Alkusanat. Förord. Vuoden 2001 loppupuoliskolla alkanut kiinteistökaupan
|
|
- Kaisa Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkusanat Vuoden 2001 loppupuoliskolla alkanut kiinteistökaupan volyymin hienoinen kasvu jatkui myös vuonna Kotitalouksien luottamus omaan talouteensa on edelleen pysynyt vakaana. Tämä yhdessä alhaisen korkotason kanssa pitää yllä kiinteistöjen kysyntää. Vuonna 2003 tehtiin kiinteistökauppaa, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vuonna Kiinteistökauppoihin käytetty rahamäärä, 4,9 miljardia euroa, on prosentin edellisvuotista suurempi. Nyt julkaistava Kiinteistöjen kauppahintatilasto on järjestyksessään kahdeskymmeneskolmas. Vuodesta 2000 lähtien se on ollut osa Suomen virallista tilastoa. Aiempaan tapaan julkaisun tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistöjen kauppahintarekisteriin. Julkaisussa on esitetty tilastotietoja sellaisista kiinteistökauppoihin liittyvistä tiedoista, joilla on yleistä kiinnostavuutta ja merkitystä kiinteistömarkkinoiden kokonaiskuvan kannalta. Förord Den svaga tillväxten i et fastighetsaffärer som började i slutet av år 2001 fortsatte också år Hushållens tro på sin egen ekonomi har inte ändrats. Samtidigt har räntenivån varit låg vilket håller upp fastighetsköpen. Det ingicks fastighetsaffärer under år Försäljningen ökade med fem procent jämfört med år Sammanlagt användes 4,9 miljarder euro på fastighetsaffärer. Det är en procent mer än året innan. Köpeskillingsstatistik över fastigheter som nu publiceras är den tjugotredje i ordning. Från och med år 2000 har publikationen varit en del av Finlands officiella statistik. Såsom tidigare grundar sig uppgifterna i publikationen på köpeskillingsregistret över fastigheter som Lantmäteriverket upprätthåller. I publikationen har tagits fram sådana statistikuppgifter om fastighetsköp som är av allmänt intresse och som ger en helhetsbild av fastighetsmarknaderna. Helsingissä, maaliskuussa 2004 Helsingfors i mars 2004 Timo Tuhkanen Johtaja, Kehittämiskeskus Direktör, Utvecklingscentralen
2 SISÄLLYS Alkusanat 3 Keskeiset käsitteet 8 Kiinteistökaupat Fastighetsköp Suomen kunnat, läänit ja maakunnat 13 Taulukot 1 Koko maata koskevat tilastot 1.1 Erilaisten luovutusten ja yhteispinta-ala Kauppahintojen summat myyjän mukaan Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain Kiinteistönluovutusten eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 20 2 Asuinpientalokiinteistöt 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakennetut kohteet Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakennetut kohteet Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: rakennetut kohteet 49 3 Palvelu-, liike- ja teollisuuskiinteistöt 3.1 Palvelu (Y)-, liike (K)- ja teollisuuskiinteistöt (T) asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet Palvelu (Y)-, liike (K)- ja teollisuuskiinteistöt (T) asemakaava-alueella maakunnittain: rakennetut kohteet 51 4 Maa- ja metsätalouskiinteistöt 4.1 Yksinomaan viljeltyä maata sisältävät kiinteistöt maakunnittain (rakentamattomat, yli 2 ha) Yksinomaan viljeltyä maata sisältävät kiinteistöt maakunnittain mukaan (rakentamattomat, yli 2 ha) Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt maakunnittain (rakentamattomat, yli 2 ha) Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt maakunnittain mukaan (rakentamattomat, yli 2 ha) 55 5 Lomakiinteistöt 5.1 Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Ilman omaa rantaa olevat lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 60
3 5.2.2 Lomakiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt haja-asutusalueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Ilman omaa rantaa olevat lomakiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Rakentamattomat rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt maakunnittain mukaan (haja-asutusalue) 77 6 Erityisalueet 6.1 Raakamaa- ja soranottoalueet maakunnittain Turvemaa ja vesialueet maakunnittain 80 7 Maanhintaindeksit 81 Lukujen 2-5 taulukoissa ovat mukana vain edustavat kaupat. edustava kauppa = koko kiinteistön tai määräalan kauppa, joka ei ole sukulaisten välinen, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa
4 INNEHÅLL Förord 3 Centrala begrepp 8 Kiinteistökaupat Fastighetsköp Finlands kommuner, län och landskap 13 Tabeller 1 Statistik över hela landet 1.1 Antal olika överlåtelser och totalareal Totala köpesummor enligt försäljare Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål 20 2 Småhusfastigheter 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: bebyggda objekt Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: bebyggda objekt Småhusfastigheter i glesbygden per landskap: obebyggda objekt Småhusfastigheter i glesbygden per landskap: bebyggda objekt 49 3 Service-, affärs- och industrifastigheter 3.1 Service (Y)-, affärs (K)- och industrifastigheter (T) inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt Service (Y)-, affärs (K)- och industrifastigheter (T) inom detaljplaneområden per landskap: bebyggda objekt 51 4 Lant- och skogsbruksfastigheter 4.1 Fastigheter med enbart odlad mark per landskap (obebyggda, över 2 ha) Fastigheter med enbart odlad mark per landskap enligt areal (obebyggda, över 2 ha) Fastigheter med enbart skogsmark per landskap (obebyggda, över 2 ha) Fastigheter med enbart skogsmark per landskap enligt areal (obebyggda, över 2 ha) 55 5 Fritidsfastigheter 5.1 Fritidsfastigheter med strand inom stranddetaljplaneområde per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter utan strand inom stranddetaljplaneområde per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter inom stranddetaljplaneområden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2ha Fritidsfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter med strand i glesbygden per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha 67
