaran arviointi Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaalin päällysmerkinnät Prosessikemikaalit Pesu- ja liuotinaineet Säteily Lämpötila Kosteus ja vetoisuus Yleinen järjestys TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Teknisten vikojen hälytysjärjestelmä Palohälytysjärjestelmä Alkusammutuskalusto Hätätiet Hätäpysäyttimet Räjähdysluukut Varoventtiilit ja murtokalvot Turvavalaistus Hätäsuihkut Turvakytkimet ja vahinkokäynnistyksen estäminen Ääni- ja muut varoitusmerkit Suojavälineet Ensiapu Toimintaohjeet KATTILALAITOKSEN KÄYTTÖ Laitoksen vastaanotto, käyttö ja kunnossapito Käyttöohjeet Muut yleiset määräykset ja ohjeet Käynnistäminen Käyttö Nuohoaminen Kuonaaminen Pysäyttäminen Toiminta häiriötilanteissa Tulipesäräjähdys Suuri vuoto kattilassa tai kaukolämpöverkossa Kuivaksikiehuminen Takapalo Öljyvuoto Kaasuvuoto

6 4 PUHDISTUS-, HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT Yleistä Työskentely kattilan/painelaitteen sisällä Olosuhteet Tuuletus Henkilömäärä Telineet Valaistus Työkalut, välineet ja hitsaus Suojaimet Jälkivalvonta Painelaitteisiin liittyvät työt Lait ja asetukset Röntgenkuvaukset Koeponnistukset Painelaitteiden korjaukset ja huollot Työskentely säiliöissä, siiloissa ja sähkösuodattimissa Säiliötyöt Siilotyöt Sähkösuodattimen työt Öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen asentaminen ja huoltaminen Polttimet ja putkistot Sähkölaitteet Sähkötyöt Yleistä Työmenetelmät Työskentely jännitteettömässä laitteistossa Työskentely jännitteettömäksi kytketyssä ja erotetussa laitoksessa Jännitetyöt Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä Käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkistukset Kunnossapitotyöt Sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä tehtävät muut työt Tulityöt Määritelmät Vaihtoehtoiset työmenetelmät Tulitöiden valvontasuunnitelma Yrityksen tulitöistä vastaavat henkilöt Vakituinen tulityöpaikka Yrityksen tulityölupakäytäntö Tilapäinen tulityöpaikka Työn aloittamista edeltävät turvatoimet Työn aikaiset turvatoimet Työn jälkeiset turvatoimet Tulitöiden turvallisuustutkinto ja tulityökortti Työvälineet Työskentely savupiipussa Henkilömäärä Savupiipun varusteet Työkalut ja -välineet Korkeilla paikoilla työskentelyyn liittyviä erityisohjeita LIITE: ALAN TYÖSUOJELUA KÄSITTELEVIÄ LAKEJA, ASETUKSIA JA MUITA OHJEITA

7 4

8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Raportti KK6B/2011 Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito YLEISTÄ Lämpökeskusten tapaturmariskit ovat pitkälti samantapaisia kuin voimalaitoksissa ja kattilalaitoksissa yleensäkin. Yleisimpiä tapaturmatyyppejä ovat työympäristöstä johtuvat kompastumiset, liukastumiset, kaatumiset, esineisiin satuttamiset jne. Näihin voidaan vaikuttaa ennen muuta huolehtimalla työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä, kulkuteiden kunnosta ja asianmukaisesta valaistuksesta. Laitoksen normaalin käytön aikaiset riskit liittyvät ennen muuta polttoaineen käsittelyyn ja siihen liittyvään räjähdysvaaraan. Teknisten turvallisuusratkaisujen lisäksi turvallisuusmääräysten tunteminen, riittävä koulutus työtehtävään ja annettujen ohjeiden ja määräysten noudattaminen on välttämätöntä työn turvallisen ja häiriöttömän suorittamisen kannalta. Useimmat vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet sattuvat kunnossapito-, huolto- ja korjaustöiden yhteydessä. Pientenkin töiden toteutus tulisi suunnitella ja ohjeistaa siten, että ne voidaan toteuttaa turvallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää mm. vahinkokäynnistyksen estämiseen, putoamisvaarojen torjuntaan ja työskentelyyn säiliöissä tms. ahtaissa tiloissa. Kaukolämpökeskukset ovat usein suhteellisen pieniä ja useita lämpökeskuksia ohjataan samasta valvomosta kaukokäytöllä. Valvomotyöskentely on yhä useammin samalla myös yksintyöskentelyä. Henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijä tietää hallitsevansa työnsä myös poikkeustilanteissa ja tietää, mistä apua ja lisäohjeita on tarvittaessa saatavissa. Huolto-, tarkistus- ja korjaustöihin sekä varallaoloon on työpaikkakohtaisesti laadittava riittävät turvallisuus- ja muut toimintaohjeet yksintyöskentelyä silmälläpitäen. Yksintyöskentelyssä on aina varmistauduttava siitä, että työntekijällä on kaikki tekniset edellytykset ja henkilökohtaiset valmiudet tehdä työ turvallisesti. 5

9 1 TYÖOLOSUHTEET 1.1 Melu Lämpökeskusten yleisimpiä melun lähteitä ovat mm: pumput polttimet puhaltimet kompressorit kuljettimet Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006) velvoittaa työnantajaa pyrkimään teknisin toimenpitein siihen, että 85 desibelin (L EP,d) tasoa ei ylitettäisi. Asetus edellyttää ennakoivaa otetta meluntorjuntaan. Se on otettava huomioon aina uutta rakennettaessa, korjattaessa ja koneita hankittaessa. Vanhoissa laitoksissa voidaan parannuksia saada aikaan eristämällä valvomoita/ohjaamotiloja, pumppuja, putkistoja, puhaltimia ja kompressoreja sekä huolehtimalla asiallisesta ennakkohuollosta. Mikäli teknisin toimenpitein ko. tason ylittymistä ei voida estää on työntekijän käyttöön hankittava melutason edellyttämät henkilökohtaiset kuulon suojaimet ja määriteltävä mittaustulosten tai muun luotettavan tiedon perusteella alueet tai työt, joissa suojaimia tulee käyttää. Matalammillakin melutasoilla on kuulon suojaimia syytä käyttää. Kuulolle vaaralliset alueet tai tilat on merkittävä asianmukaisesti. Päivittäisen melualtistuksen raja-arvo on 87 db. Jos työntekijän altistuminen melulle ylittää raja-arvon, työnantajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon. Työnantajan on selvitettävä raja-arvon ylittymisen syyt ja tehtävä tarpeelliset muutokset suojaus- ja ennaltaehkäisytoimenpiteissä, jotta ylitys ei toistu. Työturvallisuuslain perusteella työntekijän on käytettävä työssä tarvittavia henkilönsuojaimia. Tarkkaile laitoksen melutasoa mittauksilla ja käytä tarvittaessa kuulon suojaimia Asetus asettaa myös kattoarvon impulssimelualtistukselle (200 pascalia). Impulssimelua ovat yksittäiset voimakkaat äänet, kuten mekaaniset iskut ja törmäykset, sähkön tai paineilman purkaukset ja laukaukset. Ne kuullaan ja tajutaan yleensä todellista paljon heikompina. Melumittarin lukema 140 desibeliä vastaa kahta sataa pascalia. Sellainen ääni syntyy esimerkiksi voimakkaasta vasaran iskusta teräsrakenteisiin. Jos päivittäinen melulle altistuminen ylittää 85 db:n tason on melulle altistuville työntekijöille suoritettava kuulontutkimuksia määräajoin altistuksen voimakkuuden mukaan. 6

10 Melutyöhön ei voi koskaan tottua. Ns. tottuminen merkitsee sitä, että kuulo on jo heikentynyt ja työntekijä on tottunut huonokuuloisuuteen. Niinpä onkin tärkeää pitää kuulon suojaimia aina meluisissa paikoissa, vaikka vain pikimmiten kävisi tarkastelemassa meluavaa kohdetta. Melun haitallisuus kasvaa suhteettoman voimakkaasti melutason noustessa. Kuulolle haitalliseksi tunnetut päivittäisen melussaoloajan rajat esitetään seuraavassa taulukossa: A-äänitaso (db) Melussaoloaika 85 8 tuntia 88 4 tuntia 91 2 tuntia 94 1 tunti minuuttia minuuttia minuuttia minuuttia minuuttia minuutti 115 ei lainkaan Suurta tarkkaavaisuutta ja keskittymistä vaativissa, esim. valvomotöissä työympäristön melutason tulee olla huomattavasti alhaisempi (55-65 db). 1.2 Pöly Tavanomaisimmat pölyn aiheuttajat Pölyn pääasiallinen aiheuttaja on kiinteistä polttoaineista (turve, hake, kuori, hiili jne.) erottuva hienojakoinen aines. Tietyissä työpisteissä myös tuhka ja varsinkin eristeiden purkutöiden yhteydessä työympäristöön leviävä mineraalivilla- tai asbestipöly voi aiheuttaa työhygieenisiä ongelmia. Erityisen pölyisiä kohteita ovat esim. polttoaineen vastaanottoasemat, siilot, seulonta, kuljetinja vastaanottotilat, tuhkankäsittely, kattilan sisäpuoliset puhdistustyöt ja eristystyöt. Kiinteistä polttoaineista syntyvän pölyn leviämistä työtiloihin voidaan tehokkaimmin vähentää rakentamalla polttoaineen käsittelyjärjestelmät suljetuiksi, silloin kun se on teknisesti mahdollista. Tuhkankäsittelyjärjestelmätkin voidaan ainakin lentotuhkan osalta rakentaa suljetuiksi. Pölyräjähdysten ja palovaaran sekä laitteiden toimintahäiriöiden ehkäisemisessä on keskeistä tilojen puhtaanapito. Siivoustarve tulee määritellä tilakohtaisesti. 7

11 Etenkin kiinteän polttoaineen laitoksissa siivous on merkittävä turvallisuuden lisääjä Siivousmenetelmien tulee olla sellaisia, että ne eivät levitä pölyä työympäristöön (esim. keskuspölynimurijärjestelmät, teollisuuspölynimurit, vesi). Pölyisissä kohteissa tapahtuvaa työskentelyä varten on työ- tai turvallisuusohjeissa määriteltävä kussakin työssä tarvittavat henkilön suojaimet Pölyn laadusta ja määrästä sekä työkohteen muista haitta/vaaratekijöistä riippuen tarvittavia suojaimia voivat olla esim. silmien- ja hengityksensuojaimet, raitisilma- tai paineilmalaitteet ja paloa edistämättömästä ja sulamattomasta materiaalista valmistetut suojavaatteet Asbesti Asbestipölylle altistuminen aiheuttaa vakavia terveydellisiä vaaroja. Asbestia sisältävien eristeiden purku ja käsittely on luvanvaraista toimintaa. Tällaisessa työssä on noudatettava siitä annettuja erityisohjeita (VNp asbestityöstä 1380/1994 (muutos 863/2010)). Asbestinpurkutyön johtajalla ja työntekijällä on oltava suoritettuna asianmukainen ammattitutkinto tai sen soveltuva osa. Asbestille altistumisen estämiseksi tulee yrityksessä selvittää asbestipitoisten materiaalien mahdollinen esiintyminen, todeta niiden määrät ja laatia työohjeet asbestipitoisten materiaalien kanssa työskentelystä. 1.3 Kemialliset kuormitustekijät Vaaran arviointi Työnantajan on oltava selvillä työpaikalla käytettävistä kemiallisista aineista, niiden mahdollisista vaaroista (terveysvaara, palo- ja räjähdysvaara, ympäristövaara), käyttötavoista ja kunkin aineen käyttömääristä. Vaarallisia epäpuhtauksia voi syntyä myös työnteon yhteydessä (esim. hitsaus). Näiden tietojen perusteella suoritetaan vaaran arviointi. Vaaran arvioinnissa voidaan lisäksi käyttää apuna mm. työhygieenisiä mittauksia, lääketieteellisiä tietoja (esim. työterveyshuollon havainnot) ja kokemusperäisiä tietoja. Vaaran arvioinnin perusteella tulee työntekijöille antaa tarvittava opastus heidän käyttämiensä kemiallisten aineiden oikeasta käsittelystä, suojautumistoimenpiteistä, toimenpiteistä onnettomuustapauksissa jne. Vaaran arvioinnin perusteella päätetään myös haittojen teknisestä 8

12 torjunnasta, työhygieenisten mittausten tarpeellisuudesta, asianmukaisten henkilönsuojainten käytöstä jne. Mikäli mahdollista, tulisi vaarallinen aine pyrkiä korvaamaan vaarattomammalla Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaalin päällysmerkinnät Työnantajan on varmistuttava, että vaarallisen kemikaalin päällykset on vastaanotettaessa merkitty asianmukaisesti ja että kemikaalista on toimitettu työpaikalle asianmukainen käyttöturvallisuustiedote. Käyttöturvallisuustiedotteen tiedot luovat useimmiten myös perustan vaarojen arvioinnille. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee säilyttää työpaikalla järjestettyinä ja arkistoituina. Jäljennökset käyttöturvallisuustiedotteista ja vaarallisten aineiden luettelosta tulee toimittaa työsuojeluvaltuutetulle. Työpaikan työntekijöillä tulee olla käytettävissä heidän työssään käyttämiensä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet. Työnjohdolle tiedotteet antavat hyvän pohjan työnopastuksen järjestämiseen esim. siten, että työnjohto yhdessä ko. työntekijöiden kanssa käy läpi heidän työssään käyttämiensä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet. Työntekijöiden opastukseen tulee sisältyä myös kemikaalien päällysmerkinnöissä noudatettavat yleiset periaatteet (mm. varoitusmerkit) Prosessikemikaalit Kaukolämpöverkostossa kiertävään veteen lämpökeskuksissa lisättävät kemikaalit ovat lähinnä erilaisia inhibiittejä. Aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuihin ohjeisiin on aina tutustuttava ja tarvittaessa ryhdyttävä niiden vaatimiin erityistoimenpiteisiin. Hydratsiinia käytetään edelleen yleisesti inhibiittinä, vaikka sen käyttö onkin vähenemässä. Hydratsiini on luokiteltu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi aineeksi (luokka 3). Aineen käyttö on sallittu, mutta käytöstä annettuja turvallisuusohjeita (esim. käyttöturvallisuustiedotteen ohjeet) on ehdottomasti noudatettava. Hydratsiinin haitalliseksi tunnetuiksi pitoisuuksiksi ilmassa (HTP-arvo) on määritelty 0,1 ppm (0,13 mg/m3)/8 h ja 0,3 ppm (0,4 mg/m3)/15 min. Hydratsiini voi imeytyä elimistöön myös ihon lävitse. Tästä syystä ihokosketusta hydratsiinin kanssa tulee välttää ja valita mm. suojakäsineet hydratsiinia kestävästä materiaalista (ks. käyttöturvallisuustiedote) Pesu- ja liuotinaineet Vaikka em. aineita käytetäänkin lämpökeskuksissa suhteellisen vähän, tulee aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja ohjeita aina noudattaa. Pienistä käyttömääristä huolimatta haitallisia tai vaarallisia pitoisuuksia saattaa syntyä yllättävästi ahtaissa tiloissa, esim. kattilassa työskenneltäessä. Suljetuissa ja ahtaissa tiloissa työskenneltäessä tulee aina huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta ja tarvittaessa käyttää työhön tarkoitettuja hengityksensuojaimia. Palovaaralliset aineet on varastoitava niille varatuissa tiloissa ja varastoitavia määriä on seurattava. 1.4 Säteily Jatkuvassa käytössä olevia säteilylähteitä voi lämpökeskuksilla olla esim. säiliöiden ja kiinteän polttoaineen siilojen pinnankorkeuden mittauksissa tai säädöissä, tiheysmittareissa ja hihnavaaoissa. Säteilylähteet ovat umpilähteitä, joissa radioaktiivinen aine on suljettu kapseliin tai päällystetty siten, ettei ainetta voi kosketella ja ettei se leviä niissä käyttöolosuhteissa, joihin 9

