SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart. Antti Palola merikapteeni herrahississä s Antti Palola sjökapten i herrhissen s.14 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart. Antti Palola merikapteeni herrahississä s.11 13 Antti Palola sjökapten i herrhissen s.14 15"

Transkriptio

1 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 2 14 Antti Palola merikapteeni herrahississä s Antti Palola sjökapten i herrhissen s.14 15

2 SuomenMerenkulku ILMESTYNYT VUODESTA 1917 FinlandsSjöfart UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa I detta nummer J Majakkaseura juhlatuulella J Fyrsällskapet på festhumör J Meristrategia palvelee Suomea J Sjöstrategin tjänar Finland Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Majakkaseura 10 vuotta 5 Fyrsällskapet 10 år 8 Antti Palola johtaa joukkoja edestä 11 Antti Palola leder sina trupper framifrån 14 Tavoitteena maailman paras meristrategia 16 Målet är världens bästa sjöstrategi 18 Merenkulkijat Madeiralla 20 Sjöfararna på Madeira 22 Raakaöljyn lastausta tykkitulituksessa 24 Råoljelastning under luftbombning 26 Teemapalkittu Nils-Erik Eklund 28 Temaprisbelönade Nils-Erik Eklund 29 Lukuvinkki 30 Sulkavalle Till Sulkava 35 Toimisto Kansli 41 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 42 Piirit / Kretsarna 43 Jäsentuotetilaukset / Medlemsproduktbeställningar J Teemapalkinto Nils-Erik Eklundille J Temapriset till Nils-Erik Eklund Suomen Merenkulku on myös netissä Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut Aineisto viimeistään Materialet senast

3 PÄÄKIRJOITUS Sopimuksien tekemisen vaikeus On viime syksystä saakka väännetty merenkulkualan työehtosopimuksia vaihtelevalla menestyksellä. On saatu ns. paikallisia sopimuksia aikaiseksi, mutta pääsopimus Suomen Varustamot ry:n kanssa takkuaa. Yleensä on marssijärjestys ollut, että ensin on saatu neuvottelutulos ja pääsopimus aikaiseksi ja sitten muut alan sopijapuolet ovat seuranneet tehtyä sopimusta. Nyt näyttää, että mennään päinvastaisessa järjestyksessä. Keskusjärjestöjen kanssa saavutettu TYKA-sopimus on pohjalla meidänkin neuvotteluissa, mutta sitten on toki muutamia asioita, jotka pitäisi korjata tällä kierroksella. Näitä ovat työhyvinvointiin ja tasa-arvoon liittyvät asiat. Kaikki meidän neuvottelijamme tietävät tämän hetken taloudellisen tilanteen ja ymmärtävät, että nyt ei ole oikea ajankohta odottaa ylimääräisiä euroja. Toki aina voi pyytää ja yrittää, mutta tämän hetken taloustilanne on todellisuutta ja piste. Toivottavasti saamme sovun näinä vaikeinakin aikoina. Vaihtoehdot ovat vähissä, jos sopua ei synny. Meillä on vanha sopimus edelleen voimassa, eikä sitä kumpikaan sopijapuoli ole irtisanonut sopimuksessa olleen ajan puitteissa. Siinä sopimuksessa sanotaan, että sopimusta jatketaan vuosi kerrallaan, jollei toinen osapuoli irtisano sopimusta kaksi kuukautta ennen määräaikaa. Sopimusten noudattaminen on sitten toinen kysymys. On tullut ilmi, että edellisten sopimusten kaikkia kohtia ei ole noudatettu tai niitä on tulkittu miten sattuu tai halutaan. Nuo asiat on korjattava ennen kuin nimiä laitetaan uusiin sopimuksiin. Hyvää on se, että asiat tulevat esiin ja niihin voidaan puuttua tässä vaiheessa. Ikävintä on kuulla asioiden hoitamattomuudesta jos niistä ei ole saatu tietoa. Toimihenkilöiden on vaikea puuttua asioihin pelkkien huhujen pohjalta. Miksi sitten tieto ei saavuta kyseisiä henkilöitä. Yhtenä syynä on varmasti se, että ei uskalleta tuoda epäkohtia julki työpaikan menettämisen pelossa. Purraan hammasta ja puristetaan nyrkkiä taskussa. Näin ei saisi olla. Toivottavaa olisikin, että kaikissa varustamoissa olisi luottamusmies tai henkilö, jolle voisi epäkohdista ilmoittaa ja joka lähtisi viemään asioita eteenpäin. Silloin olisi jotain kättä pidempää jolla asioihin voitaisiin puuttua. Se tiedetään, että kyseinen tehtävä ei ole houkutteleva. Onneksi aina löytyy rohkeita henkilöitä, jotka ovat valmiita asettamaan itsensä likoon toisten puolesta. Noita ihmisiä arvostan, toivottavasti muutkin jäsenemme tekevät niin. Kevättä ja sopimusta odotellen. Toiminnanjohtaja Risto Blomquist Nopein tieto meistä netissä JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, Helsingfors, (09) PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, TOIMITUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, (09) , , TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) , TILAUKSET PRENUMERATIONER: Harriet Björkqvist (09) TILAUSHINNAT PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, ILMOITUS-MYYNTI ANNONS- FÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER e 1/1 SIVU SIDA PAGE e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3

4 LEDARE Svårigheten att ingå avtal Allt sedan i höstas har det med varierande framgång förhandlats om sjöfartsbranschens kollektivavtal. Vi har fått till stånd sk. lokala avtal, men huvudavtalet med Rederierna i Finland går det trögt för. Marschordningen har i allmänhet varit den att man först har fått till stånd ett förhandlingsresultat och ett huvudavtal, och sedan har branschens övriga avtalsparter följt detta avtal. Nu ser det ut att gå i motsatt ordningsföljd. Sysselsättnings- och tillväxtavtalet som centralorganisationerna uppnådde ligger också som grund för våra förhandlingar, men sedan finns det dock några saker som borde rättas till under den här rundan. Dessa är frågor som har med arbetsvälmående och jämlikhet att göra. Alla våra förhandlare känner till dagens ekonomiska situation och förstår att det nu inte är rätt tidpunkt att vänta sig några extra euron. Förstås kan man alltid begära och försöka, men dagens ekonomiska situation är verklighet och därmed jämnt. Förhoppningsvis når vi sämja också i dessa svåra tider. Alternativen är få om sämja inte uppnås. Vi har ännu det gamla avtalet i kraft, och ingendera avtalsparten har sagt upp det inom ramen för den utsatta tiden. I avtalet står det att avtalet fortsätter ett år i taget om inte någondera parten säger upp avtalet två månader före utsatt tid. Hur avtalen följs är sedan en annan historia. Det har framkommit att alla punkter i de tidigare avtalen inte har följts, eller så har de tolkats efter eget godtycke. Dessa saker måste rättas till innan några namn skrivs på nya avtal. Det är bra att frågorna kommer upp, och att man kan ingripa i dem i det här skedet. Tråkigast är det att få höra att saker inte har skötts då man inte fått någon vetskap om dem. Endast utgående från rykten har funktionärerna svårt att ingripa. Varför når då inte informationen fram till ifrågavarande personer. En orsak är säkert att man inte vågar föra fram missförhållandena av rädsla för att förlora sin arbetsplats. Man biter ihop och knyter näven i fickan. Så borde det inte få vara. Önskvärt är också att det i alla rederier fanns en förtroendeman eller en person som man kan meddela missförhållandena till och som kan föra sakerna framåt. Då har man något konkret med vilket man kan ta tag i saken. Vi känner mycket väl till att denna uppgift inte är lockande. Lyckligtvis finns det alltid modiga människor som är redo att ställa upp för andra. Dessa människor uppskattar jag, hoppas att också våra andra medlemmar gör det. I väntan på våren och avtalet Risto Blomquist Snabbaste vägen till oss på internet JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, Helsingfors, (09) PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, TOIMITUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, (09) , , TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) , TILAUKSET PRENUMERATIONER: Harriet Björkqvist (09) TILAUSHINNAT PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, ILMOITUS-MYYNTI ANNONS- FÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER e 1/1 SIVU SIDA PAGE e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

