Maanmittauslaitos Lantmäteriverket National Land Survey of Finland

Transkriptio

1 Maanmittauslaitos Lantmäteriverket National Land Survey of Finland SVT Suomen virallinen tilasto Hinnat 2010:1 Finlands officiella statistik Priser Official Statistics of Finland Prices

2 ISBN ISSN /Hinnat Priser ISSN Maanmittauslaitos Lantmäteriverket Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Maanmittauslaitos. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Lantmäteriverket som källa. Myynti: maanmittaustoimistot Försäljning: lantmäteribyråerna Kannen kuva: Antero Aaltonen Pärmbilder: Antero Aaltonen Painopaikka: Multiprint Tryckeri: Multiprint Helsinki Helsingfors 2010

3 Alkusanat Förord Talouden taantuma näkyy edelleen kiinteistökaupan volyymissa. Vuonna 2009 tehtiin kiinteistön kauppaa, mikä oli 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuoden loppupuoliskolla oli jo nähtävissä pieniä merkkejä kaupan elpymisestä. Kiinteistökauppoihin käytettiin viime vuonna ennätyssumma, 8,3 miljardia euroa, mikä oli noin 17 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tämä johtuu osin valtion myymistä lentokenttäalueista ja yliopistokiinteistöistä, joiden yhteissumma oli lähes 2 miljardia euroa. Maanmittauslaitos julkaisee vuosittain kaksi kiinteistöjen kauppahintatilastoa: vuositilaston keväällä ja puolivuositilaston alkuvuoden kaupoista syyskuussa. Tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistöjen kauppahintarekisteriin. Vuodesta 2000 lähtien kauppahintatilasto on ollut osa Suomen virallista tilastoa. Den ekonomiska nedgången syns fortfarande i fastighetshandelns volym. År 2009 gjordes fastighetsaffärer, vilket är 10 procent mindre än året innan. I slutet av året kunde man redan se tecken på återhämtning. På fastighetsaffärer användes i fjol en rekordstor summa, 8,3 miljarder euro, vilket är nästan 17 procent mera än under föregående år. Det här beror delvis på att staten sålde flygfältsområden och universitetsfastigheter för sammanlagt närmare 2 miljarder euro. Lantmäteriverket publicerar årligen två köpeskillingsstatistiker: årsstatistik på våren och halvårsstatistik över affärer gjorda under första halvåret i september. Uppgifterna grundar sig på det köpeskillingsregister över fastigheter som Lantmäteriverket upprätthåller. Från och med år 2000 har publikationen varit en del av Finlands officiella statistik. Foreword The effect of the economic recession is still shown in the volume of the real estate business. A total of purchases of real estate were made in 2009, which is about 10 percent less than during the previous year. The end of 2009 started to show signs of improvement in the real estate business. Last year, a record sum of money, 8.3 billion euros, was spent on real estate purchases, meaning almost 17 percent more compared to the previous year. This was partly due to the airport areas and university real estate that the government sold and gained an income of approximately 2 billion euros. The National Land Survey (NLS) issues a publication referred to as the Real estate purchase price statistics. The publication is released twice a year: annual statistics of the previous year in spring and biannual statistics of the current year in September. The data is based on the official purchase price register maintained by the NLS. Since 2000 the Real estate purchase price statistics have been included in the Official Statistics of Finland. Helsingissä, maaliskuussa 2010 Helsingfors, i mars 2010 Helsinki, March 2010 Timo Tuhkanen Johtaja, Kehittämiskeskus Direktör, Utvecklingscentralen Director, Development Centre

4 Keskeiset käsitteet Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä omistusoikeuden yksikköä. Määräalalla tarkoitetaan rajoiltaan määrättyä kiinteistön osaa. Määräosalla tarkoitetaan kiinteistön murto-osaa, esimerkiksi 1/3. Kiinteistökaupalla tarkoitetaan kiinteistön tai sen osan taikka määräalan vastikkeellista saantoa. Sukulaisluovutuksella tarkoitetaan luovutusta, jossa luovutuksen saajana on luovuttajan puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 luvun mukaan voisi periä luovuttajan, luovuttajan ottolapsi tai kasvattilapsi taikka heidän puolisonsa. Edustava kauppa tarkoittaa koko kiinteistön tai määräalan kauppaa, joka ei ole sukulaisten välinen, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Viljellyn maan ja metsämaan kauppoina tilastoidaan kaupat, joiden pinta-ala on yli 2 hehtaaria ja joihin sisältyy enintään 5 % muuta kuin kyseistä maankäyttölajia. Lisäksi tilastoitavat kaupat ovat muuten edustavia. Kauppahinta /m 2, /k-m 2 tai /ha tarkoittaa hintaa, joka saadaan, kun kokonaiskauppahinta jaetaan luovutuskirjassa ilmoitetulla kokonaispinta-alalla. Mediaani on kauppahintojen keskimmäinen arvo. Keskiarvo on maksettujen kauppahintojen aritmeettinen. Hajonta ( l. standardipoikkeama) on havaintojoukon hajaantumisen mitta. Jos havaintoaineisto on jakaantunut normaalisti (kellokäyrän mukaisesti), niin yhden keskihajonnan etäisyydellä on 67 % havaintomassasta. Kohteen rantaan rajoittuvuus on selvitetty peruskartoilta. Luovutuksen kohteen kaavatiedot ja kaavan käyttötarkoitus on saatu joko ao. kunnasta tai selvitetty maanmittaustoimistossa. Taulukoissa käytetyt kaavalajien nimitykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukaiset. Nämä vastaavat aiemmin voimassa olleen rakennuslain (RakL, 370/1958) kaavalajeja seuraavasti: MRL RakL Asemakaava, sitova tonttijako Asemakaava, ohjeellinen tonttijako Ranta-asemakaava Asemakaava Rakennuskaava Rantakaava Centrala begrepp Med fastighet avses en enhet för äganderätt som införts i fastighetsregistret. Med outbrutet område avses en gränsbestämd del av en fastighet. Med kvotdel (viss del) avses en bråkdel av en fastighet, t.ex. 1/3. Med fastighetsköp avses förvärv av fastighet eller del därav eller outbrutet område mot vederlag. Med släktöverlåtelse avses en överlåtelse där förvärvaren antingen är överlåtarens make eller en person som enligt 2 kap. ärvdabalken (40/65) kunde ärva överlåtaren, överlåtarens adoptiv eller fosterbarn eller make till en sådan person. Med representativa köp avses köp av en hel fastighet eller ett outbrutet område. Köpet har inte skett mellan släktingar och innebär inte lösöre eller förbehåll om rätt till sytning. Som köp av odlad mark och skogsmark statistikförs de köp som till arealen är över 2 hektar och i vilka ingår högst 5 % annat än ifrågavarande markanvändningsslag. Dessutom är de statistikförda köpen annars representativa. Med köpeskilling /m 2 eller /ha avses sådant pris, som fås när den totala köpesumman divideras med den totalareal som angetts i överlåtelsehandlingen. Median är det mellersta värdet av köpesummorna. Medeltal är det aritmetiska medeltalet av de betalda köpesummorna. Standardavvikelse är mått på avvikelser i mängden observationer. Om materialet är normalfördelat (klockformad kurva) ligger 67 % av observationsmassan inom en. Om ett objekt har egen strand har utretts från grundkartan. Det överlåtna objektets planuppgifter och planens avsedda ändamål har erhållits från den aktuella kommunen eller utretts på lantmäteribyrån. Namnen på de olika planerna i tabellrubrikerna är i enlighet med markanvändnings- och bygglagen (MBL, 132/99). I byggnadslagen (BygL, 370/1958) som tidigare var i kraft var motsvarande namn på planerna följande MBL BygL Detaljplan, bindande tomtindelning Detaljplan, riktgivande tomtindelning Stranddetaljplan Stadsplan Byggnadsplan Strandplan

