VAPAAVAHTI FRIVAKT. Wanhat kuvat kertovat. Kirjamessut. Rederi Ab Vidar fyllde 10 år. Årets sjömansidrottare 4/ / Frivakt Vapaavahti 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAVAHTI FRIVAKT. Wanhat kuvat kertovat. Kirjamessut. Rederi Ab Vidar fyllde 10 år. Årets sjömansidrottare 4/2009 4 / 2009. Frivakt Vapaavahti 1"

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI FRIVAKT Wanhat kuvat kertovat 4/2009 Kirjamessut Rederi Ab Vidar fyllde 10 år Årets sjömansidrottare 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 1

2 VAPAAVAHTI 4/09 Hyviä uutisia 3 Kantvikin satama osaavissa käsissä 4 Gdanskin merenkulkumuseo on monipuolinen ja kiinnostava 8 Vanhat kuvat kertovat 10 Merimiesperinteet elävät köysitöissä 14 Nicke oli stuertti 18 Laivakoirien kohtaloita 20 Kultaisen noutajan meripelastus 21 Rederi Ab Vidar 10 vuotta 26 Helga 27 Vuoden 2009 merimiesurheilija sai kipinän liikuntaan laivojen kisailusta 30 Merimiespalvelutoimiston kurssit Sylvänne: Jouluksi kotiin 41 Kirjamessujen suosio kasvaa edelleen 42 Merenkulun työhyvinvointipäivä Painavaa asiaa alan seminaarissa 47 Keilaten kuntoon 51 Luukista Velskolaan Finstashipin väkeä patikoimassa 55 Silja - Viking jääkiekkoa Maarianhaminassa 57 Työhyvinvointia yhteistyönä Pajulahdessa 58 Kunniakäynti Merenkulkijoiden muistomerkillä 59 Sea Sunday -merenkulun turvallisuuspalkinto Juhani Tammistolle. 60 Laivajoukkueiden yleisurheilu Kauniita töitä syntyy MEPAn kursseilla 62 Ristikot 65 Tulevia kursseja 67 Tiedotuksia 67 FRIVAKT 4/09 Goda nyheter 3 Kantvik hamn i kunniga händer 6 Sjöfartsmuseet i Gdansk - mångsidigt och intressant 9 Gamla bilder berättar 12 Sjömanstraditionen lever i reparbetena 16 Nicke var stuert 22 Skeppshundars öden 24 En golden retrievers sjöräddning 25 Rederi Ab Vidar fyllde 10 år 28 Helga 29 Sjömansidrottaren år 2009 fick gnistan av fartygens tävlingar 31 Sjömansservicebyråns kurser Bokmässornas popularitet håller i sig 44 Sjöfartens må väl-dag Vägande frågor på branschens seminarium 49 Bowla dig i form 53 Från Luk till Vällskog Finstaships folk på fotvandring 56 Ishockeymatchen Silja - Viking i Mariehamn 57 Samarbete kring arbetshälsa i Pajulahti 58 Uppvaktning vid sjöfararnas minnesmärke 59 Gamla bilder berättar, s 12 Merimiesperinteitä köysikurssilla, s.14 Swegard voitti laivajoukkueiden yleisurheilumestaruuden, Laura antoi kovan vastuksen, s. 61 etukansi - pärmbild: Pekka Karppanen 2 Korsordet Vapaavahti Frivakt 66 takakansi - baksida: Stig Rasmussen 4 / 2009

3 VAPAAVAHTI FRIVAKT Hyviä uutisia Vihdoinkin kunnon musiikkia sanoi formulakuljettaja, kun Suomen kansallislaulu soi palkintojenjakotilaisuudessa. Nyt tätä kauan odotettua musiikkia on luvassa myös merenkululle. Merenkulkualan työmarkkinaosapuolten monien vuosien kovan työn jälkeen hallitus on antanut Eduskunnalle esityksen uudistetusta tonnistoverolaista. Esitys liittyy varustamojen verokohtelun uudistamista koskevaan, hallituksen kesällä 2008 tekemään päätökseen merenkulun tukien lisäämisestä. Esityksen ensisijainen tavoite on edistää Suomen lipun alla purjehtivien alusten kansainvälistä kilpailukykyä ja säilyttää riittävä suomalainen merialan työvoima ja merenkulun osaaminen. Lisäksi laki mahdollistaisi varustamoille toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun, sekä kannustaisi uusiin investointipäätöksiin että alusten tuomiseen Suomen lipun alle. Näiden uudistusten jälkeen meidän ei tarvitse enää formulatermejä lainaten ajaa paljon muita raskaammalla kuormalla. Pääsemme samalle viivalle muiden Eurooppalaisten kilpailijoittemme kanssa. Tosin kaukaisen sijaintimme vuoksi joudumme vielä starttaamaan takarivistä, mutta kilpailukykyisellä kalustolla. Esityksellä on jo tosi kova kiire, sillä olemme erityisen riippuvaisia merikuljetuksista. Viime vuosina suomalaisten alusten osuus ulkomaanliikenteen kuljetuksista on pienentynyt rajusti. Samoin suomalaisten merenkulkualan työpaikkojen määrä on vähentynyt viidessä vuodessa noin merenkulkijalla. Lisäksi kauppalaivastomme keski-ikä on huomattavasti korkeampi kuin EU:n jäsenvaltioissa keskimäärin. Suomen Varustamot ry. on todennut, että uusi laki mahdollistaa uusien laivojen tulemisen Suomen lipun alle. On syytä uskoa, että nyt telakoilta tilatut alukset saavat Suomen lipun ja myös useita laivoja liputetaan takaisin Suomeen. Tätä kehitystä mekin täällä Merimiespalvelutoimistossa tervehdimme suurella ilolla ja palvelu pelaa kaikille. Parempaa Uutta Vuotta kaikille lukijoillemme! t. Martti Karlsson Goda nyheter Äntligen riktig musik sade formulaföraren då Finlands nationalhymn spelades vid prisutdelningsceremonin. Nu utlovas också den länge väntade musiken åt sjöfarten. Efter sjöfartens arbetsmarknadsorganisationers mångåriga och hårda arbete har regeringen avgett ett förslag till revidering av lagen om tonnageskatt till riksdagen. Förslaget hänför sig till regeringens beslut sommaren 2008, gällande revidering av rederiernas skattebehandling, för att så öka stödet till sjöfarten. Förslagets målsättning är att i första hand öka de finländska fartygens internationella konkurrenskraft och bevara en tillräcklig mängd finländsk arbetskraft och dess kunnande inom sjöfarten. Därtill skulle lagen för rederierna möjliggöra en långsiktig planering av verksamheten och uppmuntra både till nya investeringsbeslut och till att ta i bruk nya fartyg under finsk flagg. Efter de reformerna behöver vi inte mera använda termer lånade från formulatävlingar som att köra med ett mycket tyngre lass än de andra. Vi skulle ha samma utgångsläge som våra europeiska konkurrenter. På grund av vårt geografiska läge måste vi fortfarande starta från bakersta raden, men med en konkurrenskraftig flotta. Det är redan verkligt bråttom med förslaget, vi är synnerligen beroende av sjötransporterna. Under de senaste åren har de finländska fartygens andel av utrikestrafiken minskat drastiskt. Likaså har antalet finländska arbetsplatser inom sjöfarten minskat med ungefär sjöfarare under fem år. Dessutom är vår handelsflottas medelålder betydligt högre än genomsnittet i EU:s medlemsländer. Rederierna i Finland rf har konstaterat att en ny lag gör det möjligt att få nya fartyg under finsk flagg. Det finns skäl att tro att de fartyg som nu beställts från varven får finsk flagg och att också flera andra fartyg flaggar in tillbaks under finsk flagg. Den här utvecklingen hälsar också vi här på Sjömansservicebyrån med stor glädje, och servicen fungerar för alla. Alla våra läsare önskas ett Bättre Nytt År! ö. Martti Karlsson 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 3

4 Kantvikin satama osaavissa käsissä Aikanaan raakasokerin tuontisatamana tunnetuksi tullut Kantvik sai uudet operaattorit, kun Finnsteve muutti Vuosaareen. Oy Kantvik Shipping Ltd aloitti toimintansa keväällä. Viime vuosikymmenellä käytiin pitkään keskustelua siitä, olisiko Kantvik ollut Vuosaarta parempi vaihtoehto Helsingin uudeksi suursatamaksi. Vuosaari on nyt toiminut vuoden päivät, mutta Kirkkonummen Kantvik ei suinkaan ole kuihtunut. Se elää ja voi hyvin. - Tulevaisuus näyttää hyvältä, toimitusjohtaja Kari Alhojoki toteaa. Hän toimii myös satamakapteenina. Kantvikin pohjois- ja etelälaituria käytetään eniten raaka-aineiden tuontiin. Teräs, kipsikivi, raakasokeri, rapsi, sementti ja kivihiili ovat pääasiallisia tuontitavaroita. Lähteviin aluksiin lastataan metallimurskaa, kipsilevyä, ruokaöljyä sekä suomalaisia raakaaineita. - Meillä on valmiudet käsitellä myös kappaletavaraa, Alhojoki kertoo, Vuosittain satamassa käy parisataa alusta, jotka kuljettavat noin tonnia tuonti- ja vientilasteja. Pitkän linjan ammattilaisia Kari Alhojoki hoitaa päivittäisrutiineja yhdessä Kari Sjöbergin kanssa. Kumpikin toimi aikaisemmin pitkään Finnstevellä samoin kuin Olli Pulli, jotka kaikki ovat yhtiön osakkaita Petteri Majanderin kanssa. Ennen Stevikselle tuloa Kari seilasi merillä. - Aloitin kansimiehenä Effoan Argossa, jossa myöhemmin toimin myös perämiehe- 4 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

5 nä, Alhojoki muistelee. Merenkulkuopintojen jälkeen hän työskenteli villillä linjalla muun muassa Nielsenin Mataissa ja Foranossa. Kari sattui olemaan laivan päällä myös Calderetan Kap Hornin kiertomatkalla, josta kerrottiin Vapaavahdin numerossa 2/2009. Vuonna 1980 hän pestautui Finnstevelle työnjohtajaksi ja siirtyi muutaman vuoden päästä päällikkötehtäviin vastasin Eteläsatamasta ja siitä lähtien myös Kantvikin operoinnista, Alhojoki kertoo Kanvik Shippingin palveluiden tuotannosta vastaava Kari Sjöberg aloitti myös Finnstevellä luvun alkupuoliskolla. Hän on Karin tapaan hoitanut Kantvikin asioita jo 18 vuotta. - Kari Sjöberg on lankomieheni. Tapasin tulevan vaimoni Finnstevellä, jossa hän työskenteli jonkin aikaa luvulla, Alhojoki kertoo. Sataman uusi konsepti oli kaikkien osapuolten intressi Finnsteve pystyi Länsisatamasta käsin hoitamaan helposti myös Kantvikin lastausta ja purkausta. Operaattorin muutettua Vuosaareen tuli matkaa yhteen suuntaan 62 kilometriä. Asioiden hoitaminen alkoi käydä hankalaksi. Helsingin kaupunki, Suomen Sokerin nykyinen omistaja Nordic Sugar ja Finnsteve päätyivät ratkaisuun, jossa Oy Kanvik Shipping Ltd alkoi hoitaa operointia. - Olemme tehneet pitkät vuokrasopimukset. Kaikki osapuolet uskovat, että saamme kehitettyä sataman toimintaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, Alhojoki uskoo. Hänen ja Sjöbergin lisäksi yhtiössä työskentelee neljä kokopäivätoimista ahtaajaa. Lastinkäsittelyssä mukana on tilapäistyövoimaa, samoin toimittiin myös Finnsteven aikoina. Oy Kantvik Shipping Ltd hoitaa alusten lastaus- ja purkaustyöt ja tavaran varastoinnin. Laivanselvitys ei ainakaan toistaiseksi kuulu yhtiön toimialaan. - Asiakkaina on paljon varustamoita, jotka hoitavat laivanselvityksen itse tai joilla on pitkät liikesuhteet alalla toimivien meklareiden kanssa, Kari toteaa. Merenkulkualalla tiimityöskentely on tärkeää. Alhojoella on laaja verkosto, työkokemusta riittää. Hän päätti vielä ottaa tämä projektin hoitaakseen ennen kuin jää pois työelämästä. Mies on ollut maakrapuna kolmekymmentä vuotta, eikö veri vedä merille. - Tämä on hieno ala. Työssäni voin olla tekemisissä laivojen ja merenkulkijoiden kanssa, mutta olen silti tyytyväinen kun voin jäädä rannalle kun laiva lähtee, Alhojoki miettii lopuksi. Toimitusjohtaja Kari Alhojoen mukaan Kantvikissa tarjotaan monipuolisia palveluita Kantvikissa käy monenlaista laivaa MEPA -miehille Kantvikin satama on ollut mieluinen kohde. Se on lähellä Helsinkiä ja ajaessa pääsee hetkeksi pois pääkaupungin ruuhkista. Vuosien varrella tutuksi on tullut jos jonkinlaista merenkyntäjää, joista muutama on jäänyt erityisesti mieleen. Kahdeksankymmentäluvulla satamassa vierailivat kuubalaisten sokerilaivojen lisäksi melko säännöllisesti Effoan Ariel ja Pallas. Itäisen Välimeren linjalla tuolloin olleet alukset toivat paluulastina sokeria Espanjasta. Arielissa varsinkin oli vanhan ajan meininkiä, kun porukka palasi Suomeen reissun jälkeen. Alus jatkoi Kantvikissa käyntejä vielä ulosliputettuna. Ariel kävi muutaman kerran vielä kreikkalaisomistajien aikana. Legendaarinen laiva romutettiin Mumbaissa Viron itsenäistymisen jälkeen maasta tuotiin sokerijuurikasta Kantvikiin, josta ne rahdattiin kuorma-autoilla Hämeenlinnaan. Merikuljetuksista vastasi Kuva: Matti Pietikäinen Husellin Majgard, joka haki lahden takaa uuden kuorman heti, kun vanha oli purettu. Monta Finnlinesin Juliana -alusta päätyi kreikkalaiselle regal Agencies lle, joka rahtasi ne edelleen Kent Linelle. Viime vuosikymmenen loppupuolella kirkkonummelainen Gyproc -yhtiö sai myytyä jenkkeihin kipsilevyjä, jotka kuljetettiin Juliana -aluksilla suomalais-ukrainalaisen sekamiehistön voimin. Suomalaiset pyysivät usein Mepalta kyytiä Kirkkonummen lounasravintoloihin, ilmeisesti Kiovan kiisselit olivat alkaneet tökkiä. ESL -Shippingin ja Håkansin alukset osasivat odottaa Mepalta uusia elokuvia ja kirjoja. Yhteistyö sujui erityisen hyvin KCL Ballerinan kanssa, joka vuosikaudet totteli nimeä Envik. Alus käytti Laivapesun ja Tecmarinin palveluita, jotka vuorottelivat Mepan kanssa tavaroiden toimituksissa Kantvikiin. 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 5

6 Kantvik hamn i kunniga händer Kantvik, som i tiden var känd som en importhamn för råsocker, fick nya operatörer då Finnsteve flyttade till Nordsjö. Oy Kantvik Shipping Ltd inledde sin verksamhet under våren. Under senaste årtionde diskuterade man länge frågan om Kantvik skulle vara ett bättre alternativ än Nordsjö som ny storhamn för Helsingfors. Nordsjö har nu fungerat ett år, men Kantvik i Kyrkslätt har ingalunda tynat bort. Hamnen lever och mår bra - Framtiden ser bra ut, konstaterar VD Kari Alhojoki. Han fungerar också som hamnkapten. Den norra och södra kajen är mest i användning för de importerade råvarorna. De är huvudsakligen stål, gipssten, råsocker, raps, cement och stenkol. De avgående fartygen lastas med metallkross, gipsskivor, matolja och finländska råvaror. - Vi har också beredskap för att hantera styckegods, berättar Alhojoki. Årligen besöks hamnen av ett par hundra fartyg som fraktar ca ton importoch exportgods. Den långa vägens yrkesmän Kari Alhojoki sköter de dagliga rutinerna tillsammans med Kari Sjöberg. Båda arbetade tidigare länge på Finnsteve i likhet med Olli Pulli. Tillsammans med Petteri Majander innehar de bolagets aktier. Kari var till sjöss före han kom till Stevis. - Jag började som däcksman på Effoas Argo, där jag också senare var styrman, minns Alhojoki. Efter sina sjöfartsstudier jobbade han på den s.k. vilda linjen bland annat på Nielsens Matai och Forano. Kari råkade också vara ombord på Caldereta då den rundade Kap Horn, en resa som omnämns i nummer 2/2009 av Frivakt. År 1980 tog han jobb som arbetsledare på Finnsteve och några år senare avancerade han till chefsuppgifter. - År 1991 ansvarade jag för hamnoperationerna i Södra hamnen och från samma tid också för verksamheten i Kantvik, berättar Alhojoki. 6 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

7 Kari Sjöberg som ansvarar för produktionen av tjänster på Kantvik Shipping började också hos Finnsteve under första hälften av 1980-talet. I likhet med Kari har han jobbat i Kantvik redan 18 år. - Kari Sjöberg är min svåger. Jag träffade min blivande hustru på Finnsteve där hon jobbade en tid på 1980-talet, berättar Alhojoki. Hamnens nya koncept är i alla parters intresse Från Västra hamnen kunde Finnsteve lätt sköta lastning och lossning i Kantvik. Då hamnoperatören flyttade till Nordsjö blev sträckan 62 kilometer i en riktning. Det blev besvärligt att sköta ärendena. Helsingfors stad, Finska Sockers nuvarande ägare Nordic Sugar och Finnsteve stannade för lösningen där Oy Kantvik Shipping Ltd började som operatör. - Vi har gjort långa hyreskontrakt. Alla parter tror att vi kommer att kunna utveckla hamnverksamheten i enlighet med kundernas behov, säger Alhojoki. Utöver Alhojoki och Sjöberg arbetar fyra heltidsanställda stuvare i bolaget. Vid lasthanteringen används också tillfällig arbetskraft, så gjorde man också under Finnsteves tid. Oy Kantvik Shipping Ltd sköter fartygens lastning och lossning samt godsets lagring. Klareringen hör tillsvidare inte till företagets uppgifter. - Många av våra kunder är rederier som själva sköter klareringen eller har långa affärsförbindelser med mäklare inom branschen, konstaterar Kari. Inom sjöfarten är det viktigt att fungera som team. Alhojoki har ett brett kontaktnät och stor yrkeserfarenhet. Han beslöt sig för att ännu åta sig det här projektet innan han lämnar arbetslivet. Han är landkrabba sedan trettio år och sjön drar inte mera. - Det här är en fin bransch. I jobbet har jag kontakt med fartyg och sjöfarare, men jag är ändå nöjd då jag får stanna i land då fartyget avgår, medger Alhojoki till slut. Många slags fartyg besöker Kantvik SSB:s ombud besöker gärna Kantvik. Det är kort väg till Helsingfors och för en stund kommer man bort från huvudstadens jäkt. Under årens lopp har ett och annat fartyg blivit bekant och några minns man speciellt bra. Under åttiotalet besöktes hamnen, utöver av kubanska sockerfartyg, ganska regelbundet av Effoas Ariel och Pallas. Fartygen som gick på den östra linjen i Medelhavet fraktade på returresan socker från Spanien. På Ariel kände man igen stämningen från gamla tider, då manskapet kom tillbaks till Finland efter sin resa. Fartyget besökte Kantvik några gånger efter utflaggningen, nu i grekisk ägo. Den legendariska båten skrotades i Mumbai år Efter att Estland blivit självständigt exporterade man sockerbeta till Kantvik, därifrån transporterades lasten till Tavastehus med lastbil. Sjötransporten sköttes av Husells Majgard, som avhämtade en ny last så fort den tidigare lossats. Många av Finnlines Juliana-fartyg hamnade till slut hos Regal Agencies som befraktade dem vidare till Kent Line. Under slutet av senaste årtionde lyckades företaget Gyproc i Kyrkslätt sälja gipsskivor till USA och de fraktades på Juliana-fartyg med hjälp av finländskukrainsk blandbesättning. De finländska sjömännen begärde ofta skjuts till lunchrestaurangerna i Kyrkslätt av SSB, uppenbarligen trötta på maten ombord. På ESL-Shippings och Håkans fartyg kunde man vänta nya filmer och böcker från SSB. Samarbetet löpte särskilt väl med KCL Ballerina, som under många år trafikerade under namnet Envik. Fartyget anlitade service från företagen Laivapesu och Tecmarin, som med SSB:s ombud turade om att sköta leveranserna till Kantvik. 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 7

8 Gdanskin merenkulkumuseo on monipuolinen ja kiinnostava Jos Helsinki on Itämeren tytär, niin Gdansk on vähintään sen kuningatar. Kun tytär vielä 1800-luvun alkuun saakka itkeskeli rääsyissään, oli hansakaupungilla jo satojen vuosien loistelias ja yltäkylläinen taival takanaan. Mutta 1700-luvun jälkipuoliskolla koko Puolaa repivät ja raiskasivat puoli- tai täyshullut Fredrik, Maria Teresia ja Katariina Suuri - ja sitten vielä 1900-luvulla Adolf ja Josef. Myös Gdansk jyrättiin maan tasalle, mutta kaupunki nousi tuhkasta kuin Fenix-lintu. Se on ehostettu entiseen loistoonsa ja tulee olemaan mitä suosituin turistikohde entisen Neuvosto-Euroopan alueella. Yksi tärkeimmistä puolalaisen kulttuuritietouden esimerkeistä on Gdanskin Merenkulkumuseo. Se käsittää kaikkiaan viisi yksikköä: itse museo kokoelmineen, museolaiva ja vanha satamanosturi sijaitsevat aivan kaupungin ydinkeskustassa. Gdyniassa lepää purjelaiva Dar Pomorza ja viidentenä museon rooteliin kuuluu Puolan kalastusmuseo 40 km pitkän, kapean Jastarnia-kynnäksen kärjessä Polwysep Helski- nimisessä niemessä. Museolaiva Soldek ei ole mikä tahansa kiulu. Se on nimittäin ensimmäinen alus, joka II maailmansodan jälkeen laskettiin vesille Gdanskin telakalta. Se oli höyrypaatti, joka kylvi ansiokkaasti maailman meriä vuosikymmenten ajan. Nyt se on kaijassa aivan museorakennuksen edessä. Väliä on viitisentoista metriä, joten molemmat kärpäset hoituvat yhdellä iskulla. Museossa saa hyvän läpileikkauksen puolalaisen merenkulun historiasta. Noin sadan metrin päässä vastarannalla jököttää Euroopan suurin keskiaikainen satamanosturi. Sitä käytettiin sekä laivoja lastattaessa että lastien purkamisessa, mutta myös asennettaessa mastot suuriin purjealuksiin. Nosturin sisälle on konstruoitu vanhan mallin mukainen jalkavoimilla toimivat käyttömekanismi. Hampurissa vuonna 1909 rakennettu ja Puolaan 1929 ostettu Dar Pomorza on tuttu niille suomalaisille purjelaivafaneille, jotka ovat seuranneet näköetäisyydeltä Tall Ship Race -purjehduksia. Dar Pomorza on varsinainen kaunotar. Se toimii paitsi laivaston museoaluksena myös koululaivana. Jastarnia-kynnäs Itämeressä on vaikuttava luonnonoikku: 40 kilometriä pitkä niemi on kapeimmillaan vain 150 metrin levyinen. Alue oli neuvostoaikaan suljettu sotilasalue, mutta nyt Jastarnia on suosittu lomanviettopaikka ja matkailukohde. Nimen kärjessä oleva kalastusmuseo on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen, tutustumisen arvoinen paikka. teksti: Sakari Karttunen kuvat: Sakari Karttunen ja Gdanskin merimuseo Vapaavahdin toimitus haluaa tietää, löytyisikö mielenkiintoa lähteä noin kolmen päivän lukijamatkalle Gdanskiin, tutustumaan merimuseon yksiköihin ja keskiaikaiseen kaupunkiin. Olet sitten aktiivi (joka voi ennakoida lomansa) tai eläkeläinen, opiskelija tai maahenkilökuntaan kuuluva, edullinen ja asiantuntemuksella järjestetty laiva- lentomatka järjestyisi ensi keväänä ennen matkailusesonkia. Tämä on siis vain kysymys mahdollisesta mielenkiinnosta. Soita tai kirjoita sähköposti Vapaavahdin toimitussihteerille Pekka Karppaselle. 8 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