5 Majakkaseura 10 vuotta Majakat auki yleisölle teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa Nyt seuralla on paitsi vahdinvaihdon myös juhlan aika. Majakkaseura on viettänyt 10-vuotistaivaltaan juhlaseminaarissa Helsingissä. Enemmän kuin harrastus Minua on aina kiinnostanut meren läheisyys, kulttuurihistoria, rakennushistoria ja veneily. Nuorena jopa harkitsin opiskella artesaaniksi, vanhojen rakennusten kunnostajaksi. Majakkaseurassa olen saanut toteuttaa kaikkia näitä intohimojani. Angela Erikssonin ammatiksi tuli äidinkielen ja ruotsin opettaja, mutta meri jäi harrastukseksi ja majakat ovat enemmän kuin harrastus, ainakin ajallisesti. Majakkaseura on nielaissut minut niin, ettei ole vapaa-ajanvietto-ongelmia. Kiinnostus ja toiminta ovat vieneet mukanaan, erityisesti nyt puheenjohtajana minulla on valtavasti töitä. Turvallisuussäädökset huolena Suomen majakat ovat hyvässä kunnossa, mutta murheitakin on. Viime aikoina ovat huolestuttaneet Liikenneviraston uudet paloturvallisuussäädökset. Kunnostusrahaakin saisi olla paljon enemmän, varsinkin jos turvallisuuspuutteiden korjaukset tuovat suuria lisämenoja. Liikennevirasto on jo sulkenut muutaman mm. Tankkarin - majakan turvallisuussyistä. Meistäkin turvallisuus on tärkeää, mutta nämä toimet ovat mielestämme ylimitoitettuja. Nyt virasto on kuitenkin kelpuuttanut Majakkaseuran mukaan majakkojen tulevaisuuden suunnitteluun. Olen todella iloinen, että virkamiehet käyttävät meitä asiantuntijoina ja neuvottelukumppaneina. Monista majakoista on tullut kunnostuksen jälkeen turistikohteita monille muillekin kuin asianharrastajille. Bengtskär, Tankkari, Isokari ja Märket ovat jo pelastettuja ja esittelykunnossa. Märket on seuramme oma kohde, jota olemme kunnostaneet vuodesta 2007 lähtien. Työ on ollut melkoinen. Olen itsekin aloittanut majakkaurani talkootöissä mm. rapsuttamalla majakkarakennusten rapistuneita ikkunoita. Oma kalenteri Majakkaseurassa on jäseninä useita valokuvaajia ja heidän tuotoksistaan on ympäri maata kiertävä näyttely. Kuvien parhaimmistosta kootaan vuosittain komea kalenteri, jonka jokainen majakoista kiinnostunut voi tilata seinälleen. Majakkaseuran puheenjohtajana Angela Eriksson aikoo jatkaa edeltäjänsä Pekka Väisäsen jalanjäljissä. Päällimmäinen tehtävä on saada pidettyä majakat siinä kunnossa, että ne voidaan pitää auki yleisölle. Yhteistyö viranomaisen kanssa on myös seuran tärkeä tehtävä ja haaste puheenjohtajallekin. Tätä työtä jaksaa tehdä, kun meillä on niin mukavaa porukkaa. Olemme kuin yhtä perhettä ja vapaaehtoistyössä ystävyyssuhteet vain vahvistuvat. Angela Eriksson on ollut Suomen Majakkaseuran puheenjohtaja viime keväästä saakka. Hän on seurannut tehtävässään Pekka Väisästä, joka on ollut kärkihahmona seuran perustamisesta lähtien. G Minua on aina kiinnostanut meren läheisyys, kulttuurihistoria, rakennushistoria ja veneily. Majakkaseurassa olen saanut toteuttaa kaikkia näitä intohimojani, sanoo Majakkaseuran uusi puheenjohtaja Angela Eriksson. F Meidän tavoitteemme on, että suomalaiset majakat olisivat kunnossa ja auki yleisölle, eivät suljettua yksityisomaisuutta, summaa Majakkaseuran pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Väisänen. A FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5

6 Viimeinen hetki majakkaseuralle Kymmenen vuotta sitten monet majakat olivat melko huonossa kunnossa ja majakkaharrastajilla oli tarvetta koota voimat yhteen. Siksi syntyi ajatus perustaa Suomen Majakkaseura. Seuran itseoikeutettu puheenjohtaja oli majakka-aktivisti Pekka Väisänen. Meitä oli muutama asianharrastaja jotka olimme huolestuneita eräiden majakkojen kurjasta kunnosta. Oli isännättömiä rakennuksia, joista kukaan ei piitannut mitään. Söderskär, Märket ja Ulkokalla olivat aivan rappiolla. Päätimme että rakennusteknisesti oli viimeinen hetki tarttua asiaan. Meitä perustajajäseniä oli 20. Nyt jäseniä on tuhat ja lisää tulee koko ajan. Alueorganisaatiota ei ole, vaan kaikki kuulumme samaan valtakunnalliseen seuraan. Muutama jäsen on myös Ruotsista ja Virosta. Majakat hyötykäyttöön Maailmassa on majakkaa ja tuntuu että niiden arvo ja merkitys ymmärretään kaikkialla. Eräät majakat ovat edelleen aktiivikäytössä ja muutamissa on vielä majakanvartijat täydessä työssä. Kun majakan käytännön työ loppuu on vuorossa postmoderni käyttö. Se tarkoittaa, että majakoista tehdään elämyskohteita, Pekka Väisänen kertoo. Majakkojen merkitys matkailukohteina on ymmärretty. Se toi seuralle viime vuonna Matkailutoimittajien Killan palkinnon. Matkailu on välttämätöntä majakoille, koska siten pystytään saamaan rahaa rakennusten kunnostukseen. Jos majakka suljetaan, kuten nyt viranomaisten hysterian aiheuttamasta turvallisuussyystä, koskee se todella pahasti majakan toimintaa ja ylläpitoa. Uskon, että tämä asia korjaantuu, kun pääsemme yhteiseen neuvottelupöytään, Väisänen toteaa. Kansainvälistä toimintaa Majakkaharrastus on kansainvälistä toimintaa. Matkat ympäri maailmaa oleville majakoille ovat osa seuran toimintaa. Ensi kesänä ryhmä seuran jäseniä lähtee tutustumaan majakoihin Espanjassa ja Ranskassa. Aikaisemmin nämä 10 päivän matkat ovat kohdistuneet mm. Islantiin, Tanskaan, Puolaan, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin. Majakkamatkat ovat olleet meille todella hienoja kokemuksia. Olemme nähneet todella kiinnostavia majakkoja ja upeita maisemia. Majakkaharrastus on harvassa paikassa yhtä aktiivista kuin Suomessa, mutta toki yksittäisiä harrastajia on ympäri maailmaa. Suomessa on kaikki syy pitää huolta kaikista majakoistamme, sillä meillä niitä on vain pari kymmentä. Monissa maissa majakkoja on paljon enemmän, Ruotsissakin 150. Eräissä maissa, kuten Englannissa, on majakat myyty yksityisille henkilöille, jolloin niiden kunnostus ja suojelu ovat varsin kirjavaa. Osa majakoista toimivat jopa kesäasuntoina. Meidän tavoitteemme on, että suomalaiset majakat olisivat auki yleisölle, eivät suljettua yksityisomaisuutta. Osa merenkulun historiaa Majakoilla on iso merkitys merenkulun kehityksissä ja historiassa. Muinainen merenkulku oli vaarallista ja hankalaa ennen majakoita. Niitä rakennettiin siis tarpeeseen. Aluksi tehtiin pookit, sitten elävää tulta palavat majakat ja tekniikan kehityksen myötä majakatkin teknistyivät. Nyt tekniikka on kehittynyt niin, että majakat ovat tarpeettomia. Märketin ympäristö oli yhtä haaksirikkojen sarjaa ennen kuin majakka rakennettiin. Erityisesti merimiehet ja heidän omaisensa ovat jo historian hämärissä olleet majakoiden lämpimiä kannattajia. Haaksirikkojen vähennyttyä tavaroiden merikuljetuksista tuli turvallisempia ja halvempia. Meriturvallisuuden lisääntyminen teki merenkulusta vähitellen ison elinkeinon. 6 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

