MAALISKUU 2012 numero 44

Transkriptio

1 MAALISKUU 2012 numero 44 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry Lehti ilmestynyt vuodesta 1990 lähtien

2 Tanhun Taika Tampereen Työväenopiston Tanhuajat Jäsenlehti TOIMITUS Päätoimittaja Osmo Muro Jukolantie 24, Kangasala puhelin , sähköposti Lehden toimituskunta Seuran johtokunnan jäsenet Ilmestymiskerrat Maaliskuu ja marraskuu Aineisto lehteen toimitettava päätoimittajalle viimeistään ilmestymiskuukauden alussa. Lehden jakelu Lehti jaetaan jäsenille harjoitusten yhteydessä tai postitetaan SISÄLLYSLUETTELO 3. Joulumyyjäiset Tampere-talo 4. Salonkitanssikurssi 5. Pirkanmaan hoitokodilla, Sorin Sirkus 6. VPK:n naisjaoston 60-vuotisjuhla. Tanhuseuran vaalikokous 7. Tampere tanssii konsertti 8. Europeade 2011 Tartossa 11. SKY 110 vuotta Antti Huusarin JYTKY. Rockabilly- juhannus Uutisia 14 Tanhuseuran Puurojuhla 15 Henkilökohtaista. Miitan ylioppilasjuhlat Kansikuva: Osmonpuiston esityksestä kesällä Kuvaaja Antero Kangas Tanhuseuran kotisivun osoite Internetissä SEURAN JOHTOKUNNAN KOKOONPANO VUONNA 2012 Tiina Kopra, puheenjohtaja, tiedotus Kisakentänkatu 2 A 1, Tampere puh Sähköposti tituko@netti.fi Tiina Yli-Pietilä, sihteeri Juvankatu 54 B 9, Tampere puh. (03) tai Antero Kangas, taloudenhoitaja Tiilentie 1, Lempäälä puh Matti Honkanen, varapuheenjohtaja, arpajaistoimik puh Erkki Lehtimäki, tiedotusvastaava, tallennustoimik puh Timo Heinonen, arpajaistoimikunta puh. (03) Aini Salminen, varsinainen jäsen puh. (03) Sinikka Mäkelä, asiantuntijajäsen puh Sirkka-Liisa Huovinen, varajäsen puh Tapio Suhonen, varajäsen puh TANHUN TAIKA Kuva Antero Kangas

3 Joulumyyjäiset TAMPERE TAMPERE-TALOSSA TALOSSA Aamulehden perinteisissä Joulumyyjäisissä oli 140 yhdistystä, järjestöä, seuraa ja koululuokkaa tarjoamassa ostettavaksi käsintehtyjä tuotteitaan. Myyjäiset pidettiin Tampere-talossa lauantaina klo Tarjolla oli Joulukoristeita, koruja, pipareita, tekstiilejä, leivonnaisia, kortteja, kynttilöitä, puutöitä, leluja, tonttuja ym. Pöydän vieressä seisoivat Sinikka ja Hanna-Riikka. Viivähdin kauppapaikalla puolituntisen ja sinä aikana myytiin pari piparkakkutaloa sekä kuivakakkuja. Kauppa kuulemma kävi hyvin ja tuotteita meni tasaiseen tahtiin asiakkaitten kasseihin. Myytävät tavarat oli tuotava hyvissä ajoin paikalle ja kaiken tuli olla valmista klo 11. Sinikka oli huolehtimassa Saavuin paikalle puoli kahdentoista aikoihin. Tampere-talon Sorsapuistosali oli ääriään myöten täynnä ihmisiä, jotka soluivat tiiviinä massana myyntipöytien välissä katsellen ja tutkien myytäviä tavaroita. Soluttauduin rohkeasti tähän ihmismassaan mukaan. Omaa vauhtia ei voinut säännöstellä vaan oli mentävä muiden mukana. Epätoivoisesti katseeni harhaili pöytärivistöissä etsien Tampereen työväenopiston Tanhuajien pöytää. Kuumakin alkoi tulla siinä ihmispaljoudessa. Lopulta huomasin tuttuja kasvoja aivan hallin perälle yltävän myyntipöytärivin päässä. Sieltähän se tanhuseuran pöytä löytyi. Pöydässä oli tarjolla piparkakkutaloja, kuivakakkuja, pikkuleipiä, omena- ja kurpitsahilloa, limppuja, pullia, joulukortteja, nakkisämpylöitä, kudonnaisia ja muutakin tavaraa niin paljon kuin pöydälle mahtui. Sillä hetkellä myyntityötä tekivät Tapio ja Tanja. näistä alkujärjestelyistä ja taisipa olla paikalla koko myyjäisten ajan. Lähdin luovimaan poispäin kahdentoista jälkeen ja tutkiskelin mennessäni tarkemmin muittenkin tarjoamia tuotteita. Sen huomasin, että kaikki koriste-esineet, korut, tontut, käsityöt ja mitä mielikuvituksellisimmat tavarat olivat korkealuokkaisia. Mitään pilipalituotteita sinne ei kannattanut tuoda. Asiakkaat olivat sen verran vaativia, että tuotteiden tuli olla korkeatasoisia. Yhdessä pöydässä oli korkea keko samanlaisia kuivakakkuja ja kuuleman mukaan samanlainen keko siinä oli vielä lopussakin. Tämän tyyppisillä sarjatuotteilla ei tuntunut olevan menekkiä. Mukava kokemus ja moisessa tungoksessa en ole ollut sitten Pekingin matkan Kiinassa. Teksti: Osmo Muro. Valokuvat: Antero Kangas Tanhun Taika 3

