Perhepalveluverkoston ajankohtaiskatsaus. Elämänhallintatyöryhmän kokous ti 22.3 klo 9.00

Transkriptio

1 Perhepalveluverkoston ajankohtaiskatsaus Elämänhallintatyöryhmän kokous ti 22.3 klo 9.00

2 Perhepalveluverkoston tavoitteet 2016 Tavoite: Osallisuus ja työ Sastamalan nuorille» Palvelurakenteiden ja keskinäisen työjaon kehittäminen» Etsivät, palveluohjaus, nuorisotakuun toimeenpano (mm. oppilaitosyhteistyö)» Työntekijöiden osaamisen kehittäminen työllisyyspalveluissa (mm. nepsy-ongelmien tunnistaminen ja oikeanlaisten toimintaympäristöjen rakentaminen)» Kansalaisopisto mukaan osallisuuden ja aktivoinnin tehostamisessa» 3. sektorin mukaan ottaminen julkisten palveluiden tueksi Huoli tällä hetkellä nuorisotyöttömyyden kasvu ja tietyillä ryhmillä pysyvä työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen. Tämä näkyy kunnan kustannuksina työmarkkinatuen kuntaosuuksissa sekä kasvaneina päihde- ja mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvuna Mittari: Uuden varhaisen puuttumisen ja kumppanuuden toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Kouluterveyskyselyn tulokset/kysely oppilaille ja opiskelijoille (vapaa-aikakysely)

3 Tavoite: Nepsy-osaamisen vahvistaminen Nepsyllä tarkoitetaan neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia, joita ovat esim. ADHD, autismin kirjo, Tourette). Nepsy osaamisen vahvistamisella tähdätään vanhemmuuden tukemiseen ja lasten ja nuorten itsetunnon vahvistamiseen. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle on järjestetty nepsykoulutusta Vuoden 2016 painopistealueena on huoltajien ohjaus sekä lasten ja nuorten valmennus Nepsy-osaamisessa. Lisäksi aloitetaan Nepsy-lainaamon toiminta (välineitä ja ohjausresurssia nepsy-ohjausta tarvitseville) Mittaaminen: Ohjauksen ja valmennuksen määrä laaditun suunnitelman mukaan

4 Tavoite: Päihteiden käytön aloittamisen ehkäiseminen Uuden vaikuttavan toimenpiteen tai toimintatavan etsiminen päihteiden käytön aloittamisen ehkäisemiseen. Olemassa olevien varhaisen puuttumisen mallien hyödyntäminen, esim. Valomerkki-toimintamalli, vahvuutta vanhemmuuteen tai MLL perhepalvelumalli Vanhemmuuden tukeminen osana perhevalmennusta Itsetunnon ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen, mielekkään tekemisen tarjoaminen Lähtökohtana on myös kolmannen sektorin kytkeminen tiiviimmin mukaan ennalta ehkäisevään työhön. Työssä hyödynnetään nuoria, kokemusasiantuntijoita ja ulkoisia asiantuntijoita. Mittari: Uuden varhaisen puuttumisen ja kumppanuuden toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Kouluterveyskyselyn tulokset/kysely oppilaille ja opiskelijoille (vapaa-aikakysely)

5 Valmisteluryhmä Pekka Kares Anne Kantola Elina Jaakkola Hanna Lähteenmäki Kirsti Köykkä (Tiina Haronoja) Paavo Salli (tutkija) Pirita Rantanen Viikoittaiset kokoontumiset, asioiden valmistelu ja työstäminen

6 Agenttiryhmä Helmikuusta 2016 Agenttiryhmä koostuu laajalti lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivista henkilöistä, joten sitä voidaan myös pitää suppeampana kattauksena perhepalveluverkoston jäsenistä. Agenttiryhmän tarkoituksena on tuoda perhepalveluverkoston toimintaan näkökulmia ja osaamista kentältä eli läheltä asiakkaita. Agentti toimii linkkinä perhepalveluverkoston valmisteluryhmän ja oman työyksikkönsä välillä sekä tekee yhteistyötä uusien verkoston toimintamallien toteuttamiseksi sekä valmisteluryhmän että muun agenttiryhmän kanssa.