7 Nettiriippuvainen seura Majakkaseuralla riittää tekemistä ja tekijöitä vielä tulevaisuudessakin. Toimintaa helpottaa internet, jolla pystytään hoitamaan kätevästi ja edullisesti yhteydenpito jäseniin ja kansainvälisiin toimijoihin. Netillä voi myös etsiä sponsoreita ja talkooväkeä. Ilman nettiä ja sähköpostia ei seuraa tässä muodossa olisi edes olemassa. Jos talkoointoa riittää on Pellingissä Söderskärin lisäksi toinenkin majakka, jonka voisi rakentaa vanhaan kukoistukseen muutaman kymmenen tuhannen tiilen ja talkooväen avulla. Matkakohteena siitä olisivat varmaan kiinnostuneita kymmenettuhannet muumien ystävät, ainakin japanilaiset olisivat takuulla innolla tulossa sitä katsomaan, Väisänen haaveksii. Suomen Majakkaseura on perustettu edistämään Suomen majakoiden ja rakennus- ja kulttuuriperinnön säilymistä ja jakamaan tietoa majakoista ja majakkaperinteestä. Seura toimii myös majakkaharrastajien yhdyssiteenä ja edustaa Suomea kansainvälisessä majakkaharrastajien yhteisössä. Majakkaseura levittää tietoa seuran kunnostuskohteista kuten Märketin majakasta ja Gustavsvärnin sumusireeninhoitajan talosta. Seura osallistuu majakoiden suojeluun, se vastaa majakkajulkaisuista, näyttelyistä, retkistä ja seuran tuotteista. kotisivuilta löytyy perustietoa suomalaisista majakoista, artikkeleita niiden historiasta ja majakoiden matkailutietoa. Suomen Majakkaseura - Finlands Fyrsällskap ry FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7

8 Fyrsällskapet 10 år Fyrarna öppna för publiken Angela Eriksson har varit ordförande för Finlands Fyrsällskap allt sedan förra våren. I uppgiften efterträdde hon Pekka Väisänen, som varit frontfigur allt sedan sällskapet grundades. Nu har sällskapet förutom vaktombyte också orsak till fest. Fyrsällskapet har firat sin 10-åriga bana med ett jubileumsseminarium i Helsingfors. Mera än en hobby Jag har alltid varit intresserad av närheten till havet, av kulturhistoria, byggnadshistoria och båtliv. Som ung övervägde jag t.o.m. att studera till artesan och börja renovera gamla byggnader. I fyrsällskapet har jag fått förverkliga alla dessa mina passioner. Angela Erikssons yrke blev lärare i modersmålet och svenska, men havet blev en hobby och fyrarna mera än en hobby, åtminstone tidsmässigt. Fyrsällskapet har svalt mig så att jag inte har några fritidsproblem. Intresset och verksamheten har dragit mig med så att jag åtminstone nu som ordförande har enormt med arbete. Säkerhetsföreskrifterna bekymrar Fyrarna i Finland är i gott skick, men bekymmer finns det också. Under den senaste tiden har Trafikverkets nya brandsäkerhetsdirektiv utgjort ett orosmoment. Mycket mera renoveringspengar kunde det också finnas, särskilt om reparationerna av säkerhetsbristerna för med sig stora tilläggsutgifter. Trafikverket har redan av säkerhetsskäl stängt några fyrar, t.ex. Tankar. Vi anser också att säkerheten är viktig, men de här åtgärderna är enligt vår åsikt överdimensionerade. Nu har verket dock låtit Fyrsällskapet komma med i planeringen av fyrarnas framtid. Jag är verkligt glad över att tjänstemännen utnyttjar oss som experter och förhandlingspartners. Många fyrar har efter upprustningen blivit turistmål, också för många andra än för dem som sysslar med saken. Bengtskär, Tankar, Enskär och Märket har redan räddats och är i presentationsskick. Märket är vårt sällskaps eget projekt som vi har rustat upp allt sedan år Arbetet har varit enormt. Jag har också själv inlett min fyrkarriär i talkoarbeten bl.a. med att skrapa fyrbyggnadernas flagande fönster. Egen kalender Fyrsällskapet har flera fotografer som medlemmar, och av deras alster har det blivit en utställning som cirkulerar landet runt. Av de bästa fotografierna sammanställs årligen en stilig kalender, som var och en som är intresserad av fyrar kan beställa att hänga på väggen sin. Som ordförande för fyrsällskapet ämnar Angela Eriksson fortsätta i sin föregångare Pekka Väisänens fotspår. Den viktigaste uppgiften är att hålla fyrarna i sådant skick att de kan hållas öppna för allmänheten. Samarbetet med myndigheterna är också en viktig uppgift för sällskapet och en utmaning också för ordförande. Det här arbetet orkar man göra när vi har ett så trevligt gäng. Vi är som en familj och i frivilligarbetet bara förstärks vänskapsbanden. F Tio år av arbete och intresse för Finlands fyrkultur. Där har vi en god orsak att hålla ett seminarium om fyrarna förr, nu och i framtiden, säger fyraktivisterna Pekka Väisänen och Angela Eriksson. 8 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

9 Sista stund för fyrsällskapet För tio år sedan var många fyrar i rätt dåligt skick, och fyrintresserade hade behov av att samla sina krafter. Av det uppstod idén att grunda Finlands Fyrsällskap. Sällskapets självklara ordförande blev fyraktivisten Pekka Väisänen. Vi var några intresserade som oroade oss över vissa fyrars eländiga skick. Det fanns herrelösa byggnader som ingen brydde sig om överhuvudtaget. Söderskär, Märket och Ulkokalla var helt förfallna. Vi beslöt att det byggnadstekniskt var sista stund att ta tag i saken. Vi var 20 stiftande medlemmar. Nu är medlemsantalet tusen och mera kommer det hela tiden. Det finns inga regionorganisationer, utan vi hör alla till samma riksomfattande sällskap. Vi har också några medlemmar från Sverige och Estland. Fyrarna i nyttobruk Det finns fyrar i världen, och det verkar som om människorna överallt förstår deras värde och betydelse. Vissa fyrar är fortfarande i aktivt bruk och i några finns ännu fullt sysselsatta fyrvaktare. När fyrens praktiska arbete tar slut står den postmoderna användningen i tur. Det innebär att fyrarna A H Jag har alltid varit intresserad av närheten till havet, av kulturhistoria, byggnadshistoria och båtliv. I fyrsällskapet har jag fått förverkliga alla dessa mina passioner, säger Fyrsällskapets nya ordförande Angela Eriksson FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9