4 SALONKITANSSIKURSSI Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ajat järjesti tanssikurssin, jonka aiheena olivat pohjoismaiset salonkitanssit. Kurssi pidettiin lauantaina Pellervon koulun liikuntasalissa Tampereella. Kurssin opettajina toimivat Ulla ja Leif Hammarström Porvoosta. Kurssilla opeteltiin ensi kesän Nordlekissä illallistanssiaisissa tanssittavia salonkitansseja kaikista pohjoismaista. Osalle osanottajista jotkut tanssit olivat tuttuja. Kurssille ilmoittautuminen alkoi klo Antero Kangas rahasti kurssimaksuja ja opasti Opintokeskuksen lomakkeiden täytössä. Osallistujia oli kaikkiaan 14. Opettajien kanssa saatiin mukavasti kokoon kaksi neljän parin kuviota. Hiljalleen aloiteltiin kurssia kokoontumalla väljään piiriin kuulemaan Anteron tervetuliaistoivotukset ja avaussanat. Sen jälkeen olikin sitten opettajien vuoro. Lämmittelytanssina mentiin kehruuvalssi ja siitä alkoivat salonkitanssit. Kaikkiaan kerittiin käymään läpi 10 tanssia yhteensä 21 tanssin kokonaismäärästä, joita on tarkoitus tanssia Nordlekin illallistanssiaisissa. Lopuksi kerrattiin pari suomalaista salonkitanssia. Lounastauko pidettiin Pellervon koulun kahviossa oli mahdollisuus pienimuotoiseen ruokailuun ja omia eväitä mutusteltiin käytävän pöytien ympärillä. Kurssi päättyi Salonkitanssit aloitettiin tanssimalla kaksi suomalaisten tanssia. Joista ensimmäinen oli Bonsieu ja toinen Den 6:te december (ei mitään tekemistä 4 Tanhun Taika Suomen itsenäisyyspäivän kanssa) Molemmat olivat neljän parin neliötansseja. Kolmantena opeteltiin tanskalainen Les Allemande, joka oli solatanssi ja eteni progressiivisesti solaa pitkin ja vastapari vaihtui tanssin edetessä. Seuraavaksi siirryttiin Norjaan ja tanssittiin Sekstur I, joka oli myös solatanssi. Norjan tanssista hypättiin Ruotsin Carolinas Cadrilj iin. Tämä tanssittiin neljän parin neliössä. Seuraavaksi vielä ruotsalainen progressiivisesti etenevä solatanssi Duke of Kent s Waltz. Sitten siirryttiin Islantiin ja tanssittiin Stormurinn sekä viisivuoroinen Lancé. Edelleen oltiin Islannissa ja vuorossa oli progressiivisesti tanssittava Spanskur Vals. Kymmenes tanssi oli tanskalainen paritanssi hitaine ja nopeine osioineen. Lopuksi kerrattiin vielä molemmat suomalaiset tanssit. Melkoinen annos tuli nieltäväksi kerralla uusia tansseja, vaikka osa niistä osoittautui tutuksi ja palautui helpommin mieleen. Ulla ja Leif opettivat rauhalliseen tyyliinsä ja tansseja kerrattiin, kunnes ne saatiin menemään joustavasti läpi. Progressiiviset solatanssit olivat oma luku sinänsä. Solan päissä parit joutuivat palaamaan takaisin päin ja silloin oli oltava tarkkana, koska samalla rooli vaihtui. Kurssi sai positiivisen vastaanoton ja osanottajat olivat tyytyväisiä saamaansa antiin. Tanhuseuran jäseniä tanssijoista oli 11 ja vain kolme oli ulkopuolisia. Kurssin hinta oli jäsenille 30 ja muille 35. Teksti Osmo Muro, valokuva Antero Kangas.

5 PIRKANMAAN HOITOKODILLA esiintymässä Työväenopiston Tanhuajien torstairyhmästä oli neljä paria esiintymässä Pirkanmaan hoitokodissa torstaina iltapäivällä klo Hoitokoti sijaitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan läheisyydessä rauhallisessa, metsäisessä ympäristössä. Esiintymispaikka oli pääsisäänkäynnin aulassa, jossa on valoisat oleskelutilat ja talvipuutarha suihkulähteineen. Tilaisuus alkoi Antti Huusarin soittamalla Linnavalssilla. Ennen soittoa Antti kertoili olleensa soittamassa samassa paikassa edellisviikolla ja sanoi, että tällä kertaa hän toi mukanaan tanhuryhmänkin. Tämän jälkeen Sinikka Mäkelä kertoi tansseista ja niiden alkuperästä. Esitys aloitettiin kahdella vanhalla tanssilla Kikapoo ja Spadespan. Näitä seurasivat Lanssi, Jokamiehen polkka, Kahilainen, Pirunpojanpolkka, Ruotsinkatrilli Viitasaarelta ja Katrilli repolasta. Ennen Repolaa Sinikka esitteli kansallispuvut yleisölle. Tanssien ohjauksesta vastasi Sinikka ja pelimannina oli Antti. Esityksen jälkeen hoitokodin puolesta kiitettiin ja esitettiin pyyntö tulla toistekin. Saimme lopuksi kutsun kahvipöytään nauttimaan kupposen kuumaa onnistuneen tanssiesityksen päälle. Rauhallisuus ja kiireettömyys leimasivat hoitokodin ilmapiiriä ja antoi kodikkaan tunteen ensikertalaisellekin. Teksti Osmo Muro. Valokuva Sinikka Mäkelä ja Internet. Sorin Sirkus Nelisenkymmentä yhdistyksemme jäsentä ja heidän ystäväänsä kokoontui katsomaan Sorin Sirkuksen esitystä JouluShow 2011: Nurja. Sorin Sirkuksen esityksessä käynnistä onkin jo tullut yhdistyksemme vuotuinen perinne. Sorin Sirkus esittelee esityksen seuraavasti: Voi ei, taas ", tyttö ajattelee ja kuuntelee taustalta kantautuvaa meteliä. Hän painaa kädet korvilleen ja keskittyy, pian hän pakenee tästä maailmasta... Elämä ei ole aina helppoa. Se voi olla hyvinkin nurinkurista, mutta silti siitä on mahdollista selviytyä! Nurja on seikkailu täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tarina vie meidät maailmasta ja tempusta toiseen, välillä ilmojen halki, välillä jalat nuoralla tanssien tai käsillä kävellen. Tempaudu akrobaattien vietäväksi tai uskaltaudu jonglöörien tulilinjalle! Hyvä yleisö, se ei pelaa, joka pelkää: Nurja! Emme todellakaan pettyneet. Henkeä haukkoen me katselimme, kuinka tarinan yksinäinen tyttö näki ja osallistui itsekin loistaviin esityksiin nurinkurisessa maailmassa: oli hauskoja tikapuu- ja puujalkaesityksiä, taitavia jonglöörejä, jännittäviä köyden varassa temppuiluja, vauhdikas pomppulautaesitys, hurja tulishow ja ehkäpä maailman isoin hame, joka peitti alleen koko areenan ja jonka alla akrobaatti mahtui esiintymään, vain muutaman mainitaksemme. Laadukas esitys kesti väliaikoineen parisen tuntia. Myös orkesteri osoittautui todella taitavaksi tehden musiikin lisäksi myös ääniefektit. Tyttö muuten pääsi lopulta kotiin, kun hän kuuli äitinsä kutsuvan häntä omasta maailmastaan. Kiitos Sorin Sirkukselle unohtumattomasta esityksestä ja Tiina Kopralle järjestelyistä. Teksti ja kuva Antero Kangas Tanhun Taika 5

