Förord. Alkusanat. Helsingissä, maaliskuussa 2003 Helsingfors, mars Timo Tuhkanen Johtaja, Kehittämiskeskus Direktör, Utvecklingscentralen

Transkriptio

1 Alkusanat Huolimatta lievästä taantumasta on kotitalouksien luottamus omaan talouteensa pysynyt edelleen vakaana. Tämä yhdessä alhaisten viitekorkojen kanssa kasvatti kiinteistöjen kysyntää etenkin vuoden 2002 alkupuoliskolla. Kiinteistöjen hintojen viime vuosina tapahtunut tasainen nousu on osoitus siitä, että kiinteistöjä pidetään vakaina sijoituskohteina. Vuonna 2002 tehtiin kiinteistökauppaa, mikä on 2 prosenttia enemmän kuin vuonna Kiinteistökauppoihin käytetty rahamäärä, 4,8 miljardia euroa, on 9 prosenttia edellisvuotista suurempi. Rahamäärän kasvu johtui lähinnä eräiden konsernien sisäisistä kiinteistöjen omistusjärjestelyistä. Nyt julkaistava Kiinteistöjen kauppahintatilasto on järjestyksessään kahdeskymmenesensimmäinen. Vuodesta 2000 lähtien se on ollut osa Suomen virallista tilastoa. Aiempaan tapaan julkaisun tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistöjen kauppahintarekisteriin. Julkaisussa on esitetty tilastotietoja sellaisista kiinteistökauppoihin liittyvistä tiedoista, joilla on yleistä kiinnostavuutta ja merkitystä kiinteistömarkkinoiden kokonaiskuvan kannalta. Förord Trots den svaga lågkonjunkturen har hushållens tro på sin egen ekonomi förblivit stadig. Samtidigt har referensräntorna varit låga vilket höjt efterfrågan på fastigheter särskilt under den första hälften av år Fastighetsprisernas jämna ökning under de senaste åren visar att fastigheterna anses som ett säkert investeringsobjekt. Det ingicks fastighetsaffärer under år Antalet ökade med två procent jämfört med år Det gjordes fastighetsaffärer för totalt 4,8 miljarder euro. Det är en uppgång på nio procent, men orsaken är i första hand de företagsarrangemang inom koncerner som inföll under perioden. Köpeskillingsstatistik över fastigheter som nu publiceras är den tjugoförsta i ordning. Från och med år 2000 har publikationen varit en del av Finlands officiella statistik. Såsom tidigare grundar sig uppgifterna i publikationen på köpeskillingsregistret över fastigheter som Lantmäteriverket upprätthåller. I publikationen har tagits fram sådana statistikuppgifter om fastighetsköp som är av allmänt intresse och som ger en helhetsbild av fastighetsmarknaderna. Helsingissä, maaliskuussa 2003 Helsingfors, mars 2003 Timo Tuhkanen Johtaja, Kehittämiskeskus Direktör, Utvecklingscentralen

2 Sisällys Alkusanat 3 Keskeiset käsitteet 8 Kiinteistökaupat Fastighetsköp Suomen kunnat, läänit ja maakunnat 13 1 Koko maata koskevat tilastot 1.1 Erilaisten luovutusten määrä ja yhteispinta-ala Kauppahintojen summat myyjän mukaan Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain Kiinteistönluovutusten määrä eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 20 2 Asuinpientalokiinteistöt 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakennetut kohteet Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakennetut kohteet Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: rakennetut kohteet 46 3 Palvelu-, liike- ja teollisuuskiinteistöt 3.1 Palvelu(Y)-, liike(k)- ja teollisuuskiinteistöt(t) asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet Palvelu(Y)-, liike(k)- ja teollisuuskiinteistöt(t) asemakaava-alueella maakunnittain: rakennetut kohteet 48 4 Maa- ja metsätalouskiinteistöt 4.1 Yksinomaan viljeltyä maata sisältävät kiinteistöt maakunnittain (rakentamattomat, yli 2 ha) 49

3 4.2 Yksinomaan viljeltyä maata sisältävät kiinteistöt maakunnittain mukaan (rakentamattomat, yli 2 ha) Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt maakunnittain (rakentamattomat, yli 2 ha) Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt maakunnittain mukaan (rakentamattomat, yli 2 ha) 52 5 Lomakiinteistöt 5.1 Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella maakunnittain: alle 2 ha:n rakennetut ja rakentamattomat kohteet Ilman omaa rantaa olevat lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella maakunnittain: alle 2 ha:n rakennetut ja rakentamattomat kohteet Lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Lomakiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt haja-asutusalueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Ilman omaa rantaa olevat lomakiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Rakentamattomat rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt maakunnittain mukaan (haja-asutusalue) 74 6 Erityisalueet 6.1 Raakamaa- ja soranottoalueet maakunnittain Turvemaa- ja vesialueet maakunnittain 77 7 Maanhintaindeksit Rakennetun omakotikiinteistön hinta pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa 78 Omakotitontin hintakehitys pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa 78 Pellon hintakehitys 79 Metsän hinta alueittain 81 Omarantaisen lomarakennuspaikan hintakehitys 81

4 Innehåll Förord 3 Centrala begrepp 8 Kiinteistökaupat Fastighetsköp Finlands kommuner, län och landskap 13 1 Statistiks över hela landet 1.1 Antal olika överlåtelser och totalareal Totala köpesummor enligt försäljare Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål 20 2 Småhusfastigheter 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: bebyggda objekt Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: bebyggda objekt Småhusfastigheter i glesbygden per landskap: obebyggda objekt Småhusfastigheter i glesbygden per landskap: bebyggda objekt 46 3 Service-, affärs- och industrifastigheter 3.1 Service(Y)-, affärs(k)- och industrifastigheter(t) inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt Service(Y)-, affärs(k)- och industrifastigheter(t) inom detaljplaneområden per landskap: bebyggda objekt 48 4 Lant- och skogsbruksfastigheter 4.1 Fastigheter med enbart odlad mark per landskap (obebyggda, över 2 ha) Fastigheter med enbart odlad mark per landskap efter areal (obebyggda, över 2 ha) Fastigheter med enbart skogsmark per landskap (obebyggda, över 2 ha) Fastigheter med enbart skogsmark per landskap efter areal (obebyggda, över 2 ha) 52

5 5 Fritidsfastigheter 5.1 Fritidsfastigheter med strand inom strandplaneområde per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter utan egen strand inom strandplaneområde per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter inom strandplaneområde per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fastigheter inom detaljplaneområden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter med strand i glesbygden per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter med strand i glesbygden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter utan egen strand i glesbygden per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Obebyggda fritidsfastigheter med strand per landskap efter areal (glesbygd) 74 6 Specialområden 6.1 Fastigheter avsatta till markanvändningsklasser råmark och grustäkt per landskap Fastigheter avsatta till markanvändningsklasser torvmark och vattenområde per landskap 77 7 Markprisindex Priset på bebyggd egnahemsfastighet i huvudstadsregionen och annanstans i Finland 78 Prisutveckling av egnahemstomt i huvudstadsregionen och annanstans i Finland 78 Utveckling av åkerpriserna 79 Utveckling av skogspriserna på olika områdena 81 Prisutveckling på områden för fritidsbebyggelse med strand 81

6 Keskeiset käsitteet Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä omistusoikeuden yksikköä. Määräalalla tarkoitetaan rajoiltaan määrättyä kiinteistön osaa. Määräosalla tarkoitetaan kiinteistön murto-osaa, esimerkiksi 1/3. Kiinteistökaupalla tarkoitetaan kiinteistön tai sen osan taikka määräalan vastikkeellista saantoa. Sukulaisluovutuksella tarkoitetaan luovutusta, jossa luovutuksen saajana on luovuttajan puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 luvun mukaan voisi periä luovuttajan, luovuttajan ottolapsi tai kasvattilapsi taikka heidän puolisonsa. Edustava kauppa tarkoittaa koko kiinteistön tai määräalan kauppaa, joka ei ole sukulaisten välinen, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Viljellyn maan ja metsämaan kauppoina tilastoidaan kaupat, joiden pinta-ala on yli 2 hehtaaria ja joihin sisältyy enintään 5 % muuta kuin kyseistä maankäyttölajia. Lisäksi tilastoitavat kaupat ovat muuten edustavia. Kauppahinta /m 2 tai /ha tarkoittaa hintaa, joka saadaan, kun kokonaiskauppahinta jaetaan luovutuskirjassa ilmoitetulla kokonaispinta-alalla. Mediaani on kauppahintojen keskimmäinen arvo. Keskiarvo on maksettujen kauppahintojen aritmeettinen. Hajonta ( l. standardipoikkeama) on havaintojoukon hajaantumisen mitta. Jos havaintoaineisto on jakaantunut normaalisti (kellokäyrän mukaisesti), niin yhden keskihajonnan etäisyydellä on 67 % havaintomassasta. Kohteen rantaan rajoittuvuus on selvitetty peruskartoilta. Luovutuksen kohteen kaavatiedot ja kaavan käyttötarkoitus on saatu joko ao. kunnasta tai selvitetty maanmittaustoimistossa. Taulukoissa käytetyt kaavalajien nimitykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukaiset. Nämä vastaavat aiemmin voimassa olleen rakennuslain (RakL, 370/1958) kaavalajeja seuraavasti: MRL RakL Asemakaava, sitova tonttijako Asemakaava, ohjeellinen tonttijako Ranta-asemakaava Asemakaava Rakennuskaava Rantakaava Centrala begrepp Med fastighet avses en enhet för äganderätt som införts i fastighetsregistret. Med outbrutet område avses en gränsbestämd del av en fastighet. Med kvotdel (viss del) avses en bråkdel av en fastighet, t.ex. 1/3. Med fastighetsköp avses förvärv av fastighet eller del därav eller outbrutet område mot vederlag. Med släktöverlåtelse avses en överlåtelse där förvärvaren antingen är överlåtarens make eller en person som enligt 2 kap. ärvdabalken (40/65) kunde ärva överlåtaren, överlåtarens adoptiv eller fosterbarn eller make till en sådan person. Med representativa köp avses köp av en hel fastighet eller ett outbrutet område. Köpet har inte skett mellan släktingar och innebär inte lösöre eller förbehåll om rätt till sytning. Som köp av odlad mark och skogsmark statistikförs de köp som till arealen är över 2 hektar och i vilka ingår högst 5 % annat än ifrågavarande markanvändningsslag. Dessutom är de statistikförda köpen annars representativa. Med köpeskilling /m 2 eller /ha avses sådant pris, som fås när den totala köpesumman divideras med den totalareal som angetts i överlåtelsehandlingen. Median är det mellersta värdet av köpesummorna. Medeltal är det aritmetiska medeltalet av de betalda köpesummorna. Standardavvikelse är mått på avvikelser i mängden observationer. Om materialet är normalfördelat (klockformad kurva) ligger 67 % av observationsmassan inom en. Om ett objekt har egen strand har utretts från grundkartan. Det överlåtna objektets planuppgifter och planens avsedda ändamål har erhållits från den aktuella kommunen eller utretts på lantmäteribyrån. Namnen på de olika planerna i tabellrubrikerna är i enlighet med markanvändnings- och bygglagen (MBL, 132/99). I byggnadslagen (BygL, 370/1958) som tidigare var i kraft var motsvarande namn på planerna följande MBL BygL Detaljplan, bindande tomtindelning Detaljplan, riktgivande tomtindelning Stranddetaljplan Stadsplan Byggnadsplan Strandplan

7 Kiinteistökaupat 2002 Vuonna 2002 tehtiin kiinteistökauppaa, mikä on 2 prosenttia enemmän kuin vuonna Kiinteistökauppoihin käytetty rahamäärä, 4,8 miljardia euroa, on 9 prosenttia edellisvuotista suurempi. Rahamäärän kasvu johtui lähinnä eräiden konsernien sisäisistä kiinteistöjen omistusjärjestelyistä. Vuoden 2000 loppupuoliskolla alkanut kiinteistökaupan volyymin hienoinen lasku jatkui myös vuoden 2001 alkupuoliskolla. Kaupan volyymi kääntyi kuitenkin lievään nousuun vuoden 2001 lopussa jatkaen maltillista nousuaan myös vuonna Huolimatta lievästä taantumasta on kotitalouksien luottamus omaan talouteensa pysynyt edelleen vakaana. Tämä yhdessä alhaisten viitekorkojen kanssa kasvatti kiinteistöjen kysyntää etenkin vuoden 2002 alkupuoliskolla. Kiinteistöjen hintojen viime vuosina tapahtunut tasainen nousu on osoitus siitä, että kiinteistöjä pidetään vakaina sijoituskohteina. Pientalotontteja myytiin vuonna 2002 noin 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Hinnat pysyivät asemakaava-alueilla lähes entisellään, hajaasutusalueella hinnat nousivat noin 10 %. Helsingissä hintataso kohosi 5 %, Espoossa ja Vantaalla 10 %. Pientalojen kauppoja tehtiin vuonna 2002 yhteensä Kauppojen määrä lisääntyi viitisen prosenttia vuoteen 2001 verrattuna. Hinnat kohosivat keskimäärin 7 %, pääkaupunkiseudulla ja muutamissa kasvukeskuksissa 10 %. Omakotikiinteistön keskihinta (hinta) oli pääkaupunkiseudulla , Tampereella ja Oulussa sekä Kuopiossa Asuinkiinteistöjen osuus kiinteistömarkkinoista on sekä isesti että rahassa mitattuna noin puolet. Lomakiinteistöjen kauppa on jatkunut edelleen vilkkaana. Kaavoitetusta rantatontista maksettiin 5 % ja kaavoittamattomasta tontista 6 % enemmän kuin viime vuonna. Rantatontti maksoi kaavaalueella keskimäärin ja haja-asutusalueella Kalleimmat rantakaavatontit myytiin Itä-Uudellamaalla :n keskihintaan. Rakennetut rantakiinteistöt kallistuivat koko maassa, kaava-alueilla 8 % ja niiden ulkopuolella 6 %. Myös ilman rantaa olevat ns. kuivan maan mökkien hinnat ovat nousseet 9 %. Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa omarantaiset rantakaavamökit maksoivat keskimäärin Keskihinta koko maassa rantakaava-alueilla oli , haja-asutusalueella ja kuivan maan mökkien Pellon hinta nousi vuodesta 2001 keskimäärin 5 %. Hinnat ovat nousseet tasaisesti vuodesta 1997 lähtien. Hinnannousu ja ostohalukkuus näyttää pysähtyneen Varsinais-Suomessa, mutta hinnat ovat nousussa Pohjanmaan maakunnissa, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa. Koko maan keskihinta oli /ha. Kalleinta pelto oli Varsinais- Suomessa, keskimäärin /ha ja halvinta Lapissa, /ha. Peltokauppoja tehtiin 5 % vähemmän kuin viime vuonna. Metsän keskihinta vuonna 2002 koko maassa oli /ha, nousua edellisestä vuodesta noin 5 %. Kalleinta metsä oli Päijät-Hämeessä, jossa keskihinta oli /ha ja halvinta Lapissa 410 /ha. Yli kahden hehtaarin metsäkauppojen laski noin 3 % vuodesta Menetelmät Maanmittauslaitos (MML) julkaisee vuosittain kaksi kiinteistöjen kauppahintatilastoa: vuositilaston keväällä ja puolivuotistilaston alkuvuoden kaupoista syyskuussa. Tilastot tuotetaan MML:n ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, jonka tiedot perustuvat kaupanvahvistajien ilmoituksiin, joita täydennetään kunnissa ja maanmittaustoimistoissa. Rekisteri on julkinen ja se sisältää tiedot kaikista kiinteistönluovutuksista vuodesta 1985 lähtien koko Suomen alueelta. Tilastointi pohjautuu maakunta- ja kuntajakoon. Määritelmät Hintataulukoissa ovat mukana vain nk. edustavat kaupat. Edustava kauppa tarkoittaa koko kiinteistön tai määräalan kauppaa, joka ei ole sukulaisten välinen, kaupassa ei ole pidätetty eläke- tms. oikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä omistusoikeuden yksikköä. Kiinteistökaupalla tarkoitetaan kiinteistön tai sen osan tai määräalan vastikkeellista saantoa. Kiinteistöjen kauppahintarekisteri ei sisällä irtaimen omaisuuden luovutuksia, kuten toimitilojen ja asuntojen osakekauppoja. Tilastotaulukoissa on esitetty sekä - että hinnat. Kun kauppahinnat asetetaan suuruusjärjestykseen, on keskimmäisen kaupan hinta. Jos kauppoja on parillinen määrä, on kahden keskimmäisen kauppahinnan.

8 Eri maankäyttölajien todellista hintakehitystä on vaikea laskea perinteisillä keskilukuihin perustuvilla menetelmillä. Vuosittain kohteiden laadussa ja sijainnissa tapahtuu suuriakin muutoksia. Lisäksi saman alueen hinnoissa on melkoista hajontaa. Tilastojulkaisussa olevat hintaindeksit lasketaan matemaattisilla monimuuttujamenetelmillä, joilla pyritään vakioimaan kaupan kohteen ominaisuudet. Tällöin hintakehitys saadaan esitettyä mahdollisimman luotettavana. Vertailtavuus Kiinteistöjen kauppahintatilastoa on julkaistu vuodesta 1982 lähtien. Vuodesta 1994 lähtien julkaisun luvut on järjestetty niin, että valtakunnalliset tilastot luovutuksista ovat luvussa 1 ja varsinaiset hintatilastot käyttötarkoituksittain luvuissa 2-6. Lukuja 3 ja 6 ei ole mukana puolivuotistilastossa. Vuonna 2002 on lukuun 5 lisätty taulukko 5.2.2, joka käsittää kauppahintatilastot lomakiinteistöistä asemakaavaalueella kunnittain. Taulukko sisältää lähinnä tunturialueiden lomakiinteistöjen kauppoja. Lisätietoja tilastosta ja tietopalvelusta antavat Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksessa julkaisun tekijät erikoistutkija Juhani Väänänen, puh: , Juhani.Vaananen@maanmittauslaitos.fi yli-insinööri Markku Airaksinen, puh: , Markku.Airaksinen@maanmittauslaitos.fi maanmittausinsinööri (AMK) Hanna Lauhkonen, puh: , Hanna.Lauhkonen@maanmittauslaitos.fi sekä maanmittaustoimistot kautta maan. Maanmittauslaitoksessa lasketut hintaindeksit eri maankäyttöluokille ovat julkaisun lopussa. Vuodesta 1997 lähtien tilasto pohjautuu maakuntajakoon aikaisemmin käytetyn läänijaon sijasta. Ulkomaalaisluovutuksia ei vuodesta 2000 lähtien ole enää tilastoitu. Luotettavuus Tilasto antaa yleiskuvan kiinteistökaupoista koko maassa. Jos tilastoitavan alueen kauppojen määrä on alle 3, on taulukoissa esitetty vain tieto. Kun havaintojen määrä tilastotaulukossa tai pylväskaavion aineistossa on pieni (alle 30 kauppaa), ei peräkkäisten aikajaksojen tai eri alueiden keskihintojen avulla voi luotettavasti tehdä hintavertailuja. Julkaisussa esitettävät kauppahintatiedot eivät sellaisenaan yleensä sovellu yksittäisen kohteen arviointiin. Käytännön arviointiongelman ratkaisuun soveltuvat paremmin yksittäisten kiinteistökauppojen tiedot. Lisätietoja Yksittäisistä kaupoista saa tietoja maksua vastaan kaikista maanmittaustoimistoista. Internet-palvelun kautta (Karttapaikan tilauspalvelu osoitteessa voi kuvaruudulla näkyvää karttaa hyväksi käyttäen sekä rajata hakualueen että tarkastella haettujen kauppojen sijaintia. Tilatun aineiston voi myös siirtää tilaajan omaan käyttöön jatkokäsittelyä varten.

9 Fastighetsköp 2002 Det ingicks fastighetsaffärer under år Antalet ökade med två procent jämfört med år Det gjordes fastighetsaffärer för totalt 4,8 miljarder euro. Det är en uppgång på nio procent, men orsaken är i första hand de företagsarrangemang inom koncerner som inföll under perioden. Den svaga nedgången av fastighetsaffärernas volym som började under andra hälften av år 2000 fortsatte också under första hälften av år Volymen av affärerna svängde dock moderat uppåt i slutet av år 2001 och samma utveckling fortsatte också under år Trots den svaga lågkonjunkturen har hushållens tro på sin egen ekonomi förblivit stadig. Samtidigt har referensräntorna varit låga vilket höjt efterfrågan på fastigheter särskilt under den första hälften av år Fastighetsprisernas jämna ökning under de senaste åren är ett tecken på att fastigheterna anses som ett säkert investeringsobjekt. Det såldes ca 15 % mer småhustomter under år 2002 än året innan. Priserna inom planområden förblev på nästan samma nivå, inom glesbygdsområden steg priserna med ca 10 %. I Helsingfors steg prisnivån med 5 %, i Esbo och Vanda med 10 %. Det såldes totalt småhus under år Antalet köp steg ungefär med fem procent jämfört med år I huvudstadsregionen steg priserna i genomsnitt med 7 % och i några andra tillväxtcentra med 10 %. Medelpriset (priset) på egnahemshus var inom huvudstadsregionen , i Tammerfors och i Uleåborg samt Kuopio Andelen bostadsfastigheter utgör både numerärt och i pengar 50 procent av fastighetsmarknaden. Handeln med fritidstomter har fortfarande varit livlig. En strandtomt inom planområde var 5 % och en tomt utan plan 6 % dyrare än året innan. En strandtomt inom strandplaneområde kostade i genomsnitt och i glesbygdsområde De dyraste tomterna inom strandplaneområden såldes i Östra Nyland där medelpriset var Bebyggda strandfastigheter blev dyrare i hela landet, inom planområden 8 % och utanför planområden 6 %. Priserna på fritidsfastigheter utan egen strand dvs. tomter utanför havs- eller sjöområden har också stigit med 9 %. Bebyggda strandfastigheter med egen strand var dyrast i Nyland, där de kostade i genomsnitt Medelpriset i hela landet inom strandplaneområden var och inom glesbygdsområden Medelpriset i hela landet på fritidsfastigheter utan egen strand var Priset på åker steg i genomsnitt med 5 procent från år Priserna har stigit jämnt från år Prisstegringen och efterfrågan ser ut att ha upphört i Egentliga Finland, men priserna är på väg uppåt i Österbottens, Satakunta och Norra Savolax landskap. Medelpriset i hela landet var /ha. Dyrast var åker i Egentliga Finland, i genomsnitt /ha och billigast i Lappland, /ha. Handeln med åker minskade med 5 % från året innan. Medelpriset på skog var i hela landet /ha år Ökningen från år 2001 var ca 5 %. Dyrast var skogen i Päijänne Tavastland där medelpriset var /ha och billigast i Lappland, 410 /ha. Antalet köp av över 2 ha skog var 3 % mindre än året innan. Metoder Lantmäteriverket (LMV) publicerar köpeskillingsstatistik över fastigheter två gånger om året. Årsstatistiken publiceras på våren och i september publiceras en interimistisk statistik över första halvårets köp. Statistiken baserar sig på Lantmäteriverkets köpeskillingsregister över fastigheter. Uppgifterna i registret härstammar från köpvittnens meddelanden som kommunerna och lantmäteribyråerna kompletterar. Registret är offentligt och i det finns uppgifter om alla fastighetsöverlåtelser som gjorts i Finland sedan år Statistiken baserar sig på landskaps- och kommunindelningen. Definitioner I pristabellerna finns enbart med s.k. representativa köp. Med representativa köp avses köp av hela fastigheter eller outbrutna områden, vilka inte sker mellan släktingar. I köpet ingår inte förbehåll om rätt till sytning eller annan särskild rättighet. Lösöre ingår inte heller i överlåtelsen. I de numerära tabellerna finns med alla överlåtelser. Med fastighet avses en enhet för äganderätt som införts i fastighetsregistret. Med fastighetsköp avses åtkomst mot vederlag av fastighet eller del därav eller outbrutet område. Köpeskillingsregistret över fastigheter innehåller inte överlåtelser av lös egendom, såsom köp av affärslokalsaktier eller bostadsaktier. I statistiktabellerna finns med både medeltals- och priserna. När köpesummorna ordnas i storleksordning, är en den mellersta köpesumman. Om et fastighetsköp är ett jämnt tal, är en medeltalet av de två mellersta köpesummorna.

10 Det är svårt att uträkna den verkliga prisutvecklingen i fråga om priserna på de olika markanvändningsslagen med hjälp av vanliga metoder som baserar sig på. Från år till år sker ofta ändringar i objektens art och läge, därtill förekommer rätt stor spridning bland fastighetspriserna inom ett och samma område. De prisindex som används i denna statistik räknas med matematiska flervariabelsmetoder, varigenom man strävar till att standardisera köpobjektens egenskaper. På detta sätt kan den verkliga prisutvecklingen visas så tillförlitligt som möjligt. Jämförbarhet Köpeskillingsstatistik över fastigheter har publicerats sedan år Från och med år 1994 har kapitlen i publikationen varit i den ordning att riksomfattande statistik över överlåtelser finns i kapitel 1 och egentlig prisstatistik enligt bruksändamål i kapitlen 2-6. Kapitlen 3 och 6 finns inte med i den interimistiska statistiken. År 2002 har i kapitel 5 tillagts tabellen om köpeskillingsstatistik över fritidsfastigheter inom detaljplaneområden kommunvis. I tabellen ingår närmast köp av fritidsfastigheter i fjällområden. Alla lantmäteribyråer lämnar uppgifter om enskilda köp mot ersättning. Via Internettjänsten (Kartplatsens avgiftsbelagda beställningstjänst kan du också söka uppgifter om fastighetsköp. Du kan avgränsa ett sökområde på kartan och granska var köpen gjorts på Kartplatsens kartor. Dessutom kan beställda data överföras till beställarens egen dator för vidare bruk. Ytterligare information om statistiken och informationstjänsten ger publikationens författare vid Lantmäteriverkets utvecklingscentral: specialforskare Juhani Väänänen, tfn , Juhani.Vaananen@maanmittauslaitos.fi överingenjör Markku Airaksinen, tfn , Markku.Airaksinen@maanmittauslaitos.fi lantmäteriingenjör (YH) Hanna Lauhkonen, tfn , Hanna.Lauhkonen@maanmittauslaitos.fi samt lantmäteribyråerna i hela landet. De prisindex Lantmäteriverket beräknat för olika markanvändningsklasser finns i slutet av publikationen. Från och med år 1997 baserar sig statistiken på landskapsindelningen i stället för den tidigare använda länsindelningen. Fastigheter som utlänningar köpt har från och med år 2000 inte längre statistikförts. Pålitlighet Statistiken ger en allmän bild av fastighetsköpen i hela landet. Om et köp inom det statistikförda området är under 3, har man i tabellerna bara tagit fram numerära uppgifter. Då observationsmaterialet i statistiktabellen eller stolpdiagrammet underskrider 30 köp, kan priserna inte tillförlitligt jämföras med tidigare tidsperioder eller olika områden. I publikationen framförda köpeskillingsuppgifter passar vanligtvis inte som sådana för värdering av enskilda objekt. För enskilda värderingsproblem lämpar sig bättre utvalda köpeskillingsdata. Tilläggsuppgifter

11 1 Koko maata koskevat tilastot 1 Statistik över hela landet 1.1 Erilaisten luovutusten määrä ja yhteispinta-ala 1.1 Antal olika överlåtelser och totalareal kpl yhteispinta-ala ha st totalareal ha luovutuksen laatu kaava ei kaavaa yhteensä kaava ei kaavaa yhteensä överlåtelsens art plan ej plan summa plan ej plan summa Kiinteistökauppoja Fastighetsköp Vaihtoja Byten Lahjoja Gåvor Jakosopimuksia tms. Skiftesavtal o.d Edellisten yhdistelmiä Kombinerade överlåtelser Yhteensä Summa muutos ändring % -1 % 2 % kpl st Kiinteistönluovutusten vuosittain Antal fastighetsöverlåtelser per år vuosi år Luovutuksia Överlåtelser Kiinteistökauppoja Fastighetsköp Kuva 1. Kiinteistönluovutusten määrä vuosittain Bild 1. Antal fastighetsöverlåtelser per år

12 Perintöverouudistus Myyntivoittoverouudistus Pääomatuloverouudistus Arvonlisävero Pankkilakko Kuva 2. Kiinteistönluovutusten kuukausittain Bild 2. Antal fastighetsöverlåtelser per månad

13 1.2 Kauppahintojen summat myyjän mukaan 1.2 Totala köpesummor enligt försäljare Ks. Tilastokeskuksen käsikirjoja 5, Sektoriluokitus 2000 Se Statistikcentralens handböcker 5, Sektorindelningen 2000 Saajan laatu. Förvärvarens. art Luovuttajan laatu Överlåtarens art Kauppahintojen summat :ssa luovutuksensaajaluokittain Totala köpesummor i per förvärvare Julkinen yritys Offentligt företag Yksityinen yritys Privat företag Valtio Staten Kunta Kommun Rahoituslaitos Finansinstitut Kuntainliitto Kommunalförbund Valtion kirkko Statskyrkan Säätiö tai rahasto Stiftelse eller fond Yksityinen Privat Ulkomaat Utlandet Muu yksit. yhteisö Annan privat sammanslutning Konkurssipesä Konkursbo Yhteensä Summa Julkinen yritys Offentligt företag Yksityinen yritys Privat företag Rahoituslaitos Finansinstitut Valtio Staten Kunta Kommun Kuntainliitto Kommunalförbund Valtion kirkko Statskyrkan Säätiö tai rahasto Stiftelse eller fond Muu yksityinen yhteisö Annan privat sammanslutning Yksityinen Privat Ulkomaat Utlandet Konkurssipesä Konkursbo Yhteensä Summa muutos ändring %

14 muu rakentaminen kpl muu kpl maa- ja metsätalous kpl asuinrakentaminen kpl lomarakentaminen kpl Kuva 3. Kiinteistönluovutusten määrä maankäyttötarkoituksittain (luovutuksia yhteensä ) Bild 3. Antal fastighetsöverlåtelser efter markanvändningsändamål (överlåtelser ) muu 0,2 mrd muu rakentaminen 0,8 mrd maa- ja metsätalous 0,8 mrd asuinrakentaminen 2,5 mrd lomarakentaminen 0,5 mrd Kuva 4. Bild 4. Kauppahintojen summat maankäyttötarkoituksittain (kokonaissumma 4,8 mrd ) Totala köpesummor efter markanvändningsändamål (total köpesumma 4,8 mrd )

15 1.3 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål Kauppahintojen summat :ssa maakunnittain Totala köpesummor i per landskap käyttötarkoitus användningsändamål Uusimaa Varsinais- Suomi Itä- Uusimaa Satakunta Kanta- Häme Pirkanmaa Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois- Savo Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % -15 % 13 % 9 % -15 % 5 % 4 % 9 % 14 % 12 % -8 % jatkuu

16 1.3 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål jatkuu Kauppahintojen summat :ssa maakunnittain Totala köpesummor i per landskap käyttötarkoitus användningsändamål Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Hela landet Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % 21 % 17 % 19 % 30 % 26 % 14 % 10 % 2 % 9 %

17 1.4 Kiinteistönluovutusten määrä eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål käyttötarkoitus användningsändamål maakunta landskap Uusimaa Varsinais- Suomi Itä- Uusimaa Satakunta Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Kanta- Häme Pirkanmaa Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois- Savo Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % 5 % 2 % 4 % -4 % 0 % 3 % 0 % -5 % 5 % 6 % jatkuu

18 1.4 Kiinteistönluovutusten määrä eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål jatkuu maakunta landskap käyttötarkoitus användningsändamål Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Hela landet Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % 1 % 1 % 3 % -1 % 1 % 2 % -1 % -1 % 2 %

19 2 Asuinpientalokiinteistöt 2 Småhusfastigheter 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt 300m 2 < pinta-ala <20 000m m 2 < areal < m 2 kerrosneliöhinta = kauppahinta/(kokonaisala*tonttitehokkuus) priset per kvadratmeter våningsyta = k-m 2 = kerrosneliömetri köpeskilling/(totalareal*tomtexploatering) k-m 2 = kvadratmeter våningsyta stj = sitova tonttijako stj = bindande tomtindelning otj = ohjeellinen tonttijako otj = riktgivande tomtindelning 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden: obebyggda objekt maakunta landskap tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Uusimaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Varsinais-Suomi stj Kunta Muu otj Kunta Muu Itä-Uusimaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Satakunta stj Kunta Muu otj Kunta Muu Kanta-Häme stj Kunta Muu otj Kunta Muu Pirkanmaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Päijät-Häme stj Kunta Muu otj Kunta Muu Kymenlaakso stj Kunta Muu otj Kunta Muu Etelä-Karjala stj Kunta Muu otj Kunta Muu Etelä-Savo stj Kunta Muu otj Kunta jatkuu Muu

20 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden: obebyggda objekt maakunta landskap tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 jatkuu Pohjois-Savo stj Kunta Muu otj Kunta Muu Pohjois-Karjala stj Kunta Muu otj Kunta Muu Keski-Suomi stj Kunta Muu otj Kunta Muu Etelä- stj Kunta Pohjanmaa Muu otj Kunta Muu Pohjanmaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Keski- stj Kunta Pohjanmaa Muu otj Kunta Muu Pohjois- stj Kunta Pohjanmaa Muu otj Kunta Muu Kainuu stj Kunta Muu otj Kunta Muu Lappi stj Kunta Muu otj Kunta Muu Ahvenanmaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Koko maa - Hela landet stj Kunta stj Muu otj Kunta otj Muu Yhteensä Muutos-% stj Kunta 25 % vuodesta 2001 stj Muu 14 % Ändring-% otj Kunta 7 % från 2001 otj Muu 19 %

21 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt 300 m 2 < pinta-ala < m m 2 < areal < m 2 kerrosneliöhinta = kauppahinta/(kokonaisala*tonttitehokkuus) priset per kvadratmeter våningsyta = köpeskilling/(totalareal*tomtexploatering) k-m 2 = kerrosneliömetri k-m 2 = kvadratmeter våningsyta stj = sitova tonttijako stj = bindande tomtindelning otj = ohjeellinen tonttijako otj = riktgivande tomtindelning 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt neliöhinta priset per kvadratmeter kunta kommun tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare areal kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 kpl /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Uusimaa Nyland Espoo - Esbo stj Kunta Muu otj Kunta Muu Hanko - Hangö stj Kunta Helsinki - Helsingfors stj Kunta Muu otj Muu Vantaa - Vanda stj Kunta Muu otj Kunta Muu Hyvinkää - Hyvinge stj Kunta Muu Inkoo - Ingå stj Kunta Muu otj Kunta Muu Järvenpää - Träskända stj Kunta Muu otj Muu Karjaa - Karis stj Kunta Muu otj Kunta Muu Karjalohja - Karislojo otj Kunta Karkkila - Högfors stj Muu otj Kunta Muu Kauniainen - Grankulla stj Muu Kerava - Kervo stj Kunta Muu otj Kunta Muu Kirkkonummi - Kyrkslätt stj Muu otj Kunta Muu Lohja - Lojo stj Kunta Muu otj Kunta Muu Mäntsälä stj Kunta Muu otj Kunta

22 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt kunta kommun tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter areal kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 kpl /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Muu Nummi-Pusula otj Kunta Nurmijärvi stj Kunta Muu otj Kunta Muu Pohja - Pojo otj Kunta Muu Pornainen - Borgnäs stj Kunta otj Muu Siuntio -Sjundeå stj Muu otj Muu Tammisaari - Ekenäs stj Kunta Muu otj Kunta Tuusula - Tusby stj Kunta Muu otj Kunta Muu Vihti -Vichtis stj Kunta Muu otj Kunta Muu Varsinais-Suomi Egentliga Finland Alastaro otj Kunta Aura otj Kunta Muu Dragsfjärd otj Muu Halikko otj Kunta Muu Kaarina - S:t Karins stj Kunta Muu otj Kunta Muu Karinainen otj Kunta Kemiö - Kimito otj Kisko otj Muu Koski Tl otj Kunta Kustavi - Gustavs otj Muu Kuusjoki otj Kunta Laitila otj Kunta Lemu otj Kunta Lieto - Lundo otj Kunta Muu Loimaa stj Kunta Muu Loimaan kunta - Loimaa kommun otj Kunta Masku otj Kunta Muu Mellilä otj Kunta Merimasku otj Kunta

23 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt kunta kommun tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter areal kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 kpl /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Mietoinen otj Kunta Muurla otj Muu Mynämäki otj Kunta Nai - Nådendal stj Kunta Muu Nauvo - Nagu otj Kunta Nousiainen - Nousis otj Kunta Muu Oripää otj Kunta Parainen - Pargas stj Kunta Muu Paimio - Pemar otj Kunta Muu Perniö - Bjärnå otj Kunta Muu Pertteli otj Kunta Piikkiö - Pikis otj Kunta Muu Pyhäranta otj Kunta Pöytyä otj Kunta Raisio - Reso stj Kunta Muu otj Muu Rusko otj Kunta Muu Salo stj Kunta Muu Sauvo - Sagu otj Kunta Somero otj Kunta Muu Suomusjärvi otj Kunta Särkisalo - Finby otj Kunta Tarvasjoki otj Kunta Turku - Åbo stj Kunta Muu otj Uusikaupunki - Nystad stj Kunta otj Kunta Vahto otj Kunta Vehmaa otj Kunta Yläne otj Itä-Uusimaa Östra Nyland Askola otj Kunta Lapinjärvi - Lappträsk otj Loviisa - Lovisa stj Kunta Myrskylä - Mörskom otj Kunta Muu Pernaja - Pernå otj Kunta Pukkila otj Kunta Muu Porvoo - Borgå stj Kunta Muu otj Kunta Muu Ruotsinpyhtää - Strömfors stj Kunta

24 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt kunta kommun tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter areal kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 kpl /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 otj Kunta Sipoo - Sibbo stj Kunta otj Kunta Muu Satakunta Eura otj Kunta Muu Eurajoki - Euraåminne otj Kunta Harjavalta stj Kunta Huittinen stj Kunta Muu Jämijärvi otj Kunta Muu Kankaanpää otj Kunta Karvia otj Kunta Muu Kiikoinen otj Kunta Kiukainen otj Kunta Kokemäki - Kumo stj Kunta Muu otj Kullaa otj Kunta Lappi otj Lavia otj Kunta Luvia otj Kunta Merikarvia - Sastmola otj Kunta Nakkila otj Kunta Muu Noormarkku - Norrmark stj Kunta Muu otj Muu Pomarkku - Påmark otj Kunta Pori - Björneborg stj Kunta Muu Punkalaidun otj Muu Rauma - Raumo stj Kunta Muu otj Muu Säkylä otj Kunta Muu Ulvila - Ulvsby otj Kunta Muu Vampula otj Kunta Kanta-Häme Egentliga Tavastland Forssa stj Kunta Muu Hattula otj Kunta Muu Hauho otj Kunta Muu Hausjärvi otj Kunta Muu Humppila otj Kunta Hämeenlinna - Tavastehus stj Kunta Muu Janakkala otj Kunta