10 F Vårt mål är att de finländska fyrarna skall vara i skick och öppna för allmänheten, inte någon stängd privategendom, summerar Fyrsällskapets långvarige ordförande Pekka Väisänen. görs om till upplevelseobjekt, berättar Pekka Väisänen. Man har förstått fyrarnas betydelse som resemål. I fjol gav detta sällskapet ett pris av Reseredaktörernas gille. Turismen är nödvändig för fyrarna, eftersom man på det viset kan få pengar för upprustning av byggnaderna. Om en fyr stängs, som nu t.ex. av säkerhetsskäl förorsakat av myndigheternas hysteri, berör det väldigt illa fyrarnas verksamhet och underhåll. Jag tror att detta kommer att rättas till när vi sätter oss vid ett gemensamt förhandlingsbord, konstaterar Väisänen. Finlands Fyrsällskap har grundats för att skydda och bevara Finlands fyrar, slå vakt om det kulturarv fyrarna representerar och dela ut information om fyrarna och fyrtraditionen. Sällskapet fungerar även som en sammanbindande länk mellan fyrintresserade personer och representerar Finland i fyraktivisternas internationella samarbete. Fyrsällskapet delar ut information om sällskapets reparationsobjekt såsom Märkets fyr och dimsirenskötarens hus på Gustavsvärn. Sällskapet deltar i bevarandet av fyrarna, sköter om fyrpublikationer, utställningar, utfärder och sällskapets produkter. På hemsidan finns grundinformation om de finländska fyrarna, artiklar om deras historia och fyrarnas turistinformation. Suomen Majakkaseura- Finlands Fyrsällskap ry Internationell verksamhet Fyrhobbyn är internationell verksamhet. Resorna till fyrar runtom i världen utgör en del av sällskapets verksamhet. Nästa sommar far en grupp av sällskapets medlemmar för att bekanta sig med fyrar i Spanien och Frankrike. Tidigare har dessa 10-dagarsresor gått till bl.a. Island, Danmark, Polen, Tyskland, Frankrike och England. Fyrresorna har varit verkligt fina upplevelser för oss. Vi har sett mycket intressanta fyrar och fantastiska landskap. På få ställen är fyrintresset så aktivt som i Finland, men visst finns det enstaka intresserade världen runt. I Finland har vi all orsak att sköta om alla våra fyrar, eftersom vi bara har ett tjugotal av dem. I många länder finns det mycket mera fyrar, Sverige har hela 150 stycken. I en del länder, såsom i England, har fyrarna sålts till privatpersoner, och då är deras upprustning och skydd väldigt brokigt. En del fyrar fungerar t.o.m. som sommarbostäder. Vårt mål är att de finländska fyrarna skall vara öppna för allmänheten, inte någon stängd privat egendom. BRAVADENIN RAUTAISET SEILORIT Tehdään yhteinen risteily ja muistellaan vanhoja seilausaikoja Helsinki (Gabriella) ma Klo Tukholma (Gabriella) ti Klo Tukholma ti Klo Helsinki ke Klo Lisätietoja Matka-Vekka Jyväskylä Sanna Rautio Puh Ilmoitus viimeistään Kevät terveisin M.Satola En del av sjöfartshistorien Fyrarna har haft stor betydelse i sjöfartens utveckling och historia. Fordom före fyrarnas tid var sjöfarten farlig och besvärlig. De byggdes alltså för ett behov. Först gjordes båkarna, sedan fyrarna med brinnande levande eld, och sedan i och med den tekniska utvecklingen blev också fyrarna mera tekniska. Nu har tekniken utvecklats så att fyrarna blivit onödiga. Innan fyren byggdes var området runt Märket en enda serie av förlisningar. Särskilt sjömännen och deras anhöriga har redan i historiens dunkel varit varma anhängare av fyrar. Då förlisningarna minskade blev varutransporterna sjövägen tryggare och billigare. Så småningom gjorde den ökade sjösäkerheten sjöfarten till en stor näring. Internetberoende sällskap Fyrsällskapet har mycket att göra och många aktiva medlemmar också ännu i framtiden. Verksamheten underlättas av internet, med vilken man behändigt och förmånligt kan sköta kontakterna till medlemmarna och till internationella aktörer. Via nätet kan vi också söka sponsorer och talkofolk. Utan internet och e-post skulle sällskapet i denna form inte ens finnas till. Om talkoivern håller i sig finns det förutom Söderskär på Pellinge också en annan fyr som kunde renoveras till sin forna blomstring med hjälp av några tiotusentals tegelstenar och talkofolk. Som resemål skulle säkert tiotusentals muminvänner vara intresserade, åtminstone skulle japanerna säkert med iver komma för att se på den, drömmer Väisänen. 10 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