5 5.4 Fritidsfastigheter med strand i glesbygden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter utan egen strand i glesbygden per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Obebyggda fritidsfastigheter med strand per landskap efter areal (glesbygd) 77 6 Specialområden 6.1 Råmark- och grustäkt områden per landskap Torvmark och vattenområden per landskap 80 7 Markprisindex 81 I de tabeller som ingår i kap. 2-5 har endast representativa köp medtagits. representativa köp = köp av hela fastigheten eller outbrutet område, som inte har skett mellan släktingar, köpet innebär inte lösöre eller förbehållen rätt till pension
6 Keskeiset käsitteet Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä omistusoikeuden yksikköä. Määräalalla tarkoitetaan rajoiltaan määrättyä kiinteistön osaa. Määräosalla tarkoitetaan kiinteistön murto-osaa, esimerkiksi 1/3. Kiinteistökaupalla tarkoitetaan kiinteistön tai sen osan taikka määräalan vastikkeellista saantoa. Sukulaisluovutuksella tarkoitetaan luovutusta, jossa luovutuksen saajana on luovuttajan puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 luvun mukaan voisi periä luovuttajan, luovuttajan ottolapsi tai kasvattilapsi taikka heidän puolisonsa. Edustava kauppa tarkoittaa koko kiinteistön tai määräalan kauppaa, joka ei ole sukulaisten välinen, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Viljellyn maan ja metsämaan kauppoina tilastoidaan kaupat, joiden pinta-ala on yli 2 hehtaaria ja joihin sisältyy enintään 5 % muuta kuin kyseistä maankäyttölajia. Lisäksi tilastoitavat kaupat ovat muuten edustavia. Kauppahinta /m 2 tai /ha tarkoittaa hintaa, joka saadaan, kun kokonaiskauppahinta jaetaan luovutuskirjassa ilmoitetulla kokonaispinta-alalla. Mediaani on kauppahintojen keskimmäinen arvo. Keskiarvo on maksettujen kauppahintojen aritmeettinen. Hajonta ( l. standardipoikkeama) on havaintojoukon hajaantumisen mitta. Jos havaintoaineisto on jakaantunut normaalisti (kellokäyrän mukaisesti), niin yhden keskihajonnan etäisyydellä on 67 % havaintomassasta. Kohteen rantaan rajoittuvuus on selvitetty peruskartoilta. Luovutuksen kohteen kaavatiedot ja kaavan käyttötarkoitus on saatu joko ao. kunnasta tai selvitetty maanmittaustoimistossa. Taulukoissa käytetyt kaavalajien nimitykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukaiset. Nämä vastaavat aiemmin voimassa olleen rakennuslain (RakL, 370/1958) kaavalajeja seuraavasti: MRL RakL Asemakaava, sitova tonttijako Asemakaava, ohjeellinen tonttijako Ranta-asemakaava Asemakaava Rakennuskaava Rantakaava Centrala begrepp Med fastighet avses en enhet för äganderätt som införts i fastighetsregistret. Med outbrutet område avses en gränsbestämd del av en fastighet. Med kvotdel (viss del) avses en bråkdel av en fastighet, t.ex. 1/3. Med fastighetsköp avses förvärv av fastighet eller del därav eller outbrutet område mot vederlag. Med släktöverlåtelse avses en överlåtelse där förvärvaren antingen är överlåtarens make eller en person som enligt 2 kap. ärvdabalken (40/65) kunde ärva överlåtaren, överlåtarens adoptiv eller fosterbarn eller make till en sådan person. Med representativa köp avses köp av en hel fastighet eller ett outbrutet område. Köpet har inte skett mellan släktingar och innebär inte lösöre eller förbehåll om rätt till sytning. Som köp av odlad mark och skogsmark statistikförs de köp som till arealen är över 2 hektar och i vilka ingår högst 5 % annat än ifrågavarande markanvändningsslag. Dessutom är de statistikförda köpen annars representativa. Med köpeskilling /m 2 eller /ha avses sådant pris, som fås när den totala köpesumman divideras med den totalareal som angetts i överlåtelsehandlingen. Median är det mellersta värdet av köpesummorna. Medeltal är det aritmetiska medeltalet av de betalda köpesummorna. Standardavvikelse är mått på avvikelser i mängden observationer. Om materialet är normalfördelat (klockformad kurva) ligger 67 % av observationsmassan inom en. Om ett objekt har egen strand har utretts från grundkartan. Det överlåtna objektets planuppgifter och planens avsedda ändamål har erhållits från den aktuella kommunen eller utretts på lantmäteribyrån. Namnen på de olika planerna i tabellrubrikerna är i enlighet med markanvändnings- och bygglagen (MBL, 132/99). I byggnadslagen (BygL, 370/1958) som tidigare var i kraft var motsvarande namn på planerna följande MBL BygL Detaljplan, bindande tomtindelning Detaljplan, riktgivande tomtindelning Stranddetaljplan Stadsplan Byggnadsplan Strandplan
7 Kiinteistökaupat 2003 Vuonna 2003 tehtiin kiinteistökauppaa, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vuonna Kiinteistökauppoihin käytetty rahamäärä, 4,9 miljardia euroa, on prosentin edellisvuotista suurempi. Vuoden 2001 loppupuoliskolla alkanut kiinteistökaupan volyymin hienoinen nousu jatkui myös vuonna Kotitalouksien luottamuksen pysyminen vakaana, alhainen korkotaso, kansouden nykyinen tila sekä muuttoliike pitävät yllä kiinteistöjen kysyntää. Pientalotontteja myytiin vuonna 2003 noin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityisten myymien tonttien hinnat nousivat asemakaava-alueilla noin 6% ja hajaasutusalueella noin 8 %. Helsingissä yksityisten myymien tonttien keskihinta (hinta) oli 140 /m 2 (+13 %), Espoossa 107 /m 2 (+24 %) ja Vantaalla 66 /m 2 (+16 %). Pientalojen kauppoja tehtiin vuonna 2003 yhteensä Kauppojen määrä