6 VPK:n NAISJAOSTON 60-VUOTISJUHLAT Tanhuseuran torstairyhmästä oli kuusi paria esiintymässä Tampereen VPK:n Naisosaston 60- vuotisjuhlissa lauantaina Tampereen OF-kodissa Hatanpään valtatien varressa. OF tarkoittaa Odd- Fellowveljeskuntaa, joka perustettiin Veljeskunnan tarkoituksena on ihmisten auttaminen. VPK ei mitenkään liity tämän veljeskunnan toimintaan. Ainoastaan tilat olivat vuokratut juhlia varten. Tanhuporukka saapui juhlapaikalle kolmen maissa iltapäivällä. Juuri sopivalla hetkellä, sillä ohjelmassa oli kahvitarjoilu. Nautimme makoisat kakkukahvit ja aloimme sen jälkeen valmistautua esitystämme varten. Meille oli varattu sopiva tila odottelun ajaksi. Juhlaohjelma eteni omaa vauhtiaan ja meidänkin vuoromme tuli aikanaan. Esityspaikalle oli raivattu tilaa viemällä muutamia pöytiä pois. Ohjelman juontaja esitteli ryhmämme ja luetteli esitettävät tanssit. Siitä se sitten alkoi. Tanhuporukalle oli varattu odotustila ennen esitystä Ensimmäinen tanssi oli Lanssi, jonka musiikilla myös sisääntulo tapahtui. Sitten oli vuorossa sarja, Jokamiehen polkka, Kahilainen, Pirunpojan polkka ja Ruotsinkatrilli Viitasaarelta. Viimeisenä tanssittiin katrilli Repolasta. Lopuksi tehtiin pakolliset kumarrukset ja poistuttiin. Tanssien ohjauksesta vastasi Sinikka Mäkelä ja pelimannina oli Antti Huusari. Esitys sai hyvän vastaanoton. Meidänkin mielestä se meni moitteettomasti. Mainittakoon, että kymmenen vuotta sitten olimme saman naisosaston 50-vuotisjuhlissa tanssimassa hotelli Victorian tiloissa. Päivä oli tanssiporukalle hyvin tanssillinen, sillä torstairyhmällä oli samana päivänä harjoitus, joka alkoi klo Tulimme esitykseemme suoraan harjoituksista heti, kun saimme puettua kansallispuvut päällemme. Teksti ja valokuva Osmo Muro. TANHUSEURAN VAALIKOKOUS Kokouksen osanottajat pohtimassa asioita. Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ajat ry piti vaalikokoustaan Pellervon koulun kahviossa. Paikalle oli saapunut kahdeksan yhdistyksen jäsentä. Kokouksen avasi tanhuseuran varapuheenjohtaja Matti Honkanen ja toivotti läsnäolijat tervetulleeksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Honkanen, sihteeriksi Tiina Yli-Pietilä. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Erkki Lehtimäki ja Osmo Muro, jotka tarvittaessa toimivat myös ääntenlaskijoina. Toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin vuodelle Jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin 7,00 euroa/henkilö. Tanhuseuran puheenjohtajaksi valittiin Tiina Kopra vuodeksi Erovuoroisten johtokunnan jäsenten tilalle valittiin samat henkilöt. Johtokunnan kokoonpano vuodelle 2012 on seuraava: Aini Salminen, Antero Kangas, Tiina Yli-Pietilä, Erkki Lehtimäki, Timo Heinonen ja Matti Honkanen. Varajäseninä jatkavat Sirkka- Liisa Huovinen ja Tapio Suhonen. Toiminnantarkastajiksi valittiin Taisto Rautiainen ja Marja- Leena Latvala, sekä varalle Seppo Joronen ja Riitta Fjällström. Sopuisa kokous saatiin päätökseen klo Teksti ja valokuva Osmo Muro 6 Tanhun Taika

7 TAMPERE TANSSII KONSERTTI Tampere Tanssii konsertti pidettiin Pakkahuoneella sunnuntaina alkaen klo Tanhuseuramme osallistui sinne jälki-ilmoittautuneena ja sen takia ei seuramme nimeä ollut mainoksissa. Harjoitusajankin saimme viimeisenä juuri ennen konsertin alkua. tanssin harrastajaa. Toisena ohjaajana toimi Saija Lintu. Tampereen Työväenopiston Tanhuajat esitti kuudella parilla seuraavat tanssit: Lanssi, Jokamiehen polkka, Kahilainen, Pirunpojan polkka, Ruotsinkatrillin Viitasaarelta ja Katrilli Repolasta. Tanssien Ahjolan tiistairyhmä Tavallisesti Tampere Tanssii tilaisuus on pidetty Sampolassa, mutta nyt sinne ei päässyt, koska siellä oli koko lukukauden kestävä remontti menossa. Konsertn pienempiä tanssijoita Seuraavassa esiintyvät ryhmät esiintymisjärjestyksessä. Konsertin aloitti lastentanssiryhmä Rytäkät, joka koostui 4-5-vuotiaista tytöistä ja pojista. Ryhmä kuuluu Tampereen Nuorisoseuraan ja se tarjoaa vauhdikasta liikuntaa tassien ja leikkien. Liikunnan riemua saimmekin nähdä näiden taaperoitten kirmatessa lavalla. Sitten oli vuorossa Ukukunaks 5-7-vuotiaiden lastentanssiryhmä Tampereen Nuorisoseurasta. Tällä hetkellä ryhmään kuuluu kolmestatoista iloisesta Sorokoska ohjauksesta vastasi Sinikka Mäkelä ja pelimannina toimi Antti Huusari. Seuraavana oli vuorossa Tamperelainen kehitysvammaisten kansantanssiryhmä Riemukkaat, joka tulee Tampereen Kaupunkilähetyksen Rangankodista. Heitä oli suuri ryhmä tyttöjä ja poikia. Tanssit olivat hyvin opeteltuja. Poislähtiessä eräs tytöistä kertoi heidän tekevän paljon esiintymismatkoja kotimaahan ja ulkomaille. Vinkkarit oli nuorista, iloisista ja taitavista vuotiaista naisista koostuva Tampereen Nuorisoseuran kansantanssiryhmä. Heillä oli kaksi tanssia, jotka olivat uudempaan kansanmusiikkiin sovitettuja. Ahjolan tiistairyhmä esitti koreografian Heikkilästä. Ei mikään hassumpi sovitus ja pituuttakin sillä oli kohtuullisesti. Viimeisenä esiintyi tamperelainen kansantanssi- ja musiikkiryhmä Sorokoska. Esitys oli Antti Kairakarin koreografia Sappu Kivennavasta vasta, joka sai ensiiltansa lokakuun alussa samalla lavalla Tanssimanian yhteydessä. Koreografia oli niin moderni, että en oikein saanut siitä otetta. Ainoina ryhminä Työväenopiston ja Ahjolan tanhuajilla oli esiintymisasuna kansallispuku. Innokkaat lapsiryhmät antoivat toivoa siitä, että kansantanssi saattaa vielä elpyä, mutta vanhat tanssit saattavat painua unholaan ja tilalle saadaan uudempaa modernia kansantanssia muistuttavaa tanssia. Yleisöä oli paikalla kiitettävästi. Teksti Osmo Muro. Valokuvat Jussi Kaijankangas Tanhun Taika 7