13 säteilylähde on suunniteltu. Umpilähde on sijoitettu säteilyä vaimentavaan suojukseen, jonka aukosta säteily pääsee suunnattuna keilana kohti ilmaisinta tai mitattavaa materiaalia. Radiometristen laitteiden käyttöturvallisuuden kannalta on tärkeää, että umpilähteet pysyvät tiiviinä, säteilysuojukset on mitoitettu oikein, turvalaitteet ja merkinnät ovat kunnossa, laitteet on asennettu oikein ja niiden käyttäjät ovat asianmukaisesti koulutettuja. Säteilylähteiden käyttöä varten on oltava Säteilyturvakeskuksen (STUK) myöntämä turvallisuuslupa, ellei käyttöä ole säteilylain mukaan vapautettu turvallisuusluvasta. Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta on kerrottu ST-ohjeessa 1.5. Turvallisuusluvan hakemisesta on säädetty säteilyasetuksessa. Turvallisuuslupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä säteilyn käyttöorganisaatiota koskeva selvitys (organisaatioselvitys). Organisaatioselvitykseksi yleensä riittää, että nimetään säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja. Jos vastaava johtaja ei itse voi aktiivisesti valvoa säteilylaitteiden käyttöä, vastaavan johtajan avuksi on nimettävä säteilylähteiden käytön turvallisuuteen perehtyneitä vastuuhenkilöitä. Näin on meneteltävä muun muassa sillin, kun säteilylähteitä on paljon tai ne sijaitsevat laajalla alueella. Säteilylähteiden käsittelyyn osallistuvien henkilöiden on tunnettava omaan työhönsä liittyvät säteilysuojausmääräykset ja työpaikkakohtaiset ohjeet. Niissä on esitettävä varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon tehtäessä huolto- ja korjaustyötä säteilylähteen läheisyydessä. Lisäksi on annettava toimintaohjeet laitteen rikkoutumisen ja tulipalon varalta. Vastaavan johtajan tehtävät ja pätevyysvaatimukset sekä tiedot organisaatioselvityksen laatimisesta on annettu ST-ohjeessa 1.4 (Säteilyn käyttöorganisaatio). Säteilylähteiden läheisyydessä voidaan myös joutua työskentelemään lyhyitä aikoja. Jos säteilyn käyttö on järjestetty ST-ohjeen 5.1 (Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus) mukaisesti annettujen turvallisuusohjeiden tavalla, työntekijöitä ei luokitella säteilytyötä tekeviksi työntekijöiksi. Tällöin myös henkilökohtainen annostarkkailu sekä säteilylaissa ja ST-ohjeessa 1.6 (Säteilysuojelutoimet työpaikalla) tarkoitettu työalueiden luokittelu (valvonta-alue ja tarkkailualue) ovat tarpeellisia vain poikkeustapauksissa, joista Säteilyturvakeskus päättää tapauskohtaisesti. Henkilöt, jotka tekevät säteilylaitteiden umpilähteisiin tai sulkimiin kohdistuvaa asennus- ja huoltotyötä, on kuitenkin luokiteltava tarvittaessa joko säteilytyöluokkaan A tai B kuuluviksi ja heille on järjestettävä henkilökohtainen annostarkkailu ST-ohjeen 7.1 (Säteilyaltistuksen seuranta) mukaisesti. Merkintöihin sovelletaan turvallisuusvärejä ja -kilpiä koskevaa standardia SFS-ISO Merkinnän tarkoitus on kiinnittää huomio säteilyvaaraan. Merkinnän on oltava yksikäsitteinen ja selvä myös säteilysuojeluun perehtymättömälle henkilölle. Merkintätapaa valittaessa otetaan huomioon säteilyn aiheuttaman vaaran vakavuus, työ- ja ympäristöolosuhteet sekä muut turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Valtioneuvoston päätöksessä työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä on esitetty yleiset, työpaikan turvamerkintöjä koskevat vähimmäisvaatimukset. Päätöksen mukaan työnantajan on turvamerkkejä järjestäessään otettava huomioon työsuojelua koskevien säännösten tai määräysten mukaisesti työpaikalla tehty riskien arviointi. Säteilylähteiden varoitusmerkinnöistä on kerrottu ST-ohjeessa 1.3 (Säteilylähteiden varoitusmerkinnät). 10

14 Säteilystä varoittava merkki Työntekijöillä on oltava saatavilla kirjalliset toimintaohjeet onnettomuustilanteiden ja radioaktiivisten aineiden ympäristöön leviämisen varalta. Kun havaitaan tai epäillään, että työntekijä tai muu henkilö on joutunut poikkeuksellisen säteilyaltistuksen kohteeksi laitevian, vahingon tai muun tapahtuman johdosta tai jos radioaktiivisia aineita pääsee leviämään työpaikalle tai ympäristöön, toimitaan työpaikkakohtaisten ohjeiden mukaisesti. Kaikissa onnettomuustilanteissa on tehtävä ST-ohjeen 1.6 (Säteilysuojelutoimet työpaikalla) kohdan 10 mukaiset toimenpiteet. 1.5 Lämpötila Lämpöolosuhteet saattavat lämpökeskuksissa vaihdella varsin paljon. Valvomojen lämpötila pyritään pitämään lähellä normaalia huonelämpötilaa, kattilahallissa saattaa olla hyvinkin kuuma ja polttoaineen vastaanottotiloissa sekä seula- ja kuljetinlaitetiloissa on usein ulkoilman lämpötila. Lisäksi korjaus- ja huoltotoimenpiteitä joudutaan joskus suorittamaan poikkeuksellisen kuumissa olosuhteissa. Lämpöolosuhteisiin liittyvään kuormittavuuteen vaikuttavat: ympäristötekijät (ilman lämpötila, säteilylämpötila, ilman virtausnopeus, ilman kosteus) vaatetuksen lämmöneristävyys työn fyysinen kuormittavuus Työn fyysiseen kuormittavuuteen perustuvina ohjearvoina käytetään yleisesti seuraavaa karkeaa luokittelua: kevyt työ (esim. valvomo ja henkilöstötilat) C keskiraskas työ (esim. tarkastus- ja huoltotyöt) C raskas työ (esim. suuremmat korjaustyöt) C Jos lämpötilaa jatkuvassa työssä ei saada pidettyä alle +28 C, tulee työntekijään kohdistuvaa lämpökuormitusta pienentää muilla järjestelyillä, esim. yhtäjaksoisen työskentelyajan lyhentämisellä, ilman virtausnopeuden säätelyllä tai henkilökohtaisilla lämpöaltistumista vähentävillä suojaimilla. Työolosuhteiden kuormittavuutta arvioitaessa on otettava huomioon lämpötilan ohella myös kosteus. Poikkeuksellisen kuumissa olosuhteissa työskenneltäessä tulisi työpaikan ilmaa jäähdyttää esim. erillisillä puhaltimilla (poistaa myös kosteutta) tai varustaa työntekijä puvulla, jonka sisään voidaan puhaltaa viileämpää ilmaa. Tällaisissa olosuhteissa työskentely saattaa lisäksi vaatia myös muita kuumuudelta suojaavia erikoissuojaimia. Riittävään tauotukseen ja nestetasapainosta huolehtimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 11

15 Kylmissä olosuhteissa työskenneltäessä on työntekijöillä oltava asianmukainen ko. työhön soveltuva suojavaatetus (mukaan lukien myös jalkineet ja käsineet). Kovimmilla pakkasilla on jo töiden yleisen sujuvuudenkin vuoksi järjestettävä mahdollisuus tarpeellisten taukojen viettämiseen lämpimissä tiloissa. Ulkona tehtävät, varsinkin pitempiaikaiset työt tulee mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja rytmittää siten, että kylmänä vuodenaikana tapahtuva ulkona työskentely voidaan rajoittaa vain välttämättömimpään toimintaan. 1.6 Kosteus ja vetoisuus Erityisen kosteita olosuhteita lämpökeskuksissa esiintyy lähinnä vain poikkeustapauksissa, esim. vesi- tai höyryvuodon aiheuttamana. Tällaisten tapausten varalta tulee laatia työohjeet ja antaa henkilökunnalle tarvittava koulutus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kosteudelta ja kuumuudelta suojaavien asusteiden käyttöön (suojavaatteet, jalkineet, käsineet jne.). Voimakas höyryvuoto saattaa myös syrjäyttää ilmassa olevan hapen. 1.7 Yleinen järjestys Työpaikan järjestyksellä ja siisteydellä on suuri merkitys niin turvallisuudelle kuin tuottavuudellekin. Työympäristön epäjärjestyksestä johtuvat esineisiin satuttamiset, kompastumiset yms. ovat yleisiä tapaturmien syitä. Pidä kulkutiet vapaina liukastumisen estämiseksi Työpaikalle tulevien tavaroiden, tarvikkeiden yms. sijoitus on suunniteltava etukäteen. Näin voidaan tarvittavat tilat hoitaa kuntoon jo ennen tavaroiden saapumista. Työkalut, tarvikkeet ja suojavälineet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla. Suojavälineiden ja ensiaputarvikkeiden kunnosta ja riittävyydestä on varmistauduttava säännöllisin tarkastuksin. Siisteys vaikuttaa oleellisesti myös työpaikan paloturvallisuuteen. Roskasäiliöiden yms. tulee olla tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja. Palavat nesteet ja kaasut tulee säilyttää ja varastoida niille varatuissa paikoissa. Palavat jätteet kerätään omiin roskasäiliöihinsä. Päivittäisen järjestyksen ylläpitämisessä on huolehdittava mm. seuraavista seikoista: käytävät ja kulkutiet pidetään vapaina ulkoalueiden auraus ja liukkaudentorjunta on järjestelmällistä päällekkäin pinotut tavarat eivät aiheuta vaaraa jätteet kootaan niille varattuihin paikkoihin. Erityisesti liukastumis- tms. vaaraa aiheuttava jäte, esim. öljy, poistetaan välittömästi mikäli suojalaitteita, varoitustauluja tms. joudutaan väliaikaisesti poistamaan paikoiltaan, ne kiinnitetään takaisin välittömästi ko. työn päätyttyä tai keskeydyttyä ennen työn aloittamista varmistaudutaan, että koneet ja laitteet ovat kunnossa ja tarvittavat suojalaitteet paikoillaan 12

16 siivous on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että henkilöstö- ja työtilat pysyvät siisteinä ja turvallisina Pidä työkalut hyvässä järjestyksessä 2 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Lämpökeskusten turvallisuusjärjestelmiin voidaan katsoa kuuluvan kaikki laitoksen turvalliseen käyttöön liittyvät laitteet ja rakenteet. Tällaisia ovat mm. käyttöön liittyvät teknisten vikojen hälytysjärjestelmät, palohälytysjärjestelmät, automaattiset palonsammutusjärjestelmät, alkusammutuskalusto, hätätiet, hätäpysäytyslaitteet, räjähdysluukut, varoventtiilit ja murtokalvot, hätävalaistus, hätäsuihkut, turvakytkimet, suojavälineet, ensiapuvarusteet sekä toimintaja turvallisuusohjeet. Turvallisuusjärjestelmiin liittyvien laitteiden sijainti on dokumentoitava siten, että laitteiden sijainti on helposti paikannettavissa. Asiakirjojen, piirustusten yms. jakelu tulee järjestää siten, että käyttöhenkilöstö, pelastuslaitos jne. voivat hyödyntää niitä välittömästi vaaratilanteessa. Käyttö- ja pelastushenkilöstö on myös perehdytettävä riittävän hyvin asiakirjojen sisältöön. Kaukokäynnistettävässä lämpökeskuksessa on oltava selvät varoitusmerkit kaukokäynnistysmahdollisuudesta lämpökeskukseen saapuvalle henkilölle. 2.1 Teknisten vikojen hälytysjärjestelmä Lämpökeskuksissa on aina teknisten vikojen ja raja-arvopoikkeamien hälytysjärjestelmä tai -järjestelmiä. Hälytysjärjestelmän tarkoituksena on: ilmoittaa normaalitilasta poikkeavasta tilanteesta ja antaa käyttöhenkilökunnalle mahdollisuus palauttaa prosessi haluttuun tilaan onnettomuuden (esim. vuoto, räjähdys) satuttua varoittaa henkilöstöä ja hälyttää pelastushenkilöstö paikalle Miehittämättömillä lämpökeskuksilla hälytysjärjestelmä yleensä siirtää hälytyksen johonkin miehitettyyn kohteeseen, esim. miehitetylle laitokselle, käytönvalvontakeskukseen, varallaolijan kotiin, aluehälytyskeskukseen, vartiointiliikkeelle jne. Hälytykset voivat tällöin olla luokiteltuina eri tärkeysluokkiin sen mukaisesti, vaatiiko hälytys välittömiä toimenpiteitä vai voidaanko poikkeama korjata myöhemmin. Hälytysjärjestelmä on pidettävä aina toimintakuntoisena valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Järjestelmän koestus suoritetaan valmistajan ja/tai viranomaisten antamien ohjeiden mukaan (yleensä vähintään kerran vuodessa). Hälytyksen kaukosiirto suositellaan koestettavaksi kerran viikossa. 13

17 2.2 Palohälytysjärjestelmä Lämpökeskuksissa on aina jokin palohälytysjärjestelmä. Palohälytysjärjestelmään voi kuulua esim. liian korkeasta lämpötilasta laukeavia palosulakkeita, lämpötilahälyttimiä, savu- tai kaasunilmaisimia ja automaattisesti toimivia sammutusjärjestelmiä. Palohälytysjärjestelmän hälytystieto johdetaan usein käytönvalvontakeskukseen, mutta se voi olla johdettu myös suoraan pelastuslaitokselle tai aluehälytyskeskukseenkin. Palohälytysjärjestelmä on aina pidettävä toimintakunnossa valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Järjestelmän koestus suoritetaan valmistajan ja/tai viranomaisten antamien ohjeiden mukaan (yleensä vähintään kerran vuodessa). Hälytyksen kaukosiirto tulee tarkistaa vähintään kerran kuukaudessa, ellei esim. viranomaisten kanssa ole sovittu useammin tapahtuvista tarkistuksista. Laitoksen henkilökunnan tulee tietää hälytyskohteiden sijainnit, jotta alkusammutustoimenpiteisiin osataan hälytyksen tultua ryhtyä mahdollisimman nopeasti. 2.3 Alkusammutuskalusto Lämpökeskuksissa on aina myös alkusammutuskalustoa. Alkusammutuskalustoon kuuluvat mm. käsi- tai vastaavat alkusammuttimet ja pikapalopostit. Käsisammuttimet on pidettävä niille määrätyillä paikoilla ja ne on tarkastettava vuosittain. Alkusammutuskaluston sijaintipaikkaa osoittavat kilvet on pidettävä paikoillaan ja kunnossa. Alkusammutuskalustolle on oltava esteetön pääsy. Kun käsisammutinta on käytetty, se on välittömästi toimitettava uudelleen täytettäväksi. Pikapalopostien kuntoa on tarkkailtava (letkut ja liitokset, jäätyminen). Jokaisen lämpökeskuksessa toimivan henkilön tulee osata alkusammutuskaluston käyttö. Tämä edellyttää myös käytännön harjoittelua sammuttimien käytössä. Pelastuslaitokset ja vakuutusyhtiöt avustavat yleensä mielellään alkusammutuskoulutuksen järjestämisessä. Henkilökunnan on tunnettava myös sammutuslaitteistojen (esim. CO2-laitteisto) sijainti, toimintaperiaatteet ja menettelytavat laitteiston lauettua. Alkusammutuskaluston käyttöä on harjoiteltava 2.4 Hätätiet Hätäpoistumisteinä käytettävät kulkuväylät tulee merkitä selvästi. Merkinnät on pidettävä kunnossa ja ovien on oltava helposti kulkusuunnasta avattavia, tarvittaessa turvakahvoilla varustettuja. Ovien tulisi olla väriltään sellaisia, että ne erottuvat ympäristöstään. 14

