Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 909/2013 vp Kuntien pakkoliitokset suurilla kaupunkiseuduilla Eduskunnan puhemiehelle Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa tällä vaalikaudella koko maan kattavan kuntauudistuksen ns. vahvoihin ja elinvoimaisiin peruskuntiin nojautuen. Uudistuskeinona on torjuttu kuntien välisen yhteistyön kehittäminen. Vaihtoehdottomalla uudistuksella kuntia ollaan ajamassa jopa maakunnan kokoisiin kuntiin. Muun muassa asukkaiden hallintoon perustuvan kunnallisen itsehallinnon kannalta linja on vahingollinen. Heinäkuun alussa voimaan tulleessa kuntauudistusta ohjaavassa kuntarakennelaissa valtioneuvoston toimivalta kuntien pakkoliitoksiin on rajoitettu tiukasti ns. talouskriisikuntiin. Pakkoliitosten käyttö on kytketty kunnan taloudelliseen kantokykyyn järjestää asukkailleen palveluja. Kuntarakennelaki on kirjoitettu niin, että pakkoliitostoimivallan käyttö on viimesijaisin keino, mikäli ns. kriisikuntamenettelyn sekä erityisen kuntajakoselvityksen jälkeen kunnat eivät kykene sopimaan kuntajaon muutoksesta. Hallitus hyväksyi elokuun lopussa käymänsä budjettiriihen yhteydessä rakennepoliittisen uudistusohjelman, jonka tarkoituksena on kuroa umpeen koko julkisen talouden kestävyysvaje. Pakkoliitostoimivallan perusteita ollaan laajentamassa myös yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntiperusteisiin, joilla ei näkemyksemme mukaan ole kytköstä kuntien taloustilanteisiin sekä niiden kykyyn järjestää ja tuottaa peruspalveluja. Kuntarakennelakiesityksen (HE 31/2013 vp) yleisperusteluihin on yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueperusteilla kirjattuna yhteensä 21 kaupunkiseutua ja 82 kuntaa, joista 61 kuntaa on niin sanottuja kehyskuntia. Kuntarakennelain keskeisenä lähtökohtana on, että rakenteellisilla muutoksilla voidaan vähentää suurimmilla kaupunkialueilla epätervettä kilpailua ja parantaa alueen elinvoimaa. Kuntarakennelakiesityksen käsittelyn yhteydessä eduskunnan hallintovaliokunnassa kuultavina olleiden asiantuntijoiden mielestä tällainen lähtökohta perustuu enemmänkin luuloon ja uskoon kuin todelliseen tietoon. Esimerkiksi professori Jari Stenvallin mukaan usean kunnan kaupunkialueella voi tapahtua kilpailun kautta tapahtuvaa erikoistumista ja tilan antamista erilaisille ideoille ja ajatuksille. Tällainen voimavara olisi hallituksen kuntauudistuksen myötä katoamassa. Pääministeri Jyrki Katainen on sanonut Turun Sanomissa julkaistussa haastattelussa: "En usko, että nykyinen tai seuraava hallitus tulee laajassa mitassa tekemään pakkoliitoksia. En yksinkertaisesti näe sille tarvetta." Pääministerin antaman lausunnon perusteella voidaan kysyä, miksi hallitus ylipäätään uhkaa suurten kaupunkiseutujen kehyskuntia pakkoliitoksilla? Tehtyjen kyselyjen mukaan kehittämistyö kunnissa on pysähtynyt, koska siellä ei ole varmuutta, millaiset uudistusratkaisut kelpaavat hallitukselle ja millainen on tulevaisuuden kuntarakenne. Kehittämistyön pysähtyminen näkyy kuntien toimintamenojen voimakkaana kasvuna. Kuntia painostetaan kuntaliitosselvityksiin, vaikka valtionosuusjärjestelmää, sosiaali- ja tervey- Versio 2.0

