Ympäristöasiantuntija

Transkriptio

1 Kehitysyhteistyöllä parempaan elämään Ympäristöasiantuntija Öljyn offshore-tuotanto nihkeää Luottamusmiehen työssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja neuvottelutaitoa 3/2012

2 T ä s s ä numerossa Pro Kala ry Pääkirjoitus: Ajatuksia edunvalvonnan monimuotoisuudesta Tukeva annos edunvalvontaa Luottamusmies Juhani Hannila: Asiat hoituvat vähitellen Äkillinen yrjötauti vai kauhea kankkunen Mitä uutta työnhakurintamalla? Kehitysyhteistyöllä parempaan elämään ja sopusointuun luonnon kanssa Yritystoimintaa oman työn ohella 4 6 Sirpa Lehti-Koivunen 14 Työmarkkinatutkimus uudistuu 15 Lakimies vastaa 16 Öljyn offshore -tuotanto arktisilla vesillä edennyt nihkeästi 18 Opiskelija palstalla Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksen tuloksia 20 Lontoo kutsui vuodeksi tekemään toisen tutkinnon 22 Ilmankos-projekti Tampereella Talouskasvua Laosissa - millä hinnalla? Verkostoituminen haastaa - kaikkia tarvitaan Työmarkkinatutkimuksen tuloksia Tomi Hirvinen Rantojemme energiaihme? 30 Lapset vievät tietoa eteenpäin Jari Peltoranta Kansikuva: Pekka Ihalainen. Seitsemänsadan asukkaan nepalilainen Dallan kylä sijaitsee Bardiyan kansallispuiston ekokäytävän kupeessa. Kyläläisten naapureina on ajoittain sarvikuonoja, tiikereitä, leopardeja ja muita puistojen eläimiä. Polttopuun keruulta säästyneet lähimetsät tarjoavat eläimistölle luonnollisen elinpiirin, toisin kuin aluskasvillisuutta vailla olevat hyötymetsät. Karja pidetään pois metsistä, jonka vuoksi puusto kehittyy kaikenikäisiä puuyksilöitä suosivaksi. Rajoitettu rakennuspuun otto on silti sallittua.

3 A j a t u k s i a edunvalvonnan monimuotoisuudesta Tutustumismatka erään eteläisemmän EUmaan työttömyysturva- ja työvoimaviranomaisten luokse herätti minut huomaamaan kuinka monimuotoista ja arvokasta meidän oma edunvalvontatyömme on. Isännistämme oli esimerkiksi aivan käsittämätön ajatus, että he tekisivät yhteistyötä ammattiliittojen kanssa. Matkalla kävi myös ilmi se, näkemämme esitykset mallikkaista järjestelmistä ovat monin osin vain paperia. Vaikka avoimet työpaikat on laitettava julkiseen hakuun, jaetaan ne tosiasiassa hyvä veli -järjestelmän perusteella. Irtisanomissuoja on vahva, mutta ei toimi käytännössä, koska yritys voi kustannussyistä siirtää toimintansa kenellekään ilmoittamatta uuteen yritykseen ja ottaa mukaansa vain haluamansa työntekijät. Näin siksi, että siellä ammattijärjestöillä ei ole vahvaa roolia työelämän pelisääntöjen valvojana. Täällä meillä moni jäsen, joka ottaa yhteyttä meihin jonkin ongelmatilanteen tiimoilta, sanoo ensitöikseen maksaneensa jäsenmaksua vuosia tarvitsematta aikaisemmin mitään apua ja haluaa nyt vihdoin vastinetta rahoilleen. Onko siis yleinen käsitys se, että ainut työmme on auttaa parhaillaan pulassa olevaa jäsentä? Ensiarvoisen tärkeää se toki on ja jokaisen asia hoidetaan aina mahdollisimman hyvin ja asiantuntemuksella. Liittomme edunvalvonnan monimuotoisuus ulottuu kuitenkin paljon laajemmalle ja iso osa tästä työstä jää ilmeisesti näkymättä jäsenistöön päin. Jäsenten palkkojen vähimmäistaso, palkkakehitys sekä muut työnteon ehdot toteutetaan virka- ja työehtosopimustoiminnassa. Tämä on voimalaji ja siksi se hoidetaankin yhteistyössä muiden akavalaisten järjestöjen kanssa. Osallistuminen tähänkin toimintaan täysipainoisesti on tärkeä perustehtävämme siksi, että jäsentemme asiantuntemus ja erityispiirteet tulisivat huomioitua sopimuksia tehtäessä. Meneillään olevat valtion uudistus- ja säästöhankkeet vaativat seurantaa ja osallistumista, jotta henkilöstön edut saataisiin tässä kurimuksessa jotenkin turvattua. Erityisesti iloa ja siinä sivussa työtäkin, on tuonut työssä olevien opiskelijajäsentemme yhteyden otot työhön liittyvissä asioissa. Tämä kertoo siitä, että opiskelijatoimintamme on kantanut hedelmää ja opiskelijat ovat aiempaa tietoisempia työelämän asioista ja oikeuksistaan. Opiskelijatoiminta ja siihen liittyvä yhteistyö opinahjojen kanssa on myös mitä tärkeintä edunvalvontaa. YKL:n uudet verkkosivut ovat juuri avautuneet. Sieltä löytyy perustietoa edunvalvontatyömme eri osa-alueista. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa ja palautekin on mitä tervetulleinta. Arja Varis, edunvalvontapäällikkö, YKL Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehti 3/2012 Toimitus ja toimisto Osoitteenmuutokset Vuorikatu 22 A 15, Helsinki , , jasenasiat@ykl.fi etunimi.sukunimi@ykl.fi Puheenjohtaja Jouni Vainio, Sähköposti: puheenjohtaja@ykl.fi Toiminnanjohtaja Pekka Ihalainen, Päätoimittaja Tuula Kilpeläinen, Toimituskunta Tuovi Kurttio, Anna-Maria Rajala, Vilja Varho, Tuula Kilpeläinen Ilmoitushinnat 1/1 sivu 800 e, 1/2 sivua 550 e, 1/4 sivua 350 e, takakansi 1000 e Ilmoitukset Juha Halminen, , juha.halminen@kolumbus.fi Paino ERWEKO, Helsinki Lehti on painettu Galerie Art Silk ja Novatech Easy Matt -papereille, jotka täyttävät joutsenmerkityn painotyön vaatimukset Tilaushinta: 20 euroa vuosikerta Seuraava numero ilmestyy Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN-L X IAET- kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa Puhelinpalvelu: Faksi: Asiakaspalvelupiste: ma ja ke ja pe Ratavartijankatu 2, 4. kerros, Helsinki iaet@iaet.fi

4 Ympäristöasiantuntijapäivä Tukeva annos edunvalvontaa YKL:n ympäristöasiantuntijapäivän teema oli tänä vuonna edunvalvonta. Tätä järjestötoiminnan ruisleipää käsittelivät sekä Akavan että YKL:n asiantuntijat. Teksti ja kuvat: Anitta Valtonen Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder iloitsi siitä, että Akava on saanut valmiiksi uuden strategiansa ja järjestön organisaatio on uudistettu. Olemme lisänneet poliittista vaikuttamista ja satsanneet erityisesti ykkösministerien tapaamiseen. Entä minkälaisen Akavan te haluatte? hän kysyi kuulijoilta. YKL:n valtuuston jäsen Laura Koskinen kertoi, että hänen tuttavapiirissään on huomattu Akavan roolin muutos. Moni hänen tutuistaan on kuitenkin pettynyt siihen, että Akava ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin, kuten varainsiirtoveroon. Tärkeämpää olisi huolehtia työelämän laatukysymyksistä, hän sanoi. Fjäder otti kopin Koskisen viestistä. Täytyy miettiä, missä muodossa tuon esille näkemykseni. Jäsenkunta saattaa ottaa jotkut lausuntoni poliittisina kannanottoina, vaikkeivät ne sellaisia ole. YKL:n jäsen Marja-Leena Komulaisen mielestä Akavassa olisi tarve sellaiselle sääntömuutokselle, ettei millään järjestöllä olisi ylimitoitettua äänivaltaa. Fjäder totesi, että sääntöjen uudistaminen on tosi hankalaa. Uutta on se, että hallituksen kokouksissa ovat puhe- ja läsnäolo-oikeutettuja ne järjestöt, joilla ei ole varsinaista jäsentä ja siten päätösvaltaa hallituksessa. Työuria pidennettävä Akavan pääekonomisti Eugen Koev käsitteli edunvalvontaa kansantalouden ja kilpailukyvyn kannalta. Hän totesi, että bruttokansantuote on sen aineellisen perustan mitta, jolle hyvinvointia ra kennetaan. Työn tuottavuus ratkaisee elintason ja kasvattaa yhteistä kakkua. Työllisyys varmistaa sen, että kakku jakautuu riittävän tasaisesti. Erityisen tärkeää olisi Koevin mukaan kasvattaa julkisen sektorin tuottavuutta. Valtion rooli on luoda puitteet julkisen sektorin tuottavuudelle. Kokonaistulos riippuu yksittäisten ihmisten ja valtion ratkaisujen yhteisvaikutuksesta. Siksi systeemin on oltava kannustava. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder käyttää paljon aikaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hän sai yleisöltä kehuja muun muassa taitavasta esiintymisestä myös ruotsin kielellä. Laura Koskinen kertoi, että hänen tuttavansa ovat keskustelleet paljon Akavan linjasta. Eugen Koev totesi, ettei satavuotiaista enää näy lehdissä juttuja, koska heitä on niin paljon. 4 Ympäristöasiantuntija 3/2012

