MAALISKUU 2013 numero 46

Transkriptio

1 MAALISKUU 2013 numero 46 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry

2 Tanhun Taika Tampereen Työväenopiston Tanhuajat Jäsenlehti TOIMITUS Päätoimittaja Osmo Muro Jukolantie 24, Kangasala puhelin , sähköposti Lehden toimituskunta Seuran johtokunnan jäsenet Ilmestymiskerrat Maaliskuu ja marraskuu Aineisto lehteen Toimitettava päätoimittajalle viimeistään ilmestymiskuukauden alussa. Lehden jakelu Lehti jaetaan jäsenille harjoitusten yhteydessä tai postitetaan SISÄLLYSLUETTELO 3. Tanhuseuran kuulumisia,vaalikokous 4. Markkinat Sampolassa 5. Pirjo Liinakoski-Salonen 50 vuotta 8. Tanhuseuran pikkujoulut 9. Tampere tanssi, seuran vuosikokous 10. Joulupakina Antero Kangas 13. Virkeät varttuneet vauhdissa 14. Sorrin Sirkus JouluShow 2012 kansantanssin historiaa Suomessa 15. Mahtimeiningit Saarijärvellä 16. Salonkitanssikurssi ja Itsenäisyyspäivän Juhlatanssiaiset 18. Henkilökohtaista, Folklandia risteily 19. Hyvä tietää Henkilökohtaista Kansikuva: Antero Kangas, Pirjo Liinakoski-Salosen 50 vuotispäiviltä Tanhuseuran kotisivun osoite Internetissä SEURAN JOHTOKUNNAN KOKOONPANO VUONNA 2013 Tiina Kopra, puheenjohtaja Kisakentänkatu 2 A 1, Tampere puh Sähköposti tituko@netti.fi Matti Honkanen, varapuheenjohtaja Loukonlahdenkuja 2 D21, Pirkkala puh Tiina Yli-Pietilä, sihteeri Juvankatu 54 B 9, Tampere puh. (03) tai Antero Kangas, taloudenhoitaja Tiilentie 1, Lempäälä puh Erkki Lehtimäki, tiedotusvastaava puh Timo Heinonen, varsinainen jäsen puh Aini Salminen, varsinainen jäsen puh. (03) Sinikka Mäkelä, asiantuntijajäsen puh Hanna-Riikka Vuorinen, varajäsen puh Tapio Suhonen, varajäsen puh TAMPEREEN TYÖVÄENOPISTON TANHUAJAT 30-vuotisjuhlakonsertti Su klo Paikka Sampolan juhlasali Konsertissa esiintyvät Opiston kansantanssiryhmät Valkeakosken Tanhujat Rieväkylän poijat Kahvitarjoilu Vapaa sisäänpääsy 2 TANHUN TAIKA

3 TANHUSEURAN KUULUMISIA Kevättä kohti ollaan menossa ja tanhuseuralla on edessään vilkasta toimintaa kansantanssin parissa. Ensimmäisenä kohtaamme tanhuseuran 30- vuotisjuhlan huhtikuussa Sampolan peruskorjatussa juhlasalissa. Tanhuryhmät harjoittelevat omissa ryhmissään tanssiesityksiään tulevaa juhlaa varten. Kesäkuu onkin sitten vilkasta aikaa niille jotka osallistuvat Laikunlavan ja Osmonpuiston kansantanssiesityksiin. Lisäksi kesäkuussa on SKY:n kesäjuhla Mahtimeiningit, jonne tanhuseurastamme toivotaan runsasta osanottoa. Saarijärvellä olivat edelliset kesäjuhlat vuonna 1996, jolloin menimme sinne 43 tanhuajan voimin. Monet harjoitukset saadaan pitää, jotta kaikki tanssit ovat jaloissa. Tanhuseuran vuosikokous teki merkittävän päätöksen, päättäessään hakea SKY:n vuoden 2015 kesäjuhlien järjestämistä Tampereella. Jos juhlat toteutuvat on odotettavissa työntäyteisiä kuukausia järjestelyistä vastaaville henkilöille. Talkooväkeäkin tarvitaan kymmenittäin. Yksin tanhuseuran resurssit eivät taida siihen riittää, vaan apua on pyydettävä muualta. Toivoa sopii, että juhlan järjestelyissä onnistutaan. Kulunut lukukausi on saatu olla Sampolassa ja harjoitusajat sekä paikat ovat olleet samat muilla, paitsi torstairyhmällä paikka muuttui juhlasalista Marjatta-saliin ja harjoitusaika lyheni tunnilla. Muutosta on myös tapahtunut ohjaajien osaltakin. Sinikka Mäkelä jätti maanantai- ja torstairyhmän ohjaukset pois ja jatkaa vain tiistairyhmän ja senioriryhmän kanssa. Uudet ohjaajat Jussi Kaijankangas ja Anna-Kristiina Oja on otettu hyvin vastaan ryhmissään. Työväenopiston toiminnassa on opiskelijayhdistyksen osalta tapahtunut muutosta. Yhdistys menetti oikeuden ylläpitää Kahvio Akvaariota Sampolassa. Kahvion pito annettiin ruokahuollosta vastaavalle Tampereen Aterialle. Ateria toimii aamusta saakka iltakahdeksaan. Lukion tulo Sampolaan ei ole vaikuttanut ainakaan kansantanssiryhmien toimintaan. Mennyt talvi on tarjonnut hyvät ulkoilumahdollisuudet. Lunta on saatu riittävästi ja pakkanenkin on välillä paukkunut nurkissa kovista tuulista puhumattakaan. Lopputalvi on antanut auringonpaistetta päiväsaikaan sulattamaan räystäillä roikkuvia lumipaakkuja. Kesäaikaankin pyörähdetään kohta ja siitä se kevät sitten tuleekin. Mukavia kesätapahtumia itse kullekin, toivottelee Osmo Muro. TANHUSEURAN VAALIKOKOUS Tampereen Työväenopiston Tanhuajien vaalikokouksen pitopaikka oli tällä kertaa Ravintola Vaskitähti Hatanpäällä. Ravintolan sali oli viehättävä punaraitaisilla pöytäliinoilla varustettuine pöytineen. Kokouspäivä oli keskiviikko ja alkamishetki klo Paikalle oli saapunut parikymmentä kokousedustajaa. Yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Kopra avasi kokouksen ja toivotti paikalla olijat tervetulleeksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tiina Kopra, sihteeriksi Tiina Yli-Pietilä, pöytäkirjan tarkastajiksi Riitta Fjällström ja Osmo Muro. Kokous käsitteli puheenjohtajan esittelemän toimintasuunnitelman vuodelle 2013 ja hyväksyi sen pienellä lisäyksellä. Anu Särkimäki esitteli talousarvion vuodelle Talousarvio hyväksyttiin esitetyssä muodossa. Tanhuseuran puheenjohtajaksi vuodelle 2013 valittiin yksimielisesti Tiina Kopra. Johtokunnasta varsinaisista jäseninä erovuorossa olivat Tiina Yli-Pietilä, Erkki Lehtimäki ja Timo Heinonen. Heidät valittiin uudelleen seuraavalle kaksivuotiskaudelle Varajäsenistä jatkaa edelleen Tapio Suhonen ja Sirkka-Liisa Huovisen tilalle valittiin Hanna-Riikka Vuorinen. Vanhoina varsinaisina jäseninä jatkavat Antero kangas, Matti Honkanen ja Aini Salminen. Toiminnantarkastajiksi vuodelle 2013 valittiin Taisto Rautiainen ja Marja-Leena Latvala sekä heidän varamiehikseen Veikko Lintu ja Osmo Muro. Lopuksi keskusteltiin tanhuseuran 30- vuotisjuhlista vuonna Uuden johtokunnan tehtäväksi jäi juhlien järjestäminen. Erkki Lehtimäki toi liiton terveiset mahdollisten SKY:n kesäjuhlien järjestämisestä Tampereella muutaman vuoden kuluttua. Jäsenkunnalta tullaan kyselemään halukkuutta osallistua juhlan järjestelyihin. Puheenjohtaja ilmoitti yllätyksestä, joka oli mainittu kokouskutsussa, että joulupuuro pikkujoulujuhlassa on osallistujille ilmainen. Teksti ja valokuva Osmo Muro TANHUN TAIKA 3

