+ ** Toímíelínhakemísio EUROOPAN UNIONI. 1. vuosipuolisko

Transkriptio

1 + ** * * ' * ' Toímíelínhakemísio EUROOPAN UNIONI ^B N 1. vuosipuolisko

2

3 Tpímíelínhakemíslo EUROOPAN UNIONI 1. vuosipuolisko

4 Kaikki huomautukset ja ehdotukset voi toimittaa julkaisutoimiston 0P3-julkaisuyksikköön (puh ). Lukijalle Tämä julkaisu ilmestyy kaksi kertaa vuodessa 11 kielellä: espanjaksi, tanskaksi, saksaksi, kreikaksi, englanniksi, ranskaksi, italiaksi, hollanniksi, portugaliksi, suomeksi ja ruotsiksi. Julkaisun sisältö koostetaan automaattisesti elektronisen, jatkuvasti päivitettävän tietokannan pohjalta. Kaikilla kielillä rinnakkain hallittavan tiedon määrän ja monimutkaisuuden takia on tällä hetkellä teknisesti mahdotonta taivuttaa mainittujen henkilöiden lueteltuja ammattinimikkeitä feminiinissä ja maskuliinissa. Tämän vuoksi käytetään vain yhtä ammattinimikettä, jota pidetään neutrina. Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996 ISBN EHTY-EY-Euratom, Bryssel Luxemburg, 1996 Printed in France

5 Sisällysluettelo Euroopan unionin toimielinten esittely V Ohjeita käyttäjälle Toimielinten postiosoitteet Toimipaikat Telemaattisen vuosikirjan kuvaus XV XVII XX XXXII Yhteisön instituutiot ja toimielimet l Euroopan parlamentti 3 lista 5 Luettelo parlamentin jäsenistä 82 Pääsihteeristö 87 Puolueryhmien sihteeristöt 100 Euroopan oikeusasiamies 107 Euroopan unionin neuvosto 111 Euroopan komissio 173 Muut toimielimet 249 Euroopan yhteisöjen tuomioistuin 257 Euroopan tilintarkastustuomioistuin 263 Euroopan yhteisöjen talous- ja sosiaalikomitea 269 luettelo 293 Pääsihteeristö 295 Organisaatiorakenne 298 Euroopan unionin alueiden komitea 299 Pääsihteeristö 325 Organisaatiorakenne 327 Euroopan investointipankki 329 Euroopan investointirahasto 337 Euroopan rahapoliittinen instituutti 341 Nimiluettelo 345 Sisällysluettelo 371

6

7 Euroopan unionin toimielinten esittely Euroopan unioni muodostuu nykyisellään viidestätoista valtiosta, jotka ovat päättäneet yhdistyä rauhan säilyttämiseksi sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Aluksi perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (Pariisin sopimus 1951), johon liitettiin atomienergiayhteisö (Rooman sopimukset 1957). Euroopan yhtenäisasiakirjan (1986) ansiosta Euroopasta muodostui laaja alue ilman rajoja. Vuonna 1992 allekirjoitetulla Maastrichtin sopimuksella luotiin eurooppalainen unioni, jonka pohjana on kohti talous- ja rahaliittoa kehittyvä yhteisö (Tanskaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevin poikkeuksin) sekä tietyillä aloilla tapahtuva hallitusten välinen yhteistyö. Yhteisöä johtavat yhteiset toimielimet: demokraattisesti valittu parlamentti; neuvosto, joka edustaa jäsenvaltioita ministeritasolla tai joskus pääministeritasolla; komissio, sopimusten valvoja, jolla on aloitteenteko- ja täytäntöönpanovalta; tuomioistuin, joka jakaa oikeutta; tilintarkastustuomioistuin, joka valvoo varainkäyttöä; ja lisäksi neuvoa-antavat toimielimet, jotka edustavat taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia etuja. valtiot ovat sopineet tarkistavansa Euroopan unionin toimintasäännöt vuonna Euroopan parlamentti Kokoonpano ja organisaatio Euroopan parlamentti koostuu 626 jäsenestä, jotka unionin kansalaiset valitsevat jokaisessa jäsenmaassa viideksi vuodeksi kerrallaan. määrä jakaantuu seuraavasti: Saksan liittotasavallasta 99 jäsentä, Ranskasta, Italiasta ja Isosta-Britanniasta kustakin 87, Espanjasta 64, Alankomaista 31, Belgiasta, Kreikasta ja Portugalista kustakin 25, Tanskasta 16, Irlannista 15, Luxemburgista 6, Ruotsista 22, Itävallasta 21 ja Suomesta 16. Parlamentissa jäsenet ryhmittyvät poliittisten kantojensa mukaisesti parlamentin kokoonpano oli seuraava: Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmä (PSE): 217 jäsentä, Euroopan kansanpuolueen ryhmä (PPE): 173 jäsentä, Unioni Euroopan puolesta (UPE): 54 jäsentä, Euroopan liberaali- ja demokraattipuolueen ryhmä (ELDR): 52 jäsentä, V

8 Euroopan unionin toimielinten esittely Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL): 33 jäsentä, Euroopan parlamentin vihreä ryhmä (V): 27 jäsentä, Euroopan radikaaliallianssin ryhmä (ARE): 20 jäsentä, Kansakuntien Eurooppa -ryhmä (EDN): 19 jäsentä, Sitoutumattomat (NI): 31 jäsentä. Parlamentin johto- sekä toimielimiä ovat puhemies, 14 varapuhemiestä, 5 kvestoria, puhemieskonferenssi sekä valiokuntien puheenjohtajien konferenssi. Valiokunnat valmistelevat parlamentin istuntojaksoja, ja parlamenttien väliset valtuuskunnat hoitavat suhteita monien kolmansien maiden parlamenttien sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Asema ja toimivaltuudet Sopimuksessa Euroopan unionista, joka astui voimaan 1. marraskuuta 1993, vahvistettiin Euroopan parlamentin uusi asema ja sille myönnettiin toimivaltuuksia, jotka korvasivat tai laajensivat niitä toimivaltuuksia, joita se on institutionaalisen kehityksensä aikana saavuttanut. Unionin "yhteisen toimielinjärjestelmän" puitteissa (SEU:n C artikla) parlamentti lisää myös muiden toimielinten toiminnan demokraattista lainmukaisuutta, osallistuu lainsäädännölliseen ja talousarviota koskevaan toimintaan ja unionin aloitteisiin "toisen pilarin" (yhteisen uiko- ja turvallisuuspolitiikan) piiriin kuuluvissa asioissa sekä yhteistyöhön oikeusasioissa (kolmas pilari). Sopimuksessa Euroopan unionista säädetään demokraattisen lainmukaisuuden kyseessä ollessa ensinnäkin siitä, että jokaisella kansalaisella on oikeus vedota Euroopan parlamenttiin joko yksityisesti tai yhdessä toisten kansalaisten tai luonnollisten tai oikeushenkilöiden kanssa. Tätä tarkoitusta varten parlamentti nimittää jokaisen toimikautensa alkaessa oikeusasiamiehen, jonka tehtävänä on tutkia kanteluja yhteisön toimielinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista; asettaa tutkintavaliokuntia, jotka käsittelevät yhteisön lainsäädännön loukkauksia tai yhteisön oikeutta sovellettaessa tapahtuneita epäkohtia. Toiseksi, sopimuksessa Euroopan unionista määrätään toimielinten demokraattisen lainmukaisuuden vahvistamiseksi erikseen siitä, että komission ja sen puheenjohtajan (jonka jäsenmaat nimittävät) on saatava parlamentin hyväksyntä. Lainsäädännöllisellä alueella parlamentti antaa yhdessä neuvoston kanssa (yhteispäätösmenettelyllä) säädöksiä, jotka koskevat yhteismarkkinoita, työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, sijoittautumisoikeutta, palveluja, koulutusta, kulttuuria, terveydenhuoltoa, kuluttajansuojaa, Euroopan laajuisia verkkoja, tutkimusta sekä ympäristöä (monivuotiset ohjelmat). Parlamentti osallistuu myös enemmässä tai vähemmässä määrin neuvoston säädösten hyväksyntään riippuen siitä, käytetäänkö hyväksyntämenettelyä (erityisesti kansainvälisten sopimusten kyseessä ollessa), yhteistoimintamenettelyä vai kuulemismenettelyä. VI

9 Euroopan unionin toimielinten esittely Talousarviota koskevissa asioissa Euroopan parlamentti osallistuu (neuvoston kuultua parlamenttia SEU:n 201 artiklan mukaisesti) omia varoja koskevien säännösten valmisteluun sekä hyväksyy yhdessä neuvoston kanssa monivuotiset rahoitusnäkymät sekä talousarvion. Parlamentti hyväksyy talousarvion käytyään moninaisia neuvotteluja neuvoston kanssa. Lopuksi sopimus antaa parlamentille oikeuden myöntää komissiolle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden. Unionin puheenjohtajajäsenvaltio antaa Euroopan parlamentille lausunnon unionin toiminnasta asioissa, jotka kuuluvat "toisen pilarin" piiriin (yhteinen uiko- ja turvallisuuspolitiikka), ja yhteistyöstä oikeusasiain alalla ("kolmas pilari") sekä varmistaa sen, että parlamentin näkökannat on asianmukaisesti otettu huomioon. Sijainti ja hallinto Edinburghissa 12. joulukuuta 1992 tehdyn jäsenmaiden hallitusten edustajien päätöksen mukaisesti Euroopan parlamentin sijaintipaikka on Strasbourg, jossa pidetään kaksitoista kuukausittaista istuntojaksoa, talousarviota koskeva istuntojakso mukaan lukien. Ylimääräiset istuntojaksot pidetään Brysselissä. Parlamentin valiokunnat sekä poliittiset ryhmittymät kokoontuvat Brysselissä. Parlamentin pääsihteeristön virtamiehistä ja muista henkilöstöön kuuluvista 2366 toimii Luxemburgissa, Brysselissä ja 29 Strasbourgissa. Eurooppa-neuvosto Euroopan unionista tehdyn sopimuksen D artiklan mukaan Eurooppa-neuvoston tehtävänä on antaa poliittisia virikkeitä ja määritellä unionin yleiset poliittiset suuntaviivat. Artiklassa vahvistetaan Eurooppa-neuvoston tehtävä uusien toimintaperiaatteiden alullepanijana sen ohella, että neuvosto toimii välittäjänä sisäisissä kiistoissa. D artikla on siten laajempi kuin yhtenäisasiakirjan 2 artikla, jossa vahvistettiin Eurooppa-neuvoston asema yhteisön toiminnassa mutta jossa ei ollut mainintaa sen toimivallasta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen laatijoiden päätös käsitellä Eurooppa-neuvostoa yhteisissä määräyksissä tarkoittaa myös sitä, että neuvoston rooli virikkeenantajana ja välittäjänä ulottuu laajimmillaan kaikkiin unionin alaan kuuluviin asioihin. Toinen D artiklassa Eurooppa-neuvoston toimintaan tehty uudistus on se, että neuvosto antaa Euroopan parlamentille kertomuksen jokaisesta kokouksestaan sekä kirjallisen vuosikertomuksen unionin toteutuneesta kehityksestä. Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella ei muutettu Eurooppa-neuvoston aiempia menettelytapoja tai toimintaa koskevia sääntöjä. Eurooppa-neuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa neuvoston puheenjohtajana olevan jäsenvaltion valtion- tai hallituksen päämiehen johdolla. Kutakin jäsenvaltiota edustaa valtion- tai hallituksen päämies, jota avustaa ulkoasiainministeri ja joissakin tapauksissa valtiovarainministeri. Komissiota edustaa sen puheenjohtaja, jota avustaa kollegion jäsen. Euroopan parlamentin puhemies voidaan kutsua käyttämään puheenvuoro. VII

10 Euroopan unionin toimielinten esittely Euroopan unionin neuvosto Neuvosto muodostuu jäsenvaltioiden ministeritason edustajista, joita on yksi kustakin jäsenvaltiosta ja joilla on hallitustaan sitovat valtuudet. Neuvoston tehtävänä on varmistaa sopimuksissa vahvistettujen tavoitteiden toteutuminen. Tehtävänsä mukaisestii neuvosto huolehtii erityisesti jäsenvaltioiden yleisen talouspolitiikan yhteensovittamisesta. Neuvosto käyttää päätösvaltaa ja hyväksymissään säädöksissä siirtää komissiolle toimivallan antamiensa sääntöjen täytäntöönpanoon. Tietyissä tapauksissa neuvosto voi pidättää itselleen oikeuden käyttää välitöntä täytäntöönpanovaltaa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesta yhteisen toimielinrakenteen periaatteesta seuraa, että neuvosto yhdessä komission kanssa takaa unionin ulkoisen toiminnan yhtenäisyyden ja jatkuvuuden. Eritysesti neuvoston puheenjohtajamaalla on tässä keskeinen osuus. Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa on yleisesti ottaen säilytetty neuvoston toimintaa koskevat säännöt. Neuvoston kokoonpano vaihtelee esityslistalla olevien alojen mukaan (yleisten asioiden neuvosto, talous- ja valtiovaramministerien neuvosto, maatalousministerien neuvosto, sosiaaliasioiden neuvosto jne.), ja neuvosto kokoontuu käsiteltävän alan vaatimin väliajoin. Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EY:n perustamissopimuksen 146 artiklassa määrätyssä järjestyksessä jäsenvaltiolta toiselle siten, että kukin jäsenvaltio toimii puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. Neuvostoa avustaa pysyvien edustajien komitea (Coreper), joka valmistelee neuvoston työn ja suorittaa neuvoston sille antamat toimeksiannot (151 artiklan 1 kohta). Lisäksi neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa neuvoston yksimielisesti nimittämä pääsihteeri (151 artiklan 2 kohta). EY:n perustamissopimuksen 148 artiklan 1 kohdan mukaisesti neuvosto tekee ratkaisunsa jäsentensä enemmistöllä, jollei sopimuksessa toisin määrätä. Käytännössä yksinkertainen enemmistöpäätös on poikkeus, sillä suurin osa ratkaisuista tehdään määräenemmistöllä tai jopa yksimielisesti (erityisesti silloin, kun komission esitystä muutetaan ilman sen suostumusta). Neuvostolla on keskeinen osa yhteisessä uiko- ja turvallisuuspolitiikassa (YUTP) sekä oikeus- ja sisäasioita koskevassa yhteistyössä (YOS). Yhteisen uiko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamisessa neuvosto on se elin, jossa jäsenvaltiot vaihtavat tietoja ja neuvottelevat keskenään kaikista asetettuihin tavoitteisiin liittyvistä asioista (ks. J.l artikla). Eurooppa-neuvoston poliittisen auktoriteetin turvin neuvostolla on samoin keskeinen tehtävä määriteltäessä ja sovellettaessa "yhteistä toimintaa" (J.3 artikla), joka on yhteisen uiko- ja turvallisuuspolitiikan tuoma keskeinen uudistus. Tarvittaessa neuvosto määrittelee yhteisen kannan. Yleisesti ottaen neuvoston puheenjohtajamaan tehtävänä on edustaa unionia yhteiseen uiko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvissa asioissa. Yhteisen uiko- ja turvallisuuspolitiikan alalla neuvosto tekee yleensä päätöksensä yksimielisesti yhteisen toiminnan toteuttamiseksi, vaikka sopimuksessa annetaan mahdollisuus tähän asti vähän käytettyyn määräenemmistöpäätökseen. Neuvostolla on keskeinen osa myös yhteistyössä oikeus- ja sisäasioissa. Sen toimivaltaan kuuluvat pääasiallisesti K. 1 artiklassa esitetyt alat (turvapaikkapolitiikka, ulkorajojen ylittäminen, VIII

11 Euroopan unionin toimielinten esittely maahanmuuttopolitiikka, kolmansien maiden kansalaisia koskeva politiikka, huumausaineiden väärinkäytön torjunta, petollisten menettelytapojen torjunta kansainvälisellä tasolla, oikeudellinen yhteistyö siviili- ja rikosasioissa, tulliyhteistyö, poliisiyhteistyö kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi). Kuten yhteisessä uiko- ja turvalüsuuspoütiikassakin, neuvosto voi vahvistaa yhteisiä kantoja tai hyväksyä yhteisiä toimintoja. Se voi myös laatia yleissopimuksia, joiden hyväksymistä se suosittaa jäsenvaltioille. Euroopan komissio Euroopan komissio koostuu kahdesta saksalaisesta, espanjalaisesta, ranskalaisesta, italialaisesta ja brittiläisestä sekä yhdestä kustakin muusta Euroopan unionin jäsenmaasta tulevasta jäsenestä. Vuodesta 1995 komission mandaatti on saman pituinen kuin Euroopan parlamentin mandaatti eli viisi vuotta. Parlamenttia kuullaan ennen kuin jäsenmaiden hallitukset nimeävät komission puheenjohtajan, ja puheenjohtajan hyväksymistä jäsenmaiden yhteisellä sopimuksella edeltää parlamentin äänestys. Komission jäsenet toimivat ainoastaan Euroopan unionin etua ajatellen täysin hallituksista riippumattomina, ja vain parlamentti voi antaa komissiolle muistutuksen sen toiminnasta. Jokaisella komission jäsenellä on oma vastuualueensa, mutta sen päätökset tehdään kollegiaalisesi!. Komission päätehtävänä on toimia Euroopan sopimusten vartijana. Se valvoo sopimusten ja yhteisöpäätösten oikeaa soveltamista. Se voi käynnistää jäsenmaita koskevan rikkomusmenettelyn ja tarvittaessa pyytää tuomioistuimelta lausuntoa. Se voi myös langettaa sakkoja yksityishenkilöille erityisesti kilpailupolitiikan alalla. Edelleen komissio on Euroopan unionin toiminnan moottori. Sillä on yksinomainen aloiteoikeus yhteisön lainsäädäntötyössä. Näin se voi alusta loppuun vaikuttaa siihen prosessiin, jonka tuloksena syntyy "eurooppalainen säädös". Hallitusten välisen yhteistyön puitteissa se voi esittää ehdotuksia samanvertaisena jäsenvaltioiden kanssa. Lopuksi komissio on Euroopan unionin toimeenpaneva elin. Se laatii tiettyjen asetusten soveltamiseksi tarvittavat tekstit, soveltaa yksittäistapauksissa perustamissopimusten sääntöjä ja päättää Euroopan unionin toimenpiteisiin varattujen määrärahojen käytöstä. Pääosa näistä jakautuu suurimpiin rahastoihin eli maatalouden ohjaus- ja tukirahastoon, Euroopan sosiaalirahastoon, Euroopan aluekehitysrahastoon, koheesiorahastoon jne. Toimeenpanotehtävässään komissio on usein velvoitettu pyytämään kansallisista virkamiehistä koostuvien komiteoiden lausuntoa. Komissio kokoontui 46 kertaa vuoden aikana. Se toimitti neuvostolle 600 ehdotusta, suositusta tai luonnosta säädöksiksi; näistä 71 oli ehdotuksia direktiiveiksi, 290 ehdotuksia asetuksiksi, 236 ehdotuksia päätöksiksi, 1 luonnos suositukseksi, 1 ehdotus suositukseksi ja 1 luonnos päätöslauselmaksi. Komissio toimitti lisäksi neuvostolle 275 tiedonantoa, muistiota ja kertomusta. IX

12 Euroopan unionin toimielinten esittely Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin) Kokoonpano Euroopan yhteisöjen tuomioistuin koostuu 15 tuomarista, joita avustaa yhdeksän julkisasiamiestä. Vuonna 1989 perustettiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, jossa on 15 tuomaria. Näiden Luxemburgissa sijaitsevien tuomioistuinten jäsenet nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tuomiovalta Yhteisöjen tuomioistuimen tehtävä on varmistaa, että yhteisön lakia noudatetaan Euroopan hiilija teräsyhteisön, talousyhteisön ja atomienergiayhteisön perustamissopimusta sovellettaessa ja tulkittaessa. Tässä tarkoituksessa yhteisöjen tuomioistuin voi todeta, ettei jäsenvaltio ole noudattanut perustamissopimusten velvoitteita. Mikäli yhteisöjen tuomioistuin havaitsee, että jäsenvaltio on jättänyt velvoitteensa täyttämättä, valtion on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin tuomioistuimen päätöksen noudattamiseksi. Jos päätöstä ei noudateta, yhteisöjen tuomioistuin voi määrätä maksun tai sakkoa jäsenvaltiolle. Yhteisöjen tuomioistuin voi ottaa tarkasteltavakseen toimielinten tekemiä päätöksiä, joista on nostanut kanteen jokin toinen toimielin, jäsenvaltio tai tietyissä tapauksissa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Yksilöiden on nostettava kanteensa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. valtion tai yhteisön muun toimielimen pyynnöstä tuomioistuin voi perustamissopimusten rikkomuksia koskevissa tapauksissa todeta, ettei Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio ole täyttänyt velvollisuuttaan. valtioiden kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin voi antaa ennakkoratkaisuja perustamissopimusten tai toimielinten päätösten tulkinnasta ja laillisuudesta. Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluu käsitellä luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden nostamat kanteet. Sen päätöksestä voi valittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen vain oikeuskysymysten osalta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella ei ole toimivaltaa antaa kansallisille tuomioistuimille ennakkoratkaisuja. Vuosina Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi jätettiin asiaa, joista oli erilaisia kanteita ja koski ennakkoratkaisua. Näiden ratkaisujen perusteella on syntynyt 4 092:eentaorrnoistuimenpäätökseen perustuva oikeuskäytäntö. Lisäksi vuosina yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistavaksi tuotiin asiaa. Tänä aikana yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ratkaisi 364 asiaa. Tilintarkastustuomioistuin Euroopan unionin varainkäyttöä valvoo tilintarkastustuomioistuin, joka koostuu viidestätoista jäsenestä. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsee neuvosto yksimielisesti kuultuaan Euroopan

13 Euroopan unionin toimielinten esittely parlamenttia. Tilintarkastustuomioistuimella on laajat valtuudet tarkastaa unionin tulojen ja menojen laillisuus ja asianmukaisuus sekä unionin varainhoidon moitteettomuus. Tilintarkastustuomioistuin tekee tarkastuksia asiakirjojen perusteella ja hyvin usein myös tekemällä tarkastuskäyntejä muihin Euroopan unionin toimielimiin sekä jäsenvaltioihin ja jopa Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle AKT-maihin sekä kaikkiin muihin maihin, jotka vastaanottavat yhteisön rahoitusta. Tilintarkastustuomioistuimen huomautukset kootaan vuosikertomukseen, joka esitellään muille toimielimille. Tämä asiakirja on avainasemassa, kun parlamentti päättää vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle. Tilintarkastustuomioistuin laatii myös erityiskertomuksia ja antaa lausuntoja muiden toimielinten pyynnöstä. Tilintarkastustuomioistuimen lausunto on pakollinen ennen varainkäyttöä koskevien säädösten antamista. Luxemburgissa sijaitsevasta tilintarkastustuomioistuimesta, joka perustettiin vuonna 1975, on tullut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen jälkeen täysin itsenäinen toimielin. Sen tehtävät ovat lisääntyneet, koska sen on vastedes annettava neuvostolle ja parlamentille lausuma tilien ja tilien perustana olevien toimien luotettavuudesta. Tilintarkastustuomioistuin ottaa näin aiempaa virallisemmin kantaa yhteisön talousarvion toteuttamiseen. Sen tehtävä Euroopan unionin "varainhoidon omatuntona" on entisestään korostunut. Talous- ja sosiaalikomitea Talous- ja sosiaalikomitea on olennainen osa Euroopan unionin institutionaalista järjestelmää. Komitea koostuu 222 jäsenestä, jotka edustavat jäsenvaltioiden talous- ja yhteiskuntaelämän ryhmittymiä. Vuonna 1957 perustetun komitean tarkoitus on ollut yhdistää lukuisat talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmät yhteismarkkinoiden ja Euroopan unionin toteuttamiseksi Maastrichtin sopimuksen mukaisesti. Talous- ja sosiaalikomitea kokoontuu Brysselissä. Komitea on jaettu kolmeen ryhmään: työnantajiin, työntekijöihin ja muihin eturyhmiin. Viimeksi mainittu muodostuu muun muassa maanviljelijöistä, kuluttajista, vapaiden ammattien harjoittajista ja osuustoimintasektorin edustajista. Komiteaa kuullaan useimmissa kysymyksissä ennen yhteisön päätöksentekoa. Se voi myös esittää lausuntoja oma-aloitteisesti. Komitea tekee päätöksensä lausunnoista (joita on keskimäärin 180 vuodessa) yksinkertaisella enemmistöllä, ja ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Euroopan unionin alueiden komitea Euroopan unionin alueiden komitea perustettiin Maastrichtin sopimuksella. Komitea koostuu 222:sta nelivuotiskaudeksi nimitettävästä jäsenestä ja heidän varajäsenistään. Komitean jäsenet edustavat paikallisia, alueellisia ja välitason viranomaisia, ja mukaan kuuluu eurooppalaisen po- XI

14 Euroopan unionin toimielinten esittely liittisen elämän avainhenkilöitä, kuten suurten kaupunkien pormestareita sekä alueellisten ja paikallisten elinten johtajia. Maastrichtin sopimuksen mukaisesti ministerineuvoston ja komission on kuultava alueiden komiteaa lukuisissa alueellisia etuja koskevissa kysymyksissä. Tällaisia ovat muun muassa koulutus, nuorisopolitiikka, kulttuuri, terveys, Euroopan laajuiset verkot, teleyhteydet ja energia sekä taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Alueiden komitea voi esittää lausuntoja myös oma-aloitteisesti. Viisi tai kuusi kertaa vuodessa pidettävien täysistuntojen lisäksi alueiden komitean työ tapahtuu kahdeksassa valiokunnassa ja neljässä alavaliokunnassa. Valiokunnat käsittelevät alueelliseen kehitykseen ja rahoitukseen liittyviä asioita, tilan- ja maankäytön suunnittelua sekä yhteisöpolitiikan avainkysymyksiä. Institutionaalisten asian erityisvaliokunta on perustettu valmistelemaan alueiden komitean osallistumista vuonna 1996 tapahtuvaa Euroopan unionin institutionaalista uudistumista koskevaan keskusteluun. Poliittista rooliaan korostamalla alueiden komitean jäsenet pyrkivät saamaan ruohonjuuritason hallintoelimet mukaan Euroopan unionin toteuttamiseen. Euroopan investointipankki Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos, jonka pääoman on merkinnyt unionin viisitoista jäsenmaata. Pankin tavoitteena on tukea lainoilla ja takauksilla julkisen hallinnon tai yksityisen sektorin investointihankkeita, jotka edistävät unionin asettamien tavoitteiden toteuttamista. Näitä tavoitteita ovat köyhimpien alueiden tai taantuvien teollisuusalueiden kehittäminen, Euroopan laajuisten kuljetus-, televiestintä- ja energiansiirtoverkkojen luominen, teollisuuden uudenaikaistaminen ja teknologian edistäminen, ympäristönsuojelu, energiahuolto ja energiansaannin turvaaminen jne. Luxemburgissa sijaitseva Euroopan investointipankki rahoittaa toimintansa pääomamarkkinoilta hankkimillaan varoilla. Kansainväliset luokituslaitokset ovat luokitelleet sen joukkovelkakirjalainat jatkuvasti ensiluokkaiseen AAA-luokkaan. Voittoa tavoittelemattomana rahoituslaitoksena ja erinomaisen luokituksensa johdosta EIP lainaa edelleen hankkimansa varat edullisin ehdoin. EIP osallistuu pitkäaikaisiin laajoihin rahoitushankkeisiin (yleensä yli 25 miljoonaa ecua) suoraan hankkeiden toteuttajille suunnatuilla lainoilla. Se rahoittaa myös yrityksien ja kuntien pieniä ja keskisuuria investointihankkeita myöntämällä globaalilainoja pankeille tai rahalaitoksille, jotka käyttävät varat yhteisesti sovittuja perusteita noudattaen ja EIP:n ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti. Noin 130 Euroopan unionissa sijaitsevaa yhteistyöpankkia osallistuu näiden lainojen järjestelyyn. Vuonna 1995 lainoilla rahoitettiin kaikkiaan noin pientä ja keskisuurta investointihanketta, joista oli investointeja pk-yrityksiin. EIP osallistuu myös Euroopan unionin yhteistyö- ja kehitysapupolitiikkojen toteuttamiseen noin 120 maassa. Se vastaa niin ikään unionin antamasta takaisin maksettavasta avusta ja myöntää lainoja Keski- ja Itä-Euroopan maille, Välimeren alueen valtioille, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maille sekä vuodesta 1994 lähtien EFTA-maille (Euroopan vapaakauppajärjestö). XII

15 Euroopan unionin toimielinten esittely Vuonna 1995 hankkeiden kokonaisrahoitus oli lähes 21,5 miljardia ecua, joista 18,6 miljardia suuntautui Euroopan unionin sisäisiin investointihankkeisiin. Euroopan rahapoliittinen instituutti ja Euroopan keskuspankki Euroopan rahapoliittinen instituutti (ERI) perustettiin Maastrichtin sopimuksella (sopimus Euroopan unionista) talous- ja rahaliiton (EMU) toisen vaiheen alkaessa 1. tammikuuta Samalla rahapoliittinen instituutti korvasi entisen keskuspankkien pääjohtajien komitean ja otti hoitaakseen Euroopan raha-asiain yhteistyörahaston tehtävät, ja nämä elimet lakkautettiin. ERI on Euroopan yhteisön elin ja sillä on oikeushenkilön asema. ERIn jäseniä ovat jäsenvaltioiden keskuspankit, jotka osallistuvat ERIn rahoittamiseen osuudella, joka lasketaan kyseisen valtion väkiluvun ja bruttokansantuotteen perusteella. ERIä johtaa ja hoitaa neuvosto, jonka muodostavat ERIn puheenjohtaja ja jäsenvaltioiden keskuspankkien pääjohtajat. ERI toimii myöhemmin perustettavan Euroopan keskuspankin (EKP) edeltäjänä ja valmistelee talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtymistä. Tämän tehtävän puitteissa ERIn on määrä ensinnäkin vahvistaa keskuspankkien välistä yhteistyötä ja jäsenvaltioiden rahapolitiikan yhteensovittamista lähentymisen edistämiseksi ja hintatason vakauden turvaamiseksi. Toiseksi ERI tekee tarvittavat valmistelut Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perustamiseksi sekä kolmannessa vaiheessa toteutettavan yhtenäisen rahapolitiikan ohjaamiseksi ja yhteisen valuutan luomiseksi. Kolmanneksi ERIn tehtävänä on seurata ecun kehitystä. Näistä tavoitteista seuraa suorasti tai epäsuorasti lukuisia toiminnallisia ja neuvoa-antavia toimia. Hoitaessaan tehtäviään ERIn virkamieskunta on useilla alueilla läheisessä yhteistyössä kansallisten keskuspankkien asiantuntijoista muodostettujen kolmen alakomitean ja kuuden työryhmän kanssa. Euroopan keskuspankin perustamisen jälkeen ERI asetetaan selvitystilaan. Yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa Euroopan keskuspankki muodostaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän, joka vastaa rahapolitiikasta talous- ja rahaliiton kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa tärkeimpänä tavoitteenaan hintojen säilyttäminen vakaina. XIII

16

17 Ohjeita käyttäjälle

18

19 Ohjeita käyttäjälle Toimielinten postiosoitteet Euroopan parlamentti Strasbourg Avenue de l'europe F Strasbourg Puh. (33) tai (33) alanumero Telex tai Fax (33) Luxemburg Kirchberg L-2929 Luxembourg Puh. (352) tai (352) alanumero Telex 2894 Fax (352) Bryssel Rue Belliard B-1047 Bruxelles Belliardstraat B-1047 Brussel Puh. (32-2) tai (32-2) alanumero Telex Fax (32-2) Informaatiopisteet Ateena 8 av. Amalias GR Adunai Puh. (30-1) Lyhytnumero 6051 Fax (30-1) Berliini Kurfürstendamm 102 D Berlin Puh. (49-30) Lyhytnumero 6127 Fax (49-30) Bonn Bonn-Center Bundeskanzlerplatz D Bonn 1 Puh. (49-228) Lyhytnumero 6017 Fax (49-228) Bryssel Rue Belliard Belliardstraat B-1047 Brussel-Bruxelles Puh. (32-2) Lyhytnumero 6084/6085/ alanumero Fax (32-2) Haag Korte Vijverberg, AB Den Haag Nederland Puh. (31-70) Lyhytnumero 6123 Fax (31-70) Dublin 43, Molesworth Street Dublin 2 Ireland Puh. (353-1) Lyhytnumero 6048 Fax (353-1) Helsinki Pohjoisesplanadi 31, PL 26 FIN Helsinki Puh. (358-0) Lyhytnumero 6406 Fax (358-0) Kööpenhamina Børsen DK-1217 København Puh. (45-33) Lyhytnumero 6003 Fax (45-33) Lissabon Centro Europeu Jean Monnet Largo Jean Monnet, 1-6 P-1250 Lisboa Puh. (351-1) Lyhytnumero 6045 Fax (351-1) Lontoo 2 Queen Anne's Gate London SW1H 9AA United Kingdom Puh. (44-171) Lyhytnumero 6032 Fax (44-171) Luxemburg 1, rue du Fort Thiingen L-2929 Luxembourg Puh. (352) Lyhytnumero 6135 Fax (352) Madrid Calle Fernanflor, 4-7 E Madrid Puh. (34-1) Lyhytnumero 6053 Fax (34-1) Pariisi 288, boulevard Saint-Germain F Paris Cedex 07 Puh. (33-1) Lyhytnumero 6067 Fax (33-1) Minitel: CEE 3615 tai 3616 Rooma Via IV Novembre, Roma Puh. (39-6) Lyhytnumero 6108 Fax (39-6) Tukholma Hamngatan 6, 2E S-lll 47 Stockholm Puh. (46-8) Lyhytnumero 6465 Fax (46-8) Strasbourg Boîte postale 1024 F Strasbourg Cedex Puh. (33) Lyhytnumero 6063 Fax (33) XVII

20 Ohjeita käyttäjälle Wien Kärntnerring 5 7, A lolo Wien Puh. (43 1) Lyhytnumero 6375 Fax (43 1) Euroopan unionin neuvosto Bryssel Rue de la Loi 175 B 1048 Bruxelles Wetstraat 175 B 1048 Brussel Puh. (32 2) tai (32 2) alanumero Telex CONSIL Β Fax (32 2) /81 Luxemburg Centre de conférences Kirchberg L 2929 Luxembourg Puh. (352) tai (352) alanumero Geneve 2, chemin Louis Dunant PB 29 CICG CH 1211 Genève 2 Puh. (41 22) Telex Euroopan komissio Bryssel Rue de la Loi 200 B 1049 Bruxelles Wetstraat 200 B 1049 Brussel Puh. (32 2) tai (32 2) 29 + alanumero Telex COMEU Β Fax (32 2) 295 Ol 38 tai 295 Ol 39 Luxemburg Bâtiment Jean Monnet Rue Alcide De Gasperi L 2920 Luxembourg Puh. (352) tai (352) 43 Ol + alanumero Telex 3423 tai 3446 tai 3476 COMEUR LU Fax (352) tai Euroopan yhteisöjen tuomioistuin Luxemburg Boulevard Konrad Adenauer L 2925 Luxembourg Puh. (352) (vaihde) (352) alanumero Telex 2771 CJINFO LU Fax (352) Tuomioistuimen kirjaamo Télex 2510 CURIA LU Fax (352) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamo: Fax (352) Luxemburg 12, rue Alcide De Gasperi L 1615 Luxembourg Puh. (352) tai (352) alanumero Telex 3512 Fax (352) Bryssel (sivutoimipiste) Rue de la Loi B 1040 Bruxelles Wetstraat B 1040 Brussel Puh. (32 2) Fax (32 2) Euroopan tilintarkastustuomioistuin Talousja sosiaalikomitea Bryssel Rue Ravenstein 2 B 1000 Bruxelles Ravensteinstraat 2 B 1000 Brussel Puh. (32 2) tai (32 2) alanumero Telex Fax (32 2) Talousja sosiaalikomitea Bryssel Rue Belliard 79 B 1040 Bruxelles Belliardstraat 79 B 1040 Brussel Puh. (32 2) tai (32 2) alanumero Fax (32 2) Euroopan investointipankki Luxemburg 100, boulevard Konrad Adenauer L 2950 Luxembourg Puh. (352) tai (352) alanumero Telex 3530 BNKEU LU Fax (352) H320 Videoneuvottelu Konttori Italian osasto Via Sardegna, Roma Puh. (39 6) Telex bankeu i Fax (39 6) H320 Videoneuvottelu Ateenan konttori Avenue Amalias 12 GR Athina Puh. (30 1) /774/775 Telex bkeu gr Fax (30 1) XVIII

21 Ohjeita käyttäjälle Lissabonin konttori Avenida da Liberdade, , 8 Ρ 1250 Lisboa Puh. (351 1) tai Telex bnkeu ρ Fax (351 1) Lontoon konttori 68, Pall Mall London SW1Y 5ES United Kingdom Puh. (44 171) Telex bankeu g Fax (44 171) Madridin konttori Calle José Ortega y Gasset, 29 E Madrid Puh. (34 1) Telex bnkeue Fax (34-1) Brysselin edustusto Rue de la Loi, 227 B 1040 Bruxelles Wetstraat 227 B 1040 Brussel Puh. (32 2) Telex bankeu b Fax (32 2) Euroopan rahapoliittinen instituutti Frankfurt Eurotower Kaiserstraße 29 D Frankfurt/Main (käyntiosoite) Postfach D Frankfurt/Main (postiosoite) Puh. (49 69) Telex emi d Fax (49 69) Julkaisutoimisto Luxemburg 2, rue Mercier L 2985 Luxembourg Puh. (352) tai (352) alanumero Telex 1324 tai 2731 PUBOF LU Fax (352) Euroopan elinja työolojen kehittämissäätiö Dublin Loughlinstown House, Shankill Co. Dublin Ireland Puh. (353 1) Fax (353 1) Cedefop (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus) Thessalonique Marinou Antipa 12 GR Thessalonique (Thermi) Puh. (30 31) Fax (30 31) XIX

22 Ohjeita käyttäjälle Toimipaikat (lyhenteiden mukainen luokittelu) Bryssel ARD BEL EAS MAE REM RMA ESL D3 MO LEO CH NE FO GU J3 J2 58 A 17 A 25 A 73 AMB. AN80 AN88 ARTS rue Belliard 79 Belliardstraat 79 rue Belliard Belliardstraat rue Belliard 135 Belliardstraat 135 rue Van Maerlant 2 Van Maerlantstraat 2 rue Belliard 93 Belliardstraat 93 rue Belliard 89 Belliardstraat 89 rue Wiertz Wiertzstraat rue Wiertz Wiertzstraat rue Montoyer Montoyerstraat rue Wiertz Wiertzstraat rue de la Loi 170 Wetstraat 170 avenue des Nerviens 105 Nerviërslaan 105 square Frère Orban 10 Frère Orban square 10 rue Guimard 9 Guimardstraat 9 rue Joseph Π 77 Josef II straat 77 rue Joseph II 79 Josef II straat 79 JUSTUS LIPSIUS Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Rakennuskompleksi SCAN Toimipaikka ARTS LUX rue de la Loi 175 Wetstraat 175 rue Archimede 17 Archimedesstraat 17 rue Archimede 25 Archimedesstraat 25 rue Archimede 73 Archimedesstraat 73 square Ambiorix 32 Ambiorix square 32 rue d'arlon 80 Aarlenstraat 80 rue d'arlon 88 Aarlenstraat 88 rue du Luxembourg 14a Luxemburgstraat 14a XX

23 Ohjeita käyttäjälle B 7 B 28 B 34 B 68 (BERL BREY BU 1 BU 5 BU 9 BU24 BU29 BU31 BU33 CCAB C 66 C 79 C 80 C100 C107 C150 C158 CHAR CSM1 CSM2 ETI 3 FR57 G 1 G 12 GUIM HTWG IMCO Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Rakennuskompleksi Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka CENTRE A. BREYDE * BERLAYMONT Espace Beaulieu Croissant BORSCHETTE FOYER CORTENBERG Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Neuvonta Toimipaikka Rakennuskompleksi Toimipaikka Toimipaikka HOUTWEG Toimipaikka GENÈVE 1 ASTRID Genève 12 Evere Green rue Belliard 7 Belliardstraat 7 rue Belliard 28 Belliardstraat 28 rue Belliard Belliardstraat rue Belliard 68 Belliardstraat 68 rue de la Loi 200 Wetstraat 200) avenue d'auderghem 45 Audergemselaan 45 avenue de Beaulieu 1 Beaulienstraat 1 avenue de Beaulieu 5 Beaulienstraat 5 avenue de Beaulieu 9 Beaulienstraat 9 avenue de Beaulieu 24 Beaulienstraat 24 avenue de Beaulieu 29 Beaulienstraat 29 avenue de Beaulieu 31 Beaulienstraat 31 avenue de Beaulieu 33 Beaulienstraat 33 rue Froissait 36 Froissartstraat 36 avenue de Cortenberg 66 Kortenberglaan 66 avenue de Cortenberg 79 Kortenberglaan 79 avenue de Cortenberg 80 Kortenberglaan 80 avenue de Cortenberg 100 Kortenberglaan 100 avenue de Cortenberg 107 Kortenberglaan 107 avenue de Cortenberg 150 Kortenberglaan 150 avenue de Cortenberg 158 Kortenberglaan 158 rue de la Loi 170 Wetstraat 170 Cours Saint Michel, rue Père de Deken Sint Michiels Warande, Pater de Dekenstraat Cours Saint Michel, avenue de Tervuren 41 Sint Michiels Warande, Tervuerenlaan 41 chaussée d'etterbeek 13 (ks. L130) Etterbeekse steenweg 13 rue Froissait Froissartstraat rue de Genève 1 Genèvestraat 1 rue de Genève 12 Genèvestraat 12 rue Guimard 10 Guimardstraat 10 Houtweg 23 avenue de Cortenberg 6 Kortenberglaan 6 XXI

24 Ohjeita käyttäjälle J 27 J 37 J 70 J 99 JECL ' L 53 L 57 L 84 L 86 L102 LI 30 MDB. M034 M075 N 9 N 85 N105 ORBN OVER RP 3 RP 6 RPH RP12 (SCAN) Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Rakennuskompleksi JOYEUSE ENTRÉE CORTENBERG LOI TRIANGLE Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka + ET13 BUREAU D'ACCUEIL Toimipaikka MARIE DE BOURGOGNE Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka ks. AN88 + SC27 rue Joseph II 27 Josef U straat 27 rue Joseph Π 37 Josef Il straat 37 rue Joseph II 70 Josef U straat 70 rue Joseph Π 99 Josef U straat 99 avenue de la Joyeuse Entrée 24 Blijde Inkomstlaan 24 (toimistot 1 32) avenue de Cortenberg 1 Kortenberglaan 1 (toimistot ) rue de la Loi 236 Wetstraat 236 avenue de Cortenberg 29 (ks. TRIA) Kortenberglaan 29 (toimistot ) rue de la Loi 53 Wetstraat 53 rue de la Loi 57 + lisärakennus Wetstraat 57 rue Jacques de Lalaing 6 Jacques de Lalaingstraat 6 rue de la Loi 84 (toimistot 1 31) Wetstraat 84 rue de la Loi 86 (toimistot 32 56) Wetstraat 86 rue de la Loi 102 Wetstraat 102 rue de la Loi 130 Wetstraat 130 rue Joseph Π 121 Josef U straat 121 chaussée d'etterbeek 13 Etterbeekse steenweg 13 rue du Luxembourg 46 Luxemburgstraat 46 rue Montoyer 34 Montoyerstraat 34 rue Montoyer 75 Montoyerstraat 75 avenue des Nerviens 9 Nerviërslaan 9 avenue des Nerviens 85 Nerviërslaan 85 avenue des Nerviens 105 Nerviërslaan 105 square Frère Orban 8 Frère Orban square 8 Dennenboslaan 54, B 3090 Overijse rond point Schuman 3 Rond punt Robert Schumanplein 3 rond point Schuman 6 Rond punt Robert Schumanplein 6 rond point Schuman 11 Rond punt Robert Schumanplein 11 rond point Schuman 12 Rond punt Robert Schumanplein 12 XXII

25 Ohjeita käy ttäjälle SC14 SC27 SC41 SDME TERV T 61 TI 20 TRIA TRMF ZAV. Toimipaikka Rakennuskompleksi SCAN Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka TERVUREN PLAZA Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka TRIANGLE Toimipaikka ZAVENTEM rue de la Science 14 Wetenschapsstraat 14 rue de la Science Wetenschapsstraat rue de la Science 41 Wetenschapsstraat 41 square de Meeûs 8 de Meeûs square 8 avenue de Tervuren 226 Tervurenlaan 226 rue de Trêves 61 Trierstraat 61 rue de Trêves 120 Trierstraat 120 avenue de Cortenberg 29 Kortenberglaan 29 (toimistot jatkoa JECL:ään) boulevard du Triomphe 174 Triomflaan 174 Weideveldlaan Luxemburg ANE APC BAK BEI CCOM crus CPE CUB EUCO FOUI GASP H IC JMO KIRC LO20 MER SCH TOUR WAG WEIM Toimipaikka ANNEXE "NORD EST" Toimipaikka AIRPORT CENTER Toimipaikka Banque européenne d'investissement Cour des comptes Cour de justice Centre polyvalent de la petite enfance Toimipaikka CUBE Eurocontrol Office des publications Toimipaikka HÔTEL INTERCONTINENTAL Toimipaikka JEAN MONNET Toimipaikka KIRCHBERG Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka SCHUMAN Toimipaikka TOUR Toimipaikka WAGNER Toimipaikka WEIMERSHOF Toimipaikka NOUVEL HÉMICYCLE Toimipaikka plateau du Kirchberg, place de l'europe Senningerberg plateau du Kirchberg, rae Alcide De Gasperi 100, boulevard Konrad Adenauer plateau du Kirchberg, rue Alcide De Gasperi Centre européen, plateau du Kirchberg Centre européen (ks. kartta) boulevard de la Foire 3, rue Emile Bian, Gasperich rue Alcide De Gasperi (ks. kartta) 20, avenue Louvigny 2, rue Mercier plateau du Kirchberg, place de l'europe plateau du Kirchberg, place de l'europe plateau du Kirchberg, rue Alcide De Gasperi plateau du Kirchberg, 1, rue du Fort Thiingen zone industrielle Bredewues Strasbourg ΠΈ I EPE Π ΓΡΕ ΠΙ PAL. Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka Toimipaikka PALAIS DE L'EUROPE avenue du Président-Schuman rue Général-Uhrich allée Spach avenue de l'europe XXIII

26 χ >< < Bryssel Tuloväylien yleiskartta

27 Bryssel: avenue de Beaulieu / boulevard du Triomphe ι* f " s \ BU1 BU5 BU9 BU24 BEAULIEU 1 BEAULIEU 5 BEAULIEU 9 BEAULIEU 24 Av. de Beaulieu 1 Av. de Beaulieu 5 Av. de Beaulieu 9 Av. de Beaulieu BU29 BU31 BU33 TRMF BEAULIEU 29 BEAULIEU 31 BEAULIEU 33 TRIOMPHE 174 Av. de Beaulieu 29 Av. de Beaulieu 31 Av. de Beaulieu 33 Bd du Triomphe 174

28 Ohjeita käyttäjälle Bryssel: rue de la Loi rue Belliard avenue de Cortenberg BERL A-17 A-25 A-73 AN80 AN88 ARTS B-7 B-28 BERLAYMONT ARCHIMEDE 17 ARCHIMEDE 25 ARCHIMEDE 73 ARLON 80 SCAN ARTS-LUX BELLIARD 7 BELLIARD 28 Rue de la Loi 200 B-1049 Bruxelles Rue Archimede 17 Rue Archimede 25 Rue Archimede 73 Rue d'arlon 80 Rue d'arlon 88 Rue du Luxembourg 14a Rue Belliard 7 Rue Belliard 28 XXVI

29 Ohjeita käyttäjälle 9 B BREY 11 CCAB 12 C C C C C ET13 18 FR57 19 IMCO 20 J J J J JECL 25 L S3 26 L L L L L MDB 32 M M N 9 35 N ORBN 37 RP 3 38 RP6 39 RP11 40 SC14 41 SC27 42 SC29 43 SC41 44 SDME 45 T T TRIA BELLIARD 68 BREYDEL CENTRE A. BORSCHbI I b CORTENBERG 80 CORTENBERG 100 CORTENBERG 107 CORTENBERG 150 CORTENBERG 158 BUREAU D'ACCUEIL FROISSART IMCO JOSEPH II 27 JOSEPH II 37 JOSEPH II 70 JOSEPH II 99 Γ COMPLEXE JOYEUSE ENTRÉE < CORTENBERG 1- LOI 236 LOI 53 LOI 57 LOI 84 LOI 86 LOI 102 Γ LOI 130 L +ET13 BUREAU D'ACCUEIL MARIE DE BOURGOGNE MONTOYER 34 MONTOYER 75 NERVIENS 9 NERVIENS 85 ORBAN ROND-POINT 3 ROND-POINT 6 ROND-POINT 11 SCIENCE 14 SCAN SCAN SCIENCE 41 DE MEEÛS TRÊVES 120 TRÊVES 61 TRIANGLE Rue Belliard 68 Av. d'auderghem 45 Rue Froissait 36 Av. de Cortenberg 80 Av. de Cortenberg 100 Av. de Cortenberg 107 Av. de Cortenberg 150 Av. de Cortenberg 158 Chaussée d'etterbeek 13 Rue Froissait Av. de Cortenberg 6 Rue Joseph II 27 Rue Joseph II 37 Rue Joseph II 70 Rue Joseph II 99 Av. de la Joyeuse Entrée 24 (bureaux 1 à 32) Av. de Cortenberg 1 (bureaux 33 à 146) Rue de la Loi 236 Rue de la Loi 53 Rue de la Loi 57 + annexe Rue Jacques de Lalaing 6 Rue de la Loi 84 (bureaux 1 à 31) Rue de la Loi 86 (bureaux 32 à 56) Rue de la Loi 102 Rue de la Loi rue Joseph II 121 Chaussée d'etterbeek 13 Rue du Luxembourg 46 Rue Montoyer 34 Rue Montoyer 75 Av. des Nerviens 9 Av. des Nerviens 85 Square Frère Orban 8 Rond-point Schuman 3 Rond-point Schuman 6 Rond-point Schuman 11 Rue de la Science 14 Rue de la Science 27 Rue de la Science 29 Rue de la Science 41 Square de Meeûs 8 Rue de Trêves 120 Rue de Trêves 61 Av. de Cortenberg 29 (bureaux 148 à 200) ARD BEL EAS MAE REM RMA ESL D3 MO LEO ARDENNES BELLIARD 1 + Il EASTMAN VAN MAERLANT REMORQUEUR REMARD ESPACE LEOPOLD Rue Belliard 79 Rue Belliard Rue Belliard 135 Rue Van Maerlant 2 Rue Belliard 93 Rue Belliard 89 Rue Wiertz Rue Wiertz Rue Montoyer Rue Wiertz B-1047 Bruxelles SG CH FO JUSTUS LIPSIUS CHARLEMAGNE FRÈRE ORBAN Rue de la Loi 175 B-1048 Bruxelles Rue de la Loi 170 Square Frère Orban XXVII

30 Ohjeita käyttäjälle Bryssel: Talous- ja sosiaalikomitea Parc de *8ft ' a >ai s CES Talous- ja sosiaalikomitea Rue Ravenstein 2 Bryssel: cours Saint-Michel / Tervuren-Plaza WM %/ V ^ Porte de Tervuren fmh- Ίβ/ Λ Ί?>ϊ Pj I Avenue de Tervuren i-vv 11>:<>4^ κ...i t <5 Rue des Francs ' \' \% /^X J! by \7ΓΤ V / / Square Montgomery f J Rue du Collège Saint-Michel,Vi rj: :.'n:i.-m>-^'^ Square Leopold II TERV TERVUREN-PLAZA Avenue de Tervuren 226 CSM 1 COURS SAINT-MICHEL 1 Cours Saint-Michel, rue Père de Deken XXVIII

31 ' ' " ' ' ' - - * " ; Ohjeita käyttäjälle Bryssel: rue de Genève Astrid Evere Green [ ^ ft; Am Vf \ 41 ^ J 33 o α. o ω _ι Ό m III H öes Lois\' s «</e '0U 'Pont h V Gare Josaphat t. CfteiraMsfÊsf ' ' a^ "v V X X o- J > Cimetière de Saint Josse \ %, y % 'Λ. /í : íi Av. Rog/er %, oe vo',fee Ü& iff p»e T ^ e^ &>,e9.. ' *»fl 'gin '-^-~.J ^^ ~\rx-^t'^ AW A 4 <. < 'Ì V ^ J ^ ' ^ > t** t*-,.-- "J \ \ ' e "Is!? < ; k í j 1* K,^^_ jo * a..j lu ; 5 < '.; "',. «-: >' s ' 'i /} iv ': lì l'a >> p?>^ Square E. Plasty; ^ '1 \z K 1 #a7 ; Ό i, f Q- / C ω /> Φ > Τ «Ä * ^ ^.' / ^ / ^., ^ /. y y_ ^. 9>o Ô pi οβ' ' G--1 GENÈVE 1-ASTRID G 12 GENÈVE 12-EVERE GREEN Rue de Genève 1 Ruede Genève 12 XXIX

32 χ Luxemburg: plateau du Kirchberg Vers le village du Kirchberg CE Euroopan komissio PE Euroopan parlamentti

33 Ohjeita käyttäjälle Strasbourg χ ίβ ΐΙ- ~" S c 3 Φ CC c O) 3 ρ < CD fr A " -: Rue Boudhors Parc de l'orangerie -ββ, 'Om*», 1 IPE 0 2 IPE I 3 IPE II 4 IPE III Lehdistökeskus 5 Eurooppa-talo 6 Ihmisoikeustalo XXXI

34 Ohjeita käyttäjälle Telemaattisen vuosikirjan kuvaus What is the Interinstituüonal directory? The Interinstitutional directory is an electronic database which is updated at two weeks intervals. There are two databases open to the public: OVIDE and IDEA. The following paragraphs explain how to access these information systems and which services they can provide. How to use the electronic directory IDEA Content and finding your way IDEA is the electronic representation of the Interinstitutional directory of the European Union, which displays the organigramms of the different European institutions. For the time being, IDEA provides information in German, English and French. IDEA is updated every two weeks. Due to translation delays, the English and the German texts may contain temporary divergences with their French original. IDEA allows you to consult the directory in three different ways: by searching for the operational unit (Directorate or Service), by searching for persons, by following the hierarchical order of the units. Access IDEA is set up for two different user groups: (i) for INTERNET users, (ii) for officials of the European institutions. (i) Internet users Connect yourself to the server EUROPA ( Select the option Interinstitutional directory in the domain "The Union's institutions", or likewise the option IDEA in the domain "Publications, On line services, Statistics - EUR-OP Electronic Information - List of EUR-OP's databases". During a promotional period of six moths, starting 1 May 1996, a user code and password will be displayed to enable your log in. (ii) Officials of the European institutions You have to install a browse software, compatible with Internet, (e.g. NetScape) on your work-station: start the browser XXXII

35 Ohjeita käyttäjälle select the server EUROPA + by clicking the icon select the option "Access to internal databases" by clicking the line start IDEA by clicking the icon. In case of problems please contact your information resources manager. OVIDE/Epistel OVIDE/Epistel-palvelimiin pääsee tietoverkkojen ANSI-VTIOO ja VT102 emulointitoimintojen kautta tai käyttämällä PC-pohjaista XFER-ohjelmistoa, joka vastaa VT 220 emulointia, tai jäsenvaltioiden videotex-palvelujen kautta. Brysselissä sijaitsevaan OVIDE-palvelimeen pääsee kansainvälisen puhelinverkon kautta. Vain tilaajilla on pääsyoikeus palvelimeen. XFER-ohjelmisto on tilaajien saatavilla. Lisätietoja antavat: Help-desk OVIDE Mail code: Help-desk OVIDE BeUiard 6/124 B-1040 Bruxelles Puh. (0032) Fax: (0032) OVIDE-kustantamo Euroopan parlamentti Schuman 1/50 L-2929 Luxembourg Puh. (00352) Fax: (00352) Help-desk Epistel Mail code: Help-desk Epistel Euroopan parlamentti LEO 6A31 113, rue Belliard B-1040 Bruxelles Puh. (0032) Fax: (0032) XXXIII

36

37 Yhteisöjen instituutiot ja toimielimet

38

39 Euroopan parlamentti EUROOPAN PARLAMENTO

40 Euroopan parlamentti HUOM. Kussakin yteikössä vastuuhenkilöiden jälkeen luetellut henkilöt ovat aakkosjärjestyksessä, jollei erheestä muuta johdu. Tiedot on päivitetty 15. maaliskuuta Yhteyshenkilö: Jacques RAYBAUT Euroopan parlamentti PO 7 Julkaisutoiminta Puh. (352) Fox (352)

41 Euroopan parlamentti luettelo Parlamentaariset elimet Puhemiehistö Klaus HANSCH Puhemies Nicole FONTAINE Ensimmäinen varapuhemies David W. MARTIN Varapuhemies Nicole PERY Varapuhemies Georgios ANASTASSOPOULOS Varapuhemies Paraskevas AVGERINOS Varapuhemies Poul SCHLÜTER Varapuhemies Ursula SCHLEICHER Varapuhemies Antonio CAPUCHO Varapuhemies José Mana GIL ROBLES GJL DELGADO Varapuhemies Jack STEWART CLARK Varapuhemies Josep VERDE I ALDEA Varapuhemies Renzo ΓΜΒΕΝΙ Varapuhemies Antoni GUTIÉRREZ DÍAZ Varapuhemies Alessandro FONTANA Varapuhemies Otto BARDONG Kvestori: puhemies José APOLINÁRIO Kvestori: jäsen André SOULIER Kvestori: jäsen Richard A. BALFE Kvestori: jäsen Sérgio RIBEIRO Kvestori: jäsen Puhemies ja varapuhemiehet Klaus HANSCH Puhemies Nicole FONTAINE Ensimmäinen varapuhemies David W. MARTIN Varapuhemies Nicole PERY Varapuhemies Georgios ANASTASSOPOULOS Varapuhemies Paraskevas AVGERINOS Varapuhemies Poul SCHLÜTER Varapuhemies Ursula SCHLEICHER Varapuhemies António CAPUCHO Varapuhemies José María GEL ROBLES GIL DELGADO Varapuhemies Jack STEWART CLARK Varapuhemies Josep VERDE I ALDEA Varapuhemies Renzo IMBENI Varapuhemies Antoni GUTIÉRREZ DÍAZ Varapuhemies Alessandro FONTANA Varapuhemies Puhemieskonferenssi Klaus HANSCH Puhemies Pauline GREEN Wilfried A.E. MARTENS Giancarlo LIGABUE Jean Claude PASTY Gijs M. de VRIES Alonso José PUERTA Claudia ROTH Catherine LALUMD3RE James (Jimmy) Michael GOLDSMITH Jean Marie LE CHEVALLIER Cristiana MUSCARDINI Kvestorien kollegio Otto BARDONG Kvestori: puhemies José APOLINÁRIO Kvestori: jäsen André SOULIER Kvestori: jäsen Richard A. BALFE Kvestori: jäsen Sérgio RIBEIRO Kvestori: jäsen

42 Euroopan parlamentti Puolueryhmät Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmä Pauline GREEN Puheenjohtaja Puh. Bru 5209 Puh. Str 5726 Broad House 205 Fore Street Edmonton LONDON N18 2TZ UNITED KINGDOM Puh. (0181) Fax (0181) Normandy Avenue BARNET, Herts. EN5 2JA UNITED KINGDOM Puh. (0181) Fax Magdalene HOFF Ensimmäinen varapuheenjohtaja Puh. Bru 5464 Puh. Str 5464 Riegestraße 8-10 D HAGEN Puh. (02331) Fax 02331) Zur Höhe 72A D HAGEN Puh. (02331) Fax Manuel MEDINA ORTEGA Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5882 Puh. Str 5882 Parlamento Europeo Rue Belliard B-1047 BRUXELLES Puh. (2) Carretera de La Geria, 8A Uga, Yaiza LAS PALMAS (Islas Canarias) Puh. (28) Fernando MORAN LOPEZ Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5475 Puh. Str 5475 Plaza de las Cortes, 9 E MADRID Puh. (1) Calle Alvarez Baena, 5 E MADRID Puh. (1) Calle I. Antonio, 16 Casa de la Reina, pral. 2 E-SAN LORENZO DE EL ESCORIAL Puh. (1) Luigi Alberto COLAJANNI Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5739 Puh. Str 5739 Parlamento Europeo BEL 2128 Rue Belliard B-1047 BRUXELLES Elisabeth GUÎGOU Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5784 Puh. Str 5784 EUROPARTENAIRES 26, rue de Marignan Bureau 602 F PARIS Puh. (1) Fax (1) , boulevard Jacques Monod F-AVIGNON Puh Maj-Lis LOOW Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5553 Puh. Str 5553 Kyrkogatan 12 S MARIEFRED Puh. (0159) Fax (0159) Riksdagen S STOCKHOLM Puh. (08) Christos PAPOUTSIS Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5423 Puh. Str 5423 Merlin 11 GR-10674ATHINA Puh. (1) Fax (1) Parlement européen Van Maerlant Bureau 415 B-1047 BRUXELLES Sokratous 59 GR-15562HOLARGOS Puh. (1) Yoannis RÖUBATIS Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5419 Puh. Str 5419 Frantzi 9 GR ATHINA Puh. (1) / Fax (1) Parlement européen Rue Belliard B-1047 BRUXELLES Puh. (2) / Fax 2) Luis MARINHO Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5476 Puh. Str 5476 Parlamento Europeu MAE 365 B-1047 BRUXELLES Al Calouste Gulbenklam Lt.9-1»F P-3000 COIMBRA Puh. (39) Fax (39) Av. Fernando Namora s Dto P-3000 COIMBRA Puh. (39) Hedy d'ancona Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5528 Puh. Str 5528 Amstel AM AMSTERDAM NEDERLAND Puh. (020) Steinpunt PvdA-Eurodelegatie Plaats 's-gravenhage NEDERLAND Hilde HAWLICEK Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5719 Puh. Str 5719 Österreichisches Parlament A-1017WIEN Puh. (1) Fax (1) Wolstelngasse 32/3/10 A-1210 WIEN Raymonde M.E.A. DURY Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5491 Puh. Str 5491 Parlement européen Rue Belliard B-1047 BRUXELLES Puh. (2) Fax (2) , rue Uyttenhove Boîte 45 B-1090 BRUXELLES Saara-Maria PAAKKINEN Varapuheenjohtaja Puh. Bru 5737 Puh. Str 5737 Mahiamäentie 54 B FIN TUUSULA Puh. (0) Fax (0) Toimisto Helsingissä Saariniemenkatu 6 FIN HELSINKI Puh. (0)77 511