HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 2011

Transkriptio

1 SUOMEN ELÄINLÄÄKÄRILIITTO RY - FINLANDS VETERINÄRFÖRBUND RF HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA PUHEENJOHTAJAN KATSAUS JÄSENISTÖ LIITON ORGANISAATIO Yleistä Valtuuskunta Hallitus Muut toimielimet Liiton toimisto ULKOISET SUHTEET Liiton edustukset Yhteydet yhteistyötahoihin Yleistä Lääkärikartelli Eläinlääkäriyhdistykset Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY Lääkärien työttömyyskassa SUOMEN ELÄINLÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ TOIMINTA-ALUEET Edunvalvonta Liiton lausunnot ja kannanotot Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift Tiedotustoiminta Jäsenille suunnattu viestintä Ulkoinen viestintä Koulutustoiminta Eläinlääkäripäivät Kirjanpito- ja verokurssi Jäsenpalvelut Avustustoiminta ja stipendit Kansainvälinen toiminta World Veterinary Association (WVA) Federation of Veterinarians of Europe (FVE) Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen yhteistyö LIITON HUOMIONOSOITUKSET Kunniajäsenet Ansiomerkit Liiton viirit Vuoden eläinlääkäri Merkkipäivät TALOUS 1

2 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Kertomusvuosi oli Suomen Eläinlääkäriliiton 119. toimintavuosi. Liiton valtuuskunta ja puheenjohtaja vaihtuivat vuoden vaihteessa. Uuden valtuuskunnan kokoonpano on erilainen kuin edellisen, sillä valtuuskuntaan valittiin ennätysmäärä yksityisen sektorin edustajia. Valtuuskunnan 30 jäsenestä 12 on yrittäjiä. Vuosi alkoi eläinlääkärien yhteiskunnallisen näkyvyyden kannalta merkittävästi, kun kansanedustajaksi valittiin ensimmäisen kerran eläinlääkäri. Vuosi myös päättyi kunniakkaasti, kun maa- ja metsätalousministeriön kansliapäälliköksi valittiin kollega. Kulunut vuosi oli eläinlääkärien vuosi, Vet Year 2011, sen kunniaksi, että 250 vuotta sitten alkoi ensimmäinen yliopistotasoinen eläinlääkärikoulutus Ranskassa. Eläinlääkärilehti 3/11 oli Vet Year 2011 teemalehti. Vuoden mittaan kehittyi ajatus uuden koulutuspoliittisen valiokunnan perustamiseksi liittoon. Valiokunta päätettiin perustaa ja sen tehtävinä on muun muassa vaikuttaa eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkiviin hakijoihin siten, että tiedekuntaan hakeutuisi monenlaisia ihmisiä. Valiokunta myös esittää ja edistää järjestelmällisempää täydennyskouluttautumista sekä vaikuttaa eläinlääkärien koulutukseen ja antaa lausuntoja lainsäädännön uudistuksiin. Eläinlääkärien koulutusta koskevaa eurooppalaista lainsäädäntöä uusitaan parhaillaan ja tähän työhön valiokunnan on tarpeen vastata. Vuoden aikana liitto osallistui moneen eläinlääkärin työtä ja koulutusta esittelevään tilaisuuteen ja paneeliin, esimerkiksi tiedekunnan Eläinlääketiede tulevaisuusseminaariin. Lisäksi liiton edustajia osallistui erityisyhdistysten koulutustilaisuuksiin ja kokouksiin. Kertomusvuosi alkoi neuvotteluilla Kuntatyönantajat ry:n kanssa, kun oli aika päättää, mihin kohdennettaisiin jaettavissa oleva erä. Päätös syntyi erinomaisessa yhteistyössä liiton kunnallisen palkkavaliokunnan kanssa ja esityksemme sai hyvän vastaanoton myös työnantajapuolella. Vuoden alkupuolella tehtiin jäsenkyselyt kunnaneläinlääkäreille sekä yksityisille eläinlääkäreille. Kyselyjen tulokset tukevat hyvin jo tehtyä edunvalvontatyötä ja osin vastaukset antoivat uusia ajatuksia eläinlääkärien hyvinvoinnin edistämiseksi. Tuloksia hyödynnettiin myös valtuuskunnan kevätseminaarissa Jyväskylässä. Valtuuskunnan kevätkokouksessa luotiin seuraavien vuosien tavoitesuunnitelman sisältö. Liiton tavoitteena vuosina on ajaa päämäärätietoisesti eläinlääkärien etuja, olla näkyvä, aktiivinen, luotettava ja rahanarvoinen tuki. Liitto on myös asiantunteva, yhtenäinen ja tehokas toimija sekä aloitteellinen vaikuttaja. Liitto korostaa eläinlääkärien yhteiskunnallista asemaa ja edistää sitä, että palkkaus vastaa koulutusta. Liiton toiminta on avointa ja aktiivista. Eläinlääkärin monipuolista ja yhtenäistä ammattikuvaa esitellään aktiivisesti. Liiton haasteena on olla tasapuolisesti niin eläinlääkäripalkansaajien kuin eläinlääkärityönantajien edunvalvoja. Lisäksi liitto edistää hyvää työtä ja työyhteisöä kaikille eläinlääkäreille. Valtuuskunta ja hallitus muotoilivat useita eläinten hyvinvointia edistäviä kannanottoja vuoden aikana. Yhteistyö eläinsuojelujärjestöjen kanssa oli tiivistä ja hyvää. Eläinsuojeluvaliokunta toimi aktiivisesti ja jatkoi uudistettavan eläinsuojelulainsäädännön sisällön tuottamista. Valiokunta on kerännyt eläinten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä asioita tuotavaksi eläinsuojelulain uudistustyöhön. Kertomusvuonna liitto järjesti luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiseminaarin. Vuoden eläinlääkäriksi valittiin yksityiseläinlääkäri ja yrittäjä Jouni Niemi. Hän on monipuolinen alan ammattilainen, nautojen sorkkahoidon uranuurtaja sekä monien eläinlääkärien varustevastaava. Vuoden eläinlääkäriltä saa hankittua vastaanotolle lähes kaiken tarpeellisen työvälineistön. Hänen toiminta-ajatuksenaan on eläimen kokonaishyvinvointi. Vuoden eläinlääkäri sai ansaitsemaansa huomiota kertomusvuoden aikana ja hänen toimintaansa ja ajatuksiansa esiteltiin julkisuudessa monesti. Liiton hallitus osallistui aktiivisesti myös Euroopan eläinlääkärijärjestön eli FVE:n kokouksiin. Kokouksissa käsitellään ajankohtaisia eurooppalaisia eläinlääkäreitä koskevia aiheita. Liiton edustajat tuovat tuliaisina ajatuksia ja kannanottoja myös omaan työhömme. Eläinlääkäriliitolla on hyvä edustus myös FVE:n eurooppalaisissa alajärjestöissä. Hygieenikkojen järjestössä on suomalainen tilintarkastaja sekä teollisuus- ja tutkimusjärjestössä suomalainen rahastonhoitaja. Liiton hallitus pääsi myös tutustumaan Euroopan Parlamentin toimintaan, kun europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kutsui hallituksen edustajat tutustumiskäynnille kesän 2