18 Hätäpoistumistiet on pidettävä ehdottomasti vapaina eikä niille saa lyhyeksikään aikaa varastoida tavaraa. Laitoksen henkilökunnan tulee harjoitella vaaratilanteissa toimimista, hätäpoistumisteiden käyttöä ja tuntea hyvin hätäpoistumisteiden sijainnit. 2.5 Hätäpysäyttimet Lämpökeskuksissa tyypillisiä koneen tai laitteiston vaaratilanteessa tapahtuvaan nopeaan pysäyttämiseen käytettäviä laitteita ovat mm. öljypoltinkytkimet, hätäpysäyttimet ja hätävaijerit. Öljypoltinkytkin on sijoitettava ainakin varsinaisen kulkuoven pieleen lukkosivulle 170 cm korkeuteen käyttötasosta. Poikkeustapauksissa kytkin voi olla oven pielessä ulkopuolella. Öljypoltinkytkimellä voidaan pysäyttää samanaikaisesti kaikki samassa kattilahuoneessa olevat öljypumput, öljypolttimet sekä savukaasu- ja palamisilmapuhaltimet. Hätäpysäyttimiä voi olla asennettuina esim. lämpökeskusten valvomoon ja ulosmenoteiden ovenpieliin. Hätäpysäyttimellä voidaan vaaran uhatessa laitoksesta riippuen pysäyttää mm. kuljetin- ja seulontalaitteet, polttoaineen syöttö tai palamis- ja savukaasupuhaltimet. Myös monet yksittäiset koneet ja laitteet on varustettu hätäpysäytinlaitteella, esim. painikkeella tai hätävaijerilla. Tällaisten hätäpysäyttimien tulee sijaita siten, että ko. koneella työskentelevä henkilö hätätilanteessa ulottuu pysäyttimeen. Hätävaijereita käytetään mm. kuljetin- ja seulontalaitteissa. Yksittäisten koneiden tai laitteidenkaan hätäpysäyttimiä ei saa käyttää normaalina käyttökytkimenä. Käytä hätäpysäyttimiä ainoastaan todellisessa vaaratilanteessa Hätäpysäyttimet on käytön jälkeen kuitattava ja uudelleen käynnistäminen on suoritettava varsinaisella käynnistyskytkimellä. Hätäpysäytinlaitteet on pidettävä aina toimintakunnossa. Niiden toimintakunto on tarkistettava määräajoin valmistajan tai viranomaisten ohjeiden mukaisesti. 2.6 Räjähdysluukut Lämpökeskuksen kattiloiden, siilojen, kuljettimien jne. rakenteeseen saattaa kuulua räjähdysluukkuja. Räjähdyspaine pyritään luukkujen avulla suuntaamaan sellaiseen suuntaan, jossa se aiheuttaa mahdollisimman vähän vaaraa, ensisijaisesti ulos. 15

19 Räjähdysluukkujen sijainnit on merkittävä selvästi, samoin kuin ne alueet, minne paineaalto räjähdyksen sattuessa voisi vaikuttaa. Laitoksen henkilökunnan on tiedettävä räjähdysluukkujen sijainnit ja oleskelua niiden läheisyydessä tulee välttää. Räjähdysluukkujen toiminta-alueelle ei saa sijoittaa sellaista tavaraa, mikä estäisi luukkujen toiminnan tai aiheuttaisi ylimääräistä vaaraa paineaallon vaikutuksesta. 2.7 Varoventtiilit ja murtokalvot Lämpökeskusten kattilat ja muut paineastiat on varustettu varoventtiileillä. Putkistoissa voi lisäksi olla ns. murtokalvoja putkiston suojaamiseksi äkillisiltä paineiskuilta. Varoventtiilien ja murtokalvojen puhallusputket on sijoitettava siten, ettei niiden kautta tapahtuva purkautuminen aiheuta vaaraa henkilöstölle. Tarvittaessa puhallusputkien sijainti ja puhalluksen vaikutusalue tulee kuitenkin merkitä asianmukaisilla varoituskilvillä, lattiamerkinnöin jne. Puhallus- ja vesitysputkien tukkeutuminen ja jäätyminen on estettävä. Varoventtiilien kunto ja toiminta on tarkastettava ja koestettava määräajoin. Varoventtiilien koestukset ja säädöt tulee suorittaa painelaitteista annettujen määräysten mukaisesti. 2.8 Turvavalaistus Turvavalaistuksen tarkoituksena on varmistaa henkilöstön turvallinen ulospääsy tavallisen valaistuksen jouduttua epäkuntoon. Turvavalaistus jakaantuu merkki- ja hätävalaistukseen. Merkkivalaistuksella tarkoitetaan turvavalaistusta, joka on jatkuvasti kytkettynä tavallisen valaistuksen ollessa käytössä. Hätävalaistuksella tarkoitetaan turvavalaistusta, joka tavallisen valaistuksen sammuessa syttyy itsetoimisesti, jonka voi sytyttää käsin tai joka siirtyy automaattisesti omalle jännitelähteelleen. Hätävalaistuksen valaisimina voi olla myös liikuteltavia valaisimia. Liikuteltavia valaisimia saa käyttää ainoastaan sähkökatkoksen tapahtuessa ja ne on aina muulloin pidettävä niille varatuilla paikoilla. Hätävalaistuksen toimivuus on tarkistettava määräajoin ja valaistukseen liittyvät laitteet, moottorit, generaattorit, akut jne. on huollettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. 16

20 Turvavalaisin on pidettävä aina sen omalla paikalla 2.9 Hätäsuihkut Hätäsuihkujen vesiputkiston tulee aina olla paineellinen ja suihkujen toiminta on tarkastettava määräajoin. Hätäsuihkuja tulee sijoittaa mm. sellaisten kohteiden läheisyyteen, joissa käsitellään syövyttäviä kemikaaleja tai joissa on pistoliekin vaara. Varsinkin syövyttävien kemikaalien käsittelypaikan läheisyydessä olevassa hätäsuihkussa tulisi olla myös silmienhuuhtelulaite. Hätäsuihkut tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle vaaraa aiheuttavasta työkohteesta ja niille tulee olla esteetön, helppo pääsy. Laitoksen henkilökunnan tulee tietää hätäsuihkujen sijaintipaikat. Hätäsuihkun käytöstä tulee välittyä automaattisesti tieto valvomoon tai muuhun miehitettyyn kohteeseen Turvakytkimet ja vahinkokäynnistyksen estäminen Korjaus- ja huoltotöitä tehtäessä on aina varmistauduttava, että konetta ei voida käynnistää vahingossa. Vahinkokäynnistyksen estämiseksi: Ennen töiden aloitusta on otettava yhteys koneen tai laitteen käyttäjään, joka varmistaa laitteen tai prosessin osan olevan sellaisessa kunnossa, että korjaus- ja huoltotyöt voidaan aloittaa. Työn vastuuhenkilöt merkitsevät ja kuittaavat työn aloitetuksi. Samalla asennetaan käynnistimen varoitustaulu (valvomon pöydässä olevien käynnistyspainikkeiden päälle varoittava käynnistimen esto), jossa on työstä vastaavan henkilön nimi. Taulun tai estolevyn voi poistaa vasta sen jälkeen, kun työ on kuitattu valmiiksi. Koneesta, jossa voi olla virhekäynnistämisen vaara (esim. useita käynnistimiä tai automaattisesti käynnistymisen mahdollisuus) on työn ajaksi lisäksi poistettava sulakkeet. Työstä vastaava henkilö antaa omalla nimellään varustetun varoitustaulun sulakkeet poistavalle sähkömiehelle, joka kiinnittää varoitustaulun sulaketauluun. Jos koneessa on lukittava käynnistin, sitä on aina käytettävä. Käynnistimiä uusittaessa tms. toimenpiteiden yhteydessä tulisi pyrkiä siihen, että uudessa käynnistimessä on lukitusmahdollisuus. 17

21 Turvakytkin on moottorin tai työkoneen läheisyyteen päävirtapiiriin asennettava kuormakytkin, joka on lukittavissa 0-asentoon ja jossa on luotettava osoitus. Turvakytkintä käytetään vahinkokäynnistymisen estämiseen huolto-, korjaus- yms. töiden aikana. Turvakytkimessä tulee olla selvä merkintä TURVAKYTKIN. Turvakytkimessä on yleensä 1-3 lukitusmahdollisuutta. Ennen työhön ryhtymistä laitteisto tulee ensin erottaa sähköverkosta tavanomaisella pysäytyslaitteella, jonka jälkeen laitteisto erotetaan vielä turvakytkimellä. Turvakytkintä ei saa käyttää käyttökytkimenä eikä se korvaa hätäpysäytintä. Lämpökeskuksissa turvakytkimiä on varsinkin sellaisissa laitteissa, joita ei voida nähdä käynnistyspaikalta tai jotka ovat kaukokäynnistettäviä, kauko-ohjattavia tai automaattikäynnisteisiä, esim. kuljettimet, pumput ja puhaltimet. Prosessien automatisoinnin myötä turvakytkimien tarve lisääntyy koko ajan ja varsinkin muutostöitä tehtäessä tulisi laitteistot samalla varustaa turvakytkimillä. Sähkön lisäksi myös muiden energiamuotojen erottamisesta on varmistauduttava luotettavalla tavalla. Muita energiamuotoja voivat olla esim. vesi, höyry, paineilma, hydrauliikka, jousivoima tai mekaaninen kuorma. Estä korjattavan laitteen käynnistyminen lukitsemalla turvakytkin aukiasentoon 2.11 Ääni- ja muut varoitusmerkit Ennen kuin voimansiirtolaite tai muu laajalle ulottuva koneisto käynnistetään, tulee siitä varoittaa koneen tai laitteen vaikutuspiirissä olevia henkilöitä tavalla, jonka he ennalta tuntevat. Lämpökeskuksissa tällaisia merkinantojärjestelmiä käytetään mm. kuljetin- ja seulalaitteita käynnistettäessä. Yleinen varoituksen antamistapa on ennalta sovittu äänimerkki. Työympäristö saattaa kuitenkin olla sellainen (esim. melu), että äänimerkin lisäksi on syytä käyttää jotain muuta tai useampaa samanaikaisesti toimivaa varoitusjärjestelmää (esim. äänimerkki ja varoitusvalot). Varoitusmerkin havaittuaan on laitteiden vaikutuspiirissä olevien henkilöiden välittömästi poistuttava vaaraa aiheuttavalta alueelta. Työpaikalla on lisäksi oltava sovittuna tapa, jolla ilmoitetaan muista hälytyksistä (esim. palohälytys, automaattisten sammutuslaitteiden laukeaminen, varoitus CO2- sammutusjärjestelmän laukeamisesta, tekniset viat jne.). Varoitusmerkit on voitava erottaa toisistaan, henkilökunnan on tunnettava ne ja osattava toimia oikein kulloisenkin varoitusmerkin kuultuaan/havaittuaan Suojavälineet 18

22 Tapaturman tai sairastumisen vaaraa on torjuttava ensisijassa teknisin toimenpitein tai työn organisoinnilla. Henkilösuojaimia käytetään silloin, kun muilla, ensisijaisilla toimilla vaaraa tai haittaa ei ole voitu kohtuullisin kustannuksin poistaa tai riskiä pienentää hyväksyttävälle tasolle. Myös kaukolämpötyön laatu, kestoaika tai muu työolosuhteissa oleva tekijä voi vaikuttaa henkilösuojaimen käyttöönottoon. Työnantajan kuuluu antaa suojain maksutta työntekijälle. Työntekijän on huolehdittava suojaintensa kunnosta ja käyttökelpoisuudesta. Työntekijän on käytettävä suojaimia aina kun työnantaja vaaran arvioinnin perusteella määrää niitä käytettäväksi. Töistä vastaavien esimiesten on valvottava suojainten oikeaa käyttöä. VNp:n 1407/1993 henkilösuojainten valinnasta koskee ainoastaan työssä käytettäviä suojaimia. Tavanomaiset työvaatteet eivät kuulu päätöksen soveltamisalaan. Suojainten valinta edellyttää kaukolämpöalan työssä esiintyvien vaarojen arviointia. Yhteistoiminta suojavälineiden ja suojavaatetuksen valinnoissa tapahtuu työpaikkojen työsuojelutoimikunnissa tai niiden erikseen nimeämissä työryhmissä. Lopulta valinta on esimiehen tehtävä. Apuna tulee käyttää työpaikan vaaran arviointia ja VNp:n 1407/1993 kolmea liitettä: Mallitaulukko vaaratilanteiden kartoittamiseksi Suojaimia esittelevä luettelo Esimerkkiluettelo sellaisista töistä ja työvaiheista, jotka saattavat edellyttää suojainta. Lämpökeskuksen henkilöstön käytettävissä tulisi olla vähintään seuraavat suojavälineet: 1. Pään suojaimet Työmailla on yleensä käytettävä suojakypärää, rakennustyömailla aina. Myös työmaalla vieraileville henkilöille on oltava varattuna suojakypärät. 2. Kuulon suojaimet Melusuojakypärä, korvan peittävä kuppisuojain, korvakäytävänmuotoon valettu henkilökohtainen kuulon suojain, muovinen melutulppa tai meluvanu. Kuulon suojaimia on käytettävä mm. seuraavissa tapauksissa: Tiloissa joissa melutaso ylittää 85 db Käytettäessä moottorisahaa, pulttipistoolia, timanttilaikkaleikkuria, iskuporaa tai polttomoottorikäyttöistä konetta. Kuulon suojainten käyttö koskee muitakin lähellä työskenteleviä. 3. Silmien suojaimet Silmien suojainten tulee suojata silmät mekaanisen tai kemiallisen vaikutuksen aiheuttamalta vahingolta taikka vahingolliselta säteilyltä. Silmien suojaimia on käytettävä mm. töissä joissa: Työstetään erilaisia metalleja Käsitellään syövyttäviä ja vaarallisia aineita (liuottimet, maalit vedenkäsittelykemikaalit ym. hapot) Käytetään kulmahiomakonetta, pulttipistoolia ja porakoneita 4. Kasvojen suojaimet Kasvojen suojain voi olla levysuojain tai hitsaajan kypärä. Hitsaajan kypärän tulee suojata kasvot ja kaula hehkuvan metallin roiskeilta, valokaarelta, sekä vahingolliselta säteilyltä. 5. Hengityssuojaimet Hengityssuojaimia tulee käyttää työkohteissa, jos hengitysilmassa esiintyy haitallisessa määrin pölyä, savua ja kaasuja, tai hapen puutetta. (Säiliöt, kattilan tulipesät, turvesiilot jne.). 19

23 Hengityssuojaimet jaetaan ryhmiin: suodattavat suojaimet, kemialliseen reaktioon perustuvat suojaimet, raitisilmalaitteet ja paineilmalaitteet. Suojaintyyppi valitaan vaaran arvioinnin perusteella. 6. Käsien suojaimet Käsien suojainten on tarpeen mukaan suojattava työntekijän käsiä mekaanisen ja kemiallisen vaikutuksen aiheuttamalta vahingolta, sulan metallin roiskeilta, säteilyn ja tärinän vahingolliselta vaikutukselta sekä kosteudelta, kylmyydeltä ja kuumuudelta. 7. Jalkojen suojaimet Jalkojen suojaimia on käytettävä töissä, joissa jalkatapaturman vaara on ilmeinen, esim. aina korjaamoilla sekä rakennustyömailla. 8. Turvavyöt, nostovaljaat ja turvaköysi Korkealla työskenneltäessä putoamissuojaimia käytetään työnantajan päätöksen mukaisesti vaaran arviointiin perustuen, esimerkiksi työskenneltäessä hiili-, turve- tai hakesiiloissa ja suurempien kattiloiden tulipesissä sekä savupiipuissa. 9. Erityiset työasusteet Aluminoidut puvut, kuuman veden kestävät haalarit yms. asusteet, joiden tehtävänä on suojata työntekijän keho kemiallisen ja mekaanisen vaikutuksen aiheuttamalta vahingolta, hehkuvan metallin roiskeelta, säteilyn aiheuttamalta vahingolliselta vaikutukselta sekä pakkasen tai märkyyden vahingolliselta vaikutukselta. Käytä henkilökohtaisia suojavälineitä aina kun siihen on tarvetta 2.13 Ensiapu Työturvallisuuslain mukaan ensiavun antamiseksi tai sairastumisen sattuessa tulee sopivissa ja selvästi ilmoitetuissa paikoissa työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä olla saatavana olosuhteisiin nähden riittävästi ensiapuvälineitä ja riittävästi ensiavun antamiseen perehtyneitä henkilöitä. 20