9 Sjöfartsmuseet i Gdansk - mångsidigt och intressant Om Helsingfors är Östersjöns dotter så är Gdansk minst dess drottning. Då dottern ännu till början av 1800-talet grät i sina trasor, hade hansastaden redan bakom sig århundraden av liv i glans och överflöd. Men under senare hälften av 1700-talet slets hela Polen sönder och våldtogs av de halv- eller helgalna Fredrik, Maria Teresia och Katarina den Stora - och sedan under 1900-talet ännu av Adolf och Josef. Också Gdansk lades i spillror, men staden reste sig ur askan som Fågel Fenix. Staden har fått en ansiktslyftning, och därmed sin tidigare glans, och kommer att bli ett populärt turistmål i det forna rådseuropeiska området. Ett av de viktigaste exemplen på den polska kulturkunskapen är Sjöfartsmuseet i Gdansk. Det omfattar allt som allt fem enheter: själva museet med dess samlingar, museifartyget och en gammal hamnkran alldeles i stadens centrum. I Gdynia ligger segelfartyget Dar Pomorza och den femte utgörs av Polens fiskemuseum som ligger på den 40 kilometer långa landsporren Jastarnias yttersta udde Polwysep Helski. Museifartyget Soldek är inte vilken burk som helst. Det är nämligen det första fartyget som sjösattes från varvet i Gdansk efter andra världskriget. Det var ett ångfartyg som förtjänstfullt plöjde de sju haven under årtionden. Nu ligger den vid kajen alldeles framför museibyggnaden. Avståndet är femton meter, så man slår lätt två flugor i en smäll. Museet ger en bra översikt av den polska sjöfartens historia. På stranden mitt emot står Europas största medeltida hamnkran. Den användes både för att lasta och lossa fartyg, men också då man reste masterna på de stora segelfartygen. Kranen är konstruerad enligt gammal modell med en mekanism som drivs av benkraft. Dar Pomorza, som byggdes i Hamburg år 1909 och köptes till Polen år 1929, är bekant för de finländska segelfartygsentusiaster som varit åskådare vid Tall Ships Races. Dar Pomorza är en verklig skönhet. Utöver att den fungerar som museifartyg seglar den som skolfartyg. I Östersjön är strandsporren Jastarnia en imponerande nyck av naturen: den 40 kilometer långa udden är som smalast bara 150 meter bred. Under sovjettiden var området en avspärrad militär zon, men nu är Jastarnia en omtyckt semester- och turistort. Fiskemuseet på den yttersta udden är i sin mångfald en unik plats värd att bekanta sig med. text: Sakari Karttunen 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 9

10 Vanhat kuvat kertovat MEPAn ATK-kursseilla vanhojen valokuvien skannaaminen ja niiden digitaalinen korjailu osoittautuivat suosituksi ja hauskaksi puuhaksi. Kurssilaiset toivat meriltä ja satamista ottamiaan paperikuvia aina luvulta asti. Jorma Tura ja kurssin vetäjä Matti Jyllilä muistelevat merimieselämää Hannu Pakkalin (oik) skannasi 60 -luvun kuvia Tasoskannereita on MEPAllakin ollut jo viitisentoista vuotta, mutta tehokkaita kuvankäsittelyohjelmia ollaan vasta pikkuhiljaa opittu käyttämään. Kursseilla on työstetty lähinnä uusia digitaalisilla kameroilla otettuja kuvia. Siirto tietokoneelle, peruskuvankäsittely, tallennus ja lähetys eteenpäin alkaa useimmilla olla hallussa. Lokakuun parilla viimeisellä Helsingin ATK - kurssilla käsiteltiin asioita, joita kurssilaiset halusivat käydä läpi ja oppia lisää. Käytössä oli Canon laite, jolla pystyttiin skannaamaan paperi- ja diakuvia, sekä negatiiveja. Tällainen laite on melko kallis, parinsadan euron luokkaa. Laite on nopea ja siinä on paljon erikoisominaisuuksia. Negatiiveja skannatessa Canon luo esikatseluikkunan, josta voi valita haluamansa kuvat. Tehtävänsä täyttäviä tasoskannereita löytyy kyllä alle satasella. Näillä saa mainiosti skannattua vanhat valokuvat, aikakauslehdet ja asiakirjat. Kuvankäsittelyssä käytimme Adobe Elements -ohjelmaa, jonka hinta on euroa. Netistä saa ladattua ilmaiseksi Gimp -nimisen kuvankäsittelyohjelman, jolla voi tehdä samat temput kuin Elementsillä. 10 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

11 Rettigillä seilaavalla Hannu Pakkalinilla oli hienoja värikuvia vanhoista tankkilaivoista ja bulkkereista. Skannasimme muun muassa vanhan Algotin pöntön kuvan, josta saimme värit hienosti kuvankäsittelyohjelmalla esiin. Kurssin vetäjällä Matti Jyllilällä oli takataskussa monta kätevää ja nopeaa niksiä kuvien paranteluun. - Paperikuvien rypyt saa helposti tasoiteltua Elementsillä, Matti kertoi - Kunpa sama onnistuisi luonnossakin, totesi jo kypsään ikään ehtinyt ryhmämme kuin yhdestä suusta. Muistoja tulee mieleen Nesteellä seilaavat Jorma Tura ja Tapio Ilvonen innostuvat Pakkalinin kuvista. Tura tuo nipun paperikuvia ja skanneri alkaa laulaa. - Ottaisitko jobin tähän, kysyy Jorma näyttäen kuvaa Avomeri Oy:n m/t Saijasta, joka vuonna 1970 ei todellakaan ollut kovin hyvässä maalissa. Merimiesjutut alkavat lentää kun melkein jokaisesta kuvasta löytyy joku tuttu. Välillä käydään netistä katsomassa, miltä joku satama näyttää tänä päivänä. Maracaibo, Recife, Porto Alegre ja muut Etelä - Amerikan satamat herättävät nostalgisia tunteita. Muisteloiden ja muutaman kahvikupillisen jälkeen palaamme nykyhetkeen ja otamme digitalisoidut kuvat käsittelyyn. Hieman lisää värikylläisyyttä, varjoja, terävyyttä ja valoa niin johan näyttää paremmalta. Seuraavaksi korjataan roskat ja rypyt sekä oikaistaan horisontti, ellei laiva ole kuvanottohetkellä laagsiidassa. Lopuksi kuvat nimetään ja arkistoidaan siten, että ne löytyvät muiden tiedostojen joukosta. Arvokkaat muistot ovat nyt saaneet uuden elämän. Kuvia voi lähettää sähköpostilla vanhoille seilauskavereille tai teettää uudet ja ehommat paperikuvat. Monilla kuvapalveluyrityksillä on valikoimassaan kuvakirja, johon voi itse suunnitella tekstit ja asetella kuvat. Tiedot lähetetään omalta koneelta palveluntarjoajalle. Valmis kuvakirja tulee postissa kotiin eikä maksa kuin pari kolme kymppiä. Tarinaa riitti monista menneen ajan laivoista, kuten Algotin tankkereista 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 11

12 Gamla bilder berättar Under SSB:s ADB-kurser visade det sig att det blivit en populär och rolig sysselsättning att skanna och bearbeta gamla foton digitalt. Kursdeltagarna hade med sig sina foton av hav och hamnar ända från 1960-talet. Hos SSB har man också haft flatbäddsskannrar i femton år, men man har först nyligen lärt sig utnyttja effektiva bildbehandlingsprogram. På kurserna har man främst bearbetat nya bilder som tagits med digitala kameror. De flesta börjar redan veta hur man överför bilder till datorn, behandlar bilderna, hur man sparar dem och skickar vidare. Under de två sista ADB-kurserna i oktober i Helsingfors behandlade man frågor som kursdeltagarna ville gå igenom och lära sig mera om. Man använde en flatbäddsskanner, Canon 8800, med vilken man kunde skanna pappers- och diabilder och negativ. En sådan är ganska dyr, ca 200. Apparaten är snabb och har många specialegenskaper. Då man skannar negativ öppnar Canon ett förhandsgranskningsfönster ur vilket man kan välja sina bilder. Man hittar nog fungerande flatbäddsskannrar för under etthundra euro. Med dem kan man alldeles utmärkt skanna gamla foton, tidskrifter och dokument. Vid bildbehandlingen använde vi programmet Adobe Elements som kostar euro. I Internet kan man gratis ladda ned ett bildbehandlingsprogram som heter Gimp, med det kan man göra samma saker som med Elements. Hannu Pakkalin som seglar på Rettigs båtar hade fina bilder av gamla tank- och bulkfartyg. Vi skannade bland annat en bild av gamla Algot och fick fram färgerna fint med hjälp av bildbehandlingsprogrammet. Kursledaren Matti Jyllilä kunde ge många behändiga och snabba tips för att förbättra bilderna. - Skrynkliga pappersbilder får man lätt utslätade med Elements, berättar Matti - Om det samma bara skulle lyckas i verkligheten, utbrast som med en mun vår grupp som redan uppnått mogen ålder. Många minnen väcks Jorma Tura och Tapio Ilvonen som seglar på Nestes båtar blev entusiastiska över Pakkalins bilder. Tura kommer med en bunt pappersbilder och skannern börjar sjunga. - Skulle du ta hyra på den här, frågar Jorma och visar en bild av Avomeri Oy:s m/t Saija, som år 1970 minsann inte var i gott skick. Sjömanshistorierna börjar löpa då man minns någon episod i samband med nästan varje foto. Allt emellan går man in på Internet för att se hur någon hamn ser ut idag. 12 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

13 Maracaibo, Recife, Porto Alegre och andra hamnar i Sydamerika väcker nostalgiska känslor. Efter en paus med hågkomster och några koppar kaffe återvänder vi till nuet och tar de digitaliserade bilderna under behandling. Litet mera färg, skuggor, skärpa och ljus och det ser genast bättre ut. Därefter korrigerar vi bort skräp och skrynklor och rättar till horisonten så att båten inte ser ut att ha slagsida. Till slut ger vi bilderna namn och arkiverar dem så att man hittar dem bland andra filer. Värdefulla minnen har nu fått ett nytt liv. Bilderna kan skickas per e-post till gamla seglarkamrater eller så kan man låta göra nya och bättre pappersbilder. Många bildtjänstföretag har i sitt urval ett bildalbum där man själv kan planera texterna och placera bilderna. Materialet skickas från den egna datorn till företaget. Det färdiga bildalbumet skickas hem per post och kostar bara ett par tre tior. Hannu Pakkalin keulapakalla Jorma Tura mt Saijan lehmänsillalla 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 13

14 Merimiesperinteet elävät köysitöissä MEPA aloitti 1980-luvun alussa harrastekurssit, joilla merenkulkijat tekivät askartelutöitä köysistä ja naruista. Kursseja veti tuolloin radiosähköttäjä Arvo Kinnunen, joka seilausaikanaan oli keräillyt köysistä tehtyjä mattoja ja esineitä ja opetellut myös itse tekemään niitä. Kinnunen jäi eläkkeelle Effoalta 80-luvun alussa, joten hänelle jäi aikaa opettaa taitojaan muille merenkulkijoille. Opetukseen löytyi heti kiinnostuneita oppilaita. Alussa käytettiin nimeä hobbykurssi. Myöhemmin puhuttiin merimiesperinteen kursseista. Köysityöt ja taide kehittyivät suurten purjelaivojen kaudella jo 1600, luvuilta lähtien. Laivoissa oli kymmeniä kilometrejä vanhoja takilaköysiä, joista tehtiin tarvikkeita uusiin käyttötarkoituksiin. Eniten tehtiin köysimattoja. Niitä oli portaikoissa, käytävillä sekä ovien edustoilla suojaamassa lattiaa kulumiselta ja estämästä liukastumista. Kinnunen valmisti itse yli sata erilaista mattoa, ja koulutti MEPAssa merenkulkijoita. Opetusmateriaalina oli nippu monisteita. Hän sai idean yhdistää ohjeet kirjaksi. Arvo Kinnunen harrasti myös valokuvausta, joten ohjeiden ja valmiiden töiden kuvaus hoitui luonnostaan. MEPA ryhtyi kirjan kustantajaksi. Kirja Purjelaivakauden köysimatot julkaistiin, ja matoista koottiin näyttely Helsingin Merimiesklubille vuonna Seppo Turunen (oik) opasti Ari Vanhalaa Sukupolvi vaihtui Näyttely kiersi myöhemmin muutamassa satamakaupungissa, ja vieraili 1990-luvun alussa Lontoossa. Kinnunen jatkoi köysikurssien vetäjänä 1990-luvun lopulle asti. Aikoinaan Arvon oppilaana ollut pursimies Seppo Turunen otti tuolloin kurssit hoitaakseen. Suosio jatkui entisellään. Kursseja järjestetään Helsingin lisäksi säännöllisesti myös Turussa. Muilla paikkakunnilla on ollut tilauskursseja. Oppilaina on väkeä kaikista laivatyypeistä ja kaikilta liikennealueilta. On miehiä, naisia, päälliköitä, konemiehiä ja tarjoilijoita. Kursseilla valmistetaan pannunalustoja, avaimenperiä, lepuuttajia, koreja. Osa päällystää pulloja ja kuppeja, osa reunustaa tauluja. Lähes kaikki tekevät ainakin yhden perinteisen köysimaton. Yleensä meren- 14 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

15 Vanhalla poosulla, Fransisco Bahamondesilla ei mene sormi suuhun vaikeissakaan köysitöissä Harri Kekäläinen keskittyy punontaan kulkijat innostuvat työstä niin, että tuskin malttavat taukoa pitää. Kurssit olivat yleensä kolmipäiväisiä. Syksyn kursseilla köyttä kului Pirjetta Jussila kiinnostui köysitöistä Loka-marraskuussa Helsingin MEPAn piti järjestää kaksi kurssia, kun tulijoita oli niin paljon. Luentotilassa oli onneksi vapaata ja Seppo Turusen kalenterissa tilaa. - Pitäisi tehdä Jensenin ruusu, mutta taidan tällä kerralla tyytyä pienempiin töihin, Elisa Pihkala totesi. Täkillä seilaavalla Elisalla on aina monta rautaa tulessa, mutta hän ehtii kerran, pari vuodessa MEPAn kursseille. Valokuvaus kuuluu myös hänen harrastuksiinsa. - Kyllä vanhakin aina jotain uutta oppii, tuumasi puolestaan ms Auran poosu Fransisco Bahamondes. Haminassa asuvalla Fransiscolla on pitkä ja monipuolinen kokemus Suomen kauppalaivastosta. Juuri tällaisia merenkulkijoita tarvitaan monitoimialus Auralla. Nykyisin köysityöt laivalla ovat vähissä. Toki katkenneita touveja ja vaijereita saattaa joutua spleissaamaan. On kuitenkin hyvä, että näinkin moni merenkulkija on saanut oppia perinteisistä köysitöistä. Suosituimmat materiaalit ovat manilla ja sisal. Myös tekokuituköysistä saa näyttäviä töitä. Harrastaja tarvitsee lisäksi valikoiman työkaluja, liimaa ja alustan. Moni kurssilla käynyt merenkulkija on innostunut jatkamaan työtä ja jopa osallistunut MEPAn harrastenäyttelyyn. Köysiä voi ostaa rautakaupoista. Myös MEPA myy niitä koileittain (vain merenkulkijoille). Opaskirja Purjelaivakauden köysimatot on loppumassa. Uutta versiota ollaan parhaillaan suunnittelemassa. teksti: Pekka Karppanen kuvat: Sirpa Kittilä 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 15

16 Sjömanstraditionen lever i reparbetena I början av 1980-talet arrangerade SSB de första kurserna där sjöfarare kunde göra hobbyarbeten av rep. På den tiden leddes kurserna av radiotelegrafist Arvo Kinnunen, som under sin seglingstid hade samlat mattor och andra föremål gjorda av rep och också själv lärt sig förfärdiga dem. Kinnunen gick i pension från sitt jobb på Effoa i början av 80-talet och han fick då tid att börja lära andra sjöfarare. Det fanns genast elever som var intresserade av undervisningen. I början talade man om hobbykurser. Senare använde man benämningen kurser i sjömanstraditioner. Reparbeten och konst utvecklades under de stora segelfartygens epok redan under och 1700-talen. På fartygen hade man tiotals kilometer gammalt tågvirke som användes för att göra nya bruksföremål. Mest gjorde man repmattor. De fanns i trappuppgångar, korridorer och framför dörrar för att skydda golvet för slitage och förhindra att man halkade. Kinnunen gjorde själv över etthundra olika mattor, och utbildade sjöfarare hos SSB. Undervisningsmaterialet var en bunt duplikat. Han kom på idén att göra en bok av instruktionerna. Arvo Kinnunen sysslade också med fotografering, så instruktionerna och bilderna av de färdiga arbetena föddes naturligt. SSB åtog sig att ge ut boken. Boken Segelfartygsepokens repmattor publicerades, och man sammanställde en utställning av mattorna på Sjömansklubben i Helsingfors år Generationsväxling Utställningen ambulerade senare i några hamnstäder och i början av 1990-talet i London. Kinnunen fortsatte att leda kurserna i reparbeten ända till slutet av 1990-talet. Båtsmannen Seppo Turunen, som i tiden varit Arvos elev, åtog sig då att sköta kurserna. Populariteten fortsatte oförändrad. Förutom i Helsingfors ordnas kurser regelbundet också i Åbo. På andra orter har man ordnat kurser på beställning. Eleverna kommer från alla fartygstyper och från alla linjer, män, kvinnor, befälhavare, maskinmän och servitörer. Under kurserna gör man pannunderlägg, nyckelringar, fendertar och korgar. Någon 16 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

17 flätar in flaskor och koppar, någon inramar tavlor. Nästan alla gör åtminstone en traditionell repmatta. Vanligen blir sjöfararna så ivriga att de knappt nänns hålla några pauser i arbetet. Kurserna räcker i allmänhet tre dagar. Mycket rep gick åt under höstens kurser I månadsskiftet oktober- november ordnade SSB två kurser i Helsingfors, då antalet anmälda var så stort. Lyckligtvis var kurslokalen ledig och Seppo Turunen hade tomt i kalendern. - Jag borde göra Jensens rosett, men tror att jag den här gången nöjer mig med ett mindre arbete, sade Elisa Pihkala. Elisa seglar på däck och har alltid många järn i elden, men en eller ett par gånger i året hinner hon delta i SSB:s kurser. Fotografering hör också till hennes fritidssysselsättningar. - Alltid lär också en gammal något nytt, funderade båtsman Francisco Bahamondes från ms Aura för sin del. Francisco, som bor i Fredrikshamn, har en lång och mångsidig erfarenhet av Finlands handelsflotta. Just sådana sjöfarare behövs på kombifartyget Aura. Nuförtiden behöver man sällan reparbeten ombord. Visserligen kan man hamna att splitsa tågvirke eller någon vajer som brustit. Det är ändå bra, att också så här många sjöfarare har fått lära sig traditionella reparbeten. De populäraste materialen är manilla och sisal. Man kan också göras fina arbeten av konstfibrer. Ett urval arbetsverktyg, lim och ett underlag behövs vidare. Många sjöfarare som deltagit i kurserna har blivit intresserade av att fortsätta, och till och med deltagit i SSB:s hobbymönstring. Rep kan man köpa i järnhandlarna. Också SSB säljer dem i rullar (bara åt sjöfarare). Läroboken Segelfartygepokens repmattor är snart slutsåld. Som bäst planerar man en ny upplaga. text: Pekka Karppanen bild: Sirpa Kittilä 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 17

18 Nicke oli stuertti Suomen Merimuseossa Kotkassa on näytillä laivaeläinten historia. Ruotsalainen laivakoira Nicke nimitettiin lukujen taitteessa ruotsalaisen sotalaiva Drottning Victorian stuertiksi. (Kuva: Swedish National Maritime Museum) Pieni koira istuu laivan kannella ja tuijottaa tiukasti kameraan. Koiralla on yllään univormu ja päässään lakki. Se on ruotsalainen, marraskuun 4. päivä vuonna 1939 syntynyt laivakoira Nicke, jonka ruotsalaisen sotalaivan Drottning Victorian miehistö nimitti aluksensa stuertiksi. Nicken pätevyyskirja ja univormu ovat nyt nähtävissä Suomen Merimuseossa Kotkan Merikeskus Vellamossa hiljattain avautuneessa Laivaeläimet-näyttelyssä. Lemmikkieläinten lisäksi näyttelyssä pääsee tutustumaan myös aikanaan laivoilla seilanneisiin hyötyeläimiin, sikoihin, kanoihin ja lampaisiin. - Kun ei toimivaa kylmäjärjestelmää ollut, niin tuoreen ravinnon takaamiseksi laivoille tuotiin eläviä eläimiä, Merimuseon tutkija Sari Mäenpää kertoo. Syötäväksi tarkoitetut eläimet muuttuivat kuitenkin varsin usein lemmikeiksi. Kannella temmeltäneet siat kesyyntyivät ja ne saivat joskus myös nimiä kuten Susan ja Oscar. - Sian lopettaminen oli sitten tiukka paikka. Miehistöstä ei oikein kukaan halunnut ryhtyä tutun matkakumppanin teurastajaksi. Lähes jokaisessa laivassa oli aina 1950-luvun puoliväliin saakka lemmikki, useimmiten koira tai kissa, mutta joskus myös papukaija tai lisko. Myös aitoa laivapapukaijaa voi kuunnella Yleisradion tallenteelta Merimuseon näyttelyssä. Lintu laskettelee lyhyitä lauseita ulkomuistista: Syö perunaa. Juoks se kermaa? Mene hylkyyn! No voi helvetti! Valokuvista ja dokumenteista ilmenee, miten tärkeitä lemmikkieläimet ovat laivojen miehistölle olleet. - Eläimeltä sai läheisyyttä ja sille saattoi itse osoittaa hellyttää pitkän merimatkan aikana. Laivan oma lemmikki oli koko miehistön yhteinen juttu. Esimerkistä käy laivakissa Frassie, jonka ruokakuppi on niin ikään esillä Merimuseon vitriinissä. Frassie oli kapteeni Nils Erikssonin kissa ja kapteeni oli lemmikkiinsä niin mieltynyt, että maalautti jopa itsestään taulun kissa sylissä. 18 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