3 korvalla. Parin päivän aikana edustajamme tutustuivat sekä Euroopan Neuvoston että Parlamentin tiloihin ja samalla eurooppalaiseen päätöksentekoon. Syksy alkoi jälleen kunnallisilla työmarkkinaneuvotteluilla. Valtakunnassa valmisteltiin keskitetysti raamisopimus, jonka lopulta hyväksyi riittävä määrä työmarkkinaosapuolia. Raamisopimuksen pohjalta valmisteltiin myös lääkärisopimusluonnos. Neuvottelut olivat sitkeät. Jaettavaa oli vähän, mutta jakajia paljon. Lopulta neuvotteluissa runnottiin tulos, joka oli eläinlääkäreille tyydyttävä. Eläinlääkäripäivät järjestettiin marraskuun ja joulukuun vaihteessa. Päivien osallistujamäärä oli jälleen ennätyksellinen. Osallistujille tehdyn kysely perusteella voitiin todeta, että eläinlääkärit kokevat kattavat ja korkeatasoiset koulutuspäivät tarpeellisiksi. Tiedollinen ja taidollinen anti on erinomainen houkutin, mutta myös oheistapahtumat illanviettoineen ja keskusteluineen kiinnostavat vuodesta toiseen. Eläinlääkäripäivillä oli ensimmäistä kertaa päivän kestävä luentokokonaisuus, joka ei käsitellyt eläinlääkärin työtä ja osaamista vaan työssä jaksamista. Luentokokonaisuus sai suuren suosion ja erittäin tyytyväisen yleisön. Tämä uusi, perusteellisesti harkittu ja tietoisesti otettu riski kannatti, sillä monet kollegat kiittelivät päivän antia ja saivat eväitä omaan jaksamiseensa. Eläinlääkäripäivillä julkaistiin myös uusi eläinlääkärien työtä esittelevä Eläinlääkärit. Joka päivä. -esite. Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli kertomusvuonna runsaasti uutta lainsäädäntöä. Elintarvikelainsäädäntö ja sivutuotelainsäädäntö uudistuivat suurelta osin. Annettujen lausuntojen määrä oli mittava. Eläintautilakiluonnos valmistui myös vuoden aikana. Liitto edusti eläinlääkäreitä useassa toimikunnassa ja työryhmässä. Eläinlääkärilehti ilmestyi kymmenen kertaa ja jäsentiedote kuusi kertaa. Jäsentiedote päätettiin muuttaa sähköiseksi ja asian valmistelu vei melkoisesti aikaa. Kertomusvuonna valtuuskunta päätti, että liitto ei enää maksa palkansaajajäsenten työttömyyskassan jäsenmaksua, vaan jokainen liiton jäsen maksaa kassan jäsenmaksun oman valintansa mukaan. Muutosta oli liitossa valmisteltu jo useiden vuosien ajan. Muutoksen pääasiallinen syy oli se, että muut kuin palkansaajat eivät voi olla Lääkärien työttömyyskassan jäseniä. Lisäksi eläinlääkärityöttömyyttä ei käytännössä ole tällä hetkellä. Nyt kun valtuuskunnassa on suuri joukko yrittäjiä, päätös saatiin tehtyä. Kertomusvuonna liiton toimisto toimi ensimmäisen täyden vuoden uusissa toimitiloissa. Tilat ovat osoittautuneet toimiviksi ja erittäin edustaviksi. Toimiston alakerrassa on kaikkien jäsenten vapaasti käytössä oleva Selli-tila. Sellissä kukin jäsen voi järjestää omia tilaisuuksiaan hyvien liikenneyhteyksien ääressä ja maksutta. Selli on ollut ahkerassa käytössä. Siellä on järjestetty niin opiskelijakekkereitä kuin yksittäisten eläinlääkärien tilaisuuksia. Liiton toimistossa työskenteli kuluneen vuoden aikana yhdeksän henkilöä, joista puheenjohtaja oli puolipäiväinen ja yksi toimihenkilö määräaikainen ja osa-aikainen. Liiton omistaman Fennovet Oy:n palveluksessa oli kolme henkilöä. 2. JÄSENISTÖ Liittoon hyväksyttiin kertomusvuoden aikana 115 uutta jäsentä, neljä erosi ja neljätoista jäsentä erotettiin. Kertomusvuoden aikana liiton jäsenistä menehtyivät Anne Eronen, Maurice Harju-Jeanty, Pentti Hynninen, Lars Jurvelius, Erkki Mikkonen, Bo Olsoni, Sampo Päällysaho, Risto Siponen, Paavo Sirviö ja Pentti Vainio-Mattila. Heitä muistettiin adresseilla. Liittoon kuului kertomusvuoden lopussa jäsentä (340 opiskelijaa), jotka muodostivat noin 90 prosenttia maamme laillistuneista eläinlääkäreistä. Jäsenistö jakautui joulukuun lopussa seuraavasti: - kuntasektorin palkansaajat 18 % - valtiosektorin palkansaajat 12 % - yksityisen sektorin palkansaajat 11 % - ammatinharjoittajat ja yrittäjät 11 % - opiskelijat 18 % - eläkeläiset 14 % - muut 16 % (sijaisuuksia tekevät, työttömät sekä ulkomailla 3

4 ja muussa kuin eläinlääkäritehtävässä olevat) Kuntasektorilla olevista liiton jäsenistä noin 11 prosenttia on kokopäivätoimisia hygieenikkoja. Valtiosektorilla (mukaan lukien yliopisto) olevista jäsenistä 12 prosenttia on tarkastuseläinlääkäreitä, 45 prosenttia on valtionhallinnossa ja 43 prosenttia on opetus- ja tutkimustehtävissä. Jäsenkunnasta 26 prosenttia on miehiä ja 74 prosenttia naisia. Naiset ovat valtaosana jäsenkunnan nuoremmissa ryhmissä jopa siten, että alle 35-vuotiaista on naisia noin 94 prosenttia ja vastaavasti yli 50-vuotiaista on miehiä noin 56 prosenttia. 3. LIITON ORGANISAATIO 3.1 Yleistä Liiton jäsenet ovat henkilöjäseniä. Liitolla ei ole alakohtaista tai aluekohtaista organisaatiota. Itsenäiset alakohtaiset erikoisyhdistykset ja alueelliset paikallisseurat ovat vaihtelevasti yhteydessä liittoon. Sääntöjen mukaan liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää valtuuskunta. Liiton toimeenpanevana elimenä toimii hallitus. Se nimeää työryhmät niiden toimikausiksi sekä valiokunnat joka kolmas vuosi. Valiokuntien toimikaudet alkoivat kertomusvuoden alussa ja päättyvät vuoden 2013 lopussa. Liiton toimisto sijaitsee yhdistyksen sääntöjen mukaisessa kotipaikassa Helsingissä, osoitteessa Aleksis Kiven katu Valtuuskunta Vuonna 2010 valittu valtuuskunta kokoontui kertomusvuoden aikana kahdesti. 4