11 teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa Merikapteeni STTK:n kippariksi Antti Palola johtaa joukkoja edestä STTK:n uudenkarhea puheenjohtaja Antti Palola on korostanut jokaisessa haastattelussaan olevansa merikapteeni. Hän on jo nyt osoittanut, että merikapteenin koulutus, kokemus ja mentaliteetti kelpaavat mainiosti pohjaksi vastuunalaisiin huipputehtäviin ay-liikkeessä. Merikapteenin koulutus antaa mielestäni hyvät valmiudet tähän työhön. Minun ei ole koskaan ollut vaikeuksia päätöksenteossa ja laivassa on osattava tehdä päätökset joskus hyvinkin nopeasti. Samoin olen oppinut, että jos päätös osoittautuu vääräksi, se on pystyttävä myöntämään ja oikaisemaan. STTK:ssa päätöksien tueksi koen saavani suomalaisen työelämän parhaiden asiantuntijoiden tiedot ja evästykset. Fiksua nuorisoa Antti Palolalla on kokemusta myös opetustyöstä. Hän on toiminut merialan turkulaisen oppilaitoksen Åbo Navigationsinstitutin opettajana ja rehtorina. Opetustyö on olennaiselta osaltaan yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja. Oma oppini tuolta ajalta on, että meillä on todella fiksua ja hyvää nuorisoa. Siksi en tapaa väittää, että kaikki oli ennen paremmin. Minusta nykynuoret ovat jo koulutukseen tullessa meitä tietävämpiä ja taitavampia. Työmarkkinoille he tulevat monessa suhteessa valmiimpana ja kansainvälisempänä kuin me heitä ennen. Jo opettaja-aikoinani olen pitänyt mottonani, että ei niin turhaa tilaisuutta, luentoa tai kurssia, ettei sieltä jotain uutta oppisi. Opin itsekin koko ajan uutta ja uusiutuminen pitää ihmisen virkeänä. SLPL antoi perusvirityksen Antti Palolan kiinnostus ammattiliittotoimintaan juontaa juurensa kauaksi taaksepäin. Hän aloitti Suomen Laivanpäällystöliitossa Turun piiriasiamiehenä ja oli opettajana ja rehtorina työskennellessään myös liiton hallituksessa. SLPL:n varatoiminnanjohtajan tehtävässä hän aloitti Siitä tehtävästä hänet valittiin vuonna 2005 Pardian puheenjohtajaksi. Neuvottelutoiminnan ja yhteiskuntavaikuttamisen opit ja perusvirityksen olen saanut Laivanpäällystöliitossa. Toimintaympäristö vain on vuosien saatossa laajentunut. Voisin sanoa, että SLPL oli pikkukaupungin pallokenttä, Pardia oli helsinkiläinen Finnair Stadion ja STTK on Olympiastadion. Peli ja säännöt ovat samat, vain peliympäristö on vaihtunut. Olen onnekas, kun olen voinut hyödyntää seuraavassa tehtävässäni aina kaikkea mitä olen aikaisemmin tehnyt. Oppini tähän työhön olen saanut Laivanpäällystöliitossa, koska siellä kävin työehtosopimusneuvotteluja monessa eri sopimuskentässä, joissa oli mukana myös julkinen G Antti Palolan edeltäjä Mikko Mäenpää otti roolinsa STTK:n puheenjohtajana paikkana, jossa sai vaikuttaa ja tuoda ideoita julki, myös mediaan. Olen ajatellut jatkaa edeltäjäni viitoittamalla tiellä. Osallistun mielelläni yhteiskunnalliseen keskusteluun, varsinkin nyt kun työelämässä tapahtuu niin paljon tärkeitä asioita, Palola sanoo. sektori ja ulkomaan liikenne. Kansainvälisen toiminnan opit olen myös saanut Laivanpäällystöliiton laajan kansainvälisen toiminnan myötä. Naisnäkökulma Antti Palola on hyvin tietoinen siitä, että monien STTK:laisten liittojen jäsenissä enemmistö on naisia. Miten naisnäkökulma muistuu mieleen, kun taustalla oleva merialan liitto on hyvin miesvaltainen? Ei mitään ongelmaa. Kahden tyttären isänä ei naisnäkökulma ole ollut minulle koskaan vieras. Suku- A FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11

12 F Olen jo opettaja-aikoinani pitänyt mottonani, että ei niin turhaa tilaisuutta, luentoa tai kurssia, ettei sieltä jotain uutta oppisi. Opin itsekin koko ajan uutta ja se pitää minut virkeänä. En oikeastaan ymmärrä lainkaan kielikeskustelua, jossa ruotsia olisi muka pakko opiskella. Minusta on selvää, että suomenkielisten on opiskeltava ruotsia ja ruotsinkielisten suomea. Se on olennainen osa kulttuuriamme ja kuuluu yleissivistykseen. Olen itse esimerkki siitä, että työelämässä on pelkkää etua, jos osaa molempia kieliä. Pärjään kielen puolesta kaikissa Pohjoismaissa ja onhan se kivaa, kun pystyy juttelemaan naapurimaan ihmisten kanssa. Olen myös kokenut, että mitä enemmän osaa entuudestaan kieliä sitä helpommin oppii lisää muita kieliä. puolten välinen tasa-arvo työelämässä on STTK:ssa itsestäänselvyys. Samapalkkaisuus on tietysti tavoite, mutta työelämässä on lisäksi monia muitakin asioita, joissa miesten ja naisten tasa-arvossa on vielä paljon tekemistä. Tämä kuuluu työmme kärkipäähän. Monikulttuurisuus voimana Työelämän murros ja muutos myllertävät myös ammattiliittojen toimintaa. Tasa-arvoasioiden hoidossa on huomioitava yhä enemmän monikulttuurisuus. Olin aktiivimerenkulkuaikoina useamman vuoden töissä ulkomaisissa laivoissa, joissa miehistö oli varsin monenkirjavaa. Silloinkin merenkululla meni huonosti eikä töitä löytynyt kotimaassa, joten pyrin ja pääsin töihin ulkomaisiin laivoihin. Siellä toimin monikulttuurisen miehistön parissa perämiehen, yliperämiehen ja päällikön tehtävissä. Kyllä nuo seilausajat avarsivat suomipojan mieltä. Ymmärrys ja suvaitsevaisuus lisääntyivät väkisinkin. Niiden vuosien paras oppi oli, että asioita voidaan tehdä monella hyvin eri tavalla ja silti päästään samaan lopputulokseen. Tässä joukossa sain myös monia hyviä ystäviä. Kansainvälinen miehistö pitää erityisesti siitä, että kaikkiin suhtaudutaan samalla tavalla ja kaikkiin pätevät samat säännöt, riippumatta ihonväristä, uskonnosta, kansallisuudesta tai asemasta. Mikä ihmeen pakkoruotsi? Suomen virallinen kaksikielisyys on Antti Palolalle läheinen ja luonnollinen asia. Hän on kaksikielisen kaupungin kasvattina osannut puhua ruotsia jo lapsena ja myöhemmin hän on opiskellut ruotsin kielellä. Työelämässään hän on tarvinnut ruotsia pitkin matkaa. Läpinäkyvää unelmatyötä STTK:n puheenjohtaja tarvitsee työssään ominaisuuksia, joita Antti Palola kokee omaavansa sekä luonteessaan että työkokemuksen puolesta. Minä johdan joukkoja edestä. Tätä pitäisi kysyä muilta, mutta omasta mielestäni olen keskusteleva, muiden mielipiteet huomioiva johtaja. Yritän hankkia hyvät taustatiedot asioista, sillä päätöksenteko tarvitsee aina hyvät perusteet. Pyrin olemaan avoin johtaja, jolle läpinäkyvyys merkitsee rehellisyyttä. Myös ehdoton tasapuolisuus on tärkeimpiä päämääriäni. STTK on siinä mielessä Antti Palolan unelmatyöpaikka, että hän työskentelee siellä ison asiantuntijajoukon ympäröimänä. Mitä paremmin olen oppinut tuntemaan toimiston väkeä sitä selvemmin huomaan, että täällä on suomalaisen työelämän parhaat asiantuntijat. Saan heiltä apua päivittäin. Tutkittua tietoa löytyy hyvin monelta lohkolta, koska liitoissa on edustettuna monenlaisia ammattialoja. Johtajuus tiimityötä Käyn puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa ja ilman toimiston asiantuntemusta olisi mahdotonta penkoa Mikä mies? Syntyi 1959 Keski-Pohjanmaalla Kaarlelan kunnassa, joka on nykyisin osa Kokkolan kaupunkia. Molemmat vanhemmat ovat kotoisin Keski-Pohjanmaalta, sukujuuret johtavat Veteliin. Merimiesten perusopintolinja Rauman merenkulkuoppilaitoksessa. Perämies vuonna 1982 ja merikapteeni 1985, tutkinnot ruotsinkielellä Turussa Åbo Navigationinstitutissa. Alikersantti SLPL:n varatoiminnanjohtaja Pardian puheenjohtaja, STTK:n varapuheenjohtaja STTK:n puheenjohtaja Kaksi aikuista tytärtä Kiira ja Anniina. Harrastukset liikunta ja lukeminen 12 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