19 Suomen Merimuseon tutkija Sari Mäenpää halailee jättimäistä laivarottaa. Taustalla niin ikään jättimäinen petovesikirppu. - Frassien kuolema oli Erikssonille liki ylipääsemätön paikka. Mies menetti pitkäksi aikaa ruokahalunsa. Kissoilla ja koirilla oli kuitenkin laivoilla myös omat tärkeät tehtävänsä. - Kissat pyydystivät rottia ja koirat pitivät satamissa vahtia. Merimuseon näyttelyssä on oma osastonsa myös niille eläimille, joita kulkeutui merimiesten matkassa kaukomailta kotisatamaan. Suomeen saapui erityisesti papukaijoja, mutta myös liskoja. Merimies lähti kuitenkin takaisin merille ja eläin jäi maihin. Varsin moni niistä lahjoitettiinkin Korkeasaaren eläintarhaan. - Eläimiä päätyi myös myyntiin. Siitä sai palkan päälle sievoiset ansiot. Suomessa ei merenkulkijoiden harjoittamasta eläinkaupasta ole juurikaan olemassa virallisia dokumentteja. Sen sijaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Liverpoolissa, tiedetään toimineen oikea meriltä tuotujen eläinten marketti. Suomessa oli puolestaan lukujen taitteen tietämillä yritys, joka toi maahan esimerkiksi peuroja ja karjaa. - Tarkoitus oli istuttaa maahamme uusia eläinkantoja Hylkylöytöjen perusteella voidaan päätellä, että laivaeläinten historia ulottuu aina 1600-luvulle saakka. Tänä päivänä eläimiä ei enää laivoilla seilaa. Kylmätekniikan ja säilykkeiden myötä elävät hyötyeläimet vaihtuivat valmiiksi teurastettuun lihaan ja lainsäädännön kiristyttyä 1950-luvun lopulla myös lemmikeistä jouduttiin luopumaan. - Laivaeläimet mainitaan usein merimiesten muistelmissa, kirjeissä ja kirjallisuudessa, mikä kielii niiden merkityksellisestä roolista merimiesten elämässä, Mäenpää toteaa. Laivaeläimet ovat siis historiaa (ainakin eurooppalaisissa laivoissa), mutta laivaeliöt ovat vielä tätä päivää. pohjissa ja painolastivesissä on myös Suomeen kulkeutunut useita tulokaslajeja. - Tunnetuimpia lienevät kampamaneetti ja petovesikirppu. Laivaläimet-näyttelyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Suomen Merimuseo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.näyttely on esillä Suomen merimuseossa Merikeskus Vellamossa Kotkassa 2.huhtikuuta 2010 saakka, minkä jälkeen näyttely siirtyy Helsingin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Lisätietoja mm: Kekkonen sai jäänmurtajan jääkarhun Yksi kenties historian merkillisimpiä laivaeläimiä on Mishka-niminen jääkarhu. Mishka eli vuosikausia neuvostoliittolaisen jäänmurtajan kapteenin lemmikkinä aluksella. Vuonna 1969 Mishka lahjoitettiin kiitoksena onnistuneesta kauppakumppanuudesta, erityisesti jäänmurtajien toimituksista Suomen silloiselle presidentille Urho Kekkoselle. Mishka eli loppuelämänsä Suomessa Korkeasaaren eläintarhassa. 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 19

20 Laivakoirien kohtaloita Nykyään laivoilla nähtävät koirat kuuluvat aina jollekin merenkulkijalle. Kun tämä lähtee lomalle, koira seuraa mukana. Ennen laivakoira pysyi ja miehistöt vaihtuivat. Kun laiva myytiin, meni koira joskus mukana, joskus joku merimies otti sen kotiinsa. Entä jos laiva upposi? Tässä kaksi erilaista tarinaa: Kuva: Rederiena i Finland Yhdysvaltojen rannikkovartioston alus USGS Escanaba pelasti uppoavasta M/t Ragnyn peräosasta 31 merimiestä. Karanteenimääräysten ja hankalien olosuhteiden takia laivakoiraa, Jallua, ei voitu pelastaa. Suomalaiset eivät halunnut jättää Jallua uppoavaan laivaan yksin. Ragnyn osalta pelastustoimia johtaneelle perämiehelle lankesi ikävä tehtävä. Hän kävi päästämässä Jallun koirien taivaaseen ja toimitti perinteisen mereen hautaamisen. M/t Ragnyn laivakoira Jallu Lundqvistin tankkeri Ragny katkesi Atlantilla joulukuussa Ragny oli miitseppilaiva, jonka keulaosa upposi nopeasti vieden mukanaan kuusi henkilöä. Ahteritorppaan jäi 31 merenkulkijaa ja laivakoira Jallu. Laivan pääkone pysähtyi, mutta hätägeneraattorista saatiin virtaa. Sää oli myrskyinen, tuuli puhalsi 11 boforin voimalla. Laivan ahteriosa oli turvallisin paikka niin kauan kun se pysyi pinnalla. Pelastusveneessä oli veivikäyttöinen sähkötysradio. Miehet vuorottelivat veivin ääressä, kipinä morsetti hätäsanomaa ja laivakoira Jallu tepasteli lähettyvillä ikään kuin tajunneena asian tärkeyden. Avunpyyntöjä lähetettiin lähes 18 tunnin ajan, kunnes saatiin yhteys. Yhdysvaltojen rannikkovartioston alus Escabana suuntasi haveripaikalle. Lentokone kävi määrittämässä tarkemman sijainnin. Vaikea pelastustehtävä USCGS Escanaban saapuessa paikalle keli oli edelleen huono. Ragnyn lähelle ei voinut mennä eikä kiinnittää pelastusvenettä ulkosivulle. Suomalaisille saatiin toimitettua radiopuhelin, mikä auttoi pelastuksen suunnittelussa. Miehet joutuivat hyppäämään leidareilta veteen ja nousemaan Escanaban lähettämään pieneen pelastusveneeseen. Vene kuljetti märät ja kylmissään olevat pelastetut kauempana olevalle Escanaballe. Vain kymmenen merenkulkijaa mahtui kerralla, joten vene joutui tekemään kolme matkaa kovassa aallokossa. Escabana päällystö ilmoitti huonon uutisen. Miehistön suurta suosikkia, laivakoira Jallua ei voida pelastaa. Tehtävä olisi ollut vaikea, ja karanteenimääräysten takia sitä ei voitaisi jättää muiden pelastuneiden mukana maihin. Ragnyn osalta pelastustoimia johtaneelle perämiehelle lankesi ikävä tehtävä. Hän kävi päästämässä Jallun koirien taivaaseen ja toimitti perinteisen mereen hautaamisen. Jallua ei jätetty uppoavaan hylkyyn. Se asetettiin säkkiin painojen kanssa ja laskettiin mereen. Lähteet: United States Coast Guard Ålandstidningen 20 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

21 - Aallot olivat lyöneet komentosillan ikkunat rikki ja vesi oli päässyt sisään, ms Lotilan päällikkönä toiminut Björn Edgren muistelee Miekkakala oli arvossaan ja Portlandista, Mainesta kotoisin olevat kalastajat olivat ottaneet melkoisen riskin. Alus ajelehti myrskyssä keskellä Pohjois-Atlanttia 800 kilometriä Newfounlandista itään. Kanadan rannikkoasemat saivat välitettyä ainoaksi jääneen hätäsanoman ja ms Lotila kuittasi sen. - Olimme muutaman tunnin päässä ja suuntasimme alueelle, Edgren kertoo Kanadan rannikkovartiosto lähetti paikalle Hercules C 130 -koneita, joista pudotettiin pelastuslautta. High Stakes -aluksen oma lautta oli jo ehtinyt rikkoutua. Lotilan runko antoi tuulensuojaa Kultaisen noutajan Finnlinesin ms Lotila oli täydessä paperilastissa matkalla Suomesta Yhdysvaltoihin syyskuussa vuonna Pohjois-Atlantilla oli myrskyinen sää. Amerikkalainen kalastusalus High Stakes oli pyytämässä miekkakalaa, kun se joutui merihätään. Miehistö ja koira ehtivät lähettää yhden hätäsanoman ennen kuin koneet sammuivat ja sähköt menivät Björn Edgren ohjasi laivansa haveripaikalle. Kalastusalus oli pinnalla, mutta olosuhteet myrskyävällä merellä kylmässä ja ohjailukyvyttömässä laivassa olivat vaaralliset. Turvallisinta oli evakuoida hädänalaiset Lotilaan. - High Stakesin väki siirtyi lentokoneesta pudotettuun ehjään pelastuslauttaan. Ohjasin Lotilan niin lähelle kuin uskalsin siten, että laivaan nousu saattoi tapahtua leen puolelta, Edgren kertoo. Lotila ui melko syvällä, joten pelastetuilla ei ollut vaikeuksia kavuta ylös luotsitikkaita. Kalastajat halusivat pelastaa myös koiransa, melko kookkaan kultaisen noutajan. - Laskimme lauttaan ison saavin koiraa varten, Björn Edgren muistelee. Eräs kalastusaluksen merimiehistä oli vielä niin voimissaan, että kapusi leidareita ylös pitäen toisella kädellään kiinni saavista ja koirasta. Lotila jatkoi matkaa, kun viisi miestä ja kultainen noutaja oli saatu pelastettua. High Stakes jäi hylkynä ajelehtimaan Atlantille. - Kanadan ilmavoimat kävivät jälkeenpäin upottamassa hylyn ohjuksilla, jottei kukaan törmää siihen, Edgren kertoo. Erään pelastetun merimiehen tila oli heikentymässä katkenneiden varpaiden takia. Hänet haettiin helikopterilla sairaalaan, kun Lotila oli päässyt tarpeeksi lähelle Newfoundlandissa sijaitsevaa St. John s -kaupunkia. Suomen lipun alla purjehtinut Lotila saapui neljän päivän kuluttua purkaussatamaan, Philadelphiaan. Kalastajien omaiset olivat vastassa. Koira ja muut pelastuneet pääsivät kotiin Portlandiin, Mainen osavaltioon. meripelastus Kuva: Björn Edgren Mighty Dog -niminen kultainen noutaja oli pelastuksen jälkeen ms Lotilan komentosillalla vahtimiehenä. F/v High Stakesin päällikön lähettämässä kirjeessä kiitettiin pelastajia henkilökohtaisesti. Stuju Risto Nakari sai erityiskiitoksen koiran hyvästä hoidosta sekä pelastettujen muonituksesta ja majoituksesta. Mighty Dog hieman hermostui, kun sen isäntää nostettiin helikopteriin. Se rauhoittui kuitenkin nopeasti ilmeisesti vaistottuaan isäntänsä olevan turvassa. Lotilasta ja pelastustehtävästä kirjoitettiin lehdissä. Suomen Meripelastusseura luovutti laivan miehistölle kunniakirjat Raumalla. Vastaanottamassa olivat matruusi Mauri Hotanen, päällikkö Björn Edgren, konepäällikkö Matti Mäenpää, talousapulainen Martti Lehto ja 2. perämies Marko Järvelä 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 21

22 Nicke var stuert Skeppsdjurens historia visas på utställning i Kotka Sjöfartsmuseum Kuva: Swedish National Maritime Museum En liten hund sitter på fartygets däck och tittar stint i kameran. Hunden har på sig uniform och mössa. Det är den svenska skeppshunden Nicke, född den 4 november 1939 som manskapet på svenska örlogsfartyget Drottning Victoria utnämnde till stuert ombord. Nickes behörighetsbrev och uniform finns nu att se på utställningen Skeppsdjur som nyligen öppnats på Sjöfartscentret Vellamo i Kotka. Utöver keldjuren får vi bekanta oss med de nyttodjur som i tiderna seglat på båtarna - svin, höns och får. - Då man inte haft fungerande kylsystem var man tvungen att ta med sig levande djur för att säkra tillgången på färska livsmedel, berättar Sari Mäenpää, forskare på Sjöfartsmuseet. Djuren som skulle bli mat blev ändå ofta keldjur. Svin som sprungit omkring på däck blev tama och fick ibland namn som Susan och Oscar. - Att sedan ta livet av svinet blev en svår sak. Ingen ur manskapet ville riktigt ta sig an att slakta sitt ressällskap. Ända till mitten av 1950-talet hade man ett keldjur nästan på varje båt, oftast en hund eller en katt, men ibland också en papegoja eller ödla. På utställningen kan man också lyssna till Rundradions inspelning av en äkta skeppspapegoja som rabblar upp korta meningar den lärt sig utantill. Fotografier och dokument visar hur viktiga keldjuren varit för besättningen ombord på fartygen. - Djuren gav närhet och de kunde själva visa ömhet under en lång sjöresa. Båtens egna keldjur var hela besättningens gemensamma angelägenhet. Ett exempel är skeppskatten Frassie, vars matskål vi ser i en vitrin på Sjöfartsmuseet. Frassie var kapten Nils Erikssons katt och kaptenen var så fäst vid sitt keldjur att han lät måla en tavla där han har katten i sin famn. - Frassies död var nästan oöverkomligt svår för Eriksson. Han förlorade matlusten för en lång tid. Katter och hundar hade ändå ombord sina egna viktiga uppgifter. - Katterna jagade råttor och hundarna höll vakt då man låg i hamn. På utställningen finns också en avdelning för djur som kommit från fjärran land till sjömannens hemhamn. Speciellt många papegojor kom till Finland, men också ödlor. Sjömannen gick till sjöss på nytt, men djuren blev kvar. Rätt många av dem donerades till djurgården på Högholmen. 22 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

23 - En del djur blev också sålda. Det blev en nätt inkomst utöver lönen. I Finland finner man knappt några officiella dokument på att sjöfarare handlat med djur. I Storbritannien däremot vet man att det i Liverpool funnits en riktig marknad för djur som förts in i landet från sjöresorna. I Finland igen lär det i skiftet mellan 1800 och 1900-talen ha funnits ett företag som importerade till exempel hjortar och boskap. - Man hade för avsikt att plantera i nya djurstammar i vårt land Av vrakfynd att döma kan vi dra slutsatsen att skeppsdjurens historia sträcker sig åtminstone tillbaka till 1700-talet. I dag seglar inga djur mera med fartygen. Med kyltekniken och konservernas intåg byttes nyttodjuren mot färdigt slaktat kött och då lagstiftningen stramades åt under slutet av 1950-talet var man tvungen att avstå också från keldjuren. - Skeppsdjuren nämns ofta i sjömännens memoarer, brev och i litteraturen, vilket vittnar om deras betydande roll i sjömännens liv, konstaterar Mäenpää. Skeppsdjuren är alltså historia, men fartygsorganismerna förekommer ännu i dag och många främmande arter har kommit med barlastvatten och fästa vid botten. - De bäst kända torde vara kammaneten och rovvattenloppan. Kuvat: Jorma Tura Utställningen Skeppsdjur är sammanställd av Finlands Sjöfartsmuseum i samarbete med Naturhistoriska centralmuseet. Utställningen kan ses på Maritimcentret Vellamo i Kotka till den 2 april Därefter flyttar utställningen till Naturhistoriska centralmuseet i Helsingfors. Närmare information: Kekkonen fick isbjörn som gåva från isbrytare Ett av historiens kanske märkligaste skeppsdjur är isbjörnen Mishka. Mishka levde åratal som kaptenens keldjur på en sovjetisk isbrytare. År 1969 fick president Urho Kekkonen Mishka som gåva, som tack för gott handelspartnerskap, och speciellt för isbrytarleveranserna. Mishka levde återstoden av sitt liv på Högholmens zoo i Finland. 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 23

24 Skeppshundars öden Nuförtiden ägs skeppshundarna ombord alltid av någon sjöfarare. Då sjöfararen har ledighet följer hunden med. Förr stannade skeppshunden kvar, manskapet växlade. Då fartyget såldes följde ibland hunden med, ibland tog någon sjöman hand om den. Och vad om skeppet gick under? Här följer två olika berättelser: USA:s kustbevakningsfartyg USGS Escanaba räddade 31 sjömän från sjunkande M/t Ragnys akterskepp. På grund av karantänsbestämmelserna och de svåra omständigheterna kunde man inte rädda skeppshunden Jallu. Men finländarna ville inte lämna Jallu ensam på det sjunkande fartyget. Styrmannen som lett Ragnys räddningsoperation fick det tråkiga uppdraget. Han släppte Jallu till hundarnas himmel och skötte en traditionell begravning till sjöss. Skeppshunden Jallu på M/t Ragny Lundqvists tanker Ragny bröts itu på Atlanten i december Ragny var ett midskeppsfartyg vars för sjönk snabbt och förde med sig sex personer i djupet. På akterdelen blev 31 sjöfarare och skeppshunden Jallu. Fartygets huvudmotor stoppade men man fick ström från reservgeneratorn. Det var storm, styrkan 11 beaufort. Fartygets akterskepp var den tryggaste platsen så länge den flöt. I livbåten fanns en telegrafmaskin med vev. Mannarna turades om vid veven, telegrafisten skickade ett nödanrop med morsetecken och skeppshunden Jallu tassade omkring alldeles som den skulle ha förstått hur viktig saken var. Nödropen skickades under nästan 18 timmar, tills man fick kontakt. USA:s kustbevakningsfartyg Escabana styrde mot olycksplatsen. Ett flygplan flög över för att göra noggrannare positionsbestämning. Ett svårt räddningsuppdrag Då USCGS Escanaba nådde fram var vädret ännu dåligt. Man kunde inte komma nära Ragny eller angöra livbåten vid relingen. Man fick en radiotelefon åt finländarna, det hjälpte att planera räddningsoperationen. Mannarna var tvungna att hoppa i vattnet från lejdarna och klättra upp i den lilla livbåten som Escanaba lagt ut. Bara tio sjöfarare rymdes per gång, så man måste göra tre resor i hög sjö. Escabanas befälhavare meddelade den dåliga nyheten. Besättningens stora favorit, skeppshunden Jallu, kunde inte räddas. Operationen skulle ha varit svår, och på grund av karantänsbestämmelserna kunde man inte ta den i land med de andra räd- dade. Styrmannen som lett Ragnys räddningsoperation fick det tråkiga uppdraget. Han släppte Jallu till hundarnas himmel och skötte en traditionell begravning till sjöss. Man lämnade inte Jallu på det sjunkande vraket. Den sänktes i havet i en säck med tyngder. Källor: United States Coast Guard Ålandstidningen 24 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

25 En golden retrievers sjöräddning Det skrevs i tidningarna om Lotila och räddningsoperationen. Finlands Sjöräddningssällskap överlämnade diplom till besättningen i Raumo. De togs emot av Mauri Hotanen, Björn Edgren, Matti Mäenpää, Martti Lehto och Marko Järvelä. Bild: Finnlines. Finnlines ms Lotila var i full papperslast på väg från Finland till USA i september år På norra Atlanten stormade det. Det amerikanska fiskefartyget High Stakes fångade svärdfisk då det råkade i sjönöd. Manskapet och hunden hann skicka ett nödrop innan maskinerna stoppade och strömmen bröts. - Vågorna hade slagit över kommandobryggan och söndrat fönstren, vattnet strömmade in, minns Björn Edgren som var befälhavare på ms Lotila. Svärdfisk stod högt i kurs i Portland och fiskarna som var hemma i Maine hade tagit en rätt stor risk. Fartyget drev i stormen mitt på norra Atlanten 800 kilometer öst om Newfoundland. Kanadas kustbevakningsstationer som fått det enda nödanropet förmedlade det vidare och ms Lotila kvitterade. - Vi var på några timmars avstånd och styrde mot området, berättar Edgren. Kanada kustbevakning skickade ut Herkules C 130- plan som släppte ned en räddningsflotte. Fartyget High Stakes egen flotte hade redan hunnit gå sönder. Lotilas skrov gav lä Björn Edgren styrde sitt fartyg till olycksplatsen. Fiskefartyget flöt, men situationen på det stormande havet i kylan, på fartyget som inte var manöverbart, var farlig. - Besättningen från High Stakes flyttade till flotten som flygplanet släppt ned. Jag styrde Lotila så nära jag vågade så att man kunde klättra ombord på läsidan, berättar Edgren Lotila gick ganska djupt, så de räddade hade inga svårigheter att klättra upp längs lotslejdaren. Fiskarna ville också rädda sin hund, en rätt stor golden retriever. - Vi sänkte ned en stor så på flotten för hunden, minns Björn Edgren. En av sjömännen från fiskefartygen hade ännu så mycket krafter att han klättrade upp längs lejdaren med ena handen och sån med hunden i den andra. Lotila fortsatte sin resa, då man räddat fem man och en golden retriever. High Stakes blev drivande som vrak på Atlanten. - Kanadas flygvapen sänkte senare vraket så att ingen skulle kollidera med det, berättar Edgren. En av de räddade sjömännens tillstånd försämrade på grund av brutna tår. Han avhämtades med en helikopter till sjukhus, då Lotila hade kommit tillräckligt nära staden St John s på Newfoundland. Lotila, som seglade under blåvit flagg, anlöpte lossningsstaden Philadelphia efter fyra dagar. Fiskarnas familjer mötte i hamnen. Hunden och de andra räddade fick komma hem till Portland i delstaten Maine. F/v High Stakes hade under natten varit på drift utan elektricitet och värme och med vattnet flödande i maskinrummet. Tack vare räddningsdräkterna räddades mannarna från hypotermi. En kraftig våg hade söndrat fönstret i förarhytten och vind och vatten strömmade in. Bild: Björn Edgren. 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 25

26 Rederi Ab Vidar 10 vuotta Turussa toimiva kolmen laivan varustamo Rederi Ab Vidar vietti 10-vuotisjuhlia marraskuussa. Varustamotoiminnan takana on vasta 35-vuotias merikapteeni/ konemestari Vidar Tollander, joka heti vastavalmistuneena kipparina suunnitteli oman laivan hankkimista. -Päätin lähteä merille jo peruskoulussa ja ysiluokalla olin työharjoittelussa Svanölla, jolla ajettiin paperia Englantiin ja Ranskaan, Vidar kertoo seilausuransa alkuvaiheista. -Armeijaan menin vasta perämiesluokan jälkeen. Olin laivastossa öljyntorjunta-aluksella, jonka ainoat tykit oli vesitykit. Tositoimiin päästiin kun Oihonna ajoi kiville. Oli ihan kivaa ja hyödyllistä oppia ymmärtämään miten öljy käyttäytyy vedessä. -Vuonna -96 jatkoin kippariluokalle, että saa senkin pois alta eikä sitä tarvi enää miettiä ja kävin samalla alikonemestarikurssin iltakurssina. Ennen ensimmäisen oman laivan ostamista Vidar ehti seilata mm. ESL:llä, Langhilla ja Godby Shippingillä sekä puolitoista vuotta Grönqvsitin Tower Juliessa förstinä. -Se oli oikeastaan ponnahduslauta, näki kokonaisuuden kaikesta mitä tehdään, Vidar arvioi Tower Julien aikaa. Kun vuonna 1999 tarjoutui mahdollisuus ostaa omaksi VG-Shippingin M/S Pamela, Vidar tarttui tilaisuuteen ja perusti isänsä Ingmar Tollanderin tukemana Rederi Ab Vidarin. Samalla alkoi rahtausyhteistyö Meriauran kanssa, joka on jatkunut kaikki nämä vuodet. Isä hoiti alkuvuosina rahaliikennettä sekä palkanmaksua, nykyään hän on eläkkeellä, mutta edelleen hengessä mukana mm. seuraamalla aktiivisesti merenkulkupolitiikkaa. Vuonna 2003 Rederi Ab Vidarin omistukseen siirtyi Hollannissa Bijlsman telakalla vuonna 1984 rakennettu, 2200tn lastaava M/S Helga. Vuonna 2007 hankittiin Helgaa hieman suurempi M/S Frida. Pamelan myynnin jälkeen laivaluku kasvoi uudelleen kolmeen, kun 2600tn lastaava M/S Nina tuli viime keväänä Vidarin omistukseen. Saksassa vuonna 1987 rakennettu Nina on alusta asti ollut aikarahdattuna Meriauralle. -Rahtauksen siis hoitaa Meriaura. Itse hoidan miehityksen sekä tekniikkaan ja turvallisuuteen liittyvät asiat, Vidar kertoo. Vaimoni huolehtii palkanlaskennasta ja rahaliikenteen hoidosta. Kun on enemmän kuin yksi laiva, ei itsellä ole mahdollisuutta olla merillä. Ei pysty tekemään kuin yhden ihmisen työt. Lama näkyy Vidar Shippingilläkin. -Parempina aikoina perämiehiä oli vaikea saada eikä vielä viime vuonna kaikki ottaneet huomioon irtisanomisaikoja. Kukaan ei ollut iloinen kun hypitään, mutta nyt se ei ole enää ongelma. Pieni vaihtuvuus on tervettä, tulee uusia ideoita, kun tulee uusia ihmisiä. Mutta on hyvä jos kippari ja konemestari pysyvät. -Tämä vuosi on ollut huonompi kuin viime vuosi, odotukset syksylle oli suuremmat. Lama näkyy heti kun pienteollisuus säästää. Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia Rederi Ab Vidarilla on? -Ei ole varsinaisia suunnitelmia, nyt on pysyttävä hengissä ja katsottava mitä saa. Tilanteet tulevat äkkiä, mutta pariin vuoteen tuskin tapahtuu mitään. Kaluston uusiminen tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. teksti ja kuvat: Kirsi Vallenius Rederi Ab Vidarin M/s Nina 26 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