4 MARKKINAT SAMPOLASSA Tampereen Työväenopiston Tanhuajien perinteiset syysmarkkinat järjestettiin Sampolan alaaulassa Edellisenä vuonna markkinoita ei voitu pitää Sampolan remontin takia. Nyt alaaula oli saanut saneerauksen yhteydessä valoisan ilmeen ja vaikutti viihtyisämmältä vanhaan verrattuna. Ennen markkinoitten alkua oli myyntipöydät ja tuolit kannettava paikoilleen. Tällä kertaa ne saatiin ruokalasta lyhyen kantomatkan päästä. Jäsenten leipomia leivonnaisia saatiin pitkä pöydällinen sisältäen kakkuja, pullaa, pikkuleipiä ja joukossa muutama hillopurkkikin. Toinen pöydällinen oli erilaisia neuleita, kuten sukkia, tumppuja, sormikkaita jne. Kolmas pöytä oli lastattu kirpputoritavaroilla ja vieressä roikkui vielä rekillinen vaatteitakin. Neljäs pöytä oli varattu buffetin kahvitarjoilua varten. Kahvin lisäksi tarjolla oli teetä, joulutorttuja ja mehupurkkeja. Arpajaiset olivat pikavoittoperiaatteella runsaine tavaravoittoineen. Onnenpyörässä jokaisella pyörityksellä pääsi palkinnoille. Pitkät perinteet olivat myös Perinnepolkukilpailulla, jossa kilpailukysymykset oli kiinnitetty ympäri aulaa ja arvaajat kiersivät kohta kohdalta kysymykset ja kirjasivat vastaukset kilpailukupongille. Kun kaikki nämä toimenpiteet olivat valmiit, olikin kello jo Markkinat pääsivät alkamaan. Ensimmäinen tunti oli tarkoitettu kaupantekoa ja buffetin antimien nauttimista varten. Loppuilta oli varattu tansseille ja muulle toiminnalle. Pikku hiljaa ihmisiä alkoi kertyä myyntipöytien ympärille ja kaupanteko vilkastui. Leivonnaiset ja neuleet siirtyivät ostoskasseihin kirpputoritavaran myötä. Buffetin puolella kahvikauppa kävi vilkkaana. Torttukahveja siirryttiin nauttimaan pöytiin. Mukavan tuntuinen puheensorina pulppusi väen keskuudessa. Kuulumisia vaihdettiin kahvia hörppien tai pienissä ryhmissä seisoskellen. Penttilän Timo myi arpoja ja ihmiset kiiruhtivat tarkastamaan voittojaan Heinosten järjestelemän arpajaisvoittopöydän ympärille. Kansantanssia esittivät kaikki opiston ryhmät. Maanantairyhmän 6 paria tanssi Anna Ojan tekemän koreografian valssisommitelma ja Kesäjuhlien Mahtimeiningit kenttäohjelmasta sottiisia ja polkan Tavallisen taajaan. Anna itse ei ollut paikalla. Ohjauksesta huolehti Erkki Lehtimäki. Tiistairyhmä ja seniorit tanssivat yhdessä. Kummastakin ryhmästä oli 5 paria. Tanssien ohjauksesta vastasi Sinikka Mäkelä. Ryhmät esittivät yhdessä Lyhdekisan, Lambeth walk ja Senin sekä Kankurin. Seniorit tanssivat yksin vielä valssisommitelman. Torstairyhmä esitti 12 parilla Jalasjärven valssin ja Jenkka keittiönpöydältä, koreografiat Jussi Kaijankankan sekä Ihalempsin polkan koreografia Jukka Heinämäen. Yhteensä tanssijoita oli 28 paria. Tanssien lomassa Jussi leikitti yleisöä opettamalla heitä tanssimaan polkka ja jenkkaa. Opetusmetodi oli sikäli erikoinen, että oppilaat istuivat ja opettaja innosti heitä sopivilla jalka- ja käsiliikkeillä. Ensin mentiin kuivaharjoitteluna ja sitten Antin musiikin mukaan. Kaikilla tuntui olevan hauskaa. Penttilä kaupitteli huutokaupalla Eila Perälän maalaamaa ja lahjoittamaa taulua. Sinikka kertoi oikeat vastaukset Perinnepolkukilpailun kysymyksiin. Kaikki oikein vastanneita oli viisi, Leila Pahkamaa, H. Rajamäki, Sirpa Haapaniemi, Anja Syrjälä ja Erkki Lehtimäki. 4 TANHUN TAIKA

5 Näiden kesken arvottiin Sinikan leipomat kakut ja muut leivonnaiset. Lopuksi oli Veikon ja Paulan vetämä poloneesi, johon lähes koko vielä paikalla oleva markkinaväki osallistui. Poloneesin päälle vielä viimeiset valssit ja markkinat oli saatu päätökseen. Jäljellä oli vielä paikkojen saattaminen alkuperäiseen kuntoon. Koko illan markkinoilla oli viihtyisä ja tiivis tunnelma, jota vielä rentoutti Jussin tanssinopetukset. Pienenä pettymyksenä oli vähäinen yleisömäärä. Liekö paikalla ollut puolensataa kävijää, joista osa jäi katselemaan tanssiesityksiä. Tanssijoita oli yhteensä 56. Kaikesta huolimatta tavarat teki hyvin kauppansa, olihan omaakin väkeä paikalla melkoisesti. Teksti Osmo Muro. Valokuvat Antero Kangas ja Osmo Muro TANHUN TAIKA 5

6 PIRJO LIINAKOSKI-SALONEN 50 vuotta Pirjo Liinakoski-Salosen 50-vuotisjuhlia vietettiin Messukylän työväentalolla. Tilaisuus alkoi klo 14 ja viimeiset valssit soitettiin vähän ennen klo 18. Sää tuona päivänä oli pilvinen ja vettä sataa tihutti koko päivän. Sää ei kuitenkaan vaikuttanut sisätiloissa pidettäviin juhliin, vaan siellä oli lämmin ja iloinen tunnelma. Vieraita saapui hiljalleen ja Pirjo otti onnitteluja vastaan. Tanhuseuran onnittelut suoritettiin vasta ennen tanssiohjelman alkamista. Kun kaikki vieraat olivat saapuneet ja istuttiin salin pöydissä, niin Pirjon aviomies Jari kohotti onnittelumaljan Pirjon kunniaksi. Noustiin seisomaan ja kohotettiin maljoja onnentoivotuksin. Yhteinen onnittelulaulu Paljon onnea Pirjo...kajahti kuuluville koko salin voimalla. Alkuseremonian jälkeen siirryttiin ruokailuun. Noutopöytä oli katettu ravintolatilaan. Salin puolella pöydät oli katettu valmiiksi, kahdeksan henkeä pöytää kohden. Ruoka oli maittavaa, lihakastiketta ja perunoita useine lisukkeineen. Ruokailun jälkeen oli tanhuseuran vuoro astua esiin. Ryhmityimme Pirjon eteen ja lauloimme moniäänisesti Sinisiä punaisia ruusunkukkia kannan kädessäni, niitä minä annan meidän Pirjolle onnitellessani... Laulun jälkeen tanhuseuran viralliset onnittelut toimitti puheenjohtaja Tiina Kopra. Seura muisti Pirjoa lahjakortilla ensi kesän SKY:n kesäjuhlille Saarijärvelle. Torstairyhmän puolesta onnittelupuheen piti Osmo Muro ja ojensi yhteisesti kerätyn rahalahjan sekä hajuttoman kukkakimpun Pirjolle. Pirunpojan polkka, Ruotsinkatrilli Viitasaarelta ja Katrilli Repolasta. Repolan loppupiirin alkaessa musiikki vaihtui valssiin ja kaikki juhlassa olevat tanhuseuran pojat kävivät tanssittamassa Pirjoa piirin keskellä. Kun valssi päättyi, niin musiikki palasi Repolan loppupiirin säveliin ja kun piiri oli juostu, tehtiin loppukumarrus. Pelimannina oli Antti Huusari. Tanssit olivat aikaisempina vuosina Sinikka Mäkelän ohjaamia, mutta nyt ne tähän tilaisuuteen ohjasi Veikko Lintu. Loppuaika olikin sitten tanssia Tanssiorkesteri Eurosetin tahdeissa. Tanssihetken avasivat Pirjo ja Jari tanssimalla valssin. Toiselle kappaleelle pääsivätkin kaikki sitten mukaan ja siitä ne tanssiaiset alkoivat. Jossain välissä soitettiin hambokin, josta kiitokset orkesterille. Välillä tanssit keskeytettiin ja nautittiin kakkukahvit. Täytekakku oli mitä herkullisin ja moni kävi hakemassa sitä vielä lisääkin. Kahvitauon jälkeen tanssit jatkuivat ja vähän ennen kuutta tanssittiin viimeiset valssit. Salissa oli hirvittävän kuuma. Paita kastui niin kuin tansseissa pitääkin. Väkeä oli paikalla runsaat 60 henkilöä. Näistä noin puolet oli tanhuporukkaa ja toinen puoli Pirjon sukulaisia ja ystäviä. Tilaisuuden päätteeksi hyvästeltiin päivänsankari ja isäntä sekä poistuttiin pimeään sateiseen marraskuun iltaan. Teksti Osmo Muro. Valokuvat Antero Kangas Näiden onnittelujen jälkeen torstairyhmä esiintyi 10 parilla, mukana tanssi myös päivänsankari itse. Tanssiohjelma oli Lanssi, Jokapojan polkka, 6 TANHUN TAIKA