5 Väestön ikääntyminen ja eliniän pidentyminen Suomessa ovat Koevin mukaan ongelmallisia, koska kakun tuottajia on vähemmän ja jakajia enemmän. Eliniän arvioidaan pitenevän 9,5 vuotta vuoteen 2060 mennessä. Elleivät työurat pitene, ihmisillä on elinaikanaan liikaa vapaa-aikaa. Ongelma on se, ettei vapaa-aikaa voi verottaa. Silti myös työelämän ulkopuolella olevat haluavat kunnon toimeentulon ja palveluja. Akavan tavoite on, että työllisyysaste on vuonna 2025 vähintään 70 prosenttia ja keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 62,4 vuotta. Valtiolla rytisee Lakimiesliiton neuvottelupäällikkö Tarja Niemelä kertoi suurista valtion organisaatiohankkeista: VaTu, KEHU ja sektorikohtaiset laitokset. VaTu on vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, jolla haetaan keinoja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. On siis tarkoitus säästää. Ohjelma toimi aiemmin nimellä tuottavuusohjelma. Uutta on se, että aiemmista henkilötyövuosien vähentämistavoitteista on siirrytty euromääräisiin säästötavoitteisiin. Joka hallinnonala tekee omat VaTuohjelmansa. Eri alat voivat kertoa, mistä tehtävistä ne voivat luopua ja mitä ne S e k t o r i t u t k i m u s l a i t o k s e t Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (MMM) Geodeettinen laitos (MMM) Geologian tutkimuskeskus GTK (KTM) Ilmatieteen laitos (LVM) Kansanterveyslaitos KTL (STM) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus KOTUS (OPM) Kuluttajatutkimuskeskus (KTM) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (MMM) Metsäntutkimuslaitos Metla (MMM) Mittatekniikan keskus MIKES (KTM) Museovirasto (OPM) Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos OPTULA (OM) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL (MMM) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES (STM) Suomen ympäristökeskus SYKE (YM) Säteilyturvakeskus STUK (STM) Työterveyslaitos TTL (STM) Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT (KTM) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM) voivat tehdä toisin. Kun tiedot on kerätty, ne analysoidaan. Niemelän mukaan eittämättä tulee mieleen kysymys: saneeraako henkilöstö itseään? Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn ykköstavoite on se, että henkilöstön asema turvataan ja työpaikat säilytetään. Yhteistoimintavelvoite on täytettävä joka tasolla. Tehtävien ulkoistamiseen JUKO suhtautuu kriittisesti, Niemelä sanoi. KEHU on valtion keskushallinnon uudistamishanke, jonka määräaika päättyy maaliskuun lopussa Tavoite on tukea maan hallituksen linjausten toimeenpanoa ja vaikuttavuutta julkisessa hallinnossa. Tavoite on myös lisätä henkilöstön ja taloudellisten resurssien liikkuvuutta ja edistää yhtenäisen toimintakulttuurin syntymistä valtionhallinnossa. Niemelä kertoi, että esillä on ollut jopa ajatus ministeriöiden yhdistämisestä yhdeksi virastoksi, kuitenkin niin, ettei hanke muuta ministereiden asemaa. KEHU-hanke koskee 4500:a ministeriöiden henkilöä, joista 2200 on akavalaisia. JUKOn tavoite on sama kuin VaTu-hankkeessa: henkilöstön asema on turvattava. Paljon kysymyksiä nousi esille, kun Niemelä esitteli valtion sektoritutkimuslaitosten remonttisuunnitelmaa. Tutkimuslaitostenkin pitäisi saada enemmän tuloksia vähemmillä resursseilla. Tavoitteena on laitosten yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi sekä niiden ja yliopistojen työnjaon selkeyttäminen. Ajatus on, että perustutkimusta voisi siirtää yliopistoihin ja tutkimuslaitokset voisivat keskittyä ajankohtaisiin yhteiskunnan ongelmiin ja kehittämistarpeisiin. Tutkimuslaitosten asemaa selvittää kolmihenkisen asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta. Jäsenet ovat Metsäklusteri Oy:n toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi ja ETLAn toimitusjohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Sixten Korkman. Yhteispeli toimii JUKOssa YKL:n edunvalvontapäällikkö Arja Varis iloitsi siitä, että JUKOn toiminta on tehostunut ja yhteistyö järjestöjen välillä sujuu hyvin. Itselläni on ollut mahdollisuus olla mukana eri hankkeissa alusta asti ja päästä erilaisiin työryhmiin. Olen kokenut, että YKL:n asiantuntemuksella on paljon painoarvoa. Säällistä työtä Akavan vastaava lakimies Jaana Mecklin käsitteli akavalaisten pätkätyöläisten asemaa. Määräaikaisten määrä tuntuu pysyvän melko korkeana huolimatta erilaisista toimista, joihin Akava on satsannut. Noin 27 prosenttia alle 35-vuotiaista akavalaisista on määräaikaisissa työsuhteissa. Heistä kolme neljäsosaa olisi halunnut pysyvän työsuhteen. Määräaikaisuus tuntuu sitä ikävämmältä, mitä kauemmin se kestää ja mikä vanhempia määräaikaiset ovat. Akavan tavoite on, että laittomat määräaikaisuudet karsitaan ja henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti riippumatta työsuhteen laadusta. Akava esittää myös sitä, että järjestöille tulisi kanneoikeus keinoksi riitauttaa määräaikaisuuden peruste. Tämä olisi tärkeää, koska määräaikainen ei yleensä halua vaarantaa asemaansa ajamalla omaa asiaansa. YKL:n toiminnanjohtaja Pekka Ihalaisen aiheena oli kehitysyhteistyö ja työn globalisoituminen. Hän on vieraillut suomalaisissa kehitysyhteistyökohteissa ja nähnyt, miten järkyttäviä työolot voivat olla. Koulutus ja sivistys voivat saada kierteen katkeamaan. Parasta ay-toimintaa olisi siirtää hyviä työn tekemisen käytäntöjä kehitysmaihin. Tavoite on, että ihmisillä olisi oikeus järjestäytyä, kiellettäisiin pakkotyö ja lapsityö ja että työelämässä vallitsisi tasa-arvo. Kaikkien pitäisi saada tehdä säällistä työtä ja saada siitä elämiseen riittävä palkka. Geologiliiton historia yksissä kansissa Historiikkiä voi ostaa YKL:stä hintaan 10 euroa. Hinta sisältää toimituskulut. Lähetä tilaus osoitteeseen ykl@ykl.fi 5 Ympäristöasiantuntija 3/2012

6 Teksti: Anitta Valtonen Kuva: Tomi Hirvinen Asiat hoituvat vähitellen Juhani Hannilan mukaan luottamusmiehen työssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja neuvottelutaitoa, sillä asiat eivät korjaannu hetkessä. 6 Ympäristöasiantuntija 3/2012

7 Kokkolan kaupungin ympäristösihteeri Juhani Hannila vastaa kysymyksiin rauhallisesti. Hötkyily ei ylipäätään taida kuulua hänen toimintatapaansa. Varsinkin luottamusmiehenä hän on oppinut, ettei hätäily auta. Juhani Hannila viettää iltapäivän kahvitaukoa. Päivä on ollut melko tyypillinen hänen vaihtelevassa työssään. Hän on käsitellyt ruoppauslausuntoja ja osallistunut kahteen työpalaveriin. Hän pohtii sitä, miten työtahti on tekniikan kehityksen vuoksi nopeutunut. Nykyisin on saatavilla erinomaisia ilmakuvia, joista näkee muun muassa tonttien rajat ja jopa vedenalaiset kivet. Maastoon ei siis tarvitse aina edes mennä, vaikka mieli tekisi, hän kertoo. Valmistuminen hyvään saumaan Kotikaupunkiinsa Kokkolaan Juhani Hannila päätyi muutaman mutkan kautta. Hän valmistui biologiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1987 pääaineenaan eläinekologia. Valmistuttuaan hän veti ensimmäisen Etelä-Suomessa järjestetyn ammatillisen eräopaskurssin Kurussa vuonna 1988 ja työskenteli pari vuotta Vetelissä ja Himangalla ympäristönsuojelusihteerinä. Tämän jälkeen aukesi ympäristösuunnittelijan virka Kokkolassa. Sen tehtävän Hannila halusi ja siihen hänet valittiin. Elettiin 90-luvun alkua, jolloin kuntien ympäristöhallinto oli vastikään perustettu Suomeen. Valtio tuki asiaa kiitettävästi. Laissa määriteltiin alan nimikkeet ja moni pieni kunta sai valtion tuella ympäristöalan viranhaltijat. Kokkolassa ympäristösihteeri vastaa kaupungin luonto- ja luonnonvarayksikön toiminnasta. Määräaikaisilla eniten huolia Nykyään asukkaan Kokkolassa on 7,25 ympäristöalan virkaa: ympäristöpäällikkö, ympäristösihteeri, kolme ympäristösuunnittelijaa, ympäristönhoitaja ja toimistosihteeri. He kuuluvat kaupungin teknisen palvelukeskuksen alaisuuteen ja heihin noudatetaan teknisten sopimusta. Työkaveri houkutteli Hannilan mukaan Teknisen palvelukeskuksen varaluottamusmieheksi, eikä hän osannut sanoa ei. Sillä tiellä hän on ollut kohta 15 vuotta, jo yli kymmenen vuotta luottamusmiehenä. Tiuhaan tapahtuvien organisaatiomuutosten ja palkkaneuvottelujen aikana tehtäviin kuluu aikaa enemmän, normaalisti korkeintaan muutama tunti viikossa. Edustettavia hänellä on noin 20, ja hän tuntee heidät kaikki. Ryhmään kuuluu esimiehiä ja suunnittelijoita, muun muassa arkkitehtejä, ympäristöpuolen suunnittelijoita, diplomi-insinöörejä, maantieteilijöitä ja joitakin amk-tutkinnon suorittaneita. Eniten ihmisiä askarruttaa oma palkka. Vaikein tilanne on pitkiä määräaikaisuuksia tekevillä. Heidät on ollut helppo ohittaa esimerkiksi järjestelyvaroja jaettaessa. Joku on saattanut olla vuosikausia töissä ja henkilökohtainen lisä voi olla nolla prosenttia. Hannila käy oaj-läisen pääluottamusmiehen kanssa läpi muun muassa järjestelyvarojen jakoa ja vie esitykset työnantajalle. Joskus epäkohdat korjaantuvat, joskus eivät. Erillistä neuvottelua työnantajan kanssa luottamusmies pyytää esimerkiksi, kun jonkun palkkakehitys on selvästi jäljessä muita tai mikäli palkkarakenne ei ole teknisten sopimuksen mukainen. Hannilan mukaan työntekijän pitää tietää aika paljon teknisten sopimuksesta, jotta osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Kaikki eivät edes tunne palkkarakennetta, sitä että palkka koostuu kolmesta osasta: työn vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä ja ammattialalisästä, joka on maksimissaan 21 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Teimme 2000-luvun alussa valtavan työn työnarvioinnin kehittämisessä. Työnantaja ei sitä juuri noteerannut. Nyt työn arviointia uusitaan ja Hannila osallistuu tähän työhön. Akateemisten työtä ei aina ymmärretä Yhteistyö työnantajan kanssa on Hannilan mukaan sujunut vaihtelevasti. Myönteistä on se, että keskustelu työnantajan kanssa on ollut avointa. Ongelmia on seurannut siitä, että kaupungilla on ollut aika vähän akateemista väkeä eikä heidän työtään ole aina ymmärretty. Tilanne on muuttumassa, ja vaativiin tehtäviin edellytetään nykyisin akateemista tutkintoa. 80- ja 90-luvuilla ympäristönsuojelun palkat laahasivat pitkään jäljessä muista teknisen alan palkoista. Raon kurominen umpeen pienillä järjestelyvaroilla on ollut hidasta, mutta vähitellen palkkaus on parantunut vastaamaan ympäristönsuojelutyön vaativuutta. Kiperissä tilanteissa Hannila on saanut neuvoja YKL:stä. Hän on selvittänyt joitakin pulmallisia palkkausasioita ja kysynyt muun muassa kielilisästä, jota kaksikielisessä Kokkolassa maksetaan. YKL:n työmarkkinatutkimuksen mukaan joka kuudes jäsen työskentelee kuntasektorilla. Kaikkien jäsenten keskipalkka on 3607 euroa. Kaikkien kunnalla työskentelevien jäsenten kuukausikeskipalkka on 3231 euroa, vakituisten 3490 ja määräaikaisten 2779 euroa. Tehtäväkohtainen palkka on keskimäärin 2954 euroa ja henkilökohtainen palkanosa 236 euroa kuusssa Kunnissa toimivien jäsenten keskipalkkojen muutos oli muita sektoreita maltillisempaa, nousu oli 1,2 %. Työpaikalla koettu epävarmuus vaihtelee työmarkkinoiden eri sektoreilla ja toimialoilla. Vakaimmaksi oman tilanteensa kokivat kuntien ja kuntayhtymien sekä valtion palveluksessa olevat henkilöt. Tutkimukseen vastasi yhteensä 212, ympäristösihteeriä, ympäristötarkastajaa, ympäristöjohtajaa, ympäristötoimenjpohtajaa, ympäristöpäällikköä, ympäristönsuojelupäällikköä ja terveystarkastajaa. 7 Ympäristöasiantuntija 3/2012

8 vai Lipittelystä voi tulla tiukka koukku. Riippuvuuteen pitää puuttua ajoissa. Teksti: Paula Launonen Terhi on 41-vuotias henkilöstöpäällikkö. Virkeästä olemuksesta ei arvaa, että vielä pari vuotta sitten nainen heräsi joka aamu pöhnäisenä. Tavallisena arki-iltana punkkupullo tyhjeni melkein huomaamatta Facebook-kavereiden kanssa chatatessa ja Greyn anatomiaa vilkuillessa. Vähitellen lipesi Maanantaista torstaihin kontrolli piti, mutta viikonloppujen annoksia Terhi ei laskenut: tissuttelu oli luvallista lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan riippumatta siitä, oltiinko miesystävän mökillä tai kotisohvalla. Kauppakorkeassa kaljoittelu oli osa iloista opiskelijaelämää. Työelämään siirryttyäni aloin käyttää alkoholia myös rentoutumislääkkeenä. Aluksi riitti lasillinen viiniä ennen nukkumaanmenoa. Vähitellen Terhin iltaharrastukset harvenivat. Kuntosalille tai työväenopiston espanjan tunnille ei enää riittänyt energiaa. Auta kaveria Jos huomaat työkaverissasi liiallisen juomisen merkkejä, ota asia puheeksi hänen kanssaan. Päihderiippuvainen ei yleensä itse myönnä ongelmaansa, vaan tarvitsee ympäristön apua herätäkseen. Jos hyssyttelet tai peittelet juovan työkaverin mokia, teet karhunpalveluksen sekä työyhteisölle että hänelle itselleen. 8 Ympäristöasiantuntija 3/2012 Selitin itselleni, että työ vie kaikki mehut. Todellinen syy oli kuitenkin se, että halusin nopeasti kotiin. Jo puoliltapäivin aloin ajatella keittiön kaapissa odottavaa pulloa. Työnsä Terhi hoiti. Suhdettaan alkoholiin hän joutui vakavasti miettimään vasta, kun esimies alkoi ihmetellä toistuvia lyhyitä poissaoloja. Siinä vaiheessa juominen oli ollut päivittäistä jo monta vuotta. Työterveyshuolto avuksi Päihde- ja mielenterveystyön asiantuntija Eeva Gröhn tapaa työssään päteviä, tunnollisia ja kunnianhimoisia ihmisiä, joiden alkoholinkäyttö on muuttunut riippuvuudeksi. Monet pystyvät salaamaan ongelman työyhteisöltä siihen asti, kunnes alkaa tulla äkillisiä vatsatauteja ja eri paikoista hankittuja sairauslomatodistuksia. Oireita ovat myös heikentynyt työteho, esimiehen välttely sekä alakulo ja hermostuneisuus. Heikkoa oloaan ihminen voi selittää esimerkiksi uniongelmilla. Jyväskyläläisessä Työterveys Aallossa työskentelevä Gröhn on ottanut tehtäväkseen päihdeongelmien ennaltaehkäisyn. Hän kiertää yrityksissä puhujana ja kouluttajana. Gröhnin mukaan vain 16 prosenttia työyhteisöistä käsittelee päihdeasioita järjestelmällisen ohjelman avulla. Gröhnillä on hyviä kokemuksia työpaikoista, joilla ennaltaehkäisy otetaan vakavissaan. Päihdeohjelma toimii, kun ihmisiä ei tarvitse ohjata hoitoon, vaan tilanne saadaan haltuun työterveyshuollon voimin. Ongelmasta on puhuttava Gröhn rohkaisee avoimuuteen. Päihdekoukkua kukaan ei kehitä tahallaan, eikä riippuvuudesta pidä syyllistää. Kissa on nostettava pöydälle, jos havaitsee suurkulutuksen merkkejä itsessään tai työkaverilla. Alkoholinkäytön määrää mittaava auditkysely kuuluu työterveyshuollon rutiineihin. Kun Gröhn havaitsee runsaan juomisen oireita, hän panee asiakkaan miettimään elämäänsä kokonaisvaltaisesti. Löytyykö taustalta perhe-, parisuhde- tai rahahuolia? Miten menee työpaikalla esimiehen, kollegoiden ja alaisten kanssa? Sitten mietitään alkoholin roolia. Asiakas havaitsee, ettei juominen helpota oloa, vaan aiheuttaa lisästressiä. Gröhn sanoo, ettei hän komenna ketään lopettamaan. Haitat oivallettuaan asiakas laatii raitistumissuunnitelmansa itse. Päihdeterapeutti korostaa asiakkaan omaa vastuuta, hänen näkökulmiensa huomioimista ja asiallista neuvontaa. Alkoholin terveysriskeistä ihmiset tietävät yllättävän vähän. Harva tietää, että jo yhden illan runsas juominen voi tulehduttaa haiman. Myös aivojen terveydelle alkoholi on iso uhka. Kannustuksella irti pullosta Vaikka haitat ovat vakavia, Gröhnin mielestä myönteinen asenne antaa pelottelua paremmat lähtökohdat koukusta irtautumiselle.

9 Näen jatkuvasti onnistumisia. Ihmiset tekevät muutoksia elämäntavoissaan, kun heitä tuetaan oikealla tavalla. YKL:n www-sivusto uudistui Yhtenä kannustimena Gröhn käyttää laboratoriotestejä. Jos maksakoe näyttää hyvälle, asiakas huokaa helpotuksesta. Tie kohti raittiutta voi alkaa pienin askelin. Ensin hän on juomatta arkena ja annan siitä hyvää palautetta. Pian hän kokeilee raittiutta viikonloppuisin. Useimmat joutuvat päättämään ehdottomasta linjasta, sillä suurkulutuksesta ei yleensä ole paluuta kohtuukäyttöön. Raittius maistuu Kun alkoholi on muuttanut kehon kemiaa, tahto jää toiseksi. Yritin ensin vähentämistä. Kun huomasin juovani entiseen malliin, olin tosi pettynyt. Minun piti kiertää korkki kiinni lopullisesti, Terhi sanoo. Raitistumisen myötä löytyi jälleen liikunnan ilo kuntosalikortti on voimassa, ja uusi hauskuus ovat lavatanssit. Pitkästä aikaa Terhi suunnittelee elämäänsä eteenpäin. Juuri nyt ajankohtainen hanke on tuleva Kuuban-matka, jonka vuoksi on kerrattava espanjaa ja opeteltava salsan alkeita. Suhde miesystävään päättyi, koska tämä ei ymmärtänyt Terhin raittiutta. Työhön on tullut terve ote. Henkilöstöpäällikkö jättää työt konttorille. Iltaisin ja viikonloppuisin päässä pyörivät ihan muut asiat. Parasta on mielen hallinta. Uusilta käyttäjäystävällisiltä sivuilta kokonaisuus hahmottuu helposti ja tieto löytyy nopeasti. Kaikki tärkein tieto on nyt avoimilla sivuilla, ainoastaan hallituksen pöytäkirjat ja materiaali, mihin ei ole saatu julkaisulupaa (esim. YTN:n lakiopas) on jäsensivulla jäsennumeron ja salasanan takana. Kirjautumiseen jäsensivuille tarvitset jäsennumeron (Ympäristöasiantuntija lehden osoitelipukkeesta) ja salasanan. Vanha salasanasi toimii edelleen myös uusilla sivuilla. Mikäli olet unohtanut jäsennumerosi tai salasanasi ota yhteyttä YKL:n toimistoon sähköpostitse Omien jäsentietojen päivitys tapahtuu kirjautumalla YKL:n sivuille ja klikkaamalla yläpalkista Omien tietojen päivitys -linkkiä. Sivustolla on nyt hakumahdollisuus jonka kohteena on sivuston kaikki sisältö. Uutta on myös sisällön jakaminen sosiaaliseen mediaan: voit jakaa mielenkiintoista sisältöä suoraan Facebookiin, Twitteriin tai sähköpostitse ystävällesi. Kaikki palaute verkkosivuihin liittyen on tervetullutta ja kehittämme palvelua saamamme palautteen pohjalta. Tutustu ja liity ympäristöasiantuntijoiden sosiaalisen median kanaviin Sellaiset konfliktit, joihin en voi vaikuttaa, eivät enää rassaa. Nukahdan joka ilta tyytyväisenä omaan panokseeni tässä elämässä ja aamulla herään uteliaana uuteen päivään. Koko kuukausi kännissä Suomessa yli 90 % työikäisistä käyttää alkoholia. Miehistä noin 40 % ja naisista 20 % on riskikäyttäjiä. Suomalainen on joka vuosi 30 vuorokautta humalassa. Osasta tulee suurkuluttajia tai riippuvaisia. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan joka toisen työyhteisössä on alkoholihaittoja. Mikä on kohtuujuomista? Missä kulkee riskiraja? Tarkista alkoholinkäyttösi verkossa: Lähde: Työterveyslaitos & Taitolaji.fi Päihdeohjelma työpaikalle Facebookissa YKL tiedottaa erilaisista työelämän asioista ja tilaisuuksista. YKL:llä on myös uudet Ympäristöalan asiantuntijoiden avoimet työpaikat -Facebook -sivusto. LinkedInissä löytyy Ympästöasiantuntijoiden oma ryhmä, johon kaikki jäsenet voivat liittyä. Twitteri puolestaan on opiskelijoiden oma kanava. Tee aloite esimiehelle tai ota yhteys työterveyshuoltoon. Kysy ohjelmamalleja Työturvallisuuskeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Myllyhoitoyhdistyksestä tai omasta työterveyshuollostasi. Ohjelman painopiste on ennaltaehkäisyssä. Se sisältää ohjeita myös korjaavaan toimintaan, kuntoutukseen ja kriisinhallintaan. Myös YKL:n jäsenkirje on uudistunut 9 Ympäristöasiantuntija 3/2012

