Förord. Alkusanat. Aiempaan tapaan julkaisun tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen

Transkriptio

1 Alkusanat Vuonna 2006 kiinteistökaupan volyymi pysyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Tähän on jo saattanut vaikuttaa nouseva korkotaso. Kuluttajien luottamus talouteen on kuitenkin edelleen vahva. Vuonna 2006 tehtiin kiinteistökauppaa, mikä on noin prosentin vähemmän kuin vuonna Kiinteistökauppoihin käytetty rahamäärä 7,8 miljardia euroa, on noin 8 prosenttia edellisvuotista suurempi. Nyt julkaistava Kiinteistöjen kauppahintatilasto on järjestyksessään kahdeskymmenesyhdeksäs. Vuodesta 2000 lähtien se on ollut osa Suomen virallista tilastoa. Aiempaan tapaan julkaisun tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistöjen kauppahintarekisteriin. Julkaisussa on esitetty tilastotietoja sellaisista kiinteistökauppoihin liittyvistä tiedoista, joilla on yleistä kiinnostavuutta ja merkitystä kiinteistömarkkinoiden kokonaiskuvan kannalta. Förord Under år 2006 förblev fastighetshandelns volym nästan oförändrad jämfört med året innan. Den stigande räntenivån kan redan ha påverkat fastighetshandeln. Konsumenternas tilltro till ekonomin är emellertid fortfarande stark. År 2006 gjordes fastighetsaffärer, vilket är ca 1 procent mindre än år På fastighetsaffärer användes 7,8 miljarder euro, dvs. ca 8 procent mer än året innan. Den köpeskillingsstatistik över fastigheter som nu publiceras är den tjugonionde i ordning. Från och med år 2000 har publikationen varit en del av Finlands officiella statistik. Såsom tidigare grundar sig uppgifterna i publikationen på det köpeskillingsregister över fastigheter som Lantmäteriverket upprätthåller. I publikationen ingår sådana statistikuppgifter om fastighetsköp som är av allmänt intresse och som ger en helhetsbild av fastighetsmarknaden. Helsingissä, maaliskuussa 2007 Helsingfors i mars 2007 Timo Tuhkanen Johtaja, Kehittämiskeskus Direktör, Utvecklingscentralen

2 SISÄLLYS Alkusanat 3 Keskeiset käsitteet 8 Kiinteistökaupat Fastighetsköp Suomen kunnat, läänit ja maakunnat 13 Taulukot 1 Koko maata koskevat tilastot 1.1 Erilaisten luovutusten ja yhteispinta-ala Kauppahintojen summat myyjän mukaan Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain Kiinteistönluovutusten eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 20 2 Asuinpientalokiinteistöt 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakennetut kohteet Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakennetut kohteet Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: rakennetut kohteet 50 3 Palvelu-, liike- ja teollisuuskiinteistöt 3.1 Palvelu (Y)-, liike (K)- ja teollisuuskiinteistöt (T) asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet Palvelu (Y)-, liike (K)- ja teollisuuskiinteistöt (T) asemakaava-alueella maakunnittain: rakennetut kohteet 52 4 Maa- ja metsätalouskiinteistöt 4.1 Yksinomaan viljeltyä maata sisältävät kiinteistöt maakunnittain (rakentamattomat, yli 2 ha) Yksinomaan viljeltyä maata sisältävät kiinteistöt maakunnittain mukaan (rakentamattomat, yli 2 ha) Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt maakunnittain (rakentamattomat, yli 2 ha) Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt maakunnittain mukaan (rakentamattomat, yli 2 ha) 56 5 Lomakiinteistöt 5.1 Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Ilman omaa rantaa olevat lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 61

3 5.2.2 Lomakiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt haja-asutusalueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Ilman omaa rantaa olevat lomakiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet Rakentamattomat rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt maakunnittain mukaan (haja-asutusalue) 79 6 Erityisalueet 6.1 Raakamaa- ja soranottoalueet maakunnittain Turvemaa ja vesialueet maakunnittain 82 7 Maanhintaindeksit 83

4 INNEHÅLL Förord 3 Centrala begrepp Kiinteistökaupat Fastighetsköp 11 Finlands kommuner, län och landskap 13 Tabeller 1 Statistik över hela landet 1.1 Antal olika överlåtelser och totalareal Totala köpesummor enligt försäljare Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål 20 2 Småhusfastigheter 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: bebyggda objekt Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: bebyggda objekt Småhusfastigheter i glesbygden per landskap: obebyggda objekt Småhusfastigheter i glesbygden per landskap: bebyggda objekt 50 3 Service-, affärs- och industrifastigheter 3.1 Service (Y)-, affärs (K)- och industrifastigheter (T) inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt Service (Y)-, affärs (K)- och industrifastigheter (T) inom detaljplaneområden per landskap: bebyggda objekt 52 4 Lant- och skogsbruksfastigheter 4.1 Fastigheter med enbart odlad mark per landskap (obebyggda, över 2 ha) Fastigheter med enbart odlad mark per landskap enligt areal (obebyggda, över 2 ha) Fastigheter med enbart skogsmark per landskap (obebyggda, över 2 ha) Fastigheter med enbart skogsmark per landskap enligt areal (obebyggda, över 2 ha) 56 5 Fritidsfastigheter 5.1 Fritidsfastigheter med strand inom stranddetaljplaneområde per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter utan strand inom stranddetaljplaneområde per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter inom stranddetaljplaneområden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2ha Fritidsfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter med strand i glesbygden per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha 69

5 5.4 Fritidsfastigheter med strand i glesbygden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Fritidsfastigheter utan egen strand i glesbygden per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha Obebyggda fritidsfastigheter med strand per landskap efter areal (glesbygd) 79 6 Specialområden 6.1 Råmark- och grustäkt områden per landskap Torvmark och vattenområden per landskap 82 7 Markprisindex 83

6 Keskeiset käsitteet Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä omistusoikeuden yksikköä. Määräalalla tarkoitetaan rajoiltaan määrättyä kiinteistön osaa. Määräosalla tarkoitetaan kiinteistön murto-osaa, esimerkiksi 1/3. Kiinteistökaupalla tarkoitetaan kiinteistön tai sen osan taikka määräalan vastikkeellista saantoa. Sukulaisluovutuksella tarkoitetaan luovutusta, jossa luovutuksen saajana on luovuttajan puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 luvun mukaan voisi periä luovuttajan, luovuttajan ottolapsi tai kasvattilapsi taikka heidän puolisonsa. Edustava kauppa tarkoittaa koko kiinteistön tai määräalan kauppaa, joka ei ole sukulaisten välinen, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Viljellyn maan ja metsämaan kauppoina tilastoidaan kaupat, joiden pinta-ala on yli 2 hehtaaria ja joihin sisältyy enintään 5 % muuta kuin kyseistä maankäyttölajia. Lisäksi tilastoitavat kaupat ovat muuten edustavia. Kauppahinta /m 2 tai /ha tarkoittaa hintaa, joka saadaan, kun kokonaiskauppahinta jaetaan luovutuskirjassa ilmoitetulla kokonaispinta-alalla. Mediaani on kauppahintojen keskimmäinen arvo. Keskiarvo on maksettujen kauppahintojen aritmeettinen. Hajonta ( l. standardipoikkeama) on havaintojoukon hajaantumisen mitta. Jos havaintoaineisto on jakaantunut normaalisti (kellokäyrän mukaisesti), niin yhden keskihajonnan etäisyydellä on 67 % havaintomassasta. Kohteen rantaan rajoittuvuus on selvitetty peruskartoilta. Luovutuksen kohteen kaavatiedot ja kaavan käyttötarkoitus on saatu joko ao. kunnasta tai selvitetty maanmittaustoimistossa. Taulukoissa käytetyt kaavalajien nimitykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukaiset. Nämä vastaavat aiemmin voimassa olleen rakennuslain (RakL, 370/1958) kaavalajeja seuraavasti MRL RakL Asemakaava, sitova tonttijako Asemakaava, ohjeellinen tonttijako Ranta-asemakaava Asemakaava Rakennuskaava Rantakaava Centrala begrepp Med fastighet avses en enhet för äganderätt som införts i fastighetsregistret. Med outbrutet område avses en gränsbestämd del av en fastighet. Med kvotdel (viss del) avses en bråkdel av en fastighet, t.ex. 1/3. Med fastighetsköp avses förvärv av fastighet eller del därav eller outbrutet område mot vederlag. Med släktöverlåtelse avses en överlåtelse där förvärvaren antingen är överlåtarens make eller en person som enligt 2 kap. ärvdabalken (40/65) kunde ärva överlåtaren, överlåtarens adoptiv eller fosterbarn eller make till en sådan person. Med representativa köp avses köp av en hel fastighet eller ett outbrutet område. Köpet har inte skett mellan släktingar och innebär inte lösöre eller förbehåll om rätt till sytning. Som köp av odlad mark och skogsmark statistikförs de köp som till arealen är över 2 hektar och i vilka ingår högst 5 % annat än ifrågavarande markanvändningsslag. Dessutom är de statistikförda köpen annars representativa. Med köpeskilling /m 2 eller /ha avses sådant pris, som fås när den totala köpesumman divideras med den totalareal som angetts i överlåtelsehandlingen. Median är det mellersta värdet av köpesummorna. Medeltal är det aritmetiska medeltalet av de betalda köpesummorna. Standardavvikelse är mått på avvikelser i mängden observationer. Om materialet är normalfördelat (klockformad kurva) ligger 67 % av observationsmassan inom en. Om ett objekt har egen strand har utretts från grundkartan. Det överlåtna objektets planuppgifter och planens avsedda ändamål har erhållits från den aktuella kommunen eller utretts på lantmäteribyrån. Namnen på de olika planerna i tabellrubrikerna är i enlighet med markanvändnings- och bygglagen (MBL, 132/99). I byggnadslagen (BygL, 370/1958) som tidigare var i kraft var motsvarande namn på planerna följande MBL BygL Detaljplan, bindande tomtindelning Detaljplan, riktgivande tomtindelning Stranddetaljplan Stadsplan Byggnadsplan Strandplan

7 Kiinteistökaupat 2006 Kiinteistökaupan volyymi pysyi suunnilleen ennallaan vuoteen 2005 verrattuna. Kiinteistöjen hinnat ovat sen sijaan yhä nousussa. Vuonna 2006 tehtiin kiinteistökauppaa, mikä on noin 0,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna Kiinteistökauppoihin käytetty rahamäärä, 7,8 miljardia euroa, on noin 8 prosenttia edellisvuotista suurempi. Kasvu johtuu lähinnä pientalojen- ja tonttien hintojen jatkuvasta noususta. Pientalojen kauppoja tehtiin vuonna 2006 yhteensä Kauppojen määrä pysyi entisellään vuoteen 2005 verrattuna. Hinnat kohosivat keskimäärin yhdeksän prosenttia kaava-alueilla ja kuusi prosenttia haja-asutusalueella. Omakotikiinteistön keskihinta (hinta) kaava-alueilla oli Espoossa (nousua 7 %), Helsingissä (+12 %), Vantaalla (+13 %), Tampereella (+7 %), Kuopiossa (+1 %) ja Oulussa (+9 %). Vuonna 2006 pientalotontteja myytiin viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityisten myymien tonttien neliöhinnat nousivat 30 prosenttia asemakaava-alueilla ja haja-asutusalueella 13 prosenttia. Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien keskihinta (hinta) sitovan tonttijaon asemakaava-alueilla oli 210 /m 2 (nousua 16 %), Espoossa 162 /m 2 (+17 %) ja Vantaalla 103 /m 2 (+6 %). Loma-asumista palvelevia kiinteistökauppoja tehtiin kappaletta mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Omarantaisia on myydyistä lomakiinteistöistä kuitenkin edelleen kaksi kolmasosaa. Omarantainen rakentamaton tontti alueella, jolla on ranta-asemakaava, maksoi keskimäärin euroa, kauppojen määrä laski kahdeksan prosenttia. Hintataso pysyi täsmälleen samana edellisvuoteen verrattuna. Ranta-asemakaavaalueilla tehtiin kalleimmat tonttikaupat Uudellamaalla keskihintaan () euroa. Haja-asutusalueella rantatontteja myytiin seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuonna ja keskihinta nousi seitsemän prosenttia. Kaavaalueen ulkopuolinen rantarakennuspaikka maksoi euroa, kallein hintataso oli Uudellamaalla euroa. Vesistön rannalla sijaitsevan rakennetun lomakiinteistön keskihinta nousi kaava-alueella 18 prosenttia ja kaava-alueen ulkopuolella 15 prosenttia. Rakennettu lomakiinteistö maksoi rantaasemakaava-alueella keskimäärin euroa. Kaava-alueen ulkopuolella omarantaisten lomakiinteistöjen keskihinta oli (+15 %) ja kuivan maan mökkien (+17 %). Kallein maakunta oli Uusimaa, jossa rantakaavamökki maksoi keskimäärin euroa. Itä-Uudellamaalla puolestaan rantaan rajoittuva haja-alueen mökki maksoi euroa. Pellon hinta nousi koko maassa vuodesta 2005 keskimäärin 11 prosenttia. Hinnat ovat nousseet tasaisesti lähes 10 vuotta. Koko maan keskihinta oli /ha. Kalleinta pelto oli Varsinais- Suomessa, keskimäärin /ha (nousua 4 %). Halvinta pelto oli Lapissa, /ha. Peltokauppoja koko maassa tehtiin 760 kappaletta, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin vuonna Edustavia yli kahden hehtaarin metsäkauppoja tehtiin vuonna 2006 koko maassa kappaletta. Määrä on noin prosentin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Metsän keskihinta, /ha, oli neljä prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Kalleinta metsä oli Uudenmaan maakunnassa, /ha, ja halvinta Lapin maakunnassa, 530 /ha. Menetelmät Maanmittauslaitos (MML) julkaisee vuosittain kaksi kiinteistöjen kauppahintatilastoa: vuositilaston keväällä ja puolivuotistilaston alkuvuoden kaupoista syyskuussa. Tilastot tuotetaan MML:n ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, jonka tiedot perustuvat kaupanvahvistajien ilmoituksiin, joita täydennetään kunnissa ja maanmittaustoimistoissa. Rekisteri on julkinen ja se sisältää tiedot kaikista kiinteistönluovutuksista vuodesta 1985 lähtien koko Suomen alueelta. Tilastointi pohjautuu maakunta- ja kuntajakoon. Määritelmät Hintataulukoissa ovat mukana vain nk. edustavat kaupat. Edustava kauppa tarkoittaa koko kiinteistön tai määräalan kauppaa, joka ei ole sukulaisten välinen, kaupassa ei ole pidätetty eläke- tms. oikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä omistusoikeuden yksikköä. Kiinteistökaupalla tarkoitetaan kiinteistön tai sen osan tai määräalan vastikkeellista saantoa. Kiinteistöjen kauppahintarekisteri ei sisällä irtaimen omaisuuden luovutuksia, kuten toimitilojen ja asuntojen osakekauppoja. Tilastotaulukoissa on esitetty sekä - että hinnat. Kun kauppahinnat asetetaan suuruusjärjestykseen, on keskimmäisen kaupan hinta. Jos kauppoja on parillinen määrä, on kahden keskimmäisen kauppahinnan. Eri maankäyttölajien todellista hintakehitystä on

8 vaikea laskea perinteisillä keskilukuihin perustuvilla menetelmillä. Vuosittain kohteiden laadussa ja sijainnissa tapahtuu suuriakin muutoksia. Lisäksi saman alueen hinnoissa on melkoista hajontaa. Tilastojulkaisussa olevat hintaindeksit lasketaan matemaattisilla monimuuttujamenetelmillä, joilla pyritään vakioimaan kaupan kohteen ominaisuudet. Tällöin hintakehitys saadaan esitettyä mahdollisimman luotettavana. erikoistutkija Juhani Väänänen, puh: , yli-insinööri Markku Airaksinen, puh: , sekä maanmittaustoimistot kautta maan. Vertailtavuus Kiinteistöjen kauppahintatilastoa on julkaistu vuodesta 1982 lähtien. Vuodesta 1994 lähtien julkaisun luvut on järjestetty niin, että valtakunnalliset tilastot luovutuksista ovat luvussa 1 ja varsinaiset hintatilastot käyttötarkoituksittain luvuissa 2-6. Lukuja 3 ja 6 ei ole mukana puolivuotistilastossa. Vuonna 2002 on lukuun 5 lisätty taulukko 5.2.2, joka käsittää kauppahintatilastot lomakiinteistöistä asemakaava-alueella kunnittain. Taulukko sisältää lähinnä tunturialueiden lomakiinteistöjen kauppoja. Maanmittauslaitoksessa lasketut hintaindeksit eri maankäyttöluokille ovat julkaisun lopussa. Vuodesta 1997 lähtien tilasto pohjautuu maakuntajakoon aikaisemmin käytetyn läänijaon sijasta. Ulkomaalaisluovutuksia ei vuodesta 2000 lähtien ole enää tilastoitu. Luotettavuus Tilasto antaa yleiskuvan kiinteistökaupoista koko maassa. Jos tilastoitavan alueen kauppojen määrä on alle 3, on taulukoissa esitetty vain tieto. Kun havaintojen määrä tilastotaulukossa tai pylväskaavion aineistossa on pieni (alle 30 kauppaa), ei peräkkäisten aikajaksojen tai eri alueiden keskihintojen avulla voi luotettavasti tehdä hintavertailuja. Julkaisussa esitettävät kauppahintatiedot eivät sellaisenaan yleensä sovellu yksittäisen kohteen arviointiin. Käytännön arviointiongelman ratkaisuun soveltuvat paremmin yksittäisten kiinteistökauppojentiedot. Lisätietoja Yksittäisistä kaupoista saa tietoja maksua vastaan kaikista maanmittaustoimistoista. Tekemällä käyttäjäsopimuksen Ammattilaisen Karttapaikan käytöstä ( pääsee kauppahintarekisterin selauspalvelun käyttäjäksi. Sen kautta voi hakea ajantasaista tietoa tehdyistä kiinteistökaupoista. Kauppojen sijainti näytetään kartalla ja tarkemmat tiedot lomakkeella. Haetun aineiston voi myös siirtää tilaajan omaan käyttöön jatkokäsittelyä varten. Lisätietoja tilastosta ja tietopalvelusta antavat Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksessa julkaisun tekijät

9 Fastighetsköp 2006 Fastighetshandelns volym förblev nästan oförändrad jämfört med år Däremot stiger fastighetspriserna alltjämt. Under år 2006 gjordes fastighetsköp, vilket är 0,9 procent mindre än år På fastighetsköp användes 7,8 miljarder euro, vilket är ca 8 procent mer än året innan. Tillväxten beror närmast på att priserna på småhus och tomter stiger alltjämt. Det gjordes totalt småhusköp år Antalet köp förblev på nästan samma nivå som år Priserna steg i genomsnitt med 9 procent inom planområden och med 6 procent i glesbygden. Medelpriset (priset) på egnahemshus inom planområden var i Esbo (7 % ökning), i Helsingfors (+12 %), i Vanda (+13 %), i Tammerfors (+7 %), i Kuopio (+1 %) och i Uleåborg (+9 %). Under år 2006 såldes 5 procent mindre småhustomter än året innan. Kvadratmeterspriserna på tomter som såldes av privatpersoner steg inom detaljplaneområden med 30 procent och i glesbygden med 13 procent. I Helsingfors uppgick medelpriset (priset) på plantomter som såldes av privatpersoner till 210 /m 2 (16 % ökning), i Esbo till 162 /m 2 (+17 %) och i Vanda till 103 /m 2 (+6 %). Det gjordes sammanlagt köp av fastigheter för fritidsboende, vilket är 2 procent mindre än ett år tidigare. Fritidsfastigheter med egen strand utgör emellertid fortfarande två tredjedelar av det totala et sålda fritidsfastigheter. En obebyggd tomt med egen strand inom ett stranddetaljplaneområde kostade i genomsnitt euro. Antalet köp minskade med 8 procent. Prisnivån förblev precis densamma som året innan. De dyraste tomtaffärerna inom stranddetaljplaneområdena gjordes i Nyland, där medelpriset (en) var euro. I glesbygden såldes 7 procent mer strandtomter än året innan och medelpriset steg med 7 procent. En strandbyggnadsplats utanför ett planområde kostade euro. Nyland har den högsta prisnivån, euro. Genomsnittspriset på en bebyggd fritidsfastighet vid ett vattendrag steg inom planområden med 18 procent och utanför planområden med 15 procent. En bebyggd fritidsfastighet inom stranddetaljplaneområde kostade i genomsnitt euro. Utanför planområden var medelpriset på fritidsfastigheter med egen strand (+15 %) och utan egen strand (+17 %). Det dyraste landskapet var Nyland, där en sommarstuga inom strandplan kostade i genomsnitt euro. I Östra Nyland kostade en sommarstuga som gränsar till en strand i glesbygden euro. Priset på åker steg i hela landet i genomsnitt med 11 procent från år Priserna har stigit jämnt i närmare 10 år. Medelpriset var /ha i hela landet. Dyrast var åkermark i Egentliga Finland, i genomsnitt /ha (+4 % ökning). Billigast var åkermarken i Lappland, /ha. Det gjordes 760 köp av åkermark i hela landet, dvs. 19 procent mindre än år Det gjordes representativa köp av skog på över två hektar i hela landet år Antalet är 1 procent mindre än året innan. Medelpriset på skog var /ha, dvs. 4 procent mer än året innan. Dyrast var skogen i landskapet Nyland, där priset var /ha, och billigast i Lappland, 530 /ha. Metoder Lantmäteriverket (LMV) publicerar två gånger per år köpeskillingsstatistik över fastigheter. Årsstatistiken publiceras på våren och i september publiceras halvårsstatistik över första halvårets köp. Statistiken baserar sig på Lantmäteriverkets köpeskillingsregister över fastigheter. Uppgifterna i registret härstammar från köpvittnens meddelanden som sedan kompletterats av kommunerna och lantmäteribyråerna. Registret är offentligt och innehåller uppgifter om alla fastighetsöverlåtelser som gjorts i Finland sedan år Statistiken baserar sig på landskaps- och kommunindelningen. Definitioner Enbart s.k. representativa köp har inkluderats i pristabellerna. Med representativa köp avses sådana köp av hela fastigheter eller outbrutna områden som inte sker mellan släktingar. I köpet ingår inte förbehåll om rätt till sytning eller annan rättighet. Lösöre ingår inte heller i överlåtelsen. Med fastighet avses en enhet för äganderätt som införts i fastighetsregistret. Med fastighetsköp avses åt-

10 komst mot vederlag av fastighet eller del därav eller av outbrutet område. Köpeskillingsregistret över fastigheter innehåller inte överlåtelser av lös egendom, såsom köp av aktier i affärslokaler eller bostadsaktier. I statistiktabellerna finns både medeltals- och priserna. När köpesummorna ordnas i storleksordning, är en den mellersta köpesumman. Om et fastighetsköp är ett jämnt tal, är en medeltalet av de två mellersta köpesummorna. I fråga om priserna på de olika markanvändningsslagen är det svårt att räkna ut den faktiska prisutvecklingen med hjälp av sedvanliga metoder som baserar sig på. Från år till år sker t.o.m. stora ändringar i objektens art och läge. Därtill förekommer rätt stor spridning av fastighetspriserna inom ett och samma område. De prisindex som används i denna statistik räknas med matematiska flervariabelsmetoder, varigenom man strävar till att standardisera köpobjektens egenskaper. På så sätt kan prisutvecklingen beskrivas så tillförlitligt som möjligt. Jämförbarhet Köpeskillingsstatistik över fastigheter har publicerats sedan år Från och med år 1994 har kapitlen ordnats på följande sätt: riksomfattande statistik över överlåtelser i kapitel 1 och egentlig prisstatistik enligt bruksändamål i kapitlen 2-6. Kapitlen 3 och 6 finns inte med i halvårsstatistiken. Till kapitel 5 fogades år 2002 tabell 5.2.2, som innehåller köpeskillingsstatistik över fritidsfastigheter inom detaljplaneområden. Tabellen är indelad kommunvis och i den ingår främst köp av fritidsfastigheter i fjällområden. Statistiken ger en allmän bild av fastighetsköpen i hela landet. Om et köp inom det statistikförda området är mindre än 3, ges bara numerära uppgifter i tabellerna. Då observationsmaterialet i en statistiktabell eller ett stolpdiagram är ringa (mindre än 30 köp), kan medelpriserna inte tillförlitligt jämföras med tidigare tidsperioder eller olika områden. Köpeskillingsuppgifterna i publikationen lämpar sig vanligtvis inte som sådana för värdering av enskilda objekt. För praktiska värderingsproblem lämpar sig uppgifter över enskilda fastighetsaffärer bättre. Tilläggsuppgifter Alla lantmäteribyråer lämnar uppgifter om enskilda fastighetsköp mot ersättning. Genom ett användaravtal för Lantmäteriverkets Kartplats för fackmän ( kan man bli användare av köpeskillingsregistrets informationstjänst och söka aktuell information om fastighetsköp. Köpen syns på kartan och närmare uppgifter fås på blankett. Dessutom kan beställda data överföras till beställarens egen dator för vidare bruk. Ytterligare information om statistiken och informationstjänsten ger de som sammanställt publikationen vid Lantmäteriverkets utvecklingscentral: specialforskare Juhani Väänänen, tfn , Juhani.Vaananen@maanmittauslaitos.fi Överingenjör Markku Airaksinen, tfn , Markku.Airaksinen@maanmittauslaitos.fi samt lantmäteribyråerna i hela landet. Prisindex beräknade av Lantmäteriverket för olika markanvändningsklasser finns i slutet av publikationen. Från och med år 1997 baserar sig statistiken på landskapsindelning i stället för länsindelning såsom tidigare. Fastigheter som utlänningar köpt har från och med år 2000 inte statistikförts. Pålitlighet

11 1 Koko maata koskevat tilastot 1 Statistik över hela landet 1.1 Erilaisten luovutusten määrä ja yhteispinta-ala 1.1 Antal olika överlåtelser och totalareal 14 kpl yhteispinta-ala ha st totalareal ha luovutuksen laatu kaava ei kaavaa yhteensä kaava ei kaavaa yhteensä överlåtelsens art plan ej plan summa plan ej plan summa Kiinteistökauppoja Fastighetsköp Vaihtoja Byten Lahjoja Gåvor Jakosopimuksia tms. Skiftesavtal o.d Edellisten yhdistelmiä Kombinerade överlåtelser Yhteensä Summa muutos ändring % -3 % -2 % Kiinteistönluovutusten vuosittain Antal fastighetsöverlåtelser per år kpl st vuosi år Luovutuksia Överlåtelser Kiinteistökauppoja Fastighetsköp Kuva 1. Kiinteistönluovutusten määrä vuosittain Bild 1. Antal fastighetsöverlåtelser per år

12 Perintöverouudistus Myyntivoittoverouudistus Pääomatuloverouudistus Arvonlisävero Pankkilakko

13 Kauppahintojen summat myyjän mukaan 1.2 Totala köpesummor enligt försäljare Ks. Tilastokeskuksen käsikirjoja 5, Sektoriluokitus 2000 Se Statistikcentralens handböcker 5, Sektorindelningen 2000 Kauppahintojen summat :ssa luovutuksensaajaluokittain Totala köpesummor i per förvärvare Yhteensä Summa Muu yksit. yhteisö Annan privat sammanslutning Konkurssipesä Konkursbo Ulkomaat Utlandet Yksityinen Privat Säätiö tai rahasto Stiftelse eller fond Valtion kirkko Statskyrkan Rahoituslaitos Finansinstitut Kuntainliitto Kommunalförbund Kunta Kommun Valtio Staten Yksityinen yritys Privat företag Julkinen yritys Offentligt företag Saajan laatu Förvärvarens art Luovuttajan laatu Överlåtarens art Julkinen yritys Offentligt företag Yksityinen yritys Privat företag Rahoituslaitos Finansinstitut Valtio Staten Kunta Kommun Kuntainliitto Kommunalförbund Valtion kirkko Statskyrkan Säätiö tai rahasto Stiftelse eller fond Muu yksityinen yhteisö Annan privat sammanslutning Yksityinen Privat Ulkomaat Utlandet Konkurssipesä Konkursbo Yhteensä Summa muutos ändring %

14 17 muu rakentaminen kpl muu kpl maa- ja metsätalous kpl asuinrakentaminen kpl lomarakentaminen kpl Kuva 3. Bild 3. Kiinteistönluovutusten määrä maankäyttötarkoituksittain (luovutuksia yhteensä ) Antal fastighetsöverlåtelser efter markanvändningsändamål (överlåtelser ) muu rakentaminen 1,5 mrd muu 0,2 maa- ja metsätalous 0,7 mrd asuinrakentaminen 4,7 mrd lomarakentaminen 0,7 mrd Kuva 4. Bild 4. Kauppahintojen summat maankäyttötarkoituksittain (kokonaissumma 7,8 mrd ) Totala köpesummor efter markanvändningsändamål (total köpesumma 7,8 mrd )

15 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål Kauppahintojen summat :ssa maakunnittain Totala köpesummor i per landskap käyttötarkoitus användningsändamål Uusimaa Varsinais- Suomi Itä- Uusimaa Satakunta Kanta- Häme Pirkanmaa Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois- Savo Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % 9 % 5 % 2 % 4 % 11 % 9 % 11 % 39 % 21 % 2 % jatkuu

16 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål jatkuu Kauppahintojen summat :ssa maakunnittain Totala köpesummor i per landskap käyttötarkoitus användningsändamål Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Hela landet Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % 19 % 0 % 14 % 18 % 18 % 71 % 22 % 16 % 8 %

17 Kiinteistönluovutusten määrä eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål maakunta landskap Pohjois- Savo Etelä- Savo Kymenlaakso Etelä- Karjala Päijät- Häme Pirkanmaa Kanta- Häme Satakunta Itä- Uusimaa Uusimaa Varsinais- Suomi käyttötarkoitus användningsändamål Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % 0 % -9 % -5 % -8 % -2 % -6 % -4 % -1 % 3 % 1 % jatkuu

18 Kiinteistönluovutusten määrä eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål jatkuu maakunta landskap Koko maa Hela landet Kainuu Lappi Ahvenanmaa Pohjois- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pohjois- Karjala käyttötarkoitus användningsändamål Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader Maa-ainesten ottoalue Täktområde Sora-alue Grustäkt Turvealue Torvtäkt Kiviainesalue Stentäkt Vesialue Vattenområde Raakamaa-alue Råmark Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål Erityisalue Special område Yleinen alue Allmänt område Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Yhteensä Summa muutos ändring % 4 % -8 % -5 % 9 % -4 % -2 % -3 % 2 % -2 %

19 22 2 Asuinpientalokiinteistöt 2 Småhusfastigheter 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt 300m 2 < pinta-ala <20 000m m 2 < areal < m 2 kerrosneliöhinta = kauppahinta/(kokonaisala*tonttitehokkuus) priset per kvadratmeter våningsyta = k-m 2 = kerrosneliömetri köpeskilling/(totalareal*tomtexploatering) k-m 2 = kvadratmeter våningsyta stj = sitova tonttijako stj = bindande tomtindelning otj = ohjeellinen tonttijako otj = riktgivande tomtindelning 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden: obebyggda objekt neliöhinta priset per kvadratmeter maakunta landskap tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Uusimaa stj Kunta ,23 61,47 56, Muu ,01 113,88 73, otj Kunta ,46 47,56 33, Muu ,48 62,33 43, Varsinais-Suomi stj Kunta ,00 24,51 19, Muu ,48 49,83 39, otj Kunta ,07 9,57 9, Muu ,73 18,38 16, Itä-Uusimaa stj Kunta ,00 28,78 21, Muu ,09 34,68 38, otj Kunta ,65 39,78 33, Muu ,79 56,14 32, Satakunta stj Kunta ,50 9,85 6, Muu ,93 22,25 28, otj Kunta ,62 4,75 2, Muu ,73 10,24 11, Kanta-Häme stj Kunta ,00 13,88 7, Muu ,24 33,05 21, otj Kunta ,50 6,45 3, Muu ,64 14,19 19, Pirkanmaa stj Kunta ,00 8,98 8, Muu ,06 64,34 62, otj Kunta ,00 14,16 15, Muu ,99 41,30 42, Päijät-Häme stj Kunta ,00 25,15 25, Muu ,22 33,28 25, otj Kunta ,00 6,20 2, Muu ,04 13,37 15, Kymenlaakso stj Kunta ,70 8,67 7, Muu ,01 15,40 13, otj Kunta ,00 3,88 2, Muu ,06 7,80 8, Etelä-Karjala stj Kunta ,20 13,51 8, Muu ,63 12,04 12, otj Kunta ,01 4,19 3, Muu ,17 6,66 4,

20 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden: obebyggda objekt maakunta landskap tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta priset per kvadratmeter kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Etelä-Savo stj Kunta ,08 9,25 4, Muu ,26 26,00 29, otj Kunta ,00 4,51 4, Muu ,38 7,88 5, Pohjois-Savo stj Kunta ,26 26,95 20, Muu ,88 26,77 26, otj Kunta ,39 8,01 5, Muu ,00 9,82 8, Pohjois-Karjala stj Kunta ,83 22,34 12, Muu ,95 26,41 29, otj Kunta ,00 5,49 2, Muu ,80 8,73 10, Keski-Suomi stj Kunta ,92 29,73 27, Muu ,54 32,35 27, otj Kunta ,00 12,44 9, Muu ,53 16,33 14, Etelä-Pohjanmaa stj Kunta ,00 13,85 6, Muu ,27 15,15 14, otj Kunta ,60 5,22 4, Muu ,72 9,37 10, Pohjanmaa stj Kunta ,69 10,64 7, Muu ,32 30,34 25, otj Kunta ,65 3,79 3, Muu ,53 9,28 9, Keski-Pohjanmaa stj Kunta ,71 10,40 2, Muu ,59 39,56 37, otj Kunta ,09 3,49 2, Muu ,00 10,42 13, Pohjois-Pohjanma a stj Kunta ,77 28,90 22, Muu ,73 50,10 38, otj Kunta ,31 11,69 12, Muu ,28 17,37 15, Kainuu stj Kunta ,20 20,14 9, Muu ,56 15,73 9, otj Kunta ,95 3,93 2, Muu ,36 19,09 19, Lappi stj Kunta ,06 8,83 7, Muu ,00 22,33 26, otj Kunta ,55 3,70 2, Muu ,55 9,97 8, Ahvenanmaa stj Kunta ,71 15,31 1, Muu otj Kunta ,00 6,89 4, Muu ,00 24,69 16, Koko maa - stj Kunta ,98 28,32 36, Hela landet Muu ,63 63,82 66, otj Kunta ,30 10,66 15, Muu ,63 28,47 34, Yhteensä muutos-% stj Kunta 5 % -1 % vuodesta 2005 stj Muu -10 % 30 % Ändring-% otj Kunta -7 % -17 % från 2005 otj Muu -11 % 3 % 23

21 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt 300 m 2 < pinta-ala < m m 2 < areal < m 2 kerrosneliöhinta = kauppahinta/(kokonaisala*tonttitehokkuus) priset per kvadratmeter våningsyta = köpeskilling/(totalareal*tomtexploatering) k-m 2 = kerrosneliömetri k-m 2 = kvadratmeter våningsyta stj = sitova tonttijako stj = bindande tomtindelning otj = ohjeellinen tonttijako otj = riktgivande tomtindelning 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt neliöhinta kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter priset per kvadratmeter våningsyta kunta kommun tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 kpl /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Uusimaa Nyland Espoo - Esbo stj Kunta ,16 133,17 46, Muu ,64 162,16 60, otj Kunta Muu ,25 100,23 66, Hanko - Hangö stj Kunta ,22 13,00 3, Muu otj Helsinki - Helsingfors stj Kunta ,38 439,56 144, Muu ,32 221,49 80, otj Muu Vantaa - Vanda stj Kunta ,80 66,95 22, Muu ,76 103,31 31, otj Kunta Muu ,55 84,59 39, Hyvinkää - Hyvinge stj Kunta ,00 39,38 6, Muu ,45 59,56 27, otj Kunta Inkoo - Ingå otj Kunta ,73 31,50 2, Muu ,81 20,00 11, Järvenpää - Träskända stj Kunta ,69 62,31 20, Muu ,28 70,38 20, otj Muu ,61 45,64 31, Karjaa - Karis stj Kunta ,01 10,27 1, Muu ,00 14,50 7, otj Karjalohja - Karislojo otj Kunta ,52 2,48 0, Muu ,89 9,52 8, Karkkila - Högfors stj Kunta ,11 11,78 1, Muu ,58 14,63 2, otj Kunta Muu ,57 13,12 2, Kauniainen - Grankulla stj Kunta Muu ,35 245,39 95, Kerava - Kervo stj Kunta ,69 99,74 24, Muu ,74 107,31 24, otj Kirkkonummi - Kyrkslätt stj otj Kunta ,00 97,59 11, Muu ,41 81,13 29, Lohja - Lojo stj Kunta ,00 31,66 11, Muu ,91 47,73 17, otj Kunta Muu ,14 40,02 39, Mäntsälä otj Kunta ,50 42,74 11, Muu ,16 45,69 13, Nummi-Pusula otj Muu

22 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt kunta kommun tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter priset per kvadratmeter våningsyta areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 kpl /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Nurmijärvi stj Kunta ,00 62,32 23, Muu ,00 78,90 23, otj Kunta Muu ,98 53,74 19, Pohja - Pojo otj Kunta ,16 4,27 2, Muu ,94 5,88 5, Pornainen - Borgnäs otj Muu ,84 35,01 8, Sammatti otj Muu ,14 10,14 0, Siuntio -Sjundeå stj Kunta Muu otj Kunta ,49 28,54 6, Muu ,30 36,25 21, Tammisaari - Ekenäs stj Kunta ,00 9,80 3, Muu ,12 17,81 5, otj Tuusula - Tusby stj Kunta ,00 48,86 14, Muu ,33 59,25 13, otj Kunta ,00 29,19 18, Muu ,01 58,82 26, Vihti -Vichtis stj otj Kunta ,64 49,89 10, Muu ,68 57,07 27, Varsinais-Suomi Egentliga Finland Alastaro otj Askainen - Villnäs otj Kunta ,04 6,16 2, Muu Aura otj Kunta ,30 10,39 3, Muu ,81 11,05 11, Dragsfjärd otj Kunta ,00 4, Muu ,82 12,71 8, Halikko otj Kunta ,00 6,74 2, Muu ,25 9,48 2, Kaarina - S:t Karins stj Kunta ,75 38,19 14, Muu ,30 46,02 12, otj Kunta Muu ,00 38,99 10, Kemiö - Kimito otj Kunta ,00 3,00 0, Kiikala otj Kunta Korppoo - Korpo otj Kunta Koski Tl otj Kunta Kustavi - Gustavs otj Kunta Kuusjoki otj Kunta ,43 1,43 0, Laitila otj Kunta ,68 1,71 0, Muu ,52 18,36 15, Lemu otj Kunta ,12 9,61 0, Muu ,13 10,09 3, Lieto - Lundo otj Kunta ,97 26,34 8, Muu ,97 27,46 18, Loimaa stj Kunta ,50 4,62 2, Muu ,07 6,77 7, otj Kunta ,20 2,43 1,

23 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt kunta kommun tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare neliöhinta kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter priset per kvadratmeter våningsyta areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 kpl /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Marttila otj Kunta ,85 1,89 0, Masku otj Kunta ,50 21,50 4, Muu ,35 21,97 11, Mellilä otj Kunta ,50 0,50 0, Merimasku otj Kunta ,85 14,40 7, Mietoinen otj Kunta ,00 6,00 0, Muurla otj Kunta Mynämäki otj Kunta ,26 2,75 1, Muu ,90 12,72 3, Nai - Nådendal stj Kunta ,00 21,49 2, Muu ,36 45,87 23, Nauvo - Nagu otj Kunta Nousiainen - Nousis otj Kunta ,00 8,29 1, Muu ,14 13,93 5, Oripää otj Muu Parainen - Pargas stj Kunta ,84 14,26 22, Muu ,28 17,78 14, Paimio - Pemar otj Kunta ,40 5,17 1, Muu ,23 10,25 3, Perniö - Bjärnå otj Kunta ,00 1,76 0, Muu ,50 16,28 30, Pertteli otj Kunta ,00 6,00 2, Muu Piikkiö - Pikis otj Kunta Muu ,57 27,06 9, Pyhäranta otj Kunta Pöytyä otj Kunta ,01 2,21 1, Muu Raisio - Reso stj Kunta ,75 25,26 7, Muu ,83 44,83 17, Rusko otj Kunta ,56 14,94 2, Rymättylä - Rimito otj Kunta Muu ,08 7,72 4, Salo stj Kunta ,95 13,85 5, Muu ,22 37,56 38, Sauvo - Sagu stj Kunta otj Kunta ,40 3,40 2, Muu ,19 4,31 2, Somero otj Kunta ,90 4,04 1, Muu ,37 9,55 4, Suomusjärvi otj Kunta ,50 4,50 0, Muu ,51 8,13 6, Särkisalo - Finby otj Kunta ,15 2,80 3, Taivassalo - Tövsala otj Kunta ,75 14,37 7, Tarvasjoki otj Kunta ,00 3,00 0, Muu Turku - Åbo stj Kunta ,95 33,91 25, Muu ,56 87,25 51, otj Kunta Uusikaupunki - Nystad stj Kunta Muu otj Kunta ,16 2,16 0, Vahto otj Kunta Muu ,18 14,87 0,