27 Helga Marraskuinen aamu on pitkästä aikaa valkenemassa sateettomana, kun aamukahdeksan jälkeen suuntaan laivakäynnille Rederi Ab Vidarin M/S Helgalle, joka on tullut Turun Pansioon pariksi päiväksi korjauksia varten. Kippari Tuomo Lahtisen mukaan Helgalla on hyvä henki Komentosillalta tavoitan aluksen päällikön raumalaisen Tuomo Lahtisen. -Kemiöstä tultiin tänne eilen. Sitä ennen vietiin kauraa Loviisasta Lyypekkiin ja sieltä jatkettiin Norjaan hakemaan hiekkaa Kemiöön, Tuomo kertoo viimeisintä seilausreittiä. -Itämeren puolella olemme enimmäkseen, mutta Pohjanmeren puolellakin käydään. Viime törnillä käytiin Amsterdamissa ja Rotterdamissa. Seuraava matka suuntautuu Viron Kundaan, josta haemme haketta ja pöllejä Lappeenrantaan, joten edessä on Saimaan keikka. Huomenna todennäköisesti lähdemme. Tuomo on kipparoinut Helgaa viimeiset kolme vuotta, sitä ennen hän teki sijaisuuksia. -Hyvä henki täällä on, kuten lehtijutuissa 4 / 2009 on tapana sanoa, Tuomo tiivistää, kun kysyn hänen omasta viihtymisestä laivalla. Kyselen Tuomolta miehityksestä ja saan tietää, että Helgalla on työssä viisi henkilöä: kapteeni, yliperämies, konepäällikkö, matruusi/korjausmies ja puolimatruusi/kokki. Törnien pituus on yleensä neljä viikkoa, mutta vaihtoparin kanssa voi tarvittaessa sopia muutoksista. Seuraavaksi juttelemaan tulee virolainen matruusi/korjausmies Raito Välb, jolla tulee Helgalla pian vuosi täyteen, yhtiössä hän on ollut vuodesta Ei täällä mitään hätää ole. Minulle on sama missä olen työssä, kaikissa laivoissa riittää työtä. Tuskin kuitenkaan koko ikää merillä olen. Maatöitä tosin on vaikea saada matruusin pätevyyskirjalla, Raito pohtii. Yliperämies Pekka Yliniemi ja konepäällikkö Arvo Parts eivät ole paikalla laivakäynnin aikana. Byssasta tavoitan puolimat- Michael Uddström keitti hernerokkaa ennen lomille lähtöä Raito Välb on ollut Vidarilla vuodesta 2007 ruusi/kokkki Michael Uddströmin. Koska sattuu olemaan torstaipäivä, lunaaksi on valmistumassa tietenkin hernekeitto. Kokeilla on vaihtopäivä, vaihtopari on jo tullut laivalle ja lähtenyt kaupungille hoitamaan asioita. -Ei ole nyt mitään erityisiä lomasuunnitelmia, Michael sanoo. -Paras laiva, Michael toteaa Helgasta. Tämä on tällainen pikkuperhe, joka vaatii oman sopeutumisensa, mutta viihdyn hyvin. -Olen ollut Helgassa jo aika pitkään. Mutta tulen ja menen, kesät olen yleensä muualla. Nyt Michaelilla on edessä pitkä loma, sillä Helgalle on tarkoitus palata vasta helmikuussa. teksti ja kuvat: Kirsi Vallenius Frivakt Vapaavahti 27

28 Rederi Ab Vidar fyllde 10 år Åborederiet Rederi Ab Vidar, som trafikerar med tre fartyg, firade sitt 10-årsjubileum i november. Bakom rederiverksamheten står bara 35-åriga sjökaptenen och maskinmästaren Vidar Tollander, som genast då han blev färdig kapten började planera anskaffandet av ett eget fartyg. M/s Nina besökte Kantvik i oktober - Jag beslöt gå till sjöss redan i grundskolan och på nionde klassen praktiserade jag på Svanö som fraktade papper till England och Frankrike, berättar Vidar om början av sin bana till sjöss. - Värnplikten gjorde jag först efter styrmansskolan. Jag var i flottan på ett oljebekämpningsfartyg vars enda kanoner var vattenkanoner. Då Oihonna gick på grund fick vi visa vad vi kunde. Det var riktigt bra och nyttigt att lära sig förstå vad som händer med oljan i vatten. - År -96 fortsatte jag på kaptensklassen, för att få den undan, och sen gick jag på samma gång undermaskinmästarkursen under kvällarna. Förrän han köpte den första egna båten hann Vidar segla med bl.a. ESL, Langh och Godby Shipping och ett och ett halvt år som överstyrman på Grönqvists Tower Julie. - Det var egentligen en språngbräda, man fick överblick av helheten och allt som görs, sade Vidar om tiden på Tower Julie. Då möjligheten att köpa VG-Shippings M/S Pamela erbjöds år 1999, tog Vidar tillfället i akt, och med stöd av sin far Ingmar Tollander grundade han Rederi Ab Vidar. Samtidigt började befraktningssamarbetet med Meriaura, och det har fortsatt under alla dessa år. Under de första åren skötte fadern frakttrafiken och löneutbetalningarna, numera är han pensionerad men lever med i händelserna bland annat genom att aktivt följa med sjöfartspolitiken. År 2003 övergick M/S Helga, som byggdes på Bijlsmans varv i Holland 1984 och lastar 2200 ton, i Rederi Ab Vidars ägo. År 2007 köptes M/S Frida som är litet större än Helga. Efter att Pamela såldes växte antalet fartyg igen till tre då M/S Nina, som lastar 2600 ton, övergick i Vidars ägo senaste vår. Nina, som byggdes i Tyskland 1987, har ända från början varit tidsbefraktad till Meriaura. - Befraktningen sköts alltså av Meriaura. Själv sköter jag bemanning och ärenden som gäller teknik och säkerhet, berättar Vidar. Min hustru sköter löneräkning och penningtrafik. Då man har mera än en båt, har man inte möjlighet att själv vara med till sjöss. Man kan inte göra mera än en människas arbete. Recessionen känns också hos Vidar Shipping - Under bättre tider var det svårt att hitta styrmän och under det senaste året iakttog inte alla uppsägningstider. Ingen blev glad över snabba byten, men nu är det inte längre ett problem. En liten omsättning är sund, man får nya idéer då det kommer in nya människor. Men det är bra om kapten och maskinmästare hålls kvar. - Det här året har varit sämre än senaste år, förväntningarna för hösten var större. Recessionen känns genast då småindustrin sparar. Vilka planer har Rederi Ab Vidar för framtiden? - Vi har inga egentliga planer, nu gäller det att hålla sig vid liv och se vad som kommer. Situationerna växlar snabbt, men inom ett par år händer det knappas någonting. Att förnya flottan blir aktuellt i något skede. Kirsi Vallenius 28 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

29 Helga Första gången på länge ljusnar en novembermorgon utan regn, då jag strax efter åtta beger mig för att besöka Rederi Ab Vidars M/S Helga som kommit till Pansio i Åbo för reparation under ett par dagar. Raito Välb har snart varit ett helt år på Helga Tuomo Lahtinen har fört befäl på Helga de tre senaste åren På kommandobryggan träffar jag fartygets nya befälhavare, Tuomo Lahtinen från Raumo. - Vi kom hit från Kimito. Före det fraktade vi havre från Lovisa till Lübeck och därifrån fortsatte vi till Norge för att lasta sand på väg till Kimito, berättar Tuomo om den senaste seglingsrutten. - Vi trafikerar mest på Östersjön, men också på Nordsjön ibland. Senaste arbetstörnen var vi i Amsterdam och Rotterdam. Följande resa går till Kunda i Estland, därifrån fraktar vi flis och stock till Villmanstrand, så vi har en resa till Saimen framför oss. Vi lägger troligen ut i morgon. Tuomo har fört befäl på Helga de tre senaste åren, före det vikarierade han. - Vi har en bra anda ombord, som man brukar säga i tidningsintervjuer, sammanfattar Tuomo då jag frågar hur han trivts ombord. Jag frågar Tuomo om bemanningen och 4 / 2009 får veta att Helga har fem man ombord: kapten, överstyrman, maskinchef, matros/ reparatör och lättmatros/kock. Arbetstörnarna är vanligen fyra veckor, men med sitt utbytespar kan man vid behov komma överens om ändringar. Estniska matrosen/reparatören Raito Välb kommer som följande för att prata, han har snart varit ett helt år på Helga, i bolaget har han varit sedan Inte lider man någon nöd här. För mig är det detsamma var jag jobbar, jobben räcker till på alla båtar. Knappast blir jag ändå hela mitt liv på sjön. På land får man nog inte lätt ett jobb med matrosens behörighetsbrev, funderar Raito. Överstyrman Pekka Yliniemi och maskinchef Arvo Parts är inte ombord under mitt besök. I byssan träffar jag lättmatros/ kocken Michael Uddström. Då det råkar vara torsdag är det naturligtvis ärtsoppa till lunch. Kocken har utbytesdag, utbytesparet har redan kommit ombord och sköter nu ärenden i staden. - Inte har jag några speciella planer för ledigheten, säger Michael. - Helga är den bästa båten, säger Michael. Det här är som en liten familj, som kräver litet anpassning, men jag trivs bra. - Jag har varit på Helga redan ganska länge. Men jag kommer och går, om somrarna är jag vanligen på annat håll. Nu har Michael en lång ledighet framför sig, då Helga enligt planerna kommer tillbaks först i februari. Kirsi Vallenius Helga är den bästa båten, säger lättmatros/kocken Michael Uddström Frivakt Vapaavahti 29

30 Vuoden 2009 merimiesurheilija sai kipinän liikuntaan laivojen kisailusta Tapio Lehto pitää urheiluperinteitä yllä. Aikanaan Engshipin ja Langhin laivoilla käytiin kovaa kamppailua merimiesten yleisurheilumestaruudesta. Ms Swegardin förstinä nykyisin seilaava Lehto oli mukana luvulla, kun Engshipin Passaden ja Klenoden taistelivat keskenään ja Langh Shipin Ailan kanssa. - Håkan Hokki Dahlin ja Hilding Hille Sundberg innostivat laivaväkeä liikkumaan ja osallistumaan merimiesurheiluun, Lehto kertoo Hän kiinnostui itse merimiesurheilusta, teki tuloksia ja alkoi myöhemmin toimia porukan vetäjänä. - Seilasin Bravadenissa yksitoista vuotta. Suuresta miehistölukukertoimesta huolimatta voitimme monta kertaa laivojen yleisurheilumestaruuden, Lehto muistelee. Bravadenissa oli useita hyväkuntoisia viisikymppisiä merenkulkijoita, joiden tekemät tulokset tuottivat ikäkausitaulukon mukaan paljon pisteitä. Urheiluperinne siirtyi varustamokaupan mukana Engshipin ja Husellin varustamot siirtyivät taannoin Borelle, jonka laivat ja merenkulkijat ovat myös menestyneet merimiesurheilussa. Tapio Lehdon nykyinen laiva Swegard voitti viime vuonna yleisurheilumestaruuden. Tapio on vuosien varrella saavuttanut lukuisia mitaleita merimiesurheilussa. Hän ei erityisemmin harrastanut urheilua nuorena. Koulu- ja opiskeluaikoina mies pelasi kuitenkin mielellään lentopalloa. - Vapaa-aika kuluu puutarhatöissä ja mökillä ollessa veneellä kalastamassa, vaikka täällä Salossa löytyisi loistavia liikuntamahdollisuuksia, kehuu Lehto kotikaupunkinsa palveluita. Salossa on pidetty laivajoukkueiden jalkapalloturnaus jo kuutena peräkkäisenä vuonna. Järjestelyt toimivat, sijainti ja olosuhteet ovat hienot. Lehto on lomilla ollessaan jeesannut turnauksen toimitsijatöissä. Merikapteeniksi muuntokoulutuksen kautta Tapio Lehto suoritti varusmiespalveluksen viestijoukoissa ja sai päähänsä lähteä Raumalle radiosähköttäjäkoulutukseen luvun alussa merimiesura herätti vielä seikkailuhalua. Ajattelin tuolloin muutaman vuoden työrupeamaa, Lehto muistelee. Koulun jälkeen kipinän töitä löytyi Engshipin Nordenista. Vuosikymmenen lopulla Lehto päätyi hollantilaisiin hakurahtiliikenteessä oleviin laivoihin. Hän toimi radiosähköttäjänä kemikaalitankkerissa, jäähdytysaluksessa ja kappaletavara-aluksessa. - Niissä kaikissa oli varsinainen sekamiehistö, parhaimmillaan 11 eri kansallisuutta, Tapio naurahtaa. Jos kansallisuudet olivat kirjavia, olivat sitä myös työt. Kipinän perinteisten hommien lisäksi Lehto saatettiin nähdä kokin kanssa provianttia inventoimassa, satamaruorissa, konetöissä, lastia taljaamassa ja ruumajobia tekemässä. Palkka oli kuitenkin kohtuullisen hyvä, kun sen sai verovapaana. Lehdolla on sekamiehityskokemusta myös ATC:n tankkereilta, joista hän lähti kun radiohytteihin alkoi ilmestyä filippiiniläisiä titaajia. - Ammatinvaihto alkoi olla ajankohtainen 1990-luvun alussa, kun kipinät työt pikkuhiljaa loppuivat, Lehto kertoo. Vuosina mies opiskeli Raumalla perämieheksi osallistumalla erityiseen radiosähköttäjästä perämieheksi -muuntokoulutukseen. Paluu tuttuun varustamoon Ennen perämiehen ja yliperämiehen pätevyyksien saavuttamista piti Lehdon hankkia kansipraktiikkaa. Tätä järjestyi Engshipiltä, mistä löytyi aikanaan myös perämiehen töitä. - Vuonna 2003 valmistuin merikapteeniksi Turusta. Olin koko ajan kirjoilla ja seilasin kaikki lomat Bravadenissa, Lehto muistelee. Hänen toimiessaan urheiluvetäjänä voitti Bravaden laivojen yleisurheilumestaruuden viimeksi vuosina 2004 ja Engshipin siirryttyä Borelle alkoi Lehto vetää urheilua Swegardilla. Laiva voitti mestaruuden viime vuonna ja sillä on tiukka ote pystistä myös tänä vuonna. Mikko Aulanko on piiskannut ms Lauran porukkaa ja antanut kovan vastuksen. Bravadenista löytyi hieno kuntosali ja uima-allas, mutta Swegardissa liikuntaa voi harrastaa vain kuntopyörällä ja maissa. Muut vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät. - Meillä on satelliittitelevisio. Suomalaisia ohjelmia on katsottu aina Biskajalla ja Portugalissa asti, Lehto kehuu. Swegardilla on satelliitin kautta myös nettiyhteys. Lähes jokaisella henkilökunnasta on läppäri, jolla pääsee laivan langattomaan verkkoon. - Uutispalvelu on kunnossa, mutta ME- PAn kirjat ja DVD: t tekevät edelleen kauppansa, Lehto tuumii. 30 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

31 Tapsa seilasi kipinänä muutamassa ulkomaisessa laivassa, joista jäi paljon muistoja: Pacific Violet, reefer Matkallamme Ijmuidenista Itaijahiin Brasiliaan sattui konehuoneessa tulipalo, jonka seurauksena ajelehdimme kolme vuorokautta ennen kuin pääsimme hitaasti nilkuttamaan (turbo suli) kohti hätäsatamaa. Onni onnettomuudessa oli merimiehen kannalta se, että menimme Recifeen missä remontti kesti kaksi viikkoa. Myöhemmin toimme kanalastin Argentiinasta Turkkiin, josta se kuljetettiin autoilla Irakiin. Samoja lasteja ajoivat myös yhtiön muut laivat. Nämä rahdit loppuivat, kun ensimmäinen Persianlahden sota alkoi. Jo Clipper, Kemikaalitankki Seilasimme säännöllisesti maapallon ympäri. Kerran veimme Etanolia Houstonista Japaniin muun muassa Sunitoryn whisky/alkoholitehtaille. Vaikka manifoldeilta ja joka tankista otettiin laboratorioon näyte, niin silti tuli vanha knallipäinen japanilainen mies ottamaan lasin kanssa maistiaiset joka tankista. Tarkkoja kavereita tai sitten se oli paikallinen vastine lastipullolle. Myöhemmin purettiin loppulasteja vielä Etelä-Koreassa, Taiwanissa ja Singaporessa. Malesiasta ja Indonesiasta kuljetettiin palmuöljyä Eurooppaan, jossa sitten lastattiin erilaisia raaka-aineita jenkkeihin. Näillä matkoilla mentiin kerran Panamasta läpi hieman sen jälkeen, kun jenkit olivat hyökänneet sinne. Myöhemmin taas oltiin Punaisella Merellä kun ensimmäisen Persianlahden sodan maahyökkäys alkoi. Tästä on erityisesti jäänyt mieleen isojen pommikonelaivueiden kova jylinä. Alsyta Smits, general cargo Aluksella tapahtuneiden kaiken maailman seikkailujen ohella tein pisimmän Atlantin ylityksen, joka kesti kolme viikkoa. Camdenistä (New Jersey U.S.East Coast) lastattiin painava romulasti sinkkiä yms. Avonmouthiin Englantiin. Atlantilla oleva pyörremyrsky vaikeutti matkantekoa niin, että oltiin kolme vuorokautta pelkästään keula vasten tuulta ja loppuaika seilattiin siksakkia. Tietääkseni samaan myrskyyn perustuu myös George Clooneyn tähdittämä Meren raivo -niminen elokuva. Terveisin Tapsa Lehto Sjömansidrottaren år 2009 fick gnistan av fartygens tävlingar Tapio Lehto håller idrottstraditioner levande. I tiden kämpade man hårt på Engships och Langhs båtar om mästerskapet i friidrott för sjömän. Lehto, som nu seglar som överstyrman på Swegard, var med på 1990-talet då Engships Passaden och Klenoden mätte krafterna mot varandra och mot Langh Ships Aila. - Håkan Hokki Dahlin och Hilding Hille Sundberg uppmuntrade besättningen att motionera och delta i sjömansidrotten, berättar Lehto. Han blev själv intresserad av sjömansidrott, gjorde resultat och började senare fungera som gängets ledare. - Jag seglade på Bravaden i elva år. Trots vår stora manskapskoefficient vann vi många gånger mästerskapet i friidrott i tävlingen mellan fartygen. 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 31

32 På Bravaden hade vi flera femtioåriga sjöfarare som var i god kondis, och åldersgruppstabellen gav deras resultat många poäng. Idrottstraditionen bevaras vid rederiköp Engships och Husells rederier övergick för inte så länge sedan till Bore, vars fartyg och sjöfarare också haft framgång i sjömansidrotten. Tapio Lehtos nuvarande båt Swegard vann mästerskapet i friidrott i fjol. Tapio har under årens lopp vunnit många medaljer i sjömansidrott. Som ung sysslade han inte speciellt mycket med idrott. Under skol- och studietiden spelade han ändå gärna volleyboll. - Fritiden går till trädgårdsskötsel och på stugan med fiske från båten, fastän det här i Salo skulle finnas strålande möjligheter till motion, berömmer han hemstadens service. Fartygslagens turnering i fotboll har redan sex år å rad hållits i Salo. Arrangemangen fungerar, läget och de lokala förhållandena är ypperliga. Lehto har under sina ledigheter hjälpt till med funktionärsysslorna under turneringar. Sjökapten efter omskolning Tapio Lehto avtjänade sin värnplikt i signaltrupperna och kom på tanken att söka sig till radiotelegrafistutbildning i Raumo. - I början av 1980-talet väckte sjömansbanan ännu äventyrslusta. Då tänkte jag mig att syssla med den under några år, minns Lehto. Efter skolan hittade han jobb som telegrafist på Engships Norden. I slutet av årtiondet hamnade han på holländska fartyg i trampfart. Han var telegrafist på en kemikalietanker, ett kylfartyg och ett styckegodsfartyg. - De hade alla verklig blandbesättning, som bäst 11 olika nationaliteter, skrattar Tapio. Om nationaliteterna var brokiga, så var också arbetena. Utöver telegrafistens jobb kunde man se Lehto inventera provianten med kocken, vid rodret i hamn, vid maskinerna, vid lyftkran eller i lastrummet. Lönen var ändå ganska bra, då den var skattefri. Lehto har erfarenhet av blandbesättningar också från ATC:s tankfartyg, dem lämnade han då det började komma filippinska telegrafister. - Byte av yrke började bli aktuellt i början av 1990-talet då telegrafisternas jobb så småningom började försvinna. Åren studerade han till styrman i Raumo, han deltog i en speciell omskolning av radiotelegrafister till styrmän. Tillbaka till ett bekant rederi Före behörighet som styrman och överstyrman måste Lehto skaffa praktik på däck. Det ordnade sig hos Engship där han sedan också fick jobb som styrman. - År 2003 blev jag färdig sjökapten i Åbo. Jag var hela tiden anställd och seglade på Bravaden alltid då jag var ledig, minns Lehto. Under den tid han ledde idrottsverksamheten vann Bravaden mästerskapet i friidrott senast år 2004 och Då Engship övergått till Bore började han leda idrott på Swegard. Båten vann mästerskapet i fjol, och håller ett fast grepp om priset också i år. Mikko Aulanko har drivit på manskapet på Laura och de har bjudit på hårt motstånd. På Bravaden fanns en fin konditionssal och simbassäng, men på Swegard kan man bara använda motionscykel eller motionera på land. De andra möjligheterna till fritidssysselsättningar är ändå bra. - Vi har satellit-tv. Finska program har vi kunnat se ända i Biscaya bukten och Portugal, säger Lehto berömmande. Swegard har också internetförbindelse per satellit. Nästan hela personalen har egen bärbar dator, och kommer in i fartygets trådlösa nät. - Nyhetstjänsten fungerar, men SSB:s böcker och DVD-filmer har ännu stor efterfrågan, säger Lehto. här frakterna upphörde då första kriget vid Persiska viken började. Tapsa seglade som radiotelegrafist på några utländska fartyg, som lämnade många minnen: Pacific Violet, reefer Under vår resa från Ijmuiden till Itajai i Brasilien uppstod en eldsvåda i maskinrummet, och som en följd drev vi tre dygn innan vi långsamt kunde gå in mot en nödhamn (turbon smälte). En lycka i olyckan, för sjömännens del, var att vi kom till Recife där reparationen räckte två veckor. Senare fraktade vi en last bestående av höns från Argentina till Turkiet, varifrån den fraktades med bil till Irak. Liknande last fraktade också bolagets andra fartyg. De Jo Clipper, kemikalietankfartyg Vi seglade regelbundet jorden runt. En gång förde vi etanol från Houston till Japan, bland annat till whiskyfabriken Suntory. Trots att man tog prover för laboratoriet från varje manifolder och tank, kom en gammal japan i knallhatt för att smaka ett glas ur varje tank. Noggranna gossar eller kanske en lokal tradition. Senare lossade vi ännu resten av lasten i Syd-Korea, Taiwan och Singapore. Från Malaysia och Indonesien fraktade vi palmolja till Europa, där vi igen lastade olika råvaror på väg till USA. Under en av de här resorna passerade vi Panamakanalen, strax efter att USA hade anfallit landet. Senare trafikerade vi på Röda havet då det första landangreppet i kriget vid Persiska viken började. Från det minns man det hårda dånet från de stora bombflygflottiljerna. Alsyta Smits, general cargo Utöver all världens andra äventyr ombord gjorde jag med fartyget den längsta seglatsen över Atlanten, den tog tre veckor. I Camden (New Jersey U.S. East Coast) lastade vi en tung skrotlast, zink bland annat, för frakt till Avonmouth i England. En cyklon på Atlanten försvårade resan så att vi tre dagar gick med fören rakt mot vind, resten av tiden gick vi fram i zick zack. Om jag är rätt underrättad baserar sig filmen Den perfekta stormen med George Clooney just på den stormen. Hälsningar, Tapsa Lehto 32 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