10 Mitä uutta työnhakurintamalla? Ammatillista profiilia on kehitettävä jatkuvasti. Heidi Hännikäinen, Agronomiliitton urapalveluiden asiantuntija Työnhaussa pätevät yhä monet samat lainalaisuudet kuin aikaisemminkin. Vaikka erilaiset sähköiset välineet ja verkostot lisääntyvät, työtä haetaan vuonna 2012 vielä perinteisinkin menetelmin. Yhä edelleen tarvitaan tuttuun muotoon tehdyt työnhakupaperit eli ansioluettelo ja hakemuskirje. Uutta ovat sosiaalisen median välineet sekä ajatus oman ammatillisen brändin luomisesta. Näitä kannattaa hyödyntää perinteisten menetelmien rinnalla. Ohessa on koottuna poimintoja uusista tuulista, jotka tänä vuonna kannattaa ottaa huomioon oman uran suunnittelussa. Osaamisen brändääminen on in Se, miten pystymme kiteyttämään osaamisemme ja tuomaan sen esille oikeissa paikoissa oikealla tavalla, on edelleen se juttu tänäkin vuonna. Työnhakutaidoissa korostuu työmarkkinatietouden lisäksi ympäröivän yhteiskunnan tuntemus laajemmin. Perinteisten työmahdollisuuksien rinnalle voi löytää myös uusia innovatiivisia uraideoita yhdistelemällä eri opintokokonaisuuksia toisin kuin ennen. Työtä, johon seuraavaksi työllistymme, ei ehkä vielä ole edes olemassa. Osaamisesta on viestittävä myös oman työpaikan ulkopuolelle Saattaa kuulostaa omituiselle, että osaamisen esille tuomiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota varsinkin silloin, kun ei ole aktiivisesti työnhaussa. Karu totuus kuitenkin on, että oman osaamisen kehittäminen ja ammatillisen profiilin tunnetuksi tekeminen on liian myöhäistä silloin, kun on jo työtön. Osaamista kannattaa vaalia ja pitää kilpailukykyisenä koko ajan. Työnhaku ei enää tarkoita pelkästään sitä, että hakijaksi aktivoidutaan, kun tieto työpaikan menettämisestä saavuttaa meidät. Parempi olisi olla aktiivinen työnhakija huolimatta siitä, onko siihen akuuttia tarvetta vai ei. Portfolioiden uusi nousu Verkkomaailma ja sosiaalinen media tuo uuden ulottuvuuden myös portfolioiden maailmaan. Kun omaa osaamista tuodaan esille erilaisissa sosiaalisen median välineissä, sitä voi samalla ajatella myös eporfolion keräämisenä. Perinteisellä sekä eporfoliolla voi osoittaa esimerkiksi taitojen ja asiantuntijuuden tasoa sekä kehittymistä. Erona vanhaan on, että eportfolio on yleensä julkisesti kaikkien nähtävillä. Pelkän tekstin lisäksi eportfolio sisältää usein multimediaelementtejä, kuten kuvia ja videoita. Sen voi koota omalle verkkosivulle, mutta myös LinkedIn:iin tai tähän tarkoitukseen varta vasten suunniteltuun verkkopalveluun. Tällainen verkkopalvelu sopii varsinkin sosiaalisessa mediassa aktiivisille henkilöille, koska palvelu kokoaa kaiken näkyvyyden yhteen ja samaan paikkaan. Kaikille avoin verkkosovellus on esimerkiksi about.me. Kyvyt.fi taas on suomalaisille oppilaitoksille ja koulutusalan organisaatioille tarkoitettu eportfolio-palvelu. Videon hyödyntäminen työnhakuprosessissa yleistyy Rekrytoinnin tukena on käytetty esittelyvideoita jo jonkin aikaa. Varsinkin työnantajat ovat kilpailleet parhaista tekijöistä esittelemällä toimintaansa sekä uramahdollisuuksia esittelyvideoissa. Osa rekrytointiin erikoistuneista yrityksistä tarjoaa nykyisin myös työnhakijoille mahdollisuuden tehdä videoidun työhakemuksen. Videohakemusten määrä varmastikin lisääntyy, mutta kuluva vuosi näyttää, mikä niiden merkitys tulee jatkossa olemaan. Ammatillisten verkostojen arvo kasvaa Päivän sana on pitää työnhakuvalmiutta yllä omien verkostojen kautta. Oman osaamisen esille tuominen ammatillisissa yhteisöissä on entistä helpompaa, koska sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden markkinoida omaa profiilia ammattialan keskustelupalstojen kautta. Samalla luodaan ammatillista brändiä ja kasvatetaan digitaalista jalanjälkeä. Uuden tekniikan ja ammatillisten keskustelupalstojen huumassa ei kuitenkaan kannata unohtaa perinteisiä face to face -yhteisöjä, jotka edelleen antavat mahdollisuuden kontaktien luomiseen ja oman osaamisen esille tuomiseen. e-mentorointi lisääntynee osaamisen kehittämisen välineenä Erilaisten verkkotyökalujen tulo on lisännyt sosiaalisten verkostojen siirtymistä nettiin. Näin on käynyt myös mentoroinnissa, joka on perustunut mentorparin kasvotusten käymiin kahdenkeskisiin keskusteluihin. Varsinkin työnantajat hakevat uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. e-mentorointi verkkovälineen kautta tuo osaamisen kehittämisen kiireisten ja mahdollisesti etäällä asuvien mentorparien ja -ryhmien saataville. Sosiaalinen media työnhakukanavana on tullut jäädäkseen Myös Suomessa useat rekrytointitoimistot ja työnantajat ovat huomanneet sosiaalisen median välineiden käyttökelpoisuuden. Meillä vielä hieman tuntemattomampi Twitter kasvattaa rekrytoinnissa suosiotaan LinkedIn:n rinnalla. Täälläkin on huomattu, kuinka se tarjoaa nopean tavan levittää sanaa avoinna olevista työpaikoista erilaisten asiasanojen sekä linkityksien kautta. Päivän sana on nopeus ja ketteryys. Ajatus siitä, että rekrytointi voi olla helppoa ja nopeaa, houkuttelee sekä rekrytoijia että työnhakijoita. Uudet ratkaisut tarjoavat yhä kevyempiä ja helppokäyttöisempiä, usein online-pohjaisia työvälineitä. Näiden välineiden hyvä puoli on se, että useimmiten ne ovat rekrytoijille huomattavasti halvempia ja nopeampia käyttää kuin esimerkiksi printtimedia. 10 Ympäristöasiantuntija 3/2012

11 TAPAHTUMAKOKONAISUUS: 12 Messut Energiapäivä Kongressi Seminaarit Tampere SUUNTAA ENERGIASI TÄNNE! Energia-alan päätapahtuma - nyt ennätyssuurena! UUTTA MESSUILLA Älykäs, energiataloudellinen ja ympäristöystävällinen kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne Esillä energiatuotannon ja -teknologian parhaat ratkaisut. Uutuutena EcoCity -teema esittelee kestävän kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen asumiseen ja rakentamiseen. Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. 300 näytteilleasettajaa 2 messuhallia 3 tietoiskuareenaa, joissa yhteensä 100 luentoa huikea seminaaritarjonta... Tutustu messujen monipuoliseen näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan! Messut ja tietoiskut: Seminaarit: Messut avoinna: ti-ke klo 9-17 to klo 9-16 Tervetuloa! Kestävää energiaa tehokkaasti! Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi ENERGIA 12 -MESSUT JÄRJESTÄÄ: YHTEISTYÖSSÄ: ECOCITY KUMPPANIT: VIRALLINEN ENERGIA 12 -MESSUJULKAISU: Kuntaliitto ERA 17 -toimintaohjelma VTT Helsingin Energia 11 Ympäristöasiantuntija 3/2012

12 Ay-liikkeen kehitys ja luonnonsuojelu Nepalissa Kehitysyhteistyöllä parempaan elämään ja sopusointuun luonnon kanssa Ammattiliiton osallistuminen kehitysaputyöhön auttaa ymmärtämään työnteon ja toimeentulon kysymyksiä niukoissa olosuhteissa, joissa tulojen hankkiminen voi pakon edessä olla jopa rikollista salametsästystä tai eläinten osien kauppaa. Pekka Ihalainen, YKL Helmikuussa 2012 YKL aloitti Nepalissa yhdessä SASK:n ja WWF:n kanssa uuden projektiyhteistyön, joka jatkaa vuonna 2013 päättyvän Brasiliaprojektin eettisiä linjauksia. Projekti on nimeltään Ay-liikkeen kehitys ja luonnonsuojelu Nepalissa. Sen päämääränä on turvata Nepalille tärkeiden luonnonpuistojen tulevaisuus puuttumalla niiden hyvinvointia uhkaaviin epäkohtiin. Suomalaisina ammattiliittoina ovat mukana YKL, Rakennusliitto ja Puuliitto. Liittojen tehtäväkenttänä on luonnonpuistojen metsänvartijoiden järjestäytyminen ja ay-koulutus yhdessä Nepalin vastaavien ammattiliittojen kanssa. WWF:n työsarka on paljon laajempi ja sen päätavoitteena on luonnonelementtien ja ihmisen toiminnan yhteensovittaminen. Nepalin 32 miljoonainen väestö asuu enimmäkseen lukemattomissa kylissä vuorilla, laaksoissa ja harvoilla tasangoilla. Nepalin ruoka-aitta on Himalajan vuoriston eteläpuoleinen Terai, joka maantieteellisesti on osa Intian tasankoa. Alue on tuottoisa ja ilmastoltaan edullinen, jonka vuoksi luonnoltaan viidakkomaisen Terain väentiheys on suuri. Siitä seuraa suuria maankäyttöpaineita ja ristikkäisiä ympäristöintressejä. Alueelle on perustettu laajoja luonnonpuistoja, kuten Chitwan ja Bardiya. Terain suojeltavaan eläimistöön kuuluvat uhanalaiset bengalintiikeri, aasian sarvikuono ja leopardi, jotka kaikki ovat myös salametsästäjien suosiossa. Laajojen suojelualueiden ongelmana on myös se, että niiden välillä ei ole tarpeeksi yhtenäisiä viherväyliä eikä viheryhteys Intian puolellekaan ole ongelmaton. Oman surullinen tarinansa on salametsästys, johon liittyy valitettavasti myös korruptiota ja metsänvartijoiden lahjontaa. Toimiva rinnakkaiselo luonnon ja ihmisen välillä Helmikuisella nepalinmatkalla vierailtiin Bardiyan kansallispuistossa ja siihen rajoittuvissa projektikylissä. Seitsemänsadan asukkaan Dallan kylä sijaitsee Bardiyan kansallispuiston ekokäytävän kupeessa. Kyläläisten naapureina on ajoittain sarvikuonoja, tiikereitä, leopardeja ja muita puistojen eläimiä. Polttopuun keruulta säästyneet lähimetsät tarjoavat eläimistölle luonnollisen elinpiirin, toisin kuin aluskasvillisuutta vailla olevat hyötymetsät. Karja pidetään pois metsistä, jonka vuoksi puusto kehittyy kaikenikäisiä puuyksilöitä suosivaksi. Rajoitettu rakennuspuun otto on silti sallittua. Tahattomat törmäykset tiikereiden ja sarvikuonojen kanssa ovat harvinaisia, koska eläimet luonnostaan karttavat ihmisten elinpiiriä ja pysyttelevät luonnonmukaisissa metsäympäristöissä. Sen sijaan eläimiä päästään ohjatusti näkemään kylän oppaiden ja asiantuntijoiden avustuksella. Ekologisesti toimiva metsäympäristö tarjoaa vierailijoille aitoja luontoelämyksiä, kasvillisuusparatiiseja ja eläinkeitaita. Monissa kylän taloissa on yksinkertainen vierasmaja, joihin luontoryhmät majoitetaan. Maaseudun kylissä voidaan elää luonnonmukaisesti ja ympäristömyötäisesti ja samalla saada riittävä toimeentulo säällisellä työllä ja ilman välikäsiä. Ekologisuutta parhaimmillaan Kaikissa Dallan taloissa on biokäymälällä ja siihen liittyvä maanalainen mä- 12 Ympäristöasiantuntija 3/2012