13 kaikkia taustatietoja. Puheenjohtajuus on tässä mielessä tiimityötä. Uskon, että tiedolla ja tiedon jakamisella johdetaan eteenpäin, tiedon panttaamisella mennään harhaan. Minusta ei pidä paikkansa, että tieto olisi valtaa. Tiedon jakaminen ja yhteistyö on johtajuudessa se juju, jolla asiat etenevät yhteiseen päämäärään. Minä uskon vanhaan sanontaan, että hyvä johtaja rakentaa ympärilleen mahdollisimman pätevien ihmisten joukon. Joukolla johtaminen on tehokkainta. Härkä Keski-Pohjanmaalta Työelämässä tarvitaan tietojen ja taitojen lisäksi myös asennetta: kykyä panna persoonansa peliin, taitoa kommunikoida ja uskallusta olla avoin, kiperissäkin paikoissa. Tässä Antti Palola sanoo ponnistavansa pohjalaiselta pohjalta. Olen horoskoopiltani härkä ja sukujuuret ovat Keski- Pohjanmaalta. Koen pohjalaisen luonteen luonnehdinnan vahvasti omakseni. Se tarkoittaa minulle periksiantamattomuutta ja suoruutta. Niin, ja itsepäisyyttä, joskus jopa niin että vähempikin riittäisi, ainakin läheisten mielestä. Työelämän kovissa käänteissä tämä piirre on ilman muuta plussaa, koska usein neuvottelupöydän toisella puolen ei ole tarjolla mitään pehmoilua. G Teen STTK:ssa työtä johon olen saanut perusoppini SLPL:ssa. Olen ylpeä koulutuksestani ja ammatistani. Pidän omaa uraani yhtenä esimerkkinä merialan ammatin arvostuksesta. Nykyinen asemani on herättänyt ainakin mediassa mielenkiintoa alaan. smm-hamburg.com book your conference ticket and get free admission to SMM keeping the course 9 12 september 2014 hamburg the leading international maritime trade fair smm-hamburg.com/visit 8 sept finance day 9 sept environmental protection day Green technologies, saving the world or your money? Meet the experts and get insights fi rst! 10 sept security and defence day 11 sept offshore day 12 sept recruiting day scan the QR code and view the trailer or visit smm-hamburg.com/trailer I HMC SMM Anzeige I Motiv: Environmental I Datei: HMC_533633_SMM_AZ_Environmental_185x134 I 4c Euroskala, Offset I FINLANDS SJÖFART J Format: 185 x 134 mm I Beschnitt: 5 mm I Titel: Suomen Merenkulku DU: Dieses Dokument ist ohne Überfüllungen SUOMEN angelegt. MERENKULKU 13 Diese sind vor weiterer Verarbeitung anzulegen.

14 Sjökapten blev skeppare för STTK Antti Palola leder sina trupper STTK:s nyvalde ordförande Antti Palola har i varje intervju poängterat att han är sjökapten. Han har redan nu visat att sjökaptenens utbildning, erfarenhet och mentalitet ypperligt lämpar sig som grund för ansvarsfulla topptjänster inom ff-rörelsen. - Sjökaptensutbildningen ger enligt min åsikt goda färdigheter för det här jobbet. Jag har aldrig haft svårt att fatta beslut, och på ett fartyg måste man emellanåt kunna fatta besluten mycket snabbt. Likaså har jag lärt mig att man, om beslutet visar sig vara felaktigt, måste kunna medge detta och rätta till saken. Jag upplever att jag på STTK får det finländska arbetslivets bästa experters kunskaper och råd som stöd för mina beslut. Fiffiga ungdomar Antti Palola har också erfarenhet av undervisningsarbete. Han har fungerat som lärare och rektor vid sjöbranschens läroanstalt Åbo Navigationsinstitut. Undervisningsarbetet består till väsentliga delar av samarbete och växelverkan. Min egen I STTK gör jag ett arbete för vilket jag fått min grundlärdom på Skeppsbefälsförbundet. Jag är stolt över min utbildning och mitt yrke. Jag håller min egen karriär som ett exempel på sjöfartsyrkets uppskattning. Min nuvarande ställning har åtminstone i media väckt intresse för branschen. lärdom från den tiden är att vi har verkligt fiffiga och fina ungdomar. Därför brukar jag inte heller påstå att allting var bättre förr. Jag tycker att dagens ungdom redan när de inleder sin utbildning är kunnigare och skickligare än vad vi var. När de kommer ut på arbetsmarknaden är de i många avseenden mera redo och mera internationella än vad vi var. Redan under min tid som lärare höll jag som mitt motto och det inte finns en så onödig tillställning, föreläsning eller kurs att man inte skulle lära sig något nytt där. Själv lär jag mig också nytt hela tiden, och att förnya sig håller människan alert. FSBF gav grundinställningen Antti Palolas intresse för fackföreningsverksamhet har sina rötter långt bak i tiden. I Finlands Skeppsbefälsförbund började han som kretsombudsman i Åbo, och satt också i förbundets styrelse då han arbetade som lärare och rektor. I tjänsten som vice verksamhetsledare i förbundet började han Från den tjänsten valdes han år 2005 till Pardias ordförande. Lärdomen och grundinställningen till förhandlingsverksamhet och samhällelig påverkan har jag fått från Skeppsbefälsförbundet. Verksamhetsomgivningen har bara utvidgats längs med åren. Man kan säga att Skeppsbefälsförbundet var småstadens bollplan, Pardia var Finnair Stadion i Helsingfors och STTK är Olympiastadion. Spelet och reglerna är de samma, endast spelomgivningen är en annan. Jag har varit lyckligt lottad då jag alltid i mina följande uppgifter har kunnat utnyttja allt det jag tidigare gjort. Lärdomen för det här arbetet har jag fått från Skeppsbefälsförbundet, eftersom jag där förde kollektivavtalsförhandlingar på många olika avtalsfält, också på den offentliga sektorn och i utrikesfarten. Den internationella verksamhetens lärdomar har jag också fått via Skeppsbefälsförbundets omfattande internationella verksamhet. Kvinnosynvinkeln Antti Palola är mycket väl medveten om att majoriteten av medlemmarna i många STTKförbund är kvinnor. Hur kan han komma ihåg kvinnosynvinkeln, när det sjöbranschförbund han har i bakgrunden är väldigt mansdominerad? Inga problem. Som far till två döttrar har kvinnosynvinkeln aldrig varit främmande för mig. Jämlikheten mellan könen i arbetslivet är en självklarhet i STTK. Lika lön är förstås målet, 14 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

