Juhlapaikalla Mäntymäellä oli eilen ihmistä. Tämä valtaisa ihmismeri on tullut osoittamean kunniaa työväen

Transkriptio

1 Yapguphe Mäntymäellä Helsingissä Suomen Sosialidemokraatin selostus. Juhlapaikalla Mäntymäellä oli eilen ihmistä. Toveri Väinö Tanner esitti seuraavan puheen: Hyvät puoluetoverit 2 Tämä valtaisa ihmismeri on tullut osoittamean kunniaa työväen vaatimusten päivälle. Ja samaan aikaan kun meillä täällä Helsingissä näin kokoonnutaan, tapahtuu samaa kaikkialla Suomessa ja muuallakin maailmassa. Tämä päivä on pyhitetty köyhälistön mielenosoituspäiväksi. Siitä oli viime vappuna 40 vuotta, kun ensimmäinen tämäntapainen tilaisuus suoritettiin. Siihen aikaan se ei olltit niinkään vaaratonta hommaa. Porvariston taholta katseltiin sangen suurella epäluuloja työväen joukkoesiintymisiä ja oltiin joka vappuna varoillaan mahdollisten vallankumousten tai ainakin metelien varalta. Olen satt\mut näkemään erään porvarillisen itävaltalaisen lehden v:lta Havaitsin siitä, miten tavattomalla pelolla odotettiin vapunpäivän viettoa. Lehden selostuksen mukaan oli kaupunki ikäänkuin joku suuri sotaleiri. Ihmiset vetäytyivät taloihinsa, portit suljettiin, lapsia kiellettiin menemästä kaduille ja muonaa varattiin muutaman viikon varal ta kotiin, jos niinkuin sots alkaisi. Sen jälkeen ovat olot kuitenkin muuttuneet. Ja muutokseen on ollut lähinnä syynä se, että suurin osa niistä vaatimuksista, joita työväenluokka vapunpäivänä ryhtyi ajamaan lävitse, on tullut toteutetuksi. Oilihan valtiollisten vaatimusten joukossa pääasiana yleisen äänioikeuden saavuttaminen ja taloudellisten vaatimusten joukossa etupäässä 8-tunnin työaikalain hankkiminen. Nämä molemmat päävaatimukset on toteutettu ja paljon muitakin, mitä työväki itselleen on vaatinut, on sen jälkeen myöskin tullut toteutetuiksi. Ei sen vuoksi ihme, jos mielenkiinto vappumielen-

2 osoituksia kohtaan jonkun aikaa olikin jonku~ verran vähäisempi. Tuntui ikäänkuin ei niillä olisi ollut mitään varsinaista tarkoitusta. Muistan hyvin, kuinka vanha veteraanimme Eetu Salin-vaina ja kerran pilkallisella päällä ollessaan muisteli, että työväki kokoontuu keväällä, kun aurinko rupeaa paistamaan, niinkuin käärmeet lekottelemään auringon paisteessa. Jos tämä mielenkiinnoton aika on ollut olemassa, niin on se tällä kertaa kuitenkin taas täydellisesti hävinnyt. Ne ajat, joita me nyt elämme, ovat jos koskaan täynnä valtiollista ja myöskin taloudellista mielenkiintoa. Eihän tarvitse muuta kuin katsoa ympärilleen, nähdä Aämä meidän punalippumme, joihin erikoisesti porvarillisten piirien ja hallituksen taholta tänä vappuna on kiinnitetty erikoista huomiota, nähdäkseen, extä sekä työväestön että porvariston keskuudessa odotetaan taas sangen suurella jännityksellä vappumielen- osoituksia* Kuka olisi uhkonut vielä muutamia vuosia takaperin taikka edes viime vappuna, jolloin puolueemme punalippu vihittiin tarkoitukseansa, että tänä vappuna monilla paikkakunnilla tätä lippua ei saa edes kohottaa, että Tampereella työväki marssii mielenosoitukseensa pelkät lipputangot, alastomat lipputangot edessään ja että toisin paikoin punalippua ei edes uskallettu näyttää. Vieläpä semmoisessa vanhassa vapauden, jopa vallankumouksenkin maassa kuin Ranskassa, on työväen mielenosoitukset kokonaan kiellettyjä vappuna. Tämmöiseksi on aika muuttunut. Jos siis joku agitatiomie- lessä haluaa aiheita itselleen, niin hän voisi tällaisena vappuna suorastaan hekumoida aiheiden runsaudella ja myös niiden kii- hoittavaisnudella Mutta eihän pääasia ole saada kiiho ittavia aiheita. Pääasia työväenluokalle samoinkuin kaikille muillekin on saada olot säännöllisiksi, niin että jokainen tuntee olevansa valtiollisesta vapaa ja taloudellisesti turvattu. Ja sitä eivät meidän olomme viime aikoina yhtä vähän kuin tälläkään hetkellä

3 1ähe s tu lko o nkaan ole. Valtiollisessa suhteessa on meillä takanani me hyvinkin levottomat ajat. Viime vuosi on ollut n.s. porvariston hullu vuosi, Jolloin äärimmäinen oikeisto on sattunut saamaan Johdon Ja vallan käsiinsä Ja myös tätä vatjaa käyttänyt kaikkien kansanvaltaisesti ajattelevien ainesten vahingoksi. S5«ha( Suunnitelmana ei ole ollut mikään vähempi eikä pienempi kuin aikaansaada täällä oikeisto- Ja sotilasdiktatuuri, Jonka avulla voi täisiin täydellisesti oikeiston mielen mukaan hoitaa asioita. Tämä ei tosin onnistunut. Siihen olivat oikeiston voimat liian hei kot. Joka tapauksessa oikeisto ennätti täydellisesti paljastaa aikeensa Ja näyttää maailmalle, mihin pyrittiin. Yritettiinhän Jo poistaa yleinen äänioikeus Ja tehdä se riippuvaiseksi kukkaroa ta ja tuloista, niinkuin aikaisemmin. Yritettiin reformeja m o- nilla muillakin aloilla. Niillä oli vein se vika, että ne kaikki kulkivat taaksepäin, laillisuus, johon porvaristo tavallisesti voimakkaasti vetoaa»muuttui tänä heidän valtakautenaan pelkäksi rievuksi, jolle kukaan ei mitään arvoa antanut. Kuuluisa lain henki tuli määrääväksi; lain kirjaimelle annettiin palttua. Tänä oikeistohuuraauf ken» aikana onnistuttiinkin ajamaan erinäisiä lalnsäädöksiä lävitse, jotka ovat melkoisella tavalla koskettaneet vapaata kansalaistoimintaa Ja yhteiskunnallista elämää. Mutta kun nämä lähinnä toivotut päämäärät, Joihin porvaristo kokonaisuudessaan yhtyi, olivat saavutetut, helkkenl tämän jälkeen käyttövoima. Se ei päässyt enää etenemään. Päinvastoin irtaannu tuivat kansanvaltaa kannattavat ainekset porvarilllsel lakin tahdll la yhteisestä rintamasta. Suurin osa porvaristoakin oli tällöin saanut tarpeekseen semmoisesta ajasta, jolloin maan todellisina* hallitsijoina näyttivät olevan sellaiset henkilöt, Joista oli vaikea tietää, oliko heidät sijoitettava kuritushuoneeseen vai hullujenhuoneeseen. Tällä hetkellä näyttää asema tässä suhteessa melko lailla valoisemmalta. Olemmehan saaneet uuden hallituksenkin; ja työ-

4 väki näyttää olevan tyytyväistä. Se osoittaa parhaiten kuinka vähään me nyt Jo tyydymme. Me tyydymme siihen» että olemme saaneet porvarillisen kokoomushallituksen, Jota me ennen pidimme suurimpana onnettomuutena maalle. Ja me tyydymme edelleen riihen että tämä hallitus lupaa meille ei enempää eikä vähempää kuin y l- läpitää laillisuutta. Sen suuremmat meidän vaatimuksemm? tällä hetkellä eivät näytä olevankaan. Syynä siihen, että me tällaiseen omituiseen tilanteeseen olemme Joutuneet, on tietysti lähinnä yleismaailmallinen taantumus, jonka vaikutukset aivan itsestään tuntuvat Joka ikisessä maassa. Maailma on niinkuin suuri kalaverkko. Jos siellä Joku iso kala potkii verkon toisessa päässä, niin kyllä vaikutus tuntuu kautta koko verkon. Niin käy myöskin nykyisenä taantumuskau- tena, Jolloin monet valtakunnat ovat siirtyneet diktatuurihallltuksiin. Eräänä erikoisena syynä siihen, että juuri meillä Suomessa on auennut mahdollisuuksia oikeistopiirien pyrkimyksille, on meikäläisten kommunistipiirien tolkuton riehuminen, sehän alkoi suututtaa jo paitsi rauhallista työväestöä myöskin kaikkia porvarillisia piirejä. Ei tarvitse muuta kuin muistella viime vappua Ja niitä näytelmiä, Joita täällä Mäntymäellä silloin saimme nähdä, käsittääksemme, että mitta oli tullut täyteen Ja että kommunistien julkista esiintymistä hyvin vähän maassa enää toivottiin. Mut ta minä tahtoisin laskea osan syytä myös sosialidemokraattlsesti ajattelevalle työväestölle. Se ei tosin ole välittömästi itse aiheuttanut tämän oikeistoliikehtimisen syntymistä, mutta se on ollut liian välinpitämätön sen suhteen, liian vähäisellä vastustuksella sallinut sen edetä. Jos meillä työväestö kaikkialla maassa olisi jyrkemmin asettunut vastustamaan Ja ennen kaikkea yrittänyt tehdä tehottomaksi näiden n.k. tuntemattomien miesten puuhia, olen varma siltä, että olot eivät olisi päässeet kehitty-

5 aiään lähestulkoonkaan niin huonoiksi kuin ne sittemmin kehittyivät. Jos asemamme valtiollisessa suhteessa on huonolla kannalla, eivät taloudellisetkaan olot suinkaan ole tätä nykyä kiitettäviä Koko maailma kärsii talouspulasta. Äärettömän voimakas lamakausi on saanut haltuunsa koko talouden ja ennen kaikkea tuotannollisen elämän. Kaikki piirit ovat joutuneet siitä kärsimään ja Ja tietysti ennen kaikkea laajat työväenjoukojfc, joiden jokapäiväinen elämä aivan välittömästi riippuu siitä, minkälainen taloudellisessa suhteessa on elämä. Oppineet väittelevät tätä nykyä yhä edelleen siitä, mistä on johtunut tämä taloudellinen pulat Toiset sanovat sen Johtuvan siitä, että kultaa ei tuoteta tarpeeksi, toiset taasen löytävät vian siinä, että kaikkia muita tuotetaan liikaa*. Se Jääköön viisasten kesken ratkaistavaksi, mikä on ollut lopullisena syynä. Meille riittää se, että turmem me asiain olevan hullusti. tantotapa ei voi kulkea häiriöittä. Sen koneistoon on tullut hiekkaa, koneet kitisevät, eivätkä toimi säännöllisesti. Me näemme, että kapitalistinen tuo- Kapitalistisen talouselämän huiput, pankkiliikkeet, eivät pysty täyttämään tärkeintä tehtäväänsä; hintojen tasaisina pitämistä. Hinnat ovat laskeneet niin Jyrkästi, että efrtä ne ovat tavallaan saaneet aikaan taloudellisen vallankumouksen miltei kaikilla aloilla. Ja nyt elämmekin niin omituisissa oloissa, että samaan aikaan kun kaikkia tarvikkeita, (Suikkia tuotteita mitä ihrriskun* tarvitsee, tuotetaan määrättömästi yli tarpeen, niin että niitä w i ei enää saa kaupaksi, että on syntynyt menekkipula, joka taasen vaikuttaa tuotantoon, samaan aikaan elää suurin osa ihmiskuntaa suuressa kurjuudessa Ja se ei saa itselleen edes riittävässä mä - rässä näitä tarvitsemiaan tuotteita. Onhan jo puolet ihmiskunta tavallaan poissa säännöllisestä kulutuksesta. Ei tarvitse muutf kuin ottaa Kiina, Intia Ja Venäjä, jotka kaikki kärsivät miltei suorastaan nälkää, nähdäkseen, että jokseenkin puolet ihmiskun-

6 > taa on poissa markkinoilta, nyt kun tuotteita pitäisi voitaman kuluttaa. Ja niissäkin maissa, missä olot ovat edes verrattain siedettävät, on kaikkialla työttömyys, tuo mätähaava nykyä ikä is es * sa yhteiskunnassa, tavattoman ankarana vaivaamassa. Maailmassa lasketaan olevan tätä nykyä ainakin 20 miljoonaa työtöntä. Kuvitelkaa mikä määrä ihmisiä, kun nämä perheineen otetaan lukuun, kärsii tätä nykyä Jokapäiväisten välttämättömien tarpeiden puutet ta. > :, - v m Vastakkain ovat siis nykyjään toiselta puolen tuotteiden yleii palttinen runsaus, todellinen runsauden sarvi, toiselta puolen taa sen suuri kurjuus, joka johtuu siitä, ettei maailma pysty kuluttamaan noita tuotteita. Jos mikään, niin tämä osoittaa, että kapitalistinen tuotantojärjestelmä ei ole ainakaan tällä hetkellä tasapainossa. Toisissa maissa ke skus te H a a n k i n tätä nykyä hyvinkin vakavasti siitä, onko nyt kysymyksessä kapitalistisen tuotantotavan viimeinen taistelu, toisin sanoen: siirrytäänkö nyt jo johonkin muuhun, vai onko se ainoastaan yksi niistä viimeisistä nytkähdyksistä, Jotka lopulta poistavat sen näyttämöltä. "Että jotakin uutta on tulossa, että olot eivät voi Jatkua samalla tavalla kuin tähän saakka, siitä alkavat kaikki olla yksimielisiä. Ei voi enää jatkaa siiher tapaan, että tuotetaan tarvikkeita yksityinen voitto päämääränä, niinkuin kapitalistisessa tuotannossa tuotetaan, jolloin johonkin voittoa tuottavaan yritykseen kaikki ryntäävät mukaan paisuttaen nousukauden ja lopulta johtaen pulaan. Meidän täytyy päältä sään» nästeltyyn talouteen, suunnitelmatalouteen, Joka on järjestettävä kansan tarpeita silmällä pitäen. Onko tämä talous sitten oleva niinkuin Venäjän nykyinen suunnitelmatalous, joka yhdestä ainoasta pisteestä, hallituksesta käsin johdettuna koettaa järjestää maan koko taloudellisen elämän. Kaiken maailman katseet ovat suurella Jännityksellä kohdistuneet Venäjään nähdäkseen tuleeko siellä n.s. 5-vuotiesuunnitelma onnistumaan vai eikö. Muitakin

7 muotoja suunnitelmalliselle taloudelle on olemassa. Semmoiseen pyrkii myös sosialidemokraattinen puolue. Osittain sitä tavoit- telee myös kulutusosuustoiminnallinen liike, joka pyrkii niiu4 ik^än järjestämään kulutuksen Ja tuotannon ihmisten tarpeiden mukaan. Joka tapauksessa voi siis todeta, että olot tätä nykyä eiväl ole säännöllisessä järjestyksessä ei valtiollisesti eikä taloudel lisesti. Mutta kaikki muuttuu aikanaan. Jos Jollakin hetkellä pilvet peittävät taivaan, saamme olla vakuutettuja siitä, että jonkun hetken perästä jälleen aurinko psistaa ja tuosta äskeisestä ikävästä kaudesta ei ole jäljellä enää mutta kuin vähän rapaki koa kadulla. Tässä mielessä on myös huomen työväenluokan kestet- tävä. Senkin on koetettava läaräistä se varmana siitä, että ajat ennen pitkää tulevat paranemaan. Meiltä vaaditaan siis rohkeutta ja siinä nuhteessa suomalainen luonne tavallisesti tarvitsee miltei vähän ruoskaakin ulkoapäin. Vastoinkäymisen sattuessa Ja huonoina aikoina#? meillä tavallisesti lamaannutaan, menetetään harrastus yleisiin asioihin, annetaan toisten rohkeampien hoitaa niitä kunnes olot ovat Jälleen parantuneet, jotta sitten taas me* täisiin mukaan. Tämä on väärä tapa. Juuri silloin kun olot ovat vaikeimmillaan tarvitaan kaikkia imikana, kaikkia järjestöissä, kaikkia riveissä, Jotta yhteisillä ponnistuksilla voitaisiin pikemmin olot muuttaa. Tällaisena päivänä - palaan siihen, josta lähdinkin - on koko maailman työväki liikkeellä. Kaikilla tuntuu olevan sama vaikeus, sama tuska, ja kaikki vaativat itselleen samaan suuntaan käypiä korjauksia. Kaikki vaativat valtiollisessa suhteessa itselleen täyttä vapautta, täysiä oikeuksia ja myös rauhaa kansojen ja valtioiden välillä. ja leipää. Taloudellisessa suhteessa vaaditaan vain Tyydytään siihen, jos se järjestyy. Näihin vaatimuksiin mekin puolestamme tänä päivänä yhdymme ja osoittaak-

8 - 8 - taaksemme yhtenäisyytemme muiden maiden proletariaattien kanssa, kehoittaisin lopuksi läsnäolevia yhteisesti kohottamaan eläköön- huudon kansainväliselle sosialidemokratialle Ja kansåinväliselle yhteenkuuluvaisuudelle. Nämä kauan eläkööt! huutoon. KuuliJajoukko yhtyi valtavaan kolminkertaiseen eläköön-!