24 Ensiapuvälineitä tulee olla sekä kiinteillä työpaikoilla (ensiapukaapit yms.) että ajoneuvoissa (ensiapulaukku ja -pakkaus). Ensiapuvälineistä vastaa ko. esimies tai tehtävään nimetty henkilö. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan työpaikan henkilöstöstä viisi prosenttia tulee olla ensiaputaitoisia. Työn liikkuvuus, laaja-alaisuus, vähäinen miehitys esim. vuorotyössä jne. lisäävät ensiaputaitoisen henkilöstön tarvetta. Kun lämpökeskuksissa, varsinkin vuorotöissä usein on vain yksi tai muutama henkilö samanaikaisesti työpaikalla, on suositeltavaa, että koko henkilökunta olisi koulutettu antamaan vähintään hätäensiapua. Ensiapukoulutus suositellaan uusittavaksi noin kolmen vuoden välein. Ensiapukoulutuksen ja ensiapuvälineistön tarpeen arvioimisessa on suositeltavaa käyttää työterveyshuollon asiantuntija-apua. Lämpökeskuksen henkilökunnan on syytä osata vähintään hätäensiavun antaminen Sähköalan töitä tekeville tulee antaa koulutusta ja opastusta sähkön vaaratekijöistä ja ensiavun antamisesta sähkötapaturman sattuessa. Kytkinlaitoksissa ja vastaavissa tiloissa tulee olla selvästi näkyvillä hätänumero ja tekohengityselvytyksen opastaulu Toimintaohjeet Vahinkojen tai onnettomuuksien varalta tulee toimipistekohtaisesti laatia selvät toimintaohjeet ja varmistautua, että ne ovat koko henkilökunnan tiedossa. Toimintaa suuronnettomuus- tms. tilanteissa on laitoksen koon ja toiminnan luonteen niin vaatiessa myös harjoiteltava. Suositeltavaa on järjestää tällaiset harjoitukset yhdessä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Toimintaohjeista tulee vähimmillään selvitä ainakin seuraavat asiat: Hälytysohjeet ja puhelinnumerot (yleinen hätänumero, pelastuslaitos, oma henkilökunta) Ohjeet alkutoimenpiteistä, joita voidaan tai tulee suorittaa välittömästi vahingon tapahduttua (pöly- tai tulipesäräjähdys, tulipalo, öljyvahinko, loukkaantuminen jne.) 3 KATTILALAITOKSEN KÄYTTÖ 3.1 Laitoksen vastaanotto, käyttö ja kunnossapito Käyttöohjeet Lämpökeskuksen valmistaja tai maahantuoja on velvollinen toimittamaan lämpökeskuksen toimitukseen kuuluvana käyttöohjeet, joita noudattaen lämpökeskusta voidaan käyttää turvallisesti. 21

25 Käyttöohjeet sisältävät yleensä myös tarvittavat käyttö- ja huolto-ohjeet siinä laajuudessa, että niitä noudattaen voidaan ylläpitää valmistajan antama takuu. Käyttöohjeet sisältävät lisäksi myös piirustukset, kytkentäkaaviot ja toimintaselostukset. Käyttöohjeissa pitää olla myös yksityiskohtaiset toimintaohjeet koko laitoksen ja eri laitteistojen käynnistystä, pysäytystä, säätöä, puhdistusta, häiriöiden estoa, kattilan nuohousta ja kuonaamista, tulipesäräjähdystä, vuotoja, kuivaksi kiehumista, takapaloa yms. tilanteita varten. Lämpökeskuksen henkilökunnan tulee perehtyä hyvin käyttöohjeisiin ja noudattaa niitä. Uuden henkilön työhön opastuksessa tulee ko. henkilö perehdyttää käyttöohjeissa esitettyihin toimenpiteisiin ja selvittää käyttöohjeiden merkitys. Uutta lämpökeskusta hankittaessa lämpökeskuksen henkilökunnan tulee tarkastaa valmistajan antamat käyttöohjeet erittäin perusteellisesti ja varmistaa, että ohjeet sisältävät toimintaohjeet myös häiriö- ja muita katkostilanteita varten sekä, että käyttöohjeissa esitetyt laitteet, piirustukset, kytkentäkaaviot yms. vastaavat juuri toimitettua laitosta ja että asennusvaiheen tai koekäytön aikana tehdyt muutokset piirustuksiin, kytkentäkaavioihin tms. tulee korjattua asennuksia vastaavaksi. Paikkansa pitävät asiapaperit helpottavat huomattavasti myöhemmässä vaiheessa vikojen ja häiriöiden paikantamista. Käyttöohjeet on pidettävä lämpökeskuksella niille varatulla paikalla ja aina käyttöhenkilökunnan saatavilla. Lämpökeskuksen henkilökunnan tulee täydentää käyttöohjeita sen mukaan, kun käyttökokemuksia saadaan. Kaikki muutokset tai korjaukset käyttöohjeisiin tulee saattaa koko käyttöhenkilökunnan tietoon. Pidä käyttöohjeet hyvässä järjestyksessä käyttäjien saatavilla Muut yleiset määräykset ja ohjeet Lämpökeskuksesta ja sen käyttöhenkilökunnan työturvallisuudesta vastuussa olevan henkilön tulee tuntea myös kaikki erityismääräykset ja -ohjeet sekä riittävässä laajuudessa antaa määräyksistä ja ohjeista tiedot varsinaiselle käyttöhenkilökunnalle. Kaikki sellaiset yleiset määräykset ja ohjeet tulisi siinä laajuudessa, kun ne koskettavat kyseessä olevaa lämpökeskusta tai sen henkilökuntaa, kerätä yhdeksi kokonaisuudeksi ja tallentaa sellaiseen paikkaan, että lämpökeskuksen koko henkilökunta voi niitä tarvittaessa käyttää. Määräykset ja ohjeet on pidettävä ajan tasalla täydentämällä niitä mahdollisesti muuttuneiden tai uusien määräysten osalta. 22

26 3.1.3 Käynnistäminen Käynnistyksessä on noudatettava valmistajan antamia käynnistysohjeita sekä muita yleisiä ohjeita esim. standardeja, TUKES- ja KLTK-ohjeita öljyn-, kaasun-, hiilipölyn-, puupölyn-, tur- tai kiinteän karkean polttoaineen poltolle. vepölyn- Ennen kattilan käynnistämistä tulee erityisesti varmistua, että kaikki laitteet ovat toimintakunnossa, erityisesti varo-, valvonta- ja turvalaitteet kaikki kuljettimien, kattilan, ilma- ja savukanavien jne. luukut ovat suljettuna veden kierto tai veden saanti kattilalle on varmistettu kattilan ja savukanavien tuuletus on kunnolla suoritettu eikä tulipesään ole valunut öljyä tai kaasua tarvittavat suojavälineet on käytössä tai käytettävissä Käynnistys on suoritettava huolellisuutta ja varovaisuutta noudattaen. Käynnistysvaiheessa ei tule oleskella polttimien tai muiden mahdollisesti paineiskusta avautuvien luukkujen kohdalla. Varsinkin kiinteän polttoaineen laitoksilla saattaa tapahtua ns. tussahduksia, jolloin kattilan luukkuja voi avautua ja tulla pistoliekkejä. Öljykäyttöisissä laitoksissa voi vastaavasti syntyä haitallisia rikkidioksidipäästöjä varsinkin sa- vukanavista, joten tapauskohtaisesti on syytä harkita hälyttävien kaasumittareiden käyttöä poikkeavissa tilanteissa, kuten ensimmäinen käynnistys käyttöönoton tai huollon jälkeen. Kaikissa sellaisissa paikoissa, missä voi olla suora yhteys työntekijän ja tulipesän välillä tulee käyttää kasvojensuojainta ja tarvittaessa palolta suojaavaa pukua ja käsineitä. Jos käynnistyksessä tuli kattilassa ei ensimmäisellä kerralla syty, ei saa suorittaa välittömästi uusia käynnistysyrityksiä, vaan tulipesä ja savukanavat on tuulettava kunnolla ennen uutta yritystä. Palotilan luukkuja ei saa avata, mikäli epäillään kattilassa olevan häkää. Kiinteää tai pölymäisiä polttoaineita käyttävän lämpökeskuksen henkilökunnalla tulee olla paloa edistämättömästä materiaalista olevat suojavaatteet, eikä alusvaatteina tulisi käyttää kei- valmistettuja vaatteita. nokuidusta Käyttö Lämpökeskuksen käytön tulee tapahtua valmistajan antamien ja muiden yleisten ohjeiden (esim. standardit, TUKES- ja KLTK-ohjeet) mukaisesti. Samoin tulee erityisesti noudattaa lämpökeskuksen käytöstä vastaavan henkilön antamia mahdollisia erityisohjeita. Käytön aikana tulee huolehtia erityisesti, että tarvittavia suojavälineitä käytetään kaikki konesuojat ja suojakaiteet ovat paikoillaan lämpökeskus pidetään pölystä puhtaana (räjähdysvaara) kaikki kulkutiet ovat vapaana ja puhtaana sekä tavarat niille kuuluvilla paikoilla mahdolliset polttoaine- ja vesivuodot havaitaan ja korjataan välittömästi, jos toimenpi- varoventtiilien poistoputkien, säteilylähteiden teet on käynnin aikana mahdollista suorittaa käyttöhenkilökunta on tietoinen kaikista korjaustoimenpiteistä laitoksessa vältetään oleskelua räjähdysluukkujen, tms. läheisyydessä laitteita korjaamaan tai huoltamaan mentäessä käytetään turvakytkimiä ja noudatetaan riittävää varovaisuutta noudatetaan tupakanpoltto- ja avotulentekokieltoja varotaan automaattisesti käynnistyviä ja kaukokäynnistettäviä laitteita lämpökeskuksen käytön aikana tulee henkilökunnan käyttää kokosuojapukua ja tarvittaessa myös muita henkilökohtaisia suojaimia 23

27 Lämpökeskuksen käytön aikana on syytä rajoittaa kattilahuoneessa käyvien henkilöiden määrä mahdollisimman vähäiseksi. Näin ollen tulisi välttää kaikkia tarpeettomia ja varsinkin suurien henkilöryhmien vierailukäyntejä kattilahuoneessa Nuohoaminen Nuohoaminen suoritetaan lämpökeskuksen valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Nuohoaminen voi tapahtua käsityökaluilla käsikäyttöisillä koneellisilla nuohouslaitteilla käsikäyttöisillä höyry-, paineilma- tai vesinuohouslaitteilla automaattisilla höyry-, paineilma-, ääni-, vesi- tai kuulanuohouslaitteilla Kaikkia käsikäyttöisiä nuohouslaitteita käytettäessä työntekijä joutuu useammin kosketuksiin nuohoustapahtumassa irtoavan noen, tuhkan, rikin jne. kanssa. Tästä syystä on työntekijän aina suojauduttava oikeilla suojavälineillä. Käytettävissä on oltava tarpeen mukaan seuraavat suojavälineet: silmien tai kasvojensuojaimet (tarvittaessa huppusuojain) hengityssuojaimet suojakäsineet suojajalkineet suojakypärä työhön sopiva suojapuku Kuonaaminen Joissakin kattilatyypeissä saattaa kattilan muurauksiin tai arinalle sulaa tai koksaantua polttoainetta, mikä ei lähde automaattisesti tuhkan mukana pois, vaan kattilaa tai arinaa joudutaan käsin tai mekaanisesti kuonaamaan. Kuonaaminen suoritetaan lämpökeskuksen valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Kuonaamistilanteessa työntekijä joutuu useimmiten suoraan yhteyteen kattilan tulipesän kanssa. Tällöin on erityisesti huomioitava seuraavaa: tulipesän veto asetetaan siten, että tulipesässä vallitsee riittävä alipaine käytetään oikeita suojavälineitä työ on pyrittävä suorittamaan siten, ettei olla suoraan avonaisen luukun kohdalla (pistoliekki, tussahdus ) Suojavälineinä tulee käyttää: aluminoitua pukua ja huppua aluminoituja/lämpöeristettyjä käsineitä kasvojen suojainta Leijupetikattiloiden leijutushiekan poisto tulee tapahtua valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti ja erityistä varovaisuutta noudattaen. Kuuma leijutushiekka voi tulla kattilasta isona erä- nä sammutusaltaaseen tai vettä sisältävään tuhkakuljettimeen, jolloin se voi höyrystää siinä olevan veden ja aiheuttaa palovammoja käyttäjälle Pysäyttäminen Lämpökeskuksen pysäyttäminen suoritetaan lämpökeskuksen valmistajan antamien käyttöohjeiden ja muiden yleisten ohjeiden (esim. standardit, TUKES- ja KLTK-ohjeet) sekä laitoskoh- ohjeiden mukaisesti. taisten Kattilaa pysäytettäessä ei palamisen tai hehkumisen nopeammaksi lopettamiseksi saa käyttää vesisuihkua mahdollisen vesikaasun muodostumisen ja räjähdysvaaran vuoksi. 24

28 Kattilan ilmakanavien, savukanavien tai tuhkasuppiloiden luukkuja ei saa avata pysäytyksen jälkeen ennen kuin kattila on riittävästi jäähtynyt. Liian aikaisesta ilman saannista voi olla seurauksena mahdollisesti palamattomana olevan polttoaineen uudelleen syttyminen tai nokipalo- vaara. Kattilan vedenkiertoa ei saa heti pysäyttää, vaan sitä on pidettävä yllä niin kauan, ettei ylikuumenemisen vaaraa ole. Epäsuoran kytkennän kattiloissa on muistettava avata lieriön ilma- kattilan hana jäähtyessä. 3.2 Toiminta häiriötilanteissa Tulipesäräjähdys Tulipesäräjähdyksellä ymmärretään tilannetta milloin kattilan tulipesässä tai savukanavissa oleva polttoaineesta muodostunut kaasu-ilmaseos syttyy ja palaa räjähdyksen tavoin. Tällöin kaasun laajenemisen vuoksi paine tulipesässä tai savukanavissa kasvaa äkkinäisesti ja vau- tulipesän tai savukanavien rioittaa rakenteita. Tulipesäräjähdyksen syynä voi olla: tulipesään valunut öljy tai kaasu laitteiden toimintahäiriö varmistuslaitteiden tahallinen ohitus riittämätön tuuletus riittämätön huolto käyttöohjeiden laiminlyönti inhimillinen erehdys Tulipesäräjähdys tapahtuu tavallisesti aivan yllättäen, joten erityisiin toimenpiteisiin ryhtyminen henkilökunnan turvallisuuden lisäämiseksi juuri ennen räjähdystä ei ole mahdollista. Tästä syystä laitoksilla tulee olla erityiset laitoskohtaiset henkilöturvallisuusohjeet tämän kaltaisten katastrofitilanteiden varalle. Jos tulipesäräjähdys on tapahtunut ja vauriot, tulipalo, henkilövahingot tms. sitä edellyttää, suoritetaan palokunnan, ensiapu- ja pelastushenkilöstön hälytys laitoskohtaisten henkilöturval- lisuusohjeiden mukaisesti. Tulipesäräjähdyksen varalta käyttöhenkilökunnan tulee tuntea hyvin kaikki hätäpoistumistiet, hätäsuihkujen sijaintipaikat, hälytysohjeet, ensiapuvälineiden ja alkusammutuskaluston sijain- ja niiden tipaikat käyttö Suuri vuoto kattilassa tai kaukolämpöverkossa Suuri vuoto kattilassa tai kaukolämpöverkossa aiheuttaa vaaran kattilan kuivaksikiehumiselle ja tekee mahdolliseksi kattilaräjähdyksenkin. Suuri vuoto havaitaan yleensä kattilan ja/tai ver- painetason kon laskuna. Kattilan paineen laskettua asetellun raja-arvon alapuolelle kattilan polttoaineen syöttö yleensä pysähtyy automaattisesti. Kiinteän polttoaineen kattiloihin jää kuitenkin aina palamatonta polt- mukaisesti. Tulipesässä vielä toainetta tulipesään ja tulipesässä olevat muuraukset ovat varastoineet lämpöä niin paljon, että kattilan kuivaksikiehumisvaara on olemassa. Kattilan veden saanti on tällöin pyrittävä turvaamaan ja kattilan hätäpysäytys suoritetaan käyttöohjeiden tapahtuvaa palamista ei saa sammuttaa vesisuihkulla. Veden saanti voidaan yrittää turvata avaamalla kaikki kattilassa tai verkossa olevat lisäveden syöttömahdollisuudet niin kauaksi aikaa, kun polttoaine ja muuraukset luovuttavat lämpöä Kuivaksikiehuminen 25

