Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 403/2011 vp Kuntauudistuksen suuntaviivat Eduskunnan puhemiehelle Kataisen hallitus on päättänyt jatkaa edellisten hallitusten ajamaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta (Paras-hanke) kuntauudistuksella, jonka pohjaehdotusta hallinto- ja kuntaministeri Virkkusen asettamien Kunnallishallinnon rakenne- ja Kunnan talous -työryhmien oli tarkoitus esitellä jo vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuntaministeri on kuitenkin antanut työryhmille kuukauden lisää aikaa, niin että nyt tiedossa olevalla aikataululla työryhmien työ valmistuisi vasta Samaan aikaan on käynnissä kuntaliitosselvityksiä, jotka tähtäävät siihen, että mahdollisista kuntien yhdistymisistä pystyttäisiin päättämään jo kevättalvella, sillä ns. kuntaliitosporkkanarahojen saamiseksi yhdistymisesitysten tulee olla ministeriössä viimeistään toukokuussa Esimerkiksi Suupohjan seutukuntaan kuuluva Teuvan kunta on hiljattain käynnistänyt kuntaliitosselvityksen yhdessä Seinäjoen seutuun kuuluvan Kurikan kaupungin kanssa ja lisäksi vielä toisen kuntaliitosselvityksen Suupohjan seutukuntaan kuuluvan Kauhajoen kaupungin kanssa. Toistaiseksi Teuva on vastannut Paras-puitelain edellyttämiin väestöpohjavelvoitteisiin muodostamalla yhdessä Kauhajoen kaupungin ja Isojoen sekä Karijoen kuntien kanssa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän LLKY:n. Kurikka taas on vastannut ko. velvoitteeseen muodostamalla yhdessä Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien kanssa JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän. Kiireellisen aikataulun vuoksi esimerkiksi em. kuntien olisi nyt tärkeää saada nopeasti tietää, millaista kunta- ja palvelurakennemallia ministeriössä valmistellaan, koska esimerkiksi selvityksen alla oleva mahdollinen yliseudullinen kuntaliitos Kurikan ja Teuvan välillä voisi johtaa olemassa olevan palvelurakenteen merkittävään muutokseen. Kuntien on tärkeä tietää hallituksen suunnitelmista myös siksi, että jos väestöpohjavelvoite sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ei säily vähintään n asukkaassa vaan nousee entisestään, voi nyt osana mahdollista tulevaa kuntaliitosta oleva kunta joutua tahtomattaan osaksi jotakin sellaista seutukuntaa, johon se ei tällä hetkellä kuulu. Hallitus on tähän asti pitänyt kuntarakenneuudistuksen lähtökohtana vahvoja peruskuntia, riittävää väestöpohjaa ja luonnollisia työssäkäyntialueita, mikä viittaa kuntaliitosten edistämiseen entisestään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus tulee uudessa kuntauudistuksessaan lähtökohtaisesti suhtautumaan yliseudullisiin ja työssäkäyntialueisiin perustumattomiin yli asukkaan kuntiin, joiden synnyttäminen muuttaa olemassa olevaa seutupohjaista palvelurakennetta siten, että jäljelle (kuntaliitoksen ulkopuolelle) jää alle asukkaan väestöpohja, joka koostuu saman seutukunnan useammasta kunnasta ja Versio 2.0

2 onko mahdollista, että hallitus ei katso alle asukkaan väestöpohjaa riittäväksi, vaan näkee alueelle ratkaisuna seutukuntaa suuremman kuntaliitoksen? Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011 Vesa-Matti Saarakkala /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 403/2011 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 403/2011 vp: Miten hallitus tulee uudessa kuntauudistuksessaan lähtökohtaisesti suhtautumaan yliseudullisiin ja työssäkäyntialueisiin perustumattomiin yli asukkaan kuntiin, joiden synnyttäminen muuttaa olemassa olevaa seutupohjaista palvelurakennetta siten, että jäljelle (kuntaliitoksen ulkopuolelle) jää alle asukkaan väestöpohja, joka koostuu saman seutukunnan useammasta kunnasta ja onko mahdollista, että hallitus ei katso alle asukkaan väestöpohjaa riittäväksi, vaan näkee alueelle ratkaisuna seutukuntaa suuremman kuntaliitoksen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahvalle peruskunnalle asetetaan hallitusohjelmassa ennen kaikkea toiminnallisia mutta myös alueellisia tavoitteita. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Alueellisena reunaehtona hallitusohjelmaan on linjattu, että uudistuksessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet. Hallitusohjelmassa on luonnollinen työssäkäyntialue mainittu yhdeksi vahvan peruskunnan tarkastelunäkökulmaksi. Kuntauudistus koskee kuitenkin koko kuntakenttää eikä ainoastaan työssäkäyntialueen muodostavia kaupunkiseutuja. Työssäkäyntialuetta tärkeämpiä kriteereitä ovat varsinkin työssäkäyntialueiden ulkopuolella palveluiden ja elinvoiman turvaamiseen liittyvät seikat. Uudistuksen tarkoituksena on turvata hyvinvointiyhteiskunnan selviytyminen 2020-luvun haasteista, luoda vahva perusta kuntaperusteiselle palvelujärjestelmälle sekä ottaa vastuu taloudesta siten, ettei ylimääräistä talouden taakkaa siirretä pienentyvien ikäluokkien harteille. Asettamani kunnallishallinnon rakennetyöryhmä valmistelee parhaillaan kuntauudistuksen kriteereitä. Uudistuksen reunaehtona on perustuslaki, erityisesti kunnallinen itsehallinto, sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien, yhdenvertaisuuden sekä kielellisten oikeuksien turvaaminen. Hallitusohjelmassa uusia kunnallishallinnon rakenteita ei ole kytketty mihinkään väestöpohjavelvoitteeseen. Uudistuksen toteuttamisessa väestöpohjalle ja alueellisille rajauksille asettaa reunaehtoja se, että tarkoitus on vahvistaa kunnan kokonaisvastuuta peruspalvelujen järjestämisestä sekä turvata elinvoimaa. Ratkaisuissa tulee ottaa huomioon myös alueelliset erityispiir- 3

4 Ministerin vastaus teet. Suomen kuntakarttaa ei voida piirtää mekaanisten väestöpohjalukujen perusteella. Kuntauudistuksen valmistelussa painottuu eritoten alueellisen elinvoiman turvaaminen. Parasuudistuksesta poiketen kuntauudistuksessa ei tarkastella pelkästään yksittäisen kunnan asemaa, vaan pyritään löytämään alueellisesti palvelut ja elinvoiman turvaavia ratkaisuja. Kirjallisessa kysymyksessä on viitattu väestöpohjaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen osalta. Hallitusohjelman mukaan kuntauudistus toimii pohjana sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet otetaan kuitenkin uutta kuntarakennetta valmisteltaessa huomioon, mutta kuntarakenne ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet sovitetaan yhteen viime kädessä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntövalmistelussa. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitys kuntauudistuksen kriteereistä, toteuttamistavasta sekä kartoista valmistuu tammikuun lopussa. Ennen esityksen valmistumista kuntien tulisi jo itse tarkastella omaa tulevaisuuttaan ja pyrkiä kantamaan vastuutaan siitä. Esityksen valmistuttua kunnilla on mahdollisuus vielä tarkastella omia ehdotuksiaan. Vuoden 2013 voimaan tulevia kuntaliitoksia koskevat esitykset on jätettävä valtiovarainministeriölle mennessä. Työryhmän esityksen luovuttamisen jälkeen järjestetään aluekierros sekä kuntia kuullaan. Tarkoituksena on käydä kuntakentän kanssa avoin vuoropuhelu esityksistä ja esityksien vaikutuksista. Alue- ja kuulemiskierrokselta saadun palautteen jälkeen hallitus linjaa kuntauudistuksen kriteerit ja toteuttamistavan keväällä Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 4

5 Ministerns svar KK 403/2011 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 403/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Vesa-Matti Saarakkala /saf: Hur kommer regeringen i samband med sin nya kommunreform att principiellt förhålla sig till kommuner med fler än invånare som omfattar flera regioner och inte baserar sig på pendlingsområden och vilkas uppkomst kommer att förändra den existerande servicestrukturen för regionerna så att det (utanför kommunsammanslagningen) återstår ett befolkningsunderlag med färre än invånare som omfattar flera kommuner inom samma ekonomiska region, och är det tänkbart att regeringen anser att befolkningsunderlaget med färre än invånare inte är tillräckligt utan ser en kommunsammanslagning större än den ekonomiska regionen som en lösning för det aktuella området? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt regeringsprogrammet för statsminister Jyrki Katainens regering kommer regeringen att genomföra en riksomfattande kommunreform som syftar till en livskraftig kommunstruktur i starka primärkommuner. I regeringsprogrammet uppställs framför allt funktionella men även regionala mål för primärkommunerna. Enligt regeringsprogrammet består en stark primärkommun av naturliga pendlingsområden och är den tillräckligt stor för att självständigt kunna sörja för basservicen, med undantag för den specialiserade sjukvården och krävande socialvårdstjänster. En stark primärkommun kan framgångsrikt bedriva näringspolitik och utvecklingsarbete och kan effektivt bemöta utmaningen i allt mer splittrade samhällsstrukturer. I regeringsprogrammet utstakas som ett regionalt specialvillkor att i samband med reformen beaktas områdenas olikheter, så som särdragen för tillväxtcentrum, glesbygd, långa avstånd, skärgårdsmiljö och språkliga förhållanden. I regeringsprogrammet nämns naturliga pendlingsområden som en infallsvinkel för granskningen av en stark primärkommun. Kommunreformen gäller dock hela kommunfältet, inte bara stadsregioner som bildar ett pendlingsområde. I synnerhet utanför pendlingsområden är omständigheter som hänför sig till tryggande av servicen och livskraften viktigare kriterier än pendlingsområdet. Syftet med reformen är att trygga välfärdssamhällets möjligheter att klara av utmaningarna under 2020-talet, att skapa en stark grund för ett kommunbaserat servicesystem och att ta ansvar för ekonomin så att de krympande åldersklasserna inte behöver axla någon ekonomisk tilläggsbörda. Den strukturarbetsgrupp för kommunalförvaltningen som jag tillsatt bereder som bäst kriterier för kommunreformen. Reformens specialvillkor utgörs av grundlagen, i synnerhet den kommunala självstyrelsen samt tryggandet av sociala och bildningsmässiga grundläggande frioch rättigheter, jämlikhet och språkliga rättigheter. I regeringsprogrammet har de nya strukturerna för kommunalförvaltningen inte förenats med någon förpliktelse som gäller befolkningsunderlaget. I samband med genomförandet av refor- 5

6 Ministerns svar men uppställs det specialvillkor för befolkningsunderlaget och de regionala avgränsningarna på grund av att syftet är att stärka kommunens samlade ansvar för anordnandet av basservice och att trygga livskraften. I lösningarna måste även de regionala särdragen beaktas. Finlands kommunkarta kan inte ritas upp på basis av mekaniska siffror för befolkningsunderlaget. Vid beredningen av kommunreformen betonas i synnerhet vikten av att trygga den regionala livskraften. Till skillnad från kommun- och servicestrukturreformen (Paras) granskar man i samband med kommunreformen inte enbart ställningen för en viss, enskild kommun. I stället försöker man hitta lösningar som tryggar servicen och livskraften på det regionala planet. I det skriftliga spörsmålet åberopas befolkningsunderlaget i synnerhet när det gäller anordnande av social- och hälsovård. Enligt regeringsprogrammet ligger kommunreformen till grund för revidering av lagstiftningen om social- och hälsovård. Vid beredningen av den nya kommunstrukturen beaktar man dock social- och hälsovårdsbehoven, men kommunstrukturen och strukturerna för social- och hälsovården sammanjämkas i sista hand i samband med beredningen av social- och hälsovårdslagstiftningen. I slutet av januari kommer strukturarbetsgruppen för kommunalförvaltningen att lägga fram sitt förslag till kriterier för kommunreformen, genomföringssätt för reformen och nya kommunkartor. Redan innan arbetsgruppens förslag färdigställs bör kommunerna själva dryfta sin framtid och försöka ta sitt ansvar för den. Efter det att förslaget blivit klart har kommunerna ännu möjlighet att skärskåda sina egna förslag. Framställningar om kommunsammanslagningar som träder i kraft 2013 ska lämnas till finansministeriet före den 4 maj Efter att arbetsgruppen har överlämnat sitt förslag kommer det att ordnas en regionrunda och kommer kommunerna att höras. Avsikten är att föra en öppen dialog med kommunfältet om förslagen och konsekvenserna av dem. Efter att ha fått kommentarer från regionrundan och hörandena kommer regeringen på våren 2012 att staka ut kriterierna och genomföringssättet för kommunreformen. Helsingfors den 29 december 2011 Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen 6