13 VÄITÖS Biokaasuprosessissa voidaan tuottaa myös vetyä FM Outi Pakarisen ympäristötieteen ja -teknologian väitös kirja Methane and hydrogen production from crop biomass through anaerobic digestion (Metaanin ja vedyn tuottaminen energiakasveista anaerobiprosessissa). Luonnonpuiston opastuspalvelut ovat merkittävä tulonlähde. dätyssäiliö. Prosessissa syntyvä kaasu johdetaan putkistoa pitkin keittokaasuksi. Yhden käymäläsäiliön kaasuntuotto säästää vuodessa noin viisi polttopuukuutiota. Karjanlanta olkineen jauhetaan käsikäyttöisellä myllyllä massaksi ja kompostoidaan erikseen. Kaikki mahdollinen eloperäinen materiaali, kuten myös vesi kierrätetään talojen elinpiirissä kulutuksesta kasteluun, pelloille ja kalanviljelyyn. Kalalla on tärkeä osuus kyläläisten proteiiniravinnon saannissa. Dallan kylällä on oma tulontasausjärjestelmänsä, jonka ansiosta muutkin kuin majoitustalolliset hyötyvät vierailijoista. Kaikki työ siis saa arvonsa. Palvelujen hinnoittelu on ekologisperusteinen. Paikallista, luonnonmukaista ja kasvispohjaista ruokaa nauttivat maksavat vähemmän kuin lihaa syövät asiakkaat. Poikkeuksena on riisipelloissa tuhojaan tekevä hiirieläin, jota kutsutaan rotaksi. Rottaruokavaliolla matkailija pääsee kaikkein halvimmalla. Todellista kehitystä luonnon ehdoin Dallan kylä huokuu nepalilaista hyvinvointia. Ihmiset ovat tyytyväisiä ja kaikkialla on siistiä, vaikka vapaana vaeltava kotieläinkanta on suuri. Aamu alkaa ja päivä päättyy pihojen lakaisulla. Käymäläkulttuuri ja kaasun talteenotto ovat esimerkillisellä tolalla, eikä missään näy jätteitä luontoon heitettynä. Dallassa yhteiset päämäärät ja niistä versoava työ tuottavat tulosta. Nepalin kaltaisissa kehitysmaissa on itse luotava työtä, koska varsinaista palkkatyötä ei juurikaan ole tarjolla ainakaan maaseudulla. Asukastyytyväisyyttä kuvaa se, että Dallasta ei muuteta muualle, mutta tulijoita olisi vastaanottokykyä enemmän. Maolaisella liikkeellä on alueella melko vahva asema, mutta se ei kylän arkielämässä näy. Kehitysyhteistyöllä saavutettava sosiaalinen edistys lienee kaikkein kestävintä kehitystä. Kun kylien kehitys pyörähtää aidosti kestävällä tavalla käyntiin ja hyöty siitä jakautuu suunnilleen tasaisesti, on kehittyminen kestävällä ja ekologisella pohjalla. Väestön ikärakenne ja sukupuolijakauma säilyvät oikeina ja kaikilla on oma paikkansa ja tehtävänsä kyläyhteisössä. Hyvin organisoituneissa kylissä elämä on ihmisarvoista ja työn tulokset koituvat suoraan kyläläisten omaksi hyödyksi. Nepalissa muutto kaupunkeihin tarjoaa melko epävarman tulevaisuuden. Kaupungit ovat ylikansoitettuja ja kilpailu tarjolla olevasta työstä on niissä armotonta. Maaseudun kylissä voidaan elää luonnonmukaisesti ja ympäristömyötäisesti ja samalla saada riittävä toimeentulo säällisellä työllä ja ilman välikäsiä. Decent work Decent work säällinen työ tarkoittaa sitä, että työtä tehden ihminen ja hänen perheensä tulee omassa elinympäristössään kohtuullisesti toimeen sillä rahalla, joka työstä maksetaan. Työn tulee myös täyttää kohtuulliset laatukriteerit esimerkiksi työajan ja kuormittavuuden suhteen. Outi Pakarinen Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän uusiutuvia energianlähteitä. Biokaasuprosessi on eräs tapa tuottaa uusiutuvaa energiaa, metaanipitoista biokaasua. Biokaasua voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon sekä jalostettuna myös liikennepolttoaineena. Vedyn käyttö energian tuotannossa kiinnostaa, sillä vedyn palaessa päästöinä syntyy ainoastaan vesihöyryä. Suurin osa vedystä tuotetaan maakaasusta höyryreformoimalla, mutta vetyä voidaan tuottaa myös uusiutuvista raaka-aineista. Outi Pakarinen tutki väitöstyössään biokaasun tuottamista peltobiomassasta, erityisesti Suomen oloissa menestyvästä nurmesta ja lisäksi energiamaissista. Biometaanin tuotannon lisäksi työssä tutkittiin myös vedyn tuotantoa peltobiomassasta. Biokaasuprosessi mahdollista muuntaa vetyä tuottavaksi Pakarinen havaitsi, että kasvimassasta voidaan tuottaa metaanin sijasta vetyä muuttamalla prosessin olosuhteita ja estämällä vetyä kuluttavia mikrobeja. Metaania tuottava reaktori saatiin vetyä tuottavaksi lisäämällä prosessin kuormitusta ja lyhentämällä viipymää. Vaikka vedyn tuottaminen oli mahdollista, oli tuotetun vedyn energiasisältö pieni verrattuna metaanin energiasisältöön, tyypillisesti alle 5 prosenttia siitä. Peltohehtaarilta jopa 50 megawattituntia energiaa vuodessa Tämän tutkimuksen mukaan yhdeltä peltohehtaarilta nurmea tai maissia voitaisiin saada energiaa jopa megawattituntia vuodessa metaanipitoisen biokaasun muodossa. Tämä riittäisi 2-4 pientalon lämmitykseen tai vastaavasti 2-4 kaasukäyttöisen henkilöauton vuotuiseen polttoainetarpeeseen. Tutkimuksen perusteella säilörehun tekoon perustuvat varastointimenetelmät sopivat hyvin myös biokaasun tuotantoon tarkoitetuille kasveille. Erityisen tärkeää on minimoida varastoinnin aikaiset orgaanisen aineksen häviöt, jolloin hehtaarisaanto saadaan mahdollisimman suureksi. Perinteisesti kasvibiomassaa on käsitelty biokaasureaktoreissa yhdessä lannan kanssa. Pakarinen tutki myös pelkän kasvimassan käsittelyä, sillä aina lantaa ei ole saatavilla, tai sen lisääminen ei ole kannattavaa. Pelkän säilönurmen käsittely osoittautui kuitenkin haastavaksi ja siitä tarvitaan lisätutkimuksia. Kaksivaiheinen prosessi voisi lisätä kokonaisenergiasaantoa Kaksivaiheisessa prosessissa, jossa vetyvaihetta seurasi metaanivaihe, saatiin metaanisaantoa ja siten myös kokonaisenergiasaantoa lisättyä. Vetyvaihe toimi siis esikäsittelynä tehostaen kasvimassan hajoamista ja metaanisaantoa. Tulevaisuudessa voisikin olla mahdollista tuottaa peltobiomassasta sekä vetyä että metaania kaksivaiheisessa prosessissa. 13 Ympäristöasiantuntija 3/2012

14 Y R I T Y S T O I M I N T A A O M A N T Y Ö N O H E L L A YKL:ään tulee usein kysymyksiä siitä, mitä pitää huomioida jos aikoo toimia yrittäjänä varsinaisen päätyön rinnalla eli ns. sivutoimisena yrittäjänä. Joillekin erityisasiantuntijoille tämä voisi olla oiva keino hyödyntää osaamistaan laajemmin ja joillekin se voisi tarjota lisämahdollisuuksia toimeentuloon esimerkiksi pätkätöiden lomassa tai muussa epävarmassa tilanteessa. Ennen tähän ryhtymistä kannattaa olla selvillä yrittämiseen liittyvistä perusasioista. Arja Varis, edunvalvontapäällikkö, YKL Yksinkertaisimmillaan sivutoimista yrittämistä voi tehdä toimimalla ns. freelancerina, joka voi saada yksittäisten toimeksiantojen osalta ns. työkorvauksia. Tällöin ei kyseessä ole työsuhde eikä palkkatyö, mutta myös varsinainen yrittäjästatus puuttuu. Freelancerina toimeksiantaja maksaa työkorvauksen ja on vastuussa ennakkoveron perimisestä. Freelancer-yrittäjät, joilla oman ilmoituksensa mukaan on useita palkan- tai palkkionmaksajia samanaikaisesti, voivat hakea verottajalta tätä toimintaa verokortin, jossa on yksi ainoa kaikkiin henkilön saamiin työkorvauksiin sovellettava pidätysprosentti, jossa ei ole tulorajoja. Pidätysprosentti on laskettu tulonsaajan ilmoittamien kokonaistulojen perusteella. Työkorvauksia saavan on itse seurattava ansioitaan ja tarvittaessa pyydettävä uusi verokortti, jos tulot nousevat arvioidusta. Pienimuotoista toimintaa harjoittavat yrittäjät voivat toimia ns. toiminimellä yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Toiminimen perustamiseen ei tarvita erillistä perustamisasiakirjaa, pelkkä ilmoitus kaupparekisteriin riittää. Tällöin yrittäjä hakeutuu verottajan ennakkoperintärekisteriin ja saa Y-tunnuksen ja huolehtii verojen ja maksujen maksamisesta itse. Yksityinen elinkeinonharjoittaja tekee kaikki sitoumuksensa ja solmii sopimukset omalla nimellään. Siten toiminimen harjoittaja vastaa kaikista tekemistään sitoumuksista kaikella liikkeeseen kuuluvalla ja henkilökohtaisella omaisuudellaan. ALV ja YEL Sivutoiminen yrittäjä ja freelancerina toimiva voivat jäädä yrittäjäeläkelain mukaisen YEL-vakuuttamisvelvollisuuden ja arvonlisäverovelvollisuuden ulkopuolelle mikäli yrittäjätoiminta on hyvin vähäistä eivätkä kulloisetkin tulorajat ylity. Yrittäjän eläkevakuutus tulee ottaa, jos yrittämisestä saadut vuositulot 2012 ylittävät 7105,84 euroa ja arvonlisäverovelvollisuuden rajana on 8500 euron vuosittainen liikevaihto. SIVUTOIMI JA PÄÄTYÖ Sivutoimisessa yrittäjyydessä on ennen kaikkea tärkeää selvittää se, että yrittäjä ei harjoita kilpailevaa toimintaa varsinaisen työnantajansa kanssa ja että työnantaja hyväksyy sivutoimen harjoittamisen. Työsuhteessa työntekijää sitoo lojaalisuusvelvollisuus. Toimiessaan sivutoimisena yrittäjänä henkilön on siis varmistettava se, että hänen yrittäjänä tekemänsä työ ei ole ristiriidassa päätoimen työnantajan intressien kanssa. Kilpailevan toiminnan harjoittaminen voi muodostaa työnantajalle laillisen perusteen päättää työsopimus. Valtion ja kunnan viranhaltijan oikeudesta harjoittaa sivutointa on laissa tarkat säädökset. Vaikka sivutoimi hoidettaisiin työajan ulkopuolella eikä se haittaisi viran toimittamista, on siitä vähintäänkin tehtävä sivutoimi-ilmoitus työnantajalle. TYÖTTÖMYYSTURVA Sivutoimista yrittäjätoimintaa suunnittelevia huolestuttavat kaavaillun toiminnan vaikutukset työttömyysturvaoikeuteen. Aiemmin tähän olikin syytä, mutta nykyisin ohjeita työttömyyspäivärahan maksamisesta sivutoimiselle yrittäjälle on selvennetty hakijan eduksi. Pääsääntö on, että jos henkilö on toiminut sivutoimisena yrittäjänä palkkatyön ohella vähintään kymmenen kuukautta, niin silloin sivutoimisen yrittäjyyden määrä katsotaan niin vähäiseksi, että se ei ole este kokopäivätyön vastaanottamiselle ja näin ollen myös työttömyyspäivärahaa on mahdollista saada. Päiväraha maksetaan tällöin soviteltuna niin, että täydestä ansiopäivärahasta vähennetään yritystoiminnan tulo sovitellun päivärahan laskukaavan mukaan. Työttömyysturvan kannalta yrittämistä voidaan pitää sivutoimisena silloinkin, kun se on kestänyt alle kymmenen kuukautta ja toiminta on ollut vähäistä, mutta tällöin te-keskus harkitsee tilannetta aina tapauskohtaisesti. Työmarkkinatutkimus uudistuu Vuosittain tehtävä työmarkkinatutkimus lähetetään liiton jäsenille jälleen 5 päivä marraskuuta. Tänä vuonna vastaajille tutkimus näyttäytyy uudistuneissa kääreissä, sillä tutkimuksen toteutuksesta vastaa ensimmäistä kertaa Taloustutkimus Oy. YKL toteuttaa jäsenistön työmarkkinatutkimuksen tuttuun tapaan yhdessä kolmen muun 4L-liiton kanssa (Agronomiliitto, Luonnontieteen akateemisten liitto ja Metsänhoitajaliitto). Uutta tämän syksyn tutkimuksessa on uusi toteuttajakumppani Taloustutkimus Oy, jonka avulla edunvalvonnan kannalta keskeistä työmarkkinatutkimusta kehitetään liittojen nykyisiä tietotarpeita vastaavaksi. Vahvasta kumppanista draivia tutkimustyöhön Taloustutkimuksella on erinomaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet 4L-liittojen yhteisen työmarkkinatutkimuksen toteuttamiseen. Ammattitaitoiset tutkijat ja lähes neljän vuosikymmenen kokemus kuluttajille, yrityksille ja järjestöille tehdyistä tutkimuksista antavat vankan pohjan laadukkaalle tutkimusyhteistyölle. Nykyisellään Taloustutkimus teettää vuosittain noin miljoona tutkimusta eri menetelmiä hyödyntäen. Tutkimusyhteistyössä 4L-liittojen kanssa Taloustutkimuksen vastuulla on jäsenille suunnattavan tutkimuslomakkeen muotoilu siten, että sen avulla saadaan kerättyä kaikki oleellinen tieto jäsenten työmarkkinoille sijoittumisesta, palkkatasosta, ansiokehityksestä, työajasta ja muista edunvalvonnallisesti keskeisistä asioista. Tutkimuslomake toimitetaan liiton jäsenille marraskuun aikana Taloustutkimuksen sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kautta. Kyselyyn vastaaminen helpottuu, kun muistaa varata palkkatietojen kirjaamista varten viimeisimmän palkkakuitin käden ulottuville. Työmarkkinatutkimus pohjana edunvalvonnalle Työmarkkinatutkimuksen perustavoitteet säilyvät entisellään, vaikka tutkimuksen toteuttaja vaihtuukin. Merkittävin syy tutkimuksen toteutukselle on jäsenis- 14 Ympäristöasiantuntija 3/2012

15 Lakimies vastaa Pätkätyöasiaa Olen ollut tutkijana valtion tutkimuslaitoksessa projektissa nyt yli vuoden. Ensin minulla 4 kk määräaikainen työsopimus ja sitten sain vuoden mittaisen määräaikaisen sopimuksen samaan projektiin. Projekti on katkolla vuoden vaihteessa, mutta laitos sai rahoituksen useammaksi vuodeksi uuteen projektiin ja minut oli projektihakemuksessa nimetty saamaan palkkakustannukset projektin rahoista. Nyt haluaisin tietää onko minulla laillinen oikeus saada vakituinen työsopimus, vai voiko työnantaja antaa vielä vain määräaikaisia sopimuksia? Ulkopuolinen rahoitus on yleensä sellainen perusteltu syy, joka oikeuttaa tekemään määräaikaisen muutenkin erillään organisaation muusta toiminnasta. Näin ollen työnantajallasi ei ole velvollisuutta tehdä toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta. Laki edellyttää kuitenkin, että tällaisessa tapauksessa määräaikainen työsopimus on tehtävä koko perusteen eli tässä tapauksessa koko projektin keston ajalle. Sinulle kuuluu siis tehdä koko projektin mittainen määräaikainen työsopimus. Olen määräaikaisessa työsuhteessa yliopistolla tohtorikoulutettavana ja määräaikaisuutta on jäljellä vielä kaksi vuotta. Nyt olen jäämässä äitiyslomalle. Kysynkin siirtyykö määräaikaisuuden päättyminen äitiysloman verran eteenpäin eli onko minulla palattuani määräaikaisuutta noin yksi vai kaksi vuotta jäljellä? Onko asia yleisesti laissa määritelty ja työnantajasta riippumaton vai voiko asiassa olla erilaisia käytäntöjä? Äitiysloma tai vanhempainvapaa ei pidennä määräaikaisen työsopimuksen kestoa. Se päättyy siis sopimukseen kirjattuna ajankohtana jos ei työnantajan kanssa siitä toisin sovita. Määräaikainen työsopimus voi myös päättyä esimerkiksi äitiysloman tai vanhempainvapaan aikanakin. Tohtorikoulutettavien kohdalla usein sovitaan työsuhteen jatkamisesta, jotta opinnot saataisiin valmiiksi. Tämä on kuitenkin työnantajan päätettävissä oleva asia. Ketjuttaminen Kun työnantajan aloitteesta tehdään peräkkäin kaksi tai useampi työsopimus, on kyse työsopimusten ketjuttamisesta. Missään ei ole säädetty siitä, kuinka monta määräaikaista työsopimusta saa tehdä peräkkäin, vaan kullekin määräaikaiselle sopimukselle tulee olla perusteltu syy. Jos perusteltu syy puuttuu, työsopimus on voimassa toistaiseksi sen ketjussa olevan työsopimuksen alusta lukien, josta puuttuu perusteltu syy. Tämä edellyttää käräjäoikeuden vahvistusta. Velvollisuus ilmoittaa määräaikaisen sopimuksen peruste Määräaikaisuuden perusteen tulee käydä ilmi työsopimuksesta. Työsopimuksesta on käytävä ilmi myös se, kuinka pitkään sopimus jatkuu. Jos työsopimusta ei jostain syystä ole solmittu kirjallisena tai jos määräaikaisuuden peruste ei ilmene kirjallisesta sopimuksesta ja sopimuksen on tarkoitus olla voimassa yli kuukauden, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Hälytyskellojen tulee soida, jos: olet ollut vuosia määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan palveluksessa ilman huomattavia katkoja et tiedä, kenen sijaisena toimit tai sijaistat useita henkilöitä hoidat avoinna olevaa tehtävää Jokaisen tilanne täytyy aina selvittää ja arvioida yksilöllisesti ja YKL:n lakimies auttaa selvittämään tilanteesi lainmukaisuuden. huomattava osuus työpaikkasi työntekijöistä on määräaikaisia työnantajalla näyttää olevan pysyvä työvoiman tarve määräaikaisuutesi syynä on projekti, vaikka teet työnantajan tavanomaiseen toimintaan liittyvää työtä työnantaja palkkaa säännönmukaisesti kaikki uudet työntekijät määräaikaiseen työsuhteeseen Voit lähettää YKL:n lakimiehelle Arja Varikselle työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä osoitteeseen arja.varis@ykl.fi tön vuosittaisten palkkatietojen keruu. Säännöllisesti kerättävällä tutkimusaineistolla varmistetaan, että liitoilla on neuvottelutoiminnassa hyödynnettävänään realistinen tieto jäsenkunnan palkkauksesta ja sijoittumisesta työmarkkinoille. Liittojen oman edunvalvontatyön ohella Akavan neuvottelujärjestö YTN:n hyödyntää työmarkkinatutkimuksen palkka-aineistoa työehtosopimusneuvotteluissaan. Palkkatietojen ohella työmarkkinatutkimuksessa kysytään vaihtuvia teemakysymyksiä, joilla pyritään saamaan tietoa muista edunvalvonnallisesti merkityksellisistä teemoista. Viime vuosina palkansaajajäseniltä on kysytty esimerkiksi työajan ulkopuolella matkustamiseen, ylitöihin ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, joita on voitu hyödyntää edunvalvontatyössä sekä työnantajaosapuolen kanssa neuvoteltaessa että jäsenten henkilökohtaisessa neuvonnassa. Työmarkkinatutkimuksen tulokset ovat vapaasti kaikkien jäsenten hyödynnettävissä. Tulosten valmistuttua ne julkaistaan kokonaisuudessaan liiton internet-sivujen tutkimusosiossa ja niistä viestitään myös Ympäristöasiantuntijassa. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan ipad ja leffalippuja. Ovathan yhteystietosi ajan tasalla? Onnistuneen ja luotettavan työmarkkinatutkimuksen edellytyksenä on, että mahdollisimman moni jäsenemme vastaa kyselyyn - kattavalla työmarkkinatutkimuksen vastausprosentilla liitto pystyy varmistamaan palkansaajajäsentensä laadukkaan ja ajantasaisen edunvalvonnan. Ovathan yhteystietosi siis ajan tasalla liiton jäsenrekisterissä? Toimivalla sähköpostiosoitteella varmistat, että saat marraskuussa sähköpostiisi kutsun työmarkkinatutkimukseen osallistumiseksi. Voit päivittää yhteystietojasi YKL:n verkkosivujen ( kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista Omien tietojen päivitys. 15 Ympäristöasiantuntija 3/2012

16 Arviot energiavarantojen määrästä hataria, koeporauksia vain vähän ÖLJYN OFFSHOREtuotanto arktisilla vesillä edennyt nihkeästi Teksti: Heikki Jaakkola Kuva: Jarmo Vehkakoski Valtion omistama Arctia Shipping on vuokraamassa kaksi jäänmurtajaa Shellin käyttöön Alaskan öljykentille. Öljyn offshore -tuotanto arktisilla alueilla jakaa mielipiteitä; teollisuus toivoo uusia markkinoita, ympäristöväki pelkää valtavan ympäristöonnettomuuden toteutumista. Arviot öljyn ja kaasun määrästä ovat hataralla pohjalla, todellisesti hyödyntämiskelpoiset varannot saattavat olla paljon luultua pienempiä. Ympäristöväki seuraa huolestuneena öljy-yhtiöiden kiinnostusta jäämeren pohjassa lymyileviin öljy- ja kaasuvarantoihin. Odotukset ovatkin korkealla, moni uskoo arktisen öljy- ja kaasuteollisuuden luovan uusia markkinoita monenlaiselle teolliselle osaamiselle. Innostus on tarttunut myös suomalaisiin. Vaikka varsinainen öljynetsintä ja poraustoiminta eivät ole täkäläistä osaamisaluetta, Suomessa on alettu panostaa arktisen teollisuuden resursseihin sekä palveluihin. Esimerkkejä tästä ovat kovaa pakkasta kestävän teräksen kehittely sekä pyrkimykset yhteistyöprojekteihin arktista kalustoa rakentavan venäläisen telakkateollisuuden kanssa. Uusin «aluevaltaus» on suomalaisten jäänmurtajien vuokraaminen Shellille, joka käyttää murtajia Alaskan pohjoisrannikon öljyn- ja kaasuntuotannon tukitehtäviin. Käytännössä murtajat huolehtivat ennen kaikkea siitä, etteivät jäät pääse vaurioittamaan porauslauttoja. Toimitusjohtaja Tero Vauraste alukset vuokranneesta Arctia Offshore Oy:stä kertoo työskentelyalueena olevan Chukchin sekä Beaufortin meret. Kolmivuotisessa sopimuksessa alukset vuokrataan Shellin käyttöön henkilökuntineen murtokauden ulkopuolella. Sopimusta voidaan pitää eräänlaisena palvelusopimuksena, jonka myötä valtio pystyy pitämään kalliit alukset hyötykäytössä myös kesällä. Vauraste uskoo poraustoiminnan turvaamisen työllistävän murtajia jatkossa entistä 16 Ympäristöasiantuntija 3/2012

17 enemmän. Kaupalliselta kannalta murtopalvelujen tarjoajat ovat nyt vahvoilla. Palvelujen kysyntä kasvaa nyt tarjontaa nopeammin, lähimmän 5-10 vuoden kuluessa tämäntapaisiin töihin tarvitaan lisää kymmeniä aluksia. Palvelujen tarjonta ei välttämättä lisäänny kysynnän tahdissa. Arktisiin olosuhteisiin kelpaava jäänmurtaja varustuksineen on teknologisesti varsin vaativa paketti, jonka suunnittelu ja rakentaminen eivät onnistu aivan yhtäkkiä. Alan vahvaa osaamista on Suomen ohella Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Kanada on vielä toistaiseksi jälkijunassa mutta tekee Vaurasteen mukaan vahvasti tuloa alalle. Jäämeren alla piilevien energiavarojen valtavuudesta on puhuttu jo pitkään. Tähän nähden todellinen tuotanto on edelleen hyvin vaatimatonta. Hyvä esimerkki projektien nihkeästä etenemisestä on Venäjän omistama Shtokmanin kenttä, missä tuotannon alkamista on odotettu yli kymmenen vuotta. Kuluva vuosi on taas yksi arvaus kentän avaamisajankohdaksi. Vauraste ei ole kovin varma asiasta. Päätöstä käytännön tuotannon aloittamisesta odotetaan nytkin. Siitä, mitä alueella todella on tapahtumassa, on kuitenkin vaikea saada otetta. Projektien nihkeä eteneminen johtuu Vaurasteen mukaan osin siitä, että Venäjä tarvitsee tuotannon käynnistämiseen länsimaisten yhtiöitten tietotaitoa. Pala on karvas nieltäväksi, koska tämä merkitsisi samalla kumppaneiden päästämistä mukaan kansallisten luonnonvarojen «realisointiin». Arktinen offshoretuotanto vielä vähäistä USA:n IEA:n (International Energy Agency) analyytikko Michael Cohenilta saadun sähköpostin mukaan toiminnassa napapiirin pohjoispuolisilla vesillä on tällä hetkellä vain Shellin North Star -tuotantolautta minkä lisäksi Alaska s Cook Inletillä on pientä offshore -öljyntuotantoa. Cohen arvioi tämän volyymiksi 6-7 tuhatta barrelia päivässä. Norjalla on lisäksi kaasun tuotantoa Snohvitin kentällä. IEA (International Energy Agency) arvioi Venäjän pohjoisen öljyntuotannon kehityksen yllättävän vaatimattomaksi. Vuoden 2011 vuosikirjassa Barentsin meren tuotannon arvioidaan pysyvän nollassa vielä muutaman vuoden ajan. Tämän jälkeenkin vauhti on rauhallista; arvio ylettyy vuoteen 2035 jolloin tuotannon volyymiksi arvioidaan 0,13 miljoonaa barrelia päivässä. Venäjän muiden arktisten offshorealueiden yhteenlaskettu tuotanto arvioidaan tuolloin 0.01 mb/d:ksi. Ylivoimaisesti tärkein tuotantoalue on nytkin käytössä oleva Länsi-Siperia, missä nykyinen tuotantovauhti on 6,75 mb/d. Venäjä kokonaisuudessaan tuottaa tällä hetkellä öljyä reilut mb/d. USA:lainen USGS (United States Geological Survey) on arvioinut koko arktisella alueella odottavan vielä löytämistään 90 mrd. barrelia teknisesti hyödyntämiskelpoista öljyä ja 44 mrd. barrelia kaasua. Nämä edustavat arvion mukaan 13 % maailman vielä paljastumattomista öljy- ja kaasuvarannoista. 84 % arktisista varannoista arvellaan sijaitsevan offshorealueilla. Arvioiden luotettavuutta on kuitenkin epäilty, todellisesti hyödyntämiskelpoiset varannot saattavat tuottaa teollisuudelle lopultakin melkoisen pettymyksen. Greenpeace epäilee arviota Ohjelmajohtaja Tapio Laakson mukaan USGS:n volyymiarvioita on epäilty myös Greenpeacessa. Öljyn etsintä käynnistyy yleensä alueen geologisen rakenteen seismisellä tutkimuksella. Esiintymien perustava edellytys ovat tiiviit maakerrokset, jotka ovat estäneet aineiden haihtumisen ilmaan. Sopiva geologia on kuitenkin vasta perustava edellytys, todellinen tilanne selviää vasta koeporauksilla. Laakson mukaan USGS:n esittämä 90 mrd. barrelin arvio perustuu käytännössä kokonaan vain geologisiin tutkimuksiin, hankalia ja kalliita koeporauksia on tehty alueella hyvin vähän. Varantojen hyödyntämiskelpoisuutta saattaa lisäksi vähentää niiden laatu, joka sekin on vielä arvailujen varassa. Tuotantoa on vaikea saada kannattavaksi jos öljy tai kaasu on sirpaloitunut laajalle alueelle pieniksi taskuiksi. Tuotannon käynnistäminen hankalissa olosuhteissa syrjäisillä alueilla edellyttää kalliita investointeja, joita ei kannata tehdä pienten esiintymien varaan. Oman varauksensa asettaa myös tuotantokauden lyhyys arktisilla vesillä. Tähänastisesta sulamiskehityksestä huolimatta tuotantoa on mahdollista ajaa pääsääntöisesti vain muutama kuukausi vuodessa. Tätäkään ei voida hyödyntää kokonaan, sillä aikaa on jätettävä myös mahdollisten vahinkojen korjaamiseen ennen porauskauden päättymistä. USA:n hallinto onkin velvoittanut Alaskassa operoivaa Shelliä lopettamaan porauskauden kuukautta ennen jäitten tuloa. Määräyksellä pyritään estämään pahin mahdollinen kauhuskenaario, jossa Meksikonlahden tapainen öljyvuoto jää pulppuamaan jään alle koko talven ajaksi. Tuottajalla on oltava pahimmassa tapauksessa aikaa paineentasausreiän poraamiseen ja vuodon pysäyttämiseen ennen jääpeitteen muodostumista. Shell on kuitenkin käynnistänyt vaatimuksesta oikeusprosessin, joka on vielä kesken. Laakson mukaan öljynporaus arktisilla vesillä on joka tapauksessa vaarallista uhkapeliä. Öljyn hajoaminen kylmässä on hidasta minkä takia vuodot aiheuttavat helposti suuria ympäristöongelmia. Öljyn siivoamiseen jäitten keskeltä ei ole toistaiseksi mitään tehokasta keinoa. Vahinkojen korjaamista vaikeuttaa lisäksi se, ettei pohjoisilla offshorealueilla ole öljyntorjunnan edellyttämää infrastruktuuria eli teitä, majoitusta, rannikkovartioston tukikohtia, riittävästi kalustoa jne. 700 miljoonan dollarin pettymys Yksi alueesta kiinnostuneista öljy-yhtiöistä on Cairn, joka on investoinut parin vuoden kuluessa Grönlannin edustalla tehtyihin koeporauksiin 700 miljoonaa dollaria. Poraukset kohdennettiin geologisesti lupaaviin alueisiin, joilta ei kuitenkaan löytynyt mitään. Toimitusjohtaja Simon Thomson kertoo silti uskovansa, että pitkän tähtäimen menestykselle on hyvät mahdollisuudet. Hän kertoo yhtiön sitoutuneen vahvasti Grönlantiin ja jatkavan tutkimuksiaan yhteistyössä mm. Statoilin kanssa. Varsinaiset poraukset ovat kuitenkin pysähdyksissä ainakin tämän vuoden. 17 Ympäristöasiantuntija 3/2012

18 Opiskelijana YKL:ssa Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksen tuloksia Tee töitä opiskeluaikana!... Yrittäjyys kiinnostaa.... Opetetaanko korkeakoulussa oikeita asioita? Merli Lahtinen Akavan opiskelijoiden jäsenkysely julkaisitiin syyskuun alussa. Kysely on totetuettu ensimmäistä kertaa koko akavan laajuudelta ja osa sen tuloksista olikin mielenkiintoisia ja keskustelua herättäviä. Kokonaisuudessaan tuloksiin voi mennä tutustumaan akavan sivuille mutta nostan nyt esiin kolme selkeää pointtia kyselyn tuloksista Tee töitä opiskeluaikana! Nykyään oletetaan että vastavalmistunut maisteri omaa työkokemusta jo muutaman vuoden ajan, vaikka samalla valtionjohto povaakin että työura alkaa vasta valmistumisen jälkeen. Mihin siis nämä muutama vuosi siis oikeastaan katoavat jos niitä ei lasketa mukaan työuraan? Akavan kyselyssä opiskelijoilta kysyttiin syitä opintojen hitaaseen etenemiseen ja kaikkein suurimmaksi opintojen hidastuttajaksi oli merkitty työsääkäyminen lukukausien aikana, jonka lähes puolet oli ilmoittanut syyksi. Suurimmaksi uhkatekijäksi valmistumisen jälkeiselle työllistymiselle arvioitiin työkokemuksen puute. Eli ilmeisesti täydellisessä maailmassa, opiskelija opiskelisi 55 op lukuvuoden aikana ja olisi koko kesän töissä oman alan työpaikassa ansaiten rahaa seuraavaa lukuvuotta varten. Näin 18 Ympäristöasiantuntija 3/2012 onnekkaita tapauksia ei kuitenkaan ole kuin murto-osa, jolloin työkokemuksen sekä ansioiden saaminen jää lukuvuosien aikaiseksi. Kuitenkin lähes 80 % opiskelijoista arvioi, että työkokemuksen puute sekä suhdeverkostojen puuttuminen ovat suurimmat tekijät, jotka vaikeuttavat töiden saantia valmistumisen jälkeen. Tästä kaikesta voimme siis päätellä, että työn tekeminen opiskeluaikana kannattaa. Yrittäjyys kiinnostaa Lähes 40 prosenttia vastaajista oli kertonut harkinneensa yrittäjyyttä opintojensa aikana. Luku on selkeästi suuri ja kuvaa myös opiskelijoiden käsitystä nykyisistä työmarkkinoista, koska avoimissa vastauksissa kommentoitiin yrittäjyyttä sanoin saan edes jotain töitä. Kuitenkin yrittäjyydessä kiinnosti myös työn itsenäisyys sekä joustavat työajat sekä mahdollisuus rikastua. Kuitenkin ensimmäiseksi tekijäksi, miksi epäillään yrittäjäksi ryhtymistä, vastattiin pelko taloudellisesta epäonnistumisesta. Moni myös vastasi ettei tiedä tarpeeksi yrittämisestä vaikka asia kiinnostaisikin. Eniten yrittämisessä kiinnosti omien unelmien toteuttaminen sekä työn itsenäinen luonne. Kaikkein vähiten kiinnostusta yrittäjyyteen löytyi kuitenkin luonnontieteiden alalta, jolloin voi miettiä, pitäisikö opetukseen kuulua jonkin verran tietoutta yrittäjäksi ryhtymisestä. Opetetaanko korkeakoulussa oikeita asioita? Kun opiskelijoilta kysyttiin millaisia taitoja yliopistossa opetetaan sekä mitä työelämässä tarvitaan niin johtamistaidoilla tämä suhde oli kaikkein pienin. Korkeakoulutetut selkeästi näkevät johtamistaitojen olevan tärkeä osa omaa työuraa, mutta niiden hankkiminen onkin vaikeampi asia. Eteenkin jos yrittäjyys kiinnostaa, niin johtajuustaidot nousevat erityisen tärkeiksi. Jos näitä asioita ei kuitenkaan opi korkeakoulussa tai työelämässä, jossa nuori opiskelija harvoin saa johtamiskokemusta, niin mistä tätä kokemusta pitäisi saada? Monesti opiskelijat arvioivat ne pienetkin johtamistaidot tulevan projektien hallintataidoista sekä järjestötoiminnan kautta. Siksi kaikkea kokemusta kannattaa käyttää hyödyksi mitä opiskeluaikana saa.

19 Apurahatyöstä eläkettä ja tapaturmaturva! Taiteen ja tieteen alojen apurahansaajat vakuuttaa Mela. Vakuuttamisen edellytyksenä on Suomesta vähintään neljäksi kuukaudeksi myönnetty apuraha, jonka määrä on vähintään 300 euroa kuukaudessa. KiinnostuitKo asiasta? asiakaspalvelu Ympäristöasiantuntija 3/2012

20 YKL:n apuraha Lontoo kutsui vuodeksi Kun yksi ei riitä, on hankittava toinen. Nimittäin maisterin tutkinto. Maaria Haikarainen, Filosofian maisteri (ympäristötieteet), Master of Arts (Geography) Lähdin reilu vuosi sitten opiskelemaan Lontooseen King s College -yliopistoon maantieteen laitokselle ympäristökatastrofien riskienhallintaa ja ilmastonmuutoksen sopeutumiskysymyksiä, sillä koin sen parhaana mahdollisena täydennyskoulutuksena. Asuimme Islingtonissa, josta löytyy Lontoon pienin luonnonsuojelualue Barnsbury Wood. Se on pienempi kuin Nalle Puhin metsä, vain 0,3 hehtaaria. Kuva: Maaria Haikarainen Valmistuin vuonna 2008 Helsingin yliopistosta ympäristönsuojelutieteen oppiaineesta filosofian maisteriksi. Työskentelin jo valmistumiseni aikaan kokopäiväisesti hallinto- ja esimiestehtävissä puoluepoliittisessa järjestössä. Mieleni paloi kuitenkin ympäristöalan asiantuntijatehtäviin, mutta muutamissa työhaastatteluissa käytyäni tuntui siltä, että osaamistani täytyisi jotenkin päivittää. Kävin läpi erilaisia kurssivaihtoehtoja, mutta Suomessa ei tuntunut olevan tarjolla mitään minulle sopivaa täydennyskoulutusta. Koska samaan aikaan puolisoni oli päättänyt hakea Britanniaan opiskelemaan terveystaloustiedettä, ryhdyin katselemaan, mitä Lontoossa olisi minulle tarjolla. Olen ollut vapaaehtoispohjalta mukana erilaisissa kehitysyhteistyöprojekteissa, ja ajattelin, että voisin jatkossa tehdä sitä työksenikin. Rajoitin siis hakuni ympäristö- & kehitys -aiheisiin kursseihin. Pian löysin mielenkiintoisen vaihtoehdon: arvostetun King s College Londonin maantieteen laitoksen maisteriohjelman nimeltä Disasters, Adaptation & Development, jossa nimensä mukaisesti opiskellaan ympäristökatastrofeja ja ilmastonmuutoksen sopeutumista erityisesti kehitysmaakontekstissa. Päätin hakea tuohon ohjelmaan. Useimmilla Britannian yliopistoilla on maisteriohjelmiin jatkuva haku: hakemukset ratkaistaan tapauskohtaisesti, ja kun ohjelma tulee täyteen, ei uusia opiskelijoita enää oteta. Lähetin oman hakemukseni maaliskuun 2011 alussa. Hakemukseen tuli liittää kaksi suosituskirjettä, joista vähintään toisen oli edustettava akateemista maailmaa ja mikäli hakija oli ehtinyt ensimmäinen tutkintonsa jälkeen siirtymään työelämään (kuten minä), toisen suosittelijan tuli olla työkuvioista. Hakemukseni otti loppukeväällä hieman takapakkia. Yliopisto oli luvannut vastauksen seitsemän viikon kuluessa, mutta sitä ei kuulunut. Kahdeksan viikkoa odoteltuani otin yhteyttä ja kysyin, mikä tilanne hakemukseni kanssa on. Sain vastauksen, että valitsijat odottavat edelleen tietoa kanditutkinnostani. Sitäpä minulla ei kuitenkaan ollut, koska ehdin valmistua ennen tutkinnonuudistusta ja olin edennyt ensimmäisissä opinnoissani suoraan maisterivaiheeseen. Lähetin heille opetusministeriön sivuilta löytyneen englanninkielisen selityksen, miksei kaikilla suomalaismaistereilla ole kanditutkintoa, ja sainkin pian King siltä päätöksen: minulle oli myönnetty ehdollinen opiskelupaikka. Ehdollisuus tarkoitti tapauksessani virallisen IELTS tai TOEFL englanninkielen tasokokeen läpäisyä hyvin pistein. Pääsin suorittamaan testin vasta elokuussa, ja opiskelupaikkani vahvistui siis vasta pari viikkoa ennen Lontooseen muuttoa. Tehokasta opiskelua Britanniassa opiskelu on hyvin erilaista kuin Suomessa, jossa voi hyvin vapaasti 20 Ympäristöasiantuntija 3/2012