29 Kuivaksikiehumisella tarkoitetaan sitä, että kattilassa oleva vesi vähentynyt niin paljon, että osa tulipinnoista on jäänyt ilman jäähdytystä ja näin ylikuumentunut. Jos kattilassa on tapahtunut kuivaksikiehuminen, ei kattilaan saa päästää lisää vettä missään tapauksessa, koska silloin ylikuumana olevat kattilan osat höyrystävät sinne lasketun veden välittömästi ja kattilan räjähtämisen vaara on olemassa. Jos kattilassa oletetaan tapahtuneen kuivaksikiehuminen, on kattila jäähdytettävä ja tarkastettava. Jos esiintyy vuotoja tai tulipinnoissa havaitaan ylikuumenemisen merkkejä, värimuutoksia, pullistumia tai vastaavia, ei kattilaa saa ottaa käyttöön, vaan se on painelaitelain ja - asetuksen mukaisesti tarkastettava ja korjattava sekä hyväksyttävä uudelleen käyttöön Takapalo Takapalolla tarkoitetaan kiinteän polttoaineen lämpökeskusten kattiloiden tulipesästä polttoaineen syöttösuppiloon tai -laitteisiin siirtynyttä palamistapahtumaa. Takapalo voi aiheuttaa pölyräjähdyksen polttoaineen syöttö- ja kuljetinlaitteissa. Kun takapalo havaitaan, on polttoaineen otto syöttösuppiloon keskeytettävä. Syöttösuppilon sulkupellit on suljettava ja pyrittävä syöttämään suppilossa oleva palava polttoaine kattilan tulipesään. Jos syöttösuppilossa on sisäpuoliset vesi- tai vaahtosammutussuuttimet, tulee niitä käyttää harkiten. Palavaan polttoainekerrokseen suihkutettu vesi voi aiheuttaa vesikaasun muodostumista ja räjähdysvaaran. Liiallinen veden käyttö saattaa myös vaurioittaa kattilan muurauksia. Ylikuumentunutta syöttösuppiloa voidaan ulkopuolelta jäähdyttää vesisuihkulla tulipalon estämiseksi. Jos ilmeinen tulipalon tai pölyräjähdyksen vaara on olemassa, tulee välittömästi hälyttää palokunta ja suorittaa vielä mahdollisia torjuntatoimenpiteitä vaara-alueen ulkopuolella (esim. valvomossa) Öljyvuoto Öljyvuoto lämpökeskuksella voi aiheutua useista eri syistä, mutta tavallisimpia ovat öljypolttimen öljyletkun vioittuminen, putkistossa olevan painemittarin särkyminen, tiivisteen vaurioituminen tms. Öljyvuodoista tulee olla hälytysjärjestelmä käyttö- tai huoltohenkilöstölle, jolloin voidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ryhtyä öljyvahingon torjuntatoimenpiteisiin. Hälytys tulisi olla kattilalaitoksen sisätiloista, säiliöiden valuma-altailta ja öljynerotinkaivoista. Öljyvuoto saadaan useimmiten lakkaamaan pysäyttämällä öljypumput. Lämpökeskukset ovat varustettu ns. öljypoltinkytkimillä, jotka on sijoitettu laitoksen ulko-oven läheisyyteen. Öljypoltinkytkimestä saadaan pysäytettyä kaikki öljynpolttoon liittyvät laitteet. Kun öljyvuoto on saatu pysäytettyä, on tärkeintä pyrkiä estämään vuotaneen öljyn pääsy maahan tai viemäriverkostoon. Jos lämpökeskuksella on öljynerottimet, jonka kautta viemäriin menevät vedet on ohjattu, tulee öljynerottimen menopuolen sulkuventtiili sulkea. 26

30 Öljyn joutuminen viemäriin on estettävä Jos öljyä on päässyt maahan tai viemäriverkostoon, on varsinainen öljyntorjuntahenkilöstö (palokunta) hälytettävä paikalle. Viemäriin menneestä öljystä on tehtävä ilmoitus jätevedenpuhdistamolle. Öljyvahingosta on aina tehtävä ilmoitus ympäristöviranomaisille. Jos öljyvuoto on öljysäiliöalueella eikä öljyvuotoa saada estettyä, on meneteltävä kuten edellä on kerrottu. Öljyvuototapauksissa maahan tai lattioille mennyt öljy aiheuttaa aina vähintään liukastumisvaaran työntekijöille. Lisäksi tulipalon vaara on ilmeinen, joten avotulen käyttö on aina kielletty Kaasuvuoto Kaasun läsnäolon havaitsemiseksi kaasu tulee hajustaa siten, että se on normaalisti havaittavissa hajuaistin perusteella. Vuotojen havaitsemiseksi voi putkistot ja polttimet käytön aikana määräajoin tarkastaa ns. kaasun haistelijoilla. Käytön valvojalle on annettava toimintaohjeet tilanteeseen, jossa kaasun haju havaitaan. Jos kaasua on havaittu (esimerkiksi haju), on olennaista: välttää tulen, kipinän, valokaaren, säteilylämmön tai muun vastaavan lähteen läsnäoloa katkaista kaasun tulo sopivasta pisteestä, jos mahdollista, ulkopuolelta mahdollisimman nopeasti tuulettaa tila ja valvoa kaasupitoisuuksia käyttäen sopivia laitteita. Tulipalotilanteessa tulee pyrkiä sulkemaan kaasun tulo rakennukseen. Tärkeiden käyttöputkistojen osalta käytön valvojan tulee laatia toimintamalli poikkeavia tilanteita, esimerkiksi kaasuvuotoja tai tulipaloa varten. Mallin mukaisen toiminnan tulee käynnistyä viipymättä. Toiminnan tulee varmistaa henkilöiden ja omaisuuden turvallisuus. 4 PUHDISTUS-, HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT 4.1 Yleistä 27

31 Ennen kuin puhdistus-, huolto- korjaustöihin ryhdytään tulee varmistua, että kaikki ne henkilöt lämpölaitoksella, jotka laitteita käyttävät tai voivat mahdollisesti käyttää, ovat tietoisia tapahtuvista työsuorituksista, laitteiden käyttörajoituksista sekä työnsuorittajista. Kaikki tarvittavat varoituskilvet, suojakaiteet ja muut työkohteen merkitsemiseksi tarvittavat laitteet on asetettava paikoilleen. Työkohde on erotettava turvakytkimin, lukituin venttiilein tms. laittein niin, että vahingon vaaraa ei ole. Kaukokäytettävillä lämpökeskuksilla, välipumppaamoilla tms. työskentelystä on tehtävä selvät toimintaohjeet laitoskohtaisesti ja niissä on esitettävä yksityiskohtaisesti millä edellytyksillä työt voidaan suorittaa ja mihin työstä on ilmoitettava sekä miten on estettävä tapaturman vaaraa aiheuttavat vahinkokäynnistämiset. 4.2 Työskentely kattilan/painelaitteen sisällä Olosuhteet Työskentelyolosuhteet luokitellaan sähköturvallisuusmielessä erittäin vaarallisiksi käyttöolosuhteiksi, joissa käytettävien työvälineiden tulee olla suojausluokka 3:n vaatimuksen mukaisia; käytännössä suojajännitteisiä tai suojaerotettuja. Ennen puhdistus- ja tarkastusluukkujen avaamista ja työskentelyn aloittamista on varmistuttava, että kattilassa tai painelaitteessa ei ole ylipainetta eikä alipainetta. Kattila tai painelaite on erotettava muista paineenalaisista putkistoista putkiston suunnittelupaineelle mitoitetuilla umpilaipoilla. Ellei käytetä umpilaippoja, on erottaminen suoritettava kahdella peräkkäin olevalla lukitulla venttiilillä, joiden väliin jäävästä putkijohdosta tulee avata yhteys ympäröivään ilmatilaan tai painelaite on erotettava kokonaan putkistosta Tuuletus Kattila tai painelaite on tuuletettava hyvin ennen työskentelyn aloittamista ja tuuletusta on jatkettava koko työskentelyn ajan. Ennen savukaasupuolelle menoa on tulipesä ja savukanavat tuuletettava hyvin sekä tarvittaessa varmistuttava mittauksin tai käyttämällä henkilökohtaisia suojaimia, ettei jouduta alttiiksi sallittuja enimmäispitoisuuksia suuremmille kaasumaisten tai kiinteiden haitallisten aineiden vaikutuksille. Savukaasupuolen tuuletusta tulee tarvittaessa jatkaa koko työskentelyjakson ajan. Hitsaustyötä tehtäessä on erityisesti huolehdittava tuuletuksesta Henkilömäärä Kattilan lieriön, ahtaiden savukanavien tai muiden erityisen ahtaiden tilojen sisäpuolella työskentely edellyttää ulkopuolella olevan henkilön varmistusta. Säiliötöissä on oltava aina säiliön ulkopuolella oleva varmistushenkilö. Muissa tiloissa työskentelyyn suositellaan ulkopuolista varmistusta silloin, kun sisäpuolella työskentelee ainoastaan yksi henkilö Telineet Kattilan tulipesässä ja savukaasupuolella työskentely saattaa vaatia telineiden rakentamista. Telineiden pystytys- ja purkukohdan alapuolella on muut työt keskeytettävä telinetöiden ajaksi. Telineet on tehtävä niitä koskevien määräysten ja normien mukaisesti (VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta) Valaistus Kattilan tai painelaitteen sisäpuolella käytettävien valaisimien tulee olla suojausluokka 3:n vaatimuksen mukaisia, käytännössä suojajännitteisiä tai suojaerotettuja. 28

32 Suojajännitettä käytettäessä on huolehdittava siitä, että järjestelmä jatkuvasti säilyy suojajännitteisenä. Suojaerotusmuuntaja on sijoitettava sen alueen tai ulkopuolelle, missä suojajännitettä on käytettävä Työkalut, välineet ja hitsaus Erittäin vaaralliset käyttöolosuhteet edellyttävät, että siirrettävän sähkölaitteen tulee olla suojausluokka 3:n vaatimuksen mukaisia; käytännössä suojajännitteisiä tai suojaerotettuja. Pienoisjännitejärjestelmät (suojajännite): SELV- ja PELV-piirien liitäntä tapahtuu erillisen suojamuuntajan välityksellä, liitosjohdossa on pistotulppa, joka sopii vain vastaavaan pistorasiaan. Pienoisjännitejärjestelmissä nimellisjännitteen enimmäisarvo saa olla vaihtojännitteellä 50 V (AC) ja sykkeettömällä tasajännitteellä 120 V (DC). Kun pienoisjännitejärjestelmillä halutaan huolehtia sekä kosketussuojauksesta että kosketusjännitesuojauksesta on jännitteen oltava niin pieni, ettei se jännitteistä osaa koskettaessaan aiheuta henkilön kehossa vaarallista virtaa. SELV- ja PELV-järjestelmien jännitelähteet (suojaerotus- ja suojajännitemuuntajat) on suojattava oikosululta ja ylikuormitukselta. Suojauksen toteutus on merkitty yleensä muuntajassa. Suojaerotetussa virtapiirissä liitäntä tapahtuu suojaerotusmuuntajan tai vastaavan suojauksen antavan muun jännitelähteen välityksellä. Suojaerotettuun virtapiiriin saa liittää vain yhden kojeen. Hitsaustöissä on noudatettava edellä kerrotun mukaisia sähköturvallisuusohjeita ja tulitöistä annettuja ohjeita. Hitsauspiirin osana sarjassa ei saa käyttää vieraita metallirakenteita, putkistoja tms., vaan maadoituskaapeli on kytkettävä suoraan työkappaleeseen ja varmistettava hyvä kosketus. Huono kosketus voi synnyttää hajavirtoja ja ylimenovastuksesta johtuvaa kuumenemista tai jopa valokaaren. Palon- ja tapaturmanvaaran estämiseksi on hitsauskoneet ja -laitteet sekä kaapelit tarkastettava ja huollettava määräajoin käyttöohjeiden mukaisesti Suojaimet Kattilan tai painelaitteen sisäpuolisissa puhdistus-, huolto- ja korjaustöissä tulee suojautua haitallisten kaasumaisten tai kiinteiden aineiden vaikutukselta. Työssä tulee käyttää sen laadusta riippuen seuraavia suojavälineitä: suojapuku ja käsineet hengityksen suojaimet tai tarvittaessa raitisilma- ja paineilmalaitteet silmien suojaimet kypärä olosuhteisiin sopivat jalkineet Tarkempia ohjeita sopivista suojavälineistä ja niiden käytöstä on VNp:n 1407/1993 kolmessa liitteessä Jälkivalvonta Kaikissa sellaisissa tilapäisissä kohteissa missä on suoritettu tulitöitä, tulee järjestää tulitöiden valvontasuunnitelman ja tulityöluvan mukainen, vähintään yhden tunnin kestävä jälkivartiointi. 4.3 Painelaitteisiin liittyvät työt 29

33 4.3.1 Lait ja asetukset Painelaitteella tarkoitetaan säiliötä, putkistoa ja muuta teknistä kokonaisuutta, jossa on tai johon voi kehittyä ylipainetta. Painelaitedirektiivin mukaisesti määritelmässä mainitaan lisäksi, että painelaitteeksi luetaan myös painelaitteen turvallisuuden varmistamiseksi tarkoitetut tekniset kokonaisuudet. Painelaitelakia sovelletaan siten selkeästi myös varolaitteisiin, joiden tarkoituksena on suojata painelaitteita sallittujen raja-arvojen, kuten paineen ja lämpötilan ylittymiseltä. Painelaitteen osiksi luetaan myös paineenalaisiin osiin kiinnitetyt osat, kuten laipat, yhteet ja liittimet. Tyypillisiä painelaitteita ovat energiantuotannossa käytettävät höyrykattilat, lämmityskattilat, paineelliset prosessisäiliöt, painevesisäiliöt, paineilmasäiliöt, kuljetettavat kaasusäiliöt sekä paineputkistot. Painelaitteiden valmistukseen noudatetaan KTM:n päätöstä 938/1999 painelaitteista ja korjaukseen, asennukseen ja muutostöihin KTM:n päätöstä 953/1999 painelaiteturvallisuudesta. Painelaitteiden tarkastukseen ja niiden määräaikoihin sekä käyttöön noudatetaan KTM:n päätöstä 953/1999 painelaiteturvallisuudesta Röntgenkuvaukset Painelaitteiden korjaus- ja muutostöiden yhteydessä joudutaan suorittamaan usein röntgenkuvauksia. Kuvauspalvelu tilataan yleensä ulkopuoliselta yritykseltä. Röntgenkuvauksia harjoittavalla yrityksellä on oltava Säteilyturvakeskuksen (STUK:n) myöntämä lupa toiminnan harjoittamiseen ja hyväksytty kuvaustoiminnasta vastaava johtaja. Vastaava johtaja on velvollinen huolehtimaan säteilysuojamääräysten noudattamisesta. Jos kuvausta suoritetaan ilman vastaavan johtajan välitöntä valvontaa, on hänen nimettävä työhön säteilysuojauksesta vastaava käyttäjä. Vastaavan johtajan tulee antaa kuvaustyötä tekevälle henkilöstölle työn edellyttämä turvallisuuskoulutus. Varsinaista kuvausta suorittavien henkilöiden on tunnettava kuvaukseen liittyvät turvallisuusmääräykset ja säteilysuojausmenetelmät. He vastaavat kuvaustyön turvallisesta toteuttamisesta. Kuvaustyötä avustamassa voi kuitenkin olla myös kuvaustoimintaan kouluttamatonta henkilöstöä. Heidätkin on perehdytettävä tarpeellisessa laajuudessa työhön liittyviin turvallisuusmääräyksiin. 30

34 Röntgenkuvausta suorittavien henkilöiden on tunnettava kuvaukseen liittyvät turvallisuusmääräykset Yleisiä kuvaustoimintaan liittyviä turvallisuusjärjestelyjä ovat mm.: vastaavan kuvaajan ohjeita ja määräyksiä on noudatettava huolellisesti ulkopuolisten pääsy kuvausalueelle, turvallisuusrajan sisäpuolelle, on estettävä valvonnalla ja sulkulaittein työstä on varoitettava esim. sulkulaitteisiin kiinnitetyillä säteilyvaaraa ilmaisevilla varoitusmerkeillä turvaetäisyyksiä on aina noudatettava ympäristöön tulevaa säteilyä on aina mitattava ja kuvaustyöhön osallistuvilla tulee olla annosmittarit Koeponnistukset Painelaitteiden koeponnistuksessa tarvittava pumppu on oltava helposti ja varmatoimisesti säädettävissä. Ylisuurella teholla ja käyntiin-seis -säädöllä pumppu on erittäin vaarallinen. Paineen nostoa on valvottava tarkastuspainemittarilla tai kahdella erillisellä tarkastetulla painemittarilla. Koeponnistuspumpun paineletkujen liitokset on tehtävä huolella ja letkut on valittava mahdollisimman lyhyiksi vähin liitoksin. Ponnistettavan painelaitteen läheisyydessä ei saa oleskella tarpeettomasti ja alueella saa olla vain välttämättömät työhön osallistuvat henkilöt. Koeponnistuksia ei saa kuitenkaan koskaan suorittaa yksin. Koeponnistusta varten lukitaan varolaitteet asianmukaisilla siihen tarkoitetuilla laitteilla Painelaitteiden korjaukset ja huollot Painelaitteeseen kohdistuvaa korjaustyötä saa suorittaa vain painelaitteen ollessa paineettomana. Painelaitteen huoltoon liittyviä töitä, kuten laippa- tai kierreliitosten tms. kiristämistä, voidaan suorittaa myös paineellisena. Tällöin on käytettävä riittäviä suojavälineitä, kuten kasvojensuojaimia ja vedenpitävää vaatetusta. Lämpömittareita, mitta-antureita tms. poistettaessa anturitaskusta on erityisesti valvottava, ettei anturitasku kierry vahingossa mukana ja aiheuta täten paineellisen aineen ulos purkautumista. Älä kierrä anturitaskua auki vahingossa 4.4 Työskentely säiliöissä, siiloissa ja sähkösuodattimissa 31