7 Agenttiryhmä Mari Virtanen (terveydenhoitaja), Krista Päkärä (perheohjaaja), Paula Lahdenniemi (liikuntakoordinaattori), Janne Kallio (nuorisotyöntekijä), Minna Harjula sairaanhoitaja (mielipiste), Kirsi Laakkonen / Maija Laakso (perheneuvola), Satu Kelkka (lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyöntekijä), Taina Koski-Vähälä (koulun sosiaalityöntekijä), Tiina Torniainen / Anu Järvinen (erityisopettaja), Outi Yli-Kojola (luokanopettaja), Pauliina Välimäki (koulunkäyntiavustaja), Anne Lehtimäki (kiertävä erityislastentarhan opettaja), Rita Voittomäki (päiväkodin opettaja), Laura Hirvineva (sairaanhoitaja, erikoissairaanhoito, lasten ja nuorten psykiatria)

8 Agenttiryhmän tavoitteet RINNALLAKULKIJA-PALVELUN VAKIINNUTTAMINEN OSAKSI LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJA Vuoden 2016 aikana palvelu tullaan vakiinnuttamaan osaksi Sastamalan palvelukokonaisuutta, mutta miten? Siihen etsimme yhdessä vastauksia tämän vuoden aikana. PÄIHTEIDEN KÄYTÖN ALOITTAMISEN EHKÄISEMINEN Tavoitteenamme on uuden vaikuttavan toimenpiteen tai toimintatavan etsiminen päihteiden käytön aloittamisen ehkäisemiseen. Myös muiden asiaan vaikuttavien toimintojen, kuten itsetunnon ja sosiaalisten taitojen vahvistamisen ja mielekkään tekemisen tarjoamisen käynnistäminen yhteistyössä eri toimijoiden ja mahdollisesti myös kolmannen sektorin kanssa on osa ennaltaehkäisevää työtä ja yhteistä tavoitettamme. Työskentelyssä tullaan hyödyntämään kokemusasiantuntijoita eli itse nuoria sekä myös ulkoisia asiantuntijoita. ITSETUNTOTEEMAN JATKOTYÖSKENTELY Viime syksyn verkostoiltapäivässä marraskuussa käsittelimme itsetuntoteemaa. Ryhmätyöskentelyssä pohdimme oman työmme kautta lapsen ja nuoren hyvään itsetuntoon ja sen syntymiseen ja kehittymiseen liittyviä asioita, sekä annoimme lupauksen siitä, millä tavoin vastedes kiinnitämme huomiota tähän asiaan tarkemmin. Suunnittelemme yhdessä muun muassa lupausten mukaisen työskentelyn kunkin työyhteisön toiminnan ja tavoitteiden mukaisesti.

9 Verkostoiltapäivät Järjestetään verkostolle puolivuosittain Viime syksyn aiheena lapsen ja nuoren hyvä itsetunto Tämän kevään iltapäivä suunnattu agenttiryhmälle ja esimiehille. Aiheina: - lapsen ja nuoren hyvä itsetunto hyvien käytäntöjen ja lupausten jatkotyöskentely - perhepalveluverkoston tunnettavuus: meidän kaikkien yhteinen perhepalveluverkosto (posteri) - perhepalveluverkoston ajankohtaiset asiat (mm. lainaamo) Verkostoiltapäivän tavoitteena on jatkaa agenttiryhmän alustamaa työskentelyä vuoden 2016 tavoitteiden parissa sekä terävöittää vielä perhepalveluverkoston toimintaa, tavoitteita ja yhteistyöhön liittyviä asioita yhteisen ymmärryksen ja yhteisen työn lisäämiseksi.

