MARRASKUU 2011 numero 43

Transkriptio

1 MARRASKUU 2011 numero 43 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry

2 Tanhun Taika Tampereen Työväenopiston Tanhuajat Jäsenlehti TOIMITUS Päätoimittaja Osmo Muro Jukolantie 24, Kangasala puhelin , sähköposti Lehden toimituskunta Seuran johtokunnan jäsenet Ilmestymiskerrat Maaliskuu ja marraskuu Aineisto lehteen Toimitettava päätoimittajalle viimeistään ilmestymiskuukauden alussa. Lehden jakelu Lehti jaetaan jäsenille harjoitusten yhteydessä tai postitetaan SISÄLLYSLUETTELO 3. Työväenopisto evakossa 4. Kansantanssikonsertti Sampolassa 5. Kevätretki Pyynikillä 6. Eila Perälän 70-vuotisjuhlat 7. Esiintymiset yliopisto ja pihajuhlat 8. Metron Melkutus 10. Marja-Leena 50 vuotta 11 Osmonpuiston kansantanssiesitys 12 Eurobeade Tartto 13 Salonkitanssien kurssi 14 Henkilökohtaista ja Hessun kakkukahvit 15 Autonäyttely, Nordlek 2012 ja Tanssipidot 2012 Kansikuva: Osmonpuiston esityksestä kesällä 2011 Tanhuseuran kotisivun osoite Internetissä SEURAN JOHTOKUNNAN KOKOONPANO VUONNA 2011 Tiina Kopra, puheenjohtaja Kisakentänkatu 2 A 1, Tampere puh Sähköposti tituko@netti.fi Tiina Yli-Pietilä, sihteeri Juvankatu 54 B 9, Tampere puh. (03) tai Antero Kangas, taloudenhoitaja Tiilentie 1, Lempäälä puh Timo Heinonen, varapuheenjohtaja puh. (03) Erkki Lehtimäki, tiedotusvastaava puh Matti Honkanen, varsinainen jäsen puh Aini Salminen, varsinainen jäsen puh. (03) Sinikka Mäkelä, asiantuntijajäsen puh Sirkka-Liisa Huovinen, varajäsen puh Tapio Suhonen, varajäsen puh TAMPEREEN TYÖVÄENOPISTON TANHUAJAT Pikkujoulu-puuroilta Pe klo Paikka Sanna s cafe & Salad bar Osoite Laukontori 10 Yhteinen illanvietto mm. joululauluja laulellen. Riisipuuro ja sekahedelmäsoppa Kahvi ja joulutorttu Lipun hinta 7,50 euroa 2 TANHUN TAIKA

3 Työväenopisto evakossa Tampereen työväenopiston syksy käynnistyi evakkotunnelmissa. Opiston hallinto ja suuri osa opetusta ovat Sampolan remontin ajan Pellervon koulun tiloissa. Opetuksia on hajautettu myös muille kouluille ja tiloihin eri puolille kaupunkia. Kursseja on tarjolla yli 700. Osa iltaopetuksesta on Takahuhdin koululla. Teatteriopetus on siirtynyt pääosin Tammelan koululle, entisöinti-, verhoilu-, lasi- ja korutyö- sekä kuvataidekurssit Onkiniemeen, soitin- ja viulunrakennus Sammon kouluun ja puukäsitöitä on lisäksi mm. Hatanpään koululla. Sampolassa opetus jatkuu Marjatta- ja Severisaleissa, kirjaston neuvotteluhuoneessa sekä sivurakennuksessa olevissa Talvipirtissä ja Viita-akatemiassa. Peruskorjauksen valmistuttua työväenopisto muuttaa takaisin Sampolaan syyslukukauden 2012 alkaessa ja saa kaverikseen lukion, jossa on aloituspaikkoja 190. Kansantanssin harrastajat siirtyivät Pellervon koulun liikuntasaliin, jossa maanantai- ja tiistairyhmän harjoitukset ovat tiistaisin ja torstairyhmän torstaisin. Senioriryhmä jatkaa edelleen Sampolan Marjatta-salissa. Millaiselta Pellervon sali on sitten tuntunut? Ottaen huomioon, että koko koulu on ollut käyttämättömänä kolme vuotta, niin alkuvaiheessa ilmeni salissa hieman sisäilmaongelmia. Edelleen vaivaa vetoisuus kun ilmanvaihto on päällä, mutta siitä ei liene suurtakaan haittaa. Lisäksi saliin on tuotu kaksi ilmanpuhdistajaa. Muuten sali on Pellervon koulu oikein tilava ja valoisa. Koko koululla on käytössä vain muutama vessa, koska vanhaa oppilaitten WC-tilaa ei voitu ottaa käyttöön sen huonon kunnon takia. Pellervon vettä ei myöskään suositella juotavaksi ja niinpä käytävillä on juomavesiautomaatteja. Näissä merkeissä mennään kevääseen saakka. En malta olla mainitsemasta Oulussa kehitetystä uudesta tanssiliikuntamuodosta FolkJam, koska se perustuu osin kansantanssin hyväksikäyttöön. FolkJam käyttää monipuolisesti kansantanssin liikemateriaalia, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisen tanssillisen ja liikunnallisen kehittymisen supisuomalaiseen tyyliin. Tanssimuoto on täysin suomalainen ja suomessa kehitetty. Tampereeltakin löytyy FolkJamin kursseja, jos asia kiinnostaa. Viime kesän suurtapahtuma tanhuseuran puitteissa oli tietysti Metron Melkutus, joka pidettiin Helsingissä. Tanhuseurastamme juhlille osallistui melko pieni joukko, mutta sitäkin innostuneempi. Valitettavasti näihinkin SKY:n ja KTNL:n kesäjuhliin osallistujia oli vähänlaisesti niin kuin viime vuosien vastaaviin tilaisuuksiin. Onpa ollut kesiä ettei juhlille ole löytynyt järjestäjiä lainkaan. Näin suuressa kaupungissa juhlille ei tule juurikaan näyttävyyttä ja niinpä tapahtuma jäikin tällä kertaa jäsenten keskeiseksi juhlaksi. Järjestäjien kommentti oli, että kaikkihan me tiedämme, ettei Helsinki ole mikään helppo kaupunki järjestää kesäjuhlia, mutta palautteista päätellen onnistuimme kuitenkin kohtalaisen hyvin. Tällä porukalla oltiin Tarton Tanssipidoissa Virossa vuonna 2005 Ensi kesänä katsastetaan sitten, minkälainen festarikaupunki on Tampere. Täällä järjestetään Tanssipidot 2012 Tampere-tapahtuma Tapahtuma tulee olemaan yksi vuoden 2012 merkittävimmistä kulttuurin suurtapahtumista Suomessa, joten sitä ei kannata jättää väliin. Joulu alkaa olla todella lähellä ja tanhuseurankin pikkujoulujuhla koputtelee jo ovelle. Joulurauhaa kaikille lukijoille toivottaa päätoimittaja Osmo Muro Tanhun Taika 3