7 TANHUN TAIKA 7

8 TANHUSEURAN PIKKUJOUT Tanhuseura pikkujouluja vietettiin keskiviikkona , alkaen klo 18.45, Ravintola Vaskitähdessä Hatanpäällä. Toisin sanoen tilaisuus alkoi heti vaalikokouksen päätyttyä samassa tilassa. Paikalla oli 21 pikkujouluihin ilmoittautunutta. Kopran Tiina toivotti pikkujoulun viettäjät tervetulleeksi tilaisuuteen. Samalla hän kertoi kutsussa mainitusta yllätyksestä, joka oli sellainen, ettei puurosta ja kahvista peritty maksua lainkaan. Alkuseremonian jälkeen olikin sitten vuorossa joulupuuron ja rusinasopan syönti. Puuroon kätketty manteli sattui Matti Honkasen lautaselle. Mantelin merkitystä muisteltiin ja yksi oli ylitse muiden. Se joka saa mantelin saa lapsen ja joutuu naimisiin. Antero Kangas esitti joulupakinana muistelon, omista kokemuksistaan kansantanssin parissa. Muistelo oli hauska ja mukavaa kuunneltavaa. Antti Huusari esitti omina sovituksinaan tuttuja joululauluja tangon tahtiin ja lauloi samalla. Yllättävää ja humoristista kuultavaa, joka osoitti monipuolisuutta musiikinsaralla. Yhteislauluna laulettiin joululauluja Antin säestäessä. Eikö jo päästä kahville sanoi Antti laulujen välissä. Sitten Antti esitteli seuraavaa soittokappaletta sanomalla, tässä menee melkein transsiin tätä soittaessa. Kuulimme iki- ihanan Walking in The Air (Lumiukko) haitarilla soitettuna. Soitto oli upeaa kuultavaa, joka kruunasi koko pikkujouluillan. Lopulta koitti kahvitauon aika ja nautittiin kahvit ja teet joulutorttujen kera. Lopuksi Antti soitti vielä Tonttujen jouluyön. Näin olivat juhlat juhlittu. Oli kotiinlähdön aika. Tilaisuus oli mukava ja lämminhenkinen yhdessäolon hetki paikalla oleville. Teksti Osmo Muro. Valokuvat Osmo Muro 8 TANHUN TAIKA

9 TAMPERE TANSSII KONSERTTI Pakkahuoneella pidettiin perinteinen tamperelaisten kansantanssiryhmien Tampere Tanssii - konsertti. Yhdeksän ryhmää näytti taitojaan esiintymällä noin 300 katsojalle. Katsomotilaa oli hieman muutettu sitten viime vuodesta. Korotettua osaa oli lisätty ja tuotu lähemmäksi lavaa sekä lattialla olevia tuolirivejä vähennetty. Lopputulos oli miellyttävä. Konsertti oli jaettu kahteen osaan. Väliajalla oli Nuorisoseuran järjestämä buffetti, josta sai kahvia, teetä, mehua ja nisua. Tuotteille ei ollut laitettu hintaa, vaan jokainen sai maksaa omatuntonsa mukaan. Konsertin alussa nähtiin Nuorisoseuran kolme lapsiryhmää. Karnakat, lastentanssiryhmä 3-4- vuotiaille pojille ja tytöille. Rytäkät, lastentanssiryhmä 5-6-vuotiaille pojille ja tytöille. Ukukunaks, 6 8-vuotiaiden lastentanssiryhmä tytöille ja pojille. Kaikkia näitä ryhmiä säesti Nuorisoseuran kansanmusiikkiyhtye Rysky. Lapsiryhmien esityksissä oli nähtävissä valtava innostus esiintymiseen ja tanssimiseen. Poikia oli tietysti näissäkin ryhmissä vähänlaisesti, joten tulevaisuus siltä osin ei näytä kovin hyvältä. Tyttöjä kyllä riittää. Lapsiryhmien jälkeen esiintyi Ahjolan Tanhuujien maanantairyhmä, joka esitti pukeutuneena kansallispukuihin perinteistä kansantanssia. Seuraavana vuorossa oli Ahjolan Tanhuujien tiistairyhmä. Heidän ohjelmansa rakentui kuvaelmaan, jossa polskalla oli näkyvä merkitys. Esiintymisasuna olivat kansallispuvut. Vielä oli jäljellä yksi Ahjolan ryhmä, nimittäin Bygarit, jotka esittivät omanlaistaan tanssia pukeutuneina rahvaan tamineisiin mustine hattuineen. Ahjolan ryhmiä säesti Meluhaitta. Ennen väliaikaa esiintyi vielä Vinkkarit, joilla oli vapaamuotoinen tanssiasu. Ryhmä oli naisvoittoinen, ainoastaan kaksi poikaa täydensi esitystä. Heidän tanssinsa poikkesi oleellisesti aikaisemmista esityksistä. Tanssijat liikkuivat sulavasti ilman paria muodostaen monen laisia kuvioita. Musiikki tuli levyltä. Väliajan jälkeisen osuuden aloitti Työväenopiston Tanhuajat. Esiintymisasuna olivat kansallispuvut. Tanssiohjelma koostui kolmesta nopeatempoisesta tanssista: Jalasjärven valssi, Jenkka keittiönpöydältä ja Ihalempsin polkka. Ohjauksesta vastasi Jussi Kaijankangas ja pelimannina oli Antti Huusari, haitari. Viimeisenä esityksenä oli Sorokoskan tanssinäytelmä Paha Pirjo. Raskassoutuinen surullinen tarina, jossa oli paljon melua ja muutenkin esityksen sisäistäminen näin ensimmäisen kerran katsottuna aiheutti vaikeuksia. Tampere Tanssii konsertti on näkyvä leikkaus tamperelaisen kansantanssin tilasta. Jokaisella esittävällä ryhmällä oli omat ohjelmansa ja näin konsertin monipuolisuus tuli esiin. Konserttiin oli vapaa sisäänpääsy. Teksti Osmo Muro TANHUSEURAN VUOSIKOKOUS SKY:n kesäjuhla Tampereelle 2015 Tampereen Työväenopiston Tanhuajien vuosikokous pidettiin maanantaina klo Sampolan kahviossa Tampereella. Paikalla oli 13 tanhuseuran jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Kopra avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleeksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kopra ja pöytäkirjan tarkastajiksi Marja-Leena Latvala sekä Pirjo Pakkanen. Päätösvaltaisuuden toteamien jälkeen hyväksyttiin kokouksen asialista. Käsiteltiin toimintakertomus vuodelta 2012 ja hyväksyttiin se pienillä lisäyksillä. Anu Särkimäki esitteli toimintakauden 2012 tilinpäätöksen. Kuultiin tilintarkastajien lausunto. Tilinpäätös vahvistettiin ja myönnettiin vastuuvapaus vuoden 2012 johtokunnalle. Asialistalla oli SKY:n kesäjuhla Tampereelle vuonna Asiasta keskusteltiin vilkkaasti ja pohdittiin seuran mahdollisuuksia järjestää tapahtuma tuona ajankohtana. Päätettiin, että yhdistys alkaa selvittää järjestämismahdollisuuksia ja kokous antoi Erkki Lehtimäelle valtuudet viedä viestiä SKY:lle myönteisestä päätöksestä kuitenkin peruutusmahdollisuudella, jos nähdään ettei järjestelyissä onnistuta. Muissa asioissa kuultiin Hot Rod & Rock Show -tapahtumaan tarvittavista lipunmyyjistä lähinnä sunnuntaille. Päätettiin kysellä lipunmyyjiä eri ryhmistä. Folklandia-risteilyn lipuista on myymättä vielä 11 kpl. Erkki selvitti tanssikurssin päivän muuttumiseen vaikuttaneista tapahtumista. Lopullinen päivä on Järvensivun koululla. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Teksti ja valokuva Osmo Muro TANHUN TAIKA 9

10 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat r.y.:n pikkujoulut Joulupakina Puheenjohtajamme pyysi minua kirjoittamaan joulupakinan. En kieltäytynyt, mutta jäin miettimään, että mitähän tuli luvattua, mikä se sellainen oikein on, onko se jokin humoristinen tarina, pitääkö sen liittyä jouluun tai pikkujouluun vai mikä se on. Tutkiskelin vähän, ja kaikenlaisia esimerkkejä löytyikin, mm. nimillä joulupakina ja puuropuhe. Hyvä olisi, jos siinä olisi jotain kuulijoille tuttua, mutta myös uutta. Tulin tulokseen, että saan ihan itse päättää, mitä sanon. Niinpä päätin kertoa kokemuksistani ja kommelluksistani kansantanssin parissa. Ottakaa lokoisa asento, nyt kuulette opettavaisen tositarinan. Kansantanssihan on todellinen extreme-laji. Kansantanssijoiden harrastusta ihmetellään usein, on kaikenlaisia vähätteleviä sanontoja kuten se nyt on jotain kansantanssia, kahta ei koskaan saa kokeilla ja toinen niistä on kansantanssi, eräässä tuntemassani firmassa oli tapana, että jos myöhästyy kokouksesta, niin pitää joko kertoa vitsi tai tanssia kansantanssi vitsejä kuulemma kerrottiin sen jälkeen paljon, mutta yhtään tanssiesitystä ei ollut nähty jne. Muistan omalta työpaikaltani yhden reippaan ja mukavan nuoren miehen. Hänestä pidettiin kovasti, vaikkakin hänen selkänsä takana kuiskuteltiin, että kun se harrastaa noita kansantansseja olen muuten kuullut Osmoltakin samantapaisista kokemuksista. Toisaalta, joka vuosi hänellä oli uusi T-paita hankittuna jostain kansantanssitapahtumasta milloin mistäkin maasta. Kuuntelimme kahvitunneilla hänen juttujaan noista reissuista ja olimme sittenkin aika kateellisia hänen harrastuksestaan. Oli vuosi Olin harrastanut ja opetellut paritansseja jo jonkin aikaa, missä yhteydessä Tiinankin kanssa tapasimme. Hän sai houkuteltua minut jälkeenpäin ajatellen yllättävänkin helposti kaikenlaisiin kulttuuririentoihin, jopa oopperaan ja lopulta balettiinkin. Huh! Pakko myöntää, nautin niistä. Mutta sitten kotonamme hallitus eli asioista päättävä taho ilmoitti, että menemme seuraavaksi kansantanssikurssille, hän oli oikein kysynyt ohjaajaltakin luvan. Se olikin minulle kova paikka. Mitähän kaveritkaan sanoisivat, jos saisivat kuulla? Jo paritanssikursseista kertominen sai heidät siirtymään kauemmaksi, oopperasta en ole vieläkään maininnut. Miksi ihmeessä sinne nyt pitäisi mennä? Vaikea on miesten ymmärtää naisia. Tunsin olevani kuin se mies, jolle vaimo oli jättänyt jääkaapin oveen lapun Tämä ei toimi, lähden äidin luo. Mies otti jääkaapista oluen ja totesi Miten niin ei toimi, ihan kylmäähän tämä on. Minäkö kansantanssimaan? Olin juossut kuusi kertaa maratonin, suorittanut koko Pirkan kierroksen, kävellyt kuusi kertaa Hämeenlinnasta Tampereelle, juossut Utsjoelta Helsinkiin osuuteni viikon juoksussa oli 140 km, kuvasin kesäisin karhuja pienessä piilokojussa ja kävin talvisin pari kolme kertaa viikossa avannossa, vain joitakin urotekojani mainitakseni. Ajattelin, että eiköhän tästäkin selvitä, kotirauha säilyy ja voinpahan lisätä kansantanssin näiden extreme-lajieni joukkoon. Minulla ei oikeasti ollut mitään ennakkokäsitystä, mitä tunnilla tekisimme, mutta pieni varaus koko juttuun minulla oli. Alku oli lupaava. Sinikka otti meidät vastaan tosi lämpimästi ja kannustavasti kiitos Sinikka, vaikkakin hän ilmoitti heti alkuun, että jos joku on tullut vain opettelemaan paritansseja, niin on tullut ihan väärään paikkaan. Aluksi aloitimme helpoilla asioilla, mutta huomasin pian, ettei kaikki olekaan niin helppoa kuin miltä näyttää, pelkästään vaihtoaskelta harjoittelimme kovasti. Mutta sitten tulivat ensimmäiset piiritanssit. Voi ei. Ymmärsin piirissä tapahtuvan harjoittelun tehokkaaksi, mutta että käsi kädessä, aikuiset miehet tanssimassa piirileikkejä! Minulle tuli tunne, että olen ihan väärässä paikassa. No, kotirauhan säilyttämiseksi purin hammasta ja tulin seuraavillekin tunneille. Alkuvaiheessa harjoittelimme ainakin Grand Squarea, lisäksi jotain tanssia, missä piti tulla savua piipuista sekä Kikaria tai jotain sen tapaista tanssia. Uutta asiaa tuli paljon ja minulla menivät tanssien nimet, vuorot, askelikot ja kaikki ihan sekaisin ja olin ihan pallo hukassa, että mitä milloinkin piti tehdä. Mutta pikku hiljaa aloin muistaa ensin mitä missäkin vuorossa tehtiin, sitten aloin yhdistämään vuorot oikeisiin tansseihin, ja Sinikka jopa mainitsi silloin tällöin, että askeleenikin menevät joskus oikein. Hei, tämähän on sittenkin kivaa, ajattelin, ja aloin jo odottaa viikoittaisia harjoitustunteja. Vaan sitten tuli mahdollisuus osallistua Tanhuyhdistyksen järjestämälle suomenruotsalaisten kansantanssien kurssille. Meitä kiinnosti kovasti ja Sinikkakin vähän vihjasi, ettei se olisi vaikeaa. No, menimme sinne, varsinkin, kun Tiina sitä toivoi. Opettajamme Gunvor vaikutti oikein mukavalta ja odotin intoa täynnä, mitähän kohta oppisin. Mutta 10 TANHUN TAIKA