35 4.4.1 Säiliötyöt Työ säiliöissä ja niiden läheisyydessä on eräs vaarallisimmista ja vakavimmista tapaturmien aiheuttajista myös kaukolämpöalalla. Säiliötöissä on oltava aina säiliön ulkopuolella oleva varmistushenkilö. Tunnistamalla ja ennakoimalla vaaratekijät, poistamalla tai eliminoimalla ne sekä käyttämällä tarkoituksenmukaisia ja riittäviä suojelutoimenpiteitä voidaan vaaratilanteilta välttyä. Säiliökohtainen vaara-analyysi ja työlupamenettely luovat pohjan onnistuneelle ja tapaturmia ehkäisevälle suojelutyölle. Säiliötöiden vaaratekijät voidaan jakaa vammautumistapaa kuvaaviin tekijöihin: 1. Myrkytysvaara Vaara ilmenee vahingollisen aineen vaarallisen pitoisuuden hengittämisenä tai kaasun/höyrystyvän nesteen vuotamisena työtilaan vahingollisessa määrin. Torjuntatoimenpiteinä tulevat kysymykseen säiliön mahdollisimman tarkka erottaminen ympäristöstä (sokeoimiset, venttiilien sulkemiset lukituksineen jne.), säiliön tuulettaminen, tunnetun aineen, kaasun tai höyryn pitoisuuksien mittaus ja suojeluvälineiden käyttö. 2. Tukehtumisvaara Vaaran aiheuttaa muun kaasun kuin hapen tai nesteen vuotaminen työtilaan vahingollisessa määrin. Happipitoisuus säiliössä on voinut laskea hapettumisreaktion seurauksena tai esim. biologinen käyminen on vapauttanut säiliöön niin paljon vierasta kaasua, että happipitoisuus laskee alle turvallisen rajan (19,5 tilavuusprosenttia). Torjuntatoimenpiteenä on hengitysilman riittävän saannin turvaaminen säiliöön kaikissa olosuhteissa. Säiliön luotettava erottaminen edellisessä kohdassa kuvatuin keinoin estää vieraan aineen pääsyn säiliöön. Lisävarmistuksena voidaan käyttää kaasupitoisuuk- (mahdolliset myrkylliset kaasut ja sien mittausta happipitoisuus). 3. Palonvaara Puhdistuksesta ja tuuletuksesta huolimatta säiliössä ollut tai sinne pääsevä palava neste voi syttyä tai räjähtää. Palavan nesteen tai kaasun herkkyys määrää tarkemmin vaadittavat toimenpiteet. Yleisimpiä ovat huolellinen puhdistus ja huuhtelu, kipinöintiä ja staattista sähköä synnyttä- vien työmenetelmien välttäminen, maadoitukset ja potentiaalien tasaukset sekä palavien kaasujen mittaus. Herkkien ja vaikeasti poistettavien palavien nesteiden höyryjen esim. bensiinisäiliöiden korjaukset tulee tehdä ulkopuolelta vedellä täytettynä tai esim. typpi-inertointia apuna käyttäen. 4. Sähkötapaturman vaara Sähköiskun välttämiseksi tulee etenkin ahtaissa ja kosteissa tiloissa käyttää kunnoltaan ja eristyskyvyltään tarkistettuja sähkötyökaluja johtimineen. Joissakin tapauksissa voidaan joutua turvautumaan paineilmatyökaluihin. Suojamuuntajan kautta tapahtuva sähkövirran otto mahdollistaa normaalien, suojaeris- tettyjen sähkötyökalujen käytön. 5. Kemiallinen vaara Säilössä olleesta kemikaalista saattaa olla jäämiä säiliön pinnoilla ja laitteistossa. Kemikaali saattaa olla syövyttävää, imeytyä ihon läpi, aiheuttaa ihottumaa, voi reagoida äkillisesti ja odottamatta työssä käytettävien aineiden kanssa jne. Säiliön sisäpuolinen vuoraus voi sisältää asbestia tai muuta vaaraa aiheuttavaa materiaalia. Näitä vaaroja torjutaan pääasiassa huolellisella puhdistuksella ja tarkoitukseen sopivilla henkilökohtaisilla suojaimilla. 6. Mekaaninen vaara 32

36 Vaara voi säiliötöissä ilmetä monessa eri muodossa. Esimerkiksi säiliössä olevien voimalaittei- den vahinkokäynnistyksenä, putoavana esineenä, henkilön putoamisena, satuttamisena säiliön laitteisiin, polttamisena kuumissa pinnoissa, liukastumisena jne. Tällaisia vaaratekijöitä torjutaan sähköisten voimalaitteiden turvakytkimien käytöllä, rakentamalla säiliön sisälle työtasot kaiteineen ja erillisillä putoamisen estolaitteilla. Suojavarustuksen tulee olla tarkoitukseen sopiva: kypärä, suojapuku, suojakäsineet ja -jalkineet, kasvo- ja hengityssuojaimet. Säiliötyöohje Jokaisesta säiliöstä tai siilosta, johon on mahdollista mennä sisälle, tulee laatia erillinen säiliötyöohje mahdollisine lupamenettelyineen. Ohjeeseen tulee liittää säiliön ja siihen liittyvien lait- teiden periaatekaavio, jossa on kuvattu säiliön muusta prosessista luotettavaan erottamiseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt. Nämä laitteet tulee nimetä yksiselitteisesti niin, että kaavios- ja kentällä olevat merkit ja tunnisteet vastaavat toisiaan. Merkintöjen tulee olla mahdolli- sa simman lyhyitä ja jos laitteita on paljon, olisi hyvä käyttää aakkosten ja numeroiden yhdistelmää. Ohjeessa määritellään säiliötyötä varten tarvittavat alkutoimenpiteet, toimenpiteet ennen säi- liöön menoa, säiliötyön aikana sekä lopputoimenpiteet. 1. Alkutoimenpiteet Kuvaus tai tiivistelmä seuraavista asioista: aine tai aineet vaaratekijöineen aineen tai aineiden mahdolliset reaktiot aineiden vanhenemisen mukana tuomat vaaratekijät tarvitaanko ilma-analyysia käytettävissä olevat työ- ja suojavälineet em. lisäksi tarvittavat ja hankittavat työ- ja suojavälineet säiliön mahdollinen tyhjennys ja puhdistus säiliön erottaminen säiliön tuuletus tarvittavat maadoitukset ja potentiaalien tasaus, mittaukset ympäristötekijät ja niistä aiheutuvan vaaran huomioiminen ja varautuminen (ulkopuo- lelta mahdollisesti pääsevät vaaraa aiheuttavat kaasut, nesteet ja pölyt) 2. Toimenpiteet ennen säiliöön menoa säiliötyöluvan läpikäynti ja sen mukaisten järjestelyjen tarkistus, kuittaukset toimenpi- työssä tarvittavien suojeluvälineiden tarkistus teistä säiliön riittävän tuulettumisen ja ilmanvaihdon varmistaminen pelastautumis- ja ensiapuvälineistön tarkistus varmistus- ja/tai pelastushenkilöstön läsnäolon toteaminen tiedotus tulevasta tapahtumasta käyttö-/valvontahenkilöstölle pukeutuminen vaadittavaan suojavarustukseen 3. Toimenpiteet säiliötyön aikana Säiliön koko, pääsymahdollisuudet ja reitti sisälle sekä säiliössä varastoitavan aineen ominai- määräävät säiliötyön aikana tehtävät toimenpiteet. Jos säiliön kulkuaukko on käynti- suudet korkeudella säiliön pohjasta lattiatasolla ja läpituuletus katon kautta on mahdollinen, ei alle 50m³ säiliöissä tarvita erityistoimenpiteitä ilmanvaihdon varmistusta lukuun ottamatta. Jos voimakäyttöistä erityisnostolaitetta tai kiinteitä tikkaita ei voida käyttää, joudutaan turvau- kolme tumaan nostovaljaisiin, -köyteen ja narutikkaisiin. Tällöin varmistamassa täytyy olla vähintään kaksi, mieluimmin henkilöä. Säiliötyön tekijään on pidettävä jatkuva näköyhteys; korkeissa ja suurissa säiliöissä myös puheyhteys. 33

37 Säiliön tuuletus imemällä ilmaa sen pohjalta on todettu tehokkaimmaksi. Varmistajan on tarkkailtava ilmanvaihtoa työsuorituksen aikana ja nostettava säiliötyöntekijä välittömästi ylös, jos häiriöitä ilmenee. Öljysäiliön ilmanvaihto tulee toteuttaa poistolla; ei sisään puhalluksella 4. Toimenpiteet säiliötyön jälkeen Työn päätyttyä säiliö puhdistetaan sinne mahdollisesti kertyneistä jätteistä ja turvajärjestelyt puretaan säilötyöluvan erillisen liitteen mukaisesti. Vasta luvan antaneen henkilön tarkistuksen ja allekirjoituksen jälkeen voidaan käyttöhenkilökunnalle antaa lupa aloittaa säiliön käyttöön Siilotyöt ottojärjestelyt. Siilojen yläpuoliset rakenteet on tehtävä siten, ettei siiloihin voi tahattomasti pudota missään tilanteessa. Siilojen yläaukkojen ympärille on rakennettava määräysten mukaiset kaiteet ja lisäksi aukkojen päälle, jos mahdollista, riittävän tiheä ritilöinti. Jos siiloihin tai umpinaisiin kuljettimiin joudutaan menemään puhdistus-, korjaus- tai muuhun työhön, on noudatettava tarkasti annettuja ohjeita. Ennen kuin siilotyöt aloitetaan on suoritettava seuraavat valmistavat toimenpiteet: siilon puhdistus (lakaisu, vesihuuhtelu tms.) liittyvien putkistojen erotus (venttiilit, sokeointi) siilon tuuletus mekaanisten ja sähköisten laitteiden käyttövoiman erotus pitoisuusmittaukset (O 2, CO) työlupa radioaktiivisten säteilijöiden sulkeminen Työn aikaiset toimenpiteet ovat seuraavat: siilon tuuletus työvalaistus (suojaus) työvälineet (suojaus) henkilökohtaiset suojaimet suojavälineet henkilövarmistus Työn jälkeiset toimenpiteet ovat seuraavat: työpaikan puhdistaminen putkistojen yhdistäminen luukkujen sulkeminen 34

38 käyttövoiman yhdistäminen ilmoitukset Siilotöihin on annettava työturvallisuusopastus sekä oltava varmistushenkilö siilon ulkopuolel- vain, jos siilo on: la. Varmistushenkilöstä saadaan luopua täysin tyhjä ja puhdistettu tehokkaasti erotettu kunnolla tuuletettu siilolaitteissa ei ole mitään vaaraa Siilotöissä työntekijä on oltava pelastettavissa työkohteeseen varatuilla apuvälineillä. Teräsrakenteisten siilojen työskentelyolosuhteet luokitellaan sähköturvallisuusmielessä erittäin vaarallisiksi käyttöolosuhteiksi, joissa käytettävien työvälineiden tulee olla suojausluokka 3:n vaatimuksen mukaisia; käytännössä suojajännitteisiä tai suojaerotettuja. Hitsaustöissä on noudatettava edellä kerrotun mukaisia sähköturvallisuusohjeita ja tulitöistä annettuja ohjeita Sähkösuodattimen työt Työskentelyä sähkösuodattimen sisällä voidaan hyvin verrata säiliössä ja siiloissa tapahtuvaan työskentelyyn. Edellisissä kappaleissa mainittujen vaaratekijöiden lisäksi sähkösuodattimessa on otettava huomioon lämmön, pölyn, kaasujen ja suurjännitteisen sähkön aiheuttamat vaa- Sähkösuodattimen sisällä on yleensä erittäin pölyistä. Ellei sähkösuodatinta ole saatu puhdis- rat. tetuksi tarpeeksi hyvin korjauksia tai tarkastuksia varten, on käytettävä riittäviä ja asianmu- hengityssuojaimia. kaisia Sähkösuodattimen sisälle on saattanut jäädä savukaasuja tai muutoinkin syntyä vaarallisia kaasuja. Aina ennen työskentelyä on syytä tutkia, ovatko hengitysolosuhteet sellaiset, ettei oleskelusta näissä tiloissa ole terveydelle vaaraa. Yleensä kaasujen poistamiseen riittää tehok- ilmanvaihdon järjestäminen sähkösuodattimeen. kaan Sähkösuodattimen huolto- ja korjaustöitä ei saa tehdä kouluttamaton henkilökunta ja säh- sisälle ei saa mennä laitoksen käydessä. kösuodattimen Työskentelyssä on oltava aina varmistushenkilö sähkösuodattimen ulkopuolella ja on nouda- valmistajan antamia käyttö- ja huolto-ohjeita. tettava Ennen sähkösuodattimen sisälle menoa on suoritettava seuraavat toimenpiteet: työlupa tarkistettava, että tasasuuntaajat on kytketty pois tarkistettava, että kolistinmoottoreiden virtakytkimet ovat auki asennossa poistettava tasasuuntaajien kahvasulakkeet ripustettava ohjauspöytään työ käynnissä kilpi asetettava tasasuuntaajien varmuuskytkimet auki-asentoon ja lukittava ne, jos se on mahdollista tarkistettava maadoituskaapelien liitäntäkohtien kosketus maadoitettava tasasuuntaajien suurjänniteosat tähän tarkoitetuilla maadoituslaitteilla tarkistettava jännitteettömyys tarkistettava, että savukaasupellit on suljettu ja käyttölaitteiden sulakkeet poistettu työn valmistuttua ilmoitettava siitä annettujen ohjeiden mukaisesti Työt sähkösuodattimen sisällä luokitellaan sähköturvallisuusmielessä erittäin vaarallisiksi käyttöolosuhteiksi, joissa käytettävien työvälineiden tulee olla suojausluokka 3:n vaatimuksen mu- käytännössä suojajännitteisiä tai kaisia; suojaerotettuja. 35

39 4.5 Öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen asentaminen ja huoltaminen Polttimet ja putkistot Öljy- ja kaasulämmityslaitteistoihin kuuluvien polttimien, putkistojen ja niiden varusteiden asentamista ja oleellisten muutosten tekemistä laitteistoihin saa suorittaa vain Turvatekniikankeskuksen (TUKES) hyväksymä yritys tai laitos. Öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen huolto- ja korjaustöitä, lukuun ottamatta laitoksen normaaliin toimintaan liittyviä käyttötoimenpiteitä ja säiliön puhdistusta ja korjausta, saa suorittaa vain Turvatekniikankeskuksen (TUKES) hyväk- yritys tai symä laitos. Öljy- ja kaasupolttimien normaaliin toimintaan liittyviksi huoltotöiksi, joita saa suorittaa ilman lupaa, katsotaan öljypolttimen suuttimen vaihtaminen, öljyn- tai kaasunpaineen ja ilmamäärän säätö sekä öljy- ja kaasupolttimien käyttö- ja huolto-ohjeissa mainitut työt Sähkölaitteet Öljy- ja kaasulämmityslaitteistoihin liittyviä pääkytkimen jälkeisiä sähköasennustöitä saa suo- rittaa vain Turvatekniikankeskuksen (TUKES) hyväksymä öljy- tai kaasupoltinhuoltoliike tai sähköurakoitsija. 4.6 Sähkötyöt Yleistä Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä. Käyttötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteiston käyttötoimenpiteitä, niihin verrattavia korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistoon kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä. Sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen tai -laitteiston purkutyötä, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 516/1996 määritellään sähkötöiden johtamiseen ja tekemiseen vaadittavat ammattitaito- ja pätevyysvaatimukset. Sähkölaitteiston käyttö- ja työturvallisuutta käsitellään yksityiskohtaisesti standardissa SFS Seuraavassa on esitetty vain eräitä sähkötyöturvallisuuden kannalta keskeisimpiä seik- koja Työmenetelmät Sähköasennustyö voi kohdistua: Jännitteettömään laitteistoon, jota ei vielä ole kytketty sähköverkkoon tai jännitteettö- mäksi kytkettyyn ja jännitelähteestä erotettuun laitteistoon tai laitteiston osaan (ero- voi ulottua itse tai käyttämillään työkaluilla tai varusteilla jänni- tustyö). Paljaaseen jännitteiseen osaan (jännitetyö). Jännitetyöksi luokitellaan myös työ, jota tehdessään työntekijä tetyöalueelle. Jännitteisen osan läheisyydessä olevaan jännitteettömään kohteeseen (lähityö). Työ jännitteisen osan läheisyydessä saattaa olla jännitetyöksi luokiteltavaa. Työmenetelmät ja tarvittavat sähköturvallisuustoimenpiteet riippuvat näistä tekijöistä työkoh- ja -olosuhteiden teen mukaan. 36