4 Kansantanssikonsertti Sampolassa Kevään kansantanssikonsertti KEVÄTPYÖRÄHDYS järjestettiin kauniina sunnuntai-iltapäivänä klo Sampolan juhlasalissa. Ennen konserttia oli ala-aulassa myytävänä simaa ja munkkeja, joita nauttimaan oli saapunutkin jonkin verran väkeä. Suurin osa yleisöstä tuli kuitenkin paikalle vasta muutamaa minuuttia ennen ohjelman alkamista. Konsertin alkua odotellessa oli mahdollisuus ostaa arpoja, jotka olivat pikavoittoja. Kaksi päävoittoa arvottiin kuitenkin vasta salissa. Pikku hiljaa aula tyhjeni ja tanssijat valmistuivat esitykseen. Konsertti alkoi Antti Huusarin pianonsoitolla. Saimmekin kuulla mahtipontista soitantaa. Sinikka Mäkelän avaussanojen jälkeen tanssiohjelmat alkoivat historiallisilla tansseilla. Torstairyhmän salonkitanssijat esittivät kahdeksalla parilla juhla-asuihin pukeutuneena kolme historiallista tanssia. Antti säesti pianolla. Sisääntulo tapahtui Kikapoolla, joka päättyi piiriin ja siitä jatkettiin Historiallisella polkalla. Tämä tanssi oli monivuoroinen ja se tanssittiin piirissä. Neliössä tanssittiin valssimusiikilla Kotiljonki, joka päättikin salonkitanssiesitykset. Konsertin viimeisessä tanssissa, Purpurivalssissa, kaikki olivat mukana. Tanssi alkoi neljän-viiden parin piireissä, jotka täyttivät näyttämön. Aina sopivalla hetkellä yksi pari poistui kuviosta. Lopuksi näyttämö oli tyhjä. Hetken kuluttua kaikki tulivat neljän parin riveissä takaisin ja Sinikan jalan kopautuksella kumarsivat yleisölle. Tässä välissä suoritettiin kahden päävoiton arvonta. Pirjo Liinakoski-Salosen lahjoittaman maton voitti Hilkka Suvala ja hedelmäkorin Kirsti Parpola. Arvonnan jälkeen tanssijat poistuivat katsomon kautta ala-aulaan poloneesia varten. Antin soiton tahdissa lähdettiin poloneesiin. Saatiin kävellä useampi kierros ennen kuin tanssipareja alkoi valua hiljalleen joukon jatkoksi. Kaikkiaan poloneesiin saatiin lopulta runsaat 20 henkilöä. Poloneesi päättyi valssiin. Seuraavaksi yleisöä viihdytti kolmella laululla Miitta, jota Lauri säesti kitaralla. Maanantairyhmä tanssi neljällä parilla Katrillin Pomarkusta, Tyylin tytön ja Tuustepin sekä Sysmäläisen. Tiistairyhmän neljä paria ja senioriryhmän neljä paria tanssivat yhdessä Kikarin, Senin, Kaakkurin ja Karjalankatrillin. Torstairyhmä tanssi kansallispuvuissa kahdeksalla parilla Pohjalaisen neliön, Tryykin, Kahilaisen, Tanelin, Ruotsinkatrillin Viitasaarelta ja Kahdeksan parin pelin. Toisessa sessiossa tanssittiin Mikko-Tanila-Mikko ja Kulosaaren Katrilli. Kaksi viimeksi mainittua olivat tulevan kesän Metron Melkutuksen tansseja. 4 Tanhun Taika Esiintyjiä oli kaikkiaan 44 tanssijaa opiston kaikista ryhmistä. Yleisöä katsomossa oli hieman vajaa 100. Buffettimyynnistä vastasivat Tiina Kopra ja Alli Raukola. Munkkien palanpainikkeeksi Erkki Lehtimäki valmisti tonkallisen simaa. Sirkka-Liisa Huovinen toimitti myyntiin itse valmistamaansa ja pullottamaansa simaa. Kaikki simapullot menivät kaupaksi. Timo ja Ritva Heinonen hoitelivat arpajaispuolen. Arpojen myyntityö oli Timo hommia. Pirjo Kärenahon valmistamilla tyynyillä oli koristeltu näyttämön edusta. Tilaisuuden päätyttyä ne olivat myynnissä. Kauppiaana toimi Raili Saarinen. Konsertti sai yleisöltä suopean vastaanoton ja sitä kehuttiin monipuoliseksi ja hyvin tanssituksi. Jossain arviossa torstairyhmän tanssien rivien suunnanvaihdot antoivat tansseille elävyyttä. Kiitos Sinikalle kaikkien tanssiohjelmien ohjaamisesta ja Antille soittourakasta. Teksti: Osmo Muro. Valokuvat: Antero Kangas