8 Europeade 2011 Tartossa Kokosimme pääosin maanantairyhmästä viiden parin ryhmän, Pirjo ja Paavo Kärenaho, Raili ja Tauno Saarinen, Kaarina Kakku Paakkanen ja Jukka Laurikkala, Tuija Eurola ja Pentti Pena Ahola sekä Tiina Yli-Pietilä ja Antero Kangas, tavoitteenamme osallistua kesällä 2011 Tartossa Euroopan laajimpaan kansankulttuuritapahtumaan Europeade Sinikka Mäkelä tulisi mukaan ohjaajaksi ja Antti Huusari säestäjäksi. Antero sai tehtäväkseen hoitaa kaikki järjestelyt. Jotkut meistä olivat olleet aiemminkin Tartossa esiintymässä ja heidän suosituksestaan järjestimme majoituksen aivan Tarton keskustassa sijaitsevasta Tampere Majasta. Matka Tarttoon järjestyi yhteistyössä Hämeenlinnan Kansantanssijoiden kanssa. Setukaisryhmä esittää runonlaulantaa. Sinikka laati meille ohjelman, minkä lisäksi meidän piti harjoitella suomalaisten yhteisohjelma sekä virolainen Kaere Jaan -tanssi. Pidimme useita harjoituksia, yhdet Hämeenlinnassa tulevien matkakumppaniemme kanssa ja yhdet vielä heinäkuussa Pirjo Liinakoski-Salosen järjestämissä tiloissa Kotipehkun päiväkodissa. Kiitos, Pirjo. Lopulta lähtöpäivä keskiviikko koitti. Kokoonnuimme Tampereen linja-autoasemalla ja menimme ensin pikavuorolla Hämeenlinnaan. Siellä meitä odotti jo tilausauto, johon pakkasimme tavaramme ja matkasimme Helsinkiin, missä siirryimme laivaan ja aamupalalle. Tutustuessamme laivaan löysimme ylimmältä kannelta soittopaikan ja ainakin Tiina ja Antero kävivät tanssimassa. 8 Tanhun Taika Tallinnasta lähdimme kohti Tarttoa. Matka sujui joutuisasti yhden pysähdyksen taktiikalla. Ihastelimme kattohaikaroita, joiden pesiä oli tasaisin välein puhelin- ja sähköpylväissä sekä talojen katoilla. Upeita lintuja. Matka joutui viron kieleen tutustuen, opimme, että maja on talo, linna kaupunki, loss linna, piim maito, vaim kummitus, sulhanen renki ja pulma häät. Hyvin tamperelaiselta kuulostava aitäh on kiitos. Pian saavuimmekin Tarttoon ja ilmoittauduimme järjestäjille. Ihastuttava oppaamme Minna-Kerttu esittäytyi ja hän olikin mukanamme lähes koko ajan ollen suureksi avuksi. Hän oli kotoisin Tallinnasta, mutta asui Helsingissä, missä kirjoittaisi pian ylioppilaaksi. Hänen suomalainen poikakaverinsa oli puolestaan turkulaisen ryhmän oppaana. Seuraavaksi majoittauduimme tukikohtaamme Tampere Majaan, joka on Tarton vanhimpia puutaloja. Sen vanhin osa on rakennettu joskus vuosien 1730 ja 1764 välillä säästyen vuoden 1775 Tarton kaupungin palosta. Illalla tutustuimme Tarton yöelämään. Kaupungintalon aukiolla oli ohjelmassa Europeaden tervetulotapahtuma ja afterparty. Valitettavasti sandaalit osoittautuivat aivan vääräksi valinnaksi tanssimista ajatellen, mutta onneksi polkka ei luistavia kenkiä tarvitsekaan ja valssin voi tanssia jalanheittovalssina. Teimme tuttavuutta hämeenlinnalaisten oppaan kanssa. Hän kertoi paljon kansantanssiharrastuksestaan Tallinnassa. Matkamme oli alkanut mukavasti. Seuraavana päivänä, torstaina, tutustuimme lisää tähän upeaan historialliseen kaupunkiin ja seurasimme eri puolilla kaupunkia järjestettyjä tanssiesityksiä ja lippuesityksiä. Tartossa oli samaan aikaan myös Hansapäivät, joten katsottavaa riitti. Meille oli varattu perjantaiksi kolme esiintymistä, joten nyt oli hyvä hetki käydä katsastamassa tulevat esiintymispaikkamme. Illalla oli vuorossa Tarton laululavalla järjestettävä avajaistapahtuma, missä noin puolet eri puolilta Eurooppaa tulleista ryhmistä esiintyi. He saapuivat näyttävästi musiikin tahtiin juosten käsi kädessä pitkin laululavan käytäviä. Esitysten jälkeen meidät toivotettiin tervetulleiksi Tarttoon ja Europeade tapahtumaan. Kaikesta näki, että isäntämme olivat tehneet paljon tilaisuuden onnistumiseksi. Illalla pidimme vielä harjoitukset majapaikassamme, minkä jälkeen lähdimme afterpartyyn. Tällä kertaa meillä oli paremmat tanssikengät, mutta musiikki oli vähän eksoottisempaa. No, mielikuvitusta se vain kaipasi: esimerkiksi irlantilaiseen musiikkiin swing-polkka meni aivan täydestä. Kun musiikki alkoi mennä diskomaiseksi, tanssimme Vauhdikas Katrilli Repolasta innosti yleisöäkin. aluksi muutaman tanssin kizombaa eli afrikkalaista letkeää tangoa, mutta sitten päätimme etsiä Ruutikellarinimisen paikan (Püssirohukelder), jossa piti olla lisää ohjelmaa. Ruutikellari löytyi sen pihalla olleen amerikanraudan ansiosta. Sisällä olivat säkkipillin soittajat vauhdissa, mutta ulkona pääsimme tanssimaan rockabillyä, letkajenkkaa (eine Finnische Jenka) ja Royal Empress Tangoa. Olipa hauska ilta, mutta sitten pitikin kiirehtiä nukkumaan, huomenna olisi meidän vuoromme esiintyä.

9 Perjantai-aamu valkeni. Päivä oli tukahduttavan kuuma. Meitä oli pariton määrä pareja, mikä toi haastetta koreografian suunnitteluun. Sinikka ratkaisi ongelman näppärästi hieman muuntamalla koreografioita ja, milloin se ei onnistunut, laittamalla yhden parin tarvittaessa huilaamaan. Ohjelmamme tanssit olivat Kikari ja Seni, sitten Kaakkuri, Kukkokiekuu ja Sysmäläinen, joiden jälkeen Kankuri ja Ruotsinkatrilli Viitasaarelta. Näiden jälkeen vuorossa olivat Ristikäsi ja Kullanvaihto, Tyylin tyttö sekä Katrilli Pomarkusta. Lopuksi vielä Karjalan Katrilli ja Katrilli Repolasta. Avajaisjuhla Tarton laululavalla. Ensimmäinen esiintymisemme oli Pyhän Pietarin kirkon edessä kapealla kadulla, joka oli kuin uuni, mutta esitys onnistui varsin hyvin. Meillä oli pari tuntia aikaa siirtyä seuraavaan paikkaan kaupungin keskustan toiselle puolen, Kauba Majan eteen. Helle oli edelleen painostava ja Raili tarjosi meille varmuuden vuoksi merisuolaa. Ainakin päivä oli kaunis. Tämäkin esiintyminen meni hyvin ja vuorossa oli päivän viimeinen esityksemme Tarton yliopiston, Tartu Ülikoolin, edessä. Siellä oli onneksi vähän varjoa. Viimeinenkin esityksemme meni kunnialla, tosin rankka päivä oli väsyttänyt meitä sen verran, että askeliin piti keskittyä erityisen tarkasti. Esityksen aikana hellekin vaihtui voimakkaaksi tuuleksi. Saimme kaikista esityksistämme hyvät suosionosoitukset. Palattuamme Tampere Majaan tunsimme tehneemme täyden työpäivän. Illalla osa meistä lähti Pyhän Pietarin kirkkoon Mozart-konserttiin, muut kävivät saunassa. Lähdimme afterpartyyn etsimään tanssittavaa musiikkia, mutta menimmekin Ülikoolin kahvilaan. Lauantaina meillä oli vapaapäivä ja kaikki saivat tehdä mitä halusivat. Saariset ja Kärenahot tutustuivat Hansapäiviin ja joka puolella esillä oleviin käsityötuotteisiin. Kakku ja Tuija järjestivät Jukalle ja Penalle kanoottiretken Tarton läpi virtaavalla Ema-joella. Sinikka, Antti, Tiina ja Antero lähtivät tutustumaan eteläiseen Viroon. Aivan Viron kaakkoiskulmassa asuvat setukaiset, pieni kansa, joka on tunnettu runonlauluperinteestään (seto leelo) ja naisten näyttävistä kansallispuvuista, joihin kuuluu valtava, lähes koko rintakehän kokoinen, hopeasolki. Tutustuimme, kuinka he elivät ja asuivat yli sata vuotta sitten. Saimme nähdä ja kuulla runonlaulantaesityksen sekä tarinoita heidän tavoistaan: Vaikka näkemämme talo oli varsin suuri, niin myös perheet olivat suuria ja kaikilla oli vain oma nukkumapaikkansa suuressa tuvassa, vanhin tytär nukkui aina aivan oven vieressä. Ilman arvokasta solkea tyttöjen oli vaikea päästä naimisiin, joten isäntä saattoi ihan vakavissaan pohtia, ostaisiko uuden hevosen vaiko tyttärelleen soljen. Miesten vaatteet olivat olleet varsin yksinkertaisia, erikoisuutena oli kuitenkin vyö, jonka solmua naimattomat pitivät vasemmalla puolella ja naimisissa olevat oikealla, tosin solmu saattoi siirtyä vasemmalle puolen kaupunkimatkan ajaksi. Tutustuimme myös Kaakkois-Virossa suuren Peipsijärven rannalla asuviin vanhauskoisiin, joiden esivanhemmat pakenivat 1600-luvulla Venäjältä, koska he vastustivat kirkon uudistuksia: he esimerkiksi eivät halunneet laulaa moniäänisesti, eivätkä tehdä ristinmerkkiä kolmella sormella kahden sijasta. Ilmeisesti nämä olivat siihen aikaan vakavia asioita. Ennen paluutamme Tarttoon kävimme vielä Alatskivi loss -nimisessä käsittämättömän kauniissa linnassa, jonka vasen puoli on kopio Englannin kuningasperheen kuuluisasta Balmoral-linnasta. Matkan jälkeen Sinikka ja Antero osallistuivat ryhmänjohtajille ja oppaille järjestettyyn kaupungin vastaanottoon. Matkalla juhlapaikalle alkoi rankkasade ja kastuimme perusteellisesti sadetakeistamme huolimatta. Itse tilaisuus oli hyvin tyylikäs, näimme upeita kansallispukuja ja kävimme antamassa isännillemme, Europeade-organisaation johtajalle, Tarton kaupunginjohtajalle sekä tapahtuman taiteelliselle johtajalle lahjaksi Antin yhtyeen Rieväkylän poijat ja Tuula CD:n Myötätuleen ja Vastavirtaan. Muut lupasivat kuunnella levyn, mutta kaupunginjohtajapa lupasi soitattaa sitä Tarton paikallisradiossa! Nautimme herkullisen aterian ja palasimme illalla majapaikkaamme. Tänä iltana afterparty jäi lyhyeksi kävelyretkeksi. Ryhmämme Kaupungintalon aukion suihkulähteellä. Olemme matkalla viimeiseen esitykseemme. Sunnuntaina pidimme aamupäivällä vielä loppuesityksen harjoitukset majapaikassamme sekä laululavalla yhdessä muiden suomalaisten kanssa. Kuulimme jälkeenpäin, että joku tamperelainen turisti oli kuullut musiikkimme kadulle ja pyytänyt saada seurata harjoituksiamme, mutta olikin jäänyt eteiseen kuuntelemaan. Vuorossa olivat juhlakulkue ja loppuesitys. Tanhun Taika 9