5 SISÄLLYS Alkusanat 3 Keskeiset käsitteet 8 Kiinteistökaupat Fastighetsköp Real estate sales Suomen kunnat, läänit ja maakunnat 14 Taulukot 1 Koko maata koskevat tilastot 1.1 Erilaisten luovutusten ja yhteispinta-ala 1.2 Kauppahintojen summat myyjän mukaan 1.3 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Kiinteistönluovutusten eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 2 Asuinpientalokiinteistöt 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.3 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakennetut kohteet Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakennetut kohteet 2.4 Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet 2.5 Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: rakennetut kohteet 3 Palvelu-, liike- ja teollisuuskiinteistöt 3.1 Palvelu (Y)-, liike (K)- ja teollisuuskiinteistöt (T) asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet 3.2 Palvelu (Y)-, liike (K)- ja teollisuuskiinteistöt (T) asemakaava-alueella maakunnittain: rakennetut kohteet 4 Maa- ja metsätalouskiinteistöt 4.1 Yksinomaan viljeltyä maata sisältävät kiinteistöt maakunnittain (rakentamattomat, yli 2 ha) 4.2 Yksinomaan viljeltyä maata sisältävät kiinteistöt maakunnittain pinta-alan mukaan (rakentamattomat, yli 2 ha) 4.3 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt maakunnittain (rakentamattomat, yli 2 ha) 4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt maakunnittain pinta-alan mukaan (rakentamattomat, yli 2 ha) 5 Lomakiinteistöt 5.1 Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 5.2 Ilman omaa rantaa olevat lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Lomakiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet

6 5.3 Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 5.4 Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt haja-asutusalueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 5.5 Ilman omaa rantaa olevat lomakiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 5.6 Rakentamattomat rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt maakunnittain pinta-alan mukaan (haja-asutusalue) 6 Erityisalueet 6.1 Raakamaa- ja soranottoalueet maakunnittain 6.2 Turvemaa ja vesialueet maakunnittain Maanhintaindeksit 77

7 INNEHÅLL Förord 3 Centrala begrepp 8 Kiinteistökaupat Fastighetsköp Real estate sales Finlands kommuner, län och landskap 14 Tabeller 1 Statistik över hela landet 1.1 Antal olika överlåtelser och totalareal 1.2 Totala köpesummor enligt försäljare 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål 2 Småhusfastigheter 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt 2.3 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: bebyggda objekt Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: bebyggda objekt 2.4 Småhusfastigheter i glesbygden per landskap: obebyggda objekt 2.5 Småhusfastigheter i glesbygden per landskap: bebyggda objekt 3 Service-, affärs- och industrifastigheter 3.1 Service (Y)-, affärs (K)- och industrifastigheter (T) inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt 3.2 Service (Y)-, affärs (K)- och industrifastigheter (T) inom detaljplaneområden per landskap: bebyggda objekt 4 Lant- och skogsbruksfastigheter 4.1 Fastigheter med enbart odlad mark per landskap (obebyggda, över 2 ha) 4.2 Fastigheter med enbart odlad mark per landskap enligt areal (obebyggda, över 2 ha) 4.3 Fastigheter med enbart skogsmark per landskap (obebyggda, över 2 ha) 4.4 Fastigheter med enbart skogsmark per landskap enligt areal (obebyggda, över 2 ha) 5 Fritidsfastigheter 5.1 Fritidsfastigheter med strand inom stranddetaljplaneområde per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha 5.2 Fritidsfastigheter utan strand inom stranddetaljplaneområde per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter inom stranddetaljplaneområden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2ha Fritidsfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha

8 5.3 Fritidsfastigheter med strand i glesbygden per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha 5.4 Fritidsfastigheter med strand i glesbygden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha 5.5 Fritidsfastigheter utan egen strand i glesbygden per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha 5.6 Obebyggda fritidsfastigheter med strand per landskap efter areal (glesbygd) 6 Specialområden 6.1 Råmark- och grustäkt områden per landskap 6.2 Torvmark och vattenområden per landskap Markprisindex 77