5 Seniorileidit ennen esitystä Buffetin pitäjät Tiina ja Alli Miitta ja Lauri Kevätretki Pyynikillä Kevätsää oli tuulinen, puolipilvinen, ja lämpötila siinä +15 asteen tuntumassa sinä lauantaipäivänä , kun tanhuseuran viisi ulkoilijaa kokoontui klo Pyynikintorin kellon alle. Väkimäärä kasvoi vielä myöhemmin, kun matkan varrelta mukaan liittyi 2 henkilöä. Päivä oli mitä sopivin ulkoiluun. Timo Heinonen oli suunnitellut ja koekävellyt reitin Pyynikin maisemiin. Torilta lähdettiin liikkeelle kohti harjumaisemaa. Noustiin näkötornille vievälle tielle ja laskeuduttiin sieltä rappusia pitkin alas puoliväliin etelärinnettä. Siitä jatkettiin matkaa kohti Varalaa, samalla maisemia ihaillen. Matkalla pysähdyttiin näköalapaikalle, josta avautui huikeat näkymät Pyhäjärvelle. Varalan jälkeen alettiin nousta harjun päälle ja poikettiin pohjoisrinteen reunalle tutkailemaan Näsijärven maisemia. Matka jatkui ammattikoulun ohitse ja suuntautui Kekkosentielle, jota pitkin käveltiin loivan mutkan jälkeen sijaitsevalle alikululle, josta luikahdimme Onkiniemenkadulle. Matka jatkui kohti Mustalahtea ja siitä ohitse Kekkosentien pohjoisreunaa aina Tammerkoskelle saakka, josta käännyttiin alikulkutunnelin kautta koskea seuraillen Tallinpihan alueen kahvilaan nauttimaan makoisat leivoskahvit. Kahvittelun jälkeen suuntasimme kohti Pyynikintoria Amurin läpi. Ohitimme taidemuseon ja tuota pikaa olimme torilla. Näin oli kävelyretki saanut päätöksensä. Suunnistimme autoillemme ja aloitimme kotimatkan. Numeroiden valossa retki muodostui seuraavan laiseksi. Sirkka-Liisan askelmittarin mukaan mittarissa oli lukemana askelta. Kartalta navigaattorimittauksella matkan pituudeksi tuli melko tarkkaan 8 km. Yhden askeleen pituudeksi muodostui siten 69 cm. Kävelyn nettoaika oli 1 tunti 29 minuuttia. Kävelyvauhdiksi muodostui 11 min/km. Kokonaisaikaa kulutettiin taukoineen ja kahvipausseineen lähemmäs 3 tuntia. Kiitokset Timolle hyvin suunnitellusta reitistä ja kävelyretken vetämisestä. Tänä vuonna sää oli suosiollinen verrattuna kahteen edelliseen kertaan. Teksti: Osmo Muro. Valokuvat: Antero Kangas ja Osmo Muro Tanhun Taika 5

6 Eila Perälän 70-vuotisjuhlat Eila Perälän 70-vuotispäiviä vietettiin sunnuntaina Tapiolassa. Lämmin kevätsää suosi juhlaa. Aurinko paistoi ja kevät oli edistynyt jo kesän puolelle. Tapiolan salin seinille oli ripustettu Eilan maalausharrastuksen töitä. Salin pöydät olivat saaneet kukkakoristeet valkoisten pöytäliinojen päälle. Päivänsankari otti onnitteluja vastaa salin puolella yhdessä Allanin kanssa. Eila oli kutsunut koko työväenopiston torstairyhmän juhlintaansa mukaan. Paikalla tanhuajia olikin kaikkiaan 10 paria. Vuorollamme menimme onnittelemaan ja samalla laulaen Sinisiä punasia ruusunkukkia... Onnittelimme kukkasin, luovutimme lahjamme ja halasimme Eilan sekä kättelimme Allanin. Siirryimme siitä pikku hiljaa onnittelumalja mukanamme istumaan pöytiin. Allan toivotti vieraat tervetulleeksi tilaisuuteen. Puheen jälkeen nostettiin onnittelumaljat ja toivotettiin Eilalle onnea. Juhlat aloitettiin yhteisellä ruokailulla. Tarjolla oli lihasoppaa lisukkeineen. Pöytäkunnittain haimme kahvion puolella olevasta noutopöydästä syötävämme ja ruokailimme salin puolelle katetuissa pöydissä. Ruokailun jälkeen Antti Huusari soitti oman kappaleensa juhlaväelle. Sitten oli kansantanssiesityksen vuoro. Kymmenellä parilla esitimme Sinikka Mäkelä ohjaamat tanssit Antin toimiessa pelimannina. Ohjelma alkoi Pohjalaisella neliöllä. Sen päälle vauhdikas Tryyki, jota seurasi rauhallinen Kahilainen. Hitaasta siirryttiin nopeaan Tanilaan, jonka päälle tanssittiin valssimusiikkinen Ruotsinkatrilli Viitasaarelta. Viimeisenä oli Katrilli Repolasta. Tähän karjalaiseen tanssiin Timo kävi hakemassa päivänsankarin parikseen. Näin päästiin loppuun ensimmäinen tanssisessio. Jossain välissä Taavi pyysi Eilaa kertomaan seinille ripustetuista tauluistaan. Saimme kuulla erilaisilla tekniikoilla maalatuista töistä ja muutenkin teosten syntyhistoriasta. Lisäksi Eila kertoi juhlaan kutsutuista vieraista ja siitä, miten kukin liittyi hänen elämäänsä. Kakkukahveita odotellessamme Taavi pyysi Antia soittamaan. Antti urputti, että tämä on muusikkojen kohtalo joutua soittamaan muille, kun pitäisi päästä kahville. Kakkukahvien jälkeen oli jälleen kansantanssin vuoro. Tanhuajat esittivät Lanssin, Jokamiehen polkan ja Pirunpojan polkan sekä Mikon. Viimeisenä mentiin Vanha valssi, johon Timo haki Eilankin mukaan. Loppuhuipentumana oli tanssisikermä, jossa Eila joutui pukeutumaan erilaisiin varusteisiin ja tanssimaan niissä Antin soittaman musiikin mukaan. Ensimmäisenä oli sottiisi, jonka Veikko tanssitti puettuaan ensin Eilan lämpimiin asusteisiin aina karvalakista huopikkaisiin. Erkki sambasi meksikolaiseen tyyliin, Eilan päällä oli pontso ja sombrero. Matti puki Eilasta merimiehen ja tanssitti valssia. Viimeisenä Osmo sujautti Eilan jalkoihin suuret nokialaiset kumisaappaat ja avasi valtavan sateenvarjon, musiikkina oli osuvasti Tango sateessa. Näin päättyi tanhuporukan ohjelma-anti. Vuorossa oli enää lopputanssit, jotka avasi Eila ja Allan valssilla. Pian mukaan menivät muutkin juhlavieraat. Pikku hiljaa juhlat alkoivat loppua, kun väki väheni ja tanssilattialle ei riittänyt enää tanssijoita. Juhla oli lämminhenkinen läheisten sukulaisten ja ystävien seurassa. Teksti Osmo Muro, Valokuvat Osmo Muro ja Lassi Rintafilppula. 6 Tanhun Taika