2 denhuoltoa, kuntalain kokonaisuudistusta ja kuntien tehtäviä koskevat uudistukset ovat yhä auki. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella tavoitteena antaa eduskunnalle, ja jos on niin milloin, kuntarakennelain täydennystä koskeva lakiesitys valtioneuvoston toimivallan laajentamiseksi kuntien pakkoliitoksissa rakennepoliittiseen ohjelmaan ja kuntarakennelakiin kirjattujen yhdyskuntarakenne- sekä työssäkäyntialueperusteiden mukaisesti suurilla kaupunkiseuduilla ja mikäli kuntarakennelain täydennysesitys pakkoliitostoimivallan käytöstä annetaan ja se hyväksytään eduskunnassa, ehtiikö hallitus kuntarakennelakiin kirjattujen aikataulujen ja pakkoliitoksia edeltävien menettelytapojen puitteissa päättää kuntien pakkoliitoksista yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueperusteilla ennen huhtikuuta 2015? Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2013 Tapani Tölli /kesk Elsi Katainen /kesk Juha Rehula /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 909/2013 vp Tapani Tölli /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tapani Töllin /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 909/2013 vp: Onko hallituksella tavoitteena antaa eduskunnalle, ja jos on niin milloin, kuntarakennelain täydennystä koskeva lakiesitys valtioneuvoston toimivallan laajentamiseksi kuntien pakkoliitoksissa rakennepoliittiseen ohjelmaan ja kuntarakennelakiin kirjattujen yhdyskuntarakenne- sekä työssäkäyntialueperusteiden mukaisesti suurilla kaupunkiseuduilla ja mikäli kuntarakennelain täydennysesitys pakkoliitostoimivallan käytöstä annetaan ja se hyväksytään eduskunnassa, ehtiikö hallitus kuntarakennelakiin kirjattujen aikataulujen ja pakkoliitoksia edeltävien menettelytapojen puitteissa päättää kuntien pakkoliitoksista yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueperusteilla ennen huhtikuuta 2015? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kirjallisessa kysymyksessä viitataan pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen budjettiriihen yhteydessä hyväksymän rakennepoliittisen ohjelman kohtaan, jonka mukaan "aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Kielellisten oikeuksien toteutuminen varmistetaan." Rakennepoliittisen ohjelman mukaan hallitus valmistautuu päättämään konkreettisesta ohjelmasta osa-aluekohtaisine toimineen ja niiden aikatauluineen marraskuun loppuun mennessä. Asettamani kaupunkiseutujen tukityöryhmä valmistelee parhaillaan kehysriihen linjauksen pohjalta kaupunkiseudun toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyn edellytyksiä. Tämän työn aikana määritellään sekä kriteerit että menettelytavat, joilla toimivallan käyttö tietyissä rajatuissa tapauksissa voisi tulla kyseeseen. Hallituksen ensisijainen lähtökohta on edelleen se, että kuntien valtuustot itse päättävät mahdollisesta kuntien yhdistymisestä, ja valtioneuvoston toimivallan käyttö olisi hyvin poikkeuksellinen tilanne. Tarkoitus on, että valtioneuvoston toimivaltaa koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella Rakennepoliittisen ohjelman linjauksen mukaan "toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti". Lähtökohtana on, että kunnilla on mahdollisuus selvittää liitoksia kuntarakennelain mukaisessa aikataulussa. Kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden takaraja on sidottu erilliseen voimaanpanolakiin. Tämän vuoksi valtioneuvoston toimivallan 3

4 Ministerin vastaus käytön punninta voisi alkaa vasta selvitysvelvollisuuden takarajan jälkeen. Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2013 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 4

5 Ministerns svar KK 909/2013 vp Tapani Tölli /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 909/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Tapani Tölli /cent m.fl.: Är regeringens mål, och i så fall när, att till riksdagen lämna en proposition om komplettering av kommunstrukturlagen för att öka statsrådets befogenhet vid tvångssammanslagningar av kommuner i stora stadsregioner i enlighet med de kriterier för samhällsstruktur och pendlingsregioner som skrivits in i det strukturpolitiska programmet och kommunstrukturlagen, och om nämnda proposition lämnas och godkänns av riksdagen, hinner regeringen inom ramen för de i kommunstrukturlagen angivna tidsfristerna och de förfaranden som föregår tvångssammanslagningarna besluta om kommunernas tvångssammanslagningar på basis av kriterierna för samhällsstruktur och pendlingsregioner före april 2015? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I det skriftliga spörsmålet hänvisas till den punkt i det strukturpolitiska program för statsminister Jyrki Katainen som godkänts i samband med budgetförhandlingarna, vilken konstaterar följande: ''För att i de centrala urbana regioner som är viktiga för den regionala utvecklingen trygga den enhetliga samhällsstrukturen, utvecklingen av regionens livskraft och en effektiv organisering av tjänster bereds en komplettering av kommunstrukturlagen. Genom den ökas, inom de ramar som grundlagen sätter, statsrådets befogenhet för sammanslagning av kommuner när det gäller ett enhetligt område för pendling eller samhällsstruktur som avses i 4 d 3 mom. i kommunstrukturlagen. Ökningen av statsrådets befogenheter begränsas genom klara specialvillkor och genom att den knyts till viljan hos majoriteten av invånarna i området. Användningen av befogenheten begränsas till situationer när kommunstrukturlagens syften inte kan uppnås på frivillig väg. Förverkligandet av de språkliga rättigheterna säkerställs.'' Enligt det strukturpolitiska programmet förbereder sig regeringen för att besluta om det konkreta programmet och dess delområdesspecifika åtgärder och tidtabellen för dem före utgången av november. Den arbetsgrupp jag tillsatt i syfte att stödja stadsregionerna utreder för närvarande förutsättningarna för utvärdering av fungerande stadsregioner utifrån ramförhandlingarnas riktlinjer. I detta arbete kommer det att definieras både på vilket sätt och med vilka kriterier befogenheten i vissa avgränsade fall kan komma att användas. Regeringens primära utgångspunkt är fortfarande att kommunernas fullmäktige själva beslutar om eventuella kommunsammanslagningar, och att användning av statsrådets befogenhet bara undantagsvis kan komma i fråga. Avsikten är att en regeringsproposition om statsrådets befogenhet överlämnas till riksdagen under vårsessionen Enligt riktlinjerna i det strukturpolitiska programmet ''begränsas användningen av befogenheten till situationer när kommunstrukturlagens syften inte kan uppnås på frivillig väg.'' Utgångspunkten är att kommunerna ska kunna utreda sammanslagningarna enligt den tidtabell som 5

6 Ministerns svar anges i kommunstrukturlagen. Slutdatumet för den utredningsplikt som kommunstrukturlagen avser är kopplat till ikraftträdandet av en särskild lag om införande. På grund av detta kan något övervägande av användning av statsrådets befogenheter inte ske förrän slutdatumet för utredningsplikten löpt ut. Helsingfors den 30 oktober 2013 Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen 6