9 Kiinteistökaupat 2009 Vuoden 2009 loppupuoliskolla oli nähtävissä jo pieniä merkkejä kaupan elpymisestä. Myös kuluttajien luottamus omaan talouteen oli nousussa. Kiinteistökauppoihin käytettiin ennätyssumma, 8,3 miljardia euroa. Tämä johtuu osin valtion myymistä lentokenttäalueista ja yliopistokiinteistöistä. Valtio sai näistä lähes 2 miljardin euron tulot. Vuonna 2009 myös venäläisten Suomessa tekemät kaupat ovat vähentyneet selvästi. Venäläiset ostivat Suomesta viime vuonna 403 kiinteistöä, kun he vuonna 2008 tekivät 780 kauppaa. Pientalojen kauppoja tehtiin vuonna 2009 yhteensä , laskua edellisvuodesta on 3 prosenttia. Vuoden 2008 pieni hintanotkahdus kääntyi nousuun: hinnat nousivat kaava-alueilla 3 ja hajaasutusalueilla 10 prosenttia. Mainitut hinnat ovat hintoja. Omakotikiinteistön keskihinta kaava-alueilla oli Espoossa euroa (laskua vuodesta 2008 oli 4 %), Helsingissä (-3 %), Vantaalla (+4 %), Tampereella (-8 %), Kuopiossa (+12 %) ja Oulussa euroa (-15 %). Vuonna 2009 pientalotontteja myytiin 6850 kappaletta, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityisten myymien tonttien neliöhinnat nousivat asemakaava-alueilla 40 prosenttia, tosin hinnat olivat kuopassa vuonna Ostajat ovat siirtymässä pienempiin keskuksiin, joissa on halvempi hintataso. Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien keskihinta sitovan tonttijaon asemakaava-alueilla oli 824 euroa kerrosneliömetriä kohden (laskua 5 %). Vastaavat luvut olivat Espoossa 713 /k-m2 (-7 %), Vantaalla 486 /k-m2 (-8 %) ja Tampereella 480 /k-m2 (+14 %). Vuonna 2009 tehtiin loma-asumiseen liittyvää kiinteistökauppaa, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna Omalla rannalla sijaitsevan rakennetun lomakiinteistön keskihinta laski kaava-alueella 7 prosenttia ja maksoi keskimäärin euroa. Kaavaalueen ulkopuolella omarantainen lomamökki maksoi keskimäärin euroa (+2 %) ja kuivan maan mökki euroa (+4 %). Kalleimmat maakunnat olivat Päijät-Häme ja Itä- Uusimaa. Päijät-Hämeessä rantakaavamökin hinta oli keskimäärin euroa. Itä-Uusimaalla rantaan rajoittuva haja-asutusalueen mökki maksoi keskimäärin euroa. Omarantainen rakentamaton tontti alueella, jolla on ranta-asemakaava, maksoi keskimäärin euroa (+16 %). Kauppojen määrä (507 kpl) laski 29 prosenttia. Ranta-asemakaava-alueilla kalleimmat tonttikaupat tehtiin Uudellamaalla keskihintaan euroa. Haja-asutusalueella rantatontteja myytiin 24 prosenttia vähemmän (1 170 kpl) kuin vuonna 2008, ja keskihinta laski 3 prosenttia. Kaava-alueen ulkopuolinen rantarakennuspaikka maksoi keskimäärin euroa. Kallein hintataso oli Uudellamaalla euroa. Peltokauppa on ollut hyvin hiljaista. Peltokauppoja tehtiin vain kolmannes verrattuna huippuvuoteen Pellon hinta on pysytellyt paikoillaan (-2 %). Koko maan keskihinta vuonna 2009 oli euroa hehtaarilta. Kalleinta pelto oli Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen maakunnassa ollen euroa hehtaarilta. Matalin keskihinta oli Lapin maakunnassa, jossa hehtaarihinta oli euroa. Vuonna 2009 tehtiin yli kahden hehtaarin metsäkauppaa. Tämä on 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Metsän keskihinta koko maassa oli euroa hehtaarilta. Vuodesta 2008 laskua on kolme prosenttia. Kalleinta metsämaa oli Itä-Uudenmaan maakunnassa: euroa hehtaarilta. Halvinta metsämaa oli Lapissa, jossa hehtaari maksoi 630 euroa. Menetelmät Maanmittauslaitos (MML) julkaisee vuosittain kaksi kiinteistöjen kauppahintatilastoa: vuositilaston keväällä ja puolivuotistilaston alkuvuoden kaupoista syyskuussa. Tilastot tuotetaan MML:n ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, jonka tiedot perustuvat kaupanvahvistajien ilmoituksiin, joita täydennetään kunnissa ja maanmittaustoimistoissa. Rekisteri on julkinen ja se sisältää tiedot kaikista kiinteistönluovutuksista vuodesta 1985 lähtien koko Suomen alueelta. Tilastointi pohjautuu maakunta- ja kuntajakoon. Määritelmät Hintataulukoissa ovat mukana vain nk. edustavat kaupat. Edustava kauppa tarkoittaa koko kiinteistön tai määräalan kauppaa, joka ei ole sukulaisten

10 välinen, kaupassa ei ole pidätetty eläke- tms. oikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä omistusoikeuden yksikköä. Kiinteistökaupalla tarkoitetaan kiinteistön tai sen osan tai määräalan vastikkeellista saantoa. Kiinteistöjen kauppahintarekisteri ei sisällä irtaimen omaisuuden luovutuksia, kuten toimitilojen ja asuntojen osakekauppoja. Tilastotaulukoissa on esitetty sekä - että hinnat. Kun kauppahinnat asetetaan suuruusjärjestykseen, on keskimmäisen kaupan hinta. Jos kauppoja on parillinen määrä, on kahden keskimmäisen kauppahinnan. Eri maankäyttölajien todellista hintakehitystä on vaikea laskea perinteisillä keskilukuihin perustuvilla menetelmillä. Vuosittain kohteiden laadussa ja sijainnissa tapahtuu suuriakin muutoksia. Lisäksi saman alueen hinnoissa on melkoista hajontaa. Tilastojulkaisussa olevat hintaindeksit lasketaan matemaattisilla monimuuttujamenetelmillä, joilla pyritään vakioimaan kaupan kohteen ominaisuudet. Tällöin hintakehitys saadaan esitettyä mahdollisimman luotettavana. Lisätietoja Yksittäisistä kaupoista saa tietoja maksua vastaan kaikista maanmittaustoimistoista. Tekemällä käyttäjäsopimuksen Ammattilaisen Karttapaikan käytöstä ( pääsee kauppahintarekisterin selauspalvelun käyttäjäksi. Sen kautta voi hakea ajantasaista tietoa tehdyistä kiinteistökaupoista. Kauppojen sijainti näytetään kartalla ja tarkemmat tiedot lomakkeella. Haetun aineiston voi myös siirtää tilaajan omaan käyttöön jatkokäsittelyä varten. Lisätietoja tilastosta ja tietopalvelusta antavat Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksessa julkaisun tekijät erikoistutkija Juhani Väänänen, puh: , Juhani.Vaananen@maanmittauslaitos.fi sekä maanmittaustoimistot kautta maan. Vertailtavuus Kiinteistöjen kauppahintatilastoa on julkaistu vuodesta 1982 lähtien. Vuodesta 1994 lähtien julkaisun luvut on järjestetty niin, että valtakunnalliset tilastot luovutuksista ovat luvussa 1 ja varsinaiset hintatilastot käyttötarkoituksittain luvuissa 2-6. Lukuja 3 ja 6 ei ole mukana puolivuotistilastossa. Vuonna 2002 on lukuun 5 lisätty taulukko 5.2.2, joka käsittää kauppahintatilastot lomakiinteistöistä asemakaava-alueella kunnittain. Taulukko sisältää lähinnä tunturialueiden lomakiinteistöjen kauppoja. Maanmittauslaitoksessa lasketut hintaindeksit eri maankäyttöluokille ovat julkaisun lopussa. Vuodesta 1997 lähtien tilasto pohjautuu maakuntajakoon aikaisemmin käytetyn läänijaon sijasta. Ulkomaalaisluovutuksia ei vuodesta 2000 lähtien ole enää tilastoitu. Luotettavuus Tilasto antaa yleiskuvan kiinteistökaupoista koko maassa. Jos tilastoitavan alueen kauppojen määrä on alle 3, on taulukoissa esitetty vain tieto. Kun havaintojen määrä tilastotaulukossa tai pylväskaavion aineistossa on pieni (alle 30 kauppaa), ei peräkkäisten aikajaksojen tai eri alueiden keskihintojen avulla voi luotettavasti tehdä hintavertailuja. Julkaisussa esitettävät kauppahintatiedot eivät sellaisenaan yleensä sovellu yksittäisen kohteen arviointiin. Käytännön arviointiongelman ratkaisuun soveltuvat paremmin yksittäisten kiinteistökauppojen tiedot.

11 Fastighetsköp 2009 Den ekonomiska nedgången syns fortfarande i fastighetshandelns volym. År 2009 gjordes fastighetsaffärer, vilket är 10 procent mindre än året innan. I slutet av året kunde man redan se tecken på återhämtning. Konsumenternas förtroende för den egna ekonomin förstärktes. På fastighetsaffärer användes i fjol en rekordstor summa, 8,3 miljarder euro. Det här beror delvis på att staten sålde flygfältsområden och universitetsfastigheter för sammanlagt 2 miljarder euro. År 2009 gjorde också ryssarna betydligt färre fastighetsköp i Finland än föregående år. Förra året köpte ryssarna sammanlagt 403 fastigheter då et året innan var 780. Det gjordes sammanlagt småhusköp år Antalet köp sjönk med 3 procent jämfört med föregående år. Prissänkningen under år 2008 var inte långvarig och förra året steg priserna inom planområden med 3 procent och i glesbygden med 10 procent. Nämnda priser är -priser. Medelpriset på egnahemshus inom planområden var i Esbo (4 % minskning från år 2008), i Helsingfors (-3 %), i Vanda (+4 %), i Tammerfors (-8 %), i Kuopio (+12 %) och i Uleåborg (-15 %). Under år 2009 såldes småhustomter, vilket är 14 procent mindre än ett år tidigare. Kvadratmeterspriserna på tomter som såldes av privatpersoner steg inom detaljplaneområden med 40 procent, visserligen hade priserna sjunkit till botten under år Köparna har bestämt sig för att flytta över till mindre centra, där prisnivån är lägre. I Helsingfors uppgick medelpriset på plantomter på stadsplaneområde med bindande tomtindelning som såldes av privatpersoner till 824 /kvadratmeter våningsyta (5 % minskning), i Esbo till 713 /k-m2 (-7 %), i Vanda till 486 /k-m2 (- 8 %) och i Tammerfors till 480 /k-m2 (+14 %). År 2009 gjordes sammanlagt köp av fastigheter för fritidsboende, vilket är 7 procent mindre än föregående år. Medelpriset på en bebyggd fritidsfastighet med egen strand inom ett planområde sjönk med 7procent och kostade i genomsnitt euro. Utanför planområden var medelpriset på fritidsstugor med egen strand euro (+2 %) och utan egen strand (+4 %). De dyraste landskapen var Päijänne-Tavastland och Östra Nyland. I Päijänne-Tavastland var priset på en sommarstuga inom strandplan i genomsnitt euro. I Östra Nyland kostade en stuga som gränsar till en strand i glesbygden i genomsnitt euro. En obebyggd tomt med egen strand inom stranddetaljplaneområde kostade i genomsnitt euro (+16 %). Antalet (507) köp minskade med 29 procent. Inom stranddetaljplaneområden gjordes de dyraste tomtaffärerna i Nyland, där genomsnittspriset var euro. Inom glesbygdsområden sjönk et (1 170) sålda strandtomter med 24 procent jämfört med året innan och medelpriset sjönk med 3 procent. En byggnadsplats med strand utanför planområde kostade i genomsnitt euro, de dyraste priserna fanns i Nyland, euro. Handeln med åkermark har varit obetydlig. Antalet åkerköp sjönk till en tredjedel jämfört med rekordåret Priset på åker förblev oförändrat (-2 %). År 2009 var medelpriset för hela landet /ha. Dyrast var åkermarken i Nyland och Egentliga Finland, /ha. Genomsnittspriset på åkermark var billigast i Lappland, där hektarpriset var euro. År 2009 gjordes köp av skog på över två hektar. Antalet är 17 procent mindre än året innan. Medelpriset på skog var /ha för hela landet, en sänkning med 3 procent från föregående år. Dyrast var skogen i landskapet Östra Nyland, där priset var /ha, och billigast i Lappland, 630 /ha. Metoder Lantmäteriverket (LMV) publicerar två gånger per år köpeskillingsstatistik över fastigheter. Årsstatistiken publiceras på våren och i september publiceras halvårsstatistik över första halvårets köp. Statistiken baserar sig på Lantmäteriverkets köpeskillingsregister över fastigheter. Uppgifterna i registret härstammar från köpvittnens meddelanden som sedan kompletterats av kommunerna och lantmäteribyråerna. Registret är offentligt och innehåller uppgifter om alla fastighetsöverlåtelser som gjorts i Finland sedan år Statistiken baserar sig på landskaps- och kommunindelningen.

12 Definitioner Enbart s.k. representativa köp har inkluderats i pristabellerna. Med representativa köp avses sådana köp av hela fastigheter eller outbrutna områden som inte sker mellan släktingar. I köpet ingår inte förbehåll om rätt till sytning eller annan rättighet. Lösöre ingår inte heller i överlåtelsen. Med fastighet avses en enhet för äganderätt som införts i fastighetsregistret. Med fastighetsköp avses åtkomst mot vederlag av fastighet eller del därav eller av outbrutet område. Köpeskillingsregistret över fastigheter innehåller inte överlåtelser av lös egendom, såsom köp av aktier i affärslokaler eller bostadsaktier. I statistiktabellerna finns både medeltals- och priserna. När köpesummorna ordnas i storleksordning, är en den mellersta köpesumman. Om et fastighetsköp är ett jämnt tal, är en medeltalet av de två mellersta köpesummorna. I fråga om priserna på de olika markanvändningsslagen är det svårt att räkna ut den faktiska prisutvecklingen med hjälp av sedvanliga metoder som baserar sig på. Från år till år sker t.o.m. stora ändringar i objektens art och läge. Därtill förekommer rätt stor spridning av fastighetspriserna inom ett och samma område. De prisindex som används i denna statistik räknas med matematiska flervariabelsmetoder, varigenom man strävar till att standardisera köpobjektens egenskaper. På så sätt kan prisutvecklingen beskrivas så tillförlitligt som möjligt. Statistiken ger en allmän bild av fastighetsköpen i hela landet. Om et köp inom det statistikförda området är mindre än 3, ges bara numerära uppgifter i tabellerna. Då observationsmaterialet i en statistiktabell eller ett stolpdiagram är ringa (mindre än 30 köp), kan medelpriserna inte tillförlitligt jämföras med tidigare tidsperioder eller olika områden. Köpeskillingsuppgifterna i publikationen lämpar sig vanligtvis inte som sådana för värdering av enskilda objekt. För praktiska värderingsproblem lämpar sig uppgifter över enskilda fastighetsaffärer bättre. Tilläggsuppgifter Alla lantmäteribyråer lämnar uppgifter om enskilda fastighetsköp mot ersättning. Genom ett användaravtal för Lantmäteriverkets Kartplats för fackmän ( kan man bli användare av köpeskillingsregistrets informationstjänst och söka aktuell information om fastighetsköp. Köpen syns på kartan och närmare uppgifter fås på blankett. Dessutom kan beställda data överföras till beställarens egen dator för vidare bruk. Ytterligare information om statistiken och informationstjänsten ger de som sammanställt publikationen vid Lantmäteriverkets utvecklingscentral. specialforskare Juhani Väänänen, tfn , Juhani.Vaananen@maanmittauslaitos.fi samt lantmäteribyråerna i hela landet. Jämförbarhet Köpeskillingsstatistik över fastigheter har publicerats sedan år Från och med år 1994 har kapitlen ordnats på följande sätt: riksomfattande statistik över överlåtelser i kapitel 1 och egentlig prisstatistik enligt bruksändamål i kapitlen 2-6. Kapitlen 3 och 6 finns inte med i halvårsstatistiken. Till kapitel 5 fogades år 2002 tabell 5.2.2, som innehåller köpeskillingsstatistik över fritidsfastigheter inom detaljplaneområden. Tabellen är indelad kommunvis och i den ingår främst köp av fritidsfastigheter i fjällområden. Prisindex beräknade av Lantmäteriverket för olika markanvändningsklasser finns i slutet av publikationen. Från och med år 1997 baserar sig statistiken på landskapsindelning i stället för länsindelning såsom tidigare. Fastigheter som utlänningar köpt har från och med år 2000 inte statistikförts. Pålitlighet

13 Real estate sales in 2009 The National Land Survey (NLS) has issued the Real estate purchase price statistics for The statistics show that last year the number of real estate purchases declined by 10 percent. The prices of detached houses are on the rise, whereas the value of summer cottages remains unchanged. The effect of the economic recession is still shown in the volume of the real estate business. A total of purchases of real estate were made in 2009, which is about 10 percent less than during the previous year. The end of 2009 started to show signs of improvement in the real estate business. Also, the consumers confidence in their own economy was on the rise. In 2009, a record sum of money, 8.3 billion euros, was spent on real estate purchases. This was partly due to the airport areas and university real estate that the government sold and gained an income of approximately 2 billion euros. Last year also saw a significant decline in the purchases made by Russians. In 2009 the Russians bought a total of 403 properties in Finland, whereas the number of purchases was 780 in The total number of detached house purchases in 2009 was , which is 3 percent less than the year before. The slight price fall in 2008 showed signs of turning positive last year when prices in planned areas increased by 3 percent and in sparsely populated areas by 10 percent. The prices referred to are all prices. Last year, 6850 purchases of plots for detached houses were carried out in the whole country, a drop of 14 percent from year The square prices of plots sold by private persons in planned areas rose by 40 percent, but the prices had fallen drastically in It seems that the buyers are moving to smaller centres, where the price level is more advantageous. The number of holiday houses sold in 2009 amounted to , which is 7 percent less than in the previous year. The most expensive regions were Päijänne Tavastia and Eastern Uusimaa. Sales of arable land remain slow. Last year only a third of the purchases made in the record year 2005 were carried out. The price of arable land has remained constant (-2 %). In 2009, the average price of arable land in Finland was euros per hectare. The number of purchases of forest land exceeding two hectares in 2009 amounted to 2 210, which is about 17 percent less than the year before. The average price of forest in the entire country was euros per hectare, a drop by 3 percent from the previous year. Data from the Official Purchase Price Register The prices referred to in this press release are all prices. The data is based on the Real estate purchase price statistics compiled by the National Land Survey of Finland. The National Land Survey (NLS) issues a publication referred to as the Real estate purchase price statistics. The publication is released twice a year: annual statistics of the previous year in spring and biannual statistics of the current year in September. The statistics are produced on the basis of the purchase price register maintained by the NLS. The data in the publication is based on messages provided by notary publics and supplemented by municipalities and district survey offices. The register is public and contains all conveyances of real estate from the entire country since Additional information: The statistics publication is available on the website of the National Land Survey of Finland (in Finnish and Swedish) at > Julkaisut ja asiakirjat > Tilastot > Kauppahintatilastot. Statistics and more information: Expert Juhani Väänänen, tel firstname.secondname[at]maanmittauslaitos.fi

14 14 SUOMEN KUNNAT, LÄÄNIT JA MAAKUNNAT FINLANDS KOMMUNER, LÄN OCH LANDSKAP Utsjoki LÄÄNIT LÄN Lappi Lappland Oulu Uleåborg Enontekiö Inari Länsi-Suomi Västra Finland Itä-Suomi Östra Finland MAAKUNNAT LANDSKAPEN Muonio Kittilä Sodankylä Ahvenanmaa Åland Etelä-Suomi Södra Finland 1. Uusimaa - Nyland 2. Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 20. Itä-Uusimaa - Östra Nyland 4. Satakunta - Satakunta 5. Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 6. Pirkanmaa - Birkaland 7. Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 8. Kymenlaakso - Kymmenedalen 9. Etelä-Karjala - Södra Karelen 10. Etelä-Savo - Södra Savolax 11. Pohjois-Savo - Norra Savolax 12. Pohjois-Karjala - Norra Karelen 13. Keski-Suomi - Mellersta Finland 14. Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 15. Österbotten - Pohjanmaa 16. Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 17. Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 18. Kainuu - Kajanaland 19. Lappi - Lappland 21. Landskapet Åland - Ahvenanmaan maakunta 16 KALAJOKI Kolari Pello TORNIO Keminmaa Simo KEMI RAAHE Tervola Ii Hailuoto OULU Oulunsalo Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Pyhäjoki Vihanti Merijärvi Alavieska Ylitornio OULAINEN Himanka YLIVIESKA KAJAANI KOKKOLA HAAPAVESI Pyhäntä KARLEBY Sotkamo KANNUS NIVALA Kärsämäki Larsmo Luoto Sievi Vieremä JAKOBSTAD HAAPAJÄRVI Kronoby Toholampi Valtimo PIETARSAARI Kruunupyy KIURUVESI Sonkajärvi Reisjärvi NURMES NYKARLEBY Pedersöre Kaustinen PYHÄJÄRVI UUSIKAARLEPYY Rautavaara Korsholm Lestijärvi IISALMI Veteli Varpaisjärvi Mustasaari Vörå-Maxmo Evijärvi Halsua Vöyri-Maksamaa Pihtipudas Lapinlahti Kinnula LIEKSA 15 Perho Pielavesi Lappajärvi NILSIÄ Juuka VAASA 11 KAUHAVA Vimpeli Kivijärvi VIITASAARI Keitele VASA Vähäkyrö Maaninka JUANKOSKI 12 ALAJÄRVI Isokyrö Kyyjärvi Tervo Siilinjärvi Malax Kannonkoski Laihia Kaavi LAPUA Korsnäs Maalahti Karstula Vesanto Karttula Polvijärvi Ilomantsi SEINÄJOKI 13 Kuortane Tuusniemi Soini KUOPIO Ilmajoki SAARIJÄRVI NÄRPES Kontiolahti Töysä ÄÄNEKOSKI Rautalampi NÄRPIÖ OUTOKUMPU KURIKKA ÄHTÄRI Konnevesi SUONENJOKI Liperi Teuva 14 ALAVUS Leppävirta KASKINEN Jalasjärvi Multia JOENSUU Uurainen KASKÖ Karijoki KAUHAJOKI Laukaa VARKAUS Heinävesi Hankasalmi VIRRAT KEURUU Rääkkylä Tohmajärvi KRISTINESTAD Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Karvia Kihniö KRISTIINANKAUPUNKI PIEKSÄMÄKI Isojoki Joroinen Muurame Enonkoski PARKANO MÄNTTÄ-VILPPULA Honkajoki Toivakka Kangasniemi Rantasalmi KITEE Merikarvia KANKAANPÄÄ Ruovesi Kerimäki JÄMSÄ Kesälahti Siikainen IKAALINEN SAVONLINNA Juupajoki Juva Pomarkku Luhanka MIKKELI Sulkava Punkaharju Joutsa 4 Noormarkku Lavia Hämeenkyrö 6 Hirvensalmi 10 YLÖJÄRVI PORI ORIVESI Kuhmoinen Hartola Parikkala ULVILA TAMPERE NOKIA Kuhmalahti Sysmä Puumala Luvia Kangasala Pertunmaa Ristiina HARJAVALTA SASTAMALA Pirkkala Rautjärvi KOKEMÄKI Lempäälä 7 Eurajoki Pälkäne Padasjoki Ruokolahti Vesilahti Suomenniemi RAUMA HUITTINEN HEINOLA Mäntyharju Taipalsaari km Köyliö VALKEAKOSKI Asikkala IMATRA Savitaipale AKAA 9 Pyhäranta Urjala Hattula Eura Säkylä Lemi LAITILA Hämeenkoski Nastola UUSIKAUPUNKI Humppila Hollola LOIMAA HÄMEENLINNA LAPPEENRANTA 5 FORSSA LAHTI 8 Iitti Luumäki Mynämäki Janakkala Kärkölä Vehmaa Pöytyä Ypäjä Hausjärvi ORIMATTILA Kustavi Nousiainen Ylämaa Tammela RIIHIMÄKI Artjärvi KOUVOLA Aura Koski Tl Mäntsälä Miehikkälä Loppi Geta 21 Brändö Taivassalo RAISIO Marttila Pukkila HAMINA Eckerö SOMERO KARKKILA HYVINKÄÄ Vårdö TURKU Askola Liljendal PAIMIO ÅBO Nummi- JÄRVENPÄÄ Pornainen Virolahti Hammarland Kumlinge NAANTALI LOVIISA KAARINA Pusula Tuusula Vihti KOTKA Sund Sauvo KERAVA PORVOO LOVISA Hammarland SALO LOHJA VANTAA BORGÅ Pyhtää MARIEHAMN VÄSTÅBOLAND KAUNIAINEN Sipoo Pernå Pyttis Sibbo MAARIANHAMINA LÄNSI-TURUNMAA Pernaja Sottunga Lemland Kimitoön Föglö RASEBORG ESPOO Kemiönsaari HELSINKI RAASEPORI ESBO 2 20 Ingå HELSINGFORS Kökar Inkoo HANKO 1 HANGÖ Yli-Ii Haukipudas Kiiminki Siikajoki ROVANIEMI Siikalatva 19 Ranua Utajärvi Vaala Pelkosenniemi KEMIJÄRVI PUDASJÄRVI 17 Paltamo Posio Puolanka Savukoski Salla Taivalkoski Hyrynsalmi Ristijärvi 18 KUUSAMO Suomussalmi KUHMO MAANMITTAUSLAITOS. LANTMÄTERIVERKET 2009

15 15 1 Koko maata koskevat tilastot 1 Statistik över hela landet 1.1 Erilaisten luovutusten määrä ja yhteispinta-ala 1.1 Antal olika överlåtelser och totalareal kpl yhteispinta-ala ha st totalareal ha luovutuksen laatu kaava ei kaavaa yhteensä kaava ei kaavaa yhteensä överlåtelsens art plan ej plan summa plan ej plan summa Kiinteistökauppoja Fastighetsköp Vaihtoja Byten Lahjoja Gåvor Jakosopimuksia tms. Skiftesavtal o.d Edellisten yhdistelmiä Kombinerade överlåtelser Yhteensä Summa muutos ändring % -4 % -5 % Kiinteistönluovutusten vuosittain Antal fastighetsöverlåtelser per år kpl st vuosi år Luovutuksia Överlåtelser Kiinteistökauppoja Fastighetsköp Kuva 1. Kiinteistönluovutusten määrä vuosittain Bild 1. Antal fastighetsöverlåtelser per år

16 Myyntivoittoverouudistus Perintöverouudistus Pääomatuloverouudistus 8000 Arvonlisävero Pankkilakko 0 Kuva 2. Kiinteistönluovutusten kuukausittain Antal fastighetsöverlåtelser

17 Kauppahintojen summat myyjän mukaan 1.2 Totala köpesummor enligt försäljare Ks. Tilastokeskuksen käsikirjoja 5, Sektoriluokitus 2000 Se Statistikcentralens handböcker 5, Sektorindelningen 2000 Kauppahintojen summat :ssa luovutuksensaajaluokittain Totala köpesummor i per förvärvare Saajan laatu Förvärvarens art Luovuttajan laatu Överlåtarens art Julkinen yritys Offentligt företag Yksityinen yritys Privat företag Valtio Staten Kunta Kommun Rahoituslaitos Finansinstitut Kuntainliitto Kommunalförbund Valtion kirkko Statskyrkan Säätiö tai rahasto Stiftelse eller fond Muu yksit. yhteisö Annan privat sammanslutning Yksityinen Privat Ulkomaat Utlandet Konkurssi pesä Konkursbo Yhteensä Summa Julkinen yritys Offentligt företag Yksityinen yritys Privat företag Rahoituslaitos Finansinstitut Valtio Staten Kunta Kommun Kuntainliitto Kommunalförbund Valtion kirkko Statskyrkan Säätiö tai rahasto Stiftelse eller fond Muu yksityinen yhteisö Annan privat sammanslutning Yksityinen Privat Ulkomaat Utlandet Konkurssipesä Konkursbo Yhteensä Summa muutos ändring %

18 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål käyttötarkoitus användningsändamål Kauppahintojen summat :ssa maakunnittain Totala köpesummor i per landskap Uusimaa Varsinais- Itä- Satakunta Kanta- Pirkan- Päijät- Kymenlaakso Etelä- Etelä- Pohjois- Suomi Uusimaa Häme maa Häme Karjala Savo Savo Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % -15 % 15 % -7 % -8 % -10 % -5 % 6 % -14 % -20 % 166 % jatkuu

19 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål jatkuu käyttötarkoitus användningsändamål Kauppahintojen summat :ssa maakunnittain Totala köpesummor i per landskap Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Hela landet Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % -11 % -11 % -15 % -20 % -7 % -33 % -46 % -15 % 17 %

20 20 muu rakentaminen kpl muu kpl maa- ja metsätalous kpl asuinrakentaminen kpl lomarakentaminen kpl Kuva 3. Bild 3. Kiinteistönluovutusten määrä maankäyttötarkoituksittain (luovutuksia yhteensä kpl) Antal fastighetsöverlåtelser efter markanvändningsändamål (överlåtelser ) muu rakentaminen 08mrd 0,8 muu 0,3 mrd maa- ja metsätalous 0,6 mrd lomarakentaminen 0,7 mrd asuinrakentaminen 4,0 mrd Kuva 4. Bild 4. Kauppahintojen summat maankäyttötarkoituksittain (kokonaissumma 8,2 mrd ) Totala köpesummor efter markanvändningsändamål (total köpesumma 8,2 mrd )

21 Kiinteistönluovutusten määrä eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål maakunta landskap käyttötarkoitus användningsändamål Uusimaa Varsinais- Suomi Itä- Uusimaa Satakunta Kanta- Häme Pirkanmaa Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois- Savo Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % -8 % 4 % -3 % -9 % -6 % -5 % -8 % -8 % -3 % -11 % jatkuu

22 Kiinteistönluovutusten määrä eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål jatkuu maakunt landskap käyttötarkoitus användningsändamål Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Hela landet Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % -8 % -6 % -5 % -7 % -7 % 1 % -6 % 3 % -5 %

23 23 2 Asuinpientalokiinteistöt 2 Småhusfastigheter 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt 300m 2 < pinta-ala <20 000m m 2 < areal < m 2 kerrosneliöhinta = kauppahinta/(kokonaisala*tonttitehokkuus) priset per kvadratmeter våningsyta = k-m 2 = kerrosneliömetri köpeskilling/(totalareal*tomtexploatering) k-m 2 = kvadratmeter våningsyta stj = sitova tonttijako stj = bindande tomtindelning otj = ohjeellinen tonttijako otj = riktgivande tomtindelning 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden: obebyggda objekt neliöhinta priset per kvadratmeter maakunta landskap tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta pinta-alan areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Uusimaa stj Kunta ,00 71,49 57, Muu ,19 139,78 100, otj Kunta ,96 49,30 29, Muu ,99 68,34 57, Varsinais-Suomi stj Kunta ,53 25,90 11, Muu ,64 56,68 54, otj Kunta ,00 14,19 11, Muu ,39 23,11 22, Itä-Uusimaa stj Kunta ,50 30,24 19, Muu ,81 86,73 136, otj Kunta ,89 41,00 34, Muu ,34 56,99 27, Satakunta stj Kunta ,99 7,44 4, Muu ,45 19,13 17, otj Kunta ,97 4,30 2, Muu ,13 7,91 8, Kanta-Häme stj Kunta ,94 24,80 19, Muu ,47 31,19 16, otj Kunta ,73 8,70 6, Muu ,13 11,85 11, Pirkanmaa stj Kunta ,50 25,09 32, Muu ,57 68,20 84, otj Kunta ,12 33,40 22, Muu ,74 90,24 117, Päijät-Häme stj Kunta ,74 24,07 9, Muu ,29 32,86 21, otj Kunta ,21 8,91 5, Muu ,91 12,22 7, Kymenlaakso stj Kunta ,00 11,20 8, Muu ,31 15,93 20, otj Kunta ,99 6,72 4, Muu ,26 7,44 11, Etelä-Karjala stj Kunta ,19 12,95 9, Muu ,55 20,22 31, otj Kunta ,42 6,12 5, Muu ,46 7,22 5, Etelä-Savo stj Kunta ,59 11,55 13,

24 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden: obebyggda objekt maakunta landskap tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta pinta-alan areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Muu ,68 23,06 20, otj Kunta ,00 12,32 15, Muu ,20 7,46 7, Pohjois-Savo stj Kunta ,55 46,56 33, Muu ,49 36,51 37, otj Kunta ,96 10,43 7, Muu ,48 22,00 30, Pohjois-Karjala stj Kunta ,09 39,67 16, Muu ,80 15,75 18, otj Kunta ,83 11,45 6, Muu ,84 6,23 4, Keski-Suomi stj Kunta ,56 40,51 33, Muu ,96 48,13 37, otj Kunta ,99 14,20 15, Muu ,64 26,30 19, Etelä-Pohjanmaa stj Kunta ,25 16,37 8, Muu ,96 36,29 45, otj Kunta ,04 4,91 4, Muu ,39 12,39 26, Pohjanmaa stj Kunta ,00 19,33 14, Muu ,86 25,50 18, otj Kunta ,60 6,17 7, Muu ,92 10,95 13, Keski-Pohjanmaa stj Kunta ,87 15,47 5, Muu ,07 16,32 10, otj Kunta ,43 4,13 3, Muu ,82 48,07 112, Pohjois-Pohjanma a stj Kunta ,50 35,26 21, Muu ,21 45,73 29, otj Kunta ,77 18,98 14, Muu ,86 16,53 17, Kainuu stj Kunta ,27 12,77 1, Muu ,49 9,41 7, otj Kunta ,35 11,40 10, Muu ,52 9,76 5, Lappi stj Kunta ,03 8,91 8, Muu ,22 25,83 25, otj Kunta ,03 5,21 3, Muu ,53 13,41 17, Ahvenanmaa stj Kunta ,51 19,21 11, Muu ,83 138,79 69, otj Kunta ,39 5,03 1, Muu ,37 23,57 13, Koko maa - Hela stj Kunta ,00 33,93 39, landet Muu ,35 86,49 93, otj Kunta ,00 15,73 18, Muu ,57 32,07 55, Yhteensä muutos-% stj Kunta 11 % vuodesta 2008 stj Muu 33 % Ändring-% otj Kunta 51 % från 2008 otj Muu 40 %