lisääntyi viitisen prosenttia vuoteen 2002 verrattuna. Hinnat kohosivat keskimäärin 10 %. Omakotikiinteistön keskihinta (hinta) asemakaava-alueilla oli Espoossa (+10 %), Helsingissä (+2 %), Vantaalla (+12 %), Tampereella (+22 %), Kuopiossa (+25 %) ja Oulussa (+11 %). Lomakiinteistöjen kauppa on jatkunut edelleen vilkkaana. Kaavoitettujen rantatonttien huippuhinnat ovat pienempiä kuin vuosi sitten, joten keskihinnat ovat laskeneet noin 3 %. Kaavoittamattomien tonttien hinta on noussut 7 %. Rantatontti maksoi rantaasemakaava-alueilla keskimäärin ja haja-asutusalueella Kalleimmat rantakaavatontit myytiin Itä-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä :n keskihintaan. Rakennetut rantakiinteistöt kallistuivat koko maassa, kaava-alueilla 20 %, tosin näitä myytiin vain 360 kpl. Kaava-alueiden ulkopuolella mökkien hinnat nousivat 8 %. Ilman rantaa olevat ns. kuivan maan mökkien hinnat ovat pysyneet edellisvuoden tasossa. Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa omarantaiset rantakaavamökit maksoivat keskimäärin Kesämökin keskihinta koko maassa ranta-asemakaava-alueilla oli , haja-asutusalueen rannoilla Kuivanmaan mökkien hinta oli Pellon hinta nousi vuodesta 2002 keskimäärin 11 %. Hinnat ovat nousseet tasaisesti vuodesta 1997 lähtien. Koko maan keskihinta oli /ha. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomessa, keskimäärin /ha ja halvinta Lapissa, /ha. Peltokauppoja tehtiin 6 % vähemmän kuin vuonna Metsän keskihinta vuonna 2002 koko maassa oli /ha, nousua edellisestä vuodesta noin 6 %. Kalleinta metsä oli Uudenmaan maakunnassa, jossa keskihinta oli /ha ja halvinta Lapissa 400 /ha. Yli kahden hehtaarin metsäkauppoja tehtiin vuonna 2003 yhteensä kappaletta, mikä on noin 3 % enemmän kuin vuonna Menetelmät Maanmittauslaitos (MML) julkaisee vuosittain kaksi kiinteistöjen kauppahintatilastoa: vuositilaston keväällä ja puolivuotistilaston alkuvuoden kaupoista syyskuussa. Tilastot tuotetaan MML:n ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, jonka tiedot perustuvat kaupanvahvistajien ilmoituksiin, joita täydennetään kunnissa ja maanmittaustoimistoissa. Rekisteri on julkinen ja se sisältää tiedot kaikista kiinteistönluovutuksista vuodesta 1985 lähtien koko Suomen alueelta. Tilastointi pohjautuu maakunta- ja kuntajakoon. Määritelmät Hintataulukoissa ovat mukana vain nk. edustavat kaupat. Edustava kauppa tarkoittaa koko kiinteistön tai määräalan kauppaa, joka ei ole sukulaisten välinen, kaupassa ei ole pidätetty eläke- tms. oikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä omistusoikeuden yksikköä. Kiinteistökaupalla tarkoitetaan kiinteistön tai sen osan tai määräalan vastikkeellista saantoa. Kiinteistöjen kauppahintarekisteri ei sisällä irtaimen omaisuuden luovutuksia, kuten toimitilojen ja asuntojen osakekauppoja. Tilastotaulukoissa on esitetty sekä - että hinnat. Kun kauppahinnat asetetaan suuruusjärjes-
8 tykseen, on keskimmäisen kaupan hinta. Jos kauppoja on parillinen määrä, on kahden keskimmäisen kauppahinnan. Eri maankäyttölajien todellista hintakehitystä on vaikea laskea perinteisillä keskilukuihin perustuvilla menetelmillä. Vuosittain kohteiden laadussa ja sijainnissa tapahtuu suuriakin muutoksia. Lisäksi saman alueen hinnoissa on melkoista hajontaa. Tilastojulkaisussa olevat hintaindeksit lasketaan matemaattisilla monimuuttujamenetelmillä, joilla pyritään vakioimaan kaupan kohteen ominaisuudet. Tällöin hintakehitys saadaan esitettyä mahdollisimman luotettavana. Vertailtavuus Kiinteistöjen kauppahintatilastoa on julkaistu vuodesta 1982 lähtien. Vuodesta 1994 lähtien julkaisun luvut on järjestetty niin, että valtakunnalliset tilastot luovutuksista ovat luvussa 1 ja varsinaiset hintatilastot käyttötarkoituksittain luvuissa 2-6. Lukuja 3 ja 6 ei ole mukana puolivuotistilastossa. Vuonna 2002 on lukuun 5 lisätty taulukko 5.2.2, joka käsittää kauppahintatilastot lomakiinteistöistä asemakaava-alueella kunnittain. Taulukko sisältää lähinnä tunturialueiden lomakiinteistöjen kauppoja. Lisätietoja Yksittäisistä kaupoista saa tietoja maksua vastaan kaikista maanmittaustoimistoista. Internet-palvelun kautta (Karttapaikan tilauspalvelu osoitteessa ) voi kuvaruudulla näkyvää karttaa hyväksi käyttäen sekä rajata hakualueen että tarkastella haettujen kauppojen sijaintia. Tilatun aineiston voi myös siirtää tilaajan omaan käyttöön jatkokäsittelyä varten. Lisätietoja tilastosta ja tietopalvelusta antavat Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksessa julkaisun tekijät erikoistutkija Juhani Väänänen, puh: , Juhani.Vaananen@maanmittauslaitos.fi yli-insinööri Markku Airaksinen, puh: , Markku.Airaksinen@maanmittauslaitos.fi maanmittausinsinööri (AMK) Hanna Lauhkonen, puh: , Hanna.Lauhkonen@maanmittauslaitos.fi sekä maanmittaustoimistot kautta maan. Maanmittauslaitoksessa lasketut hintaindeksit eri maankäyttöluokille ovat julkaisun lopussa. Vuodesta 1997 lähtien tilasto pohjautuu maakuntajakoon aikaisemmin käytetyn läänijaon sijasta. Ulkomaalaisluovutuksia ei vuodesta 2000 lähtien ole enää tilastoitu. Luotettavuus Tilasto antaa yleiskuvan kiinteistökaupoista koko maassa. Jos tilastoitavan alueen kauppojen määrä on alle 3, on taulukoissa esitetty vain tieto. Kun havaintojen määrä tilastotaulukossa tai pylväskaavion aineistossa on pieni (alle 30 kauppaa), ei peräkkäisten aikajaksojen tai eri alueiden keskihintojen avulla voi luotettavasti tehdä hintavertailuja. Julkaisussa esitettävät kauppahintatiedot eivät sellaisenaan yleensä sovellu yksittäisen kohteen arviointiin. Käytännön arviointiongelman ratkaisuun soveltuvat paremmin yksittäisten kiinteistökauppojen tiedot.
