KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 735 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE erityisaseman myöntämistä Euroopan unionille kansainvälisessä viinijärjestössä (OIV) koskevan sopimuksen saavuttamisesta FI FI

2 1. Johdanto Kansainvälinen viinijärjestö (OIV) on hallitustenvälinen tieteellis- ja teknisluonteinen järjestö, jonka toiminta-alaan kuuluvat viiniköynnökset, viinit, viinipohjaiset juomat, viinirypäleet, rusinat ja muut viiniköynnöksestä saatavat tuotteet. Se on perustettu Pariisissa 3. huhtikuuta 2001 allekirjoitetulla kansainvälisellä sopimuksella, ja se jatkaa 29. marraskuuta 1924 tehdyllä kansainvälisellä sopimuksella perustetun kansainvälisen viiniköynnös- ja viiniviraston toimintaa. Tammikuun 1. päivänä 2016 OIV:n jäseninä oli 45 valtiota, joihin kuuluvat pääasialliset tuottajamaat Yhdysvaltoja, Kanadaa ja Kiinaa lukuun ottamatta. OIV:n jäseninä on yhdeksäntoista Euroopan unionin jäsenvaltiota: Belgia, Bulgaria, Saksa, Ranska, Kreikka, Italia, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Romania, Ruotsi, Slovakia, Slovenia, Espanja, Tšekki, Unkari ja Kypros. OIV:n vuotuinen rahoitus on lähes 2,5 miljoonaa euroa, ja se on peräisin pääasiallisesti jäsenten ja tarkkailijoiden maksamista maksuista. OIV:n perustamissopimuksen mukaan sen tavoitteena on ilmoittaa jäsenilleen toimenpiteistä, joilla tuottajien, kuluttajien ja viiniköynnöksistä saatavien tuotteiden ja viinituotteiden alan muiden toimijoiden näkemykset voidaan ottaa huomioon; avustaa muita kansainvälisiä järjestöjä, niin hallitustenvälisiä kuin kansalaisjärjestöjä, ja erityisesti niitä, jotka harjoittavat standardisointitoimia; edistää nykyisten menetelmien ja standardien kansainvälistä yhtenäistämistä ja tarpeen mukaan uusien kansainvälisten standardien valmistelua viiniköynnöksistä saatavien tuotteiden ja viinituotteiden tuotanto- ja markkinointiolojen kehittämiseksi ja auttaa varmistamaan, että kuluttajien edut otetaan huomioon. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi OIV harjoittaa viiniköynnöksiin ja viinituotteisiin liittyvää toimintaa, kuten edistämis-, tiedotus- ja standardointitoimintaa. Edistäessään nykyisten menetelmien ja standardien kansainvälistä yhtenäistämistä OIV laatii muun muassa suosituksia ( päätöslauselmia ) seuraavilla aloilla: viinirypäletuotannon olosuhteet, valmistusmenetelmät, tuotteiden, merkintöjen ja markkinointiolojen määrittely ja/tai kuvaaminen, viiniköynnöksistä saatavien tuotteiden analysointi- ja arviointimenetelmät. OIV:n standardisointitoimet perustuvat sen jäsenvaltioiden tieteellisten asiantuntijoiden työhön. Toimien konkreettisena ilmentymänä ovat muun muassa julkaisut, joita päivitetään säännöllisesti järjestön antamien päätöslauselmien perusteella. OIV on julkaissut tähän mennessä useita standardeja sisältäviä säännöstöjä: Codex œnologique international (kansainvälinen viininvalmistussäännöstö), Code international des pratiques œnologiques (viininvalmistusmenetelmien kansainvälinen käytännesäännöstö), Recueil des méthodes internationales d analyse des vins et des moûts (viinien ja rypäleen puristemehujen kansainvälisten määritysmenetelmien kokoelma), Recueil des méthodes internationales d'analyse des boissons spiritueuses (väkevien alkoholijuomien kansainvälisten määritysmenetelmien kokoelma), Norme internationale pour l'étiquetage des vins et des eauxde-vie d'origine vitivinicole (viinien ja viininvalmistuksesta peräisin olevien tislattujen 2