10 Kullanvaihto Ülikoolin edessä. Paavo oli kantanut Suomen lipun kaikkiin esityksiimme, niinpä hän sai kunniatehtävän kulkea lipun kanssa ryhmämme edessä. Kulkueemme eteni pitkin Tarton katuja, jotka olivat täynnä katsojia, joiden kanssa huiskuttelimme ja vaihdoimme tervehdyksiä. Saimme huomata, että olimme tamperelaisina tarttolaisten keskuudessa aivan erityisen suosittuja.koko kulkueen saapuminen laululavalle kesti melko kauan ja odottelimme jännittyneinä vuoroamme. Suomalaisten ryhmä oli yksi surimmista. Yhteisohjelmamme, Helvitellen, oli vauhdikas esitys, josta muodostui ristikkäisiä kuvioita. Raikuvien suosionosoitusten jälkeen poistuimme katsomoon seuraamaan muiden esityksiä. Kaikki eri maiden esitykset olivat hienoa katsottavaa. Esitysten jälkeen ryhmien ohjaajat, Sinikka mukaan lukien, kutsuttiin lavalle palkittaviksi. Loppuesitys, virolaisten isäntiemme erittäin vauhdikas ja näyttävä, lähes akrobaattinen, versio Kaere Jaanista oli todella upea. Lopuksi kaikki kutsuttiin lavalle tanssimaan Kaere Jaania, josta kukin ryhmä oli saanut toiveen opetella omanlaisensa versionsa. Mutta päivämme ei ollut vielä pulkassa. Jukalla oli ollut syntymäpäivä ja hän kutsui meidät vielä juomaan skumppaa. Meillä oli hauska ilta ja kerroimme, mitä kukin oli eilisen vapaapäivän aikana tehnyt. Jukan toivomuksesta Antti piti meille konsertin, soittaen mm. Metsäkukkia ja bravuurinsa Varisevat lehdet. Kiitos Antti ja Jukka. Ennen nukkumaanmenoa piti tietenkin käydä vielä afterpartyssa. Kaupunki oli jo hiljentynyt, ilmeisesti kaikki valmistautuivat kotimatkalle. Muutaman muunkin yökyöpelin sentään näimme. Esiintymismatkamme oli nyt loppusuoralla. Järjestäjille täytyy antaa erityiskiitokset joka ryhmälle järjestetystä henkilökohtaisesta oppaasta. Olimme saaneet nauttia hienoista juhlista, upeista esityksistä, suuresta vieraanvaraisuudesta, tutustuneet uusiin ihmisiin ja - kulttuureihin. Saimme itsekin esiintyä, mutta ennen kaikkea, olimme löytäneet Tarton, jonne palaamme vielä, ainakin lomamatkan muodossa. Kuten Sinikka osuvasti sanoikin, olimme osa aikamoisia pippaloita. Maanantaina oli edessä paluumatka. Kiitimme Tampere Majan (suomalaista) emäntää hyvästä palvelusta ja annoimme hänellekin lahjaksi Myötätuuleen ja vastatuuleen -CD:n. Sitten lähdimme haikein mielin kotimatkalle. Aitäh, Tartu ja kiitos, Sinikka! Teksti ja kuvat Antero Kangas SKY 110 vuotta Itsenäisyyspäivämme vietto oli saamassa hienon huipennuksen: Jo aattona olimme olleet Tampere-talossa Mieskuoro Laulajien Isänmaallisessa illassa kuuntelemassa komeaa kuorolaulua sekä puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloisen juhla puheen ja tietenkin osallistuneet tanssiaisiin. Itsenäisyyspäivänä olimme päivällä olleet Tampereen keskustassa katsomassa valtakunnallista sotilasparaatia ja nyt olimme matkalla kohti Turkua, missä Suomen Kansantanssin Ystävät ry (SKY) juhlistaisi 110-vuotista taipalettaan. Jo puitteet, Turun VPK:n talo eli Brankku, vuonna 1892 valmistunut juhlatalo, antoivat odottaa, että tiedossa olisi jotain todella hienoa, emmekä pettyneetkään. Mutta eipä kiirehditä asioiden edelle. Aivan ensimmäiseksi ohjelmassa oli onnitteluiden vastaanotto. Kättelimme SKY:n hallituksen edustajat, Annoimme onnittelukortin ja välitimme Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry:n onnittelut SKY:n puheen- Juhlaväki poloneesia tanssimassa. johtaja Ossi Mäkiselle, samalla mainiten kartuttaneemme heidän Tanhuvakka-tiliään. Lennu Yläneva toivotti meidät tervetulleiksi, Ossi Mäkinen piti puheen ja kohotimme kuohuviinimaljan SKY:lle. 10 Tanhun Taika