11 sitten alkoivat vaikeudet: aivan ensimmäinen tanssi oli sellainen, missä miehet tekevät enkeliska-askelta ja naiset jotain muuta. Naiset saivat harjoitella omaa kuviotaan, mutta miesten olisi pitänyt tehdä omansa heti yhden kokeilun jälkeen. Enkä ollut ennen edes kuullut enkeliska-askeleesta! Halusin vain nopeasti unohtaa koko tanssin. Onneksi seuraavaksi tuli jotain helpompaa ja päätin jäädä kurssille, vaikka lähteminenkin kävi mielessäni. Vaan parin helpon tanssin jälkeenpä tulikin jokin masurkkamuunnelma. Masurkasta olin toki kuullut ja nähnytkin sitä, mutta en ikinä tanssinut. Sinikka koetti neuvoa minulle polkan sijasta masurkkajuoksun, mutta ei sitäkään siitä vain opi, varsinkaan, kun opettaja opettaa jo muita vuoroja. Jälkeenpäin pohtiessani kokemustani ymmärsin, että vaikka kurssi ei osaltani oikein mennyt putkeen, niin opetetut tanssit olivat kiinnostavia, sain esimakua mm. enkeliskasta, menuetista ja masurkasta ja innostuin lisää kansantansseista. Ymmärsin, että vaikeudet johtuivat pääasiassa kokemuksen, ei välttämättä kykyjen, puutteesta. Kokemuksen karttuessa oppisin varmaan aina vain helpommin. Tiedoksenne, jos täällä on ensimmäistä syksyään harjoittelevia, että kivinen on tie ollut muillakin. Se seuraus tästä kokemuksesta oli, ettemme lähteneet esiintymään syksyn markkinoille. Osallistuimme kuitenkin seuran pikkujouluihin Sorinkadulla. Silloin meitä oli koolla aika suuri porukka, ja Sinikka laittoi kaikki tanssimaankin. Sitten tuli kevät, ja Sinikka alkoi opettaa myös polkkaa ja masurkkaa. Ne tuntuivat alusta asti aivan mahdottoman upeilta, mutta toisaalta hyvin vaikeilta. Jossain vaiheessa aloin saamaan niihin jotain tuntumaa, jolloin Sinikka alkoi huomautella, että minun pitäisi tehdä tasahyppy ja kaikenlaisia vastaavia pieniä juttuja. Ajattelin, että jotain olin ehkä oppinut, koska kommentit koskivat nyt yksityiskohtia. Varsinaisesti polkan oppimiseen meni minulta noin kolme vuotta. Vaikka tuohon aikaan kävin säännöllisesti myös paritanssikursseilla, oli Sinikan tunneista tullut mielessäni viikon kohokohta. Tanssitkin alkoivat hahmottua mielessäni kokonaisuuksina, eivät enää joukkona irrallisia vaikkakin ihan kivoja vuoroja ja monimutkaisia askelikkoja. Niinpä sitten kävikin, että kun kysyttiin halukkaita kevään konserttiin, nostin ensimmäisenä käteni ja Sinikan kirjattua meidät, tajusin vasta jälkeenpäin kysyä, että sopiihan se Tiinallekin. Sitten vain selvittämään, mistä saisin siihen hätään kansallispuvun. Tämä konsertti oli meidän ensimmäinen Tanhuyhdistyksen tapahtumamme, syksylläkään emme olleet päässeet markkinoille. Niinpä oli tapahtua katastrofi, jonka vuoksi Sinikka sai sydämentykytyksiä. Nimittäin, aikataulusta kumpikin meistä muisti vain, milloin oma esityksemme alkaisi. Kun luulimme tulevamme hyvissä ajoissa, olisikin meidän pitänyt olla paikalla jo kauan aikaisemmin, jotta olisimme ehtineet kerrata esityksemme. Yleisö oli jo ostamassa kahvia ja arpoja, kun Tiina palasi vielä hakemaan kotoamme sinne jääneet arpajaisvoitot. Sinikka tosin koko ajan toisteli, että hän on ollut hieman huolissaan. Esitys meni ilman pahoja kommelluksia, ja tapahtumasta jäi oikein hyvä mieli. Vasta jälkeenpäin tajusimme, että juuri me olimme olleet Sinikan huolestumisen syy. Toivottavasi vielä hyväksyt anteeksipyyntömme. Esiintymiskokemuksemme karttui, kun osallistuimme esitykseen Vanhan Kirjastotalon puiston lavalla. Olimme silloin tiistairyhmässä, ja meitä jännitti esiintyä yhdessä maanantai- ja torstairyhmien ammattilaisten kanssa. Saimme myös terveellisen opetuksen keskittymisen tärkeydestä: Yhdessä tanssissa oli kohta, jossa meillä oli Tiinan kanssa jatkuvasti ongelmia, sen jälkeen loput tanssista meni joka kerta hienosti. Esityksessä kävikin niin, että tuo kohta meni virheittä, mutta tällöin katsoimme toisiamme ja huokaisimme, vau, nyt se onnistui. Saman tien unohdimme täysin, mihin suuntaan piti mennä seuraavaksi. Onneksi Veikko karjaisi, melko hiljaa tosin, että älkää nyt vaan sekoilko. Skarppasimme ja päädyimme oikeaan kohtaan. Onneksi tanssi loppui aika pian. Vanhan Kirjastotalon puiston lavan esitystä ja kesäjuhlan ohjelmaa varten osallistuimme useisiin ylimääräisiin harjoituksiin, joissa opimme tosi paljon ja tutustuimme muiden ryhmien jäseniin. Harjoitusten lomassa saimme kutsun ja olimme mukana maanantairyhmän kanssa Pyhäjärvellä risteilyllä. Ensimmäiset kesäjuhlamme oli Pihkurin Pyörähdys vuonna 2008 Viitasaarella, missä esiinnyimme kenttäohjelmassa, ja pääsin Tiinan kanssa edustamaan yhdistystämme kaupunginjohtajan vastaanotolle. Tämä kaikki vain ensimmäisenä vuotena! Emmekä siis edes olleet markkinoilla emmekä Timon kevätretkellä. Toimintaa todella riitti, kunhan vain lähti mukaan. Seuraavana vuonna jatkoimme tiistairyhmässä, mutta sen jälkeen meillä oli kova hinku edetä, ja ehdotimme Sinikalle, voisimmeko olla yhtä aikaa kahdessa ryhmässä, sekä maanantai- että tiistairyhmässä, minkä jälkeen olemme olleet välillä vain maanantairyhmässä, välillä molemmissa. Toisesta vuodestamme lähtien emme sitten olekaan jättäneet yhtään kurssia, pikkujoulua, markkinoita tai konserttia väliin. Olemme myös osallistuneet muihin seuran tai ryhmän tapahtumiin, kuten talkoisiin, keväisin Timon kävelyretkelle ja maanantairyhmän kanssa olimme jopa viikonloppuretkellä Isojärven kansallispuistossa. Lisäksi olemme olleet samalla porukalla teatterissa ja Sorin sirkuksessa. TANHUN TAIKA 11

12 Pahimmat kommelluksemme ovat, että eräässä kevätkonsertissa Tiina unohti Pirkanmaan pukunsa esiliinan ja toisella kertaa minä Etelä-Pohjanmaan puvun puukon ja helavyön. Onneksi vain Sinikka huomasi. Toisaalta, hienoja hetkiä ovat olleet esimerkiksi esiintymiset palvelutalossa, jossa pidimme myös kansallispukunäytöksen, Sinikka juonsi ja tytöt pääsivät catwalkille. Yhdistykseen johtokuntaan pääsin heti ensimmäisenä vuonna, heh, tulemalla taas Tiinan ehdotuksesta vaalikokoukseen, missä minä pääsin ensin varajäseneksi ja seuraavana vuonna varsinaiseksi jäseneksi. Yhdistys oli tällöin ilman taloudenhoitajaa. Koska pelkäsin, että tehtävät kaatuvat sihteerin eli Tiinan päälle, ehdotin varmaan monen hämmästykseksi itse itseäni. Johtokunnassa toimiminen antaa loistavan käsityksen yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksemme johtokunnan jäsenten tehtävänä on tehdä juttuja Tanhun Taikaan, joten aloin valokuvaamaan eri ryhmien esityksiä ja jopa tekemään pieniä kirjoituksia. Yllättävän hauskaa. Johtokunnan jäseninä olemme myös päässeet edustamaan mm. Ahjolan ja SKY:n vuosijuhlissa. Takaisin tanssiin. Kerran aloitettuamme olemmekin osallistuneet jatkuvasti tanssinäytöksiin, mm. kaupungin puistokonserteissa, palvelutaloissa ja erään taloyhtiön pihajuhlassa. Muita isompia tapahtumia, joissa olemme olleet, ovat Nordlek Lahdessa 2009, jossa oli myös historiallisten tanssien tanssiaiset, joihin harjoittelimme kovasti. Asuiksi hankimme rokokoo-puvut, joiden hankkiminen oli myös mielenkiintoinen projekti. Metron Melkutuksessa olimme Helsingissä vuonna Samana vuonna olimme myös Tartossa Europeadeilla. Olin matkanjohtajana ja kaikenlaisia asioita piti järjestellä ilmoittautumisesta, maksuista, matkasta ja majoituksesta alkaen. Tästä hienosta reissusta tarttui mukaani paljon muistoja, kuten loistava matkaseura, esityksemme, paikalliset oppaamme, upea Tartto, kaupunginjohtajan ja järjestäjien vastaanotto, jossa keskustelin useista eri Euroopan maista tulleiden tanssijoiden kanssa. Hyvin mieleenpainuva oli myös tunnelma Tarton Raatihuoneen torilla sekä laululavalla, mitä kuvastaa hyvin heidän mottonsa Laul, tants ja tralla. Virolaiset tanssijat ovat hauskaa porukkaa. Yhdistyksemme 25-vuotisjuhliin oli kutsuttu virolainen, tällöin Suomessa vieraileva ryhmä, Vikerkaar. Edellisiltana olin Tiinan kanssa ollut heidän illanvietossaan tanssimassa. Seuraavana päivänä meidän juhlissamme he pyysivät yleisön joukosta yhden parin esitykseensä. Kuin vahingossa he valitsivat juuri meidät, ja tietenkin osasimme sen tanssin. Eli se näyttikin aika helpolta. Kansantanssiharrastus ja yhdistyksessä toimiminen on antanut todella paljon. Olen saanut useita samanhenkisiä tuttuja, mutta myös löytänyt uudestaan joitakin entisiä opiskelu- ja työkavereitani. Viime mainittu onkin hauska juttu. Ryhmässämme oli nuori pari, ja heistä tytön eli Miitan vanhemmat tulivat katsomaan kevätkonserttia. Miitta halusi minun tapaavan vanhempansa ja hänen isänsä yllätys, yllätys oli entinen työkaverini. He olivat tunnistaneet jo aiemmin minut Tanhun Taiasta, mutta eivät vielä silloin, kun tyttärensä Miitta oli kertonut, että harjoituksissa on eräs ystävällinen vanhempi herrasmies, joka antaa hyviä neuvoja ja kannustusta. Oli mukava tavata heidät monen vuoden jälkeen ja saimme myöhemmin kutsun Miitan ylioppilasjuhliinkin. Muutama vuosi sitten Tiinan syntymäpäivillä olimme mielissämme, kun torstairyhmä esiintyi pyynnöstäni meille ja vieraillemme. Toissa viikonloppuna (näistä pikkujouluista) olimme vuorostamme torstairyhmässä harjoittelevan Pirjo Liinakoski-Salosen hienoilla syntymäpäiväjuhlilla ja saimme nauttia torstairyhmän esityksestä ja tanssia sydämemme kyllyydestä, mm. hamboa. On ollut hienoa tutustua jokaisen neljän ryhmän jäseniin. Ohjaajamme Sinikka ja pelimannimme Antti ovat tulleet tutuiksi monessa tilaisuudessa. Tiistairyhmän ydinporukka sekä maanantairyhmä ovat tulleet meille tutuiksi yhteisten opiston harjoitusten ja esitysten kautta, torstairyhmä lähinnä yhteisten esiintymisten ja ylimääräisten harjoitusten kautta, mutta olemme olleet myös samoilla kursseilla. Tanssiuramme kohokohtia on ollut, kun olemme vieneet tiedotteita torstairyhmään ja Sinikka on pyytänyt meitä tuuraamaan puuttuvaa paria. Seniorit puolestaan ovat aivan mahtava ryhmä, heidän kanssaan on aina ilo esiintyä, ja heidän harjoituksissaan on aina mukava vierailla, usein tiedotteita tuodessani minut on sielläkin napattu mukaan harjoituksiin. Mikä on tämän tarinan opetus? Olen iloinen, että minut houkuteltiin Sinikan tunneille. Kansantanssi on antanut minulle paljon: kivan harrastuksen, uusia tansseja, esiintymiskokemuksia ja -varmuutta, matkoja, muistoja, uusia ja entisiä tuttuja ympäri Suomea ja ulkomailtakin ja sokerina pohjalla nämä pikkujoulut. Kiitos tilaisuuden ja ohjelman järjestäjille. Teksti Antero Kangas 12 TANHUN TAIKA