10 Nuorten mielenterveys - tukitapaamiset Uusi toimintamuoto alkanut maaliskuussa 2016 Tapaamiset pitävät sisällään perustietoa mielenterveysasioista, vinkkejä psyykkisesti oireilevan nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen sekä konsultaatiotukea haastaviin tilanteisiin. Mielenterveyden asiantuntijat (Akuuttisairaanhoitaja Kai Harjula & asiantuntijasairaanhoitaja Kaija Saari) ovat verkoston toimijoiden käytössä. Osallistujien on hyvä tuoda esiin omia toiveitaan, tarpeitaan, kokemuksiaan ja esimerkkitapauksia. Tapaamiset järjestetään Sylvään koululla ja Mouhijärven yhteiskoululla

11 APUA ARKEEN- lainaamo Yhteistyössä kirjaston, Lions Club Lindojen ja Sotesin fysioterapian kanssa avautuu Lainaamossa on tarjolla arjen apuvälineitä lapsille, nuorille ja ikäihmisille. Lainaamo sijaitsee Sastamalan pääkirjaston tiloissa ja välineitä saa lainata kirjastokortilla, aivan kuten kirjoja ja muuta aineistoa. Myös välineiden varaaminen on mahdollista ja ne voidaan toimittaa Sastamalan alueen sivukirjastoihin. Lainaamosta on saatavilla muun muassa lapsen ja nuoren oman toiminnan ohjausta ja ajan hahmottamista helpottavia apuvälineitä sekä rentoutumiseen ja keskittymisen harjoitteluun liittyviä välineitä. Ikäihmisille on tarjolla esimerkiksi ruokailu- ja ruuanvalmistustilanteisiin liittyviä pienapuvälineitä sekä kehon hallintaa ja voimaa harjoittavia välineitä.

12 Nettisivut Perhepalveluverkoston uudet nettisivut avattiin syyskuussa Sivujen sisältöä suunniteltiin yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kokemusasiantuntijoina lapsia, nuoria ja vanhempia. Sivut löytyvät osoitteesta ja osoitteesta www. Sastamala.fi otsikon lapset, nuoret ja perheet - alta

13 Vaikuttavan verkostopalaverin kehittäminen Kesän ja syksyn 2015 aikana haastateltiin lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimijoita heidän kokemuksistaan verkostopalavereista (verkostopalavereilla tarkoitetaan palavereita, joissa mukana perhe ja useampi toimijataho) Yhteistyö verkostossa koetaan pääosin toimivaksi, mutta perheen näkökulmasta tarvittiin jokin työkalu, jolla perhettä saa enemmän osalliseksi verkoston toimintaan. Haastattelujen perusteella kehitettiin KOOSTE SOVITUISTA ASIOISTA LOMAKE, joka annetaan perheelle täytettynä palaverin päätteeksi.

14 RinnallaKulkija - palvelu RinnallaKulkija- toimii perheen tukena haastavassa elämäntilanteessa tekemällä perheen luvalla yhteistyötä eri palvelutahojen kanssa. RinnallaKulkija ylläpitää perheen kontakteja viranomaistahoihin, muistuttaa perhettä tulevista käynneistä ja tapaamisista sekä on perheen halutessa tukena ja turvana erilaisissa palavereissa. RinnallaKulkija- palvelu on tarkoitettu perheille, jotka ovat monien eri palvelutahojen asiakkaina ja joiden on itse haastavaa hallita tätä välillä hyvinkin monimutkaista palveluverkostoa. RinnallaKulkija hyppää perheen kelkkaan mukaan silloin kun perheen omat voimavarat verkostossa alkavat olla vähissä.

15 RinnallaKulkija - palvelun pilotointi Vuoden 2015 alussa palvelusta tiedotettiin alueviestissä etsimällä perheitä mukaan uuteen palvelukokeiluun. Perheitä lähti mukaan yhteensä neljä kappaletta, joista kolme otti yhteyttä itse ja yksi yhteydenotto tuli verkoston kautta. 2 perheistä on ollut viikoittaista tai useamman kerran viikossa ohjausta tarvitsevaa 1 perhe: satunnaisia käyntejä, kontakti yllä lähinnä puhelinsoittojen ja tekstiviestien välityksellä, noin puoli vuotta, tämän jälkeen perhe ei kokenut tarvitsevansa RinnallaKulkija- palvelua 1 perhe jäi pois kokeilusta omasta tahdostaan heti kokeilun alkumetreillä 1 uusi viikoittaista ohjausta tarvitseva perhe aloitti viime vuoden joulukuussa Tällä hetkellä mukana kolme aktiivista perhettä, joiden kanssa tavataan tai muuten ollaan yhteydessä vähintään viikoittain.