33 MERIMIESPALVELUTOIMISTON KURSSIT 2010 MEPA järjestää kursseja, jotka ovat avoimia kaikille mepa-maksua maksaville merenkulkijoille. Ilmoittautumiset: puh (09) , HUOM! Muutokset mahdollisia. Tammikuu ATK-peruskurssi, Helsinki ATK-kuvankäsittely, Helsinki ATK-excel, Helsinki ATK-internet, Helsinki Helmikuu ATK-kotisivut ja blogit, Helsinki Tutustu jousiammuntaan, Helsinki ATK-hyöty ja viihde, Helsinki Espanjan alkeiskurssi, Turku ATK-word, Helsinki Tutustu tennikseen, Helsinki ATK-ylläpidon ja suojauksen perusteet, Helsinki ATK-internetin tehokäyttö, Helsinki Hopeaketjukurssi, Helsinki Maaliskuu ATK-peruskurssi, Turku ATK-word, Turku Talviliikunta, Pajulahti ATK-excel, Turku ATK-internetin tehokäyttö, Turku ATK-kuvankäsittelyn A ja B, Turku ATK-ylläpidon ja suojauksen perusteet, Turku Pajukurssi, Kaarina ATK-kotisivut ja blogit, Turku Talviliikunta, Pajulahti ATK-perusteet, Turku ATK-internetin tehokäyttö, Turku Huhtikuu Tutustu tennikseen, Helsinki Viron alkeiskurssi, Helsinki Köysityökurssi, Turku Ruotsin alkeiskurssi, Helsinki Mosaiikkikurssi, Turku Italian alkeiskurssi, Helsinki Kesäksi kuntoon, Pajulahti Toukokuu Golfkurssi, Turku Golfkurssi, Nurmijärvi Voi hyvin -kurssi, Karjalohja Golfkurssi, Kotka Iloa ja terveyttä kasveista, Kaarina Valokuvauskurssi, Turku Kesäkuu Melontakurssi, Hämeenlinna Melontakurssi, Hämeenlinna Perheliikuntakurssi, Pajulahti Elokuu Melontakurssi, Hämeenlinna Melontakurssi, Hämeenlinna Haulikkokurssi elokuu Syyskuu Tutustu sieniin, Helsingin seutu Ylläs-vaellus ATK-peruskurssi, Helsinki ATK-word, Helsinki ATK- internetin tehokäyttö, Helsinki Voi hyvin - kurssi, Kisakallio ATK-excel, Helsinki Digikuvaus, Helsinki Lokakuu ATK-kotisivut ja blogit, Helsinki Sykettä syksyyn, Pajulahti Tutustu keilailuun, Helsinki ATK-peruskurssi, Helsinki ATK-kuvankäsittely, Helsinki , Pajulahti ATK- ylläpidon ja suojauksen perusteet, Helsinki Huovutuskurssi, Helsinki ATK-peruskurssi, Turku Tutustu keilailuun, Helsinki ATK-word, Turku Köysityökurssi, Helsinki Marraskuu ATK-internetin tehokäyttö, Turku ATK-kuvankäsittely, Turku Keramiikkakurssi, Helsinki ATK-kotisivut ja blogit, Turku Kyytiä kaamokselle, Pajulahti ATK- ylläpidon ja suojauksen perusteet, Turku ATK-peruskurssi, Turku Venäjän alkeiskurssi, Helsinki ATK-excel, Turku ATK-internetin tehokäyttö, Turku Virkisty väreillä, Helsinki ATK-kuvankäsittely, Turku Jouluaskartelu, Helsinki Joulukuu Jouluaskartelu I, Turku Jouluaskartelu II, Turku / 2009 MEPAn Frivakt kurssit Vapaavahti

34 Harrasta, opiskele ja urheile kursseillamme! MEPAn merenkulkijoille tarkoitetuilla kursseilla opetus, lounaat ja majoitukset ovat maksuttomia lukuun ottamatta viikon pituista Ylläsretkeä, josta peritään 100 euron maksu. Ilmoittautumiset : puh: (09) tai (09) , faksi: (09) , s-posti: Ilmoita nimi, osoite, laiva, puhelinnumero sekä majoitustarpeesi. Kurssipaikat: Helsinki: MEPAn kurssitila Katajanokalla,Linnankatu 3, Turku: MEPAn kurssitila Linnansatamassa, Linnankatu 93 LIIKUNTAKURSSIT MEPAn kuntoliikuntakurssien tavoitteena on löytää iloa ja hyvää oloa monipuolisesta liikunnasta ja saada puhtia oman peruskunnon kohottamiseen sekä työkyvyn ylläpitämiseen. Liikuntakurssit on tarkoitettu kaiken ikäisille ja -kuntoisille merenkulkijoille. Sopivasti ulkoillen pelaillen ja hikoillen, välillä venytellen ja rentoutuen sekä vedessä jumpaten virkistyy varmasti parin päivän visiitillä Pajulahden liikuntakeskuksen monipuolisissa palveluissa. RENTOUTUSKURSSIT Hyvinvointi Teemana on henkisen hyvinvoinnin kohentaminen. Teemme rentoutusharjoituksia, jumppaamme rytmikkään musiikin tahdissa ja ulkoilemme kauniissa luonnossa. Asiantuntija luennoi ravinnosta ja liikunnasta. Perheliikuntakurssi Tälle kurssille saavat osallistua myös perheenjäsenet ja ohjelmaa on myös perheen pienille; mukavaa yhdessäoloa pelaten ja reippaillen. LIIKUNTALAJIEN ERIKOISKURSSIT Erikoiskurssien tavoitteena on tutustuttaa vasta-alkajia uuteen harrastukseen. Lajin perusteisiin pureutuva opetus sisältää tietoa lajin harrastusmahdollisuuksista myös kurssin jälkeen. Kursseilla voi herätellä henkiin myös unhoon jääneitä liikuntakokemuksia - uusi innostus voi syntyä vanhemmallakin iällä hyvässä seurassa ja kannustavassa opastuksessa. Näillä tutustumiskursseilla voi käydä kokei- KURSSIEN SISÄLTÖÄ lemassa miltä tuntuu golfata, keilata, ampua jousella. Oppisitko oikean melontatekniikan tai jarrutuksen rullaluistimilla. Tutustu keilailuun Tutustu jousiammuntaan Tutustu golfiin Tutustu tennikseen Tutustu seinäkiipeilyyn Haulikkoammuntakurssi Melontaretket Hämeenlinnassa Ruskaretkiä Ylläksellä: hinta 100 /hlö KIELIKURSSIT Italian alkeiskurssi Espanjan alkeiskurssi Venäjän alkeiskurssi Viron alkeiskurssi Ruotsin alkeiskurssi Alkeiskurssin tavoitteena on auttaa vastaalkajia pääsemään kiinni kieltenopiskeluun - omat tavoitteesi voivat olla myös ammatillisia tai vapaa-aikaan ja matkustamiseen liittyviä. Ryhmässä opiskelu on tehokasta ja opetuksen pääpaino on oman suullisen kielitaidon kehittämisessä ja tietysti toisten puheen ymmärtämisessä. Sanasto on palvelusanastoa sekä osallistujien tarpeen mukaista sanastoa. TIETOTEKNIIKKA Nyt kannattaa päivittää tiedot ja taidot Mepan kursseilla. Perinteiset Office -työkalut ovat saaneet paljon lisää ominaisuuksia. Uusilla ja tehokkailla laptop -koneilla opimme nopeasti seuraavan sukupolven käyttöjärjestelmän. Opetusohjelmat: Microsoft Vista Business Pro käyttöjärjestelmä Ohjelmat: Microsoft Office 2007 Pro Plus -ohjelmisto - Word, tekstinkäsittely - Excel, taulukkolaskenta - Office Publisher, julkaisunteko - Office SharePoint Designer 2007, vaativaan kotisivun tekoon Sekä: - FrontPage 2000, kotisivunteko-ohjelma - Paint Shop Pro, kuvankäsittelyohjelma - Photoshop Elements 7, kuvankäsittelyohjelma Peruskurssi Kahden päivän aikana tutustutaan uuteen Vista-käyttöjärjestelmään sekä sovellusohjelmien perusteisiin siten, että kurssin jälkeen tiedetään kuinka niitä käytetään ja mitä kaikkea tietokoneen avulla voi tehdä. Excel 2007 taulukkolaskenta Kurssilla perehdymme Excel-ohjelman ominaisuuksiin ja työskentely-ympäristöön. Harjoitusten tavoitteena on oppia tekemään taulukoita, joita muokataan edelleen myös graafisiksi esityksiksi. Internet Verkon käytön perusteet: selaimet, sähköposti,pankkipalvelut, keskustelupalstat, uutissivut, nettikaupat, karttapalvelut, nettipuhelimet ja paljon muuta. Photoshop Elements Uudella Adobe Photoshop Elements 7-ohjelmalla tutustutaan kuvankäsittelyn perusteisiin. Voit tuoda ottamiasi digikuvia mukaan kurssille. Markkinajohtaja ensimmäistä kertaa Mepan kurssikoneissa! MEPAn kurssit Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

35 Word -tekstinkäsittely Word 2007 ohjelmassa on paljon uusia ominaisuuksia. Kurssin taidot auttavat kaikissa töissä sähköpostista alkaen. WWW-kotisivut ja blogit harjoittelemme omien kotisivujen tekemistä erilaisia lähestymistapoja käyttäen: kotisivukoneita sekä erityisohjelmia kuten SharePoint Designer. Mukana on myös jonkin verran kuvankäsittelyä Tietokoneen ylläpito Suojauksen, päivitysten, palomuurien ja virustorjunnan perusteet. Haittaohjelmien poistaminen. Vinkkejä tietokoneen käytön tehostamisesta, eheytyksestä ja asetuksista. Hyöty ja viihde Kurssin ohjelma voidaan rakentaa oppilaiden toiveiden mukaisesti. Tutustutaan musiikin kuunteluun ja DVD:n katseluun,tehdään omia CD- ja DVD-levyjä, tallenteiden lataamista ja maksamista verkossa, TVn katselua ja nauhoitusta digi-tvkortin avulla. Vinkkejä myös omien VHS ja C-kasettien sekä vinyylilevyjen digitointiin ja niiden editointiin ym. HARRASTEKURSSIT Hopeaketjukurssi Huovutuskurssi Iloa ja terveyttä kasveista Jouluaskartelukurssi Keramiikkakurssi Köysityökurssi Mosaikkikurssi Pajutyökurssi Virkisty väreillä Valokuvauskurssi Kädentaitoa lisäävillä harrastekursseilla voit perehtyä moneen mielenkiintoiseen aiheeseen ja saada hyviä neuvoja sekä hyvän mielen omasta osaamisesta. Pääosa opetuksessa käytettävistä materiaaleista on ilmaista. Hopeaketjukurssi Valmistamme viikinkiketjuja, kuten muinais-ja kuningasketjuja. Aloituspaketti maksaa 30 euroa, nopeat tekijät voivat ostaa lisää materiaalia. Huovutuskurssi Kurssilla opettelemme neula- ja märkähuovutuksen. Valmistamme kaulaliinan, hatun tai laukun sekä pieniä koriste-esineitä. Iloa ja terveyttä kasveista Tutustumme perinteisiin suomalaisiin yrtteihin, kesäkukkiin sekä hyötykasveihin. Teemme retken Ruissalon saarelle. Köysityökurssi Purjelaivakaudelta peräisin olevia taitoja opetetaan nykymerenkulkijoille. Voit aloittaa pannualustasta, ja kokeilla eri paksuisilla köysillä vaikka maton tekoa. Mosaiikkikurssi Kurssilla päällystetään pieni suorakulmainen vanerilevy ja tarjotin (40cm x 30cm) mosaiikkipaloilla ja sekoitetaan töiden väreihin sopiva saumauslaasti palojen välejä varten. Keramiikkakurssi Tutustumme saveen materiaalina. Teemme astioita, sommitelmia, pienoisveistoksia. Työt maalataan keramiikkaväreillä. Lopuksi ne lasitetaan ja poltetaan keramiikaksi. Pajutyökurssi Tällä kurssilla teemme tarve-esineitä sekä koristeita sitkeästä pajusta taivutellen. Virkisty väreillä Opimme käyttämään värejä arjen piristäjänä. Tutustumme myös itseemme värien avulla ja löydämme itsellemme tärkeät värit. Lopuksi jokainen maalaa omiin väreihin sointuvan silkkihuivin tai -solmion. Valokuvauskurssilla syvennymme digikuvauksen hienouksiin ammattilaisten johdolla. Teemme retken kauniille kuvauspaikoille. OPINTOAINEISTON VÄLITYS JA LAINAUS Merenkulkijat voivat lainata MEPAsta laivalle sovituksi ajaksi oppimateriaalia; kielipaketteja, videoita tai multimediaa eri aiheista. Perusidea on, että lainattavan materiaalin avulla pääsee alkuun esim. uuden kielen opiskelussa - kielipaketti sisältää yleensä oppikirjan, videon ja kuuntelukasetit, myös multimedia cd-romppuja on tarjolla. Kielipaketteja itseopiskeluun englanti: Take it easy, Working english I-III, Get on! espanja: Este Pais I, Español uno eesti: Keelesild, Tere Tulemast!, Nael kummi italia: Buongiorno, Italianissimo, Puhu italiaa! portugali: Bom dia, Lisboa ja Pila Portugues ranska: Pique-nique, Chere Marianne ruotsi: Framåt, Profil, På tal om, Lycka till saksa: Deutch Direkt I, Deutch is da! suomi: Finskan lättare än Du tror tanska: Hvad sagde du? venäjä: Kapusta I+II, Pozaluista Lisäksi voit lainata Alfasoftin CD-roppuja (englanti, saksa, ranska, venäjä ja ruotsi). Myös ATK-ohjelmia ja aiheita käsittelevää kirjallisuutta on lainattavissa. Opetusvideolta ja DVD:ltä opit suosittua pilatesta, joogaa, jumppaa tai voit tutustua golfiin, perhonsidontaan sekä purjehdukseen. Tilaukset ja tiedustelut MEPAn Helsingin toimistosta puh. (09) ja DVD:t puh. (09) / 2009 MEPAn Frivakt kurssit Vapaavahti

36 sjömansservicebyråns kurseer 2010 Januari ADB för nybörjare, Helsingfors ADB - bildbehandling, Helsingfors ADB - Excel, Helsingfors ADB - Internet, Helsingfors Februari ADB - hemsidor och bloggar, Helsingfors Lär dig bågskytte, Helsingfors ADB - nytta och nöje, Helsingfors Spanska för nybörjare, Åbo ADB - Word, Helsingfors Lär dig spela tennis, Helsingfors ADB - grunderna i underhåll och säkerhet, Helsingfors ADB - effektiv användning av internet, Helsingfors Silvertrådsarbeten, Helsingfors Mars ADB för nybörjare, Åbo ADB - Word, Åbo Vintermotion, Pajulahti ADB - Excel, Åbo ADB - effektiv användning av internet, Åbo ADB - bildbehandlingens ABC, Åbo ADB - grunderna i underhåll och säkerhet, Åbo Videflätning, S:t Karins ADB - hemsidor och bloggar, Åbo Vintermotion, Pajulahti ADB för nybörjare, Åbo ADB - effektiv använding av internet, Åbo April Lär dig spela tennis, Helsingfors Estniska för nybörjare, Helsingfors Reparbeten, Åbo Svenska för nybörjare, Helsingfors Mosaikarbeten, Åbo Italienska för nybörjare, Helsingfors I trim till sommaren, Pajulahti Maj Golfkurs, Åbo Golfkurs, Nurmijärvi Må bra-kurs, Karislojo Golfkurs, Kotka Glädje och hälsa av växter, S:t Karins Fotograferingskurs, Åbo Juni Paddling, Tavastehustrakten Paddling, Tavastehustrakten Familjemotion, Pajulahti Augusti Paddling, Tavastehustrakten Paddling, Tavastehustrakten Hagelgevärsskytte, Pajulahti September Lär dig svampar, Helsingforstrakten Ylläs-vandring ADB för nybörjare, Helsingfors ADB - Word ADB - effektiv användning av internet, Helsingfors Må bra-kurs, Kisakallio ADB - Excel, Helsingfors Digifotografering, Helsingfors Oktober ADB - hemsidor och bloggar, Helsingfors Höstlig energiladdning, Pajulahti Lär dig bowla, Helsingfors ADB för nybörjare, Helsingfors ADB - bildbehandling, Helsingfors , Pajulahti ADB - grunderna i underhåll och säkerhet, Helsingfors Tovning, Helsingfors ADB för nybörjare, Åbo Lär dig bowla, Helsingfors ADB - Word, Åbo Reparbeten, Helsingfors November ADB - effektiv användning av internet, Åbo ADB - bildbehandling, Åbo Keramikarbeten, Helsingfors ADB - hemsidor och bloggar, Åbo Trotsa polarmörkret, Pajulahti ADB - grunderna i underhåll och säkerhet, Åbo ADB för nybörjare, Åbo Ryska för nybörjare, Helsingfors ADB-Excel, Åbo ADB - effektiv användning av internet, Åbo Liva upp med färger, Helsingfors ADB - bildbehandling, Åbo Julpyssel, Helsingfors December Julpyssel I, Åbo Julpyssel II, Åbo Observera: Undervisningsspråket är finska. Vi förbehåller oss rätten till ändringar. 36 SSB-kurser Vapaavahti 2010 Frivakt 4 / 2009

37 Lär dig nytt och motionera på våra kurser! SSBs kurser för sjöfolk är avgiftsfria, likaså lunchen och inkvarteringen, med undantag för den veckolånga vandringsfärden vid Ylläs. För den uppbärs en avgift på 100. Anmälningar per telefon (09) eller (09) , fax (09) eller e-post mepa.fi. Meddela namn, adress, fartyg, telefonnummer och om du behöver inkvartering. Kurserna i Helsingfors hålls i SSB:s kurslokal på Slottsgatan 3 på Skatudden, kurserna i Åbo hålls i SSB:s kursutrymmen på Slottsgatan 93 i Slottshamnen. KURSERNAS INNEHÅLL MOTIONSKURSER Syftet med SSB:s motionskurser är att deltagarna skall upptäcka vilken glädje och tillfredsställelse motion i olika former kan ge, hur man kan höja sin egen kondition och upprätthålla sin arbetsförmåga. Motionskurserna är avsedda för sjöfolk i alla åldrar, oberoende av konditionen. Man blir garanterat utvilad och pigg av lämpliga portioner av svettframdrivande spel och stretching utomhus varvat med avslappning och vattengympa inomhus under ett par dagar på det mångsidiga idrottscentrumet i Pajulahti. KURSER I AVSLAPPNING Välbefinnande Temat är att öka det mentala välbefinnandet. Vi gör övningar i avslappning, gymnastiserar till rytmisk musik och är ute i den vackra naturen. Sakkunniga föreläser om kostvanor och motion. Motionskurs för hela familjen I den här kursen får också familjemedlemmar delta och det ordnas program också för familjens minsta; trevlig samvaro med spel och motion. SPECIALKURSER I IDROTT Syftet med specialkurserna är att få nybörjare att intressera sig för en ny gren - samtidigt som man lär sig grunderna får man tips om var man efter avslutad kurs kan träna vidare. Det kan ju hända att man under kursen på nytt blir intresserad av något man tidigare gjort och kanske redan helt glömt bort. Också på äldre dagar kan gnistan tändas på nytt, i trevligt sällskap och under upp- muntrande ledning. Kurserna ger möjlighet att pröva på att spela golf, bowling eller bågskytte. Skulle du lära dig den rätta tekniken i paddling eller att bromsa på rullskridskor? Lär dig bowla Lär dig bågskytte Lär dig spela golf Lär dig spela tennis Kurs i hagelgevärsskytte Paddlingsutflykter i Tavastehustrakten Utflykter i Ylläs lövbrand: pris 100 / person SPRÅKKURSER Italienska för nybörjare Spanska för nybörjare Ryska för nybörjare Estniska för nybörjare Grundkursernas syfte är att hjälpa nybörjaren att komma igång med sina språkstudier - den individuella målsättningen kan ha anslutning till yrke, fritid eller resor. Undervisning i grupp är effektivt och huvudvikten läggs vid att öva upp muntlig färdighet och givetvis att förstå vad andra säger. Det ordförråd som inövas omfattar servicebranschen och deltagarnas individuella behov. DATATEKNIK Nu lönar det sig att uppdatera sina kunskaper på SSB:s kurser. De traditionella Officeverktygen har fått många nya egenskaper. På våra nya, effektiva bärbara datorer lär vi oss snabbt nästa generations operativsystem. Undervisningsprogram: Microsoft Vista Business Pro operativsystem Program: Microsoft Office 2007 Pro Plus program - Word, ordbehandling - Excel, kalkyleringsprogram - Office Publisher, för publikationer - Office Share Point Designer 2007, för krävande hemsidor Samt: - FrontPage 2000, program för hemsidor - Paint Shop Pro, bildbehandlingsprogram - Photoshop Elements 7, bildbehandlingsprogram Nybörjarkurs i ADB Under två dagars tid bekantar vi oss grundligt med det nya operativsystemet Vista och grunderna i hur man tillämpar programmen. Efter kursen vet vi hur programmen används och vad allt man kan göra med datorn. Excel 2007 kalkyleringsprogramkurs På kursen bekantar vi oss med programmets egenskaper och användarmiljö. Målsättningen med övningarna är att lära sig göra tabeller och ta ut dem i grafisk form. Internet Vi lär oss grunderna i användningen av webbläsare, e-post, bankservice, chatkanaler, nyhetssidor, nätbutiker, karttjänst, nättelefon och mycket annat. Photoshop Elements Med det nya programmet Adobe Photoshop Elements 7 lär vi oss grunderna i bildbehandling. Man kan ta med egna digitala foton till kursen. Ett av marknadens ledande program redan i SSB:s kursdatorer. 4 / 2009 Frivakt SSB-kurser Vapaavahti

38 Egna hemsidor ja bloggar Vi övar oss i att skapa egna hemsidor på olika sätt: webbmaskiner och specialprogram som Share Point Designer. Också en del bildbehandling ingår. Datorns underhåll Grunderna i datorskydd, om brandmurar, uppdateringar och virusbekämpning. Eliminering av skadliga program. Tips om hur man effektiverar datorns användning och gör installeringar. Nytta och nöje Kursprogrammet kan utformas enligt deltagarnas önskemål. Vi bekantar oss med hur man lyssnar på musik och ser på DVDfilmer, vi gör egna CD- och DVD-skivor, laddar ned inspelningar och betalar i nätet, vi ser på TV och gör inspelning med hjälp av digi-tv-kort. Vi får tips om bland annat hur man digitaliserar och redigerar egna VHS- och C-kassetter och vinylskivor. HOBBYKURSER Silvertrådsarbeten Tovning Glädje och hälsa av växter Julpyssel Keramik Reparbeten Mosaikarbeten Videflätning Liva upp med färger Fotografering På hantverkskurserna kan man bekanta sig med många olika ämnen och få goda råd och nöjet av att lära sig göra nya saker. Största delen av materialet som används på kurserna är gratis. Silvertrådsarbeten Vi tillverkar kungskedjor och andra forntida smycken enligt modeller från vikingatiden. Materialet vi börjar med kostar 30 euro, den som är snabb kan köpa mera material. Tovning Vi lär oss tova både med nål och med våt ull. Vi tillverkar en halsduk, en hatt eller en väska och mindre prydnadsföremål. Glädje och hälsa av växter Vi bekantar oss också med traditionella finländska örter, sommarblommor och nyttoväxter. Vi gör en utflykt till ön Runsala. Reparbeten Dagens sjöfolk får lära sig traditionellt hantverk från segelfartygsepoken. Du kan börja med ett pannunderlägg, och kanske göra en matta av rep av olika tjocklek. Mosaikkurs På kursen täcker vi en liten fyrkantig fanerskiva och en bricka (40 cm x 30 cm) med mosaikbitar. Vi blandar en fogmassa i en färg som går ihop med arbetet. Keramikkurs Vi lär känna leran som material. Vi gör kärl, kompositioner och miniatyrskulpturer. Arbetena målas med keramikfärger. Till slut glaseras de och bränns till keramik. Videflätning På kursen tillverkar vi bruks- och prydnadsföremål av videvidjor. Liva upp med färger Vi lär oss använda färger för att pigga upp vardagen. Vi lär också känna oss själva med hjälp av färgerna och hittar våra egna viktiga färger. Till slut målar alla en silkesscarf eller slips som harmonierar med de egna färgerna. Fotograferingskurs Under professionell ledning fördjupar vi oss i digitalkamerans finesser. Vi gör en utflykt för att fotografera vackra vyer. FÖRMEDLING OCH UTLÅNING AV STUDIEMATERIAL SSB lånar ut studiematerial; språkpaket, videofilmer eller multimedia om olika ämnen, till fartygen för en bestämd tid. Idén är att lånaren med hjälp av studiematerialet skall komma i gång med sina studier i t.ex. främmande språk språkpaketet innehåller i allmänhet en lärobok, en videofilm och ljudkassetter. Också CD-ROM-skivor står till buds. Språkpaket för självstudier Undervisningsspråket är finska. engelska: Take it easy, Working english I- III, Get on! spanska: Este Pais I, Español uno estniska: Keelesild, Tere Tulemast!, Nael kummi italienska: Buongiorno, Italianissimo, Puhu italiaa! portugali: Bom dia, Lisboa ja Pila Portugues franska: Pique-nique, Chere Marianne svenska: Framåt, Profil, På tal om, Lycka till tyska: Deutch Direkt I, Deutch is da! finska: Finskan lättare än Du tror danska: Hvad sagde du? ryska: Kapusta I+II, Pozaluista Dessutom kan man låna Alfasofts multimedia CD-ROM-skivor (engelska, tyska, franska, ryska och svenska). Också för den som studerar ADB finns det program och litteratur att låna. Med hjälp av undervisningsvideofilmer kan du lära dig gymnastisera, pilates, yoga, golf, segling eller knyta laxflugor. Beställningar och förfrågningar riktas till SSBs Helsingforskontor, tel. (09) och DVD-skivor (09) SSB-kurser Vapaavahti 2010 Frivakt 4 / 2009

39 HARRASTETYÖT MEPAAN helmikuussa 2010 Vielä on aikaa osallistua MEPAn vuosittain järjestämään merenkulkijoiden harrastetyökatselmukseen - pistä pensselit heilumaan tai runosuoni pulppuamaan. Toimita työsi MEPAan viimeistään mennessä! Harrastetöistä koottu näyttely on esillä Helsingin merimiesklubilla, Linnankatu 3. HARRASTEKATSELMUKSEN SARJAT OVAT: KUVATAIDE -öljy- tai vesivärityöt, piirrokset, veistokset KÄTEVYYSTYÖT -pienoismallit ja pullolaivat, köysityöt, puutyöt, kaikenlaiset käsityöt KIRJOITUSTYÖT -novellit, runot, pakinat, kertomukset VALOKUVAUS - digitaalikuvat sekä mustavalko-, dia ja värikuvat on lähetettävä mennessä Pohjoismaisen valokuvauskilpailun vuoksi. Katselmukseen voi osallistua yhdellä tai useammalla työllä ja halutessaan vaikka kaikkiin sarjoihin, mutta samalla työllä vain kerran. Harrastetöitä ei aseteta paremmuusjärjestykseen, mutta tekijät saavat arvion töistään ja parhaille jaetaan tunnustuspalkintoja. Harrastetöihin on selvästi merkittävä lähettäjän nimi/nimimerkki ja mukaan liitettävä selvitys, josta ilmenee osanottajan nimi, ammatti, laiva sekä tarkka kotiosoite ja puhelinnumero. Harrastetyöt lähetetään tai toimitetaan mennessä osoitteeseen: Linnankatu 3, IV kerros, Helsinki tai MEPAn sivutoimistoihin. Lähemmät tiedustelut puh (09) / Kittilä mepa.fi HOBBYARBETENA TILL SSB inom februari 2010 Du hinner ännu delta i SSB:s årliga mönstring av sjöfolkets hobbyarbeten. Sätt fart på penseln eller låt diktarådran flöda! Lämna in dina alster till SSB senast den ! Utställningen som sammanställs av arbetena är öppen på Sjömansklubben i Helsingfors, Slottsgatan 3, under tiden HOBBYMÖNSTRINGENS SERIER: BILDKONST - arbeten i olja, akvarell, teckningar, skulpturer HÄNDIGHETSARBETEN - miniatyrmodeller och flaskskepp, rep- och träarbeten samt alla slags handarbeten LITTERÄRA ALSTER - noveller, dikter, kåserier, berättelser FOTOGRAFERING - svartvita-, färg,- dia - och digitala bilder bör insändas senast den , med tanke på den nordiska fototävlingen! Man kan delta i mönstringen med ett eller flera arbeten och om man vill i rentav alla serier, men bara en gång med samma arbete. Hobbyarbetena sätts inte i rangordning, men man får ett utlåtande om sina alster och de bästa tilldelas hedersomnämnanden. Hobbyarbetena bör märkas tydligt med avsändarens namn/pseudonym. Bifoga uppgifter om deltagarens namn, yrke, fartyg och noggrann hemadress och telefonnummer. Hobbyarbetena skickas eller levereras senast den på adressen: Slottsgatan 3. IV vån., Helsingfors eller till SSB:s filialbyråer. Närmare information tel. (09) /Sirpa Kittilä, ; mepa.fi Sjömansservicebyrån arrangerar svenskspråkiga kurser på Åland. Kurserna arrangeras i samarbete med Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Pilates Pilates är genomtänkt och effektiv träning för stabilitet rörlighet och styrka i hela kroppen, medvetande och andning är viktiga delar i träningen. Kursen startar på nybörjarnivå och så småningom blir rörelserna mer avancerade. Ledare Sussi Knuts Tid: torsdagar kl. 15:30-16:30 (7 kurstillfällen) Plats: Medis stora salen 9064 Kurs A, jämna veckor 14.1, 28.1, 11.2, 11.3, 25.3, 8.4, Kurs B, udda veckor 21.1, 4.2, 18.2, 4.3, 18.3, 1.4, Styrketräning Styrketräning med Alice Lundén som är personlig tränare. Alice ger instruktioner och råd om effektiv och rolig träning. Ledare Alice Lundén Tid: måndagar, jämna veckor kl. 10:00-11:30 (5 kurstillfällen) Plats: Avancia 11.1, 25.1, 8.2, 8.3, 22.3, Vattengympa för damer och herrar medeltempo Vattengympa med och utan redskap till medryckande musik. En lämplig blandning av konditions-, styrke- och rörlighetsträning. Ledare: Marie Johansson Tid: torsdagar (7 kurstillfällen) Plats: Mariebad 9067 Kurs A, jämna veckor: 14.1, 28.1, 11.2, 11.3, 25.3, 8.4, Kurs B, udda veckor: 21.1, 4.2, 18.2, 4.3, 18.3, 1.4, Keramik Tid: måndagar kl. 10:00-13:45 (6 tillf. 30 lekt.) Plats: Södra Medis Ledare: Sonia Backman 9069 Kurs A, udda veckor: 18.1, 1.2, 15.2, 1.3, 15.3, Kurs B, jämna veckor: 25.1, 8.2, 22.2, 8.3, 22.3, 19.4 Närmare information: eller Leena Raitanen, tel , 4 MEPAn / 2009 kurssit 2010 Frivakt SSB-kurser Vapaavahti

40 LOMALLE LAPIN LUONTOON! MEPAlla on Länsi-Lapissa, Kolarin kunnassa, Ylläsjärven kylässä 11 lomahuoneistoa. Niitä vuokrataan merenkulkijoille viikoksi kerrallaan erittäin edullisesti, kesällä vuokra-aika voi olla lyhyempikin. Huoneistoja on kahta kokoa: - 8 kpl /40 m 2 + parvi 15 m 2, viikkovuokra 110 ja viikoilla 8-16 /150-3 kpl/ 47 m 2 + parvi 17 m 2, viikkovuokra 120 ja viikoilla 8-16 /170 Huoneistot käsittävät takkatuvan, parven, keittiön, saunan ja WC:n. Niihin voi huoneistotyypistä riippuen majoittua kuudesta kahdeksaan henkilöä. Varustukseen sisältyy mm. astianpesukone, jääkaappi-pakastin, pyykinpesukone, vaatteiden kuivauskaappi, täydellinen astiasto, mikrouuni, radio ja TV. Ylläksen palvelut ovat lähellä ja ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ihanteelliset kaikkina vuodenaikoina: Yllästunturilla 58 laskettelurinnettä hoidettuja latuja 330 km kunto- ja patikkapolut erinomaiset kalastus- ja retkeilymahdollisuudet Näin varaat Ylläshuoneiston Huoneiston voi vuokrata merenkulkija, joka työskentelee suomalaisessa tai MEPA-sopimuksen tehneessä ulosliputetussa aluksessa. Vuokra-aika alkaa klo lauantaina tai torstaina. Huoneiston käyttöoikeutta ei saa siirtää tuttaville tai sukulaisille. Hakemukset viikoiksi 8-16 on aina jätettävä kirjallisina edellisen syyskuun loppuun mennessä. Jouluksi, uudeksi vuodeksi ja tammikuulle majoja voi varata lokakuusta lähtien. Kätevimmin hakeminen onnistuu kotisivuillamme (www.mepa.fi) täytettävällä sähköisellä lomakkeella. Huoneistojen varaukset ja niitä koskevat lisätiedot MEPAn Helsingin toimistosta. Tiedustelut arkisin klo (kesällä ), puh. (09) , s-posti fi, faksi (09) tai SEMESTRA I NATURSKÖNA LAPPLAND! SSB äger elva fritidslägenheter i västra Lappland, i Kolari kommun, i byn Ylläsjärvi. Lägenheterna kan hyras av sjöfarare veckovis synnerligen fördelaktigt. Om sommaren kan man också hyra för kortare tid. Det finns lägenheter av två storlekar: - 8 st / 40 m 2 + sovloft 15 m 2. Hyran per vecka är 110 och under veckorna 8-16 /150-3 st / 47 m 2 + sovloft 17 m 2. Hyran per vecka 120 och under veckorna 8-16 /170. Lägenheterna omfattar ett rum med öppen spis, sovloft, kök, bastu och WC. Sovplatser finns för sex till åtta personer, beroende på lägenhetstyp. I utrustningen ingår bl.a. torkskåp för kläder, full uppsättning kärl, tvätt- och diskmaskin, kylfrysskåp, mikrovågsugn, radio och TV. Det är nära till service i Ylläs och omgivningen är idealisk för uteliv under alla årstider: Yllästunturi har 58 backar 330 km underhållna skidspår motions- och vandringsstigar fina förutsättningar för fiske och utflykter Så här reserverar du en lägenhet i Ylläs: En lägenhet kan hyras av sjöfarande som är anställd på finländskt fartyg eller utflaggat fartyg som ingått SSB-avtal. Bokningen börjar kl lördag eller torsdag. Rätten att använda lägenheten får inte överföras på bekanta eller släktingar. Den som önskar hyra en lägenhet under veckorna 8-16 bör sända in en skriftlig ansökan före den 30 september. Reservationer för jul, nyår och januari, kan göras från och med oktober. Lättast gör du en ansökan med den elektroniska blanketten på vår hemsida, Bokningar och förfrågningar adresseras till SSB:s byrå i Helsingfors. Närmare information vardagar kl (sommartid ) per telefon (09) , el-post mepa.fi, fax (09) eller 40 MEPAn Vapaavahti kurssit Frivakt 2010 SSB-kurser / 2009

41 Jouluksi kotiin Chilestä Kiinaan matka kesti kuukauden ja vajaan viikon päälle. Kerrankin Tyynimeri oli nimensä veroinen, koska isoympyrän mukainen reittimme ei vienyt pohjoisen, eikä etelän myrskyihin. Puolivälissä matkaa näkyi tutkassa joitakin Havaijin saarista. Paljoa muuta kertomista ei sitten ollutkaan. Paitsi täkkikakkonen totesi nähneensä yhtenä yönä yhden aikoihin laivan: Kollega tuli paapuurin puolelta ja tähtäsi suoraan kylkeen. Tempaisin kaikki styyrpuuriin ja vetäisin täyden ympyrän. Olihan siinä vettä väistää. Olimme jo pidempään kierrelleet Tyynenmeren rantoja ja osalle laivaväestä kuuden kuukauden kontrahti oli tullut täyteen. Shanghaihin varustamo oli järjestänyt porukanvaihdon. Maon ajan Kiinassa meininki oli hyvin kiinalaista: Kun uusi porukka kiipesi laivaan, oli ulosmaksaneitten samaan aikaan poistuttava kimpsuineen hotelliin. Häthätää ehti tulijoille tehdä perinteisen kysymyksen: Vieläkö se on Suomessa Kekkonen presidenttinä. Kummasti kaikkia jaksoi aina naurattaa. Vaihtomiehistö toi meille lähtijöille paluuliput. Ennen lentoamme olisi edessä viiden päivän hotellimajoitus. Tilaa kyllä kyllä riitti. Huoneemme oli varattu kuuluisan rantakadun Bundin kuuluisasta ja massiivisesta Peace Hotellista. Vanhojen elokuvien näyttämästä liikennekuhinasta ei ollut tietoakaan. Vain aamuisin puistoissa näkyi taiji-voimistelijoitten ryhmiä. Pitkä matka ei ollut Shanghain merimiesklubille, mikä oli Britannian entisen suurlähetystön tiloissa. Siellä illalla tapasimme uuttakin porukkaa ja saimme heidän tuomaansa kotimaan postia. Merimiesklubin suljettua ovensa puoliltaöin, kokoonnuimme poosun hotellihuoneeseen, mikä oli viihtyisin. Kielimiehenä poosu soitti huonepalveluun: Hei hei, Erkki täällä. Ruum voor van nain, ten bottl biir. Ruum voor van nain. Erkki täällä, hei hei! Palvelu pelasi ja hetimiten ilmaantui tilatut kolmen vartin Tsingtao-olutpullot ovelle. Aamupalalle meille oli katettu suuri pyöreä pöytä hotellin ravintolasta. Ruoka oli joka aamu samaa ja haaleata. Muutaman aamun jälkeen yksi jos toinenkin siirteli lautasen ja kahvelit naapuripöytään ja tilasi aamupalaksi van Tsingtao biir. Kiinassa oli totuttu osallistumaan tutustumismatkoille ja kiertoajeluille. Niinpä sitten saimme tilatuksi pari taksia ja ajaa hurautimme Shanghain eläintarhaan. Eläinten lisäksi siellä oli tungokseen kiinalaisia. Heillä oli suuria vaikeuksia ratkaista, tuijottaako apinoita häkissä vai meitä ulkomaalaisia apinahäkin ulkopuolella. Omatoimimatkastamme tuli sitten hotellilla torumisia, ettei itsekseen saa lähteä retkeilemään. Isännät järjestivätkin tutustumisen läheiselle maatilalle, missä seurasimme rikkaruohojen kitkemistä kasvimailla. Aikanaan koitti lähdön hetki. Pari pikkubussia tuli viemään ryhmäämme lentokentälle, mistä ensimmäinen etappi olisi Pekingiin. Hotellin väki oli tarkastunut huoneemme ja juoksutti unohtuneita tavaroita autoihin. Roskakoreihin heitetyille hammasharjoille ja likaisille kalsareille etsittiin omistajia. Kovin riemukkaasti ei lentomatkamme alkanut. Poosun perinteinen tilaus ten bottl biir ei enää toiminut: koneessa tarjottiin juotavaksi vain kuumaa teetä ja vettä. Pekingistä lento Eurooppaan oli kiinalaiselle lentoyhtiölle historiallinen. Ensimmästä kertaa koneen henkilöstö oli kokonaan kiinalainen. Aiemmin lentäjät olivat olleet länsimaalaisia. Ryhmämme oli koneen ainoat ulkomaalaiset, muut matkustajat olivat kiinalaisia, jokaisella samanlainen Mao-puku. Voimakkaasta naftaliinin hajusta päätellen kaikki oli vasta varastoista jaettuja. Monenlaista juhlapuhetta koneessa pidettiin ja lentoemänniltä leikattiin saksilla poikki pitkät poninhännät. Historiallisen lennon kunniaksi lupauduimme kuvattaviksi juhlaelokuvaan. Ehkei ryhmämme ollut ulkonaisesti edustavimmillaan maistellessamme tarjottua jasmiiniteetä. Alkumatkasta riehakkaat kiinalaiset hiljenivät kovasti, mitä lähemmäksi Euroopan kenttää saavuimme. Meillä taas mieliala koheni, muttei kauaksi aikaa, kun kuulimme että kenttähenkilöstö oli lakossa ja joutuisimme itse siirtämään matkatavaramme Suomeen jatkavaan koneeseen. Monilla meistä oli suuret kamferipuukirstut ja Kiinasta ostetut painavat vaneriset matkalaukut. Lentokoneelta terminaaliin oli matkaa satoja metrejä. Terminaalissa piti tavarat kuljettaa ylös toiseen kerroksen, läpi tyhjän tullin, takaisin alas kentälle ja edelleen satojen metrien matka lähtevään koneeseen. Rivakasti homman organisoi koneykkönen, sotiinkin osallistunut veteraani. Porukan jako pareiksi, joka parille väliin yksi paketoitu kirstu ja toiseen käteen matkalaukku ja niin siirrettiin pakaaseja sopivan näköetäisyyden päähän. Välillä huokastiin paperossit kunnes kuului: No niin pojaat, jatketaas taas. Huomasimme kyllä, että koneykkönen kantoi pelkästään omaa agenttisalkkuaan edes takaisin, mutta hyvin tavarat kulkivat nuorempien voimin. Riemullista oli lopulta laskeutua kotimaan synkälle ja hyiselle lentokentälle. Osalle meistä oli varattu huoneet Helsingin hotellista, koska oli tarve asioida varustamon konttorilla seuraavana päivänä. Ahtauduimme tavaroinemme hotellin hissiin, mutta vielä perässämme tunki joku muukin hotelliasiakas laukkuineen. Pojat on tainneet olla reissussa kuului vieraan tervehdys. Myönneltiin, että on viikko tehty matkaa Kiinasta Shanghaista. No sittenhän sitä ollaan liikkeellä samoissa merkeissä. Minä olin juuri viikon Kanarialla! Timo Sylvänne 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 41

42 Kirjamessujen suosio kasvaa edelleen Helsingin kirjamessut järjestettiin messukeskuksessa. Messuilla oli tänä vuonna yli tuhat esiintyjää ja lähes seitsemänsataa ohjelmanumeroa. Työministeri Anni Sinnemäen ja Ruotsin kulttuuriministeri Lena Adelsohn Liljerothin avaamilla messuilla kävi yli ihmistä. Ruotsin osasto oli yksi messujen suurimmista ja näyttävimmistä osastoista. Tilaa oli riittävästi lähes kolmellekymmenelle kirjailijalle ja 27 näytteilleasettajalle. Ruotsi oli kirjamessujen teemamaa. Näin haluttiin muistaa juhlavuotta 1809, jolloin Ruotsin ja Suomen tiet erkanivat ja Suomesta tuli autonominen osa Venäjää. Merenkulkijoidenkin suosimat kirjailijat Jens Lapidus ja Leif GW Persson kävivät esittelemässä tuotantoaan. Myös toisen naapurimaan, Viron kirjailijoita oli esillä. Viron asioista ja historiasta kiinnostuneet pakkautuivat kuuntelemaan etenkin Imbi Pajua ja Sofi Oksasta. Kirjailijat kertoivat toimittamansa Kaiken takana oli pelko -kirjan aiheesta, Viron miehityksestä ja itsenäistymisestä. Viime vuonna kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Oksanen hyödynsi media-arvoaan julkistamalla yhdessä useiden muiden WSOY:n kirjailijoiden kanssa arvostelukirjeen yhtiön johdon toiminnasta. 42 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

43 Sadesää keräsi yleisöä luennoille Suurimmalla näyttämöllä, Aleksis Kivi -lavalla, nähtiin messujen aikana monta sivistynyttä väittelyä, jotka keräsivät kuulijoita. Timo Soini, Alexander Stubb, Tommy Tabermann, Saska Saarikoski ja monet muut pitivät yleisön lämpimänä. Kirjailijoista eniten väkeä vetivät Kjell Westö, Jari Tervo, Leena Lehtolainen ja Kari Hotakainen. Politiikkaa ja sodankäyntiä sivusivat esityksissään Paavo Lipponen, Per Stenbäck, Seppo Kääriäinen ja Gustav Hägglund. Lasten ja nuorten puolella nähtiin muun muassa Pete Parkkonen, Anna Abreu, Mauri Kunnas ja Benny Törnroos. Rock -puolella yleisöä veti Hanoi Rocks - All those waste years -kirjan tiimoilta Andy McCoy. - Rock -stara ei pyytele anteeksi näin pientä myöhästymistä, heitti Andy McCoy tullessaan vartin myöhässä näyttämölle. Musiikki- ja ruokamessut saman katon alla Ruoka ja Viini -messut ovat ennenkin olleet samaan aikaan kirjatapahtuman kanssa. Tänä vuonna yksi messuosasto oli varattu musiikille. Tapahtuma esitteli alan tarjontaa oppilaitoksista päivän kuumimpiin bändeihin. Päälavalla riitti nimekkäitä artisteja kaikkina päivinä. Dingo, Anna Puu, Laura Voutilainen, Arja Koriseva, Anssi Kela, Indica ja muut kovat kotimaiset viihdyttivät vieraita. Osastoilla vieraili lisäksi haastateltavana ja nimikirjoituksia jakamassa joukko kuuluisuuksia kuten Paula Koivuniemi, Kari Tapio, Maria Lund ja Katri Ylander. Messuilla kuul-tiin myös Kotkan Ruusun tämänvuotista voittajaa, Terhi Karjalaista. Silja Europalta lomalla ollut Terhi esitti muun muassa Marko Ritolan tuotantoa Simo Saharin säestyksellä. Suomen suurin viini- ja ruoka-alan kuluttajatapahtuma Viini, ruoka & hyvä elämä oli osa pitkän viikonlopun messukokonaisuutta, mikä sai yleisön todella viihtymään Pasilan uudistuneessa Messukeskuksessa. Viinialueella oli maisteltavana yli 100 viinilaatua. Neljän senttilitran maisteluannos maksoi 1,60 euroa. Päivien aikana saattoi jopa käydä puolen tunnin pikakurssin sushin valmistuksessa. Ruoka-alan tapahtumassa esiteltiin luonnollisesti keittokirjoja, kuten Hans Välimäen ja Marja Lindforsin uutuudet. Monissa näytöskeittiössä sai oppia alan mestareilta. Leivontapajalla oli mahdollisuus itsekin kokeilla leivonnaisten valmistusta. teksti ja kuvat: PK 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 43

44 Bokmässornas popularitet håller i sig Helsingfors bokmässa arrangerades i Mässcentrum oktober. Under mässan kunde man i år följa med över ettusen uppträdande och närmare sjuhundra programnummer. Arbetsminister Anni Sinnemäki och Sveriges kulturminister Lena Adelsohn Liljeroth öppnade mässan som besöktes av över personer. Sveriges avdelning var en av mässans största och mest imponerande avdelningar. Där fanns utrymme för närmare trettio författare och 27 utställare. Sverige var bokmässans temaland. Man ville så minnas jubileumsåret 1809, då Sveriges och Finlands vägar skiljdes och Finland blev en autonom del av Ryssland. Också sjöfararnas favoritförfattare Jens Lapidus och Leif GW Persson presenterade sina böcker. Författare från grannlandet Estland uppträdde också. Intresserade av Estland och historia fick trängas då de samlades för att lyssna till Imbi Paju och Sofi Oksanen. Författarna berättade om boken Kaiken takana oli pelko, som de redigerat. Boken handlar om Estlands ockupation och självständighetsprocess. Oksanen som i fjol tilldelades Finlandia-priset utnyttjade sitt mediavärde för att tillsammans med flera andra av WSOY:s författare publicera ett öppet brev angående förlagets lednings agerande. Regnvädret samlade publik till föreläsningarna Vid den största scenen, Aleksi Kivis, kunde man under mässan följa med ganska många bildade debatter som samlade åhörare. Timo Soini, Alexander Stubb, Tommy Tabermann, Saska Saarikoski och många andra höll publiken varm. Mest publik drog Kjell Westö, Jari Tervo, Leena Lehtolainen och Kari Hotakainen. Paavo Lipponen, Pär Stenbäck, Seppo Kääriäinen och Gustav Hägglund behandlade politik och krigsföring. På avdelningarna för barn och ungdom såg man bland andra Pete Parkkonen, Anna Abreau, Mauri Kunnas och Benny Törnroos. Hanoi Rocks Andy McCoy drog publik med boken All those waste years. - En rockstara ber inte om ursäkt för en så liten försening, förklarade Andy McCoy då han en kvart försenad anlände till scenen. Musik- och matmässa under samma tak Mat- och Vinmässan har också tidigare arrangerats samtidigt med bokmässan. I år var en mässavdelning reserverad för musik. Evenemanget presenterade branschens utbud allt från läroanstalter till dagens mest populära band. Alla dagar kunde man se berömda artister på huvudscenen. Dingo, Anna Puu, Laura Voutilainen, Arja Koriseva, Anssi Kela, Indica och andra stora inhemska artister underhöll publiken. Avdelningarna besöktes också av en stor mängd celebriteter som gav intervjuer och skrev autografer, bland dem Paula Koivuniemi, Kari Tapio, Maria Lund och Katri Ylander. På mässan kunde man också höra årets vinnare av Kotkan Ruusu, Terhi Karjalainen. Terhi som var ledig från arbetet på Silja Europa framförde bland annat Marko Ritolas låtar ackompanjerad av Simo Sahari. Finlands största konsumentevenemang inom vin- och matlagningsbranschen, Viini, ruoka & hyvä elämä, var en del av veckoslutets mässhelhet som fick publiken att trivas utmärkt i Böles renoverade Mässcentrum. På området för viner kunde man smaka på över 100 olika vinsorter. En smakportion på fyra centiliter kostade 1,60 euro. Under dagarna kunde man gå på en halvtimmes snabbkurs i tillagning av sushi. På ett evenemang i matlagningsbranschen presenterade man naturligtvis kokböcker, såsom Hans Välimäkis och Marja Lindfors nyheter. Mästare i branschen stod till tjänst med rådgivning i många av demonstrationsköken. I bagarstugan hade man möjlighet att själv pröva olika bakverk. 44 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

45 Messuilla Edico Oy julkisti Teppo Kulmalan kirjan Tupakoiva kala. Romaanista oli tarkoitus tulla dekkari, mutta kertomus vei voimakkaasti ja alkuperäinen ajatus muuntui. Kulmala kertoi kyllästyneensä kaupalliseen ylilaulantaan, mitä maailma on pullollaan ja sanoi, että tämä on kirja mikä oli pakko kirjoittaa. Tupakoivaa kalaa voisi kuvata hengelliseksi dekkariksi. Kirjan pohjana oleva julma tapahtuma käydään läpi monella tavalla. Tekstissä ei ole tyydytty sananjulistukseen, vaan se on taistelua luonnon puolesta, jossa eettiset piirteet siirtyvät ihmiseen. Jumalakin haastetaan antamaan merkkiä, miksi on niin paljon ahdistusta. Kulmalan kerronta ei ole helppolukuista, mutta hengästyttävän upeaa ja aitoa. Lukiessa ajattelin, että onko suomen kieli todella näin kaunista ja monimuotoista. Edicon toimitusjohtaja Hannu Hirvikoski ylisti teosta ja kertoi, että kirja lähetetään kilpailemaan ehdokkuudesta Finlandiasekä Savonia palkinnoista. Heikki Hietamies, Iltaa hyvät ihmiset kirjaa esiteltiin Otavan nojatuolista. Haastattelijan kysyessä: onko uusi kirja jo tekeillä?, vastasi Hietamies: Sanotaan, että elämänkerran kirjoittaminen on kirjailijan itsemurha, joten ehkä en kirjoita enää. Tai jos sitten yksi kirja ennen, kun täytän 90vuotta. Hietamiehellä on kertynyt elämänvaiheistaan ja moninaisista ammateistaan tuhansia tarinoita. Rautakaupan juoksupojasta viihteen huipulle on sisältänyt lennokasta elämää. Hurjimpina vuosina töitä tuli tehtyä vuorotta ja siitä kärsi perhe-elämä sekä terveys. Kirjan lukijoille luvattiin vauhdikasta tekstiä ja rehellistä kerrontaa. Kirjailija, rockmuusikko Kauko Röyhkän kolmas sotaromaani Kesä Kannaksella on ilmestynyt tänä keväänä. Röyhkältä kysyttiin miksi sota kiinnostaa ja hän kertoi: Olen lukenut paljon sotaajoista jo nuorena. Sodan mielipuolisuus ja siitä vaietut asiat on saatava kirjoitettua. Tuntuu järjettömältä, että ihmiset voivat välillä laillisesti tappaa toisiaan. Sota-asiat ovat olleet ns. pyhä lehmä, josta on vaiettu. Nyt on saatavilla tietoa sodan raadollisuudesta ja tavoista, millä siitä on selvitty. Tarina on kerrottu episodimaisesti, vailla uhoa. Kaukopartiomiesten huumeiden käyttö sekä asekätkennät ovat aiheita, mitä Röyhkä myös haluaa tuoda päivänvaloon. Paavo Lipponen kertoi kirjansa Muistelmat 1 olevan luonteeltaan yhdistelmä lifetyyppistä omaelämänkertaa ja poliittista historiaa. Hän on kirjoittanut muistelmat mittojensa mukaan ja I osassa on sivuja 552. Tässä kirjassa edetään vuoteen 1979, joten vallan vuodet ovat vielä edessä. Toinen osa ilmestyy vuoden kuluttua ja tarjoaa lähihistoriastamme vieläkin värikkäämpiä muisteluita. Muistelmat alkavat Lapin Turtolasta, jossa Lipponen syntyi. Muistoihin kuuluvat sodan aikainen evakuointi Ruotsiin ja elämä Tornionjokilaaksossa. Täältä elämä kuljetti perheen Savoon. Paluu menneisyyteen osoittautui vaaralliseksi. Kirjoittaessani olin uppoutunut niin syvälle, että nousu takaisin tähän päivään oli vaikeaa. En kirjoita Suomen historiaa uudestaan, vaan haluan kertoa oman käsitykseni kahden dramaattisen vuosikymmenen politiikkaan. Olen niin monelle ihmiselle kiitollisuuden velassa ja haluan tuoda nämäkin asiat esille muistelmissani, hän kertoi. Lipponen tunnetaan ärhäkkäänä poliitikkona ja kirjassa kuulevat kunniansa monet tunnetut henkilöt. Hänellä oli omat kotiryssänsä, joista kaksi yritti värvätä hänet KGB:n tiedonantajaksi. Välit menivät heihin välittömästi poikki, kertoi Lipponen. 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 45

46 Anna-Lena Laurén: I bergen finns inga herrar Journalisten och Moskva-korrespondenten för Rundradion har med sin andra bok gett oss ett lättillgängligt men gediget faktapaket om Kaukasien, om människorna som bor där och om regionens politik och kultur. Hon har med hjälp av sina kunskaper i ryska och sitt levande engagemang lyckats göra intervjuer med så kallat vanligt folk och vunnit deras förtroende. Vi får höra berättelser från fem republiker inom Ryska federationen och utbrytarrepublikerna Abchazien och Sydossetien, en region som tveklöst kan betecknas med ordet krutdurk, en region som präglas av klanvälde, en sträng hederskultur och en unik mångfald av språk och etniska grupper. Det utbredda våldet, korruptionen och minimala förtroendet för myndigheterna löper som en röd tråd genom boken. Att boken är försedd med tydliga kartor och inledande fakta om varje republik gör den synnerligen läsarvänlig. Vivi-Ann Sjögren: Fattiga riddare i eget kök Författaren påminner oss om att mat är så mycket mera än mat. Varvat med minnen från en skoltid då man just infört skollunch - år 1945 mest gröt och välling - delar hon med sig av recept på husmanskost, som hon minns från sin egen barndom, klassiker som många minns, men kanske aldrig lärt sig tillreda: köttsoppa, strömmingsflundror, gädda med äggsås... Hon delar frikostigt med sig goda råd om vad man kan göra av torrt bröd och andra rester. Och hon lär ut hur man kan göra festlig mat, utan att egentligen lägga ut så stora summor. Från sina många resor hämtar hon också recept från andra länder och främmande kulturer, från Medelhavsländerna, Indien och Kina. I boken ingår också ett avsnitt om köksredskap som är bra att ha. En perfekt kokbok till alla unga som flyttar hemifrån och skall börja laga mat för sig själva och sina vänner. Sven-Erik Nylund: Torpederade och internerade Finska sjömän i andra världskriget Runtom i världen internerades under åren närmare 2000 finländska sjömän. Läger fanns bl.a. på Isle of Man, på Trinidad, på Jamaika, i Indien, Kanada, Palestina, Ostafrika, Australien o.s.v. Många av de internerade omkom, de flesta i tyska koncentrationsläger. Andra isolerades i främmande länder efter att fartyg sjunkit, andra lämnades vind för våg i främmande hamnar. De flesta av dem som överlevde talade inte mycket om sina upplevelser under kriget. Författaren kom i kontakt med många av dem under sin egen tid till sjöss och senare som funktionär i Finlands Skeppsbefälsförbund. Sven-Erik Nylund har intervjuat flera överlevande och samlat en stor mängd dokument ur olika källor. Boken innehåller ett stort antal noter, källförteckning och intressanta register över bl.a. personer och fartyg Boken om de finländska sjömännens upplevelser innehåller dramatiska berättelser om kamp på liv och död, och kompletterar förtjänstfullt vår krigshistoria. Kjell Westö: Gå inte ensam ut i natten Den avslutande delen av Westös Helsingforssvit för oss till sextiotalets arbetarkvarter där två av romanens huvudpersoner, Jouni och Ariel, är hemma. Adriana har en annan bakgrund, popmusiken för dem samman, och de drömmer om framgång i en tid då allt synes vara möjligt. Den hårda verkligheten driver dem från varandra. Jouni gör en klassresa i politiken, Ariel försvinner i Stockholm i de kriminella ligornas dunkla värld. Rikemansdottern Adrianas ångest och oro tar över. Många år senare, i början av åttiotalet, börjar den unga mannen Frank utforska de tre vännernas öden. Tillsammans med Eva och hennes pojkvän Pete nystas historien upp, många bitar ur det förflutnas töcken faller på sin plats. Beröringspunkter och släktband förenar romanens huvudpersoner i olika och överraskande konstellationer. Kjell Westö har med romanen avslutat någonting som redan kallats den stora finlandssvenska berättelsen om vårt senaste sekel. 46 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

47 Merenkulun työhyvinvointipäivä Painavaa asiaa alan seminaarissa Merimieseläkekassa MEK järjesti hienon tapahtuman, jossa kuultiin työhyvinvoinnin ammattilaisten luentoja ja paneuduttiin asiaan merenkulun näkökulmasta. Paljon on jo tehty, paljon on vielä tehtävääkin. Seminaarin avannut MEKin toimitusjohtaja Helena Jaatinen muistutti, että ensi vuonna työelämästä poistuu enemmän ihmisiä, kun sinne tulee. Varhainen eläkkeelle jäänti on Suomessa suurempi ongelma, kuin monissa muissa Euroopan maissa. - Keskimääräistä eläkkeelle jäämisen ikää voitaisiin nostaa myös työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisellä. Työkyvyn ylläpito ja työhyvinvointi ovat tässä avainasemassa, Jaatinen totesi. Keväällä Suomen hallituksen kaavailema eläkeiän nosto sai aikaan melkoisen vastalausemyrskyn ay -liikkeen ja tavallisten kansalaistenkin joukossa. Työurien pidennys ja opiskeluaikojen lyhennys ovat yksinkertaisia reseptejä, mutta lääkkeen käyttö voi olla vaikeampaa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on keino, jota kaikki tahot voivat yhteistuumin lähteä edistämään. Trimmaren jälkeen MEPAn liikuntasektorilla painopiste on hiljalleen siirtynyt merimiesurheilusta työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan. Vuosittain järjestetään lukuisia tapahtumia varustamoille ja yksittäisten laivojen henkilökunnille. Merimieskirkko jatkaa 1990-luvulla alkanutta laivakuraattoritoimintaa, osin MEKin tuella. Vuoden 2008 lopulla aloitettiin Keho Ikä -pilottihanke, jossa mukana olivat MEPA, MEK, Tallink Silja, Viking Line ja 4Event Oy. - Projektiin valittiin vuotiaita talous- ja ravintolapuolen merenkulkijanaisia. Tästä ryhmästä löytyy usein työkyvyttömyysuhan alla olevia henkilöitä, MEKin toimistopäällikkö Marina Paulaharju kertoi. 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 47

48 Kehon Ikä-hankkeessa oli merenkulkijanaisia Silja Serenadelta ja Mariellalta. Suunnittelussa ja seurannassa olivat mukana varustamoiden henkilöstöhallinto ja pääluottamusmiehet. Projektin aikana ryhmän jäsenet saivat ravintotietoutta, kuntokoulutusta ja kannustusta itsensä hoitamiseen. - Tulokset olivat hyviä jo varsin lyhyen jakson jälkeen. Sydämen ja hengityselinten kunto parani, lihaskunto nousi, paino laski, listaa tuloksia Jussi Hannula 4Event Oy:sta Hankkeeseen osallistuneet merenkulkijanaiset olivat tyytyväisiä saavuttamiinsa tuloksiin. Kehitysideoita ja toiveita syntyi paljon. Osana projektin jatkoa MEPA kustansi sekä Mariellalle että Silja Serenadelle 1-2 kertaa viikossa vierailleen kunto-ohjaajan kevätkaudella Elämäntapoihin muutoksia Arjessa kuntoon -hankkeen avulla Hyvinvointi kuuluu myös Markku Knuutisen toimenkuvaan Ylilääkäri Heikki Saarnilla (Turun Aluetyöterveyslaitos) on pitkä kokemus merenkulkijoiden terveydenhuollosta. Hänen aloitteestaan lähdettiin suunnittelemaan uudentyyppistä työhyvinvointikurssia. Yhteistyössä Saarnin, MEPAn Martti Karlssonin, Ulla Häkkisen (Tallink Silja) ja Kuntoutuskeskus Petrean kanssa saatiin aikaan vuoden kestävä ohjelma. Tästä Arjessa Kuntoon -hankkeesta on kerrottu myös Vapaavahdin numeroissa 2 ja 3/09. Hankkeeseen tuli mukaan viitisenkymmentä merenkulkijaa ms Silja Europan kummastakin työvuorosta. Kurssi alkoi kaksipäiväisellä aloitustapahtumalla Petrean tiloissa Turussa. Ohjelmassa on ollut kokoontumisia ja ryhmäpäiviä, joiden aikana on kerrattu kokemuksia ja mitattu tuloksia. Seminaarissa hanketta esitteli MEPAn toimitusjohtaja Karlsson. - Hanke on kustannuksiltaan suuri ainakin MEPAn mittapuussa, mutta palaute on ollut erittäin positiivista. Myös tulokset näyttäisivät menevän oikeaan suuntaan, Martti Karlsson totesi. Hankkeessa mukana olevat Silja Europan merenkulkijat ovat sitoutuneet ohjelmaan varsin hyvin. Aloitus- ja ryhmäpäivinä saadut opit on otettu käyttöön. Monet pitävät ruokapäiväkirjaa, tarkkailevat painoaan ja seuraavat liikuntatottumuksia ja muita elämäntapojaan. Palautteiden mukaan kaikilla on tapahtunut positiivista muutosta. MEPA on kuluvan vuoden aikana tehnyt yhteistyötä myös muiden suurten varustamoiden kanssa ja osallistunut työhyvinvointitapahtumien kustannuksiin. - Käymme parhaillaan läpi rahtialusvarustamoja ja aloittelemme vastaavan tyyppistä toimintaa heidän kanssaan, Karlsson totesi. Edellisellä viikolla MEPA oli mukana toteuttamassa yhdessä Finstashipin kanssa henkilökunnan virkistyspäivää. Masennus on monen työkyvyttömyyseläkkeen syy Masennuksen takia alkaneet sairauslomat ja eläkkeet ovat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Ongelmaa pohditaan kansallisella tasolla eri työryhmissä. Helena Jaatisen mukaan laivaväen jaksaminen aiheuttaa koko joukon kysymyksiä. - Meidän merenkulkijoiden kanssa toimivien tahojen on yhdessä työskenneltävä tilanteen parantamiseksi, Jaatinen totesi. Henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä kävivät läpi seminaarin iltapäivän luennoitsijat, MEKin Ylilääkäri Juhani Juntunen ja työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka. Juhani Juntunen paneutui osuudessaan stressiin, työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, eläkeratkaisuihin sekä uupumuksen ja masennuksen ehkäisyyn. Jokaisen on huolehdittava fyysisestä kunnostaan, ravinnosta ja unesta. On hallittava ajankäyttö ja nykyajan informaatiotulva, infoähky. Työympäristön ja -yhteisön on myös oltava kunnossa. - Käyttäkää ja hoitakaa aivojanne, säästäkää ja suojatkaa, Juhani Juntunen valisti. Johtamistapa, ryhmähenki ja työpaikan vaikutusmahdollisuudet ovat puolestaan Marja-Liisa Mankan mukaan avaintekijöitä hyvinvoivaan työyhteisöön. Hän on kirjoittanut kirjan Työrauhan julistus, joka jaettiin seminaarin osanottajille. - Luokaa katseenne positiivisiin asioihin, älkää siirtäkö menneisyyden ajattelumalleja tähän päivään tai tulevaisuuteen, professori Manka tiivisti. Seminaari herätti paljon ajatuksia. Merenkulussa on perinteisen työsuojelun saralla saatu paljon aikaan. On selvää, että nyt on panostettava myös työhyvinvointiin. Laivasta on tehtävä viihtyisä ja houkutteleva työpaikka. Näin helpotetaan työntekijöiden jaksamista ja uusien merenkulkijoiden rekrytointia. teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen, Petrea 48 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

49 Sjöfartens må väl-dag Vägande frågor på branschens seminarium Sjömanspensionskassan arrangerade ett högklassigt evenemang, där man kunde lyssna till föreläsningar av sakkunniga i frågor som gäller välbefinnande och där man fördjupade sig i frågorna ur sjöfartens synvinkel. 4 / 2009 Sjömanspensionskassans verkställande direktör Helena Jaatinen påminde i sitt öppningstal om att arbetslivet nästa år genom pensionering förlorar flera människor än det kommer in. Tidig pensionering är ett större problem i Finland än i många andra europeiska länder. - Den genomsnittliga åldern för pensioneringen kunde sänkas också genom att minska pensionering på grund av arbetsoförmåga. Att upprätthålla arbetsförmågan och arbetshälsan spelar här en central roll, konstaterade Jaatinen. Finlands regerings planerade höjning av pensionsåldern fick i våras till stånd en storm av protester från facket och vanliga medborgare. Att förlänga arbetskarriären och förkorta studietiden är enkla recept, men medicinens användning kan vara svårare. Att utveckla verksamhet som ökar arbetshälsan är en lösning som alla involverade tillsammans kan börja främja. Efter TrimMare Hos SSB har motionssektorns tyngdpunkt småningom flyttats från sjömansidrott till arbetshälso- och rekreationsverksamhet. Årligen ordnas otaliga evenemang för rederier och personalen på enskilda fartyg. Sjömanskyrkan fortsätter skeppskuratorernas verksamhet som börjat på 1990-talet, till en del med understöd från Sjömanspensionskassan. Under slutet av år 2008 inleddes pilotprojektet Kroppens Ålder som ett samarbete mellan SSB, SPK, Tallink Silja, Viking Line och 4Event Oy. - För projektet valde man ut åriga sjöfararkvinnor från ekonomi- och restaurangsidan. I den gruppen finner man ofta personer som riskerar att bli arbetsoförmögna, berättade Marina Paulaharju, kontorschef på SPK. I projektet Kroppens Ålder deltog sjöfararkvinnor från Silja Serenade och Mariella. Frivakt Vapaavahti 49

50 Jussi Hannula I planeringen och uppföljningen deltog representanter för rederiernas personaladministration och huvudförtroendemännen. Under projektets gång fick gruppernas medlemmar information om kostfrågor, konditionsutbildning och uppmuntrades att sköta om sig. - Resultaten var goda redan efter en rätt kort period. Hjärtats och andningsorganens kondition förbättrades, muskelstyrkan ökade och vikten minskade, räknar Jussi Hannula från 4Event Oy upp. Sjöfararkvinnorna som deltagit i projektet var nöjda med sina resultat. Många idéer om utveckling och önskemål framfördes. Som en fortsättning på projektet bekostade SSB under våren 2009 en konditionsinstruktörs besök 1-2 gånger i veckan både på Mariella och på Silja Serenade. Ändrade levnadsvanor med hjälp av projektet Vardagskondition Överläkare Heikki Saarni från Arbetshälsoinstitutet i Åbo har lång erfarenhet av sjöfararnas hälsovård. På hans initiativ började man planera en arbetshälsokurs av ny typ. I samarbete mellan Saarni, Martti Karlsson från SSB, Ulla Häkkinen från Tallink Silja och Rehabiliteringscentralen Petrea fick man till stånd ett program för ett år. Om projektet Vardagskondition kan man läsa också i nummer 2/09 och 3/09 av Frivakt. I projektet deltog femtio sjöfarare från båda arbetsskiften på Silja Europa. Kursen började med en två dagars introduktion i Petreas utrymmen i Åbo. På programmet har man haft möten och gruppdagar, man har berättat om sina erfarenheter och mätt resultat, Under seminariet presenterade SSB:s verkställande direktör Martti Karlsson projektet. - Projektet är kostnadsmässigt stort åtminstone med SSB:s mått mätt, men responsen har varit synnerligen positiv. Resultaten ser också ut att gå i rätt riktning, konstaterade Martti Karlsson. De sjöfarare från Silja Europa som varit med i projektet har deltagit verkligt troget. Man har börjat tillämpa de kunskaper man fått vid introduktionen och gruppdagarna. Många för bok över vad de äter, följer med vikten och motions- och andra levnadsvanor. Av responsen att döma har alla gått igenom positiva förändringar. Under innevarande år har SSB också samarbetat med andra stora rederier och deltagit i kostnaderna för evenemang som främjar arbetshälsan. - Som bäst går vi igenom fraktfartygsrederierna och börjar motsvarande typs verksamhet hos dem, konstaterade Karlsson. Under föregående vecka var SSB med om att genomföra en rekreationsdag för personalen på Finstaship. Depression orsak till mången pensionering på grund av arbetsoförmåga Under de senaste tio åren har sjukfrånvaro och pensionering som börjat på grund av depression fördubblats. På nationell nivå diskuterar man problemet i olika arbetsgrupper. Enligt Helena Jaatinen väcker fartygspersonalens ork i arbetet en hel del frågor. - De intressegrupper som är involverade med våra sjöfarare måste tillsammans arbeta för att förbättra situationen, konstaterade Jaatinen. Föreläsarna SPK:s överläkare Juhani Juntunen och professorn i arbetshälsa Marja- Liisa Manka gick under seminariets eftermiddag igenom den mentala arbetshälsans betydelse. Juhani Juntunen fokuserade under sitt inlägg på stress, förändringarna i arbetslivet, pensionslösningar och på förebyggandet av utmattning och depression. Var och en måste sköta sin fysiska kondition, tänka på kostvanor och sömn. Man måste behärska tidsanvändning och vår tids informationsflöde. Också arbets miljön och arbetsgemenskapen måste vara i skick. - Använd och sköt om era hjärnor, spara dem och skydda dem, uppmanade Juhani Juntunen. Enligt Marja-Liisa Manka är arbetsledarskap, gruppandan och möjligheterna att påverka nyckeln till en arbetsgemenskap som mår bra. Hon har skrivit boken Työrauhan julistus, som delades ut till seminariedeltagarna. - Rikta blicken mot positiva saker, flytta inte gårdagens tankemodeller till den här dagen eller framtiden, sammanfattade professor Manka. Seminariet väckte många tankar. Inom sjöfarten har man fått mycket till stånd inom det traditionella arbetarskyddet. Det är klart att man nu måste satsa också på arbetshälsan som helhet. Fartyget måste bli en trivsam och attraktiv arbetsplats. Så hjälper man personalen att orka bättre och underlättar rekryteringen av nya sjöfarare. text: Pekka Karppanen bilder: Pekka Karppanen, Petrea Marja-Liisa Manka signeerasi kirjojaan 50 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