13 VIRKEÄT VARTTUNEET VAUHDISSA Torstaiaamuna Sampolasta lämpimästä salista Marjatasta kuuluu iloista pulinaa ja tanhutossujen suhinaa. Paikalla joukko on suurenmoinen, aivan erityisen kuuliainen. Siellä ei ikä paljon paina ja nauru raikuu aina. Tansseista usein tulee tuoretta, vaan ei se haittaa tahtia. Vaivoja ei ryhmässä muistella kun Antti alkaa soitella. Se mukavasti päivää piristää ja monet juomatauot virkistää. Senioritytöt Aika kuluu nopeasti, Saima Ritalahti (96v) Vasemmalla ja jää hyvä mieli kotiin asti. Eeva Rosendahl (pian 95v) Lehden tila loppuu tähän - jatkan myöhemmin vähä! Teksti Sinikka Mäkelä. Valokuvat Kaarina Sillanpää Tanssitaan Purpuria Jorma ja Marja-Liisa TANHUN TAIKA 13

14 SORIN SIRKUS JOULUSHOW 2012 Jo lähes perinteisesti, pian yhdistyksemme pikkujoulun jälkeen, lähdimme perjantaina joukolla katsomaan Sorin Sirkuksen JouluShow 2012:ta nimeltään Kujalla. Lainaten Sorin Sirkuksen tiedotetta: Hyvää huomenta tavalliset katujen tallaajat! Painaako kiire päälle vai istutteko rauhassa nauttien kupposesta kuumaa? Yö on jälleen ollut kylmä, joten osa meistä tarvitsisi kahvin lisäksi myös asunnon tai ainakin huovan lämpimikseen. Elämä ei ole aina kovinkaan tasa-arvoista, mutta olittepa sitten toimistossa, koulussa, puistossa tai läheisellä kujalla toivotan teille kaikille tasapuolisesti rytmikästä menoa seuraavin sävelmin. Vaikuttavasta esityksestä oli mahdollista löytää aineksia niin urbaaneista nuorisokulttuureista kuin tunnetuista musikaaleistakin, kuten West Side Storysta ja hyvällä mielikuvituksella jopa Catsista. Erityisen hellyttävä kohtaus oli lainattu Kaunottaren ja Kulkurin ensitreffeistä. Monipuoliset nuoret taiturit seikkailivat spraymaalin tuoksuisten katujen vilskeessä. Kirjava joukko tasapainoili ja temppuili ilmassa ja maassa ja leikki tulella. Urbaanit rytmit sekoittivat soppaa ja osa heistä oli täysin kujalla. Vaikka osa tempuista olikin jo tullut meille vuosien mittaan tutuiksi, kuten ryhmätramboliinihypyt, oli niihin jälleen saatu uutta ilmettä, ja ne oli sovitettu hienosti tähänkin tarinaan. Esitys ylitti taas odotuksemme, ja poistuimme tyytyväisinä ja henkeämme haukkoen. Teksti ja valokuva Antero Kangas KANSANTANSSIN HISTORIAA SUOMESSA Suomalaisen kansantanssin historia liittyy vahvasti Suomen yleiseen historiaan ja eri vaiheisiin sekä Ruotsin vallan aikana että suuriruhtinaskuntana osana Venäjää. Kansallisuusaatteen nousun vaikutuksesta aiemmin ajanvietteenä toimineesta musiikki-, leikki- ja tanssiperinteestä muotoutui suomalaisten "juuria" korostava kulttuurin muoto. Musiikin ja seurustelutapojen muutokset ovat olleet vahvasti vaikuttamassa suomalaisen tanssiperinteen kehittymiseen. Lähde Wikipedia 14 TANHUN TAIKA

15 Suomalaisen Kansantanssin Ystävien valtakunnallista kesäjuhlaa vietetään Saarijärvelle Tapahtuman suojelijaksi on kutsuttu valtiotieteen tohtori, dosentti Paavo Väyrynen. Väyrynen saapuu myös itse Saarijärvelle. Kesäjuhlat avataan juhlallisesti mustaruutitykin kunnialaukauksin. Avajaisten jälkeen Saarijärven kirkossa vietetään Pientä kansanlaulukirkkoa. Pihatapahtumassa ja -soitossa paikalliset kädentaitajat ja yhdistykset esittelevät ja myyvät tuotteitaan, eri soitto- ja tanssiryhmät esittävät vaihtelevaa ohjelmaa. Kanteleen juhlavuoden kunniaksi Sulkutyylillä höystäen, lyyralla koristaen Saarijärven kantele - näyttely on tapahtuman aikana esillä Saarijärven museossa. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Saarijärven museon ja Kari Dahlblomin kanssa. Museossa kuullaan myös Suomen kantelesoittoryhmän esityksiä ja nähdään jyväskyläläisen Isottarien tanhuesityksiä. Saarijärvi soi pelimannikonsertti tarjoaa soitteita Minna Torpan toimittamasta Saarijärvi soi kansanlaulusävelmiä kirjasta. Tilaisuudessa esiintyy kahdeksan Saarijärveläistä soittoryhmää Kari ja Tuula Dahlblomin lisäksi. Kansainvälinen konsertti tarjoaa vaihtelevaa suomalaisten ja ulkomaisten tanssi- ja soittoesityksiä. Mm. Opsal Virosta, Amt Trittaun kansantanssiryhmä Saksasta, Usva Hyvinkäältä. Upea kolmen miehen ryhmä Tanhurentut (Tampereelta ja Jyväskylästä) esittävät unohtumattomia tanhuelämyksiä. Saarijärveläisten nuorten kansanmusiikkiryhmä Koplan lisäksi paikallista väriä tuovat Lauluyhtye Pedaali, Sonja Lampinen sekä Aika Lystit tukkilaisella, tanssillisella ja laulullisella ohjelmistolla. Sunnuntain pääjuhlassa kenttäohjelman lisäksi kuullaan myös runsaslukuinen, Pelimannien yhteissoitto. Tapahtuman suojelija tuo juhlaterveisensä paikallisten ja kattojärjestön lisäksi. Kesäjuhlan järjestelyistä vastaa Saarijärven Saksalainen Amt Trittaun kansantanssiryhmä Kansantanssin Ystävät. Ilmoittautumiset kesäjuhlaan tapahtuvat Internetin kautta. Siellä on täytettävä henkilökohtainen lomake ja lisäksi ryhmälomake. Mahtimeininkien Internet-sivut löytyvät osoitteesta Edellisille, vuona 1996 Saarijärvellä pidetyille SKY:N kesäjuhlille osallistui Tampereen Työväenopiston Tanhuajista 43 henkilön joukko. Niiltä juhlilta on erityisesti jäänyt mieleen Kukonhiekassa pidetty näytelmä Heäpijot. Katsomona oli maa töyräs, jossa istuttiin. Katselijat olivat paleltua pystyyn, sillä lämpötila oli vain muutama aste ja lisäksi kylmä tuuli lisäsi kylmän purevuutta. Toivottavasti tällä kertaa ilmat suosivat paremmin. Hyvää matkaa kaikille mukaan lähtijöille. Teksti Osmo Muro. Valokuvat ja aineisto järjestäjien tiedotteista. Saarijärven monitoimihalli, jossa kesäjuhlien tapahtumia pidetään. 15 TANHUN TAIKA

16 Salonkitanssikurssi ja Itsenäisyyspäivän Juhlatanssiaiset Salonkitanssit mitä ihmettä? Salonki- eli juhlatanssit ovat 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen muotitansseja. Ennen Ranskan suurta vallankumousta 1789 tanssittuja tansseja kutsutaan historiallisiksi tansseiksi, tosin nimitystä käytetään toisinaan myös hieman uudemmista tansseista. Vuosisatojen aikana monet kansantanssit ovat saaneet vaikutteita salonkitansseista, mutta yhtälailla monet salonkitanssit ovat alun perin olleet kansantansseja. Suurin ero onkin tavassa tanssia, ei niinkään itse tansseissa. Pohjoismaissa, varsinkin Norjassa ja Ruotsissa, järjestetään vuosittain useita hienoja tanssiaisia, baaleja. Salonkitanssiaisiin kuuluu tärkeänä osana pukeutuminen, yleensä juhlapukuun, siis miehet frakkiin ja naiset iltapukuun, tai tanssiaisten teeman ajan mukaisiin asuihin, kuten 1800-luvun tai rokokoo-ajan asuihin. Suomessa salonkitansseja tanssitaan mm. lukioiden vanhojentansseissa, akateemisissa juhlissa sekä joidenkin yhdistysten vuosijuhlissa. Viime vuosina myös Suomessa, mm. Tampereella, on järjestetty kaikille avoimia salonkitanssiaisia. Pohjoismaisissa Nordlek-tapahtumissa järjestetään säännöllisesti myös salonkitanssiaiset, vuonna 2009 ne järjestettiin Lahdessa 1800-luvun hengessä. Kuitenkin ainoa säännöllinen kaikille avoin salonkitanssiaistapahtuma Suomessa on vuosittain Turun Kansantanssin Ystävät ry:n Turussa järjestämä Itsenäisyyspäivän Juhlatanssiaiset. Salonkitanssikurssi Tuumasta toimeen, aloin tiedustella opettajaa Turusta. Kiitos Sinikka Mäkelän laajojen yhteyksien onnistuin tavoittamaan oikeat henkilöt. Opettajat osoittautuivat kuitenkin melko varatuiksi. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen Pekka Mattila, joka myös vastasi tapahtuman järjestelyistä, lupautui tulemaan, jos hieman lyhennämme lounasaikaa, sillä hänellä oli tuolle viikonlopulle varattuna työmatka. Kurssille osallistui 15 henkilöä ja opettajallamme oli vielä näyttöpari mukanaan. Aivan aluksi opettajamme Pekka piti mielenkiintoisen yleisluennon salonkitansseista, niiden yhteydestä balettiin ja miekkailuun sekä kuinka Turun Juhlatanssiaiset olivat syntyneet, mitkä tanssit on valittu tanssikorttiin ja kuinka on päätetty minkä ohjeen mukaan ne tanssitaan. Hän oli rakentanut kurssin ohjelman Juhlatanssiaisten tanssikortin mukaan. Tanssit olivat suurelle osalle kurssilaisista entuudestaan tuttuja, mutta niitä oli toki kaikkien hyödyllistä harjoitella, sillä on paljon mukavampi tanssia, jos koko ajan ei tarvitse keskittyä muistelemaan askeleita. Lisäksi joistakin tansseista on olemassa erilaisia muunnelmia, joissa jotkin vuorot voidaan tanssia aivan erilailla tai mikä pahinta aivan eri suuntaan kuin toisissa muunnelmissa. Yhteentörmäysten välttämiseksi on hyvä tietää kulloinenkin käytäntö. Kaikki osallistujat olivat tanssineet useimpia kurssiohjelman tansseja ainakin jossain muodossa, joten ohjelma oli suunniteltu siinä mielessä hyvin, että kaikkiin tansseihin ehdittiin tutustua ja kokeilla niitä, ja ongelmallisiin kohtiin voitiin keskittyä tarkemmin. Näin jäikin enemmän aikaa ennestään vähemmän tuttujen tanssien opettamiseen. Kurssin lopuksi Pekka piti vielä luennon tanssiaisiin pukeutumisesta: kuinka tanssiaisiin kuuluu pukeutua, millaiset vaatteet ja niiden yksityiskohdat ovat suositeltavia ja miksi. Lisäksi hän kertoi jonkin verran näiden pukujen historiasta. Kurssista jäi hyvä mieli, ja koimme saaneemme tarpeellisen rautaisannoksen tansseista. Seuraavaksi aloin kokoamaan ryhmään Turun itsenäisyyspäivän tanssiaisiin. Turun Itsenäisyyspäivän Juhlatanssiaiset Sain koottua pienen, mutta sitäkin innokkaamman ryhmän. Alkoi valmistautuminen: Varasin käyttöömme pienen linjaauton, miehet varmistivat, että puvut sopivat päälle, ja naiset sovittivat ja viimeistelivät iltapukujaan. Ilmassa oli odotuksen tunnelmaa! Lopulta innolla odottamamme itsenäisyyspäivä koitti. Lähdimme hyvissä ajoin varautuen ruuhkiin ja sään tuomiin yllätyksiin. Automme kiersi hakemassa kaikki parit heidän kotioveltaan. Naisilla oli hienot kampaukset ja upeat iltapuvut, miehillä frakki tai smokki. Jo autoon tulleet toivottivat seuraavaksi noudetun parin tervetulleeksi ja matkamme kohti Turkua alkoi. Mukavassa seurassa matka taittui: keskustelimme, pidimme pieniä puheita ja kohotimme maljan tulevalle hauskalle illalle. Ehdimme pitää kahvitauonkin. Ennen kuin huomasimmekaan, saavuimme perille. Meitä odottivat valmiiksi varatut tanssikortit, joten pääsimme nopeasti sisään ja ehdimme tutustua tanssipaikkaan. Vuonna 1892 rakennettu uusrenessanssityyliä edustava Turun VPK:n juhlatalo pylväikköineen, kristallikruunuineen ja hyvällä tanssilattiallaan tarjoaa tapahtumalle upeat puitteet. Tunsimme olevamme kuin Linnan juhlissa, tosin sillä erotuksella, että täällä mahtuu tanssimaan! Meille jo tutuiksi tulleet järjestäjät toivottivat meidät tervetulleiksi. Täytettyämme tanssikorttimme saattoivat tanssit meidän puolestamme alkaa. Tanssiaiset alkoivat näyttävällä poloneesilla. Se on vanha, alun perin puolalainen tanssi. Musiikkina oli puolalaisen ruhtinas Oginskin ja 1800-lukujen vaihteessa säveltämä Oginskin poloneesi, ehkä paremmin tunnettu nimellä Jäähyväiset isänmaalle. Poloneesissa ensimmäinen pari johtaa, ja muut seuraavat ja tekevät heidän esimerkkinsä mukaan: voidaan kulkea parijonossa, nelijonossa, tilan salliessa joskus jopa kahdeksanjonossa, 16 TANHUN TAIKA

17 porttien ali, kätellä, solavuorossa voidaan tehdä mitä ihmeellisimpiä tanssikuvioita ja lopuksi tehdään yleensä tukki eli vetäjä vetää ketjussa muut perässään tiukentuvaan spiraaliin, jolloin vetäjä saattaa joskus jäädä tiukan piirin puristuksiin. Tällä kertaa tanssijoita osallistui niin paljon, että tanssi kesti yli puoli tuntia. Poloneesi päättyi perinteiseen tapaan valssiin. Komea näky, kun juhlapukuiset tanssijat täyttivät tanssisalin. Lyhyen tauon jälkeen tanssit jatkuivat Pas d Espagnella, Masurkalla ja Foxtrotilla. Pas d Espagnessa meidän oli oltava tarkkana, sillä siinä on vuoro, jossa näissä tanssiaisissa liikutaan eri suuntaan kuin olimme kyseisen vuoron useimmiten tottuneet tanssimaan. Hienosti meni, emmekä törmänneet kehenkään. Seuraavaksi oli vuorossa Krakowiak, vauhdikas puolalainen polkkatanssi. Näiden jälkeen tanssit jatkuivat tutummilla tansseilla Valssilla, Sottiisilla, Tangolla ja Polkalla. Ennen seuraavaa taukoa tässä osuudessa oli yhteensä 13 tanssia. Erityisen hauska tanssi oli Kerenski, jossa mies esittää venäläistä Shemeikkaa, joka yrittää vietellä Suomi-neidon. Tansseja oli yhteensä lähes 40 kappaletta, välillä oli kolme lepotaukoa, joiden aikana ehdimme nauttia kahvia, leivoksia ja virvokkeita. Jotkin tansseista olivat monille tuttuja jo lukioiden vanhojentansseista, kuten Kikapoo. Eräs suosikeistamme oli Vengerka, joka on vauhdikas unkarilainen csárdás-tanssi, alun perin vain miesten keskenään tanssima unkarilaisten sotilaiden voitontanssi. pyysi Lassea laulamaan viimeisen valssin. Hän lauloikin sekä hitaan valssin että tavallisen valssin, ja saimme ihastella hänen komeaa lauluääntään. Tanssiaiset olivat päättyneet. Käytyämme vielä kiittämässä turkulaisia isäntiämme ja emäntiämme lähdimme kotimatkalle. Nautimme autossa pientä iltapalaa ja keskustelimme kokemuksistamme tanssiaisista. Olimme tyytyväisiä tansseihin sekä omaan suoritukseemme. Lopuksi tyytyväiset vaikkakin hieman väsyneet tanssijat vietiin perille kukin omalle kotiovelleen. Toivotimme toisillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Tanssiharrastuksemme sai näin vuonna 2012 upean huipennuksen, ja tämä oli hieno tapa juhlistaa Suomen itsenäisyyspäivää. Oli upea juttu, että yhdistyksemme järjesti tanssikurssin, jossa saatoimme kerrata ja oppia näiden tanssiaisten tanssit. Kiitos kuljettajallemme leppoisasta ja turvallisesta matkasta sekä hienoista lauluista. Kiitos kurssin opettajalle Pekka Mattilalle sekä Turun Kansantanssin Ystävät ry:lle hienoista tanssiaisista. Kokemusta rikkaampina aiomme edelleen ylläpitää tätä nyt jo perinteeksi muodostunutta vuotuista tanssiaismatkaamme. Teksti ja valokuva Antero Kangas Kun oli viimeisen valssin vuoro, näimme ja kuulimme illan yllätysnumeron: Autonkuljettajamme oli tunnettu muusikko Lasse Laakso. Orkesteri tietenkin tunnisti hänet ja Salonkitanssikurssin osallistujat. Kurssin vetäjä Pekka Mattila vasemmalla. TANHUN TAIKA 17

18 HENKILÖKOHTAISTA Sirkka-Liisa Huovinen 70 vuotta Matti Honkanen 60 vuotta Paula-Sirkka Vähämäki 60 vuotta Pirjo Liinakoski- Salonen 50 vuotta Hellä Hemilä 80 vuotta FOLKLANDIA-RISTEILY Silja Europa laiva lähti Turun satamasta mukanaan 3000 kansantanssin ja musiikin harrastajaa. Esiintyjiä heistä oli peräti Risteily järjestettiin 18 kerran. Pirkanmaalta ja Tampereelta oli mukana mm. Ahjolan tanhuajien maanantairyhmä, Kulttuuriosuuskunta Uulu, kansantanssi- ja musiikkiryhmä Sorokoska, Tampereen Konservatorion tanssiryhmä ja Koiranen Kollektion Lempäälästä. Monista esiintyjistä mainittakoon lähes vakiokalustoon kuuluva Bill Hota-yhtye, joka esitti pohjalaismurteisia hupilaulujaan uskolliselle kuulijakunnalleen. Tapahtuman pääesiintyjänä oli Skotlannista tullut The New Rope String Band. Tampereen Työväenopiston Tanhuajat oli varannut risteilylle 50 paikkaa. Yksi neljän hen- gen hytti meni Saarijärven kansantanssijoille ja 19 paikkaa Ahjolan tanhuajille. Yksi paikka meni bussikuskin miesystävälle ja loput enempi tai vähempi Tampereen Työväenopiston Tanhuajiin kytköksissä oleville. Matka Tampereelta Turun satamaan tehtiin Tilausliikenne Markku Mikkolan bussilla, jota kuljetti Erja Herkkola. Hänet saatiin, kun pyydettiin kuljettajaa, joka haluaisi mukaan risteilylle, koska bussin saatiin siten halvemmalla. Bussi tuli täyteen, vaikka Saarijärveläiset menivätkin omilla autoillaan. Heidän tilalleen tulivat Setlementtiliiton kiintiössä risteilleet. Erjalle on jo varattu paikka ensi vuoden risteilylle, joten saman yhtiön bussi tulee silloinkin. Vuoden 2014 risteilylle on vielä kymmenkunta paikkaa vapaana, ne pitäisi saada huhtikuun aikana täyteen. Ei muuta kuin paikkoja varaamaan. 18 TANHUN TAIKA

19 HYVÄ TIETÄÄ VUODEN TEEMA RAJATAPAUS Suomalainen kansanmusiikki ja -tanssi suvaitsevassa Suomessa 2000-luvulla. Teemavuonna Kansanmusiikin ja tanssin edistämiskeskus nostaa valokeilaan yhteisöllisyyden rajoineen ja rajattomuuksineen. Teemavuonna korostuu kansanmusiikin ja tanssin monimuotoisuus, monikulttuurisuus, ikä- kieli- ja sukupuolirajattomuus, maantieteellisyys sekä kansainvälisyys. RAJATAPAUS on tarkoituksella hyvin avoin teema, joka avautuu monesta eri vinkkelistä, toivomme, että jäsenjärjestömme ja alamme toimijat hyödyntävät teemaa monipuolisesti. Rajatapauksen avulla voimme sukeltaa rajamaille ja löytää uusia kiinnostavia asioita, voimme avata Kansanmusiikin ja tanssin rajoja, voimme nostaa esiin rajoja, kyseenalaistaa niitä, keskustella niistä, möyhiä niitä tai hävittää rajoja. Toivotamme kaikille innostavaa, rajoja avaavia, yllätyksellisiä löytöretkiä kansanmusiikin ja tanssin parissa. SKY:n ja KTNL:n UUDET KOTISIVUT NETISSÄ Uusilla sivuilla halutaan uudistaa myös ilmettä ja laajentaa sivujen käyttömahdollisuuksia. Sivuja päivitetään aina tarpeen mukaan, jotta niissä ei olisi vanhoja paikkansa pitämättömiä tietoja. Osoitteet eivät ole muuttuneet. Palautetta sivujen käytöstä, sisällöstä ja ulkonäöstä otetaan mielellään vastaan. Myös mahdolliset uudet ehdotukset ovat tervetulleita. Tavoite on, että saataisiin sivut palvelemaan jäsenistöä interaktiivisesti. Tanhuviesti löytyy samasta paikasta. Sivujen osoite SKY:n ja KTNL:n KESÄJUHLAT TAMPEREELLA 2015? Jos kaikki menee kohdalleen, saatetaan Tampereella tosiaan viettää näitä kesäjuhlia. Järjestävänä yhdistyksenä tulisi olemaan Tampereen Työväenopiston Tanhuajat. Johtokunta valmistelee asiaa ja selvittää mahdollisuudet juhlien aikaansaamiseksi. Edellisen kerran tanhuseuramme järjesti kesäjuhlat Tampereella vuonna 1999 Mansen Masurkan nimellä. Silloin kaikki talkooväki saatiin omasta seurasta. Tosin jäseniäkin oli tuplasti enemmän. NÄIN TANSSITAAN MASURKKAA Masurkka on puolalaisperäinen kansantanssi, jonka tahtilaji on 3/4. Nimensä masurkka on saanut Puolalaisen Masovian järvialueen ja sen maakunnan mukaan. Tavallisimmassa versiossa vuorottelevat eteenpäin liikkuva potkumasurkka ja polkkaa muistuttava pyörivä polkkamasurkka tai vanha valssi eli juoksuvalssi, jota sanotaan myös valssimasurkaksi. Masurkka on yksi Suomen vanhimmista paritansseista, jota on tanssittu ainakin 1800-luvulta alkaen. Masurkan askelikko Masurkan askelikko on polkkaa helpompi, ja usein polkkaa opeteltaessa harjoitellaankin ensin masurkkaa. Masurkan askel on rauhallinen. Polkkamasurkan askel on sama kuin polkan, mutta eri rytmissä: polkassa on tahtia kohti neljä iskua, masurkassa vain kolme. Alkuasento on vierekkäin, käsi kädessä, kädet hartioiden korkeudella. Kun ajattelee masurkkasäveltä neljäsäkeisenä, 1. ensimmäisellä säkeellä tanssitaan potkumasurkkaa (kolme potkua) eteenpäin, mies pysyy vasemmalla ja nainen oikealla puolella. Säkeen lopussa vaihdetaan paikkoja kolmella juoksuaskeleella, mies liikkuu naisen takaa. 2. Toisella säkeellä tanssitaan sama kuvio, mutta eri puolella. Säkeen lopussa vaihdetaan jälleen paikkoja juoksuaskelin ja 3. kolmannella säkeellä tanssitaan polkkamasurkkaa myötäpäivään pyörien. 4. Neljännellä säkeellä voidaan jatkaa pyörintää myötäpäivään tai vaihtaa pyörintäsuuntaa. Lainaua Wigibedia TANHUN TAIKA 19

20 Timo Heinonen markkinoilla 2012 (Valokuva Antero Kangas) Aurinkoisia kevätpäiviä ja muistorikasta kesää kaikille Tampereen Työväenopiston Tanhuajat