16 RinnallaKulkija - työskentely Aluksi liikkeelle lähdettiin niistä asioista, jotka perhe koki kaikkein tärkeimmäksi saada kuntoon, jotta tilanne lähtisi edistymään. Yleisesti ottaen ne liittyivät etuuksien hakemiseen ja taloudelliseen tilanteeseen ylipäätään. Tämän jälkeen on listattu keskeneräisiä, hoitamattomia asioita ja pohdittu yhdessä kuka ne ottavat hoitaakseen, minä vai perhe itse vai yhdessä ja millaisella aikataululla. Välillä on työskennelty enemmän perheohjaus-tyyppisesti esim. perheen arkirutiinien ja vuorovaikutukseen liittyvien asioiden kanssa kun taas välillä työskentely on ollut hyvinkin konkreettista esim. hakemusten täyttöä. Viikoittain käymme yhdessä läpi mitä on tulossa ja mitä pitäisi tehdä. Vähitellen vastuu siirtyy perheille. Nyt on jo paljon asioita, joista he itse huolehtivat (perheestä riippuen) ja minä muistuttelen ja hoidan lähinnä kontakteja yhteistyötahoihin, tosin tätäkin harjoitellaan perheille itselleen siirtyväksi vastuuksi. Kehitystä on tapahtunut. Jaksamista, aktiivisuutta ja toimeliaisuutta tullut lisää. Myös ymmärrystä siihen, että jotkut asiat menevät tietyn kaavan mukaan ja odottamista tulee sietää. Aiemmin ainoastaan vastoinkäymisiltä tuntuvat asiat ovat muuttuneet haasteiksi, joihin perheillä itsellään alkaa olla keinoja tarttua.

17 Yhteistyötahot päiväkoti, alakoulu, ammattikoulu + sieltä opiskelijahuolto & opintoohjaaja, koulupsykologi, erityisopettaja, etsivä nuorisotyö, aikuissosiaalityö (toimeentulotuki), psykiatrian poliklinikka, vammaispalvelut, lapsiperheiden sosiaalityö (kotipalvelu), puheterapia, tays kehitysvammapoliklinikka, kela, palvelualojen ammattiliitto, te-palvelut, Sastamalan työllisyyspalvelut, työeläkevakuutusyhtiö, kelto, toimintaterapia, yksityinen lääkärikeskus, julkisen terveydenhuollon lääkäri, perusopetuksen johtava rehtori, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö (perhetyö), perheohjaus Yhteensä 28

18 Perheohjaus Syksystä 2014 toiminut kolme perheohjaajaa Sotesin alueella Tällä hetkellä kolmella perheohjaajalla yhteensä 37 perhettä asiakkaana. Suurin osa perheistä ottaa itse yhteyttä perheohjaajiin vuonna perheohjauksen aloitti yhteensä 70 uutta perhettä. Tänä vuonna uusia perheitä on aloittanut 13. Käyntejä perheohjaajilla on keskimäärin 65 / kk ja asiakkuuden kesto keskimäärin 6-7 kk. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat lapsiperheiden sosiaaliohjaus, perheneuvola ja koulun sosiaalityöntekijät. Usealla perheellä syy perheohjaukseen hakeutumiseen on arjenhallinnan haasteet. Lastensuojelun sijaishuollon menot (perhehoito, laitoshoito ja jälkihuolto) ovat pienentyneet 13% vuodesta 2014 vuoteen 2015.

19 Perhepalveluverkoston posteri Halusimme koota koko Perhepalveluverkoston yksinkertaiseksi kuvaksi selkeyttämään sekä verkoston toimijoita että perheitä. Posterin on tehnyt sosionomi-opiskelija Leena Koivu ja kuvan Tomi Penkkimäki Julkistetaan kevään verkostoiltapäivässä ma 11.4

20

21 Muuta perhepalveluverkoston toimintaa: Nuorten sähköisen tiedottamisen ryhmä Nuorten hyvinvointiryhmä Osallisuus ja työ joutsenten reitin kunnissa hanke Tapahtumien suunnittelukalenteri Sosiaali- ja terveysalojen järjestöjen järjestämä kesäleiri Sotejärjestöjen kokoontumiset