9 Fastighetsaffärer 2003 Det ingicks fastighetsaffärer under år Försäljningen ökade med fem procent jämfört med år Sammanlagt användes 4,9 miljarder euro på fastighetsaffärer. Det är en procent mer än året innan. Den svaga tillväxten i et fastighetsaffärer som började i slutet av år 2001 fortsatte också år Hushållens tro på sin egen ekonomi, den låga räntenivån, nationalekonomins nuvarande läge samt flyttningsrörelsen håller upp fastighetsköpen. Det såldes ca 20 % mer småhustomter under år 2003 än året innan. Priserna på tomter som privatpersoner sålde steg inom planområden med ca 6 % och i glesbygden med ca 8 %. I Helsingfors var medelpriset (priset) på tomter som privatpersoner sålde 140 /m 2 (+13 %), i Esbo 107 /m 2 (+24 %) och i Vanda 66 /m 2 (+16 %). Det såldes totalt småhus under år Antalet köp ökade med ungefär fem procent jämfört med år Priserna steg i genomsnitt med 10 %. Medelpriset (priset) på egnahemshus inom detaljplaneområden var i Esbo (+10 %), i Helsingfors (+2 %), i Vanda (+12 %), i Tammerfors (+22 %), i Kuopio (+25 %) och i Uleåborg (+11 %). Handeln med fritidsfastigheter har fortfarande varit livlig. Toppriserna på strandtomter inom planområden är lägre än för ett år sedan, varför medelpriserna har sjunkit med ca 3 %. En icke planlagd tomt är 7 % dyrare än året innan. En strandtomt inom stranddetaljplaneområde kostade i genomsnitt och i glesbygden De dyraste planlagda strandtomterna såldes i Östra Nyland och Päijät-Häme där medelpriset var Bebyggda strandfastigheter blev dyrare i hela landet. Inom planområden var de 20 % dyrare, men det såldes dock bara 360 stycken av dessa. Utanför planområden steg priserna på sommarstugor med 8 %. Priserna på fritidsfastigheter utan egen strand dvs. tomter utanför havs- eller sjöområden har inte stigit från året innan. Bebyggda strandfastigheter med egen strand var dyrast i Nyland, där de kostade i genomsnitt Medelpriset på sommarstuga inom stranddetaljplaneområden i hela landet var och vid stränderna i glesbygden Priset på fritidsfastigheter utan egen strand var Priset på åkermark steg i genomsnitt med 11 procent från år Priserna har stigit jämnt från år Medelpriset i hela landet var /ha. Dyrast var åker i Egentliga Finland, i genomsnitt /ha och billigast i Lappland, /ha. Handeln med åkermark minskade med 6 % från året innan. Medelpriset på skog var i hela landet /ha år Ökningen från år 2001 var ca 6 %. Dyrast var skogen i landskapet Nyland där medelpriset var /ha och billigast i Lappland, 400 /ha. Antalet köp av över 2 ha skog var stycken, vilket är 3 % mer än år Metoder Lantmäteriverket (LMV) publicerar köpeskillingsstatistik över fastigheter två gånger om året. Årsstatistiken publiceras på våren och i september publiceras en interimistisk statistik över första halvårets köp. Statistiken baserar sig på Lantmäteriverkets köpeskillingsregister över fastigheter. Uppgifterna i registret härstammar från köpvittnens meddelanden som kommunerna och lantmäteribyråerna kompletterar. Registret är offentligt och i det finns uppgifter om alla fastighetsöverlåtelser som gjorts i Finland sedan år Statistiken baserar sig på landskaps- och kommunindelningen. Definitioner I pristabellerna finns enbart med s.k. representativa köp. Med representativa köp avses köp av hela fastigheter eller outbrutna områden, vilka inte sker mellan släktingar. I köpet ingår inte förbehåll om rätt till sytning eller annan rättighet. Lösöre ingår inte heller i överlåtelsen. Med fastighet avses en enhet för äganderätt som införts i fastighetsregistret. Med fastighetsköp avses åtkomst mot vederlag av fastighet eller del därav eller outbrutet område. Köpeskillingsregistret över fastigheter innehåller inte överlåtelser av lös egendom, såsom köp av affärslokalsaktier eller bostadsaktier. I statistiktabellerna finns med både medeltals- och priserna. När köpesummorna ordnas i storleksordning, är en den mellersta köpe-
10 summan. Om et fastighetsköp är ett jämnt tal, är en medeltalet av de två mellersta köpesummorna. Det är svårt att uträkna den verkliga prisutvecklingen i fråga om priserna på de olika markanvändningsslagen med hjälp av vanliga metoder som baserar sig på. Från år till år sker ofta ändringar i objektens art och läge. Därtill förekommer rätt stor spridning bland fastighetspriserna inom ett och samma område. De prisindex som används i denna statistik räknas med matematiska flervariabelsmetoder, varigenom man strävar till att standardisera köpobjektens egenskaper. På detta sätt kan den verkliga prisutvecklingen visas så tillförlitligt som möjligt. Jämförbarhet Köpeskillingsstatistik över fastigheter har publicerats sedan år Från och med år 1994 har kapitlen i publikationen varit i den ordning att riksomfattande statistik över överlåtelser finns i kapitel 1 och egentlig prisstatistik enligt bruksändamål i kapitlen 2-6. Kapitlen 3 och 6 finns inte med i den interimistiska statistiken. År 2002 har i kapitel 5 tillagts tabellen om köpeskillingsstatistik över fritidsfastigheter inom detaljplaneområden kommunvis. I tabellen ingår närmast köp av fritidsfastigheter i fjällområden. var köpen gjorts på Kartplatsens kartor. Dessutom kan beställda data överföras till beställarens egen dator för vidare bruk. Ytterligare information om statistiken och informationstjänsten ger publikationens författare vid Lantmäteriverkets utvecklingscentral: specialforskare Juhani Väänänen, tfn , Juhani.Vaananen@maanmittauslaitos.fi överingenjör Markku Airaksinen, tfn , Markku.Airaksinen@maanmittauslaitos.fi lantmäteriingenjör (YH) Hanna Lauhkonen, tfn , Hanna.Lauhkonen@maanmittauslaitos.fi samt lantmäteribyråerna i hela landet. De prisindex Lantmäteriverket beräknat för olika markanvändningsklasser finns i slutet av publikationen. Från och med år 1997 baserar sig statistiken på landskapsindelningen i stället för den tidigare använda länsindelningen. Fastigheter som utlänningar köpt har från och med år 2000 inte längre statistikförts. Pålitlighet Statistiken ger en allmän bild av fastighetsköpen i hela landet. Om et köp inom det statistikförda området är under 3, har man i tabellerna bara tagit fram numerära uppgifter. Då observationsmaterialet i statistiktabellen eller stolpdiagrammet underskrider 30 köp, kan priserna inte tillförlitligt jämföras med tidigare tidsperioder eller olika områden. I publikationen framförda köpeskillingsuppgifter passar vanligtvis inte som sådana för värdering av enskilda objekt. För enskilda värderingsproblem lämpar sig bättre utvalda köpeskillingsdata. Tilläggsuppgifter Alla lantmäteribyråer lämnar uppgifter om enskilda köp mot ersättning. Via Internettjänsten (Kartplatsens avgiftsbelagda beställningstjänst ) kan du också söka uppgifter om fastighetsköp. Du kan avgränsa ett sökområde på kartan och granska
11 1 Koko maata koskevat tilastot 1 Statistik över hela landet 1.1 Erilaisten luovutusten määrä ja yhteispinta-ala 1.1 Antal olika överlåtelser och totalareal kpl yhteispinta-ala ha st totalareal ha luovutuksen laatu kaava ei kaavaa yhteensä kaava ei kaavaa yhteensä överlåtelsens art plan ej plan summa plan ej plan summa Kiinteistökauppoja Fastighetsköp Vaihtoja Byten Lahjoja Gåvor Jakosopimuksia tms. Skiftesavtal o.d Edellisten yhdistelmiä Kombinerade överlåtelser Yhteensä Summa muutos ändring % 2 % 4 % Kiinteistönluovutusten vuosittain Antal fastighetsöverlåtelser per år kpl st vuosi år Luovutuksia Överlåtelser Kiinteistökauppoja Fastighetsköp Kuva 1. Kiinteistönluovutusten määrä vuosittain Bild 1. Antal fastighetsöverlåtelser per år
12 kpl Perintöverouudistus Myyntivoittoverouudistus Pääomatuloverouudistus 8000 Arvonlisävero Pankkilakko Kuva 2. Kiinteistöluovutusten kuukausittain Kuva 2. Antal fastighetsöverlåtelser per månad
13 1.2 Kauppahintojen summat myyjän mukaan 1.2 Totala köpesummor enligt försäljare Ks. Tilastokeskuksen käsikirjoja 5, Sektoriluokitus 2000 Se Statistikcentralens handböcker 5, Sektorindelningen 2000 Luovuttajan laatu Överlåtarens art Saajan laatu Förvärvarens art Kauppahintojen summat :ssa luovutuksensaajaluokittain Totala köpesummor i per förvärvare Julkinen yritys Offentligt företag Yksityinen yritys Privat företag Valtion kirkko Statskyrkan Rahoituslaitos Finansinstitut Valtio Staten Kunta Kommun Yksityinen Privat Ulkomaat Utlandet Muu yksit. yhteisö Annan privat sammanslutning Konkurssipesä Konkursbo Julkinen yritys Offentligt företag Yksityinen yritys Privat företag Rahoituslaitos Finansinstitut Valtio Staten Kunta Kommun Kuntainliitto Kommunalförbund Valtion kirkko Statskyrkan Säätiö tai rahasto Stiftelse eller fond Muu yksityinen yhteisö Annan privat sammanslutning Yksityinen Privat Ulkomaat Utlandet Konkurssipesä Konkursbo Yhteensä Summa Yhteensä Summa muutos ändring % Kuntainliitto Kommunalförbund Säätiö tai rahasto Stiftelse eller fond
14 muu kpl muu rakentaminen kpl maa- ja metsätalous kpl asuinrakentaminen kpl lomarakentaminen kpl Kuva 3. Bild 3. Kiinteistönluovutusten määrä maankäyttötarkoituksittain (luovutuksia yhteensä ) Antal fastighetsöverlåtelser efter markanvändningsändamål (överlåtelser ) muu 0,1 mrd muu rakentaminen 0,7 mrd maa- ja metsätalous 0,5 mrd asuinrakentaminen 3,0 mrd lomarakentaminen 0,5 mrd Kuva 4. Bild 4. Kauppahintojen summat maankäyttötarkoituksittain (kokonaissumma 4,9 mrd ) Totala köpesummor efter markanvändningsändamål (total köpesumma 4,9 mrd )
15 1.3 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål käyttötarkoitus användningsändamål Kauppahintojen summat :ssa maakunnittain Totala köpesummor i per landskap Uusimaa Varsinais- Suomi Itä- Uusimaa Satakunta Kanta- Häme Pirkanmaa Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois- Savo Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % 4 % 7 % 10 % 25 % 15 % 23 % 19 % 5 % 4 % 42 % jatkuu
16 1.3 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål jatkuu käyttötarkoitus användningsändamål Kauppahintojen summat :ssa maakunnittain Totala köpesummor i per landskap Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Hela landet Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % 0 % 4 % 2 % 17 % -7 % -7 % 14 % 15 % 1 %
17 1.4 Kiinteistönluovutusten määrä eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål käyttötarkoitus användningsändamål maakunta landskap Uusimaa Varsinais- Suomi Itä- Uusimaa Satakunta Kanta- Häme Pirkanmaa Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois- Savo Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % 7 % 7 % 4 % 12 % 7 % 6 % 7 % 4 % 2 % 3 % jatkuu
18 1.4 Kiinteistönluovutusten määrä eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål jatkuu maakunta landskap käyttötarkoitus användningsändamål Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Hela landet Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % 1 % 3 % -1 % 12 % 4 % -6 % 7 % 2 % 4 %
19 2 Asuinpientalokiinteistöt 2 Småhusfastigheter 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt 300m 2 < pinta-ala <20 000m m 2 < areal < m 2 kerrosneliöhinta = kauppahinta/(kokonaisala*tonttitehokkuus) priset per kvadratmeter våningsyta = k-m 2 = kerrosneliömetri köpeskilling/(totalareal*tomtexploatering) k-m 2 = kvadratmeter våningsyta stj = sitova tonttijako stj = bindande tomtindelning otj = ohjeellinen tonttijako otj = riktgivande tomtindelning 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden: obebyggda objekt maakunta landskap tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Uusimaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Varsinais-Suomi stj Kunta Muu otj Kunta Muu Itä-Uusimaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Satakunta stj Kunta Muu otj Kunta Muu Kanta-Häme stj Kunta Muu otj Kunta Muu Pirkanmaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Päijät-Häme stj Kunta Muu otj Kunta Muu Kymenlaakso stj Kunta Muu otj Kunta Muu Etelä-Karjala stj Kunta Muu otj Kunta Muu Etelä-Savo stj Kunta Muu otj Kunta Muu
20 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden: obebyggda objekt maakunta landskap tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Pohjois-Savo stj Kunta Muu otj Kunta Muu Pohjois-Karjala stj Kunta Muu otj Kunta Muu Keski-Suomi stj Kunta Muu otj Kunta Muu Etelä-Pohjanmaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Pohjanmaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Keski-Pohjanmaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Pohjois-Pohjanmaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Kainuu stj Kunta Muu otj Kunta Muu Lappi stj Kunta Muu otj Kunta Muu Ahvenanmaa stj Kunta Muu otj Kunta Muu Koko maa - Hela landet stj Kunta Muu otj Kunta Muu Yhteensä muutos-% stj Kunta 48 % vuodesta 2002 stj Muu 0 % Ändring-% otj Kunta 27 % från 2002 otj Muu 13 %
21 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt 300 m 2 < pinta-ala < m m 2 < areal < m 2 kerrosneliöhinta = kauppahinta/(kokonaisala*tonttitehokkuus) priset per kvadratmeter våningsyta = köpeskilling/(totalareal*tomtexploatering) k-m 2 = kerrosneliömetri k-m 2 = kvadratmeter våningsyta stj = sitova tonttijako stj = bindande tomtindelning otj = ohjeellinen tonttijako otj = riktgivande tomtindelning 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt neliöhinta priset per kvadratmeter kunta kommun tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare areal kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 kpl /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Uusimaa Nyland Espoo - Esbo stj Kunta Muu otj Muu Hanko - Hangö stj Kunta Helsinki - Helsingfors stj Kunta Muu otj Vantaa - Vanda stj Kunta Muu otj Kunta Muu Hyvinkää - Hyvinge stj Kunta Muu otj Inkoo - Ingå stj otj Kunta Järvenpää - Träskända stj Kunta Muu Karjaa - Karis stj Kunta Muu otj Kunta Muu Karjalohja - Karislojo otj Karkkila - Högfors stj Kunta Muu otj Kunta Muu Kauniainen - Grankulla stj Kunta Muu Kerava - Kervo stj Kunta Muu otj Kunta Kirkkonummi - Kyrkslätt otj Kunta Muu Lohja - Lojo stj Kunta Muu otj Kunta Muu
22 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt kunta kommun tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter areal kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 kpl /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Mäntsälä stj Kunta otj Kunta Muu Nummi-Pusula otj Kunta Muu Nurmijärvi stj Kunta Muu otj Kunta Muu Pohja - Pojo otj Pornainen - Borgnäs stj Kunta otj Muu Sammatti otj Kunta Siuntio -Sjundeå stj Kunta Muu otj Kunta Muu Tammisaari - Ekenäs stj Kunta Muu Tuusula - Tusby stj Kunta Muu otj Kunta Muu Vihti -Vichtis stj otj Kunta Muu Varsinais-Suomi Egentliga Finland Alastaro otj Askainen - Villnäs otj Kunta Aura otj Kunta Muu Dragsfjärd otj Kunta Halikko otj Kunta Muu Kaarina - S:t Karins stj Kunta Muu otj Kunta Muu Karinainen otj Kunta Kemiö - Kimito otj Kunta Kiikala otj Kunta Koski Tl otj Muu Kustavi - Gustavs otj Muu Laitila otj Kunta Lemu otj Muu Lieto - Lundo otj Kunta Muu Loimaa stj Kunta otj
23 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt kunta kommun tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter areal kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 kpl /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Loimaan kunta - Loimaa kommun otj Kunta Marttila otj Kunta Masku otj Kunta Muu Mellilä otj Kunta Merimasku otj Kunta Mietoinen otj Kunta Muurla otj Kunta Mynämäki otj Kunta Nai - Nådendal stj Kunta Muu Nousiainen - Nousis otj Kunta Oripää otj Kunta Parainen - Pargas stj Kunta Muu Paimio - Pemar otj Kunta Muu Perniö - Bjärnå otj Kunta Muu Pertteli otj Kunta Piikkiö - Pikis otj Kunta Muu Pyhäranta otj Kunta Pöytyä otj Kunta Raisio - Reso stj Kunta Muu otj Rusko otj Kunta Rymättylä - Rimito otj Kunta Salo stj Kunta Muu otj Sauvo - Sagu otj Kunta Somero otj Kunta Muu Suomusjärvi otj Kunta Taivassalo - Tövsala otj Kunta Tarvasjoki otj Kunta Turku - Åbo stj Kunta Muu otj Uusikaupunki - Nystad stj Kunta otj Kunta Vahto otj Kunta Yläne otj Kunta
24 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt kunta kommun tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter areal kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 kpl /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Itä-Uusimaa Östra Nyland Askola stj Kunta otj Kunta Loviisa - Lovisa stj Kunta Muu Pernaja - Pernå stj Muu otj Kunta Pukkila otj Kunta Muu Porvoo - Borgå stj Kunta Muu otj Kunta Muu Ruotsinpyhtää - Strömfors stj Kunta otj Kunta Sipoo - Sibbo otj Kunta Muu Satakunta Eura otj Kunta Muu Eurajoki - Euraåminne otj Kunta Harjavalta stj Kunta otj Huittinen stj Kunta Muu otj Jämijärvi otj Kunta Kankaanpää stj Kunta otj Kunta Karvia otj Muu Kiukainen otj Kunta Muu Kokemäki - Kumo stj Kunta Kullaa otj Kunta Lappi otj Kunta Lavia otj Kunta Luvia otj Kunta Merikarvia - Sastmola otj Kunta Nakkila otj Kunta Noormarkku - Norrmark stj Kunta otj Kunta Muu Pomarkku - Påmark otj Kunta Pori - Björneborg stj Kunta Muu Punkalaidun otj
Förord. Alkusanat. Aiempaan tapaan julkaisun tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen
Alkusanat Vuonna 2006 kiinteistökaupan volyymi pysyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Tähän on jo saattanut vaikuttaa nouseva korkotaso. Kuluttajien luottamus talouteen on kuitenkin edelleen
LisätiedotKiinteistöjen kauppahintatilasto
Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2011 Köpeskillingsstatistik över fastigheter Maanmittauslaitos Lantmäteriverket National Land Survey of Finland SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik
LisätiedotKELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN
LisätiedotKiinteistöjen kauppahintatilasto
Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2012 Köpeskillingsstatistik över fastigheter Maanmittauslaitos Lantmäteriverket National Land Survey of Finland SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik
LisätiedotMobile Laser Scanning. System Development,
FGI Publications N:o 153 Kiinteistöjen kauppahintatilasto Mobile Laser Scanning Köpeskillingsstatistik över fastighet System Development, 1.1. 30.6.2015 maanmittauslaitos lantmäteriverket Performance and
LisätiedotKiinteistöjen kauppahintatilasto
Kiinteistöjen kauppahintatilasto 1.1. 30.6.2013 Köpeskillingsstatistik över fastigheter Maanmittauslaitos SVT Suomen virallinen tilasto Hinnat 2013:2 Lantmäteriverket Finlands officiella statistik Priser
LisätiedotKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka
KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n
LisätiedotKIINTEISTÖJEN KAUPPAHINTATILASTO
KIINTEISTÖJEN KAUPPAHINTATILASTO köpeskillingsstatistik över fastigheter 2014 Maanmittauslaitos Lantmäteriverket National Land Survey of Finland SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik
LisätiedotKiinteistöjen kauppahintatilasto 2010 Köpeskillingsstatistik över fastigheter
MAANMITTAUSLAITOS.FI LANTMATERIVERKET.FI Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2010 Köpeskillingsstatistik över fastigheter Maanmittauslaitos SVT Suomen virallinen tilasto Hinnat 2011:1 Lantmäteriverket Finlands
LisätiedotKiinteistöjen kauppahintatilasto
Kiinteistöjen kauppahintatilasto 1.1. 30.6.2014 Köpeskillingsstatistik över fastigheter Maanmittauslaitos SVT Suomen virallinen tilasto Hinnat 2014:2 Lantmäteriverket Finlands officiella statistik Priser
LisätiedotMaanmittauslaitos Lantmäteriverket National Land Survey of Finland
Maanmittauslaitos Lantmäteriverket National Land Survey of Finland SVT Suomen virallinen tilasto Hinnat 2010:1 Finlands officiella statistik Priser Official Statistics of Finland Prices ISBN 951-48-0219-5
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
LisätiedotKiinteistöjen kauppahintatilasto
MAANMITTAUSLAITOS.FI LANTMATERIVERKET.FI Kiinteistöjen kauppahintatilasto 1.1. 30.6.2011 Köpeskillingsstatistik över fastigheter Maanmittauslaitos SVT Suomen virallinen tilasto Hinnat 2011:2 Lantmäteriverket
LisätiedotTurun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotFINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING
FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING 2002 Utgiven i Helsingfors den 31 december 2002 Nr 1367 1368 INNEHÅLL Nr Sidan 1367 Arbetsministeriets förordning om givande av arbetskraftspolitiskt utlåtande och om ärenden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
LisätiedotFörord. Alkusanat. Helsingissä, maaliskuussa 2003 Helsingfors, mars Timo Tuhkanen Johtaja, Kehittämiskeskus Direktör, Utvecklingscentralen
Alkusanat Huolimatta lievästä taantumasta on kotitalouksien luottamus omaan talouteensa pysynyt edelleen vakaana. Tämä yhdessä alhaisten viitekorkojen kanssa kasvatti kiinteistöjen kysyntää etenkin vuoden
LisätiedotKokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi
Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon
LisätiedotMaaliskuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt
LisätiedotTurun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotMahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
LisätiedotTurku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)
Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo
LisätiedotPALVELURAKENNE- UUDISTUS
PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS
LisätiedotTurun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus
LisätiedotAlkusanat. Förord. Julkaisun tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen
Alkusanat Förord Kiinteistökaupan volyymi on kasvanut jo kolme peräkkäistä vuotta. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet alhaisena pysytellyt korkotaso ja kuluttajien luja usko omaan talouteensa. Vuonna 2004
LisätiedotKiinteistöjen kauppahintatilasto
Kiinteistöjen kauppahintatilasto Köpeskillingsstatistik över fastigheter Maanmittauslaitos Lantmäteriverket National Land Survey of Finland SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Offical
Lisätiedottilastotiedotus statistisk rapport ISSN
# tilastotiedotus statistisk rapport ISSN 0355-2365 Tilastokeskus 978 Statistikcentralen Tiedustelut-Förfrdgningar Päiväys-Datum N:o-Nr Pekka Myrskylä 5.4.978 VÄ 978:6 Hannele Sauli Ossi Honkanen 90-6022
LisätiedotOMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy
ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun
LisätiedotMyönnetyt rakennusluvat
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Rakentaminen 2009 Byggandet 2009 Construction 2009 Myönnetyt rakennusluvat 2009, toukokuu Beviljade byggnadslov 2009,
LisätiedotVerohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan
Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotFINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING
FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING 2001 Utgiven i Helsingfors den 31 december 2001 Nr 1443 1445 INNEHÅLL Nr Sidan 1443 Undervisningsministeriets förordning om avgifter för arkivverkets prestationer... 3989 1444
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-
Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotTuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012
Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun
LisätiedotKIINTEISTÖJEN KAUPPAHINTATILASTO 2008
KIINTEISTÖJEN KAUPPAHINTATILASTO 2008 KÖPESKILLINGSSTATISTIK ÖVER FASTIGHETER SVT Hinnat 2009:1 Priser ISBN 951-48-0215-2 ISSN 0784-8315/Hinnat Priser ISSN 0782-4807 Maanmittauslaitos Lantmäteriverket
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi
Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2
LisätiedotTietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen
Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli
LisätiedotTurun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
LisätiedotPoliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne
50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:
LisätiedotTurun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
LisätiedotItä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö
Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue
LisätiedotTurun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
LisätiedotOmakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia
Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa
LisätiedotPro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
LisätiedotTurun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku
LisätiedotOHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN
OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotMobile Laser Scanning. System Development,
FGI Publications N:o 153 Kiinteistöjen kauppahintatilasto Köpeskillingsstatistik över fastigheter Mobile Laser Scanning 2015 System Development, Performance maanmittauslaitos lantmäteriverket national
Lisätiedotasumisoikeus ARAvuokraasunnot
29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
Lisätiedotpriset per kvadratmeterper kvadratmeter våningsyta kunta kommun pinta-alan keskiarvo arealmedelvärde mediaani median
2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaavaalueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt 3 m 2 < pintaala < 2 m 2 3 m 2 < areal < 2
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,
LisätiedotFinansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten
LisätiedotTilastot tutkijan näkökulmasta
40 vuotta Tilastot tutkijan näkökulmasta Timo Klaukka Terveystutkimuksen päällikkö, Kela 19.11.2004 40 vuotta Tilastot ovat vaativa tietoaarteisto Tilastot ovat hyvä apuväline ja niistä voi jopa kiinnostua
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu
LisätiedotEläkkeelle numeroina 2013
Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotSatakunta Lasten ja nuorten maakunta
Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme
LisätiedotEläkkeelle numeroina 2012
Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke
LisätiedotKanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)
Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen
LisätiedotTurun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
Lisätiedot8 29.01.2014 42 11.02.2014
Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 8 29.01.2014 42 11.02.2014 Tontinvaraushakemus asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen rakentamista varten/avain Yhtiöt / Ansökan om
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
LisätiedotVaruboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015
Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016
Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Marja-Leena Ikonen 5/2007 Virpi Tiitinen 5.4.2007 Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2006 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn
LisätiedotKuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska
Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan
LisätiedotKäynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»
LisätiedotMapTextLabellerin käyttö Carunassa. Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät /
MapTextLabellerin käyttö Carunassa Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät / 23.4.2015 Sisältö 1. Caruna yhtiönä 2. FME käyttö Carunassa 3. MapTextLabeller käyttö Carunassa 4. MapTextLabeller esimerkkejä 2
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten
LisätiedotTIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net
TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net Valmistuneet/valmistuvat kohteet: Vaihe Ka Toteutus v.2007 1. Sadonmaan silta, Loimaa liimapalkkisilta
LisätiedotTerveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2003
Tilastotiedote Statistikmeddelande 10/2004 Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2003 Yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården 31.12.2003 Kaija Vaalgamaa +358 9 3967 2241 kaija.vaalgamaa@stakes.fi
LisätiedotUppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd
Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274
LisätiedotKirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta
1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti
LisätiedotKunta-alan palkat Kommunsektorns löner 2014
TEHYN JULKAISUSARJA 2 14 D TILASTOJA JA KARTOITUKSIA Kunta-alan palkat Kommunsektorns löner 2014 n Kenneth Snellman n Kunta-alan palkat Kommunsektorns löner 2014 Kenneth Snellman Julkaisusarja D: Tilastoja
LisätiedotMaanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :
Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista
LisätiedotHäiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut
1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan
LisätiedotKunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta
Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten
LisätiedotAUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012
AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2012 01/2011 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 14 263 13 788 3,4 89,9 joista matkailuautoja 105 87 20,7 0,7 joista
Lisätiedot