5 Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Jyväskylässä ja sääntömääräinen syyskokous Helsingissä. Kevätkokouksen yhteydessä pidettiin valtuuskunnan seminaari, jonka aiheina olivat muun muassa verkostoituminen, kokonaisvaltainen tilanteiden hallinta, hyvä työyhteisö, valvonta/kansanterveyden turvaaminen, arvojohtajuus/eettisyyden lisääminen, yrittäjyys, laaja-alainen asiantuntija liittoon sekä sosiaaliset ja mediataidot. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Olli Ruoho ja varapuheenjohtajana Markus Kiili. Valtuuskunnan muita jäseniä olivat Mikael Granholm, Tytti Harjuhahto, Ari Hörman, Elina Illukka, Jouko Jakala, Sointu Jalkanen, Seppo Kangas, Kirsi Kentala, Päivi Lahti, Miia Lindström, Jouni Niemi, Hanna Nurmi, Leena Oivanen, Jarkko Oksanen, Päivi Pyykönen, Aila Rauatmaa, Meeri Rinta-Jouppi, Marita Saarikivi, Beate Schugk, Kirsti Sipponen, Jani Soini, Pauli Sorvisto, Sami Takala, Matti Tikka, Ritva Tynkkynen, Chita Wahlroos, Timo Wahlroos ja Tuomo Waltari. Opiskelijajäseninä olivat Heidi Pekkola ja Katri Suhonen. Valtuuskunnan varajäseninä olivat Leena Manner, Anne Siljamäki, Ari Sainio, Outi Ahlström, Liisa Palmu, Kirsi Mäkimattila, Katri Helminen, Maarit Luukkainen-Soilu, Antti Tukiainen ja Tiina Tiainen. Opiskelijavarajäseninä olivat Anne Bruce ja Tanja Korhonen. Valtuuskunnan kokouksiin osallistuivat lisäksi ne liiton hallituksen jäsenet, jotka eivät ole valtuuskunnan jäseniä. Valtuuskunnan sihteerinä toimi liiton toiminnanjohtaja. Liiton muut toimihenkilöt osallistuivat tarvittaessa kokouksiin asiantuntijoina. Säännöissä määrättyjen asioiden lisäksi valtuuskunta käsitteli muun muassa liiton eettisen ohjeiston uudistamista, valtuuskunnan vaalijärjestyksen uudistamista, eläinjalostusta sekä liiton 120-vuotisjuhlia vuonna Lisäksi valtuuskunta keskusteli Eläinlääkärit. Joka päivä. -esitteestä. 3.3 Hallitus Kertomusvuoden aikana liiton ja samalla hallituksen puheenjohtajana toimi Kirsi Sario, varapuheenjohtajana Timo Wahlroos sekä hallituksen jäseninä Päivi Lahti, Päivi Pyykönen, Marita Saarikivi, Pauli Sorvisto ja Riikka Åberg. Hallituksen varajäseninä toimivat Sointu Jalkanen ja Katri Kiviniemi. Valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeuksin. Kokousten sihteerinä toimi liiton toiminnanjohtaja. Liiton muut toimihenkilöt osallistuivat tarvittaessa kokouksiin asiantuntijoina. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa ja käsitteli yhteensä 159 päätösasiaa (2010/157). 3.4 Muut toimielimet Luottamusneuvosto (toimikausi ) Puheenjohtaja Erkki Pyörälä; varapuheenjohtaja Pirjo Aho; jäsenet Jouko Koppinen, Hanna Lounela, Ari-Matti Pyyhtiä, Anssi Tast ja Outi Vainio; sihteeri Mika Leppinen Luottamusneuvosto ei kokoontunut vuoden aikana. Eettinen valiokunta Puheenjohtaja Riitta Aho; varapuheenjohtaja Leena Suojala; jäsenet Outi Laitinen- Vapaavuori, Meeri Rinta-Jouppi ja Pauli Sorvisto; varajäsen Anne Siljamäki; sihteeri Maria Jokela Valiokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Valiokunta valmisteli muutokset eettisiin sääntöihin ja ilmoitteluohjeisiin, jotka valtuuskunta kevätkokouksessaan vahvisti. Valiokunta päivitti suosituksen eläinlääkärin vapaaehtoistyöstä. Lisäksi valiokunta otti kantaa jäsenten esittämiin kysymyksiin ja eettisiin rajanvetotilanteisiin. Eläinsuojeluvaliokunta 5

6 Puheenjohtaja Päivi Lahti; varapuheenjohtaja Katri Wermundsen; jäsenet Aila Rauatmaa, Sara Syyrakki ja Kati Vainio; varajäsenet Heidi Härtel, Taina Laine ja Jukka Marttila; sihteeri Mika Leppinen Valiokunta kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa. Valiokunta käsitteli kokouksissaan muun muassa eläinsuojelulain uudistamista ja valmisteli liiton hallitukselle kannanottoja eläinsuojelukysymyksiin. Lisäksi valiokunta valmisteli ja toteutti luonnonvaraisten eläinten hyvinvointitilaisuuden. Koulutusvaliokunta Puheenjohtaja Outi Hälli (avajaiset ja ajankohtaista -luentokokonaisuus); varapuheenjohtaja Lotta Axelson (liiketoiminta); jäsenet Tytti Harjuhahto (pieneläimet), Tuomas Herva (tuotantoeläimet), Annamari Heikinheimo (elintarvike- ja ympäristöhygienia), Maria Kareskoski (hevoset), Merja Laitinen (pieneläimet), Miia Lindström (tiede ja tutkimus), Riitta Mangs (liha- ja teurastamohygienia), Jouni Mäkelä (tuotantoeläimet), Tiina Tiainen (elintarvike- ja ympäristöhygienia) ja Kati Vainio (hevoset); sihteerit Raija Korolainen ja Tiina Karenius Valiokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Sen tehtävänä oli valmistella Eläinlääkäripäivien ohjelma. Valiokunta huolehti yhdessä liiton toimiston kanssa päivien käytännön järjestelyistä. Kunnan palkkavaliokunta Puheenjohtaja Päivi Pyykönen; varapuheenjohtaja Johanna Puro; jäsenet Hanna Nurmi, Jarkko Oksanen ja Liisa Palmu; varajäsenet Anna Jeshoi ja Maija Penttilä; sihteeri Maria Jokela Valiokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Valiokunnan ohjauksessa toteutettiin alkukeväästä kuntasektorille kohdistettu kunnaneläinlääkärikysely edunvalvonnan edistämiseksi. Loppusyksystä käydyt virkaehtosopimusneuvottelut työllistivät myös valiokuntaa, kun neuvottelutavoitteita määriteltiin. Valiokunnan varapuheenjohtaja osallistui neuvotteluihin Kuntatyönantajat ry:n kanssa. Lisäksi valiokunta päivitti vähimmäispalkkasuositukset hygieenikoille ja praktikoille, viimeisteli hygieenikkojen työn vaativuuden arvioinnin ohjeistuksen, laati lausunnon Eviralle pienteurastamojen lihantarkastuksen järjestämisestä sekä käsitteli paikallisia kysymyksiä. Valiokunta järjesti yhden yhteiskokouksen yrittäjävaliokunnan kanssa käsitelläkseen kunta- ja yksityissektorin välistä asetelmaa. Opiskelijavaliokunta Puheenjohtaja Maria Koskinen (C64); varapuheenjohtaja Raisa Kiimamaa (C65); jäsenet Emma Alve (C67), Liisa-Maija Huttunen (Tartto), Maria Koskinen (C64), Päivi Lahti, Maria Polso (C63), Eini Saaranen (C68) (7.10. alkaen) ja Okko Sukura (C66); varajäsen Heidi Pekkola (C64); sihteeri Iivari Järvinen Valiokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Valiokunta käsitteli opiskelijoiden matka-apurahahakemukset, joita tuli keväällä 26 kappaletta ja syksyllä 13 kappaletta. Valiokunta jakoi hakemusten perusteella 4000 euroa. Lisäksi valiokunnassa käsiteltiin yhteistyötä Virossa opiskelevien suomalaisten kanssa ja liiton opiskelijatoimintaa sekä yksityissektorin työehtosuositusta ja vähimmäispalkkoja. Sosiaalivaliokunta Puheenjohtaja Leena Manner; varapuheenjohtaja Katri Kiviniemi; jäsenet Outi Ahlström, Kirsti Sipponen ja Henna Söderholm; varajäsenet Veera Karkamo ja Pia Pouri; sihteeri Maria Jokela Valiokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Valiokunta käynnisti Eläinlääkärin työterveysoppaan päivittämisen yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa sekä valmisteli tähän liittyen työterveyskyselyä jäsenistölle. Valmisteltiin koulutuspäivää valvontaeläinlääkäreille. Talousvaliokunta 6

7 Puheenjohtaja Kirsi Sario; varapuheenjohtaja Heikki Putro; jäsenet Nina Sarén ja Timo Wahlroos; varajäsen Riitta-Mari Tulamo; sihteeri Hanna Kokkonen Talousvaliokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Valiokunta käsitteli liiton tilinpäätöksen 2010 ja talousarvion vuodelle 2012 sekä teki hallitukselle esityksiä liiton varojen käytöstä. Työvaliokunta Puheenjohtaja Kirsi Sario; jäsenet Päivi Lahti ja Riikka Åberg; sihteeri Mika Leppinen Valiokunta kokoontui vuoden aikana kahteen kokoukseen. Valiokunta käsitteli liiton toimiston henkilöstöoppaan uudistamista sekä muita henkilöstöasioita. Valtion palkkavaliokunta Puheenjohtaja Pauli Sorvisto, AVI; varapuheenjohtaja Tuija Gadd, Evira; jäsenet Päivi Lahti, HY ELTDK; Kristina Lehmann, Fimea; Elisa Pitkänen, STEY; Tarja Pääkkönen, YES; Ava Sovijärvi, puolustusvoimat; sihteeri Mika Leppinen Valiokunta kokoontui kertomusvuoden aikana yhden kerran. Valiokunta käsitteli eri virastojen ajankohtaisia asioita sekä palkkatilastoja ja -suosituksia. Yksityissektorin työsuhdevaliokunta Puheenjohtaja Tuomas Herva; varapuheenjohtaja Hanna Bäckman; jäsenet Sini Bergman, Pirjo Haapasalo asti, Suvi Heinola, Katri Kiviniemi ja Susanna Martikainen alkaen; varajäsen Johanna Kokkonen; sihteeri Iivari Järvinen Valiokunta kokoontui vuoden aikana kerran. Valiokunta keskusteli liiton toiminnan aktivoimisesta palkansaajaeläinlääkärien suuntaan ja käsitteli yksityissektorin palkansaajaeläinlääkärien työehtosuositusta. Suosituksen tiimoilta pidettiin huhtikuussa yhteiskokous yrittäjävaliokunnan ja opiskelijavaliokunnan kanssa. Yrittäjävaliokunta Puheenjohtaja Timo Wahlroos; varapuheenjohtaja Maarit Luukkainen-Soilu; jäsenet Lotta Axelsson, Mikael Granholm ja Markus Kiili; varajäsenet Sointu Jalkanen, Beate Schugk, Sami Takala ja Jan Räihä; sihteeri Iivari Järvinen Valiokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa pieneläinhoitajien työehtosuositusta sekä koulutuskysymyksiä ja klinikoiden luokittelujärjestelmää. Suuren osan vuodesta valiokunta käsitteli yksityissektorin palkansaajaeläinlääkärien työehtosuositusta. Suomen Eläinlääkärilehden toimitusneuvosto Puheenjohtaja Riikka Laukkanen-Ninios; varapuheenjohtaja Jouko Koppinen (tieteellinen toimittaja); jäsenet Eve Ala-Kurikka, Kaisa Hartikainen, Helka Heikkilä, Raisa Iivonen, Hanna Salmela, Kirsi Sario (päätoimittaja) ja Kati Vainio; sihteeri Anna Parkkari Toimitusneuvosto kokoontui vuoden aikana kuudesti. Kokouksissa käytiin läpi saatua palautetta, uusia ideoita lehden kehittämiseksi, mahdollisia kirjoittajia, sisältö- ja artikkeli-ideoita sekä ideoitiin tulevien kansikuvien hankinta. Myös eläinlääketieteen terminologia -hankkeesta keskusteltiin ja lehti päätettiin yrittää saada kansainväliselle Thomson Reutersin ISI-listalle helpottamaan tutkijoiden julkaisemisen todentamista. 3.5 Liiton toimisto Toimiston henkilökuntaan kuuluivat kertomusvuonna OTM Mika Leppinen (toiminnanjohtaja), KTK Hanna Kokkonen (taloussihteeri), FM Anna Parkkari (tiedottaja ja 7

8 toimituspäällikkö), OTM, varatuomari Iivari Järvinen (yksityissektorin asiamies), OTM Maria Jokela (julkisen sektorin asiamies), yo-merkonomi Riitta Puro (assistentti), sosionomi, tradenomiopiskelija Eija Pietilä (toimistosihteeri) 3.6. asti, merkonomiopiskelija Johanna Laurila 2.5. alkaen ja Andreas Lang (toimistoteknikko) 5.9. alkaen. Lisäksi liiton puheenjohtaja ELL Kirsi Sario oli puoliaikaisessa työsuhteessa liittoon. Toimistolla oli myös ajoittain työelämään tutustuvia koululaisia työharjoittelussa. 4. ULKOISET SUHTEET 4.1 Liiton edustukset Akava - liittokokous Mika Leppinen, Kirsi Sario (varajäsen) - järjestötoimikunta Mika Leppinen - elinkeinopoliittisen toimikunnan ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto Iivari Järvinen, Maarit Luukkainen-Soilu (varajäsen) - opiskelijavaltuuskunta AOVA Raisa Kiimamaa asti, Eini Saaranen lukien, Maria Koskinen (varajäsen) - Akavan verkostojen jäsenet: Akalex (akavalaiset juristit) Maria Jokela, Iivari Järvinen, Mika Leppinen akavalaiset neuvottelijat Maria Jokela, Mika Leppinen kv-yhdyshenkilöt Mika Leppinen TOP-verkosto (akavalaiset toiminnanjohtajat) Mika Leppinen koulutusvastaavat Maria Jokela tiedottajat ja liittolehtien toimittajat Anna Parkkari jäsenhankintavastaavat Riitta Puro - aluetoimikunnat Kaakkois-Suomi, Ossi Kemppainen Etelä-Pohjanmaa, Riitta Mangs Pohjois-Pohjanmaa, Irmeli Sillantaka Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO - liittokokous Mika Leppinen (liiton ja Lääkärikartellin edustajana) - kunnan neuvottelukunta Mika Leppinen (varajäsen) - kummiasiamiesverkosto Mika Leppinen (kummiasiamiehenä Evirassa) Lääkärikartelli - hallitus Mika Leppinen (varapuheenjohtaja), Kirsi Sario, Päivi Lahti (varajäsen), Riikka Åberg (varajäsen), Maria Jokela (tilintarkastaja), Pirkko Nousiainen (varatilintarkastaja) - PuhTi-työryhmä Mika Leppinen - Lääkärikartellin kehitysyhteistyöneuvottelukunta Vera Haapala Maa- ja metsätalousministeriö - eläintautilainsäädännön uudistamistyöryhmä Pauli Sorvisto (jäsen), Kirsi Sario (varajäsen) - maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ( ) Ilmari Hiidenheimo, Ari-Matti Pyyhtiä (varajäsen) - eläinkoelautakunta ( ) Mika Leppinen (varapuheenjohtaja), Kristiina Haasio, Iiris Kasanen, Lasse Saloranta, Hanna-Marja Voipio, Ulla-Maija Kokkonen (varajäsen), Sakari Laaksonen (varajäsen), Anna Meller (varajäsen) - eläinlääkintäalajaosto Kirsi Sario 8

9 sivutuoteasioiden yhteyshenkilö Pauli Sorvisto - hallinnonalan yhteistoimintaelin Mika Leppinen - eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta ( ) Kalevi Heinonen, Outi Hälli, Jouko Jakala, Outi Laitinen-Vapaavuori, Merja-Liisa Toivonen, Kaisa Wickström, Esa Eskelinen (varajäsen), Reijo Junni (varajäsen), Tita-Maria Muhonen (varajäsen), Antti Niinistö (varajäsen), Kati Niinistö (varajäsen), Sanna Viitanen (varajäsen) - seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Outi Vainio (varapuheenjohtaja), Mika Leppinen (koiratoiminta), Nina Lehmonen (hevostoiminta), Laura Hänninen (hyvinvoinnin tutkimus), Maria Wahlfors (käytännön eläinsuojelutyötä tekevä viranomainen), Jukka Marttila (käytännön eläinlääkintätyö), Kati Vainio (varajäsen, käytännön eläinlääkintätyö) - pysyvä mikrobilääketyöryhmä Ritva Tynkkynen Oikeusministeriö - kuluttajariitalautakunnan 7. jaosto Elina Dahlqvist Opetusministeriö - elintarvikealan koulutustoimikunta Päivi Lahti (varajäsen) - maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta ( ) Vuokko Puurula (varajäsen) - eläintenhoidon tutkintotoimikunta ( ) Mirja Kaimio - karjatalouden tutkintotoimikunta ( ) Heikki Sirkkola Sosiaali- ja terveysministeriö - yksityissektorin neuvottelukunnan terveyspalvelujaosto Iivari Järvinen Fimea - Lääkepolitiikkaprojekti seurantaryhmä Olli Ruoho Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta - kaksikielisyystoimikunta Marja Bergström - täydennyskoulutustoimikunta Kirsi Sario - opiskelijoiden rekrytointityöryhmä Kirsi Sario Eurooppalaiset eläinlääkärijärjestöt - Federation of Veterinarians of Europe (FVE) Sanna Hellström, Päivi Pyykönen, Kirsi Sario, Timo Wahlroos - Union of European Veterinary Practitioners (UEVP) Päivi Pyykönen - Union of European Veterinary Hygienists (UEVH) Sanna Hellström - European Association of State Veterinary Officers (EASVO) Kirsi Sario - European Veterinarians in Education, Research and Industry (EVERI) Timo Wahlroos Muut toimielimet - eläinten terveydenhuollon (ETU) valtakunnallinen yhteistyöryhmä Kirsi Sario, Olli Soininen (varajäsen) - eläinlääkäriohjelmistojen rajapintahankkeen ohjausryhmä Timo Wahlroos, Marita Saarikivi - Acta Veterinaria Scandinavican toimituskunta Timo Soveri (apulaispäätoimittaja), Terttu Katila, Olli Peltoniemi, Juhani Taponen - NKVet hallitus Tuula Honkanen-Buzalski (puheenjohtaja), Terttu Katila asti, Suvi Taponen alkaen - Orion-Farmos Tutkimussäätiön hallitus ( ) Olli Peltoniemi 9

10 Yhteydet yhteistyötahoihin Yleistä Kertomusvuoden aikana liitto on ollut yhteistyössä eläinlääkärikuntaa lähellä olevien ja siihen vaikuttavien yhteisöjen, järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Neuvotteluja, tapaamisia ja muunlaista yhteydenpitoa on ollut muun muassa MMM:n, OM:n, STM:n, VM:n, Eviran, Fimean, Helsingin yliopiston, Suomen Kennelliiton, Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen, Animalian, HESY:n, Akavan ja akavalaisten liittojen, Kuntaliiton, Kuntatyönantajat ry:n, MTK:n, Lääketeollisuus ry:n ja lääkeyritysten sekä eri poliittisten ryhmien edustajien kanssa. Liiton edustajat pitivät kertomusvuoden aikana yhteyttä useisiin kansanedustajiin. Lisäksi liiton edustajat ovat käyneet liiton nimeäminä asiantuntijoina eduskunnan valiokuntien kuultavana lainsäädännön valmistelun yhteydessä Lääkärikartelli Lääkärijärjestöjen yhteistyö toteutui entiseen tapaan Lääkärikartellin kautta. Lääkärikartellin hallitus kokoontui neljä kertaa kertomusvuoden aikana. Mika Leppinen toimi kartellin varapuheenjohtajana ja Kirsi Sario kartellin hallituksen jäsenenä. Lääkärikartellin hallitus on käsitellyt pääasiassa kunnan ja valtion työ- ja virkaehtosopimuksiin sekä PuhTi-järjestelmään liittyviä kysymyksiä. Kunta- ja valtiosektorin osalta hyväksyttiin sopimukset. Kartellin hallitus ryhtyi valmistelemaan puhelinreseptien palkkiojärjestelmän uudistuksia liittyen e-reseptin käyttöönottoon. Lisäksi Lääkärikartelli jatkoi lääkäriliittojen yhteistä luottamusmieskoulutusta, jolla vahvistetaan merkittävällä tavalla lääkäriryhmien yhteistä edunvalvontaa Eläinlääkäriyhdistykset Eläinlääkärien alakohtaiset erikoisyhdistykset ja alueelliset paikallisseurat ovat itsenäisiä yhdistyksiä, joiden kanssa liitolla on yhteistoimintaa muun muassa koulutus- ja järjestöasioissa. Lisäksi liitto on tarvittaessa pyytänyt valmistelussa oleviin asioihin eläinlääkäriyhdistysten lausuntoja. Yhdistysten yhteystiedot ovat liiton kotisivuilla. Liiton puheenjohtaja osallistui TEP-SKEL -päiville Hämeenlinnassa, EHY-päiville Helsingissä, Pohjois-Suomen Eläinlääkäriseuran 50-vuotisjuhliin Oulussa ja SKEL:n syyspäiville Helsingissä. Puheenjohtaja piti tilaisuuksissa alustuksen ajankohtaisista Eläinlääkäriliiton asioista. Liiton toiminnanjohtaja osallistui Pohjanmaan Eläinlääkäriseuran vuosikokoukseen Vaasassa. Toiminnanjohtaja piti alustuksen eläinlääkärin lausunnoista ja ostotarkastuksista Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY Eläinlääketieteen opiskelijoiden viidennelle vuosikurssille järjestettiin liiton kustantama verokurssi ja kuudennelle vuosikurssille kirjanpitokurssi. Kertomusvuoden aikana järjestettiin kaksi EKY-iltaa liiton toimiston yhteydessä sijaitsevassa Selli-tilassa. Liiton edustajana EKY ry:n vuosijuhlaan osallistui liiton puheenjohtaja Kirsi Sario Lääkärien työttömyyskassa Lääkärien työttömyyskassassa oli kertomusvuoden lopussa jäsentä, joista oli liiton jäseniä. Jäsenmaksu oli 17 euroa. Liitto maksoi työttömyyskassaan kuuluvien jäsentensä osalta työttömyyskassan jäsenmaksun. Työttömyysaste pysyi eläinlääkärien osalta matalana kertomusvuoden aikana. Kassa maksoi ansiopäivärahaa 22 eläinlääkärille yhteensä ,61 euroa. Päivärahaa maksettiin korvauspäivältä keskimäärin 78,91 euroa päivässä. 10

11 Vuorotteluvapaalla oli 13 eläinlääkäriä. Työttömyyskassa maksoi vuorottelukorvausta päivältä yhteensä ,55 euroa. Keskimääräinen vuorottelukorvaus oli 72,98 euroa päivässä. 5. SUOMEN ELÄINLÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi Antti Sukura (HYELTDK prof.) sekä jäseninä Jaana Husu-Kallio (Evira), Jari Karlson (talouselämä), Miia Lindström (HYELTDK prof.), Tiina Mattila-Sandholm (talouselämä), Seppo Meri (lääketiede), Vuokko Puurula, Jan Räihä ja Simo Tiainen (maatalous). Säätiön asiamiehenä toimi professori Riitta-Mari Tulamo. Säätiö jakoi kertomusvuonna yhteensä euroa tutkimus- ja matka-apurahoina. 6. TOIMINTA-ALUEET 6.1 Edunvalvonta Kuntasektori Kertomusvuonna solmittiin kunnaneläinlääkäreitä koskeva Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus vuosille Sopimus on voimassa ja se on työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman ns. raamisopimuksen (sopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta) mukainen. Kuntasektorille neuvoteltu yleiskorotus on 1,7 prosenttia ja yleiskorotus on 1,3 prosenttia. Lisäksi eläinlääkäreille kohdennettu paikallinen järjestelyerä 0,4 prosenttia tulee jaettavaksi Lisäksi tammikuussa maksetaan 150 euron suuruinen kertaerä. Kuntasektorin palkkarakenne muuttuu siten, että henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa poistuu ja uutena elementtinä palkkarakenteeseen tulee työkokemuslisä, joka on viiden palvelusvuoden jälkeen 3 % ja kymmenen palvelusvuoden jälkeen 8 %. Samanaikaisesti tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 2 prosenttia alkaen praktikkoeläinlääkärien palkka virkavapaan aikana paranee, kun ns. sosiaalisesta palkasta poistetaan viidentoista prosentin alennus. Jatkossa praktikkoeläinlääkäri saa palkallisen virkavapaan, koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta hygieenikon peruspalkkaa. Neuvottelujen aikana päätettiin Kuntatyönantajat ry:n kanssa, että vuoden 2012 aikana perustetaan työryhmä kehittämään eläinlääkärien päivystystä. Alkuvuodesta toteutettiin laaja kunnaneläinlääkärikysely kuntasektorin edunvalvonnan edistämiseksi. Edellisen kerran kysely tehtiin Tapaamiset Kuntatyönantajat ry:n kanssa jatkuivat valmistauduttaessa neuvottelemaan vuosien palkankorotuksista. Liiton neuvottelijat osallistuivat Akavan ja JUKOn neuvottelukierrosta valmisteleviin kokouksiin. Ympäristöterveydenhuollon seutukunnallistuminen jatkui edelleen kertomusvuonna ja liiton edustajat ottivat kantaa seutukunnissa ilmenneisiin ongelmiin sekä osallistuivat paikallisiin neuvotteluihin ja muihin tapaamisiin. Kertomusvuoden alussa Suomessa oli 88 ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Tavoitetaso on 64 yksikköä. Liiton kunnan palkkavaliokunta käsitteli kokouksissaan edelleen seutukuntien syntymiseen liittyviä käytännön ongelmia ja juridisia kysymyksiä. Liitto on pyrkinyt edistämään uusien alueellisten valvontaeläinlääkärivirkojen perustamista ja kertomusvuoden loppuun mennessä kolme neljäsosaa budjetoiduista viroista oli jo perustettu. Valtiosektori Kertomusvuonna solmittiin valtion virka- ja työehtosopimus, joka on työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman ns. raamisopimuksen mukainen. Sopimuskausi on Yleiskorotukset ovat ,9 prosenttia ja

12 ,4 prosenttia. Lisäksi ja maksetaan 0,5 prosentin suuruiset virastoerät. Mikäli virastoerän kohdentamisesta ei päästä paikalliseen sopimukseen, raha jaetaan vastaavan suuruisena yleiskorotuksena. Lisäksi tehtiin eräitä tekstimuutoksia sekä perustettiin työryhmiä. Valtiopuolella liiton edunvalvontaa työllistivät useat valtionhallinnossa käynnissä olleet muutosprosessit, jotka koskettivat myös eläinlääkäreitä. Näistä voidaan mainita erityisesti aluehallintouudistus ja valtionhallinnon tehostamisohjelma. Suhteellisesti eniten jäsenten yhteydenottoja sekä neuvonta- ja neuvottelutilanteita tuli liittyen läänineläinlääkärien palkkausjärjestelmäneuvotteluihin sekä tarkastuseläinlääkärien palkkausepäselvyyksiin. Liiton toiminnanjohtaja ja julkisen sektorin asiamies osallistuivat säännöllisesti Akavan neuvottelijatapaamisiin, minkä lisäksi toiminnanjohtaja osallistui JUKOn kummikokouksiin. JUKOn kummiasiamiehet ovat valtion virastojen luottamusmiesten apuna toimivia ammattiliittojen asiamiehiä ja muita asiantuntijoita. Toiminnanjohtaja toimi JUKOn kummiasiamiehenä Evirassa. Kummiasiamiehen tehtävänä on ollut tukea viraston luottamusmiehiä näiden tehtävissä sekä osallistua työnantajan kanssa käytäviin neuvotteluihin ja muuhun sopimustoimintaan. Liiton toimija luottamushenkilöt osallistuivat lisäksi useisiin Akavan ja JUKOn koulutustilaisuuksiin ja toimielinten kokouksiin. Yksityinen sektori Yksityissektorilla toteutettiin keväällä kattava jäsenkysely muun muassa palkoista ja työehdoista. Kyselyn pohjalta laadittiin raportti, jota esiteltiin Eläinlääkäripäivillä. Yksityissektorin valiokunnat keskittyivät rakentamaan työelämän ja klinikkaluokittelun pelisääntöjä. Pääpaino oli yksityissektorin työehtosuosituksella, joka valmistunee vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden aikana korotettiin myös eläinlääkäriasemien hoitohenkilökunnan suosituspalkkoja yhteensä 3 prosenttia vuoden 2009 tasoon nähden. Muu edunvalvonta Liiton luottamus- ja toimihenkilöt osallistuivat kertomusvuoden aikana lukuisten jäsenten palkka- sekä työ- ja virkasuhdeongelmien hoitamiseen käymällä myös paikallisia neuvotteluja työnantajien kanssa. Liiton jäsenneuvonnassa käsiteltiin erilaisia työhön ja virkasuhteisiin liittyviä kysymyksiä keskimäärin kappaletta päivässä. Liiton toimisto on kertomusvuoden aikana kirjoittanut jäsenten pyynnöstä useita kymmeniä viranomaisille ja työnantajille osoitettuja lausuntoja ja kannanottoja. 6.2 Liiton lausunnot ja kannanotot Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle - Lausunto hallituksen esityksestä elintarvikelain sekä eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta (1) - Lausunto hallituksen esityksestä eläinsuojelulain muuttamisesta - Lausunto hallituksen esityksestä elintarvikelain sekä eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta (2) Selvityshenkilö Jorma Hirn - Lausunto esiselvityksestä elintarviketurvallisuuteen liittyvän valvonnan toteuttamisesta yhden hallintoportaan mallina Eläinten hyvinvointikeskukselle - Lausunto kansallisen eläinten hyvinvointiraportin luonnoksesta 12

13 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle - Lausunto lääkkeiden toimittamista koskevasta määräysluonnoksesta Maa- ja metsätalousministeriölle - Lausunto eräiden eläinten tunnistamisesta - Lausunto sikojen MRSA-bakteerin seurannasta - Lausunto salmonellatartunnan vastustamisesta naudoissa ja sioissa - Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi elintarvikevalvonnasta - Ehdotus seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan jäseniksi - Lausunto luonnoksesta asetukseksi Euroopan yhteisön ulkopuolisista maista tuotavista eräistä elävistä eläimistä sekä niiden alkioista ja sukusoluista - Lausunto luonnoksesta asetukseksi broilerien ja broileriemojen suojelusta - Lausunto luonnoksesta muutokseksi MMM:n asetukseen lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä - Lausunto Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotavien lemmikkieläinten ym. tavaroiden tuontitarkastuksista - Lausunto eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljettamisesta ja hävittämisestä - Lausunto sonnin spermalle eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista - Lausunto elintarvikkeiden alkutuotannon hygieniavaatimuksista - Lausunto eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita käsittelevien toimijoiden valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä - Henkilökohtaisen varajäsenen nimeäminen eläintautilainsäädännön uudistamistyöryhmään - Lausunto tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista - Lausunto lihantarkastuksesta - Lausunto kanojen salmonellavalvontaohjelmasta - Lausunto EU:n ulkopuolisista maista tuotavista eräistä elävistä eläimistä sekä niiden alkioista ja sukusoluista - Lausunto eräiden elävien eläinten, eläimistä saatavien sivutuotteiden sekä eräiden tavaroiden eläintautivaatimuksista EU:n sisämarkkinoilla - Lausunto eräiden eläinten hyvinvoinnin tukea koskevista asetusluonnoksista - Lausunto kalojen bakteeriperäisen munuaistaudin vastustamisesta Opetushallitukselle - Luonnos seminologien ammattitutkinnon perusteista Suomen Agilityliitto ry - Lausunto agilitysääntöihin liittyvistä eläinsuojelukysymyksistä Liiton kannanotot - Kanta belgian sininen -nautarodun tuontiin ja jalostamiseen Suomessa - Eläinjalostuksessa on keskityttävä eläinten hyvinvointiin - Kannanotto hevosten ja nautojen peräsuolen kautta tehtäviin ultraäänitutkimuksiin 6.3 Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift Kertomusvuonna julkaistiin lehden 117. vuosikerta. Lehden numeroita julkaistiin 13

14 kymmenen ja sivuja 700 (2010/680). Tieteellisiä artikkeleita julkaistiin 13 kappaletta (2010/10) ja muita artikkeleita 44 kappaletta (2010/41). Vuoden aikana julkaistiin kaksi teemanumeroa: vuoden ensimmäisen lehden teemana olivat kissat ja vuoden kolmannen lehden teemana kansainvälinen Vet Year, joka juhlisti 250- vuotista eläinlääketieteen opetusta. Numero oli yhteispohjoismainen teemanumero. Neljässä Pohjoismaassa julkaistiin pääosin samaa sisältöä ja kukin lehti teki joitakin omia valintoja. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa julkaistiin Suomessa aiemmin julkaistu ja ruotsiksi käännetty kirjoitus Agnes Sjöbergistä. Suomessa julkaistut pohjoismaiset artikkelit käännettiin suomeksi. Erityisesti kissanumerosta saatiin poikkeuksellisen runsaasti myönteistä palautetta. Lehdessä 4/11 kiitettiin lehden tieteellisten artikkeleiden vertaisarvioijia kuuden vuoden ajalta tärkeästä ja hyvin hoidetusta työstä. Toimitusneuvoston valitsema idea lehden kansikuviksi oli lähirajaus tuttujen eläinten päistä. Mukana olivat myös vanha ja nuori ihminen, joiden kuvat herättivätkin ilahduttavasti keskustelua. Kokonaisuudessaan kansikuvia pidettiin hyvin onnistuneina. Kuvat toimitti valokuvaaja Tero Pajukallio. Lehden vakiopalstoja olivat puheenjohtajan palsta, Mikä on diagnoosisi? -palsta, Juristi vastaa, Ajankohtaista eläintautitutkimuksesta, Ajankohtaista, Henkilöuutisia, Avoimia työpaikkoja, Uusia julkaisuja ja Kurssit. Pääkirjoituksia kirjoittivat valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, liiton puheenjohtaja, professori Outi Vainio, tiedekunnan dekaani Antti Sukura, Suomen Eläinlääkäreiden Kehitysyhteistyöjärjestön puheenjohtaja Vera Haapala, Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Outi Hälli. Pääkirjoitukset käännettiin ruotsiksi. Vakituisia kolumnisteja olivat Piia Hiekkaranta (Rapakon Reunalta), Riitta Maijala (Parman Kinkku), Matti Tikka (Tikka) ja Leif Wikman (Microglossus). Lehdessä julkaistiin myös joitakin näkökulma- ja lukijalta -kirjoituksia. Eläinlääkäripäivistä kerrottiin kolmessa lehdessä. Viimeisessä lehdessä julkaistiin lehden vuosisällöstä hakemistot, jotka ovat myös liiton verkkosivuilla. Lehden toimituspäällikkö teki yhteistyötä pohjoismaisten eläinlääkärilehtien ja suomalaisten lääkärilehtien toimitusten kanssa, mikä tuotti hyviä ideoita ja taustatietoja. Liiton hallitukselle ehdotettiin Eläinlääkärilehden vuosikerran tarjoamista veloituksetta Terveystoimittajat ry:n jäsenille vuodeksi 2012 ja lukijatutkimuksen toteuttamista vuonna Kertomusvuonna saatiin myös Julkisen sanan neuvoston päätös olla käsittelemättä asiaa, joka koski Juristi vastaa -palstan henkilöiden ja paikkakuntien fiktiivisyyttä. Viestintätoimisto MCI- Pressiltä saatiin mielenkiintoinen tarjous lehden tuottamisesta. Hallitus totesi kuitenkin nykyisen tuotantotavan perustelluksi ja hinta-laatusuhteeltaan hyväksi. Lehden päätoimittajana toimi liiton puheenjohtaja Kirsi Sario, tieteellisenä toimittajana ELL Jouko Koppinen ja toimituspäällikkönä FM Anna Parkkari. Pääkirjoituksen ja sisällön käänsi ruotsiksi ELL Leif Wikman. Ilmoitusmyynnistä vastasi taloussihteeri Hanna Kokkonen ja osoiterekisteristä toimistosihteeri Eija Pietilä toukokuun loppuun ja kesäkuusta alkaen toimistosihteeri Johanna Laurila. Rekisteritietoluovutukset henkilörekisterilain sallimissa puitteissa on ulkoistettu Fennovet Oy:lle. Lehti on Suomen Aikakauslehtien liiton eli Aikakausmedian jäsen. Marraskuussa lehti osallistui Aikakauslehti koulussa -tapahtumaan antamalla lehtiä koulujen käyttöön. Lehti painetaan Lehtiyhtymä-konserniin kuuluvassa Kirjapaino Uusimaassa Porvoossa ja taittotyö tehdään kirjapainon alihankintana TK-Taittokoneessa, joka toimintavuonna muutti Helsingistä Outokumpuun. Vuoden alussa lehden painomäärä oli ja vuoden lopussa Tiedotustoiminta Jäsenille suunnattu viestintä Jäsenille suunnattua tiedotusta olivat jäsentiedote ja verkkosivujen jäsensivut. Aiempaan tapaan osa sisällöstä on liiton sivuilla ja osa FiMnet-palvelussa. Kertomusvuonna jäsenten käytössä oli liiton kustantamana eläinlääketieteellinen VetMed Resources -tietokanta. Liiton verkkosivujen sisältöä pidettiin ajan tasalla ja uutta tuotettiin. Bannereita vaihdettiin tilanteen mukaan ja sopivia aiheita nostettiin esille. Myös työpaikkahakupalvelu toimii verkkosivuilla. 14

15 Nelisivuinen A4-kokoinen jäsentiedote postitettiin jäsenille kuudesti kertomusvuoden aikana ja se julkaistiin myös sähköisenä verkkosivujen jäsenosiossa. Jäsentiedotteessa kerrottiin muun muassa hallituksen ja valtuuskunnan kuulumisia, valtuuskunnan vaaleista, koulutuksista, jäseneduista, jäsenkunnalle hyödyllisistä veroasioista, eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan lausunnoista, muista säädöksistä ja lisätiedon lähteistä. Jäsentiedotteen taitto teetettiin Riviset Ky:ssä ja painatus Multiprint Oy:ssä. Kertomusvuonna valmistauduttiin jäsentiedotteen muuttamiseen sähköiseksi ja sähköisen uutiskirjeen käyttöönottoon. Syksyllä tehtiin uusi esite eläinlääkärin laajasta ammattikuvasta. Esitteen nimenä säilyi jo tutuksi tullut Eläinlääkärit. Joka päivä.. Esitteessä viisi eläinlääkäriä esittelee alaa oman työnsä ja persoonansa kautta, minkä lisäksi esitteessä on yleistä tekstiä. Esite on suunnattu sekä alan ulkopuolisille että työkaluksi sidosryhmätoimintaan liiton luottamustoimisille ja jäsenille. Ulkomailla asuville jäsenille lähetettiin tarjous Expatrium-aikakauslehden edullisemmasta vuositilaushinnasta. Kunnaneläinlääkäreille lähetettiin elokuussa kirje otsikolla eläinsuojeluvalvonta on tärkeää. Kirje oli kaikkien jäsenten luettavissa verkkosivuilla. Kirjeessä kannustettiin arvostamaan eläinsuojelutyötä, laittamaan kunnan eläinsuojeluvastaavan yhteistiedot näkyviin verkkoon ja annettiin ohjeita muun muassa toimittajan kohtaamiseen Ulkoinen viestintä Kertomusvuoden aikana joukkoviestinten kyselyihin ja haastattelupyyntöihin vastattiin tarpeen mukaan ja kysyjiä ohjattiin edelleen. Maksullinen M-Brain-mediaseurantapalvelu oli käytössä Vuoden eläinlääkärin palkitsemisen takia toukokuun ajan ja Eläinlääkäripäivien takia joulukuun ajan. Yleisesti ottaen eläinlääkäreistä ja alaan liittyvistä aiheista kirjoitettiin julkisuudessa paljon. Kertomusvuonna valmistauduttiin jalkautumaan sosiaaliseen mediaan. Liiton valtuuskunta antoi kannanoton Eläinjalostuksessa on keskityttävä eläinten hyvinvointiin toukokuun kokouksessaan. Siitä uutisoitiin useissa joukkoviestimissä. Hallitus otti kantaa hevosten ja nautojen ultraäänitutkimuksiin toukokuussa kannanotolla Suomen Eläinlääkäriliiton kannanotto hevosten ja nautojen peräsuolen kautta tehtäviin ultraäänitutkimuksiin. Eläinlääkäripäivien avajaispäivänä 30. marraskuuta järjestettiin joukkoviestimille tiedotustilaisuus, johon osallistui neljä toimittajaa ja muutamia sidosryhmien edustajia. Tiedotustilaisuuden aiheet olivat Mitä hyötyä kunnallisista valvontaeläinlääkäreistä on eläinten hyvinvoinnille? alustajana liiton eläinsuojeluvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lahti, Terveysvalvonnan johdon laaja työkenttä sisältää ihmisten kauneushoitolat alustajana terveydensuojelun johtaja Tiina Tiainen Porvoosta sekä Muuttuva yhteiskunta, vanhat elintarvikeriskit alustajana ELT, maidon teollisen hygienian professori Miia Lindström Helsingin yliopistosta. Erityisesti valvontaeläinlääkäreitä koskeva aihe sai hyvin julkisuutta tiedotusvälineissä. Eläinlääkäripäivillä oli käytössä lehdistötila ja kaksi eläinlääketieteen opiskelijaa oli tiedotuksen apuna. Eläinlääkäripäivien valokuvaukseen palkattiin yhtenä päivänä valokuvaaja. Tiedotejakelussa käytettiin apuna maksullista Deski-tiedotepalvelua. Ostetun lehdistöseurannan kautta saatiin 19 osumaa, joista yksi oli televisio-osuma. Lisäksi Hevosurheilu-lehdessä oli lähes aukeaman kokoinen juttu Eläinlääkäripäivillä esiintyneestä hevosspesialisti Michael Hewetsonista. Osumien laskennallinen lukijamäärä oli henkilöä ja laskennallisesti palstatilan arvo euroa. Osumia oli seuraavissa joukkoviestimissä: Maaseudun Tulevaisuus, Forssan lehti, Warkauden lehti, Karjalainen, Hämeen Sanomat, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Hufvudstadsbladet, Etelä-Suomen Sanomat, Koillissanomat, Uutispäivä Demari, Kouvolan Sanomat, Pohjolan Sanomat. Lisäksi Radio Nova haastatteli puheenjohtajaa ja Ylen ruotsinkielisten televisiouutisten toimittaja teki jutun saman illan uutisiin. Verkkosivuilta saatiin päivien aikana seitsemän osumaa varsinaisista uutismedioista (STT, Yle, MTV3, Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Yle, verkkouutiset, Ilta-Sanomat) ja näihin uutisiin linkattiin useilta muilta verkkosivustoilta (Magma, uutisnet, webbinet, uutisapina, UutisAalto, Uutisvirta jne.). Kauppalehden verkkosivusto julkaisi kaksi tiedotetta tiedoteosiossaan sellaisenaan. Näytteilleasettajien ja vastaavien sivuilla oli noin 20 osumaa. Tiedotustilaisuuden aiheista valtaosa osumista käsitteli valvontaeläinlääkäreitä. 15