11 Kahvien jälkeen julkistettiin uudet merkilliset ihmiset (kuten Lennu heitä kutsui): Ensin jaettiin SKY:n hopeiset ansiomerkit, joita seurasivat kultaiset ansiomerkit. Seuraavaksi yhdistys nimitti kolme uutta kunniajäsentä. Tämän jälkeen selvisi, että SKY:llä oli ollut ongelma: kunniajäseneksi kutsuminen kun oli jo korkein kunnianosoitus, kuinka siis muistaa henkilöä. joka jo oli kunniajäsen. No, ratkaisu oli löytynyt, hänelle annettiin suuri avain ja hänet nimettiin Louheksi, mahtiemännäksi. Lopuksi jaettiin vielä kukat jo ennestään kunniajäsenille Liisa Laaksoselle, joka oli juuri täyttänyt 85 vuotta sekä Pentti Uleniukselle. Kiitospuheessaan he muistelivat, kuinka he jo vuonna 1954 olivat olleet yhdessä samoissa kansantanssitapahtumissa. Lopuksi vuoden vaihteessa aloittava uusi puheenjohtaja Risto Elo esittäytyi. Ennen juhlapoloneesin alkua oli hetki vapaata seurustelua, ja mm. Pentti Ulenius ja Matti Lankinen lähettivät terveiset yhdistyksellemme ja erityisesti Sinikka Mäkelälle. Juhlapoloneesin vetäjinä toimisivat uudet kunniajäsenet ja heille nimettiin tanssittajiksi kultaisen ansiomerkin saaneet miespuoliset jäsenet. Itsenäisyyspäivän salonkitanssiaiset Brankun kristallikruunujen alla Turussa. Turun Kansantanssin ystävät ry järjestää vuosittain itsenäisyyspäivän salonkitanssiaiset Brankun kristallikruunujen alla. Tanssijoita olikin saapunut todella runsaasti. Tällä kertaa SKY:n 110-vuotisjuhlan ansiosta naisten pitkien iltapukujen ja miesten frakkien lisäksi tanssilattialla oli myös paljon kansallispukuja. Lennu Yläneva toimi poloneesin ohjaajana ja iltamme jatkui todella näyttävästi, kun koko sali oli yhtä ainoaa juhlallista poloneesia, välillä menimme porttien ali, välillä laukkasimme, tukinkin teimme kahdesti. Poloneesi loppui tietenkin valssiin. Tansseina oli tunnettuja salonkitansseja: Pas d Espagne, Krakowiak, Kehruuvalssi, Kerenski, Chaconne, Pompadour, Vengerga, Kikapoo, Pas de quatre ja Varsovienne. Näiden välissä oli vieläkin tutumpia tansseja, kuten masurkkaa, foxtrottia, sottiisia, tangoa, polkkaa, beguinea ja valssia, kaikkia useampaan kertaan. Osa vieraista oli valmistautunut tansseihin osallistumalla varta vasten järjestetyille kursseille. Maarian VPK:n puhallinorkesteri soitti hienosti, tosin foxtrotit kuulostivat kovasti humpalta, mitä hiukan ihmettelimme. Kerenski sai tanssijat todella riehakkaalle tuulelle, ja jokaisen tanssin edellä saimme kuulla pienen historiikin kyseisen tanssin kehityksestä. Uskaltauduimme melkein kaikkiin tansseihin, ja kaikki olivatkin meille tuttuja. Edellisestä Krakowiakistani oli tosin kulunut 30 vuotta, mutta jopa se palautui mieleemme, kun otimme mallia muista tanssijoista. Chaconne-nimeä emme aluksi muistaneet, mutta tuttu tanssihan se oli. Vengergankin olimme opetelleet, mutta on se sen verran vauhdikas tanssi, että pieni kertaus olisi ollut paikallaan. Kaikki muut tanssit me tanssimme. Myönnettäköön, että Pompadour aiheutti aluksi päänvaivaa, sillä se tanssittiin aivan erilailla kuin mihin olimme tottuneet. Sinikalle erityiskiitos Varsoviennen opettamisesta, näin tämäkin masurkkaversio meni osaltamme itse asiassa oikein mallikkaasti. Tunnelma oli loistokas ja antauduimme täysillä tanssin pyörteisiin. Puolivälissä tanssiaisia saimme nauttia yllätysohjelmasta: Yhdistyksellemmekin tutut tanssinopettajat Mirja- Liisa Herhi ja Antti Talvio olivat opettaneet meillekin opettamiaan historiallisia tansseja ryhmälle, joka esitti neljä tanssia, mm. tanssin nimeltään Quatrille les Lanciers. Suosio oli melkoinen. Kuulimme, että aikoinaan Turun Kansantanssijat olivat todenneet, että jos ei kerran tule kutsua linnan juhliin, niin pidetään sitten omat tanssiaiset. Hienot salonkitanssiaiset he olivatkin järjestäneet, pukuloiston puolesta tilaisuus veti vertoja Linnan juhlille ja tanssiaisina aivan omaa luokkaansa. Suuret kiitokset järjestäjille. Vaan lopulta nämäkin tanssiaiset päättyivät ja suuntasimme takaisin Tampereelle, missä laitoimme iltapuvun ja frakin vaatekaappiin odottamaan seuraavia salonkitanssiaisia. Kiitos SKY:lle hienoista juhlista. Tiina Yli-Pietilä ja Antero Kangas (teksti ja kuvat) Tanhun Taika 11

