MARRASKUU 2013 numero 47

Transkriptio

1 MARRASKUU 2013 numero 47 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry

2 Tanhun Taika Tampereen Työväenopiston Tanhuajat Jäsenlehti TOIMITUS Päätoimittaja Osmo Muro Jukolantie 24, Kangasala puhelin , sähköposti Lehden toimituskunta Seuran johtokunnan jäsenet Ilmestymiskerrat Maaliskuu ja marraskuu Aineisto lehteen Toimitettava päätoimittajalle viimeistään ilmestymiskuukauden alussa. Lehden jakelu Lehti jaetaan jäsenille harjoitusten yhteydessä tai postitetaan SISÄLLYSLUETTELO 3. Kevätretki Pyynikillä vuotisjuhlakonsertti Sampolassa 5. jatkuu 6. Mahtimeiningit Saarijärvellä 7. jatkuu 8. Esiintyminen Laikun lavalla 9. Esiintyminen Osmonpuistossa 10. Kansantanssikurssi keväällä Salonkitansseja Laikun lavalla 11. Kesäjuhlat Tampereella 2015 Nordleik Viborg Takakansi Kansikuva: Laikun lavalla vuonna 2013 Kaija-Leena ja Outi torstairyhmästä. Tanhuseuran kotisivun osoite Internetissä SEURAN JOHTOKUNNAN KOKOONPANO VUONNA 2013 Tiina Kopra, puheenjohtaja Kisakentänkatu 2 A 1, Tampere puh Sähköposti tituko@netti.fi Matti Honkanen, varapuheenjohtaja Loukonlahdenkuja 2 D21, Pirkkala puh Tiina Yli-Pietilä, sihteeri Juvankatu 54 B 9, Tampere puh. (03) tai Antero Kangas, taloudenhoitaja Tiilentie 1, Lempäälä puh Erkki Lehtimäki, tiedotusvastaava puh Timo Heinonen, varsinainen jäsen puh Aini Salminen, varsinainen jäsen puh. (03) Sinikka Mäkelä, asiantuntijajäsen puh Hanna-Riikka Simpura, varajäsen puh Tapio Suhonen, varajäsen puh TAMPEREEN TYÖVÄENOPISTON TANHUAJAT Pikkujoulut Ke klo Kahvila Amurin Helmi Osoite Satakunnankatu 49 Yhteinen illanvietto joululauluja laulellen ja leikkien Tarjoilu: glögi+ riisipuuro + rusinasoppa+ kahvi/tee+joulutorttu 12 euroa/henkilö Sitovat ilmoittautumiset Tiina Kopralle pe mennessä

3 KEVÄTRETKI LEPPEÄSSÄ KEVÄTSÄÄSSÄ Tämän vuotuista tanhuseuran kevätretkeä suosi sää. Aurinko paistoi ja lämpötila lähenteli 20 astetta. Aikaisempien vuosien retkipäivinä on yleensä ollut sadetta ja tuulta. Nyt jopa kaipaili pientä tuulenvirettä. Lähtöpaikkana oli tuttu Pyynikintori ja sen kellon alle kokoonnuttiin lauantaina klo Paikalle uskaltautui 5 kävelyä pelkäämätöntä tanhuseuralaista ja matkaan lähdettiin vartin yli H-hetken. Matka tehtiin aluksi tuttua reittiä seuraillen ja ennen pienoisgolfrataa laskeuduimme Pyhäjärven rantaan 1960-luvulla puretun Palomäen uimalaitoksen kohdalle. Siitä matka jatkui kohti Joselininniemeä. Pistäydyimme Pyynikin kesäteatterilla, jossa parasta aikaa valmisteltiin tulevan kesän esitystä. Pyhäjärven rantaa seuraillen käännyimme vanhan Trikootehtaan paikkeilta ylös harjulle. Harjun yhdestä näköalapaikoista seuraamme liittyi Sirkka-Liisa, joka oli pyöräillyt sinne odottamaan kävelijöitä muilta kiireiltä ehdittyään. Näin saimme seuraamme pyörää taluttavan matkalaisen. Varalan kautta kiertäen kävelimme Pispalan uittotunnelin Pyhäjärven puoleiselle suuaukolle. Tunnelin historiaa: Ensimmäinen uittotunneli Pispalanharjulle valmistui Tukinuitto vanhassa tunnelissa jatkui 1960-luvulle saakka, ja se korvattiin uudella 1968 valmistuneella tunnelilla. Vanha uittotunneli on edelleen olemassa, mutta sen molemmat päät on tukittu. Uutta tunnelia ei käytetty enää tukkien siirtoon, vaan se jäi käyttämättömäksi. Tunnelin pituus on noin 280 metriä. suunnitellut Timo Heinonen, joka toimi myös retken johtajana. Suuret kiitokset Timolle onnistuneesta kevätretkestä. Teksti Osmo Muro. Valokuvat Osmo Muro ja Antero Kangas. Pyhäjärven rantamaisemaa. Reipasta kävelyä rantamaisemassa. Tutkailimme aikamme tunnelin sulkevaa teräsristikkoa ja jatkoimme matkaa. Kiipesimme ylös Pispalan valtatielle ja jatkoimme matkaa ohi Ahjolan, Ravintola Pulterin ja Pispalan saunan. Tennishallilla tsiikailimme harjun alarinteeseen rakennettua kuparilla päällystettyä uutta terveyskeskus Tipotietä. Loppumatkan laskettelimme pitkin Satakunnankatua kohti kahvila Amurin Helmeä ja pidimme siellä henkevän kahvihetken maailman asioita pohtien. Kävelylenkin pituus oli noin 8,5 km ja kävelyaika taukoineen vajaa 2,5 tuntia. Retken oli Uittotunnelin Pyhäjärven puoleinen suuaukko lähestyy koivikossa. TANHUN TAIKA 3

4 Juhlakonsertti Sampolassa 30 vuotta tanhutoimintaa Torstairyhmä aloittamassa tanssiesitystään. Tampereen Työväenopiston Tanhuajien 30-vuotisjuhlakonsertti pidettiin sunnuntaina Sampolan uusitussa juhlasalissa. Tilaisuus alkoi klo Ennen ohjelman alkua yleisöllä oli mahdollisuus katsella salissa suurelle kankaalle heijastettua kuvakavalkadia tanhuseuran toiminnasta vuosien varrelta. Varsinaista virallista vastaanottoa ei pidetty, vaan kutsukortin saaneet saattoivat laittaa muistamisensa tanhuseuran tilille. Tilaisuuden juontajina toimivat Sinikka Mäkelä ja Taisto Rautiainen. Sinikka kertoi tanssiesitysten välissä tanhuseuran historiasta ja toiminnasta kuluneilta vuosikymmeniltä. Sinikka Mäkelä ja salonkitanssijoita Ystävyysseuramme Valkeakosken Tanhuajat toi tanssillisen tervehdyksen juhlivalle tanhuseuralle neljän parin tanssiesityksellään, tanssien Varrii onpi tsaijuves, Katrelin ja Hellun asuinaan kansallispuvut. Toinen vieraileva taiteilijaryhmä oli Rieväkylän poijat, jotka juhlivat tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. He viihdyttivät kuulijoita kansanmusiikillaan soittaen Kulkuri ja vällyt, Hyväntuulinen emäntä aitanpolullaan ja polkkasarjan. Työväenopiston Tanhuajista esiintymässä olivat kaikki neljä ryhmää, maanantai-, tiistai-, torstaija senioriryhmä. Tanssit oli valittu siten, että ne kertoivat tanhuseuran tanssiperinteestä vuosikymmenten ajalta. Juhla alkoi Torstairyhmän tanssijoitten saapuessa lavalle katsomon puolelta Antti Huusarin soittaessa marssimusiikkia. Ensimmäinen tanssi oli Lanssi joka tanssittiin lyhennettynä. Tanssin jälkeen ryhmä jäi paikoilleen ja Sinikka ja Taisto toivottivat yleisön tervetulleeksi. Lyhyiden puheiden jälkeen esitys jatkui Murnakutkalla, Kahilaisella, Jokamiehen polkalla, Pirunpojan polkalla ja Ruotsinkatrillilla Viitasaarelta. Tanssien ohjauksesta vastasi Sinikka. Tanssijat olivat pukeutuneet kansallispukuihin. Tästä eteenpäin ohjelma jatkui esiintyvien ryhmien vaihtuessa ohjelman mukaisesti. Senioriryhmän tanssit olivat Höyläkatrilli ja Valmari. 4 TANHUN TAIKA

5 Hopeisten ansiomerkkien saajat ja kukitetut entiset puheenjohtajat yhteiskuvassa. Näiden tanssien ohjaus oli Sinikan käsialaa. Maanantairyhmä esitti viidellä parilla Kruugan, Käsikisan ja Kasareikan Salmista. Ohjauksesta vastasi Anna-Kristiina Oja. Esiintymisasuina heillä oli kansallispuvut. Tiistairyhmä tanssi markkina-asuissa Sinikan ohjaamana Katrillin Repolasta. Torstairyhmä esitti Jussi Kaijankankaan ohjaamat tanssit, Masurkka (Mahtimeiningin kenttäohjelmasta), Paimenplikan valssi ja Avokatrilli. rahalaatikko vapaaehtoiselle kahvirahalle tai lahjoitukselle. Rahojen joukossa oli yksi kirjekuori, joka sisälsi 50 euron setelin. Kiitos lahjoittajalle. Tarjolla oli täytekakkua sekä kahvia ja teetä. Tarjoilusta huolehti Työväenopiston opiskelijayhdistys. Juhlan päätteeksi nähtiin salonkitansseja torstairyhmän esittämänä. Tanssijat olivat juhlapuvuissa, daamit pitkissä hameissa ja herrat tummissa puvuissa solmukkeet kaulassa. Säestäjinä olivat Antti Huusari flyygeli ja Johanna Vainio viulu. Ryhmä tanssi kahdeksalla parilla Kotiljongin ja Franseesin. Ohjauksesta vastasi Sinikka. Lopuksi tanssijat päätyivät valssilla pyörähdellen näyttämön kummallekin sivulle parijonoon. Väliin jäävälle tyhjälle alueelle tulivat kaikki muut esiintyjät. Lopuksi ohjaajat pujottelivat rivistöjen eteen. Jussin jalan polkaisulla kaikki kumarsivat samanaikaisesti. Näyttämöltä poistuttiin pari jonossa salin kautta ja muodostettiin portaiden alapäästä alkaen pitkä sola, joka jatkui kahvitilaan saakka. Yleisön kulkiessa solaa pitkin kohden kahvikattausta, tanssijat taputtivat heille koko ajan. Ennen kahvipöytää oli vieraskirja ja Torstairyhmä esittämässä salonkitansseja. Juhlassa palkittiin SKY:n hopeisella ansiomerkillä tanhuseuran ansioituneita jäseniä. Hopeisen ansiomerkin saivat Tiina Kopra, Antero Kangas, Tiina Yli-Pietilä, Aini Salminen, Raili Saarinen, Pirjo Kärenaho, Matti Honkanen ja Antti Huusari. Ansiomerkit jakoi SKY:n nykyinen puheenjohtaja Risto Elo. Lisäksi muistettiin ruusulla seuran entisiä puheenjohtajia Seppo Jorosta, Erkki Lehtimäkeä ja Osmo Muroa. Juhlan järjestelyt onnistuivat hienosti ja yleisö sai varmasti hyvän läpileikkauksen tanhuseuran toiminnasta. Juhlimassa oli kaikkiaan noin 200 henkilöä tanssijat ja yleisö yhteenlaskien. Teksti Osmo Muro ja valokuvat Raimo Sillanpää TANHUN TAIKA 5

6 MAHTIMEININGIT SAARIJÄRVELLÄ Suomalaisen Kansantanssin Ystävien valtakunnallista kesäjuhlaa vietettiin tällä kertaa Saarijärvellä Mahtimeininkien merkeissä Järjestelyistä vastasi Saarijärven Kansantanssin Ystävät. Tapahtuman toimintapisteet oli kaikki järjestetty lähellä toisiaan. Majoitustilat, aamiaiset, ruokailut sekä monitoimitalo olivat keskuskoululla samassa rakennuskompleksissa. Urheilukenttäkin oli 10 minuutin kävelymatkan päässä. Sää pelotteli sateella, mutta oikealla hetkellä sekin poutaantui ja aurinko pilkisteli esiin. Lauantaina aamulla aikuisten harjoitukset olivat klo Ilma oli melko viileä, mutta ei vettäkään satanut niin kuin perjantaina. Kenttäohjelman koreografian oli laatinut Pia Pyykkinen ja hän myös ohjasi sen. Kun ryhmät oli lopulta saatu paikoilleen ja puuttuvat parit täydennettyä päästiin tanssimaan. Harjoitusten päätyttyä kiiruhdimme Kari Bergholmin pitämälle purpurikurssille monitoimitaloon. Osallistujia siellä oli koko salin täydeltä jaettuna kahdeksan parin neliöihin. Jokainen istui omalla tuolillaan. Kahden tunnin aikana saatiin monivuoroinen purpuri tanssittua valmiiksi. Työväenopiston Tanhuajat kenttäkuviossa keskimmäisessä rivissä Tanhuseurastamme juhlille osallistui 18 henkilöä. Matka tehtiin linja-autolla yhdessä Hämeenlinnan Kansantanssijoitten kanssa. Lähtö oli perjantaina linjaautoasemalta. Osa meistä oli valinnut oman henkilöautokyydin. Perillä majoituimme omaan luokkahuoneeseen ja omakyytiläiset valitsivat mökkimajoituksen. Ehdimme mukavasti avajaisiin, jotka piti olla urheilukentällä, mutta sateen takia ne pidettiin monitoimihallissa. Avajaisissa puhui tapahtuman suojelija valtiotieteen tohtori Paavo Väyrynen, joka mainitsi itsekin harrastaneensa kansantanhuja. Avajaisissa esiintyvistä ryhmistä mainittakoon ulkomaiset vierailijat Opsal, Puhjan kansantanssiryhmä Virosta ja Amt Trittaun kansantanssiryhmä Saksasta. Avajaisten jälkeen oli Saarijärven kirkossa Pieni kansanlaulukirkko, yhteislaulutilaisuus. Laulujen välissä pastori piti aina pienen puheen. Kirkossa kuultiin myös mestaripelimannien soittoa. Kirkko oli täynnä väkeä, joka antaumuksella osallistui yhteislauluun. Keskuskoulun kentälle oli rakennettu lava, jossa oli koko päivän tanssi- ja soittoesityksiä. Ohjelmaa oli myös kylällä eri paikoissa. Illalla pidettiin monitoimitalossa kansainvälinen konsertti. Siellä nähtiin ulkomaisten ryhmien lisäksi myös suomalaisia kansantanssiryhmiä. Suurimman suosion saavutti kuitenkin Jussi Kaijankankaan ohjaama Tanhurentut. Kolmen miehen ryhmä, joista yksi oli Jussi itse. He esittivät yhdessä suomalaiseen ja unkarilaiseen kansantanssiin pohjautuvaa nopeatempoista tanssia. Ilta jatkui vielä monitoimitalossa yhteisellä illanvietolla ja tanssiesityksillä. Siellä nähtiin useita kansantanssiesityksiä ja kuultiin Saarijärven mandoliiniorkesteria. Illan aikana Tampereen Työväenopiston Tanhuajat esittivät kuudella Loppuilta menikin sitten monitoimitalossa pidettyjen Iltameininkien merkeissä. Tilaisuus alkoi yhteisellä juhlapoloneesilla ja jatkui tutustumistansseilla. Saarijärven Kansantanssin Ystävät, Opsal Virosta ja Amt Trittaun Saksasta opastivat kukin vuorollaan yhden tanssin. Varsinaiselle tanssille jäi kovin vähän aikaa, eikä sekään ollut odotettua pelimannimusiikkia, vaan aivan tavallista tanssilavakamaa. Kentältä näkymä katsomoon päin. 6 TANHUN TAIKA

7 parilla Kaijankankaan ohjaamat kolme tanssikokonaisuutta. Taisimme olla ainoa ryhmä, joka tanssi hieman perinteisemmällä tyylillä kuin muut. Saimme ohjelmallemme hyvän vastaanoton. Ohjelmaosuuden päätyttyä alkoivat tanssit. Tanssien aika jäi kovin lyhyeksi pitkän ohjelmaosuuden takia. Tanssimusiikki oli taas lähinnä perinteistä lavatanssimusiikkia. Yksi tyttöbändi sentään Työväenopisto Tanhuajien osallistujajoukko yhteiskuvassa. soitteli useita polskia. Ainuttakaan hamboa ei koko juhlilla soitettu ja masurkankin kanssa oli niin ja näin. Monitoimitalon lattia ei ollut oikein sovelias tanssia varten heikon luiston takia. Ihmiset hiukan purnasivat vähäisestä yhteistanssien määrästä ja sekin mitä kuultiin, ei ollut perinteistä kansantanssimusiikkia. Sunnuntaiaamuna kenttäharjoitukset olivat Sää oli aurinkoinen ja ilma lämpeni nopeasti. Harjoitusten jälkeen menimme seuraamaan hautausmaalle kesäjuhlien yhteydessä perinteisesti tapahtuvaa kunnianosoitusta Sankarihaudoilla ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä. Pääjuhla alkoi urheilukentällä klo Sitä ennen oli juhlakulkue, joka lähti Keskuskoulun kentältä ja kierteli Saarijärven katuja päätyen lopuksi urheilukentälle. Itse pääjuhla noudatteli perinteistä kaavaa juhlapuheineen sekä aikuisten, nuorten ja lasten ohjelmineen. Sääkin oli suosiollinen koko kenttäjuhlan ajan ja vesisade tuli vasta kotimatkan alkaessa. Saarijärven Mahtimeiningit oli hieman erilainen juhla, kuin mitä useimmat kesäjuhlat ovat olleet. Pienenä miinuksena oli vähäinen aika, joka oli varattu yhteiselle tanssille, eikä varsinaista pelimannimusiikkia ollut juuri lainkaan. Jäi väkisinkin kaipaamaan Pelimannikillan reipasta kansanmusiikkia. Yksi iso puute oli myös hambon puuttuminen kokonaan. Juhlien voimahahmot olivat Jussi Kaijankangas useiden ryhmien ohjauksineen ja Pia Pyykkinen aikuisten kenttäohjelmakokonaisuuden laatimisineen ja ohjauksineen. Järjestäjien naiskaksikko Anneli de Vogel ja Tarja Saastamoinen olivat onnistuneet hieman uusine ajatuksineen laatimaan uudenlaiset kesäjuhlat. Testi Osmo Muro. Valokuvat Osmo Muro ja järjestäjien kuvakokoelma. Kulkueen lähtöpaikalla valmiusasemissa odottaen. Sirkka-Liisa ja Anneli lippuvartiossa eturuodussa, TANHUN TAIKA 7

8 ESIINTYMINEN LAIKUN LAVALLA Tanhuajat Laikun lavan edustalla. Veikko harjaa lavaa hiekoista pois. Maanantai- ja torstairyhmä esiintyivät Kirjastonpuistossa Laikunlavalla maanantaina klo Sateen uhka leijui koko ajan yläpuolellamme ja muutaman pisaran vettä satoikin. Saapuessamme paikalle viiden jälkeen lavalla oli nuorisoporukka, joka meidät nähtyään alkoi hiljalleen poistua paikalta pulloja kilistellen. Yksi reppana oli pukuhuoneen edessä omassa oksennuksessaan, mutta halusi ehdottomasti siivota jälkensä, minkä hän tekikin. Paikalle saapui myös kaupungin puolesta valvoja, joka hoiteli äänentoistolaitteet. Hankala tehtävä oli kuorokorokkeen alimmaisen penkkirivin purkaminen ja siirtäminen sivuun lisätilan saamiseksi lavalle. Tässä vaiheessa paikalle saapui ennen meitä esiintyvä itämaisia tansseja tanssiva Mihrimah-ryhmä. Meidän porukka poistui harjoittelemaan tansseja lähelle kosken rantaa. Aikataulun mukaan alkoi vuoromme olla lähellä. Pelimanni Antti Huusari tuli paikalle ja sai langattoman mikrofonin kupeelleen. Siitä se lysti sitten alkoi. Ensimmäiseksi lavalle nousi maanantairyhmä esittäen neljällä parilla Anna Ojan ohjaamat tanssit. Ensimmäiseksi hitaan ja arvokkaan Kruuka-tanssin, jonka jälkeen tulivat Käsikisa ja Kasareikka Salmista. Heti perään torstairyhmä esitti kuudella parilla Jussi Kaiankankaan ohjaamat tanssit, Masurkka (Mahtimeiningit kenttäohjelmasta), Paimenplikan valssi ja Avokatrilli. Lopputanssina oli molempien ryhmien yhteisesti esittämä reipas karjalainen katrilli. Siinä se sitten oli koko juttu. Noin 30 katsojan yleisö sai nähdäkseen kansantanssia ja kuullakseen pelimannimusiikkia hienoisessa tihkusateessa. Esityksen jälkeen vettä alkoi sitten sataa oikein kunnolla. Kaikki kiiruhtivat pois ja paikka tyhjeni melko nopeasti. Teksti ja valokuvat Osmo Muro. Esityksemme alkua odotellessa sataa tihutteli vettä. 8 TANHUN TAIKA

9 ESIINTYMINEN OSMONPUISTOSSA Tanhuseuran torstai- ja maanantairyhmä olivat esiintymässä maanantaina klo Osmonpuistossa laululavan edessä. Iltapäivällä alkoi sataa ja sadetta jatkui aina vaan esiintymisajan lähestyessä. Tampereella oli ollut hieman aikaisemmin mahtava ukonilma keskustassa, eivätkä sadevesikaivotkaan ehtineet johdattaa kaikkea vettä kaduilta pois, vaan syntyi melkoisia tulvia kaupungin kaduille. Osmonpuistoon saapuessamme vettä satoi vielä kohtalaisesti ja ukkonen jyrähteli pohjoisella taivaalla, joka muutenkin oli mustien pilvien peittämä. Lämpötila oli jossain 15 asteen paikkeilla. Pidimme sadetta laululavan suojassa. Eteläinen taivas alkoi hiljalleen selkiytyä ja sadekin loppui kokonaan. Lopulta päästiin harjoittelemaan ohjelmat läpi ja oltiin valmiina esitystä varten. Viimein aurinko pilkisti pilvien takaa ja yleisöäkin alkoi kertyä paikalle. Santapohjainen laululavan edusta oli sateen jäljiltä hyvässä kunnossa eikä siinä ollut vesilammikoita. Ohjelmamme aloitti maanantairyhmä tanssimalla neljällä parilla hitaan ja arvokkaan Kruuka-tanssin, Käsikisan ja Kasareikan Salmista. Tanssien ohjauksesta vastasi Anna Oja. Pelimannina oli Antti Huusari, joka säesti myös torstairyhmän tanssit. Maanantain esityksen jälkeen torstairyhmä esitti Jussi Kaijankankaan ohjaamat tanssit kuudella parilla, Masurkka (Mahtimeiningit kenttäohjelmasta), Paimenplikan valssi ja Avokatrilli. Viimeisenä tanssina esitettiin vielä yhteisesti koko tanssiporukalla reipas karjalainen katrilli, jossa oli menoa ja meininkiä. Jussi joutui paikkaamaan Jyriä, joka ei päässyt tanssimaan työesteen takia. Saimme noin 40 katsojan yleisöltä hyvät taputukset ja taisipa sieltä joku hihkaista jossain välissä oikein mannermaiseen tapaan. Yleisö poistui meidän mukanamme. Seuraavaa esiintyvää ryhmää ei paikalla näkynyt. Teksti ja valokuva Osmo Muro. Torstai- ja maanantairyhmä yhteiskuvassa Osmonpuistossa TANHUN TAIKA 9

10 KANSANTANSSIKURSSI keväällä Kurssilla opeteltiin ensi kesänä Saarijärvellä pidettävien Suomalaisen Kansantanssin Ystävien kesäjuhlien Mahtimeiningit aikuisten kenttäohjelman tanssit. Kenttäohjelman on laatinut kansantanssinopettaja Pia Pyykkinen Hyvinkäältä, joka myös oli kurssilla opettamassa niitä. Kurssi pidettiin sunnuntaina Järvensivun koululla Tampereella alkaen klo 9.00 ja päättyen klo Päivällä oli 1,5 tunnin ruokatauko, joksi ajaksi salin valtasi toinen ryhmä. Kurssilla oli osanottajia aamupäivällä 15 ja iltapäivällä 12. Kenttäohjelma sisälsi kaikkiaan kuusi tanssia, joista osa oli ketjutettu tanssittavaksi yhteen menoon. Ohjelma alkoi Sisääntulolla, jossa musiikkina oli Alkumarssi Haapaveden purpurista. Askelikkona oli kävely ja peruskuvio kahdeksan paria. Sisääntulo päättyi vinoon vastakkaisriviin, tytöt omassa rivissä ja pojat omassaan. Tästä tanssittiin Martinvappu, Oikea käsi ja Tavallisen taajaan. Sarja päättyi neliöön, jossa jokaisella sivulla oli kaksi paria. Ohjelman pisin tanssi Ransissi Kannakselta alkoi tästä kuviosta. Siinä oli 12 vuoroa ja kuvio muuttui useaan kertaan. Lopulta se päättyi piiriin, josta tanssisarja jatkui Masurkalla. Tanssin vaikeutena olivat purpurimasurkan askeleet, joita oli tanssittava keskelle tavallista masurkkaa. Masurkkavuoro päättyi riveihin, jossa tanssittiin viimeiset vuorot. Näin Pyykkinen oli tanssittanut koko ohjelman läpi aamupäivän aikana. Iltapäivällä kertailtiin tansseja ja paneuduttiin tarkemmin yksityiskohtiin. Pienenä ongelmana piireissä oli staattisen sähkön muodostus, joka välillä aiheutti mojoviakin sähköiskuja tanssijoitten käsille. Iltapäivän kertauksissa Pyykkinen kiinnitti erityistä huomiota askelikkoihin, ryhtiin ja vauhtiin. Ranteiden piti olla ryhdikkäästi nyrkissä vyötäröllä ranteet suorassa. Mainittakoon, että tanssin Ransissi Kanakselta alkuperäinen muistiinpano on Urheilumuseon kokoelmista. Tämä sovitus tanssiohjeisiin ja musiikkiin on tehty Juha-Matti Arosen ohjeiden mukaan. Kurssilla saatiin viimeiset viilaukset kenttäohjelman tansseihin. Tästä on hyvä jatkaa kohti Saarijärveä. Kurssin hinta oli tanhuseuran jäsenille 25 ja muille 30 ja sisälsi kuusi oppituntia. Teksti Osmo Muro. Valokuva Antero Kangas TAKUn SUPIKAS RYHMÄ LAIKUN LAVALLA Ryhmä esitti salonki- ja historiallisia tansseja. Työväenopiston tanhuajista ryhmässä oli mukana 4,5 paria. Tanssija vasemmalta: Aila ja Jouko, Sirpa ja Markku, Sirkka-Liisa ja Osmo, Milja ja Seppo, Eila ja Tauno sekä Paula-Sirkka ja Veikko. 10 TANHUN TAIKA Valokuva Marja-Leena Latvala

11 KTNL:N JA SKY:N KESÄJUHLAT TAMPEREELLE 2015 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat on lupautunut järjestämään vuoden 2015 kesäjuhlat Tampereella Järjestelyjä varten yhdistys on perustanut toimikunnan, jonka tehtävänä on vastata kesäjuhlien onnistumisesta. Johtokunta on nimennyt toimikuntaan seuraavat jäsenet: Erkki Lehtimäki, Sinikka Mäkelä, Jussi Kaijankangas, Tiina Yli-Pietilä, Antero Kangas ja Hanna-Riikka Simpura. Toimikunta järjesti ideointitilaisuuden Sampolan Talvipirtissä juhlien järjestämisestä. Puhetta johti Erkki Lehtimäki. Keskustelu oli vilkasta ja asiaa käsiteltiin monipuolisesti. Tärkein asia oli todeta, että pelkästään seuran oman väen voimin juhlia ei voida järjestää vaan apua on saatava ulkopuolisilta. Juhlien keskipisteenä tulisi olemaan Sampola. Sampolassa ei voida järjestää majoitusta, mutta siellä toimisivat juhlakanslia, kioski, kahvila ja ruokailut. Kanslia ja juhlien myyntituotteet (paidat ja muut pikku tilpehöörit) hoidettaisiin omin voimin kanslian yhteydessä olevan kioskin kautta. Tilaisuuksien koristelusta huolehdittaisiin myös itse. Siivouksesta lupautui huolehtimaan Pirjo Salonen-Liinakoksi joukkoineen. Ruokahuolto annettaisiin Tampereen Aterialle. Kahvilanpidosta vastaisi Työväenopiston opiskelijayhdistys. Majoitustoiminta ulkoistettaisiin siten, että se sisältäisi valvonnan ja kioskimyynnin kouluilla. Majoituskoulut olisivat Tammelan alueella. Järjestysmiehet tilaisuuksiin hankittaisiin palveluntuottajilta. Samoin meneteltäisiin ensiavun kanssa. Lisäksi tarvittiin vielä tiedotus-, ohjelma-, kuljetus- ja tallennustoimikunnat. Kesäjuhlien pituudesta keskusteltiin ja päädyttiin lopuksi kaksipäiväisiin juhliin. Pääjuhla pidettäisiin Pyynikin urheilukentällä. Kenttäohjelmat tulevat SKY:n ja KTLN:n kautta. Päädyttiin yhteen konserttiin, joka pidetään Sampolassa. Illanviettopaikaksi etsitään riittävän suuri paikka kosken itäpuolelta, jos mahdollista. Lasten illanviettopaikkana voisi toimia Sampolan voimistelusali. Antero Kangas oli tehnyt suuren työn esitellen kalvojen avulla ehdotuksensa juhlien toteutuksesta. Lisäksi hän oli ideoinut ilmoittautumislomaketta Internetiä varten. Juhlien nimestä keskusteltiin antaumuksella ja monenlaisia nimiehdotuksia kirjattiin muistiin. Juhlatoimikunta päättää lopullisesti nimiasian. Näin saatiin käytyä läpi tulevien juhlien alustavat suuntaviivat, josta juhlatoimikunnan on hyvä jatkaa. Kokouksen aikana heijastettiin kankaalle Saarijärven Mahtimeiningeistä otettuja kuvia Jussi Kaijankankaan ja Jyri Rauhalan toimesta. Paikalta poistuttiin reilun parituntisen istumisen jälkeen. Teksti ja kuva Osmo Muro NORDLEK 2015 VIBORG TANSKA Seuraavia Nordlek juhlia vietetään Viborgissa, joka sijaitsee keskellä Jyllantia. Kaupunki on perustettu noin vuonna Se on Tanskan toiseksi suurin kaupunki. Tarjolla on tanssia, musiikkia, retkiä ja kansainvälistä tunnelmaa 2500 pohjoismaisen kansantanssijan mukana. TANHUN TAIKA 11

12 Majoituskuva Saarijärven Mahtimeiningeistä. Kuvaaja Jyri Rauhala Tampereen Työväenopiston Tanhuajat