15 framifrån men i arbetslivet finns det därtill också många andra saker där det ännu finns mycket att göra angående jämlikheten mellan män och kvinnor. Detta hör till det viktigaste i vårt arbete. Styrkan i kulturell mångfald Brytningen och ändringarna i arbetslivet omvälver också fackförbundens verksamhet. I skötandet av jämlikhetsfrågorna bör den kulturella mångfalden allt mera beaktas. Under min tid som aktiv sjöfarare arbetade jag under flera års tid på utländska fartyg där manskapet var väldigt brokigt. Också då gick det dåligt i sjöfarten och jobb stod inte att finna i hemlandet, så jag sökte och fick jobb på utländska fartyg. Där arbetade jag bland multikulturellt manskap som styrman, överstyrman och befälhavare. Nog breddade dessa seglingstider den finske gossens erfarenheter. Förståelsen och toleransen ökade oundvikligen. Den bästa lärdomen från de åren var att man kan göra saker på väldigt många olika sätt och ändå nå samma slutresultat. I denna grupp fick jag också många goda vänner. Ett internationellt manskap gillar särskilt mycket att man förhåller sig lika till alla och att samma regler gäller för alla, oberoende av hudfärg, religion, nationalitet eller ställning. Vadå tvångssvenska? Finlands officiella tvåspråkighet är en nära och naturlig sak för Antti Palola. Uppvuxen i en tvåspråkig stad har han redan som barn kunnat tala svenska, och har senare också studerat på svenska. I arbetslivet har han behövt svenska längs med åren. Jag förstår egentligen inte alls språkdiskussionen, att man kantänka är tvingad att studera svenska. För mig är det en självklarhet att finskspråkiga måste studera svenska och svenskspråkiga finska. Det är en väsentlig del av vår kultur och hör till allmänbildningen. Själv är jag ett exempel på att det enbart är till nytta i arbetslivet om man kan båda språken. Jag klarar mig med språket i alla nordiska länder, och nog är det ju trevligt att man kan diskutera med människor från grannländerna. Jag har också erfarit att ju mera språk man kan sedan tidigare, desto lättare blir det att lära sig nya språk. Transparent drömjobb I arbetet som STTK:s ordförande behövs egenskaper som Antti Palola upplever att han har, både vad hans natur och hans arbetserfarenhet gäller. Jag leder trupperna framifrån. Det här borde man fråga andra om, men enligt min egen uppfattning är jag en diskuterande ledare som beaktar andras åsikter. Jag försöker skaffa god bakgrundsinformation om frågorna, eftersom beslutfattandet alltid kräver goda grunder. Jag strävar också efter att vara en öppen ledare för vilken transparensen innebär ärlighet. Absolut jämlikhet är också Vem är han? Född 1959 i Mellersta Österbotten i Kaarlela kommun som numera är en del av Karleby stad. Båda föräldrarna var hemma från Mellersta Österbotten, familjerötterna leder till Vetil. Sjömännens grundstudielinje vid Raumo sjöfarts läroanstalt. Styrman år 1982 och sjökapten 1985, examen på svenska vid Åbo Navigationsinstitut. Undersergeant vice verksamhetsledare i Finlands Skeppsbefälsförbund Pardias ordförande, STTK:s viceordförande STTK:s ordförande Två vuxna döttrar Kiira och Anniina Hobbyn motion och läsning ett av mina viktigaste mål. STTK är i det avseendet Antti Palolas drömjobb, att han där jobbar omringad av en stor grupp experter. Ju bättre jag har lärt mig känna kansliets folk, desto tydligare märker jag att här finns det finländska arbetslivets bästa experter. Jag får dagligen hjälp av dem. Forskningskunskaper finns inom många sektorer, eftersom mångaslags yrkesbranscher är representerade i förbunden. Ledarskapet är grupparbete Jag är talare på många olika slags tillställningar, och utan kansliets expertkunskaper skulle det vara omöjligt att gräva fram all bakgrundsfakta. Ordförandeskapet är i det avseendet ett grupparbete. Jag tror att man leder framåt med kunskap och med att dela information, men om man undanhåller information går man vilse. Jag tycker inte det stämmer att kunskap är makt. Att sprida information och samarbeta är den grej i ledarskapet som gör att sakerna går framåt mot det gemensamma målet. Jag tror på det gamla talesättet att en bra ledare omkring sig bygger en grupp av så kompetenta människor som möjligt. Det effektivaste är att leda med en grupp. Oxen från Mellersta Österbotten I arbetslivet behövs förutom kunskaper och information också attityd: förmåga att sätta sin person på spel, kunskap att kommunicera och mod att vara öppen också i knepiga situationer. Här säger Antti Palola att han tar avstamp i sin österbottniska bakgrund. I horoskopet är jag oxe och släktrötterna finns i Mellersta Österbotten. Jag upplever det österbottniska lynnet, som det beskrivs, starkt som mitt eget. Det innebär för mig okuvlighet och rakhet. Ja, och envishet, emellanåt så mycket att det skulle räcka med mindre, åtminstone enligt mina närmaste. I arbetslivets skarpa vändningar är det här draget absolut ett plus, eftersom det oftast inte erbjuds något mjukhet på andra sidan förhandlingsbordet. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15

16 Merenkulkuneuvos Piia Karjalainen: Tavoitteena maailman paras Tavoitteemme on ollut tehdä maailman paras meriliikennestrategia, sanoo liikenneneuvos Piia Karjalainen esitellessään liikenne ja viestintäministeriön tuoretta meristrategiaa tuleviksi vuosiksi. teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa Meristrategiatyöryhmän tehtävänä on ollut laatia kokonaisvaltainen Suomen taloutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä palveleva sekä uusia ympäristönormeja huomioiva meriliikennestrategia. Siinä analysoidaan menneinä vuosina tapahtuneet muutokset ja edessä olevat haasteet sekä valmistellaan tulevaisuuden toimintalinjat. Merenkulku seuraa liikkumistarpeita Meriliikenteen on palveltava ihmisten tulevia tarpeita ja käyttäytymistä. Se seuraa niitä tavaravirtoja, joita tulevat vuodet vaativat. Esimerkiksi verkkokaupan yleistyminen vaikuttaa kuljetuksiin ja ihmisten liikkuminen muuttaa muotoaan. Etätyöt ja vapaa-ajan liikkuminen vaikuttaa myös meriliikenteeseen, samoin tietoverkkopalvelujen käyttö, Piia Karjalainen selvittää. Meristrategiaa suunnitellaan noin kymmenen vuoden aikajänteellä, mutta visioita luodaan jopa vuoteen Siinä otetaan huomioon kaikki tämänhetkiset Suomen kilpailukyvyn ennusteet. Strategian tavoitteena on luoda suuntaviivat Suomen merikuljetusten ja merellisten elinkeinojen toimintakyvyn varmistamiseksi. Suunnitelmissa pyritään ottamaan huomioon kansantalouden kilpailukyky niin, että myös mukana ovat myös ympäristöja turvallisuuskysymykset. Moninaiset painopisteet Työ on osoittanut, miten tärkeä osa kuljetukset ovat ei vain meriliikenteessä, vaan koko Suomen taloudessa. Strategian painopistealueet on määritelty tarkoin: Merikuljetukset, huoltovarmuus ja elinkeinoelämän kilpailukyky Merenkulun alan koulutus, osaaminen ja työllisyys Väylät, kuljetusketjut ja talvimerenkulku Satamapolitiikka Meriliikenteen ympäristökysymykset Merenkulun tuet ja maksut Meriliikenteen ohjaus, meriturvallisuus ja -pelastus Meriliikenteen EU- ja kansainvälinen yhteistyö Osa Suomen taloutta Meriliikennesuunnittelussa on otettava huomioon monia teemoja. Niillä kaikilla on päämääränä taata Suomen menestystä tukevat fiksut ja tarkoituksenmukaiset meriliikenneyhteydet. Ykkösasia on meriturvallisuus, sillä ilman sitä, on muukin turhaa. Tietysti meriliikenteen on toimittava niin, että se on kannattavaa liiketoimintaa ja ympäristöarvot 16 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