40 Työnantajan nimeämän työstä vastaavan henkilön (esim. sähkötöiden johtaja tai työnjohtaja) tehtävänä on määritellä riittävän ajoissa käytettävät työmenetelmät ja varmistauduttava työntekijöiden pätevyydestä ko. töihin. Sähköturvallisuustoimien valvojan tehtävänä on varmistaa, että kaikki tarvittavat työhön liittyvät ja suunnitellut turvallisuustoimenpiteet toteutetaan. Tarvittaessa annetaan erikseen lupa työn aloittamiselle. Tämä koskee myös työn keskeytys- ja lopettamistilanteita Työskentely jännitteettömässä laitteistossa Työn kohdistuessa sähkölaitteistoon, jota ei ole osaksikaan kytketty syöttävään sähköverkostoon tai väliaikaiseen jännitelähteeseen ei työnaikainen sähköturvallisuus yleensä edellytä toimenpiteitä laitteiston itsensä osalta. Tällöinkin on kuitenkin otettava huomioon rinnakkaiset järjestelmät, mahdolliset induktiojännitteet jne. Rinnakkaisia järjestelmiä voivat olla mm. varsinaiset käyttöjärjestelmät ja ohjausvirtapiirit, joissa on eri syötöt. Tarvittaessa myös rinnakkaiset järjestelmät on kytkettävä jännitteettömiksi asianmukaisella tavalla Työskentely jännitteettömäksi kytketyssä ja erotetussa laitoksessa Sähkölaitteisto on varmistettava jännitteettömäksi koko työsuorituksen ajaksi. Lisäksi työkohde tulee merkitä ja tunnistaa selkeästi. Kun työalue on merkitty ja tunnistettu, suoritetaan seuraavat toimenpiteet luetellussa järjestyksessä: täydellinen erottaminen jännitteen kytkemisen estäminen laitteiston jännitteettömyyden toteaminen työmaadoittaminen suojaus lähellä olevia jännitteisiä osia vastaan Standardin SFS 6002 kohdassa 6.2, Työskentely jännitteettömänä, käsitellään yksityiskohtaisesti em. toimenpiteiden suorittamista Jännitetyöt Jännitetyötä on kaikki sellainen työ, jossa työntekijä joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu tälle alueelle joko itse tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla. Jännitetyön tekemisestä päättää aina työstä vastaava työnantajan edustaja. Jännitetyön edellytyksiä ovat mm. riittävä ammattitaito ja jännitetyökoulutus sekä menetelmään hyväksytyt työvälineet, työskentelysuojat ja henkilönsuojaimet. Jännitetyöt pitää yleensä tehdä työryhmässä, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta ammattihenkilöä, joista yksi on nimetty sähköturvallisuustoimia valvovaksi henkilöksi. Standardin SFS 6002 kohdassa 6.3, Jännitetyö, käsitellään yksityiskohtaisemmin jännitetyön suorittamista Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä Lähialue on jännitetyöaluetta ympäröivä alue. Etäisyys jännitetyöalueen rajasta riippuu jännitteisten osien jännitetasosta. Lähellä tehtävää työtä on kaikki työ, jossa työntekijä joko on tämän alueen sisällä tai ulottuu joko itse tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla tälle alueelle ulottumatta kuitenkaan varsinaiselle jännitetyöalueelle. Työskenneltäessä jännitteisen osan läheisyydessä on työskentelyalue määriteltävä erityisen tarkasti ja tarvittaessa rajattava esim. työskentelysuojien avulla. Työskentelyalueen laajuu- 37

41 teen vaikuttavat mm. käytettävät työmenetelmät (ergonominen tekijä ja työliikkeet), työkalut sekä asennustarvikkeet ja materiaalit. Jos työskentelyalue ulottuu jännitteisen osan jännitetyöalueelle, on työ tehtävä jännitetyönä, mikäli se muutoin olosuhteiden ja esim. jännitetason puolesta on mahdollista. Muussa tapauksessa työ on tehtävä erikseen hyväksytyn työmenetelmän mukaan tai jännitteinen osa on kytkettävä jännitteettömäksi. Keskuksissa ja kytkinlaitteistoissa työskenneltäessä on selvitettävä ennakolta laitteiston rakenne ja kulloinkin jännitteisten ja jännitteettömien laitteiston osien sijainti. Esim. suurjännitekennojen yläpuoliset rakenteet eivät välttämättä kestä ihmisen painoa. Samoin kennojen välillä tai takana olevan seinämän vieressä saattaa olla jännitteinen osa niin lähellä, että esim. reikää porattaessa on oikosulun tai valokaaren vaara. Työkalun tai tarvikkeen lipsahtaminen tai putoaminen jännitteiseen osaan aiheuttaa oikosulun tai valokaaren vaaran. Tämän vuoksi työkohteen sivuilla, takana ja varsinkin alapuolella olevat jännitteiset osat on syytä suojata esim. työskentelysuojilla työn aikana. Standardin SFS 6002 kohdassa 6.4, Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä, käsitellään yksityiskohtaisesti lähityön suorittamista Käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkistukset Standardin SFS 6002 kohdassa 5, Käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkistukset käsitellään yksityiskohtaisesti käyttötoimenpiteisiin, mittauksiin ja testauksiin liittyviä turvallisuuskysymyksiä ja maallikoille tai opastetuille henkilöille sallittuja, näihin tehtäviin liittyviä töitä. Ammattitaitoisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, jonka perusteella hän kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat. Opastetulla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka ammattitaitoiset henkilöt ovat opastaneet siten, että hän kykenee välttämään sähkön vaarat. Maallikolla tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole ammattitaitoinen eikä opastettu. Sähkötiloissa tehtävää siivousta suorittava henkilö on opastettava tehtäväänsä Seuraavassa rajoitutaan tarkastelemaan vain varsinaisten käyttötoimenpiteiden yhteydessä maallikoille tai opastetuille henkilöille sallittuja tehtäviä. Käyttötoimenpiteitä ovat: 38

42 Toimenpiteet, joilla muutetaan sähkölaitteiston sähköistä tilaa, käytetään laitetta, kytketään, erotetaan, käynnistetään ja pysäytetään laite. Nämä toimenpiteet on tarkoitettu tehtäväksi mahdollisimman vähällä riskillä. Laitteiston kytkentä ja erottaminen työskentelyä varten. Käyttötoimenpiteet voidaan suorittaa paikallisesti tai kauko-ohjauksella. Maallikko voi ilman erillistä opastusta suorittaa sellaiset käyttötoimenpiteet, jotka voidaan suorittaa laitteiston ollessa kosketussuojattu. Tällaisia käyttötoimenpiteitä ovat mm. käyttökytkimen ohjaus, johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojakytkimen palauttaminen toimintakuntoon toimimisen jälkeen sekä vikavirtasuojakytkimen testaus sisäisellä testauslaitteella. Jos käyttötoimenpiteitä, esim. pienjännitelaitteistossa releen palauttaminen toimintakuntoon toimimisen jälkeen suoritetaan osittain kosketussuojatuissa rakenteissa, toimenpiteen suorittajan pitää olla opastettu henkilö. Jos käyttötoimenpiteitä suoritetaan kosketussuojaamattomissa rakenteissa, toimenpiteen suorittajan pitää olla ammattitaitoinen henkilö. Opastettu henkilö voi suorittaa myös eräitä muita tehtäviä, ks. standardin kohta Epäselvyyksien välttämiseksi tulisi laitoskohtaisesti laatia ohjeistus siitä, mitä toimenpiteitä ko. laitoksessa maallikot ja opastetut henkilöt voivat tehdä Kunnossapitotyöt Standardin SFS 6002 kohdassa 7, Kunnossapitokäytännöt, käsitellään yksityiskohtaisesti kunnossapitotöihin liittyviä turvallisuuskysymyksiä ja maallikoille tai opastetuille henkilöille sallittuja, näihin tehtäviin liittyviä töitä. Kunnossapitotyöt voidaan jakaa kahteen tyyppiin: työ, jossa on sähköiskun, oikosulun tai valokaaren vaara ja johon sovelletaan sopivaa työmenetelmää työ, jossa laitteen rakenne tekee mahdolliseksi määrätyn kunnossapidon suorittamisen ilman, että pitää noudattaa täysin standardin SFS 6002 kohdassa 7.4, Vaihtotyöt, esitettyjä menetelmiä Seuraavassa rajoitutaan tarkastelemaan vain standardin kohdan 7.4, Vaihtotyöt, mukaisia maallikoille tai opastetuille henkilöille sallittuja tehtäviä. Sulakkeiden vaihto (standardin kohta 7.4.1): Maallikko voi suorittaa sulakkeen vaihdon pienjännitelaitteistossa tarkastamatta piirin jännitteettömyyttä, jos sulake on asennettu niin, että kosketussuojaus toteutuu ja oikosulusta ei aiheudu vaaraa. Sulakkeiden vaihtoa käsittelevään kohtaan sisältyy lisäksi kansallinen lisävaatimus, jossa asetetaan sulakkeen rakenteesta ja käyttötarkoituksesta riippuvat pätevyysvaatimukset sulakkeen vaihtoa suorittavalle henkilölle (ks. ao. kohta, kansallinen lisävaatimus). Lamppujen ja tarvikkeiden vaihto (standardin kohta 7.4.2): Lamppujen ja ulosvedettävien tarvikkeiden, kuten sytyttimien vaihto pitää suorittaa tarvittaessa jännitteettöminä. Pienjänniteasennuksissa maallikko voi suorittaa nämä vaihdot jännitteisenä, jos laitteet ovat kosketussuojattuja. Tilanteita, joissa lampun ja sytyttimen vaihto pitää suorittaa jännitteettömänä, on esim. räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennuksissa tai suuritehoisissa valaisimissa. 39

43 Epäselvyyksien välttämiseksi tulisi laitoskohtaisesti laatia ohjeistus siitä, mitä toimenpiteitä ko. laitoksessa maallikot ja opastetut henkilöt voivat tehdä Sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä tehtävät muut työt Kun sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä suoritetaan muita töitä (esim. siivousta, kuljetuksia, putki- tai koneasennuksia, maalaustyötä jne.), tulee myös näiden töiden suorittajille antaa soveltuva sähköturvallisuutta koskeva opastus. Standardin SFS 6002 liitteessä III on esitetty esimerkki sähkötiloissa tehtävän siivouksen ja puhdistuksen opastuksesta. 4.7 Tulityöt Määritelmät Tulitöitä ovat työt, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöitä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta Vaihtoehtoiset työmenetelmät Tulitöiden palovaaran vuoksi on aina harkittava tulitöille vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Vaihtoehtoisia työmenetelmiä ovat esim. työstömenetelmät ja sellaiset liitos- ja katkaisutavat, joista ei synny kipinöitä ja joissa ei käytetä avotulta Tulitöiden valvontasuunnitelma Teollisuus- ja muihin yrityksiin, rakennustyömaille, yhteisöihin ja laitoksiin on laadittava tulitöiden valvontasuunnitelma, joka on yrityksen hyväksymä pysyvä ohje tulitöiden turvallisesta tekemisestä. Urakoitsijat noudattavat tilaajan valvontasuunnitelmaa. Tulitöiden valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon vakituisen ja tilapäisen tulityöpaikan paloturvallisuusvaatimukset. Tulitöiden valvontasuunnitelmassa on määriteltävä ainakin seuraavat asiat: yrityksen tulitöistä vastaavat henkilöt yrityksen tulityölupakäytäntö tilapäinen tulityöpaikka työn aloittamista edeltävät turvatoimet työn aikaiset turvatoimet työn jälkeiset turvatoimet Yrityksen tulitöistä vastaavat henkilöt Yrityksen tulee nimetä tulitöistä vastaava henkilö. Hänen tulee asemansa puolesta olla tehtävään sopiva, hänen tulee tuntea yritys ja hänen tulee olla perehtynyt paloturvallisuuteen Vakituinen tulityöpaikka Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu alue tai palotekninen osasto. 40

44 Vakituisen tulityöpaikan on täytettävä ainakin seuraavat vaatimukset: työtilan rakenteiden on oltava joko palamattomia tai suojaverhottuja, jos rakenteet ovat palavia työtilassa ei saa olla työhön kuulumatonta palavaa tavaraa tai jätettä työtilassa ei saa käsitellä tai säilyttää palavia nesteitä, eikä tila saa olla yhteydessä sellaiseen tilaan, jossa voi olla palavia kaasuja työtilassa on oltava riittävästi alkusammutuskalustoa, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C -teholuokan käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C -teholuokan käsisammutinta Yrityksen tulityölupakäytäntö Tulityöt tilapäisillä tulityöpaikoilla edellyttävät aina yrityksen tulitöiden valvontasuunnitelmassa määriteltyä kirjallista tulityölupakäytäntöä, jossa on otettu huomioon myös yrityksen toiminnan erityispiirteet. Tulitöiden valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon myös tulityölupakäytäntö äkillisten, ennalta arvaamattomien korjaustöiden tekemisessä lisävahinkojen estämiseksi Tilapäinen tulityöpaikka Tilapäinen tulityöpaikka on työpaikka, joka ei täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia ja jossa tulityötä saa tehdä vain silloin, kun työtä ei voi tehdä vakituisella tulityöpaikalla. Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla edellyttää aina yrityksen valvontasuunnitelman mukaisen työkohtaisen kirjallisen tulityöluvan. Tulityölupa laaditaan yleensä neljänä samanlaisena kappaleena, joista luvan antajalle, luvan saajalle, työn aikaisesta tulityövartioinnista vastaavalle ja työn jälkeisestä tulityövartioinnista vastaavalle annetaan kullekin yksi kappale tulitöiden valvontasuunnitelman mukaan Työn aloittamista edeltävät turvatoimet on aina hankittava kirjallinen tulityölupa tulitöiden valvontasuunnitelman mukaisesti on nimettävä työn aikaisesta ja työn jälkeisestä tulityövartioinnista vastaavat henkilöt on huolehdittava siitä, että kaikki työpaikalla työskentelevät tietävät hätäpuhelimen sijainnin ja hätänumeron, osaavat tehdä hätäilmoituksen sekä osaavat käyttää alkusammutuskalustoa työpaikka ja sen ympäristö on puhdistettava, suojattava ja palava materiaali on poistettava palavat rakenteet on suojattava tarvittaessa työpaikka ympäristöineen on kasteltava vedellä rakenteissa olevat aukot on suojattava ympäröivät tilat on tarkastettava sen varmistamiseksi, ettei niissä pääse syttymään paloa ja tarvittaessa tulityövartiointi on järjestettävä myös näihin tiloihin työpaikalle on varattava esim. palamattomia suojapeitteitä tulitöissä syntyvien kipinöiden leviämisen estämiseksi tulitöissä syntyvän lämmön johtuminen putkia, ilmanvaihtokanavia yms. pitkin muihin tiloihin on estettävä työpaikalla on oltava tulityöluvan edellyttämä alkusammutuskalusto, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C -teholuokan käsisammutin, ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C - teholuokan käsisammutinta, joista toinen voi olla kaasupullokärryyn vaadittava sammutin tarvittaessa on mitattava työtilan kaasupitoisuus ja työtila tuuletettava tulityötä ei saa aloittaa ennen kuin tulityöluvassa edellytetyt turvatoimet on toteutettu 41

45 automaattisen paloilmoitin- ja sammutuslaitteiston tarvittavat silmukat kytketään irti ja irtikytkennät dokumentoidaan sovitulla tavalla. Laitteistot saa kytkeä irti vain laitteiston hoitaja tai hänen varahenkilönsä sekä toimenpiteestä on ilmoitettava hätäkeskukseen Työn aikaiset turvatoimet työtilan mahdollinen kaasupitoisuus on mitattava ja tarvittaessa työtila tuuletettava tulityöluvassa edellytetty tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan myös taukojen aikana on oltava tulityövartiointi Työn jälkeiset turvatoimet tulityön päättymisen jälkeen on tulityövartiointia jatkettava tulitöiden valvontasuunnitelman mukaisesti tulityöluvassa määrätyn ajan, vähintään yhden tunnin, mikä edellyttää vartijan jatkuvaa läsnäoloa tai paikan jatkuvaa silmälläpitoa tulityöluvassa voidaan vartiointiaikaa määrätä tarvittaessa pidemmäksi irtikytketty paloilmoitin- ja sammutuslaitteisto on heti työn päättymisen jälkeen kytkettävä takaisin laitteistonhoitajan tai hänen varahenkilön toimesta sekä takaisinkytkennästä on ilmoitettava hätäkeskukseen Tulitöiden turvallisuustutkinto ja tulityökortti Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla edellyttää Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) hyväksymää tulitöiden turvallisuustutkintoa. Tutkinnon suorittaminen oikeuttaa tulitöitä tekevän saamaan henkilökohtaisen tulityökortin. Tulityökorttiin on merkitty sen voimassaoloaika. Kortin uusiminen edellyttää SPEK:n hyväksymää jatkokoulutusta. Tulityökortti ei korvaa yrityksen tulityölupakäytäntöä. Tulityölupia myöntävillä, tulitöiden valvontaa ja vartiointia suorittavilla tulee olla joko yrityksen valvontasuunnitelman mukainen turvakoulutus tai sama koulutus kuin tulitöitä tekevillä Työvälineet 42

46 Työvälineiden osalta on noudatettava tulitöissä käytettävistä laitteista annettuja lakeja, asetuksia, ministeriöiden päätöksiä, standardeja ja viranomaisten määräyksiä. 4.8 Työskentely savupiipussa Savupiipuissa työskentelevien sopivuudesta on varmistuttava normaalin lääkärintarkastuksen yhteydessä ja piippuun kiipeämisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Piipun maadoitus on tarkistettava ennen työhön ryhtymistä. Ukonilmalla työskentelyä on vältettävä. Mikäli piipun rakenteissa on jäätä tai liukkautta aiheuttavaa epäpuhtautta ne on poistettava ylösnoustessa Henkilömäärä Savupiipussa työskentelevien turvallisuus on varmistettava asianmukaiseen paikkaan sijoittuneen toisen henkilön avulla ja työhön osallistuvilla tulee olla luotettava radiopuhelinyhteys Savupiipun varusteet Yli 6 metrin piipuissa tulee olla yleisten määräysten mukaisesti tikkaat sekä kiinteät kiipeämisturvavälineet. Lepotasoja tulisi olla 5-10 metrin välein. Tikkaissa on oltava selkäsuojukset tai liukukisko (vaihtoehtona vaijeri). Liukukiskon yläpäässä on oltava este, joka estää kiipeämistarraimen tahattoman irtipääsyn. CE-merkitty kiipeämisturvatarrain tulee koestaa ennen käyttöä ja se tulee yhdistää piippuun kiipeävään hyväksyttyä mallia olevalla turvavyöllä, turvaköydellä tai mieluimmin turvavaljailla. Turvavälineiden kunto on tarkastettava määräajoin ja ne on varastoitava pölyltä ja kosteudelta suojatussa paikassa. Mikäli savupiipussa joudutaan pitämään lentoestevaloja, ne on suunniteltava pitkäikäisiksi tai omavoimakäyttöisiksi. Suositeltavaa on, että lentoestevalojen huolto voidaan tehdä piipun sisäpuolelta, ainakin korkeissa betonipiipuissa. Valaisimet tulisi olla käännettävissä turvallisempaan työpaikkaan kiipeilyn ja kurkottelun välttämiseksi. Välitasoilla tulisi olla huoltoluukut. 43

47 Tarkista turvatarrainten toiminta ennen savupiippuun kiipeämistä Työkalut ja -välineet Savupiipputöissä on pyrittävä käyttämään teknisesti korkealuokkaisia, ergonomisesti oikein muotoiltuja kevyitä käsityökaluja. Sähkökäyttöisiä työkaluja käytettäessä on noudatettava voimassa olevia sähköturvallisuusmääräyksiä. Sähkötyökalujen kunto on tarkastettava silmämääräisesti ennen työhön ryhtymistä. Erityistä huomiota vaativat johtojen liitokset ja laitteiden eristykset. Raskaimmat työkalut (hitsausvälineet, porakoneet, paineilmatyökalut yms.) on varustettava putoamisen estämiseksi varmuusvaijerilla tai -narulla. Mikäli savupiipun huolto-, korjaus- tai tarkastustöissä joudutaan käyttämään riipputelineitä, on niiden kiinnitysrakenteiden ja mitoitusten oltava Valtioneuvoston päätöksen koneturvallisuudesta 1314/1994 mukaisia Korkeilla paikoilla työskentelyyn liittyviä erityisohjeita Mastotyön työsuojeluohjeet/työturvallisuuskeskus 44

Käyttöasetuksen soveltamissuosituksia

Käyttöasetuksen soveltamissuosituksia Työsuojelujulkaisuja 91 Käyttöasetuksen soveltamissuosituksia Työsuojeluhallinto Tampere 2009 ISBN 978-952-479-093-2 ISSN 1455-4011 Multiprint Oy, Tampere 2009 ESIPUHE Valtioneuvoston asetus työvälineiden

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet 1.9.2011 tätä opasta päivitetään ajoittain. uusin versio on saatavilla if vahinkovakuutuksen kotisivuilta if.fi Tähän oppaaseen on koottu kiinteistöjen

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 46. Työsuojeluhallinto. Väkivallan uhka työssä

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 46. Työsuojeluhallinto. Väkivallan uhka työssä Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 46 Työsuojeluhallinto Väkivallan uhka työssä Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 46 Väkivallan uhka työssä Työsuojeluhallinto Tampere 2010 ISBN 978-952-479-095-6 ISSN 1456-257X

Lisätiedot

Kattilalaitosten turvallisuusohjeet Heinäkuu 2007

Kattilalaitosten turvallisuusohjeet Heinäkuu 2007 KLTK 1 2007 Kattilalaitosten turvallisuusohjeet Heinäkuu 2007 Suomessa tapahtuneiden vakavien kattilaräjähdysten seurauksena perustettiin vuonna 1963 Kattilalaitosten Räjähdyksiä Tutkiva Komitea (KRTK).

Lisätiedot

Sulaton työsuojelu. ValuAtlas Valimotekniikan perusteet Seija Meskanen. Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu

Sulaton työsuojelu. ValuAtlas Valimotekniikan perusteet Seija Meskanen. Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Sulaton työsuojelu Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Työsuojelun keskeisin laki on työturvallisuuslaki (299/1958). Tätä täydentävät muut lait ja asetukset sekä työmarkkinajärjestöjen sopimukset.

Lisätiedot

Suljetut tilat 1. Tarkoitus ja soveltaminen

Suljetut tilat 1. Tarkoitus ja soveltaminen Suljetut tilat 1. Tarkoitus ja soveltaminen Tämä ohje kuvaa toimenpiteet, jotka on tehtävä, jotta työ suljetussa tilassa voidaan tehdä turvallisesti. Suljetun tilan työksi luetaan kaikki työt, joissa työskentely

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33. Työsuojeluhallinto. Ensiapuvalmius työpaikoilla

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33. Työsuojeluhallinto. Ensiapuvalmius työpaikoilla Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33 Työsuojeluhallinto Ensiapuvalmius työpaikoilla Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33 Ensiapuvalmius työpaikoilla Työsuojeluhallinto Tampere 2013 ISBN 978-952-479-066-6 ISSN

Lisätiedot

PAINELAITTEIDEN KUNNOSSAPITO

PAINELAITTEIDEN KUNNOSSAPITO TUKES OPAS PAINELAITTEIDEN KUNNOSSAPITO Painelaitteiden kunnossapito 1 2 Painelaitteiden kunnossapito Painelaite on rakennettava ja sijoitettava ja sitä hoidettava, käytettävä ja tarkastettava niin, ettei

Lisätiedot

Pölyntorjunta rakennustyömaalla Hannu Koski, Inga Mattila, Aimo Taipale. Maantiivistäminen talonrakentamisessa Tuomas Laitinen, Jouko Törnqvist

Pölyntorjunta rakennustyömaalla Hannu Koski, Inga Mattila, Aimo Taipale. Maantiivistäminen talonrakentamisessa Tuomas Laitinen, Jouko Törnqvist Koulutus- ja itseopiskeluaineistot Pölynhallinnan ja maan tiivistämisen kestävät toimintamallit talonrakennusalalla Pölyntorjunta rakennustyömaalla Hannu Koski, Inga Mattila, Aimo Taipale Maantiivistäminen

Lisätiedot

Henkilöstötilat. Opas henkilöstötilasäädösten soveltamisesta työpaikoilla

Henkilöstötilat. Opas henkilöstötilasäädösten soveltamisesta työpaikoilla Henkilöstötilat Opas henkilöstötilasäädösten soveltamisesta työpaikoilla Sisältö Lukijalle... 3 Keskeiset säädökset ja muut ohjeet... 4 Työturvallisuuslaki... 4 Muu lainsäädäntö... 5 Työehtosopimukset...

Lisätiedot

Työsuojelujulkaisuja 86. Salme Rantanen, Rauno Pääkkönen. Työhygienia. Kemialliset ja fysikaaliset tekijät. Työsuojeluhallinto

Työsuojelujulkaisuja 86. Salme Rantanen, Rauno Pääkkönen. Työhygienia. Kemialliset ja fysikaaliset tekijät. Työsuojeluhallinto Työsuojelujulkaisuja 86 Salme Rantanen, Rauno Pääkkönen Työhygienia Kemialliset ja fysikaaliset tekijät Työsuojeluhallinto Tampere 2008 ISSN 1455-4011 ISBN 978-952-479-082-6 Multiprint 2008 2 ESIPUHE Tämän

Lisätiedot

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE Graafinen Teollisuus ry 2 Esipuhe Ajatus alakohtaisen räjähdyssuojausasiakirjaoppaan laatimisesta syntyi keväällä 2005 Graafinen Teollisuus ry:n

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto. Työmelu

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto. Työmelu Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työsuojeluhallinto Työmelu Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2013 ISBN 978-952-479-046-8 ISSN 1456-257X Multiprint Oy, Tampere 2012 Melusta

Lisätiedot

TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Hapen turvallinen käsittely ja varastointi

TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Hapen turvallinen käsittely ja varastointi TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI Hapen turvallinen käsittely ja varastointi 1 2 Hapen turvallinen käsittely ja varastointi Hapen turvallinen käsittely ja varastointi Hapen turvallista

Lisätiedot

Maatilojen palontorjunta

Maatilojen palontorjunta Sisältö 1. Turvaohjeen tarkoitus... 1 2. Turvaohjeen velvoittavuus... 1 3. Pelastussuunnitelma... 1 3.1 Pelastuslain edellyttämä pelastussuunnitelma... 1 3.1.1 Suurehko maatila... 1 3.2 Tuetulta maatilarakentamiselta

Lisätiedot

KEMIKAALIVASTAAVAN OPAS

KEMIKAALIVASTAAVAN OPAS KEMIKAALIVASTAAVAN OPAS Tuula Perunka ja Päivi Pirilä OuLUMA-keskus 2013 Lukijalle Tämä opas on suunnattu peruskoulun ja lukion kemikaaleista vastaaville henkilöille. Olemme työssämme havainneet, että

Lisätiedot

Rakennustyömaan hyvä turvallisuusjohtaminen

Rakennustyömaan hyvä turvallisuusjohtaminen Työsuojelujulkaisuja 88 Jorma Lappalainen Simo Sauni Päivi Piispanen Eeva Rantanen Tarja Mäkelä Työterveyslaitos VTT Rakennustyömaan hyvä turvallisuusjohtaminen Toimintaopas Työsuojeluhallinto Tampere

Lisätiedot

URAKOITSIJAN TYÖTERVEYS- JA OSA YKSI TURVALLISUUSOPAS TAMMIKUU 2015

URAKOITSIJAN TYÖTERVEYS- JA OSA YKSI TURVALLISUUSOPAS TAMMIKUU 2015 URAKOITSIJAN TYÖTERVEYS- JA TURVALLISUUSOPAS OSA YKSI TAMMIKUU 2015 Erääntyy 1. helmikuuta 2016 Voimassaoloajan päättyessä tuhoa kaikki ennen erääntymispäivää ja sen sisällä julkaistut kopiot ja viittaa

Lisätiedot

Työsuojelujulkaisuja 57. Koneturvallisuus. Säädökset ja soveltaminen. Työsuojeluhallinto

Työsuojelujulkaisuja 57. Koneturvallisuus. Säädökset ja soveltaminen. Työsuojeluhallinto Työsuojelujulkaisuja 57 Koneturvallisuus Säädökset ja soveltaminen Työsuojeluhallinto Tampere 2007 ISSN 1455-4011 ISBN 978-952-479-059-8 Multiprint Oy, Tampere 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. KONEISIIN SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

Skanskan työturvallisuus-, ympäristö- ja logistiikkavaatimukset (STYL aliurakassa)

Skanskan työturvallisuus-, ympäristö- ja logistiikkavaatimukset (STYL aliurakassa) Skanskan työturvallisuus-, ympäristö- ja logistiikkavaatimukset (STYL aliurakassa) 1.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 VAATIMUKSET TYÖTURVALLISUUDESTA JA YMPÄRISTÖSTÄ... 2 Työn vaarojen arviointi ja hallinta...

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5. Työsuojeluhallinto

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5. Työsuojeluhallinto Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5 Työsuojeluhallinto Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2014 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5 Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2014 Työsuojeluhallinto

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(25) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TUKES OPAS TURVA-AUTOMAATIO PROSESSITEOLLISUUDESSA TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Turva-automaatio prosessiteollisuudessa

TUKES OPAS TURVA-AUTOMAATIO PROSESSITEOLLISUUDESSA TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Turva-automaatio prosessiteollisuudessa TUKES OPAS TURVA-AUTOMAATIO PROSESSITEOLLISUUDESSA Turva-automaatio prosessiteollisuudessa Turva-automaatio prosessiteollisuudessa Turva-automaatio prosessiteollisuudessa Prosessilaitosten ja prosessien

Lisätiedot

Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2012

Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2012 D Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 01 1/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten sisäilmastosta

Lisätiedot

TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123, Lönnrotinkatu 37, 00181 Helsinki Puhelin (09) 61 671, Fax (09) 616 7566 www.tukes.fi. Kodin sähköturvallisuusopas

TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123, Lönnrotinkatu 37, 00181 Helsinki Puhelin (09) 61 671, Fax (09) 616 7566 www.tukes.fi. Kodin sähköturvallisuusopas TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123, Lönnrotinkatu 37, 00181 Helsinki Puhelin (09) 61 671, Fax (09) 616 7566 www.tukes.fi Kodin sähköturvallisuusopas 2 3 KODIN SÄHKÖTURVALLISUUSOPAS Esipuhe Sähkön käyttö

Lisätiedot

Tapahtumajärjestäjän C. 57

Tapahtumajärjestäjän C. 57 Tapahtumajärjestäjän opas C. 57 Tapahtumajärjestäjän opas Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan liitto Julkaisu: C:57 ISBN 978-951-766-118-8 ISSN 1237-9948 Taitto: Mainostoimisto Jukka Kaminen Emme vastaa oppaan

Lisätiedot

QAS30-45-60Pd. Siirrettävien vaihtovirtageneraattorien käyttöohjeet. Käyttöohje... 3. Sähkökaaviot... 57. Printed Matter N 2954 2370 90

QAS30-45-60Pd. Siirrettävien vaihtovirtageneraattorien käyttöohjeet. Käyttöohje... 3. Sähkökaaviot... 57. Printed Matter N 2954 2370 90 Siirrettävien vaihtovirtageneraattorien käyttöohjeet QAS30-4-60Pd Käyttöohje... 3 Sähkökaaviot... 7 Printed Matter N 94 370 90 07/00 ATLAS COPCO - PORTABLE AIR DIVISION www.atlascopco.com QAS 30-4 - 60

Lisätiedot

Jos sulakkeen vaihtoon liittyy erityisiä riskejä, sulakkeen saa vaihtaa vain sähköalan ammattihenkilö. Liite

Jos sulakkeen vaihtoon liittyy erityisiä riskejä, sulakkeen saa vaihtaa vain sähköalan ammattihenkilö. Liite Liite 1 Sähköasennusten näkyvissä osissa ja komponenteissa on varsin usein helposti havaittavia vikoja ja puutteita. Seuraavaksi listataan tarkastettavia kohteita ja käytännön toimia, joilla sähkövahingon

Lisätiedot

Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:

Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: Asumisterveysohje Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät Valtuutussäännös: Terveydensuojelulaki (763/94)

Lisätiedot