Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina Esko Kuusisto SYKE

Transkriptio

1 Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina Esko Kuusisto SYKE

2

3 MAASEUDUN TULEVAISUUS

4 Tulvia on monenlaisia: Sulamisvesitulvat Sadevesitulvat Sateen kesto muutamasta minuutista peräkkäisiin märkiin vuosiin Jääpatotulvat ja hyydetulvat Korkea merenpinta Patosortumat

5 Suurin tulva viimeisen 150 vuoden aikana? ?? Kartta ei koske pienehköjä valumaalueita (alle 200 km 2 ) Lapissa ajallinen kattavuus noin vuoteen 1910 Kaikki ovat paljolti sulamisvesitulvia 1922 tai

6 Isoja tulvia kpl EEA2010

7 VALAPATON TULVA, 1899 erityisesti Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen alueilla lunta Itä-Suomessa paikoin lähes kaksi metriä; suli myöhään sateinen toukokuu vedenpinta monissa järvissä lähes kaksi metriä yli normaalin

8 Komitean arvio tulvavahingoista: peltomaat niityt metsät kalastus teollisuus rakennukset mk mk mk mk mk mk

9 Hydrografinen toimisto perustettiin

10 Espoonjoki, Turun moottoritie :

11 Kevät 1966, Aurajoen tulvahuippu 286 m 3 /s (MHQ=102 m 3 /s)

12 Vantaa, vuoden suurimman virtaaman toistuvuus noin kerran 400 vuodessa? Kertymätodennäköisyys % Toistumisaika vuosina

13 Vantaa, vuoden suurimman virtaaman toistuvuus Kesätulva 2004

14

15 Kari Rantakokko/UUS

16 Suurimpia vuorokausisadantoja Suomessa: 198 mm Espoo Lahnus mm Kerimäki mm Oravainen, Kimo mm Luoto/Maxmo mm Alahärmä mm Kruunupyy

17 Vöyrinjoki tulvii kesällä 2004/Unto Tapio

18

19 SUOMEN SADE-ENNÄTYKSIÄ: Virallinen vuorokauden ennätys 198 mm, Espoossa Toholammilla jopa 250 mm ? Suurin kuukausisadanta Laukaassa, 302 mm heinäkuussa 1934 Suurin vuosisadanta 1109 mm, Espoo Nupuri 1981

20 Helsinki, Kauppatori, tammikuu

21 Oletetaan, että jäätä sulaa niin paljon että merenpinta nousee keskimäärin metrin. Nousun jakauma, jos jää sulaisi a) Grönlannista b) Etelämantereelta

22 Jäänlähtö, Kallavesi June 17, 1867 y = x R = days May Apr 20, 1921

23 Kevään 1867 jäänlähtö Simojoen (1940) mukaan

24 Keskilämpötila (ºC) 1867 Poikkeama jakson keskiarvosta (ºC) III IV V VI III IV V VI Helsinki -7,3-1,1 1,8 12,2-3,8-3,7-7,1-1,8 Jyväskylä -8,0-1,0 1,7 13,0-3,2-3,0-7,0-0,9 Kuopio -8,8-2,2 1,7 13,2-3,5-3,9-6,5-1,1 Kajaani -10,6-4,5 0,9 11,7-3,9-4,9-6,0-1,3 Oulu -10,3-4,0 1,5 11,6-3,7-4,3-5,4-1,3

25 Säkylän Pyhäjärvi

26

27 Keskivirtaama (m 3 /s) Virtaama koko Suomen alueelta Koko Suomi Vuosi

28 Kolme pienintä vuosisadantaa (mm) Vesistö elokuu 1941 Vuoksi Kymijoki Vantaa Aurajoki (1936-) Kokemäenjoki Kyrönjoki Siikajoki Sotkamon reitti (1936-) Oulujoki (Vaala) Iijoki Kemijoki Kitinen (1941-)

29 Kuivuus

30 Pälkäne, marraskuu

31 Pahimmat kuivakaudet Euroopassa EEA 2010

32 Veden niukkuusindeksi WEI+ Ahopelto 2012

33 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,5 % 5,0 % Aurajoen vesistöalue Paimionjoen vesistöalue Uskelanjoen vesistöalue Porvoonjoen vesistöalue Mustijoen vesistöalue Karjaanjoen vesistöalue Sirppujoen vesistöalue Kymijoen vesistöalue Siuntionjoen vesistöalue Eurajoen vesistöalue Mynäjoen vesistöalue Laihianjoen vesistöalue Kiskonjoen Perniönjoen vesistöalue Halikonjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue Pyhäjoen vesistöalue Karvianjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalue Temmesjoen vesistöalue Kalajoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue Vantaanjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalue Lestijoen vesistöalue Oulujoen vesistöalue Lapväärtinjoen (Isojoen) vesistöalue Hiitolanjoen vesistöalue Siikajoen vesistöalue Kiiminkijoen vesistöalue Vuoksen vesistöalue Espoonjoen vesistöalue Iijoen vesistöalue Kuivajoen vesistöalue Simojoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue WEI+ Ahopelto 2012

34 Pumppaus Ahopelto 2012

35 1/00 5/00 9/00 1/01 5/01 9/01 1/02 5/02 9/02 1/03 5/03 9/03 1/04 5/04 9/04 1/05 5/05 9/05 1/06 5/06 9/06 1/07 5/07 9/07 1/08 5/08 9/08 1/09 5/09 9/09 1/10 5/10 9/10 Paimionjoki WEI+/kk ( ) 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Paimionjoki WEI+/kk Paimionjoki WEI+/kk ilman pumppaustsa aurajokeen Ahopelto 2012

36 Sadannan muutos Talvi Kevät (%) kaudesta kauteen Kesä Syksy EEA 2007

37 Vuoden suurin 5 päivän sadesumma nyt ja sen muutos (%) kauteen EEA 2007

38 Vuoden pisin sateeton kausi nyt ja sen pituuden muutos kauteen EEA 2007

39 Jokien virtaaman muutos nykyisestä 2070-luvulle kahden eri skenaarion mukaan: +50% +25% +10% -10% -25% -50% EEA 2007

40 m 3 /s Virtaama Suomen alueelta nykyään ja 2050: Daily mean discharge from the land surface of Finland (m 3 /s) day of year control Echam/A2 Echam/B2 Hadley/A2 Hadley/B2

41 Pahimpien myrskyjen reitit Euroopassa EEA 2010

42 Kesän 2010 rajuilmojen kulkureitit

43 MAIRE ( ) TURO ( ) AARNO ( ) MAURI ( ) IIVARI ( ) JORMA ( ) SANNA ( ) SIRKKA ( ) MANTA ( ) UNTO ( ) VISA ( ) ALLI ( ) PYRY ( ) JANIKA ( ) UNTO ( ) IRENE ( ) VIRVE ( ) LEO ( ) ASTA ( ) VEERA ( ) LAHJA ( ) SYLVI ( ) TAPANI ( ) HANNU ( )

44

45

46 Merenpinnan tason keskimääräisen geostrofisen tuulen nopeuden prosentuaalinen muutos ( ) jouluhelmikuussa A1Bskenaarion toteutuessa. Suomen tuuliatlas, 2011

47 Jylhä & al

48 SYKEn routaasemaverkko

49 ROUTA-ASEMA Kiuruvesi, Lappala

50 Maanvyöryt Euroopassa EEA 2010

51 Itävalta

52 Ruovesi, Jäminkipohja

53 Northern Karelia/ Photo: Esko Kuusisto

54 Iso-Syöte, Pudasjärvi, helmikuu 1994/Esko Kuusisto

55

56

57

58 TULEVAISUUS ON EPÄVARMA, YLLÄTYKSIÄ ON VARMASTI TIEDOSSA!

59 KIITOS!