3 väkevien alkoholijuomien päällysmerkintöjä koskevat kansainväliset säännöt), Norme OIV des concours internationaux de vins et de boissons spiritueuses d'origine vitivinicole (viinien ja viininvalmistuksesta peräisin olevien väkevien alkoholijuomien osalta järjestettäviä kilpailuja koskevat OIV:n kansainväliset säännöt), liste des descripteurs pour les variétés et espèces de Vitis (viiniköynnöslajikkeiden ja -lajien kuvausluettelo), description des cépages du monde (maailman viiniköynnöslajikkeiden kuvaus), liste internationale des variétés de vigne et de leur synonymes (viiniköynnöslajikkeiden ja niiden synonyymien kansainvälinen luettelo). Näiden julkaisujen lisäksi on mainittava useat päätöslauselmat ja selvitykset viinialaan liittyvistä eri aiheista. Kattava esitys OIV:n rakenteesta ja toimintasäännöistä on luettavissa järjestön verkkosivustolla osoitteessa 2. Unionin toimivalta OIV:n käsittelemissä asioissa OIV:n pääasialliset standardisäännöstöt (kansainvälinen viininvalmistussäännöstö, viininvalmistusmenetelmien kansainvälinen käytännesäännöstö, viinien ja rypäleen puristemehujen kansainvälisten määritysmenetelmien kokoelma, viinien ja viininvalmistuksesta peräisin olevien tislattujen väkevien alkoholijuomien päällysmerkintöjä koskevat kansainväliset säännöt ja väkevien alkoholijuomien kansainvälisten määritysmenetelmien kokoelma) kuuluvat unionin tasolla yhteiseen maatalouspolitiikkaan tai sisämarkkinoiden perustamista ja toimintaa koskevien lainsäädäntöjen lähentämispolitiikkaan. OIV:n käsittelemiin asioihin liittyvää unionin lainsäädäntöä ovat muun muassa seuraavat säädökset: komission asetus (EY) N:o 2870/2000, annettu 19 päivänä joulukuuta 2000, tislattujen alkoholijuomien analysoinnissa sovellettavista yhteisön vertailumenetelmistä (EYVL L 333, , s. 20); neuvoston direktiivi 2001/112/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, elintarvikkeena käytettävistä hedelmätäysmehuista ja tietyistä vastaavista valmisteista (EYVL L 10, , s. 58); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta (EUVL L 39, , s. 16); komission asetus (EY) N:o 606/2009, annettu 10 päivänä heinäkuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä rypäletuoteluokkien sekä viininvalmistusmenetelmien ja niiden rajoitusten osalta (EUVL L 193, , s. 1); komission asetus (EY) N:o 607/2009, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta (EUVL L 193, , s. 60); komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta (EUVL L 157, , s. 1); 3

4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, , s. 18); komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 203/2012, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2012, neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 889/2008 muuttamisesta luonnonmukaista viiniä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 71, , s. 42); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 671); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta (EUVL L 84, , s. 14). Vaikka OIV:n päätöslauselmat eivät ole sellaisinaan sitovia unionin tasolla, eräät sen antamista ja julkaisemista päätöslauselmista vaikuttavat unionin lainsäädäntöön asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla. Seuraavissa YMJ-asetuksen säännöksissä on viittauksia OIV:n päätöslauselmiin: tietyt OIV:n hyväksymät ja julkaisemat analyysimenetelmät, joiden avulla määritetään viinialan tuotteiden koostumus ja joihin komission vahvistamien menetelmien on perustuttava, elleivät ne ole unionin tavoittelemaan päämäärään nähden tehottomia tai epäasianmukaisia (YMJ-asetuksen 80 artiklan 5 kohta); tietyt viininvalmistusmenetelmissä käytettävien aineiden puhtaus- ja tunnistevaatimukset, mikä tarkoittaa, että kyseisiä seikkoja koskevista OIV:n hyväksymistä ja julkaisemista säännöistä tulee automaattisesti sitovia unionissa (neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä rypäletuoteluokkien sekä viininvalmistusmenetelmien ja niiden rajoitusten osalta 10 päivänä heinäkuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 606/ artikla,); OIV:n hyväksymät ja julkaisemat viininvalmistusmenetelmät, jotka komission on otettava huomioon, kun se hyväksyy tällaisia menetelmiä (YMJ-asetuksen 80 artiklan 3 kohdan a alakohta), sekä samat viininvalmistusmenetelmät, joita mahdollisesti käytettiin ennen niiden hyväksymistä YMJ-asetuksen 80 artiklan 3 kohdan mukaisesti unioniin tuotujen viinien tuotantoon (YMJ-asetuksen 90 artiklan 2 kohta). Tietyt OIV:n hyväksymät ja julkaisemat päätöslauselmat vaikuttavat unionin lainsäädäntöön myös asetuksen (EY) N:o 2870/2000 nojalla. Asetuksen (EY) N:o 2870/ artiklassa viitataan OIV:n päätöslauselmiin, jos tietyn tislatun alkoholijuoman sisältämien aineiden osoittamiseen ja määrittämiseen ei ole säädetty yhteisön vertailumenetelmiä. 4

5 Unionilla on siis SEUT-sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan nojalla yksinomainen toimivalta asiassa siltä osin kuin OIV:n päätöslauselmat voivat vaikuttaa unionin säännöstöön tai muuttaa niiden ulottuvuutta ja siltä osin kuin yksinomainen toimivalta on unionin sisäisen toimivallan käytön kannalta välttämätöntä. Ennen tällaisten päätöslauselmien äänestystä OIV:ssä neuvoston onkin vahvistettava unionin puolesta esitettävä yhteinen kanta SEUTsopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla. 3. Unionin osallistuminen 3.1 Tämänhetkinen tilanne Unionilla ei ole tällä hetkellä virallista asemaa OIV:ssä. Komission edustajat on kutsuttu yleensä epävirallisesti osallistumaan asiantuntijaryhmien, alatoimikuntien ja toimikuntien työhön ja käyttämään niiden kokouksissa puheenvuoroja. Heidät kutsutaan myös toisinaan osallistumaan ilman puheenvuoron käyttöoikeutta yleiskokoukseen, jossa OIV:n jäsenet hyväksyvät päätöslauselmia. He eivät osallistu toimeenpanokomitean työhön, eikä OIV:lle makseta rahoitusosuuksia. Tällainen satunnainen osallistuminen on vähäistä, eikä komissio voi saada kaikkia tietoja uusien päätöslauselmien laadintatyöstä. 3.2 Unionin osallistumisen tarve Koska OIV:n työ vaikuttaa unionin säännöstöön ja toimivaltaan OIV:n käsittelemillä aloilla, unionin roolia OIV:ssä on vahvistettava, ja se on virallistettava. OIV:n perustamisesta laaditun päätösasiakirjan 8 artiklan nojalla kansainvälinen hallitustenvälinen järjestö voi osallistua OIV:n työhön tai olla OIV:n jäsen. Unionin liittyminen OIV:n jäseneksi on luonnollinen oikeudellinen seuraus unionin säännöstöstä ja toimivallasta OIV:n toimien kattamilla aloilla. Kun kysymystä unionin liittymisestä OIV:n jäseneksi käsiteltiin neuvostossa vuonna 2009, valtaosa jäsenvaltioista kuitenkin vastusti liittymistä. OIV:n yleiskokouksen hyväksymissä OIV:n sisäisissä säännöissä asetetaan kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen osallistuminen erityisasemaan. OIV:n sisäisten sääntöjen 4 artiklassa määrätään siten seuraavaa: Kansainvälinen hallitustenvälinen järjestö voi hakea erityisasemaa, jonka nojalla se saa a) osallistua toimikuntien, alatoimikuntien ja asiantuntijaryhmien työhön; b) olla läsnä yleiskokouksen ja toimeenpanokomitean istunnoissa. OIV:n ja kyseisen järjestön välillä tehdään toimeenpanokomitean ehdotuksesta ja yleiskokouksen antaman suostumuksen jälkeen erityissopimus. Siinä määritellään kussakin erityistapauksessa sovellettavat yhteistyöehdot, kyseisen järjestön vuotuisen rahoitusosuuden määrä mukaan lukien. Jos rahoitusosuus jätetään maksamatta kolmena perättäisenä vuotena, OIV:n pääjohtaja ilmoittaa tilanteesta kyseiselle kansainväliselle hallitustenväliselle järjestölle. Jos tilannetta ei korjata kahden vuoden kuluessa rahoitusosuuden kolmannen laiminlyöntivuoden joulukuun kolmannestakymmenennestäensimmäisestä 5

6 päivästä, kyseinen kansainvälinen hallitustenvälinen järjestö suljetaan automaattisesti pois järjestöstä. Koska komissio katsoo voivansa asemansa puolesta ehdottaa neuvostolle, että unioni aloittaa neuvottelut OIV:n täysimääräisestä jäsenyydestä, se pitää välttämättömänä, että unioni hakee OIV:ltä erityisasemaa. Erityisaseman nojalla komissio saisi nimittäin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan mukaisena unionin edustajana kaikki tiedot uusien päätöslauselmien laadinnasta, voisi sovittaa unionin yhteisen kannan yhteen niiden kanssa ja osallistua virallisesti toimikuntien, alatoimikuntien ja asiantuntijaryhmien työhön ja käyttää niiden kokouksissa puheenvuoroja unionin puolesta sekä olla läsnä yleiskokouksen ja toimeenpanokomitean istunnoissa. Näin unionilla olisi OIV:ssä yhtenäinen edustus tämän kuitenkaan heikentämättä unionin jäsenvaltioiden tieteellisten asiantuntijoiden asemaa OIV:ssä. Erityisaseman ansiosta unionin edustajat voisivat lisäksi tutustua OIV:n asiakirjoihin samoin ehdoin kuin sen jäsenet, ja unioni saisi mahdollisimman hyvät edellytykset laatia näkökantojaan. Suunnitellun erityisaseman avulla olisi helpompi laatia päätöksiä, joita neuvoston on tehtävä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla. Erityisaseman myöntämisen vaikutukset rajoittuisivat tämän tiedonannon liitteenä olevaan kirjeenvaihtoon liitetyssä erityisjärjestelyssä määriteltyihin ehtoihin. Erityisasemalla ei olisi erityisehtojen lisäksi muita oikeudellisia vaikutuksia. 3.3 Menettely, jolla unioni saa erityisaseman OIV:ssä Neuvostolle ja parlamentille toimitettiin 25. huhtikuuta 2012 komission yksiköiden epävirallinen ilmoitus OIV:n kanssa käytävien neuvottelujen aloittamisesta. Komission yksiköt toimittivat 26. toukokuuta 2015 neuvostolle ja parlamentille luonnoksen kirjeenvaihdosta ja sitä koskevan liitteen OIV:n sisäisten sääntöjen 4 artiklassa tarkoitettua erityissopimusta vastaavasta erityisjärjestelystä, joka liittyy unionin erityisasemaan OIV:ssä. Lisäksi kyseiset yksiköt toimittivat 1. heinäkuuta 2015 täydentäviä selvityksiä erityisasemasta. 1 Syyskuun 21. päivänä 2015 laaditussa luonnoksessa neuvoston päätelmiksi neuvosto hyväksyi komission aloitteen OIV:n kanssa käytävien neuvottelujen aloittamisesta ja pyysi komissiota esittämään neuvottelujen perusteella muutetun kirjeenvaihdon luonnoksen. 2 Luonnos EU:n kirjeestä ja siihen liitettävä erityisjärjestely toimitettiin OIV:lle 14. lokakuuta 2015, ja luonnos OIV:n kirjeestä toimitettiin komissiolle 27. tammikuuta Lopullinen versio kirjeenvaihdon luonnoksesta sekä erityisjärjestely ovat tämän tiedonannon liitteinä. Allekirjoittamalla kirjeenvaihdon unioni saa erityisaseman OIV:ssä. 4. Päätelmät Edellä esitetyn perusteella komissio ehdottaa OIV:lle, että unionille myönnettäisiin OIV:n sisäisten sääntöjen 4 artiklassa määrätty erityisasema. OIV:n ja unionin välisen kirjeenvaihdon, jonka liitteenä on yhteistyöehdot määrittelevä erityisjärjestely, allekirjoittaa unionin edustajana tässä menettelyssä toimiva komissio. Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavalla komission jäsenellä on valtuudet allekirjoittaa kirjeenvaihto komission puolesta ja komission vastuulla. 1 2 Neuvoston asiakirjat 9226/15 ja 10432/15. Neuvoston asiakirja 11788/1/15 REV 1. 6

7 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artikla huomioon ottaen komissio pyytää neuvostoa hyväksymään nämä päätelmät ja tukemaan komissiota niiden täytäntöönpanossa. 7