12 Antti Huusarin JYTKY Saapuessani torstaina Pellervon koululle torstairyhmän harjoituksiin, koin melkoisen yllätyksen heti ulko-ovelta. Antti Huusari siinä ohjaili Rieväkylän poikia portaikossa ylöspäin ja sinne voimistelusaliinhan ne menivät. Soittajat järjestäytyivät paikoilleen ja Antti tuli antamaan meriselityksen, miksi hän oli koko orkesterin paikalle tuonut. Ajattelin, aloitti Antti,, juhlistaa vuotispäivääni tuomalla tänne Rieväkylän poijat soittamaan kanssani koko illan. Tämä oli Antilta hieno veto ja saimme tanssia hyvien soittajien esittämän musiikin tahdissa koko illan. Anttia ei kuitenkaan päästetty niin helpolla. Piirissä seisten ensin laulettiin Sinisiä punasia ruusunkukkia kannan kädelläni... ja sitten tytöt vielä tanssittivat Anttia orkesterin soittaessa valssia. Riita sen taisi aloittaa. Vuorollaan. Heti alkupuolella Anttia hakiessaan hän moiskautti Antin otsalle huulipunapusun. Muutkin tytöt innostuivat tästä tavasta ja valssin loputtua Antin otsalla ja poskissa oli punaisia huulien kuvia. Antin järjestämä yllätys oli kyllä sellainen, ettei hän sellaista toista luvannutkaan ennen viisikymppisiään. Kuka siellä sitten meidän porukasta mahtaa tanssiakkaan? Annoimme melkoiset taputukset orkesterille. Niiden jälkeen Antti tuumasi, ettei hän ole koskaan täällä saanut noin kovia suosionosoituksia. Torstairyhmäkin oli lähes kokonaisuudessaan paikalla. Mainittakoon vielä ketkä Rieväkylä poijissa soittivat: Viulu Erkki Mäkinen, Mandoliini Reino Kivimäki, Basso Veli Koivumäki ja Hanuri Antti Huusari. Ei puuttunut muita kuin laulusolisti Tuula Mäkinen. Antti järjesti meille melkoisen jytky kyn. Teksti ja valokuvat Osmo Muro. Rockabilly-juhannus Sastamalan Ellivuoressa järjestettiin luvun henkinen Rockabilly-juhannus. Tapahtumaan pukeuduttiin kellohameisiin, kammattiin tukka pystyyn, yhtyeet soittivat 50-luvun, ja osin uudempaa, rockabillymusiikkia sekä tanssittiin aitoa 50- luvun rockabillyä. Yhdistyksemme jäsenet Tiina Yli-Pietilä ja Antero Kangas olivat mukana ja heidän tanssiaan näytettiin seuraavana päivänä sekä TV1:n että TV2:n uutisissa. Teksti Antero Kangas Olemme (Tiina Yli-Pietilä ja Antero Kangas) jo jonkin aikaa harrastaneet hyvin monenlaista tanssia, kansantanssin, salonkitanssin ja lavatanssin lisäksi myös mm. rockabillyä. Rockabilly on varhainen rockin alalaji, ja se oli hyvin suosittua 1950-luvulla, uudestaan luvun loppupuolella ja nyt sen suosio on taas nousussa. Harrastukseen kuuluu fiftarityyli : tilaisuuksiin pukeudutaan 50-luvun tyyliin, tytöillä pitää olla kellohame ja miehillä esimerkiksi keilapaita sekä kenkinä usein piikkikärkiset rotantappokengät. Tytöt käyttävät paljon aikaa oikeanlaisen kampauksen tekemiseen ja miehet tietenkin kampaavat tukan pystyyn, joko rasvalla tai muuten. Monet saapuvat tilaisuuksiin 50-luvun amerikanraudoilla ja tilaisuuksissa soitetaan joko aitoa 50-luvun musiikkia tai uudempaa rockabillyä. Harrastuksemme alkoi rockabillytanssin opettelulla, minkä jälkeen aloimme käydä rockabillytilaisuuksissa kokeilemassa uusia taitojamme. Niitä järjestetään eri puolilla Suomea käytännössä joka viikko. Huomasimme kuitenkin välittömästi, että valitettavan harva kuitenkaan tanssii. Siitä saimme idean kutsua mukaan tanssitaitoisia ja -halukkaita tuttujamme ja valtaamme osan tanssilavasta takaisin tanssimista varten. Rockabilly sopii tanssittavaksi vauhdikkaampaan musiikkiin paremmin kuin jive, mutta ei kuitenkaan liian nopeaan. Siinä ei kierretä lavaa, perusaskel on tap-step, tap-step, siinä ollaan koko ajan liikkeessä ja tehdään tyypillisesti paljon kuvioita. Teksti Antero Kangas, valokuva Eero Aronpuro 12 Tanhun Taika

13 Tanssipidot 2012 Tampere Suomalaisvirolainen tanssijuhla Tanssipidot järjestetään Tampereella Tapahtumaan osallistuu 5000 tanssijaa, soittajaa ja laulajaa Suomen ja Viron lisäksi myös Tšekistä, Unkarista, Venäjältä ja Intiasta. Koko viikon kestävä festivaali huipentuu tanssin ja laulun juhlaan Tampereen Ratinan stadionilla Tapahtuman pääteos on suomalaisten ja virolaisten yhdessä esittämä tanssiteos Vesisinfonia, joka peilaa veljeskansojen ystävyyttä. Koko viikon on esityksiä Keskustorilla, Tullikamarin Pakkahuoneella ja Tampereen Areenassa. Kansainvälisten ryhmien lisäksi on mahdollisuus nähdä kotimaisten huippuryhmien esityksiä. Näistä mainittakoon Tahdittomat, Tsuumi ja Hehkumo. Pitopassi maksaa 65 ja sillä pitäisi olla vapaa pääsy kaikkiin Tanssipitojen tilaisuuksiin. Nordlek 2012 Norjan Steinkjer issä NORDLEK tapahtumassa, heinäkuuta, tulee olemaan tiivis tunnelma kaikkien suurten tapahtumapaikkojen ollessa kävelymatkan päässä toisistaan Campus Steinkjerin alueella. Tällä samalla alueella sijaitsevat myös majoitustiloina toimivat koulut. Steinkjer on pieni, mutta oman iskulauseensa mukaisesti avoin, valoisa ja iloinen kaupunki keskellä Norjaa. Steinkjerin keskustassa sijaitsevat tori, kulttuuritalo ja Steinkjerin kirkko, missä myös suurin osa konserteista tullaan järjestämään. Ilmoittautuminen Nordlekiin tehdään sähköisesti. Jokainen osallistuja joutuu rekisteröitymään henkilökohtaisesti. Maksut täytyy suorittaa Visalla tai Mastercard illa rekisteröitymisen yhteydessä. Tammenlehväkeskuksessa tanssittiin Antero Kangas ja Tiina Yli-Pietilä olivat Lempäälän Nuorisoseuran salonkitanssiryhmässä, joka esiintyi Tammenlehväkeskuksessa Kysymyksessä oli Tammenlehväkeskuksen asukkaiden Tanssi- ja kukkaisilta. Salonkitanssiryhmä esitti kaksi charleston-tanssia, tähtivalssin, Empres-tangon, valssisikermän: kehruuvalssi, ruotsalainen ja norjalainen valssi sekä rivitanssikoreografian Twilight time musiikilla. Lopuksi oli yhteistä tanssia. Teksti on muistiin merkitty Moro-lehden ilmestyneestä numerosta. Valokuva Antero Kangas FolkJam esittelyssä Sunnuntaina klo oli mahdollisuus tutustua tähän uuteen Suomessa kehitettyyn tanssiliikuntaan Tapiolassa Tampereella. Paikalle olikin saapunut salin täydeltä väkeä. Tanhuseurastammekin paikalla oli muutama pari. Tilaisuuden järjesti Tampereen Kuntoliikunta TAKU. Ohjaajana oli Jyrki Lahtinen, joka oli saanut koulutuksen FolkJamin ohjaajaksi Oulussa. Perusasia tässä liikuntamuodossa tuntui olevan, että koko ajan liikuttiin. Taukoja ei pidetty vaan liike oli jatkuvaa musiikin tahdissa menemistä ja ohjaajan näyttämiä kuvioita seuraten. Musiikkina oli uudempaa kansantanssiin liittyvää musiikkia. Sarjat koostuivat jenkan-, polkan- ja valssin askelista. Lisäksi oli kävelyä, juoksua ja vaihtoaskelta. Folklandia risteily Risteily pidettiin Tanhuseurasta Erkki Lehtimäki järjesti bussikuljetuksen Turun satamaan ja takaisin. Bussiin myytiin 39 paikkaa, joista suurin osa oli oman seuran väkeä. Jälkipuheiden perusteella risteilyn antiin oltiin tyytyväisiä. Syyskauden päätös Kulunut syyskausi oli oikein opettavainen ja nautittava. Kiitos Sinikalle tanhuopetuksesta ja Antille säestyksestä. Teksti kuva Antero Kangas Tanhun Taika 13