7 Esiintyminen yliopistolla Tampereen yliopistolta oli esitetty kutsu tulla esittämään suomalaisia kansantansseja kiinalaiselle radio- ja televisiotoimittajaryhmälle maanantaina Ryhmä oli täällä neljän päivän kurssilla ja sen vahvuus oli henkilöä. Esiintymisaika oli päivällä klo Oleellista oli se, että esitys järjestettiin heille täytenä yllätyksenä ja se vaati kurssin järjestäjiltä mielikuvitusta saada kiinalaiset yliopiston aulan portaille, joka toimi katsomona, niin etteivät he aavistaneet mitään. Torstairyhmästä saatiin neljän parin iskuryhmä tulemaan maanantaina klo yliopistolle, jossa tutustuttiin esityspaikkaan ja käytiin kylmäharjoitteluna ohjelma läpi. Kiinalaisryhmä saapui aulaan hiukan sovitusta ajasta myöhässä. He ottivat rappusilla toisistaan yhteiskuvia. Tanhuryhmä ja pelimanni pysyttelivät piilossa sen aikaa. Siten rävähti Antin haitari soimaan ja jostain piilosta Antti Huusari asteli katsomon eteen ja soitti oman kappaleensa. Taisi olla valssi. Soiton loputtua siirryimme lähtöasemiin ja siitä se sitten alkoi. Sinikka Mäkelän ohjaamat tanssit mentiin seuraavassa järjestyksessä. Lanssi, Jokamiehen polkka, Kahilainen, Pirunpojanpolkka, Ruotsinkatrilli Viitasaarelta ja Katrilli repolasta. Esityksemme palkittiin raikuvilla suosionosoituksilla. Kurssia ohjaava naishenkilö kävi vielä erikseen kiitämässä meitä. Esitys oli kiinnostanut kiinalaiskatsojia. Innokkain kuvaaja makasi selällään lattialla melkein tanssijoitten jaloissa kuvia ottaessaan ja kyllä siellä muittenkin kamerat olivat ahkerassa käytössä. Mukava kokemus, josta jäi hyvä mieli tanssien onnistuessa hyvin. Teksti: Osmo Muro. Valokuva: Sinikka Mäkelä. Kesäjuhlat Hervannassa Viimeisessä maanantairyhmän Europeade harjoituksessa ennen Tarttoon lähtöämme Sinikka Mäkelä kysyi, olisiko tästä ryhmästä halukkaita esiintymään elokuussa erään taloyhtiön kesäjuhlassa, ohjelmakin olisi nyt valmiina. No, löytyihän meistä, viidestä parista yhdistettiin kaksi paria ja saimme näin neljän parin ryhmän: Pirjo Kärenaho ja Tauno Saarinen, Kaarina Paakkanen ja Jukka Laurikkala, Tuija Eurola ja Pentti Ahola sekä Tiina Yli-Pietilä ja Antero Kangas. Kokoonnuimme sovittuun paikkaan Hervannassa. Teimme vielä kuivaharjoittelun, mutta koska emme halunneet paljastaa esitystämme yleisölle, harjoittelimme talon pihatiellä, autoja väistellen. Sitten olikin jo aika siirtyä esityspaikalle. Yleisöä, noin 30, oli jo kokoontunut pihagrillin luo. Löysimme kohtuullisen tasaisen hiekkakentän, joka valitettavasti oli hiukan kaukana yleisöstä, joten Sinikka kutsuikin yleisön ensin lähemmäksi. Aluksi Sinikka esitteli meidät ja aloitimme esityksen. Se meni jo rutiinilla, olimmehan esittäneet sen jo monta kertaa. Esitimme ensin tanssit Kikari ja Seni, sitten Kaakkuri, Sysmäläinen ja Kankuri. Tämän jälkeen olivat vuorossa Ruotsinkatrilli Viitasaarelta sekä Ristikäsi ja Kullanvaihto. Lopuksi vielä Tyylin tyttö, Karjalankatrilli ja Katrilli Reolasta. Sinikka kertoi, mistä päin Suomea mikin tanssi oli, ja Antti Huusari säesti. Päätimme esityksen valssiin, johon saimme yleisöäkin kutsuttua mukaan. Saimme hyvät suosionosoitukset ja kiitokset, ja esityksen jälkeen meidät kutsuttiin vielä grillille juomaan mehua sekä syömään pullaa. Meille tarjottiin vielä grillimakkaratkin. Yleisö oli kovasti kiinnostunut kansallispuvuistamme ja saimme vastata moniin niitä koskeviin kysymyksiin. Tämä oli hieno päätös tanhukesällemme. Teksti ja valokuva Antero Kangas Tanhun Taika 7

8 Metron Melkutus Metsän siimeksessä sijaitsi yleisökatsomo, jonka editse juhlakulkue marssi. Suomalaisen Kansantanssin Ystävien ja kansantanssinuorten Liiton kesäjuhlia vietettiin Helsingissä Metron Melkutuksen merkeissä. Järjestävänä seurana oli Helsingin Kansantanssin Ystävät ry. Sään suhteen ei ollut valittamista. Aurinko porotteli pilvettömältä taivaalta. Kaikkina päivinä lämpötila lähenteli +30 astetta. tanssi- ja musiikkiryhmä Kursiu Ainiai. Ryhmässä oli kolmisenkymmentä tanssijaa ja soittajaa. Tanhuseurastamme lähtijöitä oli 14. Salosen Pertti sairastui eikä päässyt mukaan. Matka tehtiin henkilöautoilla. Perjantai-iltana saavuimme koululle ja majoituimme omaan luokaan. Luokassa oli yksi valmis peti. Ihmettelimme kenelle se mahtoi kuulua. Myöhemmin selvisi, että Antero ja Tiina olivat tulleet aikaisemmin tarkoituksenaan osallistua avajaisiin. Jokaiselle oli varattu omaan kirjekuoreen osallistujaaineisto ja erilaisia mainoksia Helsingin tapahtumista. Kansallismuseolla esiintyvällä ryhmällä oli perjantai-iltana harjoitus. Pelimanni Antti Huusari oli tullut Helsinkiin sukuloimaan ja oli soittamassa Sinikka Mäkelän ohjatessa tansseja. Perjantai-illan illanvietto jäi tältä porukalta melko vähille tansseille. Kuljetukset Seurasaareen ja takaisin järjestäjät hoitivat linja-autoilla. Tämä olikin tarpeen sillä Metrolla ja bussilla kulkeminen olisi ollut hankalaa. Aamuharjoituksia Seurasaaren kentällä oli lauantai- ja sunnuntaiaamuna alkaen klo Juhlakenttä sijaitsi Seurasaaressa. Majoituskoulumme oli Vartiokylän ruotsinkielinen yläaste Puotilassa, Itäkeskuksen takana noin 20 kilometrin päässä. Avajaiset pidettiin Pohjoisesplanadilla Espan lavalla. Kansantanssinäytös Tanssi iloa oli lauantaina Kansallismuseolla, jossa tanhuseuramme torstairyhmä oli esiintymässä. Kansantanssi- ja pelimannikonserti pidettiin lauantaina Valkoisessa Salissa Aleksanterinkadulla. Samanaikaisesti oli menossa Helsinki-viikko. Helsinki-päivää juhlittiin lauantaina Metron Melkutuksen ulkomaisena ryhmänä mukana oli liettualainen kansan- Seurasaareen ei voinut ajaa autolla vaan sinne oli käveltävä parkkipaikalta noin kilometrin mittainen matka. Jouduimme talsimaan tämän matkan kaikkiaan kolme kertaa edestakaisin kahden päivän aikana. Juhlakenttä oli pääosin sorapohjainen ja vain pienellä osalla sitä oli puualusta. Tanhuseuramme ryhmä joutui sorapohjaiselle alueelle heti pääkatsomon eteen. Voi sitä pölyn määrää, mikä kentän pinnasta irtosi kymmenien supikasparien kiitäessä vauhdikkaissa tansseissa. 8 Tanhun Taika

9 Lauantaiaamun harjoitusten jälkeen oli kiiruhdettava koululle, jonne pääsimme klo 11 aikoihin. Menimme suoraan ruokailuun ja ruokailun jälkeen esiintyvä ryhmä pukeutui kansallispukuihin. Kansallismuseolle bussi lähti klo Olimme perillä hyvissä ajoin ja tutustuimme esiintymispaikkaan, joka oli museon aula, arvokkaan tuntuinen korkea kaarikattoinen huonetila, jossa oli kivilattia. Katsojia oli saapunut paikalle kohtuullisesti. Tampereen Työväenopiston Tanhuajat esitti neljällä parilla Katrillia ja polkkaa rannikolta rajalle. Tanssien ohjauksesta vastasi Sinikka ja pelimannina oli Antti. Täällä esiintyi myös liettualainen ryhmä muiden suomalaisryhmien lisäksi. Museolta palasimme koululle metrolla. Kansantanssi- ja pelimannikonsertti alkoi klo 18. Sinne matkattiin metrolla. Kaisaniemessä jäätiin kyydistä pois ja Jyrin opastuksella käveltiin Valkoiselle salille, joka Torstairyhmän neljä paria esiintymässä Kansallismuseolla Lähes koko tanhuajien porukka yhteiskuvassa sijaitsi presidentin linnan takana. Konsertin jälkeen oli pelimannitanssit. Koululle tultiin yhteisellä bussikuljetuksella kymmenen maissa. Sunnuntaiaamuna oli juhlakentällä tanssiohjelman kenraaliharjoitus, kulkueen- ja lippujen sisääntulo sekä ryhmittyminen kentälle. Harjoituksista palattiin koululle ruokailemaan ja vaihtamaan kansallispuvut päälle. Klo12 lähdettiin kulkueen kokoontumispaikalle Meilahteen. Sieltä marssi alkoi kohti Seurasaaren juhlakenttää. Pysähdyksen ja pienen odottelun jälkeen jatkettiin musiikin tahdissa niin, että oltiin tasan klo 14 juhlakentällä. Viimeisenä tulivat liput. Tervehdyspuheiden jälkeen poistuttiin maastoon katselemaan ohjelmaa ja odottelemaan omaa vuoroa. Monien puheiden lisäksi nähtiin lasten yhteisesitys ja liettualaisen Kursiu Ainiai ryhmän esitys. Viimeisenä ohjelmanumerona oli aikuisten yhteisesitys, joka päättyi Metron Melkutukseen. Siinä kuvailtiin metrojunan saapumista asemalle. Kuultiin kovaäänisistä junan äänet ja kuulutukset. Parijonossa seisten ensimmäinen pari nosti kätensä portiksi ja muut melkuttivat siitä läpi poistuen kentältä. Tähän loppui pääjuhla. Kutsuvieraskatsomo sai melkoiset pölyt hiekkakentästä esityksen aikana. Tanssijat joutuivat olemaan pölypilven sisällä, mikä esityksen jälkeen näkyi kengissä ja asusteissa. Edessä oli vielä kävelymatka busseille. Lopulta päästiin koululle, jossa pakattiin tavarat henkilöautoihin ja lähdettiin ajelemaan kohti Tamperetta. Teksti: Osmo Muro. Valokuvat: Osmo Muro, Antero Kangas ja järjestäjien kuvaalbumista Tanhun Taika 9

10 Marja-Leena 50 vuotta Marja-Leena Latvala vietti 50-vuotisjuhliaan lauantaina Metallityöväen Murikkaopistolla Terälahdessa. Koko päivän paistoi aurinko ja vasta tilaisuuden päättyessä klo tienoilla alkoi sataa ja vettä tuli ainakin kotimatkalla runsaasti. Tanhuseuran torstairyhmä sai kutsun juhliin ja 20 tanssijan voimin niihin osallistuttiin. Murikassa meitä oli vastassa Taisto, joka esitteli juhlatilat ja opasti meidät luokkaan tavaroinemme. Tuota pikaa olimme valmiina kohtaamaan päivänsankarin. Lauloimme kuorossa Marja-Leenalle Antin säestäessä haitarilla Sinisiä punasia ruusunkukkia kannan kädessäni. Onnentoivotuksien kera ojensimme kukkakimpun ja lahjan. Lopuksi seurasivat kaikkien antamat onnitteluhalaukset. Siitä sitten siirryttiin pöytiin onnittelumaljat käsissä. Juhlan aluksi Taisto toivotti vieraat tervetulleeksi ja piti puheen päivänsankarille, jonka jälkeen nostettiin onnittelumalja Marja-Leenan kunniaksi. Taisto kertoi mitä tapahtuu ja missä. Ruokailut ja kakkukahvit nautitaan ruokailutilassa ja ohjelmasuoritukset tilavassa aulassa. Aluksi nautittiin ylellisen maittava juhla-ateria, jonka oli valmistanut Murikan oma keittiöhenkilökunta. Tarjoilu tapahtui noutopöydästä. Ruokailun päätyttyä Riitta esitti kaksi laulukappaletta Antin säestäessä. Jälkimmäinen niistä oli tango, johon sisältyi dramatiikkaa. Hessu kävi kumartamassa Marja-Leenalle ja he tanssivat yhdessä jonkin aikaa. Sitten alkoi poikia lappaa ja miespuoliset partnerit vaihtuivat tiuhaan tahtiin tuomistaan kukkakimpuistaan huolimatta. Lopuksi tuli mies suuren tulipunaisen ruusun kanssa ja otti omansa. Marja-Leenaa jännitti tanssin aikana tuleeko se Taisto ollenkaan. Kylläisenä juhlaväki siirtyi aulaan seuraamaan ohjelmien esityksiä. Esityskokonaisuus koostui tansseista, jotka liittyivät Marja-Leenan elämään tai harrastuksiin. Nähtiin lavatanssikuvaelma, itämaista tanssia ja kreikkalaista tanssia sekä suomalaista kansantanssia tanhuajien esittämänä. Tanssien ohjauksesta vastasi Sinikka Mäkelä ja säestyksestä Antti Huusari. Ryhmä esitti kahdeksalla parilla seuraavan sikermän: Lanssi, Jokamiehen polkka, Pirunpojan polkka, Ruotsinkatrilli Viitasaarelta ja Katrilli Repolasta. Tanssiesityksen päätyttyä Matti ja Timo saattoivat päivänsankarin keskilattialle, jossa Marja- Leenaa pyöritettiin valssin tahdissa muutaman eri pojan voimin ja samoin polskaa hieman erilaisilla variaatioilla. Tämän jälkeen Marja-Leena kertoi harrastuksistaan, historiastaan ja siitä, miten Taisto tuli hänen elämäänsä tanhuajien kurssilla. Mainittakoon vielä luettavana olevasta leikekirjasta sellainen muistelo, että Marja-Leena oli nuoruudessaan kotipaikkakuntansa kauneuskilpailuissa ja tuli ensimmäiseksi perintöprinsessakasi. Esillä oli myös Marja-Leenan käsitöitä mm. kansallispukuja ja päähineitä. Kahvituokion aikana oli vapaa sana. Saimme kuulla palan päivänsankarin työhistoriaa ja siihen liittyvän hauskan tarinan. Kahvituokion jälkeen vuorossa oli vielä salonkitanssia, jota esitti tanhuryhmä kuudella parilla pukeutuneena juhlavaatteisiin. Mukana oli myös päivänsankari taiston kanssa. Esitettävät tanssit olivat Kikapoo, Padespan ja Kotiljonki. Salonkitanssien päätyttyä tanssittiin poloneesi, joka päättyi valssiin. Ennen juhlien loppua Antti soitti muutaman tanssikappaleen ja sitten nämäkin juhlat olivat päättyneet. Teksti: Osmo Muro. Valokuvat: Osmo Muro ja Marja-Leenan kotialbumista 10 Tanhun Taika

11 Osmonpuiston kansantanssiesitys Maanantaina Tampereen Työväenopiston Tanhuajien torstairyhmällä oli kansantanssiesitys Osmonpuistossa. Puiston vehreys ja vanhat puut antoivat oivan tausta esityspaikalle. Tanssit saatiin viedä läpi aurinkoisessa säässä, eikä lämpötilakaan kohonnut hellelukemiin. Yleisöä oli saapunut paikalle runsaasti arviolta noin 80 henkeä ryhmittyneenä tanssipaikan ympärille. Esityspaikka oli esiintymislavan edustalla oleva pienehkö sorakenttä, joka oli hieman kalteva ja aiheutti sen, että kuviot pyrkivät valumaan alamäkeen. Ryhmän koko oli neljä paria ja yksi vaihtotyttö. Tasan klo Antti Huusari aloitti tilaisuuden astelemalla yleisön eteen ja toivotti katsojat tervetulleeksi sekä sanaili jotain anttimaista yleisön naurahtaessa. Sen jälkeen hanurista irtosi valssimusiikkia maanantai-illan leppoisaan ilmapiiriin. Tämän jälkeen Sinikka Mäkelä kertoi ryhmästä ja mitä tanssitaan. tavoiteaika. Tanssien ohjauksesta vastasi Sinikka ja pelimannina oli Antti. Kiitoksista päätellen yleisökin oli tyytyväinen näkemäänsä. Teksti Osmo Muro, Valokuvat Lassi Rinta-Filppula ja Antero Kangas. Siitä sitten lähdettiin liikkeelle Pohjalaisella neliöllä ja heti perään Tryyki samalla vauhdilla. Kahilaisessa vauhti pysähtyi ja askellettiin hitaasti tasapainoa tapaillen epätasaisella hiekkapohjalla. Sitten rävähti Taneli haara- ja varvashypyillä. Ruotsinkatrilli Viitasaarelta oli valssipoljentoinen näyttävine karkeloineen. Tyylintytössä taas vähän huilittiin rauhallisemmalla tempolla kunnes Jokamiehen polkka ja sen päälle Pirunpojan polkka mentiin melkoista kyytiä. Kuudenkolmeinen oli puolestaan enkeliska-askelin tanssittava kuvio, jossa oli myös juoksua. Lanssi oli nopeatempoinen karjalainen monivuoroinen tanssi. Sitten mentiin pari SKY:n kesäjuhlatanssia Kaakkuri ja Iso sileä. Tähän väliin pyöräytettiin Piiripolkka. Viimeisenä tanssina oli Katrilli Repolasta, joka päätti konsertin. Koko ohjelma soittoineen ja välipuheineen kesti melko tarkkaan puoli tuntia, mikä olikin Tanhun Taika 11

12 Europeade 2011 Tartossa Pääosin maanantairyhmästä koottu ryhmä, Pirjo ja Paavo Kärenaho, Raili ja Tauno Saarinen, Kaarina Kakku Paakkanen ja Jukka Laurikkala, Tuija Eurola ja Pentti Pena Ahola sekä Tiina Yli-Pietilä ja Antero Kangas, osallistui kesällä 2011 Tartossa Euroopan laajimpaan kansankulttuuritapahtumaan Europeade Sinikka Mäkelä oli mukana ohjaajana ja Antti Huusari säestäjänä. Sinikan laatima ohjelmamme koostui seuraavista tansseista: Kikari ja Seni, sitten Kaakkuri, Kukkokiekuu ja Sysmäläinen, joita seurasivat Kankuri ja Ruotsinkatrilli Viitasaarelta. Näiden jälkeen vuorossa olivat Ristikäsi ja Kullanvaihto, Tyylin tyttö sekä Katrilli Pomarkusta. Lopuksi vielä Karjalan Katrilli ja Katrilli Repolasta. Avajaisissa esiintyi noin puolet eri puolilta Eurooppaa tulleista ryhmistä. Seuraavana päivänä esiinnyimme Tarton kaduilla, meillä oli yhteensä kolme esitystä, jotka menivät oikein hyvin, vaikka helteen vuoksi viimeisessä esityksessä alkoikin väsymys painaa. Sitten meillä olikin vuorossa vapaapäivä, osa tutustui Tartossa pidettäviin Hansa-päiviin, osa teki kanoottiretken ja loput linja-automatkan ja kävivät tutustumassa Kaakkois-Virossa eläviin setukaisiin sekä vanhauskoisiin. Paluumatkalla he poikkesivat katsomassa vielä kaunista Alatskivi loss -nimistä linnaa. Retken jälkeen Sinikka ja Antero osallistuivat kaupungin vastaanottoon ja antoivat isännillemme lahjaksi Antin yhtyeen CD-levyn. Viimeisenä päivänä ohjelmassa oli juhlakulkue Tarton halki laululavalle. Tarttolaiset huomasivat meidän olevan ystävyyskaupungistaan ja saimme paljon tervehdyksiä. Laululavalla oli vielä päätösjuhla, jossa esitimme muiden suomalaisten kanssa yhteisohjelman Helvitellen. Sitten seurasimme muiden maiden esityksiä sekä ohjaajien, mm. Sinikan palkitsemista. Virolaiset esittivät vielä todella upean version Kaere Jaanista. Lopuksi kaikki pääsimme mukaan tanssimaan siitä oman versiomme. Europeade 2011 Tartossa oli todella upea kokemus. Kiitos, Sinikka. (Täydellisempi matkakertomus julkaistaan Tanhun Taika -lehden seuraavassa numerossa.) Teksti ja kuvat Antero Kangas 12 Tanhun Taika

13 Salonkitanssien kurssi Tampereen Työväenopiston Tanhuajat järjesti Salonkitanssien kurssin lauantaina Järvensivun koululla Tampereella. Paikka oli mitä sopivin tanssikurssin järjestämistä varten. Voimistelusali oli sopivan kokoinen ja lattia tanssiystävällinen. Ruokala oli käytettävissä eväiden syöntiä varten. Kurssin opettajana oli Leif Hammarström Porvoosta. Alun pitäen hänen vaimonsa Ullan piti tulla myös opettajaksi, mutta hänelle tuli este ja niinpä Leif opetti yksin. Tanssit oli valittu ensi kesän Nordleikiin tulevien eri maiden salonkitansseista. Kurssille osallistui kaikkiaan 25 vanhoista tansseista kiinnostunutta, joista noin puolet oli omasta seurasta ja loput muualta saapuneita. Erkki Lehtimäki toivotti kurssilaiset tervetulleeksi ja antoi sen jälkeen ohjakset Leifille. Aluksi ohjaaja kertoi perusasioita jalkojen ole mitään tekemistä itsenäisyyspäivän kanssa. Lounastauon jälkeen aloitettiin islantilaisella valssilla. Kuvio oli neljän parin neliö. Norjasta Leif oli valinnut solatanssin, joka eteni edestakaisin progressiivisesti solan päästä päähän. Lisäksi opeteltiin kahdet erilaiset sottiisiaskeleet, jotka eivät olleet ihan helppoja ja vaativat lisäharjoittelua. Ruotsalaisten valinta Nordleikkiin on Kuningattaren menuetti, jonka askelta harjoiteltiin koska se poikkesi tavanomaisista. Itse menuettia ei tanssittu. Jossain välissä kerrattiin Les Lansiers pariinkin kertaan. Lopuksi kerrattiin vielä kurssin ensimmäinen tanssi Bonsieu neljän parin neliössä. Kurssista jäi hyvä maku ja luulisin, että kaikki olivat tyytyväisiä saamaansa oppiin. Ohjaaja hallitsi hyvin tanssit ja niiden pienetkin erikoisuudet sekä näytti tanssien, mitä niistä oli jätetty pois. Teksti: Osmo Muro. Valokuvat: Antero Kangas ja Osmo Muro ojennuksesta, niiden asennosta ja tanssijan ryhdikkyydestä. Jotkut tanssit olivat eräiltä osiltaan yksinkertaistettu monimutkaisten askelkuvioiden takia. Alkulämmittelynä tanssittiin sottiisia ja siitä sujuvasti siirryttiin ensimmäisen salonkitanssin opetteluun, joka oli suomalaisten valinta Nordleik-tanssiaisiin. Tanssin nimi oli Bonsieu ja se oli muistiinmerkitty ruotsissa vuonna Kysymyksessä oli neljän parin neliötanssi ja se sisälsi muutaman vuoron. Tanskanmaalta tanssittiin Les Lansiers katrilli keskieurooppalaiseen tapaan. Tanssissa oli viisi vuoroa ja niiden oppiminen vaati monta harjoituskertaa. Toinen tanskalainen tanssi oli Varsovienne, joka alun perin on lähtenyt Puolasta noin 1850-luvulla. Tanssin osat: valssi, masurkka ja polkka. Välillä mentiin suomalainen tanssi Kuudes joulukuuta, jolla ei Tanhun Taika 13

14 Henkilökohtaista Eila Perälä 70 vuotta Jukka Laurikkala 70 vuotta Pertti Salonen 50 vuotta Marja-Leena Latvala 50 vuotta Veli Heikki Hampinen 50 vuotta Nina Johnson 50 vuotta Kaarina Sillanpää 70 vuotta Hessun kakkukahvit Veli Heikki Hampinen tarjosi kakkukahvit torstairyhmälle Pellervon koulun kahviossa torstaina ennen harjoitusten alkamista. Matti Honkanen antoi Hessulle torstairyhmän yhteisen lahjan saatesanojen kera. Eipä tainnut kakusta paljon jäädä jäljelle kun reilu kahdenkymmenen henkilön joukko kävi kakun kipmppuun. Hyvältä maistui ja reiluja paloja taisi jokainen kakun kyljestä lohkaista. Kermavaahtoa oli siinä runsaasti ja niinpä reunapala oli haluttu likkauskohta. Teksti ja valokuva Osmo Muro 14 Tanhun Taika

15 Autonäyttely Hod Rod 2011 Tanhuseurasta osallistui kaksi kuuden hengen ryhmää pääsylippujen myyntiin Pirkka-hallissa pidettyyn Hod Rod autonäyttelyyn. Tarjolla oli yksi päivä töitä joko lauantai tai sunnuntai ja palkkioksi henkilö sai päivän ruuan, kahvilipun ja kaksi lippua näyttelyyn. Seura sai lisäksi korvauksen tästä työpanoksesta. Valokuvassa on toinen ryhmistä. Nordlek 2012 Norjan Steinkjer issä NORDLEK tapahtumassa, heinäkuuta, tulee olemaan tiivis tunnelma kaikkien suurten tapahtumapaikkojen ollessa kävelymatkan päässä toisistaan Campus Steinkjerin alueella. Tällä samalla alueella sijaitsevat myös majoitustiloina toimivat koulut. Steinkjeriin on helppo matkustaa. Værnesin lentokenttä Trondheimin kupeessa ei ole kovinkaan kaukana, mistä sitten tiheät juna- ja bussivuorot jatkavat eteenpäin. E6 kulkee suoraan Steinkjerin läpi. Olemme tehneet paljon suunnitelmia saadaksemme osallistumisestasi mahdollisimman sujuvan ja onnistuneen. Tampereelta linnuntietä Steinkjeriin on noin 1000 km. Matkareitti kulkisi Vaasasta Uumajaan ja sieltä suoraa linjaa Ruotsin poikki Norjaan. Nordlekissä on monipuolista ohjelmaa tanssinäytöksineen ja konsertteineen. Tarjolla on myös Pohjois- Tröndelagin historiallisen läänin alueelle suuntautuvia retkiä, kuten retki viikinkiajan illanviettoon Stiklestadissa tai retki Namskoganin perhepuistoon susia ja karhuja tapaamaan Tanssipidot Tampereella Suomalaiset ja virolaiset kansantanssi- ja kansanmusiikkijärjestöt toteuttavat Tanssipidot tapahtuman Tampereella. Tanssipidot kokoavat suomalaiset ja virolaiset kansantanssijat ja -soittajat toteuttamaan yhteistä tanssin juhlaa. Samanaikaisesti Tanssipitojen kanssa järjestettävä Pispalan Sottiisi -kansantanssifestivaali tuo Tampereelle kansainvälistä folkloretunnelmaa. Juhlaan odotetaan 5000 eri-ikäistä tanssijaa, soittajaa ja laulajaa Suomesta, Virosta ja muista Euroopan maista. Vuoden 2012 Tanssipidot huipentuu Velisinfonia-suurteokseen, joka esitetään Ratinan stadionilla Juhlassa esiintyvät kaikenikäiset suomalaiset ja virolaiset kansantanssijat aina pienimmistä lapsista konkareihin saakka. Teos kertoo kahdesta veljeksestä, Kalev ja Kalevi. Huuto merelle, Silta, Kielikylpy, Ihanat naiset, Löylyt, Tango sekä Veren liitto ovat tanssiteoksen osia. Tarinassa veljeyden ja samankaltaisuuden tunnistaminen käännetään voimavaraksi, ja siinä leikitellään kansantanssin lisäksi sananlaskuilla, tapakulttuurin ja kielen eroavaisuuksilla, saunan tervehdyttävällä voimalla sekä tulisella tangolla. Juhlan taiteellisina johtajina toimivat koreografi-tanssitaiteilija Petri Kauppinen Suomesta ja koreografi-tanssinopettaja Kalev Järvela Virosta. Tanhun Taika 15

16 Metron Melkutus Helsingissä Kulkueen lähtöpaikalla kenttäjuhlaan marssimista odotellessa. Tampereen Työväenopiston Tanhuajat