17 meristrategia H Verkkokaupan yleistyminen vaikuttaa merikuljetuksiin ja ihmisten liikkuminen muuttaa muotoaan. Etätyöt ja vapaa-ajan liikkuminen vaikuttaa myös meriliikenteeseen, samoin tietoverkkopalvelujen käyttö, liikenneneuvos Piia Karjalainen kuvaa meristrategian uusia haasteita. huomioivaa. Aina on muistettava, että merenkulku on osa Suomen koko taloutta. Merenkulun merkitys Suomen kilpailukyvylle on korvaamaton. Voi jopa sanoa, että Suomen kansallinen menestys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia merenkulusta. Merenkulun tavoitteena on varmistaa Suomen ulkomaankaupan ja kotimaan vesiliikenteen häiriötön ja kansantaloudellisesti kustannustehokas toiminta, johon voi luottaa myös talviaikana. Henkilöliikenteessä on muistettava, että merimatkustuksen tulee olla elämys ja elämys voisi alkaa jo satamasta, Karjalainen korostaa. Työtä ja koulutusta Meriliikenteen tulevaisuus on kiinni myös merihenkilöstöstä. Siinä on kyse työpaikkojen säilymisestä Suomessa sekä myös koulutuksesta. Esimerkiksi suomalainen talvimerenkulun osaaminen ja koulutus ovat niin laadukasta, että niitä voisi hyödyntää vientituotteena, Karjalainen muistuttaa. Jo alkuvaiheessa strategialla onkin kolme painopistealuetta: merenkulkualan koulutus, osaaminen ja työllisyys, meriliikenteen ympäristökysymykset sekä meriliikenteen ohjaus, meriturvallisuus ja - pelastus. Strategian muotoiluun on otettu mukaan myös väylät, kuljetusketjut ja talvimerenkulku, satamapolitiikka sekä merenkulun tuet ja maksut. Merikuljetuksia, huoltovarmuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä meriliikenteen EU- ja kansainvälistä yhteistyötä käsitellään strategiassa muiden painopistealueiden yhteydessä. Strategiatyöryhmän puheenjohtajina ovat toimineet hallitusneuvos Lolan Eriksson ja liikenneneuvos Piia Karjalainen. Maaliskuussa 2014 valmistuneen työn pohja-aineistona tekijät ovat käyttäneet laajasti saatavilla olevia kansainvälistä tutkimuksia ja tietoja. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17

18 H Den allt vanligare näthandeln påverkar sjötransporterna, och människornas rörelser ändrar form. Distansarbete och rörligheten på fritiden påverkar också sjötrafiken, likaså användandet av datanättjänster, beskriver trafikrådet Piia Karjalainen sjöstrategins nya utmaningar. Sjöfartsrådet Piia Karjalainen Målet är världens bästa Vårt mål har varit att göra världen bästa sjötrafikstrategi, säger trafikrådet Piia Karjalainen då hon presenterar Kommunikationsministeriets färska sjöstrategi för de kommande åren. Sjöstrategiarbetsgruppens uppgift har varit att uppgöra en övergripande sjötrafikstrategi som tjänar Finlands ekonomi, näringsliv och sysselsättning samt beaktar de nya miljönormerna. I strategin analyseras de ändringar som skett under de gångna åren och de framtida utmaningarna, samt bereds framtidens verksamhetslinjer. Sjöfarten följer rörelsebehoven Sjötrafiken måste tjäna människornas kommande behov och beteende. Den följer de varuflöden som åren framöver kräver. T.ex. påverkar den allt vanligare näthandeln transporterna, och människornas rörelser ändrar form. Distansarbete och rörligheten på fritiden påverkar också sjötrafiken, likaså användandet av datanättjänster, klargör Piia Karjalainen. Sjöstrategin planeras i ca tio års tidsintervaller, men visioner skapas t.o.m. ända fram till år Där beaktas alla nuvarande prognoser för Finlands konkurrenskraft. Målet för strategin är att skapa riktlinjer för att säkra verksamhetsförmågan för Finlands sjötransporter och de maritima näringarna. I planerna strävar man efter att beakta nationalekonomins konkurrenskraft så att också miljö- och säkerhetsfrågorna tas med. Många olika tyngdpunkter Arbetet har visat hur viktig del transporterna utgör, inte bara i sjötrafiken utan i Finlands hela ekonomi. Strategins tyngdpunktsområden har noga definierats: Sjötransporterna, försörjningsberedskapen och näringslivets konkurrenskraft Sjöfartsbranschens utbildning, kunnande och sysselsättning Farlederna, transportkedjorna och vinter sjöfarten Hamnpolitiken Sjötrafikens miljöfrågor Sjöfartens stöd och avgifter Sjötrafikledningen, sjösäkerheten och sjöräddningen Sjötrafikens EU- och internationella samarbete 18 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

19 sjöstrategi En del av Finlands ekonomi I sjötrafikplaneringen bör många teman beaktas. De har alla som mål att garantera smarta och ändamålsenliga sjötrafikförbindelser som stöder Finlands framgång. Det primära är sjösäkerheten, eftersom allt annat annars blir onödigt. Förstås måste sjötrafiken fungera så att den utgör lönsam affärsverksamhet och beaktar miljövärdena. Man bör alltid komma ihåg att sjöfarten utgör en del av Finlands hela ekonomi. Sjöfartens betydelse för Finlands konkurrenskraft är oersättlig. Man kan t.o.m. säga att Finlands nationella framgång och välstånd är beroende av sjöfarten. Sjöfartens mål är att trygga Finlands utrikeshandels och inrikes vattentrafiks ostörda och nationalekonomiskt kostnadseffektiva verksamhet, som skall vara pålitlig också vintertid. I persontrafiken måste man komma ihåg att sjöresandet bör vara en upplevelse, och att upplevelsen kunde börja redan i hamnen, poängterar Karjalainen. Arbete och skolning Sjötrafikens framtid beror också på sjöpersonalen. Där är det fråga om att hålla kvar arbetsplatserna i Finland, men också om utbildningen. T.ex. är det finländska vintersjöfartskunnandet och utbildningen av så hög kvalitet att de kunde utnyttjas som exportvara, påminner Karjalainen. Redan i begynnelseskedet har strategin tre tyngdpunktsområden: sjöfartsbranschens utbildning, kunnandet och sysselsättningen, sjötrafikens miljöfrågor samt sjötrafikledningen, sjösäkerheten och sjöräddningen. I utformandet av strategin har man också tagit med farlederna, transportkedjorna och vintersjöfarten, hamnpolitiken samt sjöfartens stöd och avgifter. Sjötransporterna, försörjningsberedskapen och näringslivets konkurrenskraft samt sjötrafikens EU- och internationella samarbete behandlas i strategin i samband med de övriga tyngdpunktsområdena. Regeringsrådet Lolan Eriksson och trafikrådet Piia Karjalainen har fungerat som strategiarbetsgruppens ordföranden. Som grundmaterial för detta arbete, som stod klart i mars 2014, har arbetsgruppen använt sig av vidsträckt tillgänglig internationell forskning och kunskap.

20 H Uuden luotsiveneen ohjaamo. Merenkulkijat Madeiralla Funchalin pääluotsiasema myrskyn jälkeen Merikapteeni ja evp luotsi Olav Limnell on toiminut merikapteenin ja luotsin tehtävissä yli 20 vuotta ja viettää talvet Madeiralla. teksti ja kuvat: Ari Montonen Vasemmalla uusi ja oikealla vanha luotsivene. 20 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri-Språkbarometern 2004 / 2006 TAMMISAARI EKENÄS Suomenkieliset 2004 Suomenkieliset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2010 vp Maksuhäiriömerkintöjen vaikutus puhelin- ja nettiliittymien hankintaan Eduskunnan puhemiehelle Saunalahti ja DNA solmivat Internet-laajakaistasopimuksia melko edullisella

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot