Toimintakertomus 2012

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2012 Suoritettujen tutkintojen määrä on kolmena peräkkäisenä vuotena ollut kasvussa

2 Sisällysluettelo Katsaus vuoteen Veijo Hintsanen, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän pääjohtaja ja Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Opiskelijoiden näkökulma vuoteen Anniina Sippola, hallituksen puheenjohtaja 2012, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKO Kuntayhtymän talous vakaalla pohjalla... 7 Mirja Pöhö, talousjohtaja Koulutusta ja TKI-toimintaa integroitiin... 9 Janne Salminen, vararehtori, TKI-toiminta ja järjestelmäkehitys Risto Salminen, vararehtori, koulutusprosessin kehittäminen Ammatillisen opettajakorkeakoulun toiminta vuonna Seija Mahlamäki-Kultanen, koulutusja tutkimuskeskuksen johtaja, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Hämeen ammatti-instituutin vuosi Ari Mikkola, rehtori, Hämeen ammatti-instituutti 2 Kannen kuva: Ville Salminen 2012 s. 3 kuva: Kikka Miilus 2010 s. 5 kuva: Iikka Pietilä 2012 s.7 11 kuvat: Petri Kuittinen 2012

3 Katsaus vuoteen 2012 V Veijo Hintsanen, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän pääjohtaja ja Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori uosi 2012 oli tulosten ja talouden osalta hyvä. Toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin pienin poikkeuksin, ja talous vahvistui jopa ennakoitua paremmin. Keskeiset kehittämiskohteet liittyivät ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja siinä erityisesti tulossa olevien rahoitusleikkausten ja uuden rahoitusjärjestelmän ennakointiin. Rakenteellisia muutoksia tehtiin sekä toiminnan organisointiin että koulutustarjontaan. Samalla tarkistettiin myös voimavarojen kohdentamista keskeisten tulosmittareiden suuntaan. Suoritettujen tutkintojen määrä on kolmena peräkkäisenä vuotena ollut kasvussa. Myös opiskelijoiden opintopistekertymät ovat tehostettujen toimenpiteiden myötä lähteneet kasvuun. Henkilöstöä on jo kahden vuoden ajan pääasiassa luontaisen poistuman myötä sopeutettu tulossa oleviin rahoitusleikkauksiin ja niiden vaatimiin rakennemuutoksiin. Vuoden 2012 alussa siirryttiin uudistettuun Koulutusja tutkimuskeskusjärjestelmään, jossa KT-keskusten kokoa kasvatettiin ja lukumäärää vähennettiin yhdeksästä kuuteen. Samalla siirryttiin järjestelmään, jossa KT-keskukset eivät enää ole paikkakuntakohtaisia. Vuoden aikana valmisteltiin vielä yksi fuusio, josta syntyi vuoden 2013 alussa käynnistynyt Ylemmän korkeakoulutuksen KT-keskus. Uudessa järjestelmässä ovat näiden muutosten jälkeen Teknologiaosaamisen KT-keskus, Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen KT-keskus, Hyvinvointiosaamisen KT-keskus, Biotalouden KT-keskus ja Ylemmän korkeakoulutuksen KT-keskus. Niissä kaikissa on yli tuhat opiskelijaa. Myös johtamisjärjestelmä uudistettiin vuoden 2012 aikana korvaamalla johtajan virkoja päätoimisilla vararehtoreilla ja vahvistamalla KT-keskusten sisäisiä organisaatioita sekä koulutusprosessin että TKI-prosessin osalta. Uudessa järjestelmässä toinen vararehtoreista vastaa pääasiassa koulutusja opetusprosessista ja toinen TKI-prosessista ja järjestelmäkehityksestä. Vararehtorit raportoivat rehtorille. Analogisesti näiden kanssa jokaisessa KT-keskuksessa on uudessa järjestelmässä suoraan rehtorin alaisuudessa toimivan KT-johtajan lisäksi koulutusja opetusprosessista vastaava KT-opetusjohtaja ja TKI-prosessista vastaava KT-tutkimusjohtaja. Johtamisjärjestelmä uudistuu myös rehtorin osalta. Uudeksi rehtoriksi valittiin tekniikan tohtori Pertti Puusaari, joka aloittaa rehtorin virassa Veijo Hintsasen siirtyessä eläkkeelle. Rehtorin tehtäviin kuuluvat myös kuntayhtymän pääjohtajan tehtävät. Kolmen ammattikorkeakoulun (HAMK, LAMK, Laurea) strategisen FUAS-liittouman yhteisen strategian pohjalta valmisteltu liittoumasopimus hyväksyttiin kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun omistajaorganisaatiossa, ja sopimuksen mukainen liittoumahallitus aloitti työnsä. Sopimuksen mukaan liittoumalla on myös rehtorikollegio ja toiminnanjohtaja, jotka hoitavat liittouman operatiiviset asiat ja valmistelevat liittoumahallituksen tasolle tulevat asiat. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa valmisteltiin ja hyväksyttiin sopimus kaudelle Kehittämislinjausten ohella sopimuksella määriteltiin myös FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen yhteiset strategiset painoalat ja niiden päävastuut. Sopimuksen mukaan päävastuut jakautuvat siten, että HAMKilla on päävastuu painoalasta teknologia ja yrittäjyys, LAMKilla painoalasta ympäristö ja energiatehokkuus ja Laurealla painoalasta yhteiskunnan turvallisuus ja eheys. Painoalasta hyvinvoinnin turvaaminen vastuu on läpileikkaava. HAMKin painoaloihin kuuluvat sopimuksen mukaan edellä esitetyn lisäksi ammatillinen opettajankoulutus ja luonnonvara-alan koulutus. OKM:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan FUASliittouman ammattikorkeakoulut kehittävät toimintaansa sekä toiminta- ja päätöksentekorakenteitaan yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuutena toiminnan laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. FUAS-liittouma vahvistaa asemaansa valitsemiensa painoalojen kansallisena osaajana ja kehittää osaamistaan entistä vahvemmalla kansainvälisellä verkottumisella. Vuoden 2012 aikana käynnistettiin ammattikorkeakoulun uuden omistusmallin valmistelu. Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen itsenäisyyttä vahvistetaan osakeyhtiömuotoisella omistusjärjestelyllä. Osakeyhtiö rakentuu kuntayhtymän nykyisten omistajakuntien pohjalle. Toimintojen siirto uudelle omistajalle tapahtuu aikaisintaan vuoden 2015 alussa. Kaikkien ammattikorkeakoulujen nykyiset toimiluvat lakkaavat vuoden 2013 lopussa. Uuden toimiluvan valmistelutyö käynnistyi vuoden 2012 lopulla ja jatkuu kesään

4 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän henkilöstö 46 % 47 % muu henkilöstö projektihenkilöstö 39 % miehiä 61 % naisia opettajat 7 % Henkilökunta: koulutuspohja Henkilökunta: ikäjakauma % 12 % 23 % 43 % 13 % Keskiaste tai alempi Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Tutkijankoulutusaste ,5 % 16,5 % 28 % 34 % 13 % Ylempi korkeakouluaste 60-4

5 Opiskelijoiden näkökulma vuoteen 2012 Anniina Sippola, hallituksen puheenjohtaja 2012, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKO H ämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKO keskittyi vuonna 2012 toimintansa kehittämiseen ja tehostamiseen. Korkeakoulun saatua edistyneen arvion laadunvarmistusjärjestelmästään ryhtyi opiskelijakuntakin miettimään omaa laatuaan ja valmistelemaan laatukäsikirjaa. Lisäksi vuoden aikana opiskelijakunnalle luotiin sekä poliittinen ohjelma että strategia tuleville neljälle vuodelle. Vuoden 2012 aikana FUAS-ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat tiivistivät yhteistyötään ja suunnittelivat yhteistä toimintaa. Yhteistä vaikutustyötä tehtiin mm. SAMOK ry:n liittokokouksessa. Opiskelijakunta vaikutti myös useassa FUAS-työryhmässä. Myös ammattikorkeakoulu-uudistus puhutti sekä opiskelijakuntaa että riviopiskelijoita ja opiskelijakunta olikin aktiivisesti mukana keskustelemassa HAMKin tulevaisuudesta. Vuoden aikana HAMKissa tapahtui muutoksia, kun korkeakoulun rehtorin ja vararehtoreiden paikat olivat keväällä haussa ja opiskelijakunta seurasi mielenkiinnolla rehtoreiden valintaa. Syksyllä päästiinkin jo tekemään hyvää yhteistyötä. 5

6 AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (6 463) Kulttuuriala (551) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (883) Luonnontieteiden ala (256) Tekniikan ja liikenteen ala (2651) Luonnonvara- ja ympäristöala (1122) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (999) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (1) Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat AMK-tutkintoon (yhteensä 4260/9668) Ensisijaisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista 17,4 % 15,5 % 8,5 % 41,0 % 13,7 % 4,0 % 74 % Päiväopiskeluna opiskelevia 26 % Työn ohessa opiskelevia Kulttuuriala, 454/852 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, 937/2116 Luonnontieteiden ala, 65/210 Tekniikan ja liikenteen ala, 1680/3830 Luonnovara- ja ympäristöala, 434/858 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, 690/1802 YAMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (455) Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat YAMK-tutkintoon (yhteensä 443/541) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (119) Tekniikan ja liikenteen ala (220) Luonnovara- ja ympäristöala (49) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (67) Ensisijaisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista 26 % 48 % 15 % 11 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, 174/221 0 Tekniikan ja liikenteen ala, 176/217 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, 83/103 6

7 Kuntayhtymän talous vakaalla pohjalla K untayhtymän vuosikate venyi liki kaksinkertaiseksi arvioidusta. Tämän mahdollisti arvioitua suurempi opiskelijakohtainen rahoitus, joka taas puolestaan kertoo siitä, että olemme onnistuneet tuloksellisuuskohtaisessa rahoitusosiossa. Kuntayhtymän toimintatuotoiksi vuonna 2012 oli talousarviossa arvioitu 68,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 toteutuneet toimintatuotot ovat 72,5 miljoonaa euroa. Normirahoituksen osuus kokonaistuotoista on 73,6 prosenttia, kun sisäiset erät ovat tarkastelussa mukana. Vuoden 2012 rahoituksesta 70 prosenttia muodostuu laskennallisen opiskelijamäärän ja 30 prosenttia tutkintojen laskennallisen määrän perusteella. Laskennallinen opiskelijamäärä ammattikorkeakoulussa opettajankoulutus mukaan lukien oli yhteensä ja laskennallisten tutkintojen määrä Ammatti-instituutin rahoitus määräytyy todellisen opiskelijamäärän mukaan, ja se oli 359 opiskelijaa. Muut opetustuotot ovat ns. maksullisen palvelutoiminnan tuottoja. Projektituotot ovat ministeriöiden, Tekesin, Elykeskusten ja Hämeen Liiton myöntämiä EU-rahoitteisia projektituottoja. Mirja Pöhö, talousjohtaja Kuntayhtymän arvioidut toimintamenot olivat vuodelle 2012 yhteensä 64,6 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden toteutuneet toimintamenot ovat 64,0 miljoonaa euroa, josta henkilöstömenot ovat 42,1 miljoonaa euroa eli 65,2 prosenttia toimintamenoista. Palvelujen ostot ovat 12,8 miljoonaa euroa. Aineet ja tarvikkeet ovat 5,2 miljoonaa euroa sekä avustukset ja muut toimintamenot 4,5 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän vuosikatteeksi on talousarviossa arvioitu 4,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 toteutunut vuosikate on 8,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 todelliset suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,2 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos ja ylijäämä on ,48 euroa, joka liitetään edellisten vuosien ylijäämiin. Kuntayhtymän investoinnit olivat 3,7 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Lepaan yksikön lämpövoimalan rakentaminen ja Mustialan ns. opistorakennuksen peruskorjaus, joka jatkuu vielä vuoden 2013 puolelle. Kuntayhtymän talouden ja maksuvalmiuden tilanne on vahva ja sillä varaudutaan ammattikorkeakoulun tuleviin rakennemuutoksiin. Tämä on se puskuri, jonka avulla sopeutetaan kulurakenne tuleviin rahoitusennusteisiin. Tilaratkaisuilla haetaan tehokkuutta Ammattikorkeakoulun toimintojen tehostamista vauhdittaa hallitusohjelman mukainen rakennemuutos ja sen mukanaan tuomat kustannussäästöt. Tilaratkaisujen tehostaminen on yksi merkittävä keino vastata tulevaisuuden haasteisiin rahoituksen vähenemisestä huolimatta. 7

8 Vuonna 2012 aloitettiin mittavan uudistuksen suunnittelu ja tiivistettiin yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin, Teknologiakeskus Innopark Oy:n ja Kehittämiskeskus Häme Oy:n kanssa. Tavoitteena on kehittää Hämeenlinnan Visamäen kampusalueesta yhteisvoimin aito ja elinvoimainen korkeakoulukeskus. Yhteistyön lisäksi tavoitteena on luonnollisesti myös ammattikorkeakoulun omien toimintojen kehittäminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Tämän varmistamiseksi HAMK keskittää vuoden 2015 loppuun mennessä kaikki Hämeenlinnan toimintonsa korkeakoulukeskukseen Visamäen alueelle. Mustialan yksikössä aloitettiin opiskelu- ja asuntolarakennuksen peruskorjaus, joka saadaan valmiiksi kesällä Muiden kaupunkipaikkakuntien kampusten tilat ovat hiljattain saneeratut ja ovat erittäin hyvässä kunnossa. Tosin nykyiseen opiskelijamäärään nähden tilaa on jo liikaakin, joten tarjoamme ylimääräisiä tiloja vuokrattavaksi paikkakuntien muille toimijoille. Luvut perustuvat talousarviovertailuun. Tuloslaskelman tuotot 67,5 miljoonaa euroa Opetustuotot valtio 53,4 miljoonaa euroa Muut myyntituotot 10,2 miljoonaa euroa Tuet ja avustukset 2,4 miljoonaa euroa Muut tuotot 1,5 miljoonaa euroa 3,6 % 2,2 % 15,1 % 79,1 % Rahoituksen pohjana oleva opiskelijamäärä Ammattikorkeakoulu 5560 Ammatti-instituutti 359 6,1 % Tuloslaskelman kulut 62,6 miljoonaa euroa Henkilöstökulut 42,1 miljoonaa euroa Palvelut 10 miljoonaa euroa Aineet ja tarvikkeet 4,9 miljoonaa euroa Avustukset 0,3 miljoonaa euroa Muut kulut 2,1 miljoonaa euroa Poistot 3,2 miljoonaa euroa 5,1 % 3,4 % 0,5 % 7,8 % 16 % 67,3 % 93,9 % Kokonaisinvestoinnit 4 miljoonaa euroa Rakennukset, uudisrakentaminen 1,2 miljoonaa euroa Opetukselliset sekä kiinteät rakenteet ja laitteet 1,0 miljoonaa euroa Rakennukset, peruskorjaukset 1,8 miljoonaa euroa 45,0 % 30,0 % 25,0 % Luvut perustuvat tuloslaskelmaan. 8

9 Koulutusta ja TKI-toimintaa integroitiin V uonna 2012 jatkettiiin koulutuksen integrointia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) yhteyteen. Tämä kehitys näkyy hienosti opiskelijoiden TKI-toiminnassa kerryttämien opintopisteiden korkeissa määrissä. Toisaalta HAMKin alueelliseen työelämän palveluun rakennetut oppimisympäristöt olivat vilkkaassa käytössä. Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen yhteydessä HAMK Business Point ja Konseptori, yhdessä Teknologiakeskus InnoPark Oy:n kanssa, edustivat uutta tapaa toteuttaa koulutusta ja samalla edistää alueen yritysten ja työelämän kehittymistä. Rakenteilla oli lisää vastaavaa ympäristöä Valkeakosken kampukselle Trimolahankkeen puitteissa. Näillä ympäristöillä tuetaan myös opiskelijoiden synnyttämää osaamispohjaista yrittäjyyttä. Risto Salminen, vararehtori, koulutusprosessin kehittäminen Janne Salminen, vararehtori, TKI-toiminta ja järjestelmäkehitys TKI-toiminta nähdään yhä tärkeämpänä opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen välineenä. Koulutuksen ja TKI-toiminnan tehokas ja tuottava (erityisesti asiakkaan näkökulmasta) yhdistäminen vaatii niin opettajien kuin opiskelijoidenkin osaamisen kehittämistä ja kehittymistä. Tätä tuettiin lisäämällä opiskelijoiden ja henkilöstön tietämystä meneillään olevista TKI-hankkeista ja niiden yhteyteen rakentuvista oppimismahdollisuuksista. Myös toiminnan hankkeistamiseen liittyvää menetelmäkoulutusta järjestettiin henkilöstölle. Edelleen kehitettävää on TKI-pohjaisen koulutuksen pedagogisten ratkaisujen tuntemuksessa ja osin myös kyvyssä ottaa niitä laajasti käyttöön. Toisaalta haasteita on myös lukujärjestys- ja työaikasuunnittelun joustavuudessa. FUAS-liittouman puitteissa TKI-kärkikonsortioiden ja koulutuksen painoalaryhmät käynnistelivät toimintaansa. Hyvänä esimerkkinä FUAS-toiminnan kansainvälisyydestä käy Connect-hanke. Hankkeeseen osallistui yli 200 FUAS-liittouman ulkomaalaista opiskelijaa. Hankkeen kautta opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus syventyä kotimaidensa uusiutuvan energian kysymyksiin ja esitellä uusien ratkaisujen potentiaalisia mahdollisuuksia yrityksille. Opiskelijayrittäjyyttä edistettiin myös FUAS-liittouman opiskelijoiden keskuudessa mm. liike ideakilpailun ja ohjatun sparraustoiminnan kautta. FUAS-liittouman laaja kesäopintojen tarjonta näyttäisi olevan hyvä elementti opintojen ja TKI-toiminnan yhdistämiseen. Kesällä suoritetuista opinnoista suuri osa oli projektimuotoista ja osa tehtiin TKI-hankkeissa. Saadun palautteen perusteella kesäopinnot palvelevat hyvin sekä opiskelijoita että koko organisaatiota. 9

10 Ammatillisen opettajakorkeakoulun toiminta vuonna 2012 A mmatillisen opettajakorkeakoulun toiminta vuonna 2012 kattoi ammatillisen opettajankoulutuksen, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan koulutukset, laajan ja monipuolisen hanketoiminnan sekä opetusalan henkilöstön täydennyskoulutuksen. HAMK AOKK on toiminnan laajuuden ja henkilöstön määrän perusteella suurin ammatillinen opettajakorkeakoulu Suomessa. Laadun ja vetovoiman taustalla on pitkäjänteinen kehittäminen ja kumppanuusyhteistyö. Opetusharjoittelun, kehittämistehtävien, hankkeiden ja täydennyskoulutusten toteutuksessa yhteydenpito kumppanioppilaitoksiin on jatkuvaa ja monitasoista. Asiantuntijuus syntyy ja kehittyy verkostoissa. Vuoden 2012 aikana ylläpidettiin kaikkien eri toimintojen laatutaso tavoitteeksi asetetussa, tarkoituksenmukaisessa tasossa, eli se oli toimintojen mukaan vaihdellen 4 4,2. Opetussuunnitelma arvioitiin kansainvälisesti FUAS-yhteistyössä. Vetovoimatavoitteet saavutettiin hyvin lukuunottamatta erityisopettajakoulutusta, jossa varsinkin tavoite vahvistaa ammattikorkeakoulutaustaisten hakijoiden osuutta jäi toivottua hiukan pienemmäksi. Opintojen sujuvuutta ja osaamisperusteisuutta FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa tuettiin hankkein ja lyhytkestoisin valmennuksin. On tärkeätä jatkossa edelleen kehittää myös syvällisemmän osaamisen mahdollistavan erityisopettajakoulutuksen kiinnostavuutta ammattikorkeakoulutoimijoiden parissa. Seija Mahlamäki-Kultanen, koulutusja tutkimuskeskuksen johtaja, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu AMK-pedagogisten hankkeiden koko ja määrä kasvoivat perinteisten toisen asteen ammatillisen ja aikuiskoulutuksen hankkeiden rinnalla. Työelämän ja koulutuksen globalisaatiokehitys etenee, ja suhteemme siihen on proaktiivinen. Se ilmenee esimerkiksi pitkäkestoisina kehittämiskumppanuuksina kehittyviin maihin, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden valmentavien opintojen ja opettajankoulutusten pioneerityönä, englanninkielisenä opettajankoulutuksena ja koulutusvientinä. Vuoden aikana neuvoteltiin ja sovittiin mm. pitkäkestoinen koulutusvientisopimus eteläafrikkalaisten ammatillisen koulutuksen kehittämisviranomaisten kanssa, valmisteltiin huippuosaamisen koulutuskokonaisuuden toteutus Brasiliaan ja varmistettiin asiantuntijatyönä viennin sopimusmalleja, esitteitä ja toimintatapoja. Ammatillinen opettajakorkeakoulu valmistautui vuoden 2013 alussa voimaan tulevaan organisaatiomuutokseen eli Ylemmän korkeakoulutuksen koulutusja tutkimuskeskuksen käynnistämiseen. Tätä tehtiin vahvistamalla moniammatillisen synergian mahdollistavia ajattelu- ja toimintatapoja sekä purkamalla joitain aiempia rakenteita. Ammatillisen opettajankoulutuksen tietopohja on ammattikasvatustieteessä, jota yhteys ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ja niiden työelämälähtöisen toteutuksen kanssa vain vahvistaa. Liikenneopetuskeskus organisoitui vuoden aikana osaksi Hämeen ammatti-instituuttia. Opettajankoulutuksen opiskelijamäärä (885) 15 % Ammatillinen opettajankoulutus (661) 10 % Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus (92) Ammatillinen erityisopettajankoulutus (132) 75 % 10

11 Hämeen ammatti-instituutin vuosi 2012 Ari Mikkola, rehtori, Hämeen ammatti-instituutti H ämeen ammatti-instituutti tarjoaa luonnonvara- ja ympäristöalan sekä elintarvikealan ja matkailualan koulutusta. Ammatti-instituutin keskeisimmät toimintamuodot ovat nuorisolle ja aikuisille suunnattu perustutkintoon johtava ammatillinen koulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Oppilaitos ja Hämeen ammattikorkeakoulu tekevät kiinteää yhteistyötä, sillä ne toimivat samoissa tiloissa ja käyttävät yhteisiä resursseja. Ammatti-instituutin opiskelijahankinta onnistui erittäin hyvin. Ensisijaisia hakijoita oli edellisen vuoden tapaan 1,3 hakijaa aloituspaikkaa kohden. Kuitenkin ammatti-instituutin opiskelijamäärä jäi hiukan alle järjestämisluvan mukaisen 375 opiskelijan enimmäismäärästä, koska oppilaitoksesta myös valmistui ennätysmäärä uusia ammattilaisia. Valmistuneiden määrä oli 109, mikä on oppilaitoksen kaikkien aikojen ennätys. Keskeyttäneitä opiskelijoita oli 47, mikä on 30 vähemmän kuin edellisvuonna. Matkailun koulutusohjelman vuonna 2009 aloittaneen ryhmän läpäisyaste 3,5 vuoden jälkeen oli 86 %, mikä on valtakunnallisestikin huipputulos. Keskeisten tuloksellisuuslukujen parantuminen näkyi myös ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksessa. Loppuvuonna 2012 julkistetut tuloksellisuusrahoituksen perusteena olevat viimeisimmät tulostiedot paranivat edelleen verrattuna edelliseen vuoteen. Pitkäjänteinen kehittämistyö läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on alkanut tuottaa toivottua tulosta. Myös oppilaitoksesta valmistuneet työllistyivät perinteiseen tapaan hyvin. Hyvä työllistyminen on keskeinen tuloksellisuusrahoituksen peruste. Hämeen ammatti-instituutin järjestämä ammatillinen lisäkoulutus laajeni edelleen. Entisten ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lisäksi Lepaalla käynnistyi maaseutumatkailun ammattitutkintoon valmistava koulutus. Vuoden 2012 aikana päätettiin, että liikenneopettajan erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus siirtyy ammatti-instituuttiin, kun ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteydessä toiminut liikenneopetuskeskus tulee vuoden 2013 alusta osaksi Hämeen ammattiinstituuttia. Tämä kaksinkertaistaa oppilaitoksen ammatillisen lisäkoulutuksen volyymit. Oppilaitoksen toimintaa arvioitiin sekä ulkopuolelta että sisäisesti. Alkuvuodesta toteutettiin opiskelijapalautekysely, mikä osoitti prosessien olevan kunnossa. Koulutuksen arviointineuvosto arvioi maatalousalan perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjä loppukeväästä. Arviointiraportin muodossa saatu palaute oli positiivista. Kuntayhtymän Mustialan toimipisteessä suoritettiin vuoden lopussa Okka-säätiön toimestä auditointi kestävän kehityksen sertifikaatin saamiseksi. Koulutuksen osalta arviointikohteena oli ammatti-instituuttiin kuuluva maatalousalan perustutkinto. Auditoinnin perusteella toimipiste tulee saamaan kestävän kehityksen sertifikaatin. Ammatti-instituutin toiminta alueen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kumppanuussopimukseen perustuvassa Välkky-verkostossa jatkui sen eri muodoissa. Välkky-verkoston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa oli käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään kehittämään mm. opettajien ammattitaitoa, työssäoppimista sekä edistämään yrittäjyyttä. Meijerialan koulutusohjelmassa käynnistyi valtakunnallisesti merkittävä kolmivuotinen pienmeijereiden kehittämishanke. Hämeen ammatti-instituutin opiskelijamäärä perustutkinnoissa (365) Maatalousala (55) Elintarvikeala (105) 29 % 15 % Matkailuala (34) 9 % 27 % 19 % Puutarhatalous (100) Metsäala (71) 11

12 Visamäentie 35 A, PL HÄMEENLINNA Puh. (03)