14 Tanhuseuran Puurojuhla Perjantaina kokoonnuimme hyvissä ajoin Sanna's Cafehen Laukontorin laidalla. Meitä oli tasan 20 juhlijaa. Puheenjohtajamme Tiina Kopra toivotti meidät tervetulleiksi ja komensi syömään riisipuuroa ja rusinasoppaa. Oli muuten hyvää. Seuraavaksi Antti Huusari tuli tottuneesti estradille ja kysyi, soittaako hän vain vai laulammeko yhdessä. Hän soittikin meille ensin Kodin kynttilät, minkä jälkeen lauloimme hänen säestyksellään läpi Tiina K:n tuoman joululauluvihkon. Antti oli kaivanut pianonsa päältä vanhoja nuotteja ja opetti meille vuonna 1937 Eugen Malmsténin levyttämän uuden vanhan joululaulun Taas joulu on saapunut Pohjolaan. Antti lauloi ensin yhden säkeistön, me toistimme ja lopulta koko laulu jo sujuikin. Hieno vanha joululaulu, meille ennestään tuntematon, sen on säveltänyt virolaissyntyinen suomalainen muusikko ja säveltäjä Hannes Konno salanimellä H. Osmo, hänen tunnetuin kappaleensa on muuten Ruusuja hopeamaljassa. Sinikka Mäkelä piti jännittävän tietokilpailun, pöytäkunnat olivat joukkueena, mainittakoon että Tiina K:n pöytäseurue, jota puheenjohtajamme aivan yksin edusti, ainakin vastasi aivan oikein. Lyhyen tauon aikana joimme kahvit ja söimme joulutorttua, nam. Eipä ilta vielä siihen loppunut, Sinikka kutsui kaksi viisijäsenistä joukkuetta kilvoittelemaan. Jokaiselle ripustettiin kaulaan yksi kirjain. Sinikka esitti kysymyksen ja joukkueiden piti järjestää jäsentensä kirjainlappujen avulla vastaus siten, että käyttämättömät kirjaimet tuli kääntää nurinpäin. Nopein joukkue sai pisteen. Aluksi Tiina Yli-Pietilän joukkue otti reilun kaulan, mutta pelin jatkuessa Antero Kankaan joukkue saavutti ja jopa tasoitti. Kysymykset ja kilpailu olivat tosi hauskoja. Lopulta peli päättyi tasapeliin, tosin vastauksen viimeisen kysymykseen tiesi Antti niin nopeasti, että hän oli oikeastaan kilpailun moraalinen voittaja. Joka tapauksessa sopu säilyi. Antilla oli meille toinenkin yllätysohjelma. Tiina K. oli pyytänyt häntä soittamaan hienon kappaleen Heinzelmännchens Wachtparade eli tutummin Tonttujen vahtiparaati. Ensin Antti piti meille esitelmän aiheesta, kuinka useat joululaulut ovat kuuluisien säveltäjämestarien, mm. Sibeliuksen tuotoksia, ja ehkä juuri siksi aika haastavia soittaa. Hän sanoikin, että tämän vuoksi ne ovat usein "alisoitettuja" siten, että vaikeimmat hienoudet jätetään soittamatta. Niinpä Antti ensin demonstroi meille kuinka ne tavallisesti soitetaan ja sitten, kuinka ammattilainen sen tekee. Ero oli todella korvin kuultava, tosin aluksi Antillakin oli (olevinaan) vaikeuksia, mutta hän sanoi, että kyllä se vaan täytyy soittaa oikein. Viimeinen versio olikin sitten tosi mahtava, vaikutti kuin soittajia olisi ollut useita. Olipa tosi hieno kappale ja hieno konsertti. Kiitos. Teksti ja valokuvat Antero Kangas 14 Tanhun Taika

15 Henkilökohtaista Irja Lounavaara 85 vuotta Hilkka Rajamäki 80 vuotta Tellervo Prunila 70 vuotta Antti Huusari 35 vuotta Miitan ylioppilasjuhlat Yhdistyksemme nuorimpia, lupaava kansantanssija, Miitta Järvinen kirjoitti ylioppilaaksi ja saimme (Sinikka Mäkelä, Tiina Yli-Pietilä ja Antero Kangas) kutsun hänen juhliinsa. Miitta aloitti parinsa Lauri Alaahon kanssa viime vuoden (2010) syksyllä tiistairyhmässä ja heidän edistyksensä on ollut niin nopeaa, että tänä syksynä (2011) he jo siirtyivät maanantairyhmään. Miitta ja Lauri ovat tulleet koko yhdistyksellemme tutuiksi sekä esiintymisistään tiistairyhmän kanssa, kuin antamistaan laulu- ja soittoesityksistään vuoden 2010 puurojuhlassa, syysmarkkinoilla ja Kevätpyörähdyksessä. Hienoa, että heillä on lukiovuoden aikana riittänyt energiaa myös kansantansseihin. Onnittelujen, halausten, tervetulopuheiden ja - maljojen jälkeen siirryimme olohuoneen puolelle seurustelemaan muiden vieraiden kanssa. Miitan ja Laurin kansantanssiharrastus oli kaikkien tiedossa ja Sinikka kertoili kuinka hän heitä ryhmässään pyörittää. Miitan äidillä oli yllään hieno Kaukolan puku ja näin me saimme keskusteltavaa myös kansallispuvuista Vieraanvarainen isäntäväki tarjosi pikkujouluteemaan sopivasti riisipuuroa, rusinasoppaa ja glögiä. Sitten Miitta sai yllätysvieraita, hänen siskonsa oli kutsunut paikalle Tampereen Yliopiston Laulajat - kuoron jäseniä. He esittivät Miitalle neljä kaunista tilanteeseen sopivaa laulua: Gaudeamus Igitur, Hän kulkevi yli kukkien, baskinkielisen laulun, jonka nimi oli suurin piirtein Buro Begans, ja Metsämiehen juomalaulun. Ihmettelimme, missä talon kuulut kissat mahtavat olla, mutta löytyiväthän ne alakerrasta, jossa saimme nauttia kahvia, kakkua ja pasteijoita. Mainittakoon, että Järvisten kissat, Kurre ja Pipo, ovat paljon palkintoja voittaneita norjalaisia metsäkissoja. Palattuamme yläkertaan Miitta ja Lauri esiintyivät. Miitta lauloi ja Lauri säesti kitarallaan. He esittivät liikuttavan kauniit tulkinnat lauluista Väinö, Jos rakastat ja Kylä vuotti uutta kuuta. Kiitos. Pian olikin jo aika hyvästellä Miitta ja muu isäntäväki. Nähtyämme Miitan todistukset kerroimme heille, että he saavat olla ylpeitä tyttärestään ja isä jäikin syystä rintaansa röyhistelemään. Pian Miitta aloitat opiskelun. Toivommekin, että pääset haluamaasi opiskelupaikkaan opiskelemaan sinulle mieluisia ja hyvään ammattiin johtavia aineita. Toivotamme Sinulle paljon onnea tuleviin opintoihisi! Toivomme myös, että sinulle jää aikaa jatkaa kansantanssin parissa ja näemme sinua jatkossakin. Kiitos Miitta hienoista ylioppilasjuhlistasi. Tanhun Taika 15

16 Tanhuporukkaa kevätretkellä Pyynikin maisemissa vuonna 2011 ( Kuva Osmo Muro) Aurinkoisia kevätpäiviä ja hyvää kesää kaikille Tampereen Työväenopiston Tanhuajat