51 Keilaten kuntoon Aikoinaan suosituimpiin merimiesurheilulajeihin laskettu keilailu kuuluu edelleen ME- PAn valikoimaan. Kilpailuja ei ole ollut vähään aikaan, mutta erilaisia tapahtumia järjestetään vuoden mittaan sekä Turussa että Helsingissä. Suosio on jälleen hienoisessa kasvussa. Syyskuun lopun Tutustu keilailuun -tapahtuma järjestettiin vaihteeksi Arena Centerillä Helsingin Myllypurossa. Opettajan toimi vanha tuttu Hara Harry Lindroos. Keilaamaan tuli reilu tusina vapaalla olevia merenkulkijoita. - Kesä ja alkusyksy ovat menneet selkäleikkauksesta toipuessa, Jari Oksman kertoi. Hän tuli kokeilemaan, olisiko keilaus sopiva keino hoitaa kuntoa. Pienen lämmittelyn ja harjoittelun jälkeen Birkalla ja Powerlinellä seilannut merenkulkija pääsikin hyvään vauhtiin. 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 51

52 Kierrettä ja kaatoa Ryhmää varten vuokrattiin kuusi rataa. Hara kävi opastamassa ja antamassa vinkkejä joka radalla. Varsin pian keilaajien kesken syntyi pientä kisailua. - Pallo alkaa pikkuhiljaa mennä sinne mihin pitääkin, Finnlinesilta Siljalle siirtynyt Lauri Palmio totesi. Tapahtuma etenee vauhdikkaasti. Kenelläkään ei tule aika pitkäksi, kun pelikaverin kanssa rupatellaan ja kisataan. Keilat saavat kyytiä, täyskaatojakin nähdään. Serenaden vanhoilla kilpakumppaneilla Mikko Pottosella ja Kai Korhosella oli kova kamppailu. - Mikon tulos oli vain 149, meikäläinen keilasi 152, Kaitsu heitti. Birka Carrierilla seilaava Jouni Olin tuli kaukaa, Mynämäeltä asti. - Mukavastihan tässä päivä meni, Jouni totesi. Tulokset paranivat sitä mukaa, kun tuntumaa saatiin. Harry Lindroosin mukaan joku aloittelija voi tuurilla päästä hyväänkin tulokseen, mutta vain kerran tai pari. Tasaisen varma tulostaso vaatii jatkuvaa harjoittelua. Pikkuhiljaa tuli aika lopetella, palauttaa keilakengät ja siirtyä ravintolan puolelle. Spekuloitavaa riitti vielä kahvipöydässä. Faktaa oli se, että ryhmän parhaan tuloksen, 179, sai Markku Moilanen m/s Nordlandialta. Iltapäivän aikana hän teki neljä täyskaatoa. PK 52 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

53 Bowla dig i form Bowlingen, som i tiderna var en av de mest populära grenarna inom sjömansidrotten, hör fortfarande till SSB:s utbud. Några tävlingar har inte ordnats på en tid, men olika jippon ordnas under året både i Åbo och i Helsingfors. Grenens popularitet ökar litet igen. Bowlingdagen i slutet av september ordnades den här gången i Arena Center i Kvarnbäcken i Helsingfors. Som lärare fungerade en gammal bekant, Hara Harry Lindroos. Ett drygt dussin lediga sjöfarare mötte upp för att bowla. - Sommaren och början av hösten har jag hämtat mig efter en ryggoperation, berättade Jari Oksman. Han kom för att pröva om bowling skulle vara ett bra sätt att sköta konditionen. Sjömannen som seglat på Birka och Powerline fick upp farten efter litet uppvärmning och övning. 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 53

54 Rulla och fäll Man hade hyrt sex banor för gruppen. Hara instruerade vid varje bana och gav goda tips. Mycket snart började bowlarna tävla litet med varandra. - Bollen börjar så småningom gå dit den ska, konstaterade Lauri Palmio som kommit från Finnlines till Silja. Spelet framskrider med fart. Tiden blir inte lång för någon då man pratar och tävlar med spelkamraten. Käglorna faller, ibland alla på en gång. Serenades gamla tävlingskumpaner Mikko Pottonen och Kai Korhonen hade en hård kamp. - Mikkos resultat var bara 149, mitt var 152, stack Kaitsu in. Jouni Olin, som seglar på Birka Carrier, kom ända från Mynämäki. - Den här dagen var ju rolig, tyckte Jouni. Resultaten blev bättre då tävlingen började löpa. Enligt Harry Lindroos kan också en nybörjare med god tur göra ett bra resultat, men bara en eller två gånger. En jämn och säker resultatnivå kräver ständig träning. Så småningom blev det tid att sluta, returnera skorna och flytta till restaurangen. Vid kaffebordet fortsatte spekulationerna. Faktum var, att gruppens bästa resultat, 179, gjorts av Markku Moilanen från m/s Nordlandia. Under eftermiddagen lyckades han med att fälla alla käglor fyra gånger. PK 54 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

55 Luukista Velskolaan Finstashipin väkeä patikoimassa Pekka Savikko ja Rauno Mutka seurasivat tiiviisti sääennusteita marraskuun alussa. Miehet olivat jälleen yhdessä MEPAn kanssa organisoimassa virikepäivää Finstashipin henkilökunnalle. Keskiviikkona keli pysyi kuin pysyikin kuivana siihen saakka, kun porukka palasi jäänmurtajalaiturille. Illalla saatiin pääkaupunkiseudun ensilumi. Aamulla kurvasi Korsisaaren bussi matkustajineen Luukin ulkoilualueelle. Lämpötila oli nollan paikkeilla ja kohtalainen tuulenvire tuntui poskipäissä. Parkkipaikalla otettiin kunnon lämmittelyjumppa, jonka veti Finstashipin työterveyshuollosta vastaava yhteistyökumppani Terveystalo. Jäseniin saatiin vähän lämpöä. Porukka oli onneksi pukeutunut ohjeiden mukaan. Mutka ja Savikko olivat käyneet tutustumassa reitteihin etukäteen. Vähän juotavaa mukaan ja joukko pääsi lähtemään. Muuta- milla oli kävelysauvat mukana. Luukin alueelta voi valita lukuisia ulkoilureittejä. Hieman sovellettu taival Luukista Velskolaan oli pituudeltaan viitisen kilometriä. Huoltojoukot valmiina Nykyisin Merimiesunionin hallussa oleva Velskolan maja oli sopiva paikka patikoinnin päätepysäkiksi. Jäänmurtajilta oli otettu mukaan monipuolinen maastoproviantti, minkä huoltoryhmä valmisteli sillä aikaa kun patikkaryhmä teki matkaa. Eväät pöytään, tuli takkaan ja kahvit termospulloon. - Missäs päin olette, kyseli Mikko Ervast kännykällä Mutkalta - Kyllä tässä vielä jonkin aikaa menee, Rauno vastasi, kun Ervasti oli valmiina sytyttämään grillin Jonkin ajan päästä puhelin soi, porukka onkin jo Velskolantiellä. Ei muuta kuin lisää kahvia porisemaan ja makkaraa grilliin. Raikas ulkoilma ja reipas kävely tekivät hyvää ja herättivät ruokahalua. Velskolan tilava tupa oli äkkiä täynnä ja puhuttavaa riitti. Huoltoryhmällä oli hetken aikaa pientä kiirettä, kunnes kaikki tulivat kylläisiksi. Aika kului jutustelun, tikanheiton ja tietokilpailun merkeissä. Edellisen virikepäivän tapaan porukka oli jaettu ryhmiin, jotka ratkaisivat visaisia tietokilpailukysymyksiä yhdessä. Lopuksi kuunneltiin Martti Karlssonin kertoma tarina Velskolan majan rakentamisesta ja vaiheista vuosien varrelta. Kahden aikoihin oli aika soittaa bussi hakemaan. Hienosti sujunut päivä jatkui illalla jäänmurtajilla saunan ja hyvän ruuan merkeissä. 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 55

56 Från Luk till Vällskog Finstaships folk på fotvandring Pekka Savikko och Rauno Mutka följde extra noga med väderleksprognoserna i början av november. De planerade igen i samarbete med SSB en friluftsdag för Finstaships personal. Och onsdagen den 4.11 var det uppehållsväder ända tills gruppen kom tillbaks till isbrytarnas kaj. Under kvällen föll den första snön i huvudstadsregionen. På morgonen svängde Korsisaaris buss med passagerare in på friluftsområdet i Luk. Temperaturen låg vid noll och en måttlig vind kändes i ansiktet. På parkeringsplatsen blev det rejäl uppvärmningsgymnastik under ledning av Terveystalo, som ansvarar för företagshälsovården på Finstaship. Och litet varmare blev man. Deltagarna hade lyckligtvis klätt sig enligt instruktionerna. Mutka och Savikko hade på förhand bekantat sig med rutterna. Litet drycker med och man kunde ge sig av. Några hade med sig gångstavar. I Luk kan välja mellan många friluftsrutter. Sträckan från Luuk till Vällskog mätte fem kilometer. Underhållstrupperna i beredskap Stugan i Vällskog, som numera sköts av Sjömansunionen, var ett lämpligt slutmål för vandringen. Från isbrytarna hade man haft med sig mångsidig terrängproviant, som tillreddes av underhållsgruppen medan vandringsgruppen var på väg. Matsäcken på bordet, eld i spisen och kaffet i termosflaskan. - Var befinner ni er, frågade Mikko Ervast av Mutka i sin GSM. - Nog tar det ännu litet tid, svarade Rauno, då Ervast var färdig att tända grillen. Efter en stund ringde telefonen, gruppen var redan på Vällskogsvägen. Mera kaffe på och korv på grillen. Den friska uteluften och raska gången gjorde gott och gav god aptit. Den rymliga stugan i Vällskog var plötsligt full av folk och det fanns mycket att prata om. Undehållsgruppen hade bråttom innan alla var mätta. Tiden gick med småprat, pilkastning och frågesport. Liksom under den föregående rekreationsdagen var deltagarna indelade i grupper som tillsammans tävlade i en knepig frågesport. Till slut hörde man Martti Karlsson berätta om hur stugan i Vällskog byggdes och dess olika skeden under årens gång. Vid tvåtiden var det tid att beställa bussen för återfärden. En fin dag avslutades under kvällen på isbrytarna med bastu och god mat. 56 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

57 Silja - Viking jääkiekkoa Maarianhaminassa Varustamoiden perinteinen jääkiekko-ottelu oheismeininkeineen käytiin tällä kerralla Ahvenanmaalla. Matkanteko sujui pelaajilta hyvin valkoisilla ja punaisilla laivoilla. Itse ottelu meni valkoisilla paidoilla pelanneilta Viking Linen miehiltä paremmin. Osa pelaajista lähti matkaan Helsingistä. He saapuivat aamuyöllä Maarianhaminaan ja menivät keräämään voimia ja keskittymään Park Hotelliin. Turusta lähteneet tulivat pelipaikalle sopivasti ennen ottelun alkua. - Lähdimme satamasta yhtä matkaa hallille, jossa ottelu alkoi kolmelta, Kai Korhonen Silja Serenadelta kertoo Korhonen tuli Helsingin joukon mukana kuten Pertti Lamberg ja Marko Molander, joka on joutunut pitämään taukoa merimiesurheilusta loukkaantumisten takia. Merimiesjääkiekon perinteinen tuomari Seppo Mäkelä joutuu vielä hetken huilaamaan leikkauksen jäljiltä, mutta vanhempi huoltaja Reijo Reka Hyökki oli jälleen kerran kehissä. Viikingit voittoon! Ottelussa pelattiin kaksi kolmenkymmenen minuutin erää. Viking Linen joukkue oli tällä kerralla parempi luvuin Kai Korhonen kehui Siljan joukkueesta Europalla vahtimiehenä työskentelevää Ville Suomalaista. - Ville on pelimies viimeisen päälle, kaksi häkkiä näin kovassa pelissä on loistava suoritus, Kaitsu hehkutti. Pelin jälkeen joukkueet menivät hotelliin saunomaan ja ruokailemaan. Illalla oli vuorossa tilaustyönä järjestetty pokeriturnaus PAF -konsernin tiloissa Maarianhaminassa. Mukana oli nelisenkymmentä merenkulkijaa. Tapahtuma onnistui hyvin. Ensi vuonna on vuorossa uusi peli, sitä ennen on MEPAn järjestämä jääkiekkoturnaus Kisakalliossa Ishockeymatchen Silja - Viking i Mariehamn Rederiernas traditionella ishockeymatch, med tilläggsprogram, gick i år av stapeln på Åland. Spelarnas resor med de vita och röda båtarna förlöpte väl. Själva matchen gick bättre för Viking Lines lag som spelade i vita skjortor. En del av spelarna startade sin resa i Helsingfors. De kom fram till Mariehamn på morgonnatten och begav sig till Park Hotell för att samla krafter och koncentrera sig. De som avrest från Åbo kom till spelplanen just innan matchen skulle börja. - Vi begav oss från hamnen till hallen tillsammans, matchen började klockan tre, berättar Kai Korhonen från Silja Serenade Korhonen kom tillsammans med Helsingforsgruppen liksom Pertti Lamberg och Marko Molander, som varit tvungen att hålla en paus i sjömansidrotten på grund av en skada. Sjömansidrottens traditionella domare Seppo Mäkelä måste ännu ta igen sig efter en operation, men äldre materialaren Reijo Reka Hyökki var igen en gång med i ringen. Vikingarnas seger I matchen spelades två trettiominuters spel. Viking Lines lag var den här gången bättre, med siffrorna Kai Korhonen berömde Ville Suomalainen som arbetar som vaktman på Silja Europa. - Ville är en tuff spelare, två mål i en så här hård match är en lysande prestation, myste Kaitsu. Efter matchen begav sig lagen till hotellet för att bada bastu och äta kvällsmål. På kvällen stod en pokerturnering på programmet i PAF-koncernens utrymmen i Mariehamn. Ett fyrtiotal sjöfarare mötte upp. Evenemanget var lyckat. Nästa år väntar en ny match, men före den kommer SSB:s ishockeyturnering i Kisakallio / 2009 Frivakt Vapaavahti 57

58 Työhyvinvointia yhteistyönä Pajulahdessa Tallink Silja suunnitteli koulutuspäiviä esimiestehtäviin siirrettäville työntekijöilleen. Henkilöstöltä tuli aloite, että työhyvinvointiosuuden voisi toteuttaa MEPAn kanssa. Ulla Häkkinen ja Martti Karlsson päätyivät järjestämään tapahtuman Liikuntakeskus Pajulahdessa MEPA vastasi koulutuspäivien liikunnallisesta puolesta ja työhyvinvointia käsittelevästä luennosta. Martti Karlssonin mukaan valtaosa kaksikymmenpäisestä osanottajajoukosta oli sellaisia, joille MEPA ei ollut ennestään tuttu. - Laivakirjastoa oli jonkin verran käytetty, mutta esimerkiksi Vapaavahti -lehti oli osunut käteen vain satunnaisesti, Karlsson totesi. Henkilökuntaa oli mukana sekä Silja Europalta että Silja Serenadelta. MEPAn ja yhteistyökumppaneiden Arjessa kuntoon -hanke oli europalaisille tuttu ja sai kiitosta. Tällainen hanke vaatii melkoiset resurssit. Mitä aikaisemmin työhyvinvointiin aletaan panostaa, sen halvempaa ja tuloksia tuottavampaa se on. - Huolehtikaa työntekijöiden hyvinvoinnista, oli Martti Karlssonin viesti tuleville esimiehille. Samarbete kring arbetshälsa i Pajulahti Tallink Silja planerade en utbildningsdag för personal som övergår till förmansuppgifter. Personalen hade föreslagit att den del som gäller arbetshälsa kunde genomföras tillsammans med SSB. Ulla Häkkinen och Martti Karlsson beslöt ordna evenemanget på idrottscentret i Pajulahti SSB ansvarade för utbildningsdagarnas motionsinslag och för en föreläsning om arbetshälsa. Enligt Martti Karlsson var SSB inte bekant från tidigare för majoriteten av de tjugo deltagarna. - Skeppsbiblioteket hade utnyttjats i någon mån, men tidningen Frivakt hade man stött på bara sporadiskt. Personal kom både från Silja Europa och från Silja Serenade. SSB:s samarbetsprojekt Vardagskondition var bekant för deltagarna från Silja Europa som berömde det. Ett sådant projekt kräver stora resurser. Ju tidigare man börjar satsa på arbetshälsa, desto mera ger det resultat i förhållande till kostnaderna. - Sköt om personalens arbetshälsa, var Martti Karlssons budskap till de blivande förmännen. 58 Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

59 Kunniakäynti Merenkulkijoiden Pyhäinpäivän perinteisiin kuuluu merenkulkujärjestöjen yhteinen kunniakäynti Kaivopuiston rannalla sijaitsevalle merenkulkijoiden muistomerkille. Tilaisuus alkoi Helsingin NMKY:n mieskuoron esityksellä. Puheen pitänyt Suomen Merimieskirkot Ry:n pääsihteeri Sakari Lehmuskallio muisti erityisesti kolme vuosikymmentä sitten tapahtunutta m/s Malmin onnettomuutta ja siinä menehtyneitä. Aurinkoinen ja raikas syysilma oli houkutellut paikalle runsaasti yleisöä. Suomen Meripelastusseuran alukset kunnioittivat tilaisuutta tekemällä ohimarssin. Ilmassa nähtiin myös Rajavartiolaitoksen pelastushelikopteri. Seppeleenlaskun jälkeen Merimieskirkko kutsui vieraat kahville Albertinkadulle. muistomerkillä Uppvaktning vid sjöfararnas Till traditionerna under allhelgona hör sjöfartsorganisationernas gemensamma uppvaktning vid minnesmärket över de drunknade sjömännen vid stranden i Brunnsparken. Evenemanget inleddes med ett framförande av NMKY:s manskör. Generalsekreterare för Finlands Sjömanskyrka rf, Sakari Lehmuskallio, mindes i sitt tal särskilt m/s Malmis skeppsbrott för tre årtionden sedan, och de som omkom då. Det soliga och friska höstvädret hade lockat en månghövdad publik. Finlands Sjöräddningssällskaps fartyg hedrade evenemanget med defilering. Också Gränsbevakningsväsendets räddningshelikopter flög över. Efter kransnedläggningen inbjöd Sjömanskyrkan till kaffe på Albertsgatan. minnesmärke 4 / 2009 Frivakt Vapaavahti 59

60 Mepa järjestää yksilö salsatunteja, jotka sisältävät lisäksi sambaa, chachachaata, bachataa ja jiveä. Paikkana edelleen Katajanokan Liikuntahalli Helsingissä TERVETULOA! Sirpa/Mepa p Ohjelma: Ti klo Ma klo Ti klo Ma klo Ti klo Ma klo Ti klo Ma klo Laivajoukkueiden jääkiekkoturnaus Fartygslagens ishockeyturnering Kisakallio Sea Sunday -merenkulun turvallisuuspalkinto Juhani Tammistolle. Liikenneministeri Anu Vehviläinen luovutti merikapteeni Juhani Tammistolle Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sundayn jäänmurtaja Urholla järjestetyssä tilaisuudessa. Tammisto toimi merenkulun tarkastajan Kotkassa tämän vuoden kesään asti. Hän nauttii laajaa luottamusta ja arvostusta. Tammisto on työllään vaikuttanut meriturvallisuuteen ja Itämeren ympäristönsuojeluun. Moni huonokuntoinen alus on saanut korjauskehotuksia. Muutama on joutunut jopa romuttamolle. Tarkastaja Tammiston maine on pitänyt huolen siitä, että alikuntoisten alusten määrä Suomen vesillä on vähentynyt. Vuonna 1998 Suomen satamiin pysäytettiin 31 alusta, vuonna 2008 enää kolme. Laivojen korjaus ja seisottaminen maksaa. Välillä varustamoiden huippujuristit ovat ottaneet mittaa Tammistosta - turhaan. Vuonna 1972 merikapteeniksi valmistunut Juhani Tammisto työskenteli merellä 11 vuotta. Hän siirtyi merenkulun tarkastajaksi vuonna 1982 ms Lotilan päällikön paikalta. Hän jäi eläkkeelle kesällä. Sea Sunday -merenkulun turvallisuuspalkinto on jaettu vuodesta 1997 lähtien. Taustajärjestöinä ovat valtakunnalliset merenkulun tahot viranomaisista vapaaehtoisjärjestöihin. info: Pekka; SALIBANDYTURNAUS INNEBANDYTURNERING Kaarina Kilosport Pekka; Vapaavahti Frivakt 4 / 2009

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

www.vikbykennelhotel.fi

www.vikbykennelhotel.fi Puh Tel 050 516 6340 www.vikbykennelhotel.fi YKSILÖLLISTÄ HOITOA KOIRILLE JA KISSOILLE YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA INDIVIDUELL SKÖTSEL AV HUNDAR OCH KATTER MED 20 ÅRS ERFARENHET HOITOLASSAMME on oma siipi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg Ulkomaanliikenteen palkat 1.4.2013 Utrikesfartens löner 1.4.2013 DWT/ IHV Vahtivapaa konepääll. I-konemestari II/III-konemest. DWT/ IHK Vaktfri maskinchef I-maskinmästare II/III-maskinmästare Alle 12999

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 849/2005 vp Televisiokuvan näkyvyysongelmat Jämsän seudulla Eduskunnan puhemiehelle Jämsän seudulla oli tavoite, että televisionkatsojien vastaanotto-ongelmat helpottuvat, kun kanavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2005 vp Näyttökokeiden resurssien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatilliset näyttötutkinnot ovat saaneet pysyvän jalansijan suomalaisessa koulutus- ja tutkintojärjestelmässä.

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri-Språkbarometern 2004 / 2006 TAMMISAARI EKENÄS Suomenkieliset 2004 Suomenkieliset

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

Hanna hakkee joukhaista

Hanna hakkee joukhaista Hanna hakkee joukhaista s. 4-8 Lentävä varis saapi jotaki, istuva ei mithään 1. Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 003-200311 Nr/Nro: 32-6826 Multiport USB-2.0 för 2,5 HDD USB 2.0 Multiportti 2,5 HDD -asemille Modell/Malli: FT-KUH-K36G SE Beskrivning: Du har nu köpt en produkt som står

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016

Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016 Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016 Liikenne ja matkailu 2016 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796 0479

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot