Kotitalouksien varautuminen Suomessa

Transkriptio

1 Kotitalouksien varautuminen Suomessa Varautumisen opintopäivät 2016 Tutkija Heikki Laurikainen SPEK

2

3 Kotitalouksien varautumisen peruspilarit Materiaalinen / fyysinen Perustarpeet: elintarvikkeet, suoja, vaatetus Palvelut ja infrastruktuuri Ympäristö Psykologinen / yksilöllinen Coping-keinot Sopeutumiskyky Terveys Luottamus omiin kykyihin (self-efficacy) Tiedot ja taidot Sosiaalinen / yhteisöllinen Yhteenkuuluvuuden tunne Luottamus naapureihin Johtajuus ja johtaminen Sosiaalinen pääoma Koheesio Kollektiiviset tiedot ja taidot Kommunikaation ja informaation määrä sekä niiden välittyminen yhteisössä Oppimiskyky ja koulutustaso Sosioekonomiset ja demografiset piirteet (Khalili ym. 2015)

4 Kotitaloudet ja uhat

5 34 % Verkkoliikennehäiriö 28 % Sähkökatko 23 % Tulipalo 21 % Vedenjakeluhäiriö 11 % Elintarvikepula

6 KUINKA PALJON HAITTA KOTITALOUDELLE AIHEUTUISI, JOS JOKIN TAPAHTUMISTA TOTEUTUISI (%), n=1001 Erittäin paljon Melko paljon Ei osaa sanoa Melko vähän Erittäin vähän 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tulipalo Vähintään kolme vuorokautta kestävä vedenjakeluhäiriö Tuhoa aiheuttava myrsky Vähintään kolme vuorokautta kestävä sähkökatko Laaja tulva Kauppojen jakeluhäiriöstä johtuva elintarvikepula Vähintään kolme vuorokautta kestävä katkos puhelin- ja internetverkoissa

7 KUINKA TODENNÄKÖISENÄ PITÄÄ, ETTÄ JOKIN SEURAAVISTA SATTUU SUOMESSA OMANA ELINAIKANA Suomeen kohdistuvien uhkien todennäköisyys (%), n=1001 Hyvin todennäköistä Ei osaa sanoa Ei lainkaan todennäköistä Melko todennäköistä Ei kovin todennäköistä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Öljykatastrofi Itämerellä Yhteiskunnan toimintaa merkittävästi haittaava kyberhyökkäys Terroriteko, esimerkiksi räjäyttäminen Isojen väkijoukkojen väkivaltaista liikehdintää tai mellakointia Laajasti levinnyt vakava tarttuva tauti eli pandemia Ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai Suomen lähialueella Laaja, yhteiskuntaa haittaava metsä- tai kaupunkipalo

8 25 %

9 %

10 Kotitalouksien varautuminen - Tiedot, taidot ja kotivara

11 TAPAHTUMAT, JOIHIN ITSE TAI JOIHIN KOTITALOUDESSA VARAUDUTTU/NIIDEN KOKEMINEN (%), n= Tulipalo Kauppojen jakeluhäiriöstä johtuva elintarvikepula 7 41 Vähintään kolme vuorokautta kestävä sähkökatko Tuhoa aiheuttava myrsky Vähintään kolme vuorokautta kestävä vedenjakeluhäiriö 8 23 Vähintään kolme vuorokautta kestävä katkos puhelin- ja internetverkoissa 7 15 Varautunut Kokenut Laaja tulva

12 %

13 Alle puolet suunnitellut toimintaansa häiriötilanteen varalta 44 %

14 MIKSI EI OLE SUUNNITELLUT, MITÄ TEKISI, JOS YHTEISKUNNAN TOIMINNOT HÄIRIINTYISIVÄT VAKAVASTI (%), n= Ei ole koskaan tullut ajatelleeksi 55 Ei pidä sitä tärkeänä asiana Ei pidä sitä todennäköisenä/ luottaa, että kaikki toimii Ei usko varautumisesta olevan apua Ei tiedä, mitä pitäisi tehdä Ajanpuute Aihepiiri ei kiinnosta Liian kallista Muu syy 7 Ei mikään edellisistä 3 Ei osaa sanoa

15 OSALLISTUMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEEN VIIMEISEN KAHDEN VUODEN AIKANA (%), n= Ensiapukoulutukseen 36 Alkusammutuskoulutukseen 30 Varautumiskurssille, jossa käsiteltiin esim. sähköjen katkeamista, kyläturvallisuutta, kyberturvallisuutta tai maatilojen varautumista 6 Muuhun turvallisuuskoulutukseen 15 Ei mihinkään edellä mainituista

16 (Laurikainen 2015)

17 %

18

19 Naapuriapu ja luottamus viranomaisiin

20 %

21 KEHEN TURVAUTUISI/KETÄ AUTTAISI KOLMEN VUOROKAUDEN MITTAISESSA SÄHKÖKATKOSSA (%), n= Perhe Turvautuisi Auttaisi Ystävät Naapurit Poliisi ja pelastuspalvelut Järjestöt kuten Punainen Risti

22 77 %

23

24 94 %

25 Yhteenveto 1/2 Suomeen kohdistuvaa öljyonnettomuutta, kyberhyökkäystä ja terrori-iskua pidetään todennäköisenä Naiset pitävät lähestulkoon kaikkia uhkia todennäköisempänä kuin miehet Kotitalouksiin kohdistuvista uhkista tulipaloja ja vedenjakeluhäiriöitä pidetään haitallisimpina Varautumisessa on selkeitä eroja kaupunki ja maaseutuväestön kesken Kaupungeissa asuvat ovat heikommin varautuneita eri häiriötilanteisiin. Kauppaan pääsemisen tarve korostuu kaupunkialueilla Yli puolella kotitalouksista ei kokemuksia häiriötilanteista

26 Yhteenveto 2/2 Turvallisuuskoulutusten painopiste tulisi olla naisissa sekä nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa? Häiriötilanteiden osalta luottamus viranomaisiin on vahva Häiriötilanteessa läheisten apu on tärkeä Auttamishalu on korkealla Kotitaloudet halukkaita vapaaehtoistehtäviin

27 Lähteet Sanaz Khalilia, Michael Harrea, Philip Morley (2015) A temporal framework of social resilience indicators of communities to flood, case studies: Wagga wagga and Kempsey, NSW, Australia. International Journal of Disaster Risk Reduction Volume 13, September 2015, Pages Laurikainen, Heikki (2015) Arjen ja asumisen turvallisuus. eae8b Suomen kansallinen riskiarvio 2015:

28 Kiitos! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Turvallinen yhteiskunta syntyy yhteistyöllä