3/2011 Lokakuu 3/ vuosikerta 138. numero

Transkriptio

1 Lokakuu 3/2011 Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 28. vuosikerta 138. numero 1

2 P Ä Ä K I R J O I T U S Moni sen jo tiesi Teksti Paavo Pesonen Jälkiviisaus ja kaikkitietävyys kukoistavat. Sävel ja sanat ovat samat, kuuntelee keskustelua missä tahansa. Tiesihän sen. Minähän sanoin jo monta vuotta sitten. Näin tuntuvat ihmiset tienneet Myllykosken tehtaan kohtalon jo vuosikausia. Tällaisena on keskustelu käynyt sen jälkeen, kun UPM ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut, joiden jälkeen tarkoituksena on mm. sulkea Myllykosken tehdas ja irtisanoa yhteensä noin 1200 henkilöä. Kone Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Pekka Herlin sanoi 1970-luvulla legendaariset sanansa on juostava hirvittävän kovaa pysyäkseen paikallaan. Silloin paperiteollisuudelle riitti vielä reipas kävelyvauhti, niin toisin vain kaikki on nyt. Myöhemmin Herlinin sanoja on lainannut moni, myös paperiteollisuuden johtajat. Kyllä myllykoskelaiset juoksivatkin. Saneerausohjelma toisensa jälkeen vietiin päätökseen ja tehtävät jaettiin jäljelle jäävien kesken yhä uudelleen. Juoksukuntoa kyllä riitti, mutta välineet eivät olleet samanlaiset kuin kilpailijoilla. Kiistellyn, ei aina kovin salonkikelpoisen Koneen ruhtinaan Pekka Herlinin eräs toinen toteamus ei ole nykypäivänä ollenkaan niin innokkaasti lainattu kuin edellinen. Siinä Herlin toteaa seuraavaa: Yrityksen on pystyttävä toimimaan niin, että sen työntekijöiden elinehdot paranevat, että he tuntevat olonsa turvalliseksi, että saavutetaan työtyytyväisyys Emme voi edellyttää solidaarisuutta henkilökunnaltamme, ellemme ole vastavuoroisesti solidaarisia. Näin totesi Herlin aikoinaan Talouselämä -lehden haastattelussa. Ymmärrän, aika on nyt toinen. Olisi silti toivonut, että Myllykosken tehdas olisi vielä saanut jatkaa toimintaansa, vaikka vain määräajan, vuoden tai kaksi. Työttömäksi jäävän uudelleen työllistyminen on tehtaan sulkemisen jälkeen tärkein asia. Uskon, että kunkin kannattaa olla itse aloitteellinen. En ole vanhempi valtiomies enkä muukaan tietäjä, mutta Voikkaan tehtaan ja Kymin PK 7 sulkemista ja sen jälkihoitoa läheltä seuranneena luulen asian olevan näin. On hyvä, että paikallinen lehdistö on pitänyt Myllykosken tapausta esillä ja kertonut esimerkkejä Voikkaan entisten työntekijöiden selviytymistarinoista. Toivon, että se luo uskoa nyt työnsä menettäville. Vanhojen tehdassalien menestystarinoihin on usko mennyt. Summan entinen tehdas on täyttynyt laitteista ja työllistää jonkin verran ihmisiä. Siitä, kuinka paljon heistä on aikaisemmin paperiteollisuudessa työskennelleitä, minulla ei ole tietoa. Voikkaan tehtaan entiset tilat näyttäisivät tyhjenevän sitä mukaa, kun tukirahojen maksu loppuu. Yhteiskunnan varat olisi käytettävä pysyvien työpaikkojen saamiseen paikkakunnalle. Vuokranantajana toimivan yrityksen kannalta on hyvä, jos se saa ylimääräiset tilansa vuokrattua. Kaksi eri asiaa on, täyttyvätkö tyhjät salit koneista ja työntekijöistä, vai säilytetäänkö niissä lumppua, viljaa tai romua. Työllistävä vaikutus on erilainen. Voikkaan entisen paperitehtaan seinälle ripustettu entisen jalkapalloilijan kuva näyttää komealta niin kauan, kunnes se nokeentuu ja rispaantuu. Montaa työpaikkaa se tuskin kuitenkaan paikkakunnalle tuo. 2

3 K Y M I N P A P E R I T E H T A A N P Ä Ä L U O T T A M U S M I E S Kesä ja mitä sen jälkeen Teksti Pasi Untolahti Kevään iso juttu oli isojen arkkien investointipäätös. Uusien työpaikkojen syntyminen on aina hieno asia. Sillä on myös henkisesti positiivinen merkitys. Usko paperin tekemiseen myös lähitulevaisuudessa täällä Kuusankoskella kasvoi ehkäpä piirun verran, ainakin kaikkein optimistisimmilla. Vuoden alkupuolella koulutettiin kunnossapitomiehiä tuotannon töihin. Paperitehtaalla ei pääsääntöisesti näitä moniosaajia hyödynnetty, vaan ajettiin ennemmin vaikka vajaalla. Nyt tulee kaksoisroolituksen jatko-osa numero kaksi. Tuotannon henkilöstöä perehdytetään kunnossapitotöihin. Loppuvuosi näyttää meille sen, jalkautuuko kyseinen toimintatapa yhtään paremmin kuin kaksoisroolituksen osa yksi. Ristiintyöskentely sovittuja pelisääntöjä kunnioittaen on ollut Paperiliitonkin tavoitteena jo yhdeksänkymmentäluvun puolivälistä alkaen. Moniosaamista ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista tyrkyttää kaikille. Meillä pitää myös säilyä kapeampialainen huippuosaaminen. Tosin asiat eivät välttämättä sulje pois toisiaan ainakaan ihan kaikkien kohdalla. Osasto 19 toimikunta on tehnyt päätöksen, että pääluottamusmies alkaa selvittää tämän syksyn aikana eri työvuorojen kiertomalleja kolmivuorotyössä ja sitä, kuinka niitä voitaisiin kokeilla. Kun vaihtoehdot on kartoitettu ja työnantajan kanssa niistä sovittu, järjestämme äänestyksen siitä, mikä malli tulee kokeiltavaksi. Luottamusmieskokousten linjaukset sekä toimikunnan kannanotot ohjaavat yksityiskohtaisemmin asioiden kulkua. Vuosien takainen viisaus kuului, että yhtiön, tässä tapauksessa UPM:n, pitää tuottaa voittoa pitkällä tähtäimellä. Näin yhtiötä pystyttiin kehittämään sekä turvaamaan työntekijöiden työpaikat ja sitä kautta tuli hyvinvointia koko paikkakunnalle. Työntekijät tekivät tunnollisesti työnsä ja firma maksoi palkat oikein ja ajallaan. Tähän astihan kaikki tuntui ja kuulosti reilulta. Mutta sittemmin tavoitteet ovat muuttuneet. Enää ei riittänyt, että firma, kaikki aselajit yhteen laskettuna pärjäsi koventuneessa kilpailussa. Toimialojen, tässä tapauksessa paperitoimialan, tulee tehdä voittoa. Alkoi kilpavarustelu yhtiön sisällä siitä, mikä toimiala oli milloinkin niin sanotusti kuskin paikalla. Siitä ei tainnut seurata juuri mitään mainitsemisen arvoista. Nyt ollaan siinä pisteessä, että yksikön, tässä tapauksessa Myllykosken paperitehtaan, olisi pitänyt tehdä voittoa ja lunastaa paikkansa UPM:n paperitoimialan suuressa, kilpailutetussa perheessä. Nyt sen tiedämme, että näin ei käynyt Ja vaikka yksiköt selviäisivät kyseisestä kustannuskilpailusta kuinka hyvin tahansa, kiitettävin arvosanoin, voidaan työntekijät siitä huolimatta taluttaa YT-pöydän ympärille, tässä tapauksessa Pietarsaaren työntekijät. Perusteena on tuotannon tehostaminen. Myllykosken tehtaan sulkeminen on todella surullinen asia. Suunniteltu aikataulu kuvastaa tämän päivän kvartaalitalouden oppeja: mahdollisimman paljon minimiajassa. Yhteiskuntavastuu sekä ihmisistä välittäminen kuuluvatkin jo muille toimialoille. Toivon myllykoskelaisille työtovereillemme jaksamista tässä aivan mahdottomassa tilanteessa. 3

4 O S A S T O 1 9 P U H E E N J O H T A J A Syksyistä pohdintaa Te k s t i To m m i B r a g g e Syksyiset tervehdykset kaikille Kolmoispaperin lukijoille. Aluksi haluan jakaa huoleni päätoimittajan kanssa siitä, miten lehteä jatkossa tullaan tekemään. Kirjoittajia on pudonnut ringistä pois ja jollei kirjoituksia tule, jossain kohtaa tulee homman mielekkyydelle raja. Mielestäni lehti on kuitenkin paikkansa ansainnut ja se on erinomainen tiedon välittämisen väline, jonka pariin on mukava uppoutua vaikka artikkeli kerrallaan. Kirjoituksia, iloisia, ankeita, työstä tai työn viereltä taikka vaikka rempseä pakina menneiltä sankariajoilta olisi mukava saada uusilta kirjoittajilta. Tulkaa mukaan tekemään lehteä, jota te haluatte lukea. Jos pienintäkään ideantynkää päähäsi tuli, niin kipin kapin Paavon juttusille ja jalostamaan ideaa eteenpäin. Pidetään paperin kulutusta näin yllä vaikka omin voimin nyt, kun mielipidettämme kysyvä konsultti vannoo jo puhtaasti sähköisen asioimisen nimeen. Vai oliko syynä global sourcing ja jatkuva tinkiminen, mene ja tiedä. Joka tapauksessa sähköinen asiointi vankistaa otettaan paperin kustannuksella ja se ei ole kenenkään paperityöläisen etu. Toimikunta on työskennellyt tarmokkaasti kohta kaksi vuotta, ja syyskokouksessa on tänä vuonna valintavuorossa toimikuntapaikat. Toimikunnan tehtäviin kuuluu osaston asioiden ja omaisuuden hoitaminen. Toki osastojen säännöissä lukee paljon muutakin, mutta tuohon on sisällytetty kaikki olennaisin. Toimikuntaan valitaan 10 jäsentä ja 10 varajäsentä. Työpaikkakokouksissa voi jättää esityksensä toimikunnan jäseneksi, varajäseneksi jne. Työpaikkakokousesitykset kokoan yhdeksi esitykseksi syyskokoukseen, jossa voi myös esittää henkilöitä eri toimiin. Jos esityksiä on enemmän kuin tarjolla olevia paikkoja, syyskokouksessa käydään vaali. Siinä siis syytä kerrakseen tulla kokoukseen antamaan toimijoille mandaatti seuraavan kaksivuotiskauden hoitamista varten ja vaikuttamaan valintoihin. Kunnossapitohenkilöstö liikkui jälleen Kymin ja Kaukaan väliä varsin kiitettävästi. Kaukaalta oli Kymillä hieman yli 20 henkilöä ja kymiläisiä oli Kaukaalla 32. Määrä vastasi jotakuinkin työnantajan asettamaa tavoitetta, mistä Aki Kohonen kiitteli tehdaspalvelun johtoryhmässä. Vaihtelu omaan työhön on oikein piristävää ja palautetilaisuudet ovat tuonnempana. Niissä käydään läpi onnistumiset ja kehitettävät asiat. Kunnossapidossa on alkanut näkyä tuotantohenkilöitä (ei vielä yhtään naista!) opettelemassa kunnossapitotöitä. Homma on vasta alkutekijöissään, mutta minun lisäkseni moni muukin on kaivannut selvempää linjanvetoa siitä, mistä tässä on kyse. Tähän on hyvä lopettaa, ja ei muuta kuin uutta opettelemaan tai vanhaa osaamista verestelemään! 4

5 O S A S T O 8 5 P U H E E N J O H T A J A Lamaannus Te k s t i K a t i T ä h t i Yksi kesä on taas eletty. Syksy tuli ja toi mukanaan huonoja uutisia seutukunnalle. Viime aikoina on joutunut miettimään usein, kuinka pienen ihmisen käy näissä pyörteissä. Meillä on uusi uljas kaupunki, mutta kuinka se pystyy pitämään huolta asukkaistaan, jos verorahat vähenevät merkittävästi? Mistä saadaan uusia työpaikkoja ja kuinka käy heikoimpien, lasten ja vanhusten? Helsingin herrat kokoontuvat täällä ja siellä. Puhetta riittää, mutta valitettavasti mitään konkreettista on vaikea löytää. Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia. Me kun asumme siinä kolkassa Suomea, jolla ei alueellisesti pyyhi kovin hyvin. Tosin koko Suomen maalla ei taida pyyhkiä kovin hyvin. Velkaa on jo monin kerroin enemmän kuin 90-luvun laman aikaan ja työllistymisen eteen on tehty huomattavasti vähemmän kuin silloin. Me, joilla työpaikka vielä on, joudumme myös kiristämään vöitämme. Elämä on entistä kalliimpaa, ja saavutetuista eduista joudutaan luopumaan. Nyt suunnitteilla on vuorotteluvapaakorvausten leikkaus. Tämä tulee varmasti vähentämään vuorotteluvapaan käyttöä ja heikentämään työssä jaksamista. Ja pitikö sitä eläkeikää nostaa? Ja mihin ne rahat oikein valuvat? Kaikilla meillä on huoli tulevaisuudesta, jollakin se vain on suurempi kuin toisella. Tulevaisuus on suuri tuntematon, jota kannattaa jo hiukan pelätä. Kuinka monta kertaa olen tänä vuonna kuullut lauseen tulisipa lottovoitto? Sitä odotellessa. PS. Jos sitä lottovoittoa ei sitten kuitenkaan tule, niin onhan meillä toisemme. Taistelu jatkuu! 5

6 K Y M I N T Y Ö N T E K I J Ö I D E N T Y Ö S U O J E L U V A L T U U T E T T U Jokilaaksossa mietittiin työsuojeluvaltuutetun roolia Te k s t i P a a v o P e s o n e n UPM:n paperitehtaiden työsuojeluvaltuutetut pitivät yhteisen kokouksen Jokilaakson tehtailla 21. ja Isäntinä toimivat Jokilaakson tehtaitten työsuojeluvaltuutetut, suojelupäällikkö Kalle Seppänen ja Jokilaakson tehtaitten tekninen johtaja Hannu Miettinen. Kokoukseen osallistuivat Jämsänkosken, Kaipolan, Kymin, Pietarsaaren, Valkeakosken ja Raflatakin työsuojeluvaltuutetut. Valtuutettujen kokoontumiselle on nähty tarvetta jo pitkään, ja nyt se viimein toteutui. Kahden päivän aikana käytiin Pauli Karjalaisen johdolla lävitse monta kalvosarjaa ja erilaista esittelymateriaalia. Kaikilla kalvoilla on merkityksensä ja konsernitason missä mennään turvallisuusasioissa -tieto on tervetullutta työsuojeluvaltuutetuille. Yllättävääkin tietoa tuli, ainakin osalle joukosta, kerralla paljon. Henkilökohtaisia tapaamisia ei voi korvata sähköpostitulvalla eikä internettiin piilotetulla viestinnällä. Vähintään vuosittain järjestettävälle tapaamiselle on siis tarvetta. Eri yksiköiden työsuojeluvaltuutettujen mielipiteet tulisivat myös huomioitua paremmin, jos kokoontumisia järjestettäisiin tiheämmin. Mm. UPM:n työhyvinvointiryhmässä on vain tiettyjen tehtaiden edustus, joten kannanotot siellä edustavat tietenkin lähinnä näitä tehtaita. Konsernin yhtenäistä ohjetta tulee yksiköihin tänä päivänä tuutin täydeltä. Jokaisella tehtaalla asioista on omat tulkintansa, niin näyttää olevan työturvallisuusasioidenkin kohdalla. Noudatetaanko Kymillä liian tunnollisesti näitä kaukaisesti laadittuja ohjeita? Kenties ei uskalleta tehdä omia päätöksiä, jos oivalletaan jokin hyvä, toteuttamiskelpoinen idea. Raha tietysti asuu muualla, eikä sitä kyetä käyttämään salaa. Työturvallisuudessa voidaan kuitenkin joskus saada yhtä aikaa hyvää ja halpaa. Monet parannukset ovat päätöksiä, joiden kustannukset ovat pieniä. Päivillä luennoinut Työturvallisuuskeskuksen Markku Tolvanen toi tähän liittyen esille mielestäni tärkeän näkökannan: ymmärretään, että valittuun työtapaan liittyy riskejä, mutta ei välitetä siitä. Syyt piittaamattomuuteen tuntuvat kummallisilta: työporukassa on tapana naureskella, jos joku on turhan tunnollinen, on kiire, eikä kukaan usko, että omalle kohdalle sattuu. Anne Kinnunen UPM:n työterveyshuollon Pirkanmaan aluekeskuksesta puhui levon, palautumisen, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta. Se, miten asia pitäisi hoitaa, on mielestäni useimpien tiedossa. Valtaosa työntekijöistä selviytyy siitä ilman vaikeuksia. Ongelmat alkavat yleensä silloin, kun jokin häiriötekijä astuu kuvaan. Se voi olla esimerkiksi suuri muutos työmaalla tai yksityiselämässä. Vaikeudet alkavat kasaantua, eikä osata tai kehdata hakea apua ajoissa. Kinnunen neuvoikin työtovereita tarjoamaan apuaan, jos näkee jonkun sitä tarvitsevan. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä työtovereiden alituista tarkkailua. Työsuojeluvaltuutetun rooli on muuttunut työsuojelun arvostuksen noustessa, mutta toisaalta myös työelämässä meneillään olevan myllerryksen takia. Tehtäväkenttä on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ikään kuin huomaamatta. Työnantajapuolen karsiessa omien työsuojeluammattilaistensa määrää on valtuutettujen työmäärä vastaavasti lisääntynyt. Jokaisen työsuojeluvaltuutetun pitää tehtäviä tärkeysjärjestykseen laittaessaan mielestäni muistaa se, mihin tehtävään hänet 6

7 on valittu: toimimaan yhdyshenkilönä työntekijöiden ja työnantajan välisissä työsuojelua koskevissa asioissa, toimimaan asiantuntijana työsuojelua koskevissa asioissa ja tarvittaessa osallistumaan työsuojeluviranomaisen tekemiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin. Kokoontuminen muistutti omalla tavallaan työsuojeluvaltuutetun työehtosopimuksen ja työsuojelun valvontalain määrittelemistä oikeuksista ja vastuista. Kokoukseen osallistujat potretissa. Vasemmalta: Esa Lehtinen Kaipola, Hannu Ahonen Jämsänkoski, Jari Lehtonen Tervasaari, Pauli Karjalainen TTTpalvelut, Jorma Vertanen Pietarsaari, Ari Paju Jämänkoski, Hannu Ulenius Paperiliitto, Hannu Miettinen Jokilaakso ja Ari Koskinen Raflatac. Kuvasta puuttuvat työsuojelupäällikkö Kalle Seppänen ja kameran takana ollut Paavo Pesonen. Anna meidän juosta puolestasi. Pyytämällä meidät kotikäynnille saat laadittua juuri oikein mitoitetut ja asiantuntevasti laaditut vakuutukset. Näin et maksa turhasta. Ota yhteyttä ja sovi kotikäynti. Soile Korpelainen Kuusankosken palvelupiste Pallokentäntie KUUSANKOSKI Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva

8 Tervasaaressa työturvallisuus astui uuteen aikaan Te k s t i j a k u v a P a a v o P e s o n e n SSyyskuussa 2009 tehty auditointi avasi työsuojeluvaltuutettu Jari Lehtosen mielestä uuden sivun UPM:n Tervasaaren yksikössä. Tehtaalla oli takanaan kovat ajat. Sitä oli saneerattu kovalla kädellä, ja ehkä siinä tiimellyksessä työturvallisuus oli päässyt unohtumaan. Ulkopuolisen tekemän arvioinnin tulos kertoi asiasta omaa karua kieltään ja sai myös yksikön johdon katsomaan peiliin. - Asiaa alettiin korjata sellaisella tohinalla, että ajatus ei aina ehtinyt mukaan, ja alussa sattuikin ylilyöntejä, sanoo Jari Lehtonen. Asiat ohjautuivat kuitenkin nopeasti oikeaan suuntaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Lehtosen mukaan mm. työsuojelun peruskurssi, jonka kaikki esimiehet kävivät. Se antoi hyvät perusvalmiudet turvallisuusajatteluun. Kun asiat alkoivat kulkea oikeaan suuntaan, parani myös valtuutetun ja työsuojelupäällikön yhteistyö koko ajan. Työntekijöiden keskuudesta on suojainohjeiden tiukentuessa kuulunut Lehtosen mukaan jonkin verran nurinaa, mutta palaute työturvallisuuden kehittämisestä on ollut pääasiassa positiivista. Esimerkiksi suojalasien pakollinen käyttö on koettu hankalaksi, ja vie hetken aikaa, ennen kun siitä tulee tapa ja se alkaa sujua itsestään. - Olen toiminut valtuutettuna vuodesta 2006 lähtien. Kuluneet vuodet ovat sisältäneet suuren muutoksen. Koko turvallisuuskulttuuri on muuttunut Tervasaaressa. Ennen sain puhua kuuroille korville. Nyt tekemäni parannusehdotukset otetaan vakavasti, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jari Lehtonen tyytyväisenä. Jari Lehtosen mielestä työturvallisuus Tervasaaressa on edistynyt suurin harppauksin. 8

9 Kunnossapitoseisokissa panostettiin valvontaan Te k s t i j a k u v a P a a v o P e s o n e n Kymin Integraatin kesäseisokissa viikolla 35 kiinnitettiin erityistä huomiota työn turvalliseen tekemiseen. Tehdasalueella työskenteli parhaimmillaan omien työntekijöiden lisäksi noin 500 ulkopuolisen urakoitsijan työntekijää, joukossa myös ulkomaalaisia. Ulkopuolinen työvoima keskittyi sellutehtaan puolelle, paperitehtaalla töitä teki oman väen lisäksi vain kourallinen vierasta työvoimaa. paljon, oli selvää, että suuri osa havainnoista ja korjaavista toimenpiteistä kohdistui heidän toimintaansa. Kaikkia kohteita ei tietenkään ehditty tarkistaa ja korjattavaa varmasti vielä jäi. Käytäntö oli mielestäni hyvä, ja toivon sen jatkuvan tulevissa seisokeissa. Seisokin aikana järjestettiin turvallisuuskierroksia, joissa oli mukana työturvallisuutta valvomassa henkilöitä Kymin ja Kaukaan teknisen osaston yhteisestä organisaatiosta. Turvallisuuskierroksiin osallistuivat työsuojeluvaltuutetun ja tehtaan oman organisaation lisäksi säännöllisesti Tero Junkkari ja Kari Kerkelä Kaukaalta. Kahdesti kierroksella nähtiin myös Kaukaan työsuojelupäällikkö Kimmo Vihelä. Työmailla kierrettäessä huomiota kiinnitettiin mm. suojainten käyttöön, telinetyöskentelyyn, nostotöihin ja työmaiden yleiseen siisteyteen. Jos puutteiden nähtiin aiheuttavan suoranaista vaaraa, keskeytettiin työ ja sen sallittiin jatkuvan vasta, kun tarvittavat turvatoimet oli tehty. Koska ulkopuolisia henkilöitä oli tehtaalla Teline vai nostopukki? Kummassakin tapauksessa löytyy epäkohtia. 9

10 Paperiliiton motoristit kokoontuivat Kuopiossa, musiikin ystävät Valkeakoskella Te k s t i P a a v o P e s o n e n K u v a t P a a v o P e s o n e n j a H a n n u L a i t i n e n Menomatkalla pysähdyttiin tankkaamaan sekä miehet että pyörät. Paperiliittolaisten motoristien kokoontumisajot järjestettiin tänä vuonna Kuopiossa. 105-vuotista taivaltaan Paperiliitto juhli Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä. Kumpaankin tapahtumaan osallistui liiton jäsenistöä myös kuusankoskelaisista ammattiosastoista. Atlakselta Kuopioon Perjantaiaamuna 22. heinäkuuta täyttyi Voikkaan Atlaksen pihamaa moottoreiden paukkeesta osastojen 19 ja 85 motoristien kaartaessa lähtöpaikalle. Kun viimeinenkin ilmoittautunut oli saapunut paikalle, startattiin moottorit uudelleen ja lähdettiin koneiden jylinän saattelemina matkaan. Kuopioon ei ajettu suorinta tietä, vaan Matti Kirvesniemen johdolla pitkin mutkaisia maisemateitä. Matka taittui muutaman pysähdyksen taktiikalla. Ainoastaan yhden sadekuuron läpi ajaneet koneratsastajat saapuivat kokoontumispaikkana olleen hotelli Isovalkeisen pihamaalle hyvissä ajoin ennen iltaa. Majoittumisen jälkeen motoristit ehtivät vielä käydä saunomassa ja uimassa ennen hotellissa tarjottua päivällistä. Loppuilta kului mm. tutustumalla Kuopion yöelämään. Lauantaiaamupäivän aikana halukkaat pääsivät tutustumaan Kuopioon kiertoajelun merkeissä. Iltapäivällä oli vuorossa paraatiajo, jota liiton puheenjohtaja Petri Vanhala johti Harley Davidson -moottoripyörällään. Kuusankoskelaisilla oli paraatin suhteen selvä työnjako. Ensimmäisen joukkueen osallistuessa paraatiin jäi toinen joukkue pitämään paikkakunnan mainetta yllä toisenlaisin keinoin. 10

11 Kun sunnuntaiaamu koitti, heräilivät motoristit yksi toisensa jälkeen. Jo aikaisemmin oli sovittu, että kotiin jokainen lähtee oman aikataulunsa mukaan. Joku lähti yksin, toiset pienempinä joukkoina. Sadekuuro osui myös kotimatkalle, mutta se ei moottorimiehiä haitannut. Takana oli onnistunut viikonvaihde. (jatkuu seuraavalla sivulla) Ilkka Kymäläisen Honda Gold Wingiä ihmettelemässä Juha Rötkö ja Veli-Matti Pynnönen. Seppo Taskista touhu hymyilyttää. 11

12 Koskelasta valkeakoskelle Vain viikon kuluttua kokoontumisajosta oli vuorossa seuraava jäsentapahtuma: Paperiliiton 105-vuotisjuhla yhdessä Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuman kanssa. Kuusankoskelaiset lähtivät matkaan bussilla Koskelan pihasta. Perille päästiin sopivasti lounasaikaan. Ympärilleen silmäillessään voi havaita, että nykyisiä ja entisiä kymiläisiä oli tullut paikalle myös omilla kulkupeleillä. Ennen ohjelman alkua oli aikaa tapailla vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin. Nopeimmat ehtivät käydä ihastelemassa kaupungin kauniita rantakatuja ja satama-aluetta. Maisemaa katsellessa kuului useampi kuusankoskelainen kummastelevan, miksei kotipaikkakunnalla ole osattu käyttää hyväksi joen suomia mahdollisuuksia. Juhlapuheiden jälkeen alkoi ohjelma. Esiintyjäkaartissa nähtiin myös tuttuja. Rakennusmestari Harjakainen nimittäin nappasi yleisön joukosta Risto Hietasen yhdeksi avustajakseen temppuilemaan kanssaan lavalle. Iltapäivä ja ilta jatkuivat musiikin merkeissä. Vaikka kyseessä oli Työväen musiikkijuhla, eivät vanhat työväenlaulut raikuneet. Tunnelmaa pitivät korkealla mm. Pelle Miljoona ja Pauli Hanhiniemi. Yleisö sai myös nähdä, kuinka kahden täysin erilaisen muusikon duo orkesterin säestämänä toimi loistavasti. Maria Lund ja Timo Rautiainen esittivät hienon setin. Osa retkeläisistä ehti tutustua Valkeakosen kauniisiin maisemiin. Vasemmalta: Riitta Pesonen, Anna Rinne, Jukka Nokelainen, Kari Puolatie, Ulla Niemi ja Kalle Aaltonen. Liiton Puheenjohtaja Petri Vanhala joutui Harjakaisen pilailun kohteeksi. 12

13 A N R I N P A K I N A On taas tullut syksyn aika Luonnosta sumuinen Ruskan taika Te k s t i A n r i M ä k y n e n Niin se vaan taas kesä meni. Luonto valmistautuu talveen. Miten lienee ihmisluonnon laita? Ja kyllä se vaan niin on, että kohta raapataan auton ikkunoita! Lomittajia taitaa jokunen vielä olla. Jokohan on saatu koulutukset loppusuoralle? Ensi kesänä täällä taitaakin sitten olla myllykoskelaisia lomitustehtävissä. Toivottavasti mukaan mahtuu voikkaalaisiakin, ja viime vuonna irtisanottuja. On se tuo pörssiyhtiöiden kilpailukyky kummallinen juttu. Kyllähän meillä jokaisella taisi olla arveluksissa UPM:n toimenpiteet Myllykoskea kohtaan. Se vaan oli ylläri, että aikataulu on näinkin kova. Ja taidettiin siellä tehdä silmänlumeeksi kaikki käynnintehostamiskusetukset, kuten Voikkaallakin. Meillä kotona eletään Voikkaan lopettamista vieläkin. Ei oo helppoo!!!! Olin just vähän ennen Mylsän lopettamisjytkyä meilannut yhdelle kaverille olevan vähän rauhallisempaa. Täytyy nyt vaan taas asennoitua siihen, että tehtaiden lopettamiset ei jää tähän. Nyt pitäisi tälle laaksokunnalle keksiä joku hyvä juttu, jolla sais paikkoihin elämää ja ihmisille toimeentuloa, ettei kaikki taajamat ja kylänlaitamat kuole. Pitäisiköhän huudella viisaampia apuun? Tuossa virtaa Kymijoki. Urheilumaastot ja kulttuuripuitteet on melkoiset ja sitten kylien tenho. Voi kun jostain löytyisi taho, joka osaisi hyödyntää näitä mahiksia, joita täällä olisi niin jo vot! (Mitähän Hjallis tästä tuumais?) Sairaalahanke on ollut otsikoissa. Ja voi pyhä jysäys, toivottavasti päättäjillä on sen verran järkeä, ettei änkeä sitä sinne Kotiharjun suolle. No - kyllähän se sinne taitaa nousta. Ja jos joskus tarttisi sinne ripulin takia mennä, niin voi sitten vain todeta, että suo siellä, vetelät täällä. Ei kun kaikki vaan vanhan Kouvolan ytimeen, ja kylien palvelut sen kun paranee. Nouseehan sentään Tervaskangas. Ja onhan täällä nyt maailman suurin Prisma. Prismaan mennessä täytyy vaan muistaa, ettei aja lapsiparkkiin. Kunpa vielä rakentaisivat mummoparkkihalleja. No siihen saakka yritetään sompailla niin ympyröissä kun parkkihalleissakin omalla tyylillä. Maailmalla on edelleen finanssiongelmia. Saas nähdä, miten mm. Kreikan käy. Rahan menoa kaikki tuollaiset vaan tietää. Verot köyhälistön verta juo. Siinä taas me kaikki saamme tuntea kuinka pääomanruoska viuhuu. Olen jokaiseen juttuuni yrittänyt lisätä aina jotain positiivista. Nyt vaan ei kykene (aamuvuoro)... Tai jos jotain: Kauaa ei mene kun on taas uusi kevät ja kesä. Ruska hehkuu. Pienen hetken. Syksy hiipii, sade vihmoo kasvoihin. Luonto valmistautuu kaamokseen. 13

14 Tiukkojen tulkintojen leima Te k s t i J u h a n i H a a p a l a Missä on paikallinen sopiminen? Työnantajat ovat isoon ääneen vaatineet joustoja työelämään ja paikallista sopimista. Toimenpiteet ovat vain olleet toisensuuntaisia. Kymillä työajanseuranta on tuonut monia muutoksia perinteiseen toimintatapaan. Tiukka tulkita ja toimintatapa on heikentänyt ilmapiiriä ja osittain tehokkuutta, koska muutoksesta ei ole päästy yhdessä sopimaan ja pelisäännöt ovat olleet sanelua. Paikallisen toimintatavan luominen on ollut mahdotonta, ja ohjeistuksissa on mielestäni jo väärää tulkintaa laista ja sopimuksista. Työnantajalla on oikeus työajanseurantaan. Näinhän työsopimuslaki sanoo. Seuranta on oikeudenmukainen ja tuo työntekijät työajan suhteen tasa-arvoisiksi. Vai tuoko? Työajan jousto liukuvan työajan myötä ei kosketa kaikkia. Toivottuja säästöjä syntyy tietysti palkkahallinnossa. Nyt kun järjestelmää jonkin verran tunnetaan, olisi aika korjata siinä olevat epäkohdat. Seurantajärjestelmän rinnalle tulisi rakentaa työaikapankki. Työehtosopimus antaa tähän mahdollisuudet, ja se olisi paikallista sopimista parhaimmillaan. Työaikapankkiin liittyminen tulee olla vapaaehtoista, ja selkeiden pelisääntöjen rakentaminen tuskin on mahdoton tehtävä. Näyttää siltä, että nykyinen jäykkä työajanseuranta ei tunne urakkaluonteista työtä. Tämä sääntö heikentää työvoiman tehokasta hyödyntämistä. Työaikapankkiin voisi hyvin rakentaa kannustavia elementtejä. Joidenkin tehtyjen tuntien perään voidaan laittaa kertoimia. Näin hyödynnettäisiin molempia osapuolia. Vieläkö äänestetään? Edistystä ei ole tapahtunut työntekijäpuolellakaan. Erilaisten työaikamallien kokeilua on siirretty erinäisiin syihin vedoten. Vuorotyö ei ainakaan iän myötä helpotu ja työvoiman vähyys on vaikeuttanut vapaiden saamista. Näin joustomahdollisuudet on karsittu ja vapaa-ajan yhteensovittaminen perhe-elämän kanssa on entistä hankalampaa. Nykyinen työehtosopimus antaa mahdollisuudet kokeilla ns. nopeaa kiertoa työpaikoilla. Paljon keskustelua herättänyt 12 tunnin työpäivää ei ole vielä Metsäteollisuus ry: n ja Paperiliiton välillä sovittu. Tähän 12 tunnin työpäivään liittyy monia asiakysymyksiä, jotka tulee ratkaista ennen kokeilua. Itseäni tässä ns. nopeassa kierrossa askarruttaa kuusi peräkkäistä työpäivää. Silti olisin valmis kokeilemaan tuota työaikamuotoa. Voisimme kokeilla IIAAYY kiertoa. Kokeilun jälkeen on hyvä kysyä mielipiteitä. Palkka on edelleen se suurin kannustin työn tekemiselle, mutta työajan joustavuus korostuu entisestään. Työ monipuolistuu ja sen myötä myös kannustimien pitää monipuolistua. Toivottavasti työnantaja huomaa myös tämän. 14

15 Paperiliiton Kuusankosken osasto 19 syyskauden tapahtumia LÄHDE RISTEILYLLE TALLINNAAN M/S BALTIC PRINCESS -ALUKSELLA HINTA / HENKILÖ A-luokka parivuoteella 75 B-luokka 2 henk. hytti 60 Hinta sisältää risteilyn valitussa hyttiluokassa, buffet-illallisen ja kuljetuksen. Lähtö matkalle: klo Kouvolan linja-autoasema klo Kuusankosken entisen R-kioskin parkkipaikka Risteily on tarkoitettu osasto 19 työssä oleville jäsenille ja heidän puolisoilleen Ilmoittautumiset mennessä puhelimitse Tuijalle numeroon , sähköpostiin tuija.pasonen@upm.com tai Jukalle numeroon , sähköpostiin jukka.nokelainen@upm.com MUISTA PASSI! 15

16 Kymin ammattikoulusta vuonna 1971 valmistuneet tekivät retken Lappeenrantaan Te k s t i J u k k a S o r s a K u v a t L a s s e M a k k o n e n j a P a a v o P e s o n e n Monelle Kolmoispaperi -lehden lukijalle Kymin Osakeyhtiön ammattikoulu on tuttu opinahjo luvun loppupuolella siellä oli pojille sähkö-, metalli-, paperi-, ja sellutekniikan linjat. Näillä linjoilla Kymiyhtiö koulutti uutta työvoimaa silloisille Kuusankoskella oleville tehtaille. Vuoden 1968 elokuussa alkoi uusi puunjalostusteollisuuden 3-vuotinen prosessilinja. Kouluun otettiin 60 poikaa, jotka jaettiin neljälle luokalle. Kaksi ensimmäistä vuotta opiskeltiin peruskoulutusta. Siihen kuului metallitöitä, sähkötöitä ja laboratoriotöiden opiskelua. Vasta kolmannella luokalla erikoistuttiin omalle alalle. Kaksi päivää viikossa oli tehdasharjoittelua. Koulua käytiin kolme pitkää lukuvuotta. Keväällä 1971, heti Vapulta, koitti se hetki, kun pääsimme tehtaille töihin. Päästötodistuksen kävimme kumartamassa koululla kesäkuussa, kun lukuvuosi päättyi. Työpaikat olivat Kymin tehtaalla, Voikkaan tehtaalla tai Kuusanniemessä, joka oli silloin melko uusi tehdas. Kaikki, jotka linjan suorittivat, saivat työpaikan. Seuraavana keväänä, toukokuussa vuonna 1972, pidettiin Kymin Osakeyhtiön 100-vuotisjuhla Voikkaan tehtaan paperisalissa. Se oli suuri tapahtuma. Yhtiöläisiä kuljetettiin junalla Voikkaalle, ja Urho Kekkonenkin oli paikalla. Ennen matkaan lähtöä kokoonnuttiin opettaja Erkki Pesun johdolla luokkakuvaan. 16

17 Useimmat meistä jäivät Kymille töihin, mutta eivät kaikki. Osa oppilaista on vaihtanut ammattia mm. veturinkuljettajiksi, rekkakuskeiksi jne. Jotkut palasivat takaisin Kymille käytyään katsomassa, millaista työelämä on muualla. Vuodet kuluivat ja aina nähtiin kavereita työmaalla ja kaupungilla. Aloimme puhua luokkakokouksesta. Keväällä 2001 päätimme pitää 30-vuotisluokkakokouksen. Paikaksi valittiin Paperiliiton osasto 19 kesäpaikka, Urapirtti. Sinne kokoontui 20 keski-ikäistä miestä. Kesäkuisena iltapäivänä saunoimme, uimme ja keskustelimme. Tilaisuus päättyi, kun pihamaalle kokoontuneena lauloimme laulun Kultainen nuoruus. Syksyllä 2010 meitä kokoontui 5 entistä prosessilinja -71:n oppilasta suunnittelemaan 40-vuotisluokkakokousta. Päätimme tehdä retken Lappeenrantaan. Matkaa varten haimme Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä apurahaa. Saimme huhtikuussa tiedon apurahasta, ja matkan järjestelyt käynnistyivät. Kokoonnuimme kesäkuisena perjantaiaamuna ammattikoulun patsaan luo, jossa otettiin nyt jo harmaantuvista miehistä luokkakuva. Linja-autolla lähti 25 miestä kohti Lappeenrantaa ja UPM:n Kaukaan tehdasta. Tervetuliaiskahvien jälkeen meille näytettiin videoesitys Kaukaan tehtaasta. Sen jälkeen lähdimme tehdaskierrokselle. Kävimme mm. hiomolla ja paperikoneella. Puoleltapäivin matka jatkui Joutsenoon, Paperiliiton osasto 23:n kesäpaikkaan Koivikkoon Saimaan rannalle. Siellä nautimme kenttälounaan ja vietimme iltapäivää saunoen, uiden ja mölkkyä pelaten sekä tietysti jutellen. Monet eivät olleet nähneet koulukavereitaan vuosikymmeniin. Kaukaisimmat luokkaretkeläiset olivat Porista ja Kirkkonummelta. Vietettyämme hienon iltapäivän Koivikossa kiitimme isäntiä ja nousimme bussiin, joka vei meidät Lappeenrannan satamaan. Satamassa nousimme Ms Camillaan, jolla lähdimme kanava- ja saaristoristeilylle. Kolmetuntisen matkan aikana nautimme päivällisen laivalla ja katselimme komeita maisemia. Jotkut olivat ensimmäistä kertaa Saimaan kanavalla. Risteilyn jälkeen kotimatka jatkui bussilla iloisissa merkeissä kohti Kouvolaa ja Kuusankoskea. Bussissa jaettiin vielä kaksi kirjaa muistolahjaksi osallistumisesta luokkaretkelle, jota järjestämässä olivat olleet Kalevi Pahkala, Veikko Pahkajärvi, Juha Puolakka, Risto Ukkola ja Jukka Sorsa. Ms Camillan kannella kouluaikoja muistelevat Veikko Pahkajärvi, Jussi Lahtinen, Timo Aaltonen ja Jukka Sorsa. 17

18 Veteraanit reissussa Te k s t i Ta p i o K o s k i n e n Osasto 19 veteraanijaoston kesäretki suuntautui Fiskarsin ruukkikylään ja Billnäsin naapuriruukkiin. Matka tehtiin K u v a t H a n n u L a i t i n e n 6. heinäkuuta täyden linja-autolastin kanssa. Matkalle lähtiessä oli pientä epäselvyyttä. Lehti- ja netti-ilmoituksessa oli ollut eri lähtöaika. Bussin odottelua Kuusankoskella. Anja Aarnio ja Arja Nikula Fiskarsin kesäisessä maisemassa. Nämä tytötkö muka veteraaneja? 18

19 Saatuamme retkiryhmän kootuksi alkoi matka aurinkoisissa merkeissä. Ensimmäinen pysähdys oli Tuuliharjan huoltamolla. Hörppäsimme kahvit ja söimme sämpylät aamupalaksi ja jatkoimme kohti Fiskarsia ja sen nähtävyyksiä. Totesimme, että kaupallista on. Paljon putiikkeja ja turistihinnat. Varsinaiset museonäyttelyt olivat kuitenkin asiallisia puukko- ym. näyttelyineen. Monen veteraanin mielestä Verla on museoalueena Fiskarsia aidompi ilmapiirinsä ja ympäristönsä ansiosta. Palveluiden kehittämisessä Verlalla on vielä veteraanien mielestä parannettavaa. Alue tarkastettu, totesimme ja siirryimme Laurilan bussilla muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Billnäsiin lounaalle. Tutustuessamme Billnäsiin olimme etuoikeutetussa asemassa. Tehdasalueen uusi omistaja, vanhan suvun vesa, tarjoutui oppaaksemme. Hän toi esille suuret suunnitelmansa alueen kehittämiseksi ja restauroimiseksi. Hotelli- ja konferenssikeskuksineen tehdasalueen kunnostaminen oli jo hyvässä vaiheessa. Isäntäjohtaja puhui Billnäsin historiasta ja sen tuotteiden elinkaaresta. Hän toi mielenkiintoisella tavalla esille ruukkien synnyn ja hiipumisen. Oman malmivarannon ollessa riittämätön tuotiin sitä laivoilla Ruotsista. Keskustelimme Fiskarsin ja Billnäsin omistussuhteista ja nykyisistä tuotteista. Kirveet, vesurit, sakset, puutarhatyökalut, lapiot ym. matkaavat esim. Naton sotilaiden käyttöön. Moni veteraani esitti omia muistojaan käyttämistään Billnäsin kirveistä, vasaroista ym. laatukaluista. Taide- ja museonäyttelyt olivat todella mielenkiintoisia. Esineitä oli jopa sadan vuoden takaa. Nykyisen omistajan mielipiteet alueen tulevaisuudesta loivat mieliimme todella positiivisen mielikuvan. Kotia kohti lähdimme aurinkoa mielissämme. Ei pelkkää pessimismiä: on henkilöitä, jotka uskovat tulevaisuuteen. Henkilökunta joka alueella työskenteli, edusti tätä samaa. Kyselivät onko kaikki hyvin, oletteko tyytyväisiä näkemäänne? Kotia kohti, helleilma, bussin ilmastointi täysille. Välipysähdys vielä Kausalassa. Kahvit ja totutusti tyytyväinen matkajoukko oli taas reissun tehnyt. Kiitokset mukavalle matkaseurueelle! Ruukin vaunuja kiskonut veturi ei ole suuren suuri. 19

20 Valintojen paikka Te k s t i Juhani Haapala Vanhakantainen ay-ajattelu on tullut tiensä päähän. Nuorempien on otettava vastuuta siitä, miltä tulevaisuuden edunvalvonta näyttää. Vanhoja arvoja toki voidaan säilyttää, ne ovat vain muuttaneet muotoaan, ja niiden hoitaminen vaatii uusia näkemyksiä lukua on jo menty yli kymmenen vuotta ja puheet 2000-luvun ay-liikkeestä pitää muuttaa teoiksi. Ammattiosastoja, liittoa sekä edunvalvojia kohtaan on arvostelu kasvanut. Työelämän rajut muutokset, yhteistoiminnan kariutuminen ja rahan sekä pörssien sanelemat päätökset ovat ajaneet työväestön ahtaalle. Perinteisen edunvalvonnan keinot eivät sovi tämän päivän yhteiskuntaan ja työelämään. Tämän todistivat eduskuntavaalit. Moni ajattelee, että nykypäivän keinot eivät riitä, mutta millä keinon asioihin pääsisi vaikuttamaan? Kriisistä toiseen eläminen synnyttää epävarmuutta ja välinpitämättömyyttä. Myllykoskelaisten tuntoja tuskin voidaan kuvailla, mutta onko aika parantanut haavat jo voikkaalaisten kohdalla? Voikkaalaisia on edelleen työttömänä. Osa heistä on jo siirtynyt KELA:n peruspäivärahalle. Korvaus on ruhtinaalliset 16 euroa/päivä miinus verot. Työtä vaan ei ole. Kyse on politiikasta ja vallasta. Kapitalismi korostaa voiton tavoittelua. Yritysten ylin johto on sidottu omistamiseen. Yritykset väistävät sosiaalisen vastuunsa ja vierittävät riskit heikommalle. Poliitikoilla ja päättäjillä ei ole enää valtaa. Raha sanelee säännöt. Sen on Kreikan kriisi osoittanut. Sama pätee ay-liikkeeseen. Joskus sitä miettii, unohtuuko ay-liikkeen eliitiltä se, kenen etuja ajetaan ja miten. Liittojen ja jäsenistöjen välinen kuilu on kasvanut. Voivatko liitot ja pe- rinteiset työväenpuolueet olettaa, että jäsenistö sitoutuu heidän päätöksiinsä? Monet tutkijat ovat peräänkuuluttaneet muutosta ay-liikkeessä, mutta laivan kääntäminen on vaikeaa. Työelämää ja ammattiliittoja johtavat miehet, vaikka palkansaajista yli puolet on naisia. Ja ikä nousee uudistettaessa kärkeen luvulla ay-liikkeen uudistivat nuoret, mutta nyt ne samat jäärät ovat vieläkin vallassa. Toki kokemus on tärkeää tulevaisuuden rakentamisessa. Mutta nytkin uudistajina pitäisi olla niiden, jotka rakentavat liikettä itselleen. Ei siellä tarvitsisi rinteen anttien ja lylyn laurien olla päsmäämässä. Meidän yli viisikymppisten näkemykset ovat erilaisia, emmekä enää ole rakentamassa uutta ay-liikettä itsellemme, korostaa professori Harri Melin. Pitää miettiä, miten ei puolusteta vaan ajetaan ihmisten etuja. Tulevaisuuden ay-liike ei ole rautakourien massan, vaan yksilöiden ja asiantuntijoiden moninaisiin tarpeisiin vastaava liike. Vanhat rakenteet ovat niin sitkeässä, etten osaa edes mielikuvitella, millaisen ay-liikkeen nuoret haluaisivat tai tarvitsisivat edunvalvojakseen, tunnustaa Harri Melin. Mahdollisuus vaikuttaa Syksy tuo tullessaan valintoja ammattiosaston toimikuntiin. Itse olen jättämässä ammattiyhdistystoiminnan tämän kauden jälkeen ja toivon, että nuoremmat tulisivat haastamaan entiset edustajat ammattiosaston toimikuntapaikoista. Nyt on hyvä hetki tulla mukaan ja saada hieman kokemusta toiminnasta ja luoda paikalliselle ay-liikkeelle uusi suunta. Paperiliiton liittokokous järjestetään vuonna Se määrittelee pitkälti sen, miten paperityöntekijän 20

21 edunvalvontaa ja ammattiosastojen toimintaa hoidetaan. Paikallisesti on syytä pohtia kahden ammattiosaston tarpeellisuutta. Onko hyvää edunvalvontaa se, että yhdessä luodaan uusi palkkausjärjestelmä ja sen jälkeen kaivetaan epäkohdat esiin ja toisten tietämättä tuomitaan sovittuja asioita? Riittävätkö resurssit enää kahdelle osastolle? Ovatko aktiivit enää aktiiveja, vai pelkkiä nimiä osaston toimihenkilöinä? Onko kahdesta ammattiosastosta meille mitään hyötyä? Uskon, että nuoremmilla on halua ja näkemyksiä vaikuttaa oman työelämänsä kysymyksiin. Kynnys osallistumiseen on ollut turhan korkea. On aika antaa tilaa uudenlaiselle ajattelulle. Rohkeasti mukaan! AMMATTIOSASTOJEN SYYSKOKOUKSET LÄHESTYVÄT Kokouksissa käsitellään ammattiosaston sääntöjen 14 mukaiset asiat. Kokouksessa kuulet: - pääluottamusmiehen puheenvuoron - työsuojeluvaltuutetun puheenvuoron - Paperiliiton edustajan puheenvuoron Voit esittää kysymyksiä edellä mainituille henkilöille. Kokoukset pidetään klo alkaen. Paperiliiton Kuusankosken osasto 19 syyskokous pidetään Koskelan luentosalissa. - ennen kokousta kahvitarjoilu alkaen klo Paperiliiton Kuusanniemi Voikkaa osaston 85 syyskokous pidetään ammattiosastojen toimitalolla Koskelankuja kolmessa. - kokouksessa kahvitarjoilu. VAIN OSALLISTUMALLA VOIT VAIKUTTAA 21

22 P A P E R I L I I T O N K U U S A N K O S K E N O S A S T O 1 9 S Y Y S K A U D E N T A P A H T U M I A Uintiviikko kaikille osaston jäsenille Kuusankosken uimahallissa viikolla 43 ( ) Uimaan pääset esittämällä Paperiliiton jäsenkorttisi ja kirjaamalla käyntisi kassalla. Kuusankoskitalolla järjestettävistä konserteista 15 euron hyvitys saat Kuusankoskitalolla järjestetyistä konserteista 15 euron hyvityksen esittämällä maksetun pääsylipun saadaksesi hyvityksen ota yhteys taloudenhoitajaan puh klo HeviSaurus Räyh! -kiertue klo Kymi Sinfonietta klo Sofi Oksanen ja Maija Kaunismaa; Liian lyhyt hame klo Seminaarimäen Mieslaulajat; Comeback! -kiertue klo Lady and the Tramp - Kaikki käy; Helena Lindgren, Minna Kivelä ja Jasse Varpama klo Mulkvistit; Mato Valtonen, Jussi Lampi, Sakari Kuosmanen, Jamppa Kääriäinen, Upi Heikkinen ja Marzi Nyman. Special guest star: Jope Ruonansuu klo Kuusankosken Musiikkiluokat; syyskonsertti klo Kuusankosken Musiikkiluokat; syyskonsertti klo Jari Sillanpää; Uusi Hitit & Hutut konsertti klo Päivien kimallusta; Johanna Rusanen-Kartano ja Maija Weitz klo Kymi Sinfonietta klo Aidaa kaatuu! Eli kaikki mitä olet halunnut tietää oopperasta, mutta et ole kehdannut kysyä; Sonja Lumme, Arne Nylander ja Lasse Pajunen klo Vapaat äänet -kiertue 2011; Kuara ja Emile Parisien Quartet klo Club For Five; Rekiretki klo Kouvolan Harmonikat ry; syyskonsertti klo Juha Tapio; Kipinöitä! klo Naurua kolmannella. Suomalainen huumorilaulukonsertti Martti Suosalo, Mikko Kivinen ja Otto Kanerva klo Kuusankosken Musiikkiluokat; Joulukonsertti klo Kuusankosken Musiikkiluokat; Joulukonsertti klo Kymi Sinfonietta klo 14 ja 17 Ti -Ti Nalle ja seikkailu lumimaassa klo Jaakko Teppo goes to Mallorca -musikaali klo Vesa-Matti Loiri; Sydämeeni joulun teen MUUTOKSET MAHDOLLISIA! 22

23 P A P E R I L I I T O N K U U S A N K O S K E N O S A S T O 1 9 S Y Y S K A U D E N T A P A H T U M I A Joulu tulee, oletko valmis? LAPSILLE elokuvanäytökset lauantaina klo Esitettävät elokuvat saat selville osaston internet-sivulta ja UPM intranetistä, kun elokuvat varmistuvat. AIKUISILLE Osallistu ammatiosaston pikkujoulutapahtumaan Kuusankosken teatterissa! KATSASTUS Kirjailija Joni Skiftesvikin samannimiseen novelliin perustuva tragikoominen roadmovie. PERJANTAINA klo VÄLIAJALLA KAHVITARJOILU 23

24 Työttömyysäivärahan hakeminen Täytä työttömyyspäivärahahakemus huolellisesti. Työttömyyskassa joutuu palauttamaan puutteellisesti täytetyt hakemukset. Jos tarvitset apua hakemuksen täyttämisessä, ota yhteyttä työttömyyskassaan tai ammattiosastosi taloudenhoitajaan. Työssäoloehto Sinulla on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos työttömäksi jäätyäsi olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 34 viikkoa ja jäsenenä ollessasi täyttänyt työssäoloehdon. Jos haet päivärahaa ensimmäistä kertaa työssäoloehto (ns. alkuehto) on 34 viikkoa 28 kuukauden aikana. Jos olet saanut peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa jälkeen työssäoloehto (ns. paluuehto/nollausehto) on 34 viikkoa 28 kuukauden aikana. Työssäoloehtoviikko täyttyy, kun olet ollut työssä vähintään 18 tuntia kalenteriviikon aikana ja sinulle on maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1071 euroa kuukaudessa vuonna Työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävät kaikki työllistymistä edistävät palvelut sekä hyväksyttävät syyt kuten esimerkiksi palkaton sairaus, vanhempainvapaat, opiskelu tai armeija. Ilmoittaudu Työ- ja elinkeinotoimistoon Ilmoittaudu henkilökohtaisesti TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Muista jatkossa ilmoittautua TE-toimiston ohjeen mukaan. Päivärahaa voidaan maksaa vain, kun työnhakusi on voimassa. Ensimmäinen päivärahahakemus Työttömyyspäivärahahakemuksen saat TEtoimistosta tai voit tulostaa sen osoitteesta Päivärahaa haetaan aina taannehtien, joko neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Jos työttömyytesi alkaa keskellä viikkoa, täytä hakemus yhdeltä vajaalta ja kolmelta täydeltä viikolta. Jos haluat hakea päivärahaa kuukausittain ja työttömyytesi alkaa keskellä kuukautta, täytä ensimmäinen hakemus vajaan kalenterikuukauden loppuun ja jatkossa kalenterikuukausittain. Päivärahaa voidaan maksaa takautuvasti enintään kolmen kuukauden ajalta. Päivärahahakemuksen liitteet Aina Jäljennös työtodistuksesta (alkuperäistä ei palauteta). Yli kaksi viikkoa kestäneestä kokoaikatyöstä palkanlaskijan allekirjoittama palkkatodistus (tilinauha ei kelpaa). Palkkatodistus vähintään 34 työttömyyttä edeltäneeltä työviikolta (kts. työssäoloehto). Palkkatodistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaukset eriteltyinä sekä mahdolliset palkattomat poissaolot. Tarvittaessa Kopio irtisanomisilmoituksesta. Kopiot viimeisistä jäsenmaksukuiteista, jos jäsenmaksua ei ole peritty suoraan palkasta. Päätös kotihoidontuesta, jos sitä maksetaan sinulle tai puolisollesi, sekä selvitys siitä ku kahoitaa lasta. Hakemuslomakkeessa on ohjeet muista mahdollisista liitteistä. 24

25 Tarkista, että nimesi ja henkilötunnuksesi on jokaisessa hakemuksen liitteessä. Alkuperäisiä todistuksia ei palauteta, otathan todistuksista työttömyyskassaa varten kopiot. Älä nido papereita yhteen. Lähetä hakemus Lähetä hakemus liitteineen työttömyyskassaan tai toimita se ammattiosastosi taloudenhoitajalle. Päivärahapäätöksen saat kuukauden kuluessa hakemuksen työttömyyskassaan saapumisesta lukien. Jatkohakemus Päätöksen tai maksuilmoituksen mukana saat jatkohakemus-lomakkeen. Jos et ole vielä saanut päätöstä ja jatkohakemusta ja sinun tulisi lähettää seuraava hakujakso, voit täyttää ansiopäivähakemuksen ja rastittaa siitä kohdan jatkohakemus. Lähetä jatkohakemus aina neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Liitä mukaan palkkatodistus, mikäli olet ollut työssä hakujaksolla. Ilmoita hakemuksessa päivärahaoikeuteesi vaikuttavista muutoksista esimerkiksi työ tai sairaus. Ilmoita myös, jos olet hakenut päivärahan maksamiseen vaikuttavaa etuutta, vaikka et sitä vielä saisikaan. Esimerkiksi eläkkeen hakemisesta on aina ilmoitettava. Oltuasi työssä vähintään puoli vuotta, päivärahaa haetaan samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla. Jatkohakemuksen maksupäivät Jatkohakemukset ovat maksussa kahden viikon kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut kassaan. Osasto 19 talkkarin tiedotuksia Syksy tuo tullessaan taas sen kylmän tosiasian, että lomittajilta loppuvat työt ja he siirtyvät työttömyysturvan piiriin. Valitettava tosiasia on myös se, että moni jäsenistämme on pudonnut työttömyysturvan ulkopuolelle. Jäsenillä on kuitenkin muutamia velvollisuuksia, jotka tulee hoitaa, että jäsenyys säilyy. Muistutukseksi muutama liiton sääntö, jotka jäsenten tulisi muistaa. Maksuvapaus (6 ). Jäsen on vapautettu jäsenmaksusta ollessaan sairaana (työnantaja ei maksa palkkaa), äitiyslomalla, työttömänä opiskelemassa tai muun syyn takia pois työstä. Jäsenen tulee ilmoittaa osastolle maksuvapauden syy ja aika vuosineljänneksittäin. Maksuvapaus voi jatkua enintään seitsemän (7) vuotta vain siinä tapauksessa, että jäsen osoittaa maksuvapauteen johtaneen syyn edelleen jatkuvan. Jäsenmaksurästit (9 ) Milloin jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta yli vuosineljänneksen ajalta, menettää hän kaikki jäsenoikeutensa ja saavuttaa ne rästit maksettuaan. Mikäli jäsenmaksurästejä ei ole maksettu kuuden (6) kuukauden kuluessa neljänneksen päättymisestä, katsotaan jäsen eronneeksi rästien alkamisesta lukien. Osastosta erottaminen (10 ) Toimikunnan on katsottava jäsen eronneeksi, jos hänellä on jäsenmaksuissa yli puolenvuoden rästi sekä silloin, kun jäsen on vakinaisesti siirtynyt työhön muualle, kuin *säännöissä mainitulle alalle. (* paperi- ja puumassateollisuus ja niiden sivuammateissa tai paperinjalostus ) Jäsenmuutoksista on hyvä tiedottaa liiton nettisivujen kautta kohdassa easiointi. Päivittämällä jäsentietosi mennessä osallistut myös lahjakortin arvontaan, katso Toki jäsentiedot voi päivittää myös ottamalla yhteyttä osaston taloudenhoitajaan. Uranpirtin muutokset ovat saaneet käyttäjiltä hyvää palautetta. Kesän kävijämäärä on yli 1100 käyntikertaa. Mikäli haluat varata Uranpirtin syksyllä, ota yhteyttä talonmieheen , sovi varaus ja avaimen luovutus. 25

26 Työttömien hyvinvointilomat Paperiliiton Kuusankosken osasto 19 tarjoaa työttömille jäsenilleen ja heidän perheilleen Paperiliiton 3 vrk:n hyvinvointiloman. Lomat on ensisijaisesti suunnattu keväällä 2010 irtisanotuille jäsenille, mutta myös muille työttömille jäsenille. Ehtona on, että jäsen on työttömänä työnhakijana ko. aikana. Lomat toteutetaan Kymin 100-vuotissäätiön, ammattiosaston ja Paperiliiton yhteistyönä. Lomia on budjetoitu noin 15 kpl. Lomat kestävät 3 vuorokautta ja lomakohde on Imatran Kylpylä. Loman ohjelmaan kuuluvat mm. - tasapainokoulu (tietoisku, testaus, ohjeet ja harjoittelu) - työikäisen terveysriskit ja jaksamisen abc - liikuntaa eri muodoissaan (sauvakävely, vesivoimistelu ja jumppaa eri teemoin) - turvesauna ja hyvinvoinnin salkku oman harjoittelun tueksi Myös perheenjäsenille kylpyläloma tarjoaa hemmottelua. - Kosken Kuohut (automaattinen vesihieronta) - minipedikyyri sekä lämpöhoito ja osahieronta - kuntosalin ja Taikametsän vapaa käyttö sekä monipuolinen viikko-ohjelma liikuntatuokioineen Lomat ovat puolihoidolla ja huoneet ovat pääsääntöisesti standardihuoneita kylpylän varaustilanteen mukaan. Loma-ajat haku mennessä haku mennessä haku mennessä Hinnat jäsen puoliso lapset 0-14 v. ilmainen omavastuu 50 euroa ilmainen Haku Haku lomille tapahtuu ottamalla puhelimitse yhteyttä ammattiosaston taloudenhoitaja Juhani Haapalaan, puh Huomioi hakuajat. 26

27 Seuraavan lehden aineistopäivä on Kansikuvat: Iso kuva: Tummat pilvet kasaantuvat Myllykosken tehtaan piippujen ylle. Pieni kuva: Jämsänkosken ja Kaipolan paperitehtaiden työsuojeluvaltuutetut Ari Paju ja Esa Lehtinen valtuutettujen ajankohtaispäivillä. Juttuvinkkejä Kolmoispaperi -lehteen otetaan vastaan numerossa Toimitus: Koskelankuja Kuusankoski ISSNO Päätoimittaja: Toimittaja: Paavo Pesonen Ilkka Kymäläinen paavo.pesonen@upm-kymmene.com ilkka.kymalainen@upm-kymmene.com paavopeso@gmail.com Kansipaperi: Novatech gloss 150 g Painopaikka: Korian Kirjapaino Alanko Ky Sisälehdet: Novatech Ultimatt